Kuntademokratia ja kuntalaisten osallistuminen - työkalut ja keinot

Transkriptio

1 Kuntademokratia ja kuntalaisten osallistuminen - työkalut ja keinot Kirjastojen lakipäivä 2 - osallisuus ja demokratia Kuopio paivi.kurikka@kuntaliitto.fi

2 Lainsäädäntö mahdollistaa

3 TOIMIVA DEMOKRATIA Kansanvaltaisuus Vaalit Osallisuus Avoimuus Ihmisarvon loukkaamattomuus-yksilönvapaus - Oikeudenmukaisuus Julkinen valta perustuu lakiin Sananvapaus Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus Kelpoisuus, esteellisyys ja virkavastuu Asukkaiden itsehallinto oikeus päättää kunnan hallinnosta, taloudesta ja toiminnasta

4 Kuntalaisten osallistuminen Vahva pohja lainsäädännössä Perustuslaki Kuntalaki Maankäyttö- ja rakennuslaki Useat erityislait 4 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

5 Asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistuminen ja vaikuttaminen (KL 5 luku) Asenteet ja toimintatavat ratkaisevat, kuntalaki luo edellytyksiä ja kannustaa Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (37 ) Aktiivinen ote viestintään, verkkoviestintä keskiössä, päätöksenteon valmistelun avaaminen verkkosivuilla

6 Äänioikeus (20 ) Äänioikeus kunnassa toimitettavissa vaaleissa on:» Suomen sekä muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jonka kotikunta kyseinen kunta on 51 päivää ennen vaalipäivää. Äänioikeus kunnallisvaaleissa on myös:» muulla ulkomaalaisella, jos hänellä tuolloin on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan.

7 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa , % % Äänestysprosentti % ,0 71,3 66,2 74,8 79,3 76,7 75,6 78,5 78,1 74,0 70,5 70,9 61,3 2000: 55,9% 2017: 58,8% 55,9 58,6 61,2 58,3 58, Ennakkoon äänestäneiden osuus kaikista äänestäneistä, % 38,1 42,4 37,7 39,1 39,9 34,9 Kuntavaalit muuttuivat yksipäiväisiksi v vaaleista lukien 45, , ,3 6,8 8,0 9,2 Lähde: Oikeusministeriön alustavan tuloslaskelman tiedot klo 02:

8 Nuoret vaalidemokratian ulkopuolella? Matalan äänestysaktiivisuuden alueilla nuorten vaaliosallistuminen pohjalukemissa (Kuntavaalit 2004) Joensuu: Utrankoski Lahti: Liipola Turku: Pansion nuorisotalo Jyväskylän mlk: Haapaniemi Tampere: Härmälän koulu v v Kaikki

9 Samojen kuntien aktiivisemmat äänestysalueet: Joensuu: Linnunlahti Lahti: Jalkaranta Turku: Katedralskolan Jyväskylän mlk: Liinalampi Tampere: Koiviston koulu v v Kaikki

10 Kuntalain 22» Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.» Kunta voi vapaasti päättää siitä, miten se tämän velvollisuutensa käytännössä toteuttaa.

11 Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet 22 kuntalaissa Asukkaiden ja palvelun käyttäjien oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan Esimerkkiluettelo osallistumisen ja vaikuttamisen keinoista; Tavoitteena kannustaa monipuolisten vaikuttamiskeinojen käyttöä Kuulemistilaisuudet, kansalaisraadit Käyttäjien edustajia johtokuntiin Osallistuva budjetointi Käyttäjälähtöisen vaikuttamisen keinot: yhteissuunnittelu, palvelumuotoilu Asukkaiden, järjestöjen, muiden yhteisöjen toiminnan tukeminen

12 Aloiteoikeus, 23 Kunnan asukkaalla, palvelujen käyttäjällä ja kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa Aloite valmistellaan toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi Jos aloitteen on tehnyt vähintään 2 % kunnan asukkaista, aloite otettava käsiteltäväksi 6 kk kuluessa Hallintosääntöön tarpeelliset määräykset aloitteen käsittelystä aloitteen tekijälle annettavista tiedoista 12

13 Kunnallinen kansanäänestys ja kansanäänestysaloite, 24 ja 25 Valtuusto voi päättää kansanäänestyksen toimittamisesta kunnalle kuuluvasta asiasta Äänestysoikeus määräytyy samoin kuin äänioikeus kuntavaaleissa Kansanäänestyksen tulos on neuvoa-antava Kansanäänestysaloitteen voi tehdä vähintään 4 % 15 vuotta täyttäneistä kunnan asukkaista valtuuston viipymättä päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys 13

14 ARTTU2 Kuntalaistutkimus 2017: Kuntalaisten mielipiteet väittämästä Tärkeimmistä asioista päätettäessä tulisi järjestää kunnallinen kansanäänestys. Vastausten %-jakaumat. Kaikki v v v v v v samaa mieltä ei samaa, ei eri mieltä eri mieltä

15 Vaikuttamistoimielimet, Nuorisovaltuusto/nuorten vaikuttajaryhmä Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto Kunnanhallitus asettaa: kokoonpano, valinta, toimintatavat jäävät pitkälti kunnan päätettäviksi toimintaedellytyksistä huolehtiminen Edustamansa ryhmän vaikuttamis- ja kuulemiskanavia Oltava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan 15

16 Alueelliset lautakunnat tai johtokunnat (36 ) Valtuusto arvioi tarpeellisuuden Jäsenet tai osa jäsenistä voidaan valita alueen asukkaiden esityksestä Vaikuttamis- ja kehittämistehtävä Varattava mahdollisuus antaa lausunto valmisteltaessa esim. kuntastrategiaa, talousarviota ja päätöksiä, joilla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin 16

17 Viestintä (KL 29 ja 109 ) Kunnan toiminnasta on tiedotettava ja annettava riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista, taloudesta, päätöksenteosta sekä osallistumisen ja vaikuttamisen keinoista Yleinen tietoverkko Kunnan ilmoitukset Päätöksen tiedoksianto kunnan jäsenelle

18 Tavoitteena vuorovaikutus ja elinvoima kuntalaki painottaa vuorovaikutusta. Kuntalaisille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa asioiden valmisteluun. kunnan kaikesta toiminnasta riippumatta siitä, miten toiminta on käytännössä organisoitu. Koskee myös maakunnille siirtyviä tehtäviä. Viestintä on mahdollisuus. Vuorovaikutus tarjoaa ideoita, näkökulmia ja resursseja. Elinvoiman kehittämisessä tarvitaan viestintä- ja markkinointiosaamista. Viestinnän maailma tänään: kaikki viestivät koko ajan.

19 Some on osa kunnan viestintää Sen hyödyntäminen kunnan toiminnassa edellyttää suunnitelmallisuutta, säännöllistä sisällöntuotantoa, yhteisöjen aktivointia ja aktiivista osallistumista. Somen aktiivinen käyttö» lisää hallinnon avoimuutta,» tuo esiin asiantuntemusta,» antaa kasvot kunnan toiminnalle ja mahdollistaa verkostoitumisen,» mahdollistaa kevyen ilmaisun ja epätyypillisten viestintäkeinojen käytön.

20 VIESTINNÄN MERKITYS KOROSTUU JOHTAMISESSA: Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina ajanjaksolla Niiden vastaajien osuus, jotka seuraavat usein tai silloin tällöin (%) Sanomalehdestä* Radiosta tai TV:stä Kunnan omasta tiedotuslehdestä tms Yhdistysten tms tiedotuslehdistä Kunnan www-sivulta Sosiaalisen median kautta * Maakunnallisesta tai paikallisesta sanomalehdestä, ilmaisjakelulehdestä tms N-2017= ; N-2015= ; N-2011= ; N-2008= MPS

21 Osallisuudesta

22 Käsitteiden sekamelskaa Osallisuus Osallistaminen Osallistuminen 22

23 Viranomaiskunnasta kohti kansalaiskuntaa Viranomaiskunta Palvelukunta Kansalaiskunta Luottamushenkilöt Viranhaltijat Viranhaltijat Luottamushenkilöt Kuntalaiset Viranhaltijat Luottamushenkilöt Kuntalaiset ÄÄNESTÄJÄ Kuntalaiset ASIAKAS Kansalaisyhteiskunnan toimijat ja yritykset KANSALAINEN

24 Turvallisuuden tunne Oikeudenmukaisuus Elämänhallinta Sitoutuminen Vastuun ottaminen Osallisuus ympäröivässä yhteisössä Mitä on osallisuus? Osallisuus omassa elämässä Kiinnittyminen Yhteenkuuluvuuden tunne Identiteetti Toiminta ja vaikuttaminen oman elämän asioihin Osallisuus yhteiskunnassa Halu vaikuttaa Luottamus päättäjiin Osallistuminen 24

25 Osallisuus syrjäytymisen vastaparina 25

26 Monenlaista osallisuutta Tieto-osallisuus Oikeus tiedon saamiseen ja tuottamiseen Suunnitteluosallisuus Päätösosallisuus Toimintaosallisuus Yksilö osallistuu itseään koskevan toiminnan ja palvelujen suunnitteluun Yksilö osallistuu itseään tai esim. asuinaluettaan koskevaan päätöksenteon valmisteluun ja päätöksentekoon Yksilön omaa toimintaa ja konkreettista osallistumista omassa lähiympäristössään Korhonen ja Tiala,

27 Koulutustason vaikutus osallistumiseen 27

28 Nyt siitä on näyttöä: köyhien alueiden kouluille kannattaa antaa lisärahaa Helsingissä tuki siivittää peruskoululaisia jatko-opintoihin Tuore tutkimus todistaa, että Helsingin oma syrjäytymistä ehkäisevä rahoitus vaikuttaa. HS html 28

29 Miksi osallisuudesta puhutaan niin paljon? Talous ei kestä osattomuudesta ja syrjäytymisestä aiheutuvia kuluja Edustuksellisen demokratian puhti on pois (Sitran megatrendi 2017) Hallinnolla on käsissään iso legitimiteettiongelma Asukkaiden omaehtoisen toiminnan merkittävä nousu 29

30 Talous ei kestä osattomuudesta ja syrjäytymisestä aiheutuvia kuluja Osallisuuden vastakohtana osattomuus lisää merkittävästi korjaavien ja erittäin kalliiden toimenpiteiden tarvetta.» lapsen sijoittaminen laitokseen maksaa noin kymmenen kertaa enemmän kuin avohuolto (Lastensuojelun Keskusliitto ja THL, 2012)» syrjäytyneen nuoren terveydenhoitokustannukset kohoavat vuodessa jopa euroon (THL ja Nuorisotutkimusverkosto, 2015) 30

31 Edustuksellisen demokratian puhti pois? luottamus poliitikkoihin ja eri instituutioihin ennätyksellisen alhaalla äänestysprosentit ja puolueiden jäsenmäärät ovat tasaisesti laskeneet puolueiden ja järjestöjen toimintatavat murroksessa globalisaatio ja teknologian kehitys ovat muuttaneet demokratiaa pysyvästi» demokratian ja osallisuuden toteutumisen kannalta olennaisia asioita ovat yleinen hyvinvointi, tasa-arvo, luottamus, koulutus, sosiaalinen pääoma, instituutioiden toimiminen, työllisyys ja talous. 31

32 Hallinnolla on käsissään iso legitimiteettiongelma Viranomainen tietää parhaiten -ajattelu on murtumassa Julkisen vallan tiedon monopoli murtuu 32

33 Asukkaiden omaehtoisen toiminnan nousu Osallisuutta syntyy yhä enemmän suoremmin konkreettisessa, omaehtoisessa ja myös taloudellisessa toiminnassa. Osallisuutta tuottaa esim. toisten auttaminen, vertaiskauppa,paikallisten hankkeiden rahoittaminen, vaihtoehtosuunnittelu tai someryhmän perustaminen.» Vaikuttaminen muuttuu tekemiseksi» Miten hallinto pystyy vastaamaan tähän?» Asennemuutosta tarvitaan 33

34 Osallisuuden ja osallistumisen hyötyjä Taloudellisia hyötyjä uudistaa palvelutuotantoa ja lisää kilpailukykyä nopeuttaa reaktiokykyä asukkaiden palvelutarpeisiin parantaa tuottavuutta ja laatua vähentää valituksia päätöksistä mahdollistaa organisaatiotason innovaatioiden lisääntymistä Demokratiahyötyjä on keino palauttaa luottamusta parantaa henkilöstön työtyytyväisyyttä tarjoaa uusia yhteistoiminnallisia ratkaisuja yhteiskunnan ilkeisiin ongelmiin uudistaa paikallishallintoa ja tekee asukkaasta vastuullinen palvelutuottaja vahvistaa kuntaa kumppanuuskuntana 34 (Jäppinen: Kunta ja käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta, Acta 230, 2011)

35 Kuntalaisten muuttuva osallistuminen

36 Maailmanpyörä 2018: Kuntien muutosajurit Turvallisuusriskit Syntyvyys Kuusi (6) erityisen mielenkiintoista muutosajuria Elämäntapojen muutokset Syrjäytyminen Ikääntyminen Arvojen muutokset Monikulttuuristuminen Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Kaupungistuminen Maahanmuutto Jakamis- ja kiertotalous Kokeilukulttuuri Asukkaat ja yhteisöt voimavarana ja kumppanina Muu mikä? Digitalisaatio Arto Koski Uudet demokratian muodot Tulevaisuuden kunnat, maakunnat ja valtio Työn ja työelämän murros

37 Edustuksellisen demokratian ja tulevaisuusajattelun viisi (5) jännitettä Mika Mannermaan (2007) mukaan Edustuksellinen demokratia Tulevaisuusajattelu 1. Lyhyt aikaväli, parlamentaarinen enintään neljän vuoden sykli Pitkä aikaväli, vuosikymmen tai sitä enemmän 2. Sektoriajattelu korostuu Monisektoraalinen systeemiajattelu korostuu 3. Yksinkertaistaminen, helpot ratkaisut Monimutkaistuva kompleksinen yhteiskunta 4. Ennakoitavat muuttumattomuudet Muutokset ja heikot signaalit Arto Koski ARTTU2 5. Reaktiivisuus tai passiivisuus (reagoidaan vasta viime tipassa) Proaktiivisuus (tulevaisuus on tekemisen asia) Lähde: Mika Mannermaa (2007). Demokratia tulevaisuuden myllerryksessä. Tulevaisuusvaliokunta, eduskunta. 37

38 Yhä enemmän asioita tapahtuu 2020-luvulla kuntien rajapinnoilla 6. Kumppanuusverkostojen merkitys kasvaa Kumppanuusajattelu yleistyy. Hierarkiset rakenteet muuttuvat verkostomaisiksi. 5. Kansalaisyhteiskunnan rooli korostuu Kolmas ja neljäs sektori lähtevät mukaan heitä itseään kiinnostaviin asioihin. Arto Koski Kunta 4. Alusta- ja jakamistalous vahvistuu Jos verotus ei pysy kehityksen mukana, niin se heikentää hyvinvointiyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. 1. Sote-palvelut ovat siirtymässä kuntien ulkopuolelle 2. Kansalaisten syrjäytyminen uhkaa lisääntyä 3. Edustuksellista demokratiaa ja päätöksentekoa haastetaan nykyistä kovemmin. Kun sote-asiat siirtyvät pois kuntien päätäntävallasta, on uhkana, että kansalaisten yhteys lähipäätöksentekoon heikkenee. Mm. maahanmuuttajien kotoutuksen merkitys tulee entisestään korostumaan. Puolueet ovat pakotettuja uudistamaan radikaalisti omia käytäntöjään.

39 Toisaalta Yhteiskunnassa nousemassa vahva kansalaisten oma-aloitteinen osallistuminen ja kumppanuuksien hakeminen Ihmisten osallistuminen on yleisempää ja monipuolisempaa kuin yleensä ajatellaan. Lähes kaikki ihmiset osallistuvat jollakin tavalla. Nekin, jotka tutkimuksissa vastaavat ei-osallistuvansa, todellisuudessa osallistuvat ja ovat mukana erilaisissa sosiaalisissa toiminnoissa ja verkostoissa. Osallistuminen on jollakin tavalla tärkeää kaikille ihmisille. Se on osa ihmisenä olemista. (Aaro Harju, Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti, pääkirjoitus ) 39 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

40 Demokratian vanha ja uusi paradigma Demokratiassa on kysymys vallasta. Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen vain lisää kuntien tehtäviä ja hallintoa. Miksi kuntalaisia pitäisi ottaa mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan, kun tähänkin asti on pärjätty edustuksellisen demokratian keinoin? Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen on konkreettista toimintaa, tekemistä ja vastuunottoa hyvinvoinnin, oman elinympäristön ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi. Kansalaiset motivoituvat aidosti mukaan omavastuisempaan toimintaan, kun heille tarjotaan uusia vaikuttavia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia. Vanha paradigma Uusi paradigma Mitä lähidemokratia on? Aaro Harju & Ritva Pihlaja 2013

41 Kuntademokratian eri muodot täydentävät toisiaan Edustuksellinen osallistuminen ja vaikuttaminen Käyttäjälähtöinen osallistuminen ja vaikuttaminen Suora osallistuminen ja vaikuttaminen

42 Osallisuuskuilu Poliitikkojen kiinnostus/ vaikutusmahdollisuus Kuntalaisten kiinnostus Ongelman määrittely Asioiden valmistelu Päätös Toimeenpano 42 Tietoosallisuus Suunnitteluosallisuus Päätösosallisuus Toimeenpanoosallisuus

43 Kuntalaiskysely 2017: Suorien osallistumistapojen luokittelu niiden käytön yleisyyden ja vaikuttavuusarvion mukaan vuonna KAIKKI ARTTU2- KUNNAT: KÄYTTÖ - (käyttäjien osuus alle 20%) ARVIO VAIKUTTAVUUDESTA - (keskiarvo asteikolla 1-5 alle 3,10) Luokka 1: Käyttö -, vaikuttavuus - - Yleisönosastokirjoitukset - Sosiaalinen media - Rahananto paikalliseen kysymykseen liittyvään kampanjaan - Kuntalaisaloite - Valituksen/oikaisuvaatimuksen tekeminen ARVIO VAIKUTTAVUUDESTA + (keskiarvo asteikolla 1-5 väh. 3,10) Luokka 3: Käyttö -, vaikuttavuus + - Vanhus-/vammaisneuvostot, nuorisovaltuustot - Yhteydenotto kunnan luottamushenkilöön KÄYTTÖ + (käyttäjien osuus väh. 20%) Luokka 2: Käyttö +, vaikuttavuus - Vetoomus tai adressi - Keskustelu-/kuulemistilaisuuteen osallistuminen - Asiakas-/käyttäjäkyselyyn vastaaminen - Palautteenanto kunnan järjestämistä palveluista Luokka 4: Käyttö +, vaikuttavuus + - Kunnanosa-/kylätoimintaan osallistuminen - Yhteydenotto kunnan viranhaltijaan - Päiväkodin, koulun tms. vanhempainiltaan osallistuminen - Yhdistysosallistuminen - Talkootyöhön osallistuminen ARTTU2 / Kuntalaistutkimus 2017 / M. Pekola-Sjöblom / syyskuu 2018

44 Sosiaalisen pääoman suuri merkitys Aktiivinen kansalaisyhteiskunta, järjestö- ja vapaaehtoistoiminta ovat aina olleet paikallisyhteisöjen toiminnan ydintä ja merkittävä sosiaalisen pääoman luoja. Tällä toiminnalla on kunnissa pystytty hyvin monipuolisesti vahvistamaan myös kuntalaisten omaehtoista arjessa selviytymistä. Paikallisen järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan taloudellinen merkitys on huomattava. Juhani Laasasen tutkimus vuodelta 2011 osoittaa, että järjestö- ja vapaaehtoistoimintaan sijoitettu euro tuottaa kuusi euroa yhtä työtuntia kohti laskettuna.» kunnille myös taloudellisesti erittäin tärkeä kysymys. 44 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

45 Muutama esimerkki

46 Lappeenrannan Asukas- ja alueneuvosto Toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa ja koostuu kaupungin Asukkaiden Lappeenranta - toiminnan piirissä olevista alueraatien jäsenistä, valtuutetuista ja eri toimialojen viranhaltijoista. Asukas- ja alueneuvosto on yhteistyöelin Neuvosto on myös uuden kuntalain henkeä noudattava aluedemokratiamalli Asukasyhdyshenkilö Pia Haakana, Lappeenrannan kaupunki Kuntademokratiaverkostossa

47 Osallistavan strategiaprosessin askeleet Tuusulassa Kuntalaisten illat vuonna 2016 (6 kpl) Luottamushenkilöiden strategiakysely 1-2/2017 Toimialojen johtoryhmien yhteiskokoukset 12/2016-1/2017 Uuden ja vanhan valtuuston yhteinen valtuustoseminaari Kunnanhallituksen seminaari Pormestaritreffit asukkaille syyskuussa 2017 Esimiesten suunnittelupäivä Arvotyöskentely työpaikoilla Avoimet Elinvoima-, Hyvinvointi- ja Osallisuusseminaarit Konsernijaosto Johtoryhmä ja Kunnanhallitus, konsernijaosto ja johtoryhmä Valtuustoseminaari Miksi tehdä strategiaa osallistaen? Viimeaikaisessa strategiatutkimuksessa ketteryyden, nopean reagoinnin ja osallistumisen on nähty olevan avainasemassa strategiatyön kehittämisessä. Osallistava strategiatyöskentely tukee henkilöstön ja luottamushenkilöiden sitoutumista, mikä edesauttaa strategian toimeenpanoa. Asukkaat osallistamalla saamme arvokasta tietoa siitä mikä on heille tärkeää ja osallisuus yhteisissä asioissa lisää asukkaiden hyvinvointia Kehittämispäällikkö Heidi Nygren, Tuusulan kunta Kuntademokratiaverkosto

48 Helsinkiläisten osallistumismahdollisuudet Tee kaupungille aloite. Tee ehdotuksia ja äänestä oman alueen rahankäytöstä. Seuraa kaupungin päätöksentekoa verkossa. Lähde vapaaehtoiseksi.? Pyydä apua ideaan oman asuinalueen stadiluotsilta. Osallistu alueen keskusteluun verkossa tai kasvotusten. Käytä osaamistasi. Osallistu palvelujen parantamiseen. Varaa tiloja tapahtumiin. Toimialajohtaja Tommi Laitio, Helsingin kaupunki, Kuntademokratiaverkosto

49 TAMPERE: Alueellinen osallistuminen Alueverkosto alueen asukkaat, järjestöt, yritykset ja kaupungin henkilöstö Tilannekohtaiset toimintaryhmät Pysyvät yhteistyöryhmät OSALLISTUMISEN ALUSTAT Alueportaalit Asiakasraadit Tilat Kehittämispäällikkö Outi Nokkonen, Kuntademokratiaverkosto

50 Määrärahojen kohdentaminen Mihin talousarvioon osoitetut eurot käytetään? esimerkkinä RuutiBudjetti, Helsinki Tulojen ja resurssien kartoitus Rahat eivät riitä, mutta yhteisesti tärkeäksi koettu asia halutaan silti toteuttaa mistä löydetään lisää pelimerkkejä? esimerkkinä kevyen liikenteen väylä, Karvia Yhteissuunnittelu Mitä tarvitaan, mitä halutaan, mikä toimii, mihin rahat kannattaa käyttää? esimerkkinä tilojen käytön suunnittelu, Lahti Säästökohteiden valinta Yhteistyötä edellyttävien haasteiden ratkaisu Rahaa on entistä vähemmän, mihin se käytetään? esimerkkinä säästökohteiden ideointi, Pieksämäki Meillä on ongelma, joka ei ratkea kapeasti ajatellen ja toimien. Esimerkkinä pitkäaikaistyöttömien työllistäminen, Pudasjärvi Viisi syytä hyödyntää osallistuvaa budjetointia

51 Osallistuva budjetointi kunnissa ja maakunnissa -opas on ladattavissa maksutta Kuntaliiton verkkokaupassa Päivi Kurikka erityisasiantuntija, Kuntaliitto Medborgarbudget i kommuner och landskap

52 Osallisuuspeli Osallisuuspelissä pelaajat pääsevät asettamaan yhteiset tavoitteet asukkaiden osallistumiselle ja sopimaan siitä, miten suunnitelmat konkretisoidaan käytännön toiminnaksi. Pelaamisen kesto 1½ tuntia 52 [pvm]

53 Kohti tulevaisuuden kuntaa

54 Tulevaisuuden kunta on kumppanuuskunta 1.Toimijakumppanuutta 2.Keskustelukumppanuutta 3.Suunnittelukumppanuutta 4.Kehittämiskumppanuutta 5.Palvelukumppanuutta 6.Budjettikumppanuutta Tätä kaikkea yhdessä eri toimijoiden kanssa

55

56 Kiitos mielenkiinnostanne!