SADANKUUDENKYMMENEN MERKIN JOURNALISMIA Matkapuhelin uutisten välittäjänä

Transkriptio

1 SADANKUUDENKYMMENEN MERKIN JOURNALISMIA Matkapuhelin uutisten välittäjänä Marika Suojanen Opinnäytetyö, kevät 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Suojanen, Marika. Sadankuudenkymmenen merkin journalismia Matkapuhelin uutisten välittäjänä, Turku 2004, 36 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, viestinnän koulutusohjelma, kulttuuriala, medianomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella SMS-pohjaisten mobiiliuutisten sisällöntuotannon mahdollisuuksia ja uutiskriteereitä suomalaisessa mediamaisemassa. Käsittelen myös mobiiliuutisten merkitystä nyt ja tulevaisuudessa. Mobiiliuutispalvelut julkaisevat noin 1-5 uutista päivittäin. Tosin on myös päiviä, jolloin uutisia ei julkaista lainkaan. Aineistona on MTV3:n ja YLE24:n mobiiliuutispalvelujen välittämiä mobiiliuutisia ajalta Aineiston avulla tarkastelen minkälaisia uutiskriteerejä ja ominaispiirteitä mobiiliuutisiin sisältyy. Olen myös haastatellut MTV3:n mobiiliuutisten päätoimittaja Tomi Lindblomia ja YLE24:n Online-uutisten toimituspäällikkö Reija Hyväristä. Mobiiliuutisten erityispiirteitä ovat äärimmäisen rajoitettu tila ja nopeampi välit- tyminen vastaanottajille verrattuna muihin uutisvälineisiin. Mobiiliuutisia ei lähetetä kovinkaan helposti, sillä ne ovat edelleenkin suhteellisen kalliita, keskimäärin 0,35 euroa viesti. Mobiiliuutiskynnyksen ylittävät suuret ja yllättävät tapahtumat. Toisaalta myös uutisia, joita uutistenkäyttäjät osaavat odottaa, uutisoidaan matkapuhelimen välityksellä melko paljon. Tällaisia uutisia ovat muun muassa työttömyystilastot, osavuosikatsaukset ja tietyt nimitykset. Asiasanat: journalismi, mobiilipalvelut, mobiiliuutinen, uutiskriteerit

3 ABSTRACT Suojanen, Marika. 160 Character Journalism Mobile phone as a news media, Turku, Spring 2004, Language: Finnish, 36 pages, 3 appendices Diaconia Polytechnic, Turku Unit, Degree Programme in Communications and Media Arts, Media Artist. The aim of this study is to examine the opportunities of SMS-based mobile news. I will also deal with the importance of mobile news now and in the future. Mobile news services publish approximately 1-5 mobile news in a day. There are also days when there no mobile news is published. The main source of the study was the mobile news of MTV3 and YLE24. Mobile news was collected between September 19 and October 16 in I also interviewed MTV3 mobile news editor-in-chief Tomi Lindblom and YLE24 Onlinenews managing editor Reija Hyvärinen. The characteristics of the mobile news are extremely limited space and faster transmitting to receivers when compared to the traditional media. Only few news exceeds the transmitting threshold due to the respectively high price of the messages. Such news is typically big and surprising events. On the other hand there is also news which can be expected, for example, statistics of unemployment situation, interim reports and certain appointments. Keywords: journalism, mobile news, mobile phone service, news threshold

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 5 2 MATKAPUHELIMEN OMINAISUUDET UUTISTEN VÄLITTÄJÄNÄ Rajoitetun tilan ongelma Mobiiliuutinen on nopea ja luotettava Henkilökohtaisuus uutisia omaan taskuun 11 3 MOBIILIUUTISPALVELUJEN TEKIJÄT JA KÄYTTÄJÄT Mobiiliuutispalvelujen tuotantoketju Mobiiliuutisten tekijät Mobiiliuutisten käyttäjät 15 4 MOBIILIUUTISTEN UUTISKRITEERIT Yllättäviä uutisia Odotettavia uutisia Kevyempiä uutisia Yöllä puhelin ei piippaa Uutisaiheet 21 5 MOBIILI VERRATTUNA MUIHIN UUTISVÄLINEISIIN Mobiiliuutiset pieni lisä suomalaiseen mediamaisemaan Radio, teksti-tv ja internet kilpailevat nopeudessa Sanomalehdet ja televisio kertovat enemmän 27 6 MOBIILIUUTISTEN TULEVAISUUS 32 7 YHTEENVETO 34 LÄHTEET: 35 LIITTEET: Liite 1. Seitsemän uutiset ja Ylen uutiset ajalta , sekä näinä päivinä samoista aiheista julkaistut mobiiliuutiset. Liite 2. YLE24:n mobiiliuutiset ajalta Liite 3. MTV3 Businessin mobiiliuutiset ajalta

5 5 1 JOHDANTO Uutistarjonta on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana. Vielä ja 80- luvuilla Yleisradion puoli yhdeksän uutislähetys oli se, joka kokosi lähes koko kansakunnan televisioruutujen ääreen. Viestintätekniikan kehittyminen on hajauttanut yleisöä. Tekniikan kehittyminen on tuonut uusia ja kehittänyt vanhoja viestintävälineitä. Nykyään suomalaisten on mahdollista seurata neljän valtakunnallisen televisiokanavan tarjoamia uutisia lähes tunnin välein ja digi-tv tuo vielä lisää uutislähetyksiä. Lisäksi lukuisat radioasemat lähettävät uutisia tasatunnein tai tiheämpäänkin. Uusimpia uutisvälineitä, joissa uutistarjonta ei ole sidottu lähetysaikoihin, vaan uutisia välitetään non stoppina, heti niiden tapahduttua, ovat teksti-tv, internet ja mobiiliuutiset. Mobiiliuutiset on edellä mainituista uutistenvälitysmuodoista uusin ja edelleen suhteellisen tuntematon. Mobiiliuutiset ovat matkapuhelimeen tilattavia, useimmiten vielä nykyään SMS-pohjaisia viestejä (SMS = Short Message Service) eli tekstiviestejä. Tekstiviestien käyttö alkoi kasvaa vuoden 1995 tienoilla ja vasta vuonna 1997 erilaiset sisältöpalvelut alkoivat hitaasti kasvattaa osuuttaan. Mobiiliuutispalvelujen lisäksi mobiilipalveluja ovat muun muassa säätiedot, soittoäänet, kuvaviestit ja operaattoritunnukset. Tarkoitukseni on lopputyössäni pohtia mobiiliuutisten uutiskriteerejä ja mobiiliuutisten merkitystä suomalaisessa viestintäkentässä. Minua kiinnostaa minkälainen tilaus on mobiiliuutisilla maassa, jossa matkapuhelinpenetraatio on yksi maailman tiheimmistä. Mobiiliuutiset ja niiden sisällöntuotannon mahdollisuudet kiinnostavat minua juuri sen takia, että ne eivät ole vielä kovin tunnettuja eivätkä yleisesti käytössä. Mielenkiintoista mobiiliuutisissa on myös äärimmäisen rajoitettu tila. Uutisen on mahduttava alle 160 merkkiin, sillä viestiin halutaan saada loppuun myös kanavatunnus. Mobiiliuutisia Suomessa välittävät uutismaailmassa tunnetut ja luotettavaksi tulleet tahot YLE24 ja MTV3 sekä STT:n Alexpress. Soneran ZED-palvelun uutiset tulevat MTV:ltä. MTV3 arvelee palvelullansa olevan käyttäjiä noin muutama

6 6 tuhat. YLE24 ei kerro tilaajamääräänsä. Tutkimusaineistona olen käyttänyt YLE24:n ja MTV3 businessin mobiiliuutisia ajalta Tänä aikana MTV3 business välitti 42 mobiiliuutista ja YLE24 26 mobiiliuutista. Keskityn tutkielmassani ainoastaan SMS-pohjaisiin viesteihin, koska se on edelleen tekniikka, jolla valtaosa mobiileista uutispalveluista välittyy. Mobiiliuutisten suhteellisen lyhyen iän takia kirjallisuutta ja tutkittua tietoa aiheesta on melko vähän. Tämän takia olen käyttänyt lähteinä myös mobiiliuutispalvelujen eli MTV3 Internetin, -tekstikanavan ja -mobiilin päätoimittajan Tomi Lindblomin ja YLE24:n Online-uutisten toimituspäällikön Reija Hyvärisen haastatteluja. Opinnäytetyön tuoteosana keräsin yhdessä Merita Seppälän kanssa mielenkiintoisia, hauskoja ja koskettavia, ihmisten toisilleen lähettämiä tekstiviestejä ja toimitimme viesteistä kalenterin. Vastapainona tutkielmalleni, jonka tarkoitus on selvittää, paljonko mahtuu informaatiota 160 merkkiin, Tekstiviestikalenterista näkee, kuinka paljon tunteita voi ladata samaan merkkimäärään.

7 7 2 MATKAPUHELIMEN OMINAISUUDET UUTISTEN VÄLITTÄJÄNÄ Kullakin viestimellä on sille ominaiset, vakiintuneet ja muista poikkeavat käyttötavat. Ne ovat syntyneet erilaisissa historiallisissa tilanteissa, joissa ne on myös omaksuttu vastaamaan tietynlaisiin tilannekohtaisiin käytännön tarkoituksiin. (Nieminen, Saarikoski, Suominen 2000, 28.) Koska mobiiliuutiset eivät ylipäätään ole vakiinnuttaneet asemaansa koko kansan käytössä, ei niillä mielestäni voida sanoa olevan kovinkaan vakiintuneita tunnettuja ominaisuuksia. Ei ole mahdollista puhua mobiilinomaisuudesta siinä missä radionomaisuudesta tai televisionomaisuudesta. Tiettyjä, erityisen paljon muista viestintävälineistä poikkeavia piirteitä mobiiliuutisista voi kuitenkin löytää. Ominaispiirteitä ovat erittäin rajoitettu tila, nopeus ja tunne henkilökohtaisuudesta. 2.1 Rajoitetun tilan ongelma joissakin mobiiliuutisissa tuntuu olevan melko välttä- Merkittävin ero muihin uutisvälineisiin mobiiliuutisissa on äärimmäisen rajoitettu tila. Jotta uutisen kuin uutisen saa mahtumaan alle 160 merkkiin, on tehtävä todella suurta tiivistystä ja karsintaa. Normaalista tekstiviestistä poiketen mobiiliuutisten merkkimäärä on alle 160 merkkiä, kummallakin tutkielmassa mukana olevalla uutispalvelulla 152, koska uutisten välittäjät haluavat saada lähteen eli kanavatunnuksen näkyviin viestin loppuun. MTV3:n Tomi Lindblomin mukaan rajoitettu tila luo omat haasteensa. Välillä mobiiliuutisen tekeminen on hankalaa ja se kestää kauemmin. Esimerkiksi Nokian osavuosikatsauksen laittaminen siihen 152 merkkiin, niin ne on aika isoja juttuja. Oikeesti hyvän mobiiliuutisen kirjoittaminen on hyvin vaikeeta. Yrittää kirjoittaa joku iso asia hyvin pienesti, niin et se on vielä selkeä. (Lindblom, haastattelu ) Lyhenteiden käyttäminen mätöntä.

8 8 Lindblom mainitsee esimerkkinä Nokian osavuosikatsaukset, kuten seuraava: Nokian tammi-syyskuun (pro-forma): Liikevaihto 20,6 mrd e. (-2%). Tulos ennen veroja ja väh. osuutta 3,5 mrd. (-9%). Liikevaihto 3,2 mrd (-14%) (MTV3) 16. loka 2003 klo 13:09:16 Tutkimusaineistona käytetyistä viesteistä MTV3 oli käyttänyt lyhenteitä seitse- mässä 42:sta uutisesta eli 17 prosentissa ja YLE24 kuudessa 26:sta uutisesta eli 23 prosentissa uutisistaan. Useimmat käytetyistä lyhenteistä olivat kuitenkin sellaisia, joihin voi törmätä muussakin kirjoitetussa tekstissä. Muun muassa seuraavissa uutisissa on jouduttu tilan puutteen takia turvautumaan lyhenteisiin. YK:n turvaneuvosto on hyväksynyt Irakkaishallinto tekee 2 kk:ssa suunnitelman vaa- päätöslauselman. Sen mukaan Irakin väliai- leista ja perustuslaista. (YLE24) 16. loka 2003 klo 17:51:15 Eduskunta on torjunut vaatimuksen kansanäänestyksen pitämisestä EU-perustuslaista luvuin Äänestystä vaativat mm. Vasemmisto- ja Vihreät. (YLE24) 3.loka 2003 klo liitto 13:57:18 Valtioneuvosto esittää maaherroiksi Anneli Tainaa, Pirjo Ala-Kapeeta, Eino Siuruaista ja Hannele Pokkaa. Sisäminist. kansliapäälliköstä ei vielä sopua. (MTV3) 18. Syys :32:02 Yksi tapa lyhentää ja tiivistää viestejä on tehdä tietoisia kieliopillisia virheitä. YLE24:n Reija Hyvärisen mukaan se kumpi on tärkeämpää, viestiin sisältyvät sanat ja merkit vai kieliopista kiinni pitäminen, arvioidaan aina tapauskohtaisesti (Hyvärinen, haastattelu ). Esimerkkinä tietoisista kielioppivirheistä voidaan mainita muun muassa predikaatittomat lauseet:

9 9 Laaja sähkökatkos nyt Ruotsissa ja Tanskassa. Etelä-Ruotsissa jopa 2 milj. ihmistä ilman sähköä. Suuri osaa Kööpenhaminaa on ilman sähköä, mm. metro pysähtynyt. (MTV3) 23. syys klo 14:38:25 Ruotsalaislehdet: Anna Lindhin surmasta pidätetty 35-vuotias mies vapautettu. Poliisilla tiettävästi toinen epäilty. Asiasta tiedotustilaisuus klo.14. (MTV3) 24.syys klo 13:25:47 MTV3 käyttää myös paljon kaksoispistettä, jonka avulla on mahdollista lyhentää ja selkeyttää viestiä, kun lähde ilmoitetaan heti alussa. Ruotsalaislehdet: DNA-näyte pidätetyn 25- vuotiaan miehen hiuksista ja murhapaikan läheltä löytyneestä lippalakista kytkevät miehen A. Lindhin surmaan. (MTV3) 25.syys klo 06:55:57 Ulkoministeriö STT:lle: Presidentin exneuvonantajan Martti Mannisen epäillään vuotaneen Jäätteenmäelle Irak tietojen ohella muutakin salaista aineistoa (MTV3) 10. loka Irakin poliisi: Ainakin 10 ihmistä on kuollut räjähdyksessä Bagdadin edustalla. Hotellissa majoittuu mm. amerikkalaista turvallisuushenkilöstöä. (MTV3) 12. loka klo 13:47:43 Vaikka tila onkin rajallinen, on myös uutisia joiden kertomiseen ei tarvita edes tuota sataakuuttakymmentä merkkiä, kuten seuraavissa: Kirjallisuuden Nobel-palkinnon on saanut eteläafrikkalainen John M. Coetzee. (MTV3) 2.loka klo 14:03:49 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saa tänä vuonna eteläafrikkalainen J. M. Coetzee. (YLE24) 2. loka klo 14:03:09

10 10 Keskusta on valinnut puheenjohtajakseen pääministeri Matti Vanhasen. Vanhasella ei ollut vastaehdokkaita. (YLE24) 5.loka 2003 klo 15:29:16 Uutinen Nobel-voittajasta selviää 84 tai 88 merkillä ja Vanhasen nimitys Keskustan puheenjohtajaksi 113 merkillä. Uutisia jossa kaikkia merkkejä ei olisi käytetty, oli kuitenkin vain muutamia tutkittuna aikana. Tilankäytöllinen ongelma on myös se, että matkapuhelimen näytön yhdelle riville mahtuu vain 16 merkkiä. Tätä pidemmät sanat jakautuvat kahdelle riville, joka aiheuttaa luettavuusongelmia. Esimerkkiviestin ongelmallisuus avautuisi paremmin, jos se olisi aseteltu matkapuhelimen näyttöön. Puhelimessa sanan jatkumista ei välttämättä edes huomaa ilman viestin selaamista. Valtionsyyttäjä on asettanut pääesikunnan everstiluutnanti n lahjussyytteese en lahjusrikkomuks esta. Liittyy helikopterilentäj ien koulutuksen hankintaan. (MTV3) 24.syys klo 09:02: Mobiiliuutinen on nopea ja luotettava Merkittävä mobiiliuutisten ominaisuus on myös nopeus. Tomi Lindblomin mukaan tärkeä, varmasta lähteestä, kuten uutistoimistosta, tuleva uutinen lähtee mobiiliuutisena eteenpäin jopa kymmenessä sekunnissa. Lindblomin mukaan mobiiliuutispalvelu on väline, jonka kautta uutinen lähtee ensimmäisenä, ennen internetiä ja teksti-tv:tä. (Lindblom, haastattelu ). Mahdollisimman nopeaan tiedonvälitykseen pyrittäessä tietolähteiden luotettavuus nousee mer-

11 11 kittävään osaan. Lindblomin mukaan uutistoimistoihin lähteenä luotetaan, mutta esimerkiksi puhelinsoiton perusteella ei mobiiliuutista välitetä ilman, että asia tarkistetaan esimerkiksi viranomaisilta. Reija Hyvärisen mukaan myös YLE24:n nopein väline on mobiili. Ensimmäisenä lähtee mobiili. Sitten teksti-tv, koska sillä on enemmän käyttäjiä kuin netillä, sitten netti. Monesti teksti-tv ja nettiversio tehdään kyllä yhtä aikaa. Olemme juuri ottamassa käyttöön uuden julkaisujärjestelmän, joka nopeuttaa julkaisua eri välineissä. (Hyvärinen, haastattelu ) Nopeutta ei kuitenkaan haluta lisätä luotettavuuden kustannuksella. Käytämme harkintaa ja tarkistamme lähteiden luotettavuuden. Sitten, tilanteen niin vaatiessa laitetaan uutinen ulos niin nopeasti kuin saadaan näppäiltyä. Mutta - luotettavuus tarkistetaan ja arvioidaan aina ensiksi. Menköön siihen aikaa, se on meidän toimintamme ydin. (Hyvärinen, haastattelu ) Tutkija Tapio Hämeen-Anttila (2002, 20 21) nimittää muun muassa mobiiliuutisia aikakriittisiksi palveluiksi. Uutispalvelun ei Hämeen-Anttilan mukaan tarvitse olla reaaliaikainen, mutta aikakriittisyysaspekti on kuitenkin olemassa. Uutisen arvo laskee, koska todennäköisyys törmätä samaan uutiseen jossain muussa mediassa kasvaa, mitä enemmän aikaa kuluu. (Hämeen-Anttila 2002, ) 2.3 Henkilökohtaisuus uutisia omaan taskuun Matkapuhelin mielletään helposti hyvinkin henkilökohtaiseksi välineeksi. Usealle se on työvälineen lisäksi jonkinlainen viihdeväline pelaamiseen tai ystävien kanssa keskusteluun. Puhelimella on totuttu vastaanottamaan henkilökohtaisia puheluja ja viestejä. Uutisvälineen matkapuhelimestaan saa tilaamalla siihen mobiiliuutispalvelun. Matkapuhelimeen välittyvät uutiset saattavat tuntua hyvinkin henkilökohtaisilta, jos on aiemmin tottunut vastaanottamaan lähinnä vain

12 12 henkilökohtaisia viestejä. Viestin vastaanottajalle tulee tunne, että uutinen haluttiin kertoa juuri hänelle. Juuri tästä syystä Tomi Lindblom sanoo MTV3:n mobiiliuutispalvelun panostavan tärkeisiin uutisiin. Yritämme välttää toissijaisia uutisia, koska pu- väline. Uuti- helin on jokaisen henkilökohtainen nen menee jokaisen henkilön omaan taskuun. Tilaaja oikeasti kokee, että nämä tulee nyt mulle. Tälläinen me halutaan ylläpitää, et nä on tehty juuri hänelle. Ja just siks me laitetaan sinne loppuun tuo lähde MTV3, et ihmiset tietää että ne tulee meiltä. (Lindblom, haastattelu ) Oksmanin mukaan (elektroninen lähde 1998) mobiiliviestimen kantajat mieltävät laitteen nimenomaan henkilökohtaiseksi viestintävälineeksi, joten sen takia he valikoisivat sen sisällön mielellään omien kiinnostusten mukaisesti. Mobiiliuutispalvelut eivät kuitenkaan vielä juurikaan tarjoa mahdollisuuksia personoituihin viesteihin. Tekstiviestien käyttäjät ovat tottuneet reagoimaan saamiinsa yksityisviestehin, vastaamaan niihin. Myös ensimmäisiä mobiiliuutisia saadessaan tulee tarve reagoida niihin, vastata, että kiitos tiedosta tai asia ymmärretty. Tämä tuntuu luontevalta tavalta toimia, kun aiemmin on tottunut siihen että tekstiviestintä on kaksisuuntaista. Saatuaan uutisen matkapuhelimeen saattaa vastaanottajalle tulla myös tarve jakaa tieto muiden läsnäolijoiden kanssa tai jopa vähän päteä mahdollisilla tiedoillaan. MTV3:n Tomi Lindblomin mukaan mobiiliuutisia lähetetään paljon myös eteen- tutuille. Näin ollen mobiiliuutisten vastaanottajien todellista määrää on vai- päin kea arvioida. Moni tekee niin, että forwardoi sitten näitä viestejä ystävilleen eteenpäin. Meidän uutisilla on oikeasti enemmän lukijoita kuin tilaajia. Veikkaan et lukijamäärä on 3-4 kertainen. Se on niin helppo lähettää eteenpäin. Se on oikeestaan meidän pahin kilpailija. Joissakin firmoissa tiedotusosasto tilaa itselleen ja laittaa

13 13 eteenpäin johtajille. (Lindblom, haastattelu ) Tekstiviestejä on totuttu pitämään yksityisinä viesteinä. Mobiiliuutinen taas voi- daan mieltää julkiseksi viestiksi, joka tunkeutuu yksityisyyden tilaan. Uutispalvelun tilaaja on kuitenkin halunnut päästää nämä uutisviestit omaan tilaansa. Reija Hyvärisen (haastattelu ) mukaan mobiiliuutinen ei tämän takia voikaan tulla väärään tai huonoon aikaan, koska henkilö on sen itselleen tilannut. Olen Hyvärisen kanssa hieman eri mieltä. Vaikka olisitkin tilannut mobiiliuutisia, uutinen pommi-iskusta ravintolapöytään tai perhejuhliin saattaa tuntua omituiselta tai sopimattomalta. Samoin saattaa tuntua turhauttavalta jos odotat tärkeää henkilökohtaista viestiä ja saatkin omalta kannaltasi merkityksettömän uutisen. Kopomaan mukaan (2000, 19) mukana kannettavat viestintälaitteet, jotka takaavat kuulumisen verkkoon, ovat kuitenkin jo kiinnittyneet osaksi ihmistä. Kun teknologia on muuttunut näkymättömäksi, se on tullut vaikutustensa muodossa entistä lähemmäs ihmisen arkea. (Kopomaa 2000, 19.) Radion tai television voi halutessaan sulkea nappia painamalla, eikä internetiin ole pakko mennä. Mobiiliuutispalvelun sulkeminen on hieman suurempi toimenpide kuin radion sulkeminen. Uutiset tulevat kun ovat tullakseen, oli sitten suunnitellut lukevansa uutisia tai ei. Tästä syystä mobiiliuutiset saattavat joskus tulla myös omituisiin tilanteisiin, silloin kun niihin ei osaa yhtään varautua. Viestimien kasvavaa vaikutusta kutsutaan medioitumiseksi. Mitä enemmän viestintä ja viestimet häiritsevät arkielämäämme, sitä ahtaammaksi jää perinteisesti ymmärretty yksityisyyden alue. (Nieminen ym. 2000, 19). Niin sanotun jatkuvan aukiolonsa takia juuri mobiiliuutiset ovat mielestäni omiaan pienentämään tätä yksityistä tilaa ja aikaa.

14 14 3 MOBIILIUUTISPALVELUJEN TEKIJÄT JA KÄYTTÄJÄT Mobiiliuutisten tuottajia ovat siis uutismaailmassa tunnetut tahot, mutta mobiiliuutisen matka kuluttajalle sisältää monta osatekijää. Kohderyhmäksi uutisten tuottajat määrittelevät kaikki uutisista kiinnostuneet. 3.1 Mobiiliuutispalvelujen tuotantoketju Hämeen-Anttila (2002, 10) esittää kaavion, joka esittää erilaisten mobiilipalvelujen, kuten soittoäänien ja kuvaviestien, tuottamisen sisällön omistajalta loppukäyttäjälle (Hämeen-Anttila 2002, 10). SISÄLLÖN OMISTAJAT SISÄLLÖN- TUOTTA- JAT PALVELUN- TUOTTA- JAT PALVELU- OPERAAT- TORIT VERKKO- OPERAAT- TORIT LOPPU- KÄYTTÄJÄT Samaa kaaviota voi mielestäni soveltaa myös mobiiliuutisiin. Mobiilipalveluiden sisällönomistajat ovat usein uutistoimistoja, kuten Reuters, AFP ja STT. Sisällöntuottajat taas ovat mobiiliuutisten muokkaajat ja eteenpäin lähettäjät eli toimittajat. Mobiiliuutispalvelujen tuottajia ovat esimerkiksi MTV3 ja YLE24. Palveluoperaattoreiksi nimitetään operaattoreita, jotka tarjoavat loppukäyttäjille muun muassa matkapuhelinliittymiä, operaattorilogoja, soittoääniä ym. Suomessa tällaisia ovat esimerkiksi DNA ja Saunalahti. Kaikkien palveluoperaattoreiden viestit kulkevat verkko-operaattoreiden kautta. Suomessa toimivia verkkooperaattoreita ovat Radiolinja, Sonera ja 3G, eli siis verkko-operaattori voi toimia myös palveluoperaattorina, mutta jotkin palveluoperaattorit ostavat verkkooperaattoripalvelut näitä tarjoavilta operaattoreilta. Loppukäyttäjä on matkapuhelimen käyttäjä, joka käyttää palveluoperaattorin liittymää käyttääkseen matkaviestinverkkoja ja maksaa näistä palveluista. (Hämeen-Anttila 2002, 13.) Mobiiliuutisten käyttäjä maksaa siis välillisesti jokaiselle mobiiliuutispalvelussa mukana olevalle portaalle. Mobiiliuutispalvelujen

15 15 tuottajat maksavat käyttömaksuja uutistoimistoille, palkat toimittajille ja verkon käytöstä operaattorille, joka ylläpitää verkkoa tai maksaa siitä vuokraa. Kaikki edellä mainitut näkyvät siis loppukäyttäjän mobiiliuutisten hinnassa. MTV3:n business-mobiiliuutiset maksavat 12 euroa kuukaudessa ja kappalehintaiset, mobiiliuutisia hieman harvemmin lähetettävät pikauutiset 0,36 euroa kappale. YLE24:n mobiiliuutinen maksaa 0,35 euroa kappaleelta. 3.2 Mobiiliuutisten tekijät MTV3:n mobiilipalvelun uutisia tuottaa sähkeryhmä, joka tekee teksti-tv-, mobiili-, netti- ja Radio Novan uutiset. Sähkeryhmässä on aina joku töissä. Arkiaikaan toimittajia on töissä 3-4, illalla 1-2 ja yöllä yksi. Päiväaikaan yksi toimittaja vastaa yhdestä välineestä, mutta yöllä yksi toimittaja toimittaa jutun kaikkiin edellä mainittuihin välineisiin. YLE24:n Online toimituksessa on päiväaikaan vuorossa neljä toimittajaa ja yöllä yksi. Mobiiliuutisten taustalla on siis toimittajia, jotka tekevät uutisia myös muihin välineisiin. Myös muun muassa medianomeja on sijoittunut sekä YLE24:n että MTV3:n mobiiliuutistoimituksiin. 3.3 Mobiiliuutisten käyttäjät Tutkija Virpi Oksmanin (1998) mukaan voidaan hahmottaa kolme erilaista mobiiliuutisten käyttäjäprofiilia. Uinuvien ryhmää mobiiliviestintä kiinnostaa vähiten. Se seuraa ylipäänsä melko vähän tiedotusvälineitä, viihtyy kotioloissa, eikä näe vaivaa uutisten saamiseksi. Uinuvat haluaisivat mobiiliuutisia esimerkiksi säästä tai paikallista suuronnettomuuksista. Yleensä matkaviestintä käytetään tässä ryhmässä viestintään sukulaisten ja ystävien kanssa. Heräävien ryhmä seuraa mediaa, pääasiassa sanomalehtiä ja televisiota, on kiinnostunut paikallisista ja maailmanlaajuisista uutisista. Se on valmis hankkimaan uuden mobiiliviestimen, kun käytännöllinen palvelun ja laitteen yhdistelmä on tarjolla. Ryhmällä on aktiivinen elämäntapa ja ainakin jonkin verran kokemusta internetin käytöstä. Edelläkävijöiden ryhmällä on uuden polven mobiiliviestin, kannettava tietokone, jossa on internet tai GSM- uutispalvelu. Ryhmä työskentelee tai opiskelee usein luovuutta tai tiedonpro-

16 16 luovuutta tai tiedonprosessointia vaativalla alalla. (Oksman, elektroninen lähde 1998.) Lindblomin mukaan MTV3:n uutisia tilaavat lähinnä yhteiskunnalliset vaikuttajat. Hän haluaa kuitenkin korostaa, että MTV3:n kohderyhmä ovat kaikki uutisista kiinnostuneet. Koska nämä on kuitenkin maksullisia palveluja niin tavalliset ihmiset ei hirveän paljoa halua tilata ja kun näitä viestejä kuitenkin tulee niin ja siitä voi tulla vaikkapa 10 euron lasku kuukaudessa ja joku kokee ettei halua niin paljoa maksaa. Ja sen takia paljolti tilaajat on tällaisia firmatilaajia, jotka eivät itse maksa laskuaan. Ja firma katsoo, et heidän on tärkeä tietää asioista. (Lindblom, haastattelu ) Erityisesti MTV3-business palvelusta huomaa, että se on suunnattu Lindblomin mainitsemille liike-elämässä vaikuttaville, merkittävässä asemassa oleville hen- kilöille. Palvelu tarjoaa enemmän talouselämään liittyviä uutisia, uutisia joita ollaan totuttu televisiossakin näkemään uutisten sijaan talousuutisissa. Saadakseen mobiiliuutisista kaiken hyödyn irti käyttäjän on tunnettava taustat ja tekijät, seurattava yleisestikin aktiivisesti uutisia, yhteiskuntaa ja maailman ta- pahtumia. Esimerkiksi seuraavissa uutisissa viestin vastaanottajan on oltava tietoinen aiemmista tapahtumista, niiden merkityksestä yhteiskunnalle ja ensimmäisessä esimerkissä kyseisten yhtiöiden toimialoista. Mäntyluoto Works ja Technip Rauma Offshore vähentävät Porissa 160 työntekijää. Lomauttavat lisäksi 530 työntekijää 460:stä. Tilauskanta tyhjilllään. (MTV3) 21.syys :12:03 Vastaanottajan on hyvä tietää mainittujen yritysten toimiala eli telakkateollisuus. Laajempaa perspektiiviä ja ymmärrystä asiaan saa, kun vielä omaa tietämystä suomalaisen telakkateollisuuden historiasta ja sen merkityksestä Suomelle. Ylijohtaja Ritva Viljasesta on tulossa sisäministeriön uusi kansliapäällikkö. Valtioneuvosto

17 17 esittää yksimielisesti hänen nimittämistään. (MTV3) 25.syys klo 13:42:28 Ritva Viljanen ei välttämättä ole koko kansan tuntema henkilö. Uutinen jättää myös kertomatta sen, mikä ei ole kaikille itsestään selvää, että Viljanen on toi- lisää pesäpallon minut juuri väestörekisterikeskuksen ylijohtajana. Itse uutisen kannalta merkityksetöntä, mutta toisaalta mielenkiintoinen taustatieto on myös se miksi ylipäätään on valittu uusi sisäministeriön kansliapäällikkö, eli mitä tapahtui entiselle kansliapäällikölle, Kari Häkämiehelle. Valtionsyyttäjä on nostanut sopupelisyytteitä. Syytteen saa 18 henkilöä törkeistä petoksista ja niiden edistämisestä elokuussa syys 2003 klo 09:56:19 Pesäpallon sopupelijupakka on ollut esillä siis jo vuodesta Toki on siis eduksi jos asian oikeuskäsittelyä on seurannut pidemmän aikaa. Nokian tammi-syyskuun (pro-forma): Liikevaih- to 20,6 mrd e. (-2%). Tulos ennen veroja ja väh. osuutta 3,5 mrd. (-9%). Liikevaihto 3,2 mrd (-14%) (MTV3) 16. loka 2003 klo 13:09:16 Nokian osavuosikatsausta tulkittaessa on eduksi jos tuntee talouselämää ja tietää muun muassa termin pro-forma tarkoittavan laskennallista tulosta. Ympärivuotisessa käytössä mobiiliuutiset tulevat tilaajalleen melko kalliiksi. Jos taas haluaa tilata uutiset puhelimeensa vaikka lomamatkan ajaksi, se ei ehdi kasvattaa puhelinlaskua kovinkaan paljon. Tosin mielestäni mobiiliuutisiin saattaa myös helposti jäädä niin sanotusti koukkuun.

18 18 4 MOBIILIUUTISTEN UUTISKRITEERIT Uutiskriteereiksi kutsutaan asioille ja tapahtumille annettavia merkityksiä uutisjournalismin näkökulmasta. Uutiskriteerit ovat mittapuut uutisten valinnalle ja suhteelliselle arvostamiselle. Uutiskriteereissä on kyse ammatillisista standardeista, joiden avulla uutisoitavat asiat valitaan ja esitetään ja julkaistavien uutisten keskinäiset arvot ratkaistaan. (Kuutti & Puro 1998, 181.) Uutiselle on tyypillistä uuden, yllättävän ja merkittävän tiedon kertominen äskettäin tapahtuneesta tai tietoon saadusta, yleisesti kiinnostavasta asiasta. Uutiset voidaan jakaa ennakkouutisiin, tapahtumauutisiin, jälkiuutisiin ja taustauutisiin (Kuutti & Puro 1998, 180.) Mobiiliuutiset ovat lähinnä tapahtuma ja jälkiuutisia. Taustauutisia ei tutkitussa aineistossa välineen ominaisuuksien takia ollut yhtään eikä sellaisten julkaiseminen välineen ominaisuudet huomioon ottaen ole mahdollistakaan. 4.1 Yllättäviä uutisia Tomi Lindblomin mukaan MTV3:n mobiiliuutispalvelu lähettää päivässä 1 3 uutista. Lindblom kuitenkin tarkentaa, että paljon riippuu päivän yleisestä tarjonnasta. Näin Lindblom määrittelee MTV3:n uutiskriteerit: Päivän tärkeimmät. Se on mahdotonta sanoa mimmoiset uutiset. Äkilliset, dramaattiset, yllättävät, poikkeavat ja semmoisia missä vastaanottaja selkeästi odottaa jotain uutista, joka on sidottu kellonaikaan, vaikkapa tuo Tukholman vangitsemismääräys, kaikki tietää, että se tulee tänään kello 13 mennessä. (Lindblom, haastattelu ) Ja kuten Lindblom osasi jo aamupäivällä haastattelussa kertoa, MTV3 mobiili julkaisi uutisen vangitsemismääräyksestä kello

19 19 Uutistoimisto TT: Ruotsin syyttäjäviranomaiset esittävät, että Anna Lindhin surmasta epäilty 35-vuotias mies vangitaan. (MTV3) 19.syys 2003 klo 11:33:25 Toisena esimerkkinä niin sanotuista odotettavista uutisista Lindblom mainitsee urheilu-uutiset ja korostaa edelleen yllättävien uutisten merkitystä. Tai sit niin että on jotkut urheilukilpailut, voittaakohan suomi, vai kumpi voittaa Ja sit on tämmöset, et vastaanottaja kokee, et ohho, kun puhelimeen tulee joku viesti vaikka jostain onnettomuudesta tai muusta yllättävästä asiasta. (Lindblom, haastattelu ) Hyvärisen mukaan YLE:ltä viestejä lähtee uutistilanteen mukaan 0 5 päivittäin, keskimäärin kaksi päivässä. Mobiiliuutiskynnyksen ylittävät sellaiset uutiset, että uutispäällikkö "lähes" putoaa penkiltä! Sellaiset, joista tehdään otsikko lähetykseen (Hyvärinen, haastattelu ). Kuten yleensäkin uutismaailmassa, yllättäviä tapahtumia pidetään siis hyvinä ja tärkeinä mobiiliuutisten aiheina. 4.2 Odotettavia uutisia Vaikka yllättävyyden uutiskriteeriä pidetään tärkeänä, mobiiliuutiset sisältävät kuitenkin paljon myös niin sanotusti odotettavia uutisia, kuten Nobel-palkintojen saajia, työttömyystilastoja ja pörssiyhtiöiden osavuosikatsauksia. Näin ollen yllättävyys ei olisikaan ehdoton kriteeri kaikkien uutisten kohdalla. Uutista tai päätöstä osataan odottaa, vaikka itse uutiseen sisältyisikin yllätyksellinen momentti. Esimerkiksi tiedetään, että kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaja julkaistaan kello 14, mutta uutinen sisältää yllätyksellisen tiedon palkinnon voittajasta. Seuraavassa esimerkkejä edellä mainitun kaltaisista uutisista:

20 20 Kirjallisuuden Nobel-palkinnon on saanut eteläafrikkalainen John M. Coetzee. (MTV3) 2. loka klo 14:03:49 San Remo ralli: 1. Sebastian Loeb. 10. Tommi Mäkinen. Marcus Grönholm keskeytti. Yhteispisteet: Burns 57, Loeb 55, Grönholm 38 (6.) (MTV3) 5. loka 2003 klo 15:33:09 Työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan syyskuussa 8,0 eli 0,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömänä oli ihmistä. (YLE24) 21.loka 2003 klo 08:04: Kevyempiä uutisia Lindblomin mukaan (haastattelu ) toissijaisia uutisia pyritään välttämään, mutta periaatteesta huolimatta tuntuu, että myös niin sanottuja toissijaisiakin uutisia mahtuu joukkoon. Toissijaisilla uutisilla tarkoitan tässä yhteydessä uutisia jolla ei ole suurta maailmanpoliittista tai kansallista merkitystä, lähinnä kulttuuri ja urheilu-uutisia. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että niin sanotut toissijaiset tai kevyemmät uutiset olisivat kaikille vastaanottajille merkityksettömiä. Joillekin ihmisille toissijaisia uutisia saattavat olla esimerkiksi uutiset kuninkaallisista tai urheilusta: Tanskan hovi: Kruununperijä, prinssi Frederik avioituu Australiassa syntyneen Mary Elizabeth Donaldsonin kanssa. Hääpäivää ei ole julkistettu. (MTV3) 24.syys klo 10:32:57 Kimi Räikkönen lähtee F1:n Indianapolisin osa- kilpailun paalupaikalta. Juan Pablo Montoya lähtee ruudusta 4 ja Michael Schumacher ruudusta 7. (MTV3) 27.syys klo 21:57:01 Amerikkalainen elokuvaohjaaja Elia Kazan on kuollut kotonaan New Yorkissa 94-vuotiaana. Kiistelty ohjaaja sai työstään Oscar-palkinnon vuonna 99. (MTV3) 29.syys klo 07:10:51