Osallistumiskertomus Konsernihallinto Kuntademokratia

Transkriptio

1 Osallistumiskertomus 2012 Konsernihallinto Kuntademokratia

2 TRE:4657/2013 Osallistumiskertomus 2012 Kaupunkistrategian yhtenä tavoitteena on, että tamperelaiset osallistuvat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen. Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia ja -välineitä kehitetään tämän tavoitteen saavuttamiksi. Osallistumisen järjestäminen takaa osaltaan sen, että asioiden valmistelutyö olisi laadukasta, Tavoitteena on, että valmistelu- ja päätöksentekoprosessit ovat avoimia kuntalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Tavoitteena on myös, että voidaan todentaa osallistumisen vaikuttavuus. Vuonna 2012 kuntalaisten osallistumiskanavia olivat Valma-valmistelufoorumi, alueelliset työryhmät Alue-Alvarit ja pormestarin ja valtuuston asukasillat sekä Osallistuva Tampere - Facebook-sivu. Tässä raportoidaan myös nuorisopalveluiden tukemien Lasten Parlamentin ja Nuorisofoorumin toiminnasta ja kaupunkiympäristön kehittämisen järjestämästä osallistumisesta sekä esitellään tiivistelmä maankäytön suunnittelun toiminnasta. Valma-valmistelufoorumi Valma-valmistelufoorumi on kaupungin verkkosivuilla toimiva sähköinen osallistumisen väline. Pormestari on antanut foorumin käytöstä pysyväismääräyksen ( , 7471/000/2007) ja sitä täydentävän soveltamisohjeen ( ). Valman käyttö 2012 Vuonna 2012 Valmassa oli kommentoitavana yhteensä 14 asiaa, joista 7 liittyi valtuuston esityslistaan ja sen kommentoimiseen. Kommentteja asioihin tuli vuonna 2012 yhteensä 262. Eniten vastauksia saatiin, kun kysyttiin, miten korkeita rakennuksia Tampereelle voisi rakentaa. Vuoden 2011 aikana kommentoitavana oli 16 asiaa, ja niistä saatiin 1214 mielipidettä (vuonna 2010 yhteensä 16 asiaa ja 496 mielipidettä). Valmaan on integroitu e-lomake-kyselyohjelma ja niissä kyselyissä, joissa sitä on käytetty, saatujen vastausten määrä on ollut olennaisesti isompi. Toisaalta e-lomake kyselyissä ei voi seurata saapuneita mielipiteitä ja niiden sisältöjä, eivätkä yksittäiset vastaukset tule sivulle näkyviin. Kyselyn vastauksista julkaistaan kyselyn lopuksi yhteenveto. Vuonna 2012 Valmassa kokeiltiin kaupunginvaltuuston esityslistan kommentointia. Myös Osallistuva Tampere Facebook-sivun kautta saattoi mielipiteitä lähettää. Aktiivisesta viestinnästä huolimatta kokeilu herätti kuitenkin vain vähän kiinnostusta eikä saavuttanut suurta suosiota, eikä sitä tässä muodossa jatketa. Valmassa oli mahdollista kommentoida seitsemän eri esityslistaa, mutta kommentteja tuli yhteensä vain 46. Talousarviokokouksen asioita kommentoitiin 32 kertaa, muuten kommentit olivat yksittäisiä. Myös Osallistuva Tampere Facebookin kautta tuli vain muutama mielipide. Tulevaisuudessa sinänsä kannatettava listan kommentointimahdollisuus voitaisiin järjestää valtuuston kokouksen yhteydessä, ja se liittyisi kokouksen videointiin. Teknisesti tällainen toiminto on jo olemassa. Asukkaat lähettävät kommentteja valtuutetuille kokouksen aikana, ja ensisijaisena tavoitteena olisi yhteydenpito kuntalaisten ja päätöksentekijöiden välillä. Asioihin liittyvä varsinainen osallistuminen järjestetään valmistelun yhteydessä. Osallistuva Tampere Facebook-sivu Kuntademokratiayksikkö ylläpitää myös Osallistuva Tampere Facebook-sivua. Sen ensisijainen tavoite on viestinnällinen. Sinne viedään tiedot kaupungin tarjoamista osallistumismahdollisuuksista, myös tieto Valmassa kommentoitavana olevista asioista päivittyy sivulle automaattisesti samoin kuin Valman kommenteista kirjoitetut yhteenvedot. 2

3 Facebook-sivun kautta on mahdollista lähettää ennakkokysymyksiä esimerkiksi pormestarin ja valtuuston asukasiltoihin. Kuntalaiset voivat myös itse aloittaa haluamastaan aiheesta keskustelun Osallistuva Tampere Facebook-sivulla. Sivulla on tällä hetkellä noin viisi ja puoli sataa seuraaja. ecitizen Vuosina Tampereen kaupunki osallistui EU:n alueiden välisen yhteistyöohjelman Interreg IVC:n hankkeeseen "Towards Citizen centered egovernment in European Cities and Regions. Kyse oli eurooppalaisten kaupunkien ja alueiden hankkeesta, joka tähtäsi sähköisen osallistumisen kokemusten keräämiseen, hyödyntämiseen sekä tiivistämiseen alan käsikirjaksi. Hanketta koordinoi Suomen Itämeri-instituutti. Hanke oli kansainvälinen, ja hankekumppanit tulivat Espanjasta, Hollannista, Irlannista, Italiasta, Kreikasta, Tanskasta, Unkarista ja Virosta. Hanke järjesti työkokouksia, joita oli kolmen vuoden aikana yhteensä 13, kaksi niistä Tampereella. Hankkeella oli Tampereella yksi palkattu työntekijä, mutta hankkeeseen sen eri vaiheissa kaupungin eri yksiköistä osallistui yli 20 henkilöä. He osallistuivat useisiin sisäisiin työpajoihin ja saivat ajankohtaista tietoa ja uusia ideoita eurooppalaisesta osallistumisesta. Hankkeessa hyödynnettiin Tampereen edellisessä ecitizen-hankkeessa saavuttamia tuloksia. Erityisesti on mainittava Vycosinan alue Tšekinmaasta, joka kehitti Valmaa vastaavan palvelun, ja jota tällä hetkellä käytetään yli kymmenessä alueen kunnassa. Huomionarvoista on myös Kerry County Councilin hankkeen aikana käynnistämä sosiaalisen median hyödyntäminen tiedottamisessa. County Council Twitter-tili on nyt erittäin aktiivinen. Alueellisen maankäytön suunnitteluun luotiin verkkosivut, johon asukkaat jättävät kommentteja. Alue-Alvareiden toiminta Vuoden 2012 alusta aloitti Koillis-Alvari, joten toimintaa on nyt yhteensä neljällä palvelualueella (länsi, etelä, kaakko, koillinen). Kokouksia oli neljällä alueella yhteensä 143, jäsenillä yhteensä 1900 osallistumiskertaa. Alvarit osallistuivat vuoden 2012 aikana talousarvioon kuuluvan palvelutarveselvityksen ja alueiden palveluverkkoa koskevien selvitysten laadintaan, Terveysnyssen kehittämiseen, alueiden palveluita koskevaan suunnitteluun ja kaavoitus- ja ympäristöasioihin. Työryhmät ja asukasryhmät käsittelivät alueiden tulevaisuuskuvaa työpajoissa ja kahden vuoden työn tulokset koottiin Avoin kaupunki -raportiksi ja videoksi. Alvarit esittivät kommentteja mm. luonnonsuojeluohjelmaan, Pirkanmaan maakuntakaavaan ja sivistyksen ja elämänlaadun palveluverkkoon, avoimia maisematiloja käsitelleeseen ohjelmaan. Alueilla oli myös omia ajankohtaisia palveluihin ja kaupunkiympäristön kehittämiseen liittyneitä aiheita. Alueraha Aluerahahakemuksia tuli 70, joista 36:lle pormestari myönsi aluerahaa. Aluerahaa oli jaossa 5000 euroa kullekin alueelle. Aluerahan avulla järjestettiin mm. Frisbee Golf rata Sorilan koulun pihamaalle, ikäihmisten kerhoa ja toimintaa, kuntosalivuoroja, Etelä-Tampereen kesäjuhla, asiantuntijaluento lasten vanhemmille (n. 300 osallistujaa), kotiseutu- ja kyläjuhlia, hiihto- ja pilkkikilpailuja, kylälehti, huumevalistusta, valokuvakerhoja, taitopajoja, suunnistustapahtuma. Uusien jäsenten rekrytointi Uusi Alue-Alvareiden toimikausi alkoi 2013 alussa. Jäseniä rekrytoitiin vuoden 2012 lopusta alkaen. Jäseniksi ilmoittautui yhteensä 233 jäsentä, joista yli puolet on uusia. Kaikilla alueilla, mukaan lukien keskustan alue, on mahdollista ilmoittautua myös pelkästään sähköpostilistalle. Sähköpostilistalla olevat eivät ole jäseniä, mutta saavat tiedot kokouksista, ajankohtaisista asioista ja kokousmuistiot, kuten varsinaiset jäsenet. 3

4 Alvari-kysely 2012 Alueellisten työryhmien näkemyksiä osallistumisesta selvitettiin kyselyllä. Kysely kohdistettiin tällä kertaa sellaisille jäsenille, jotka olivat osallistuneet tilaisuuksiin vähintään kaksi kertaa vuoden aikana. Kyselyn sai 15 kirjeitse ja muut E-lomakkeena. Kyselyyn vastasi 80 jäsentä. Alue-Alvareiden jäsenten tyytyväisyys Alvari-toimintaan oli lisääntynyt edellisestä vuodesta. Reilu kolme neljäsosaa vastanneista oli tyytyväisiä Alvari-toimintaan ja katsoi sen vastanneen heidän odotuksiaan. Käytettyjä työtapoja piti sopivina lähes 90 % vastanneista. Työskentelyä piti hyödyllisenä yli neljä viidesosaa vastaajista ja 90 % mielestä työskentelyn ja kannanottojen pohjaksi oli riittävästi tietoa saatavilla. Osallistumisen ja toiminnan vaikutuksista oli saanut riittävästi tietoa kolme neljännestä vastaajista. Viidesosa piti vaikutuksista saatua tietoa vähäisenä. Saadussa vapaassa palautteessa Alvarin toimintamallia pidettiin yleensä hyvänä, mutta toiminnan vaikutuksien toivottiin näkyvän paremmin. Myös palautetta kaivattiin enemmän. Alueen asioita pitäisi vastaajien mielestä päästä käsittelemään valmistelun ja päätöksenteon varhaisemmassa vaiheessa. Alvarien roolia valmistelijoiden ja päättäjien yhteistyökumppanina tulisi vahvistaa. Pormestarin ja valtuuston asukasillat Vuonna 2012 pormestari Timo P. Niemisen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaisen yhteisiä asukasiltoja järjestettiin jokaisella palvelualueella. Alueelliset asukasillat kuuluvat Alvari-malliin. Päätarkoituksena on kuulla asukkaita, ja joka asukasillassa käsiteltiin kaikkia niitä aiheita, joita osallistujat esille nostivat, Asukasiltojen järjestelyistä vastaa hallintopalvelukeskus ja toimintaa ohjaa Tampereen kaupungin kuntademokratiayksikkö. Asukasillat pidettiin valtuustosalissa, Leinolan koululla, Steiner-koululla, Kaukajärven koululla ja Lielahden koululla. Asukasiltoihin osallistui vuonna 2012 yhteensä 345 tamperelaista. Vuonna 2011 asukasiltoihin osallistui 300 tamperelaista. Palvelualue Ajankohta Osanottajat Eteläinen Kaakkoinen Keskikaupunki Koillinen Läntinen Asukasilloista tehtiin kuntademokratiayksikössä arviointiraportti vuonna 2012 (Nurminen, Tiina: Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin yhteisten asukasiltojen arviointi). Arvioinnin perusteella selvisi, että asukasiltoja pidetään tarpeellisina ja arvokkaina tilaisuuksina, joita tulee järjestää myös tulevaisuudessa. Suurimman osan mielestä asukasillat ovat menneet parempaan suuntaan sen jälkeen kun (vuonna 2011) siirryttiin yhteisiin asukasiltoihin, mutta kehityskohteitakin vielä löytyy. Roolien muutos koettiin osittain ongelmalliseksi, erityisesti valtuustoryhmien edustajien kohdalla, sillä heidän roolinsa kaventui merkittävästi. Teemallisten asukasiltojen lisääminen ja ikäjakauma aiheuttivat myös keskustelua. (Teksti on selvityksen johdannosta). Lasten ja nuorten osallisuus nuorisopalveluissa 2012 Vuonna 2012 lasten ja nuorten osallisuustoiminnan tavoitteena oli vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta tamperelaisessa päätöksenteossa, ihmisten asenteissa sekä tietoisuudessa. Ohjaavien opettajien koulutus 4

5 Lasten parlamentti Oppilaskuntien ohjaavien opettajien kouluttaminen jatkui samalla tavalla kuin edellisinä vuosina. Vuosittainen syksyn koulutuspäivä järjestettiin uudessa Monitoimitalo 13:ssa. Koulutus oli suunnattu koko perusopetuksen oppilaskuntia ohjaaville opettajille, ja paikalla oli noin 30 opettajaa. Marraskuussa järjestettiin valtakunnallinen Osallisuus monikulttuurisessa nuorisotyössä verkostotapaaminen, johon saapui osallistujia 43 ympäri Suomen. Vaikuttamispäivät Tamperelaisille 4. luokille suunnatuille vaikuttamispäiville osallistui toukokuussa yhteensä noin 500 koululaista. Demokratia- ja vaikuttamistaitoja opettavien päivien järjestämiseen osallistuivat lapsiasiamiehen ja nuorisopalvelujen lisäksi kuntademokratiayksikkö, Tampereen Ateria, kirjasto, liikuntapalvelut, Siisti Tampere, kouluterveydenhuolto sekä kaupunginvaltuutetut. Palveluagentit Uusi toimintamuoto tamperelaisten lasten ja nuorten osallistamiseen kaupungin palvelujen kehittämiseen on palveluagenttitoiminta. Siihen on lähtenyt mukaan 30 innokasta agenttia. Mukana toiminnan järjestämisessä ja samalla palvelujen arviointikohteina olivat nuoriso-, kirjasto-, museo- ja liikuntapalvelut. Isommille, luokkalaisille suunnattu toiminta jatkuu edelleen positiivisten kokemusten vuoksi. Merkittävin muutos Tampereen Lasten Parlamentin toiminnassa oli toimintamallin muuttaminen alueelliseksi. Uuden mallin mukaan Tampereella toimii kahdeksan alueellista parlamenttia, eri puolilla Tamperetta. Alueellisten parlamenttien toiminta painottuu lasten omalla asuinalueella vaikuttamiseen ja aktivoitumiseen. Syksyn 2012 aikana kaikki kahdeksan alueellista parlamenttia kokoontuivat kahdesti. Alueellisiin parlamentteihin osallistui noin 360 lasta. Tapaamiset olivat toiminnallisia, ja aiheet tulivat lapsilta itseltään. Alueellisten parlamenttien käsittelemiä aiheita olivat muun muassa turvallisuus, siisteys, lasten päihdekokeilut, koulukyydit sekä koulujen pihat alueilla. Näiden aiheiden pohjalta tavattiin asiantuntijoita sekä tehtiin kannanottoja ja aloitteita. Alueelliset parlamentit otettiin positiivisesti vastaan ja lasten innostuminen uudesta toimintamallista ylitti kaikki odotukset. Alueellisen toimintamallin kehittäminen jatkuu edelleen ja sen on määrä olla valmis keväällä Lasten parlamentin 15-jäseninen hallitus kokoontui kahdesti kuukaudessa ja valmisteli Tampereen Lasten Parlamentin omaan toimintaan liittyvien asioiden ohella uutta toimintamallia. Syksyllä hallituksen jäsenten lukumäärä lisääntyi 20:een. Tampereen Lasten Parlamentin hallitus otti kantaa Tiitiäisen satupuiston suunnitteluun, ja hankkeen ohjausryhmässä oli yksi paikka lasten parlamentin hallituksen edustajalle. Kantaa otettiin myös lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan, keskustan kehittämiseen sekä taidekaaritoimintaan Tampereella. Lapsia kuultiin Haukiluoman sekä Tesoman täydennysrakentamisen suunnittelussa ja vuoden 2012 aikana lasten osallistuminen ja vaikuttaminen etenkin yhdyskuntasuunnittelun kanssa otti harppauksen. Tampereen Lasten Parlamentin suurkokouksia järjestettiin kaksi, osallistujia näihin kertyi yhteensä noin 240. Viimeiset oppilaskuntakoulutukset järjestettiin keväällä Näiden teemana oli kouluruokailu, ja koulutukset järjestettiin yhteistyössä Tampereen Aterian kanssa. Yhteistyö huipentui oppilaskuntien hallituksille suunnattuun kouluruokalan viihtyvyyskilpailuun, jossa kolme parasta onnistujaa valittiin ja palkittiin suurkokouksessa. Tampereen Lasten Parlamentti toteutti yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa keväällä 2012 Hyvien tapojen viikolle alakouluihin kampanjan, joka kannusti lapsia käyttäytymään hyvin ja ottamaan koulukaverit huomioon. Tampereen Lasten Parlamentti näkyi myös lapsille suunnatuissa tapahtumissa, kuten Spark Lasten kulttuurifestari, LOP Lapsen Oikeuksien Päivän perhetapahtuma ja lasten itsenäisyyspäivän vastaanotto. Nämä tapahtumat tavoittivat useita satoja lapsia. Vuoden 2012 aikana lapsille suunnattujen osallisuustoimintojen kautta tavoitettujen lasten määrä oli

6 Tampereen Nuorisofoorumi Tampereen Nuorisofoorumin tavoite kevään 2012 aikana oli keskittyä tamperelaisten nuorten asioiden ajamiseen ja erityisesti nuorten vaikuttamiskanavien kehittämiseen. Syksyn päätavoite oli Nuorisofoorumin näkyvyyden ja tiedottamisen parantaminen nuorten keskuudessa. Tampereen Nuorisofoorumi on järjestänyt vuoden 2012 aikana kaksi oppilaskuntatapaamista ja kaksi suurkokousta, joka on Nuorisofoorumin ylin päättävä elin. Kevään 2012 suurkokouksessa valittiin Nuorisofoorumin uusi hallitus kaudeksi Nuorisofoorumin 23 jäsenen hallitus kokoontui vuoden aikana 14 kertaa. Tampereen Nuorisofoorumi sai puhe- ja läsnäolo-oikeuden kahteen uuteen lauta- ja johtokuntaan. Nuorisofoorumilla on edustus kaupunginvaltuustossa sekä kahdeksassa lauta- ja johtokunnassa. (Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta, sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta, osaamis- ja elinkeinolautakunta, yhdyskuntalautakunta, toisen asteen johtokunta, päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta sekä Tampereen Aterian liikelaitoksen johtokunta). Jokaisessa toimielimessä on kahden nuoren edustus puolivuosittain. Tampereen Nuorisofoorumi järjesti nuorten ja poliitikkojen keskustelupaneelin keväällä Tämän lisäksi Nuorisofoorumi järjesti keväällä 2012 aloitekilpailun, jonka pohjalta tehtiin aloitteet muun muassa lukioiden kurssitarjottimen monipuolistamisesta, psykologien määrän lisäämisestä tamperelaisista kouluissa sekä matalankynnyksen liikuntakerhojen lisäämisestä nuorille. Tämän lisäksi Nuorisofoorumi teki aloitteen Tampereen kesätyöpaikkojen uudistamisesta ja otti kantaa koulujen esteettömyyteen. Nuorisofoorumi jätti lausunnon myös valtuustoaloitteeseen julkijuopottelusta ja häiritsevästä käyttäytymisestä kaupunkialueella sekä kuntauudistuksesta. Nuorisofoorumin näkyvyyttä parannettiin uusimalla hallituksen verkkosivuja ja luomalla Tampereen Nuorisofoorumi -niminen Facebook-ryhmä. Tampereen nuorisofoorumi edustajia toimi mm. Monitoimitalon projektiryhmässä, Siisti Tampere ohjausryhmässä, Valovoimainen Pirkanmaa idearyhmässä sekä Tampereen kaupungin TETtoimikunnan ja My Generation at Work projektin ohjausryhmässä. Nuorille tarkoitettuun osallisuustoimintaan osallistujia saatiin noin Tässä luvussa on mukaan laskettu myös Nuorisofoorumin hallituksen jäsenten pitämien koulukierrosten kautta tavoitetut koulujen oppilaat. Koulukierrosten tarkoituksena on markkinoida Nuorisofoorumin toimintaa. Kaupunkiympäristön kehittämisen järjestämä osallistuminen Asema- ja yleiskaavoja, yleissuunnitelmia ja selvityksiä esitellään kuntalaisille erilaisissa asukastilaisuuksissa ja esim. Alvarien kokouksissa. Joidenkin kaavojen yhteydessä on koottu osallisryhmä, joka osallistuu vuorovaikutukseen koko kaavaprosessin ajan. Vuonna 2012 maankäytön suunnittelussa järjestettiin yhteensä 25 asukastilaisuutta ja 3 osallisryhmän kokousta. Näihin osallistui yhteensä noin 950 kuntalaista. Yleiskaavoitukseen, Ehyt-hankkeen yleissuunnitelmiin sekä Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvitykseen liittyen järjestettiin yhteensä 8 asukastilaisuutta. Lisäksi järjestettiin mm. kävelykierros Tesoman alueellisen lasten parlamentin jäsenille. Osallistujia oli yhteensä noin 350. Tilaisuuksia järjestettiin Iidesjärven osayleiskaavasta, Haukiluoman ja Tesoman yleissuunnitelmista sekä Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvityksestä. Asemakaavoituksen asukastilaisuuksia järjestettiin yhteensä 16 ja osallisryhmien kokouksia 3. Näihin osallistui yhteensä noin 600 henkilöä. Tilaisuuksia järjestettiin mm. Niemenrannan, Här- 6

7 mälänrannan, Pispalan, Ratapihankadun, Santalahden ja Lintuhytin asemakaavoitukseen liittyen. Tesoman keskustan asemakaavoja ja yleissuunnitelmaa esiteltiin yhteisessä tilaisuudessa. Maankäytön suunnittelussa on käytetty karttapohjaisia osallistumisohjelmia, esimerkkinä yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa v toteutettu Pehmo-GIS kysely (yli vastausta). Se oli osa Urbaani Arki -tutkimushanketta. Karttapohjaisia ohjelmia on käytetty myös raitiotien linjausvaihtoehtojen suunnittelussa ja alueellisessa viheraluesuunnittelussa