Maanomistajan uudet strategiat. RKTL:n tutkimuspäivät Kuopio Ylitarkastaja Sami Niemi

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Maanomistajan uudet strategiat. RKTL:n tutkimuspäivät Kuopio Ylitarkastaja Sami Niemi"

Susanna Kouki
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Maanomistajan uudet strategiat RKTL:n tutkimuspäivät Kuopio Ylitarkastaja Sami Niemi

2 Esityksen lähtökohdat Näkymät tulevasta maailmasta. Maanomistajien (metsänomistajien) uusien strategioiden vaikutus ja kohdentuminen riistaluonnonvaraan. Jo havaittavista heikoista signaaleista mahdollisten maailmojen rakentamista: Toimintaympäristön muutostrendit Skenaarioita 2

3 Metsästysoikeus,... Ei ole nähtävissä, että metsästysoikeuden sidonnaisuutta maanomistukseen oltaisiin purkamassa. Korkeintaan maanomistukseen liitettäviä ympäristöllisiä rajoituksia. 3

4 ... pysyvyyttä... Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus metsästyksestä vuodelta 1898: Metsästysoikeus maatilan tiluksilla on, sellaisin poikkeuksin ja rajoituksin kuin tuonnempana sanotaan, tilanomistajan; ja pidetään metsästyksenä kaikenlaisten otusten pyyntiä. Metsästyslaki 615/ : Oikeus harjoittaa metsästystä ja määrätä siitä kuuluu alueen omistajalle, jollei jäljempänä muuta säädetä 4

5 ... muutoksen... Vaikka perusasiat ovat pysyneet ennallaan merkittäviäkin muutoksia on tapahtunut mm. arvomaailman, luonnonolosuhteiden, lajien kehityksen sekä Suomen kansainvälisoikeudellisen aseman vuoksi: 5

6 ...keskellä. Jos joku missä hyvänsä sattumalta tapaa vahinkoeläimen valloillansa, saapi hän sen tappaa tahi kiinni ottaa ja pitää. Vahinkoeläimenä tämän asetuksen mukaan ovat: karhu, susi, ilves, ahma......vesikko......järvihylje......kaikki haukan sukuiset linnut......merimetso... ja kuusanko. Karhua, sutta, ilvestä ja ahmaa olkoon jokaisella lupa metsästää toisenkin tiluksilla, missä niitä löytyy; älköön kuitenkaan sitä varten käytettäkö pyyntilaitetta tahi myrkytettyä syöttiä ilman maanomistajan lupaa. Hirven metsästäminen olkoon toistaiseksi maassa ylimalkaan kielletty. 6

7 Metsänomistajien rakenne... Yksityishenkilöt omistavat n. 12 miljoonaa hehtaaria metsää ( yli 60 % Suomen metsistä). Maataloustiloilla tästä n. 40 % 60 % asuu maaseudun haja-asutusalueella Metsänomistajien keski-ikä 59 vuotta(2003) Eläkeläiset suurin omistajaryhmä Suuret ikäluokat ovat vielä pitkään huomattava omistajaryhmä.» (Tiedot lainattu teoksesta Näkökulmia metsäalan sosiaaliseen kestävyyteen ja sen tulevaisuuteen; Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta, Tiedonantoja 168/2006) Vain 7,5 % maanomistajista ei vuokrannut tai luovuttanut maitaan metsästykseen. (MTK:n riistastrategia) 7

8 ... muuttuu. On ilmeistä, että metsänomistuksen rakenteen muutos jatkuu samankaltaisena (ikääntyy/sn_huom.) vielä pari vuosikymmentä. Kun suuret ikäluokat aikanaan luopuvat metsistään, saattaa tapahtua suurempi rakenteellinen muutos: yhteys maaseutuun heikkenee syntyperäisten kaupunkilaisten tullessa metsänomistajiksi.» Näkökulmia metsäalan sosiaaliseen kestävyyteen ja sen tulevaisuuteen; Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta, Tiedonantoja 168/2006 8

9 Joten Vaikka metsästysoikeuden kannalta tarkasteltuna tulevaisuus näyttäytyy samankaltaisena kuin nykyhetki, niin maanomistuksen siirtyminen nykyisiltä omistajiltaan suurilta ikäluokilta heidän lapsilleen tai lastenlapsilleen saattaa hyvinkin muuttaa tilannetta myös metsästysoikeuden kannalta. Vain 7,5 % maanomistajista ei ole nyt vuokrannut tai luovuttanut maitaan metsästykseen 16 % kieltäytymisistä johtui siitä, että ei ollut tyytyväinen metsästysseuraan Vain 1 % kaikista maanomistajista, eivät hyväksy metsästystä. (Tiedot MTK:n riistastrategiasta) 9

10 Toimintaympäristö muuttuu... Jo ennen tätä suurta sukupolvimuutosta metsänomistuksen toimintaympäristöön liittyy riistaluonnonvaran hyödyntämisen kannalta merkittäviä muutostekijöitä. Kuten todettua, maataloustilojen hallussa on n. 4,8 miljoonaa hehtaaria metsää ja 60 % metsänomistajista asuu maaseudun haja-asutusalueella. 10

11 Heikot signaalit EU:n yhteisen maatalouspolitiikan muutokset Maaseutupolitiikan painopisteet Pyrkimyksenä tukea maaseudun yritystoiminnan monipuolistamista 11

12 Vähän vahvemmat signaalit Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöryhmä, jonka työhön osallistuu yli 500 ihmistä useista ministeriöistä ja muista organisaatioista. YTR on yhteistyöelin, jonka tehtävänä on sovittaa yhteen maaseudun kehittämistoimia ja edistää maaseutuun kohdistettavien voimavarojen tehokasta käyttöä. Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä 12

13 Luonto- ja maisemapalvelut - teemaryhmä Tarkoituksena on uutta palvelutoimintaa kehittämällä lisätä maaseudun elinvoimaisuutta, biologista monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä elinympäristönä. Tavoitteena on, että luonto- ja maisemapalveluja tuotetaan maaseudulla markkinalähtöisesti työllistäen alueellisia yrittäjiä ja yhdistäen toiminta maaseudun muuhun elämään. 13

14 Vielä vähän vahvemmat signaalit MTK:n riistastrategia: Metsästys ja riistatalous voivat vahvistaa maanomistajien saamia hyötyjä ja luoda edellytyksiä maaseutuyrittämiselle Metsästys- ja luontomatkailu soveltuu erinomaisesti maaseutuyrittämisen kehittämiskohteeksi. Perinteistä suomalaista metsästyskulttuuria on vaalittava. Maanomistajien kanssa on toimittava yhteistyössä sopien aina metsästyksestä, jos heidän maillaan harjoitetaan elinkeinotoimintaa. 14

15 Skenaarioita TILA Jatkaja Ekonomi Insinööri Opettaja

16 Jatkaja On tilalle jäävä maaseutuyrittäjä Metsästää itsekin ja jatkaa alueensa vuokraamista seuralle, jossa itse on mukana. Tulopohjan kaventuminen alkutuotannossa pakottaa kuitenkin etsimään uusia tulonlähteitä: Aloittaa pienimuotoisen pienriistametsästysmatkailun itse ja yhdessä seuransa kanssa tarjoaa hirvimetsästysmatkailua ulkomaisille vierailijoille 16

17 Insinööri Ei ole riippuvainen metsästä saatavasta tulosta, mutta oma luonto edellyttää siinäkin tulon maksimoinnin. Ulkoistaa metsänhoitotoimenpiteet metsäyhtiölle ja huutokauppaa alueensa metsästysoikeuden. Vain raha kelpaa, sillä liha ostetaan edellisenä iltana kaupasta. Tai siirtyy nopeatuottoiseen bioenergia raakaaineen tuotantoon. 17

18 Ekonomi Myy firmansa ja perustaa kantaravintolan kokkinsa kanssa uuden yrityksen, joka kauppaa elämysmatkoja erityisesti ranskalaisille entisille asiakkailleen. Tekee paikallisen ammattikorkeakoulun riista- ja eräopasyksikön kanssa sopimuksen alueen riistanhoitotoimenpiteistä. 18

19 Opettaja Purkaa metsästysvuokrasopimuksen, sillä ei hyväksy metsästystä lainkaan. Tekee itse lomillaan pienimuotoista metsänkäsittelyä alueen eläimistön ehdoilla. Tarjoaa aluetta valokuvaajalle kuvauspaikaksi. 19

20 Lopuksi Toistaiseksi maanomistajakunta on ollut varsin homogeenista metsästysoikeuden hallinnan kannalta. Tulevaisuudessa näin ei tule olemaan. Maanomistajilla on omat strategiansa, joita nyt voi vain arvailla. Tutkimuksella onkin siinä työsarkaa, sillä maanomistajien kautta luonnonvaroja tullaan jatkossakin hyödyntämään. 20

Samankaltaiset tiedostot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen