Vision av nya Smedsby centrum. Mararna, Koivulahti

Transkriptio

1 Vision av nya Smedsby centrum Mararna, Koivulahti TILINPÄÄTÖS Kunnanhallitus

2 SISÄLLYS Kunnanjohtajan katsaus... 3 Kunnanhallituksen toimintakertomus... 4 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Ohjausasiakirja ja arviointi... 8 Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Sivistyslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Sosiaalilautakunta Hoivalautakunta Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Rakennuslautakunta Länsirannikon valvontalautakunta Kunnanhallitus Erikoissairaanhoito Kunnanhallitus Kunnan osuus perusterveydenhuollosta Kunnanhallitus Työllistäminen Kunnanhallitus Kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet Kunnanhallitus Kiinteistötulot Kunnanhallitus Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL) Käyttötalousarvio, toimintakate tehtäväalueittain Investointitalousarvio, talousarviovertailu Selvitys useamman vuoden aikana toteutettavista investointihankkeista Tuloslaskelma, talousarviovertailu Rahoituslaskelma, talousarviovertailu Verotuotot Valtionosuudet TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Kunnan tase Kuntakonsernin tuloslaskelma Kuntakonsernin rahoituslaskelma Kuntakonsernin tase LIITETIEDOT Kunnan ja kuntakonsernin tilinpäätösten liitetiedot KERTYNYT YLIJÄÄMÄ JA VELKATAAKKA VUOSINA 1996, EUROA/ASUKAS MUSTASAAREN VESIHUOLTOLAITOS Tilinpäätöksen allekirjoitukset Tunnuslukujen laskentaperusteet Käyttötalousarvio, toimintakate tehtäväalueittain, alkuperäinen talousarvio Tuloslaskelma, vertailu alkuperäiseen talousarvioon Rahoituslaskelma, vertailu alkuperäiseen talousarvioon Työllisyyskatsaus Väestönkehitys Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta Tilintarkastuskertomus

3 Kunnanjohtajan katsaus Toimintavuodesta tuli hyvä vuosi. on 2,15 miljoonaa euroa ylijäämäinen, ja vuosikate on 11,7 miljoonaa euroa. Ylijäämä on hieman parempi kuin budjetoitu 2,14 miljoonaa euroa, vaikka tilinpäätökseen on kirjattu ylimääräisiä poistoja noin 1,8 miljoonaa euroa helpottamaan tulevien vuosien budjetointia. Mustasaaren työllisyys parani merkittävästi vuoden aikana. Työttömyys laski vuoden joulukuusta vuoden joulukuuhun 1,9 prosenttiyksiköllä 5,6 prosenttiin. Työttömyyden väheneminen ei vielä vuonna tuonut merkittävästi suurempia verotuottoja. Kunnallisverotuotot kasvoivat 0,7 prosentilla (budjetoitu: 1,2 prosenttia) ja verot yhteensä kasvoivat 1,2 prosentilla (budjetoitu: 0,8 prosenttia). Yhteisöverotuottoja kertyi peräti euroa budjetoitua enemmän. Ylitys johtui Supercellin yrityskaupasta ja on kertaluonteinen. Kiinteistöverotuotot pienenivät hieman, minkä vuoksi tarkistaa parhaillaan kiinteistörekistereitään. Näiden tuottojen pitäisi kasvaa, koska kunnassa rakennetaan vilkkaasti. Valtionosuudet toteutuivat euroa budjetoitua pienempinä. Toimintakatteen toteuma oli kuitenkin 99,8 prosenttia eli euroa budjetoitua vähemmän, joten kokonaisuuden perusteella luvassa on hyvin positiivinen tulos. Mustasaaren kunnan velkataakka keveni myös toista perättäistä vuotta, sekä asukaskohtaisella euromäärällä mitattuna (: euroa, : euroa) että absoluuttisina lukuina ( euroa). Vuonna 2015 uskottiin, että kunta söisi kertyneen ylijäämänsä viimeistään vuonna, mutta sen sijaan kunta onkin pystynyt kerryttämään ylijäämää vuonna ja. Kertynyt ylijäämä oli vajaat 5,9 miljoonaa euroa Vuoden 2018 talousennusteet ovat myös positiivisia, mutta vuonna 2019 kunnassa käynnistyy paljon uutta toimintaa, mikä taas tuo haasteita budjetointiin. on ottanut käyttöön kaksi uutta päivähoito-osastoa Solbackenissa. Keskuskoulun laajennustyöt on aloitettu, ja kunnanvaltuusto on päättänyt, että Koivulahteen toteutetaan ajanmukainen oppimiskeskus. Rakennustyöt aloitettiin kesällä. Kunnan oppilasmäärä kasvaa vuodesta vuoteen 2018 yhteensä 150 oppilaalla. Lintuvuoren yritysaluetta on laajennettu lähes 30 tontilla. Kunnalla ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä suurta yritystonttivarantoa. Tulos on lähes kaikilla rintamilla positiivinen, sen sijaan asukasmäärä on viime vuosina enemmän tai vähemmän polkenut paikallaan. Vuonna Mustasaaren asukasluku kasvoi alustavien lukujen mukaan vain kahdeksalla hengellä. Kaiken kaikkiaan seutu menetti 460 asukasta. Kaikissa muissa kunnissa asukasmäärä väheni. Tätä Pohjanmaalle epätavallista käännettä on analysoitava juurta jaksain. Syyskuussa kunnanvaltuusto päätti, että aloittaa yhdistymisneuvottelut Vaasan kaupungin kanssa. Alustavat valmistelut ovat vieneet paljon henkilöstöresursseja syksyn mittaan. Valmisteluihin on pystytty suuntaamaan resursseja, koska maakuntauudistuksen suunnittelussa on kesän jälkeen ollut rauhallisempi vaihe. Rurik Ahlberg kunnanjohtaja Mustasaaren lopullinen asukasluku on ( ). 3

4 Kunnanhallituksen toimintakertomus Yleistä on laadittu kuntalain 13. luvun nojalla. Tämä katsaus ja ohjausasiakirjan arviointi sekä raportit talousarvion tavoitteiden toteutumisesta kunnanhallituksen osalta ja lautakunnittain muodostavat kuntalaissa säädetyn toimintakertomuksen. Uusi kuntalaki vuodelta 2015 tuli kokonaisuudessaan voimaan 1.6., jolloin alkoi myös uuden valtuuston toimikausi. Kunnan uusi hallintosääntö tuli niin ikään voimaan kesäkuun alusta, mikä on huomioitu tilinpäätöksessä. jakautuu neljään pääosioon. Talousarvion toteutuminen sivuilla 8 42 esittää kaikki tavoitearvioinnit ja talousarviovertailut. Ohjausasiakirjan arviointi on tämän osion alussa. laskelmat sivuilla käsittävät kunnan ja kuntakonsernin viralliset tuloslaskelmat, taseet ja rahoituslaskelmat. Laskelmien bruttoluvut poikkeavat talousarviovertailuista, sillä laskelmissa on eliminoitu sisäiset tilitapahtumat. Seuraavana tilinpäätöksessä tulevat liitetiedot sivuilla Liitetiedoissa esitellään yksityiskohtaisemmat tilinpäätöslaskelmat. Viimeisenä tilinpäätöksessä on vesihuoltolaitoksen eriytetty tilinpäätös sivuilla Liitteinä, sivuilla 77 82, on talousarviovertailut, joissa tilinpäätöstä verrataan alkuperäiseen talousarvioon, sekä työttömyys- ja väestötilastoja. Talousarviovertailut Valtuusto hyväksyi kunnalle uuden hallintosäännön Hallintosääntö tuli voimaan Kunnan organisaatioon tehtiin jonkin verran muutoksia hallintosäännössä, ja käyttötalousarvion rakennetta on muutettu vastaamaan hallintosääntöä. Valtuusto päätti talousarviorakenteen muutoksista , ja tilinpäätös on laadittu tämän päätöksen mukaisesti. Myös vertailut aikaisempiin vuosiin vastaavat uutta rakennetta. Talousarviovertailut esitellään valtuuston vahvistamalla sitovuustasolla, mikä käyttötalousarvion osalta tarkoittaa lautakuntien toimintakatetta ja investointitalousarvion osalta hankekohtaista tai hankeryhmittäistä nettotulosta. Käyttötalousarvion talousarviovertailu on laadittu lyhennettyinä tuloslaskelmina lautakunnittain, mikä antaa enemmän tietoa kuin pelkkien toimintakatteiden esittely. Vuoden aikana talousarviomuutoksia hyväksyttiin käyttötalousarvioon ja investointitalousarvioon sekä tuloslaskelmaan ja rahoituslaskelmaan. Kaikki talousarviomuutokset on huomioitu talousarviovertailuissa sarakkeessa Talousarvio. Tulos, toimintakate ja vuosikate Vuoden tulos on ,36 euroa ylijäämäinen. Tulos vastaa budjetoitua ylijäämää, joka oli euroa. Tulokseen päästiin, vaikka kunta teki runsaan 1,8 miljoonan euron budjetoimattomat lisäpoistot. Hyvää tulosta selittävät runsaat 1,2 miljoonaa euroa budjetoitua parempi verorahoitus ja se, että toimintakate ja rahoituskulut netto alittivat talousarvion yhteensä runsaalla 0,2 miljoonalla eurolla. Suunnitelman mukaiset poistot jäivät nekin runsaat 0,3 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmiksi. Edelliseen vuoteen verrattuna toimintakate kasvaa 0,8 prosenttia (: 2,1 %), kun taas verotulojen ja valtionosuuksien summa (= verorahoitus) kasvaa 2,2 prosenttia (: +3,2 %). Tämä johtaa siihen, että vuosikate kasvaa 14,4 prosenttia (: +109,8 %). Ylijäämä ja kertynyt ylijäämä, euroa/asukas vuosina 2012 (katso myös kuvio sivulla 66) Vuosi Ylijäämä/ asukas Kertynyt ylijäämä/ asukas Kertynyt ylijäämä on vuoden lopussa vajaat 5,9 miljoonaa euroa eli 303 euroa asukasta kohti. Koko maan asukaskohtainen kertynyt ylijäämä oli euroa vuonna 2015 ja euroa vuonna, vuoden ennuste on euroa. Vuosikate on vajaat 11,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mikä on vajaan 1,5 miljoonan euron parannus vuodesta. Vuosikatteella tarkoitetaan varoja, jotka kunta voi käyttää investointeihin ja lainanlyhennyksiin. Vuonna nettoinvestoinnit olivat runsaat 12,4 miljoonaa euroa ja lainojen lyhennykset 7,5 miljoonaa euroa. Talousarviovertailu Valtuusto hyväksyi talousarviomuutoksia kahdessa kokouksessa ja kunnanhallitus yhdessä kokouksessa. Talousarviomuutokset on huomioitu kaikissa talousarviovertailuissa. Käyttötalousarviossa talousarvioylityksiä on viisi. Sivistyslautakunnan ja yhdyskuntarakentamisen lautakunnan talousarviossa ylittyivät määräraha kunnan osuuteen perusterveydenhuollosta ja määräraha varhe- ja eläkemenoperusteisiin maksuihin, kun taas kiinteistötulot eivät yltäneet budjetoidulle tasolle. Hoivalautakunta ei yllä budjetoituun toimintakatteeseen, mutta täyttää sovitun vaatimuksen siitä, että toimintakatteen tulee kattaa poistot. 4

5 Budjetoitu toimintakate alittui kokonaistasolla lähes eurolla. Toteumaksi tuli 99,8 prosenttia. Tuloslaskelmasta käy ilmi, että toimintatuotot olivat lähes 0,6 miljoonaa euroa budjetoitua suuremmat ja että valmistus omaan käyttöön kerrytti lähes euroa budjetoitua enemmän tuottoja. Toimintakulut olivat lähes 0,6 miljoonaa euroa budjetoitua suuremmat. Henkilöstökulut alittivat talousarvion lähes 0,6 miljoonalla eurolla. Sen sijaan palvelujen ostot ylittivät talousarvion 0,6 miljoonalla eurolla ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot ylittivät talousarvion 0,9 miljoonalla eurolla. Muut kustannuslajit alittivat talousarvion yhteensä vajaalla 0,4 miljoonalla eurolla. Veroja ja valtionosuuksia (= verorahoitus) kertyi yli 1,2 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. Muiden rahoitustuottojen ja -kulujen toteuma oli yhteensä vajaat 0,1 miljoonaa euroa budjetoitua parempi. Poistot alittavat talousarvion lähes 1,5 miljoonalla eurolla, mikä johtuu runsaan 1,8 miljoonan euron lisäpoistoista. Investointitalousarviossa on kaikkiaan kuusi talousarvioylitystä, suuruudeltaan euroa. Suurimpana ylityksenä on kiinteän omaisuuden myyntitulojen jääminen budjetoidusta, mikä selittää myös sen, miksi kiinteistötulot eivät toteutuneet käyttötalousarviossa budjetoidusti. Ylityksistä annetaan selvitys yhteenvedossa investointitalousarvion toteutumisesta. Kokonaisnettoinvestoinnit alittavat talousarvion runsaalla 0,5 miljoonalla eurolla. Rahoituslaskelmasta käy ilmi, että toiminnan ja investointien rahavirta toteutui runsaat 1,2 miljoonaa euroa budjetoitua heikompana. Rahoituslaskelmasta käy ilmi myös, että vuoden aikana otettiin uusi, 10 miljoonan euron pitkäaikainen laina ja että vanhoja lainoja lyhennettiin 7,5 miljoonalla eurolla. Lyhytaikaiset lainat vähenivät 3,2 miljoonaa euroa. Velkataakka keveni eurolla 67 miljoonaan euroon, mikä on 6,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin mitä arvioitiin, kun talousarvio hyväksyttiin marraskuussa. Liittymismaksuja kertyi vajaat 0,2 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän eli 0,5 miljoonaa euroa. Rahavarat kasvoivat vuoden aikana vajaat 1,1 miljoonaa euroa, ja niiden määrä oli vuodenvaihteessa lähes 2,2 miljoonaa euroa. Kunnan väkiluku kasvoi ennakkotietojen mukaan 8 hengellä (: 78). Väkiluku vuodenvaihteessa /2018 oli alustavien tietojen mukaan henkeä (/: ). Liitteessä esitellään asukasluvut ja työttömyysluvut kuukausittain vuosilta Loka- ja marraskuun asukasluvut eivät ole vielä saatavilla. Vertailu edellisiin vuosiin (ulkoiset tilitapahtumat) Toimintatuotot vähenivät 4,8 prosenttia eli vajaat 1,2 miljoonaa euroa vuonna. Toimintakulut vähenivät 0,3 prosenttia eli 0,3 miljoonaa euroa vuonna. Toimintakate, joka osoittaa toiminnan nettokustannukset, kasvoi 0,8 prosenttia eli vajaat 0,8 miljoonaa euroa vuonna. Verorahoitus, joka on verotulojen ja valtionosuuksien summa, kasvoi lähes 2,3 miljoonaa euroa (+2,2 %) vuoden aikana. Verotulot kasvoivat 1,2 prosenttia (+0,9 miljoonaa euroa) ja valtionosuudet 4,6 prosenttia (+1,4 miljoonaa euroa). Verojen ja valtionosuuksien kehitys vuosina 2012 esitellään yksityiskohtaisemmin sivuilla Vuonna 2015 toteutettu valtionosuusuudistus mahdollistaa valtionosuuksien vertailun aikaisempiin vuosiin vain kokonaistasolla. Investointimenot kasvoivat 31,4 prosenttia eli lähes 3,2 miljoonaa euroa vuonna. Tase ja rahoituslaskelma Taseen loppusumma on 141,7 miljoonaa euroa (: 138,7 miljoonaa euroa). Jos tulos kirjataan omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi, oma pääoma kasvaa lähes 52,3 miljoonaan euroon. Velkataakka keveni 0,7 miljoonalla eurolla 67 miljoonaan euroon. Velkataakka asukasta kohti pieneni euroon. Velkataakka pieneni viimeksi vuoden 2005 tilinpäätöksessä. Velkataakka asukasta kohti koko maassa oli euroa vuonna 2015 ja euroa vuonna. Alustavien tietojen mukaan velkataakka asukasta kohti koko maassa on euroa vuonna. Velkataakan kehitys asukasta kohti vuosina 2012 (katso myös kuvio sivulla 66) Vuosi Euroa/asukas Rahoituslaskelma kuvaa, miten kunnan toimintaa ja investointeja on vuoden aikana rahoitettu. Toiminnan ja investointien rahavirta oli runsaat 1,1 miljoonaa euroa alijäämäinen vuonna. Tästä huolimatta velkataakkaa pystyttiin pienentämään ja rahavaroja lisäämään lähes 1,1 miljoonalla eurolla, kun muut maksuvalmiuden muutokset vaikuttivat kokonaisuuteen positiivisesti lähes 2,8 miljoonalla eurolla. 5

6 Rahoituslaskelmaan on vuodesta 2013 sisältynyt uusi tunnusluku: toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta. Tämä tunnusluku on 31,2 miljoonaa euroa vuonna, kun se vuonna oli lähes 47,6 miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi, todetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tunnuslukuja koskevassa ohjeessa. Syyskuussa 2009 valtuusto hyväksyi 10 miljoonan euron kunnallisen takauksen Oy Westenergy Ab:lle. Tämä takausvastuu päättyi , kun yhtiö maksoi pois kaikki sellaiset lainat, joihin sillä oli kunnallinen takaus. Konsernitilinpäätös ja konsernitase Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien sitovien ohjeiden mukaisesti on laadittu täydellinen konsernitilinpäätös, johon sisältyvät tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase. Alla esitetään konsernitasetta koskevat vertailuluvut. Kuntakonserniin kuuluvat kaikki kuntayhtymät, joiden jäsen kunta on, sekä kunnan tytäryhteisöt Korsholms Bostäder, Smedsby Värmeservice ja Merten Talo. Stormossen, Poronkankaan Vesi, NLC Vaasa (entinen Kova Login) ja Kvevlax Värmeservice sisältyvät konsernitilinpäätökseen osakkuusyhteisöinä. Kuntakonsernin tilinpäätös on lähes 2,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna. Kuntakonsernin kertynyt ylijäämä on suurempi kuin kunnan, runsaat 11,3 miljoonaa euroa. Konsernitaseen loppusumma on 167,1 miljoonaa euroa (: 163,9 miljoonaa euroa). Konsernin velkataakka kevenee lähes 0,7 miljoonalla eurolla runsaaseen 76,7 miljoonaan euroon eli euroon asukasta kohti. Konsernin suhteellinen velkaantuminen kasvaa 64,4 prosenttiin. Koko maan asukaskohtainen konsernivelkataakka oli euroa vuonna 2015 ja euroa vuonna. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen koko maassa oli 77,5 prosenttia vuonna (2015: 78,1 %). Velkataakan kehitys asukasta kohti sekä kuntakonsernin suhteellisen velkaantumisen kehitys vuosina 2012 Vuosi Velkataakka euroa/asukas Suhteellinen velkaantuminen (%) 52,0 59,8 61,9 65,5 64,1 64,4 Uudessa kuntalaissa, joka tuli kokonaisuudessaan voimaan 1.6., keskitytään huomattavasti aikaisempaa enemmän kuntakonserniin. Muun muassa nk. kriisikuntakriteereissä (118. ) pääpaino on kuntakonsernin tunnusluvuissa. Mustasaaressa vain yksi kuntalaissa esitetyistä tunnusluvuista ylittää lakisääteiset raja-arvot. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on yli 50 prosenttia. Mitä pienempi suhteellisen velkaantumisen tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Vastuu sisäisestä valvonnasta Kunnanhallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Lautakunnat ja johtokunnat vastaavat toimialallaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Konsernijohto vastaa konserniyhteisöjen ohjauksesta sekä yhteisöjen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen ja tuloksellisuuden valvonnasta. Kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanhallituksen konsernijaosto sekä kunnanjohtaja, hallintojohtaja ja talousjohtaja. Kunnanjohtaja sekä toimialojen ja tulosalueiden johtavat viranhaltijat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta toimialallaan ja tulosalueellaan. Kunnanhallitus hyväksyi kesäkuussa 2015 sisäisen valvonnan ohjeen (KH ). Ohje uudistetaan vuoden 2018 aikana. Kunnan asianhallinta otti pitkän loikan eteenpäin vuonna, kun kunnassa otettiin käyttöön uusi, verkkopohjainen asianhallintajärjestelmä, joka täyttää Kansallisarkiston Sähke2-kriteerit ja jonka tieto-ohjaus tapahtuu standardisoidun, sähköisen tehtäväluokituksen avulla. Vuonna 2014 laadittua käsikirjaa kunnan asianhallinnasta ja hyvästä hallinnosta päivitettiin vuonna. Uusi tietojärjestelmä ja päivitetty käsikirja kunnan asianhallinnasta otettiin käyttöön toiminnassa vuonna. Panostusten ansiosta kunnan hallintomenettely on nyt aikaisempaa parempaa, laadukkaampaa ja yhtenäisempää. Valtuusto hyväksyi kesäkuun 2014 kokouksessaan kunnan rahoitusriskien hallinnan perusteet. Valtuuston päätöksen mukaisesti kunnanhallitus käsitteli joulukuussa (KH ) kunnan lainastrategian. Kunnan velkataakasta oli 53,7 prosenttia sidottu kiinteään korkoon tai korko oli suojattu sopimuksin, mikä täyttää vaatimuksen siitä, että vähintään 40 prosentilla velkataakasta täytyy olla jonkinlainen korkosuoja. Vuoden aikana on jatkettu vuonna 2012 aloitettua nk. recovery auditia, jossa painopiste on alv-käsittelyssä. Toimeksiannon suorittaa Qvalia. Löytyneet virheet voidaan analysoida ja mahdolliset puutteet ostolaskujen käsittelyssä korjata. 6

7 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kunnan päätöksenteon laillisuutta seurataan kuntalain 92. :ssä (toukokuun loppuun 51. ) säädetyllä ottooikeudella sekä kunnan yhteistoiminta-alueiden ja kuntayhtymien toimielinten pöytäkirjojen kautta. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Kunnanhallitukselle ja lautakunnille asetetut sitovat tavoitteet arvioidaan vuosittain kunnan tilinpäätöksessä. Jokaista tehtäväaluetta varten valitaan talousarviovastaavaksi viranhaltija, joka seuraa tehtäväalueen toiminnan ja talouden kehitystä. Talousarvion ja taloussuunnitelman lisäksi toiminnan kehitystä ohjataan ohjausasiakirjalla, joka hyväksytään valtuustossa, sekä valtuuston hyväksymillä erilaisilla strategioilla. Kunnanhallitus on toimintavuoden aikana seurannut talousarvion toteutumista neljännesvuosittain laadittavalla talousarvioseurannalla ja tiettyjen kuukausien aikana myös talouden kuukausiraporteilla. Kunnanhallitus asetti toimikunnan toimielinten toiminnan yksityiskohtaista tarkastusta varten. Toimikunnan toimikautta on jatkettu (KH ). Toimikunta, joka on työssään käyttänyt nimeä talouden tasapainottamisryhmä, on toiminut keväällä. Tasapainottamisryhmä toimi kunnanhallituksen viiteryhmänä talousasioissa, ja ryhmä on kevään aikana käsitellyt kunnanhallituksen kokouksiin muun muassa kaikki toistaiseksi täytettävät palvelussuhteet ja erilaisia investointihankkeita. Tasapainottamisryhmän toimikausi päättyi uuden kunnanhallituksen valintaan kesäkuussa. Valtuusto käsitteli kokouksissaan kesä-, syys- ja marraskuussa toiminnan ja talouden neljännesvuosiarvion. Kaikissa neljännesvuosiraporteissa on noudatettu valtuuston lopullisesti hyväksymää talousarviorakennetta. Touko- ja syyskuun kokouksissaan valtuusto käsitteli talousarvion talousarviomuutokset. Kunnanhallitus on yhdessä kokouksessaan hyväksynyt talousarviomuutoksia toimivaltuuksiensa puitteissa. Kunnanhallituksen arvion mukaan sisäinen valvonta on kehittynyt suotuisasti vuoden aikana ja kehitys jatkuu. Sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu puutteita vuoden aikana, ja kunnanhallituksen arvion mukaan valvonta on ollut toimivaa. Talouden tasapainottaminen Kuntalain vaatimus alijäämän kattamisesta on toteutunut vuoden 2002 tilinpäätöksestä lähtien. Kertynyt ylijäämä on vajaat 5,9 miljoonaa euroa, jos tulos käytetään kunnanhallituksen esityksen mukaisesti. Vuoden tavoitteiden toteutuminen Kunnanhallituksen arvion mukaan valtuuston vuodeksi asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Tätä katsausta seuraa yksityiskohtainen selvitys tavoitteista ja niiden toteutumisesta tehtäväalueittain. Kunnanhallitus arvioi, että toimintaa ja investointeja koskevat taloudelliset tavoitteet, jotka valtuusto asetti talousarviopäätöksissään, ovat toteutuneet vuonna. Tuleviin vuosiin vaikuttavat oleelliset päätökset Valtuusto hyväksyi aloitteen kuntaliitosneuvottelujen käynnistämisestä Vaasan kaupungin kanssa. Päätös kuuluu seuraavasti: Kunnanvaltuusto hyväksyy aloitteen ja käynnistää neuvotteluprosessin Vaasan kaupungin kanssa. Kunnanhallitus, joka vastaa neuvotteluprosessista, laatii ja vahvistaa neuvottelustrategian sekä käy läpi resursointitarpeen, kuten prosessikoordinaattori. Prosessiin otetaan mukaan kunnanvaltuusto, lautakuntia, jaostoja ja viranhaltijoita sekä asukkaita ja muita osallisia. Mustasaaren tavoitteena neuvotteluissa on yhdistymissopimus, johon kunnanvaltuusto sen jälkeen ottaa kantaa. Neuvottelut vaikuttavat kuntaan eri tavoin tulevina vuosina. Sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloa siirrettiin vuonna vuodella eteenpäin vuoteen Uudistukseen liittyvät valmistelut tulevat aiheuttamaan paljon lisätyötä kunnassa. Vuoden tuloksen käyttö Kunnanhallitus esittää, että tilikauden tulos ,36 euroa siirretään taseeseen tilikauden ylijäämäksi. Taseeseen kertynyt ylijäämä on tämän jälkeen ,46 euroa. 7

8 Mustasaaren kunnan ohjausasiakirja 2018 Ohjausasiakirja on kokoava asiakirja, jonka tarkoituksena on selventää kunnan prioriteetteja. Siinä nivotaan yhteen kunnan olemassa olevat strategiat ja niiden toimintasuunnitelmat sekä yleiset tavoitteet. Ohjausasiakirjassa nostetaan esiin lähivuosien keskeisimmät toimenpiteet. Toiminnassa on tarkoitus noudattaa strategisen yleiskaavan ja asiakirjan Mustasaari 2040 kehitys ja hyvinvointitrendit linjauksia. Mustasaaren strategian mukaan kunta tarjoaa laadukkaita ja helposti saatavilla olevia palveluja maan viihtyisimpiin kuuluvissa asuinympäristöissä. pyrkii tasapainoiseen ja positiiviseen väestönkehitykseen kaikilla osaalueilla. Kunnan toiminta perustuu kestävään talouteen. Mustasaari on johtava pohjalainen maaseutukunta ja alueellisen kehityksen liikkeelle paneva voima. Painopiste on laajoissa, pitkäjänteisissä kokonaisuuksissa, jotka edellyttävät koordinoitua toimintaa yli toimialarajojen. Ohjausasiakirja kytkee poliittiset prioriteetit talousarviopäätökseen, mikä korostaa päättäjien roolia talousarvioprosessissa ja antaa viranhaltijoille selkeät suuntaviivat. Ohjausasiakirja käsitellään kunnanvaltuustossa. Talousarviokirjaan liitettävä ohjausasiakirja ohjaa talousarviotyötä yhdessä taloussuunnitelman ja yksityiskohtaisempien talousarvio-ohjeiden kanssa. an vaikuttavat valtakunnalliset tavoitteet ja trendit Sipilän hallituksen esittämä sote- ja maakuntauudistus muuttaa kunnan roolia ja tehtäviä radikaalisti. Uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta ja ympäristöterveydenhuollosta siirretään kunnilta uudelle toimijalle, maakunnalle. Kunnan vastuu palveluntarjoajana kaikilla mainituilla toimialoilla häviää ja kunnan päätehtäviksi tulevat sivistys, asukkaiden elämänlaatu ja seudun elinvoimaisuus. Uudistuksen suunnitellaan tulevan kokonaisuudessaan voimaan Uudistus merkitsee radikaalia muutosta myös siinä, että yli puolet käyttötalousarviosta ja lähes yhtä suuri osa kunnan henkilöstöstä siirtyvät maakunnalle, samalla kun valtio rajoittaa kunnallisverotusta ja leikkaa kunnan valtionosuuksia. Tästä syystä kunnan toimintaa leimaavat kahtena tulevana vuonna ja 2018 uudistuksen valmistelutyöt ja kunnan roolin muuttuminen vuodesta 2019 lukien. Samalla kunnan täytyy myös taata kuntalaisille hyvät palvelut kaikilla niillä toimialoilla, joista kunta vastaa asti. Kuntatalous pysyy kireänä ja kunnan täytyy sopeuttaa toimintaansa siihen, että valtion rahoitus kuntapalveluihin pienenee. Palveluilta halutaan kuitenkin jatkuvasti entistä parempaa saatavuutta ja laatua. Väestönkasvu ja ikärakenteen muutokset luovat tarvetta sekä ruotsin- että suomenkielisten palvelujen kehittämiselle edelleen. Tavoitteena on palvelutarjonnan hyvä taso Mustasaaressa ja maakunnassa ja että kunnan omistamia sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjä käytetään vuoden 2019 uudistuksen jälkeenkin samaan tarkoitukseen. Mustasaaren kunta osallistuu aktiivisesti työryhmiin, jotka luovat Pohjanmaan maakunnalle uudet rakenteet. Investointitarve on jatkossakin suuri, ja panostuksia tehdään etenkin sivistystoimessa. Tämä lisää velkaantumista, poistoja ja käyttömenoja. Kunnan on pyrittävä kestävään kustannus- ja investointitalouteen. Valtio pyrkii tahollaan samaan, mikä puolestaan heijastuu negatiivisesti kuntaan. Tavoitteena on toimenpiteiden avulla vuosina 2018 tasapainottaa toiminnan talous niin, että rahoitus kattaa menot ja kertynyt ylijäämä pysyy positiivisena ja kasvaa. Investointitasoa sopeutetaan vuosina 2018 niin, että vuosikate kattaa vähintään 90 prosenttia (keskimäärin) investointikauden 2021 investoinneista. Taloudellisen liikkumavaran vähetessäkin ovat riittävä henkilökunta ja työssä viihtyminen avainasemassa, jotta kunta voi tarjota jatkossakin lakisääteiset palvelut, joihin väestöllä on oikeus. Valtakunnallisiin trendeihin kuuluu tahto yhtenäistää yhdyskuntarakennetta sekä pyrkimys päästöjen vähentämiseen ja ekotehokkaisiin ratkaisuihin kunnan ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti. Heikkenevä vaihtotase kasvattaa vientivetoisen elinkeinotoiminnan poliittista kysyntää. Tämä suosii Pohjanmaan, Vaasan seudun ja Mustasaaren hyvinvoivia vientielinkeinoja. Uusi toimintaympäristö edellyttää päämäärähakuista politiikkaa, joka perustuu elinkeinoelämän, koulutuksen ja viranomaisten keskinäiseen yhteistyöhön. Vaasan seudun ja Mustasaaren kunnan uhkakuviin kuuluu logistinen eristäytyminen, koulutustarjonnan supistuminen, yhteistyöilmapiirin huonontuminen, energiaklusterin heikentyminen ja uusi muuttoaalto isompiin kaupunkeihin. Seudun laaja-alainen koulutuspaikkojen tarjonta, kasvava väestö ja kansainväliset kontaktit yhdessä kasvavan viennin kanssa antavat nykyisin verrattain vankan pohjan julkisten palvelujen kehittämiselle sitä mukaa kuin kunta kehittyy. Suomi on jo pidemmän aikaa ollut laskusuhdanteessa. Tämä vähentää yritysten investointihalukkuutta, mikä vaikuttaa työpaikkatarjontaan ja edelleen kunnan verotuloihin. Työttömyyden kasvu on uhka taloudellisesti suotuisalle kehitykselle niin Mustasaaressa kuin koko maassa. 8

9 Keskeiset toimenpiteet vuosina ja 2018 Yhdyskuntasuunnittelu asuminen, elinkeinoelämä, liikenne Mustasaaren kunnan tavoitteena on väestönkasvun jatkuminen koko kunnan alueella. Kunnan asukasluku oli asukasta Vuotuinen väestönkasvu ei ole yltänyt tavoitteeseen neljänä viime vuonna. Kunnan on kuitenkin mahdollista päästä jälleen vähintään 1 prosentin tasapainoiseen väestönkasvuun vuodessa, jos se pystyy tarjoamaan houkuttelevia asuntotontteja. Yhdyskuntasuunnittelun keskeisen perustan muodostavat strateginen yleiskaava ja asiakirja Mustasaari 2040 kehitys ja hyvinvointitrendit. Arviointi: Alustava asukasluku on asukasta Koko seudun asukasluku pieneni vuonna kaikkein suurimpien työpaikkojen vähennettyä rekrytointiaan ja suoranaisten leikkausten johdosta. Mustasaaren asukasmäärässä näkyi kuitenkin hienoista kasvua. Hyvinvoinnille on keskeistä, että asukkaille on elämän kaikissa vaiheissa tarjolla sopivia asumismuotoja viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä. Ikääntyneiden vuotiaiden osuus väestöstä on kasvussa koko kunnan alueella, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia esteettömälle asumiselle. luo kaavanmuutoksilla edellytyksiä kerrostalorakentamiselle kunnanosakeskuksiin ja ottaa kaikessa kaavatyössään huomioon erilaisten asumismuotojen tarpeen. Kunta tekee yhteistyötä yritysten ja yhdistysten kanssa nopeuttaakseen esteettömien asuntojen rakentamista. Esimerkkinä tästä on aloite hybridikorttelista Sepänkylään ja aiesopimus Solf byaråd rf:n kanssa. Kunta panostaa Fastighets Ab Korsholms Bostäderin kautta vuokra-asuntotarjonnan lisäämiseen. Korsholms Bostäderin osakepääomaa vahvistetaan 2 miljoonalla eurolla uusien investointien mahdollistamiseksi sekä erityisryhmien asumiseen (esimerkiksi tehostettu palveluasuminen) että tavallisiin vuokra-asuntoihin. Osakepääoman korottamiseen tarvittavia varoja saadaan kunnan omistamien asuntojen myynnistä. Arviointi: Sepänkylän keskustan asemakaava sai lainvoiman joulukuussa. Projektiresurssi palkataan vuosiksi 2018 ja Korsholms Bostäderin osakepääomaa on vahvistettu vuonna ja 2018, ja sitä vahvistetaan asteittain vuoden 2021 loppuun. Karperön Singsbyn osayleiskaavan työstäminen jatkuu. Koivulahden osayleiskaavan tarkistaminen aloitetaan vuoden aikana, ja työ jatkuu vuosina ja Björkön Raippaluodon rantaosayleiskaavan tarkistaminen aloitetaan vuonna. Myös Raippaluodon ja Helsingbyn Tuovilan alueelle aletaan laatia osayleiskaavoja vuosina Erilaisia asumismuotoja mahdollistavia asemakaavoja laaditaan eniten Sepänkylän mutta myös Sulvan ja Koivulahden alueille. Arviointi: Kaavoitus etenee edellä mainitusti lukuun ottamatta Helsingbyn Tuovilan alueen osayleiskaavaa, joka kaavoitusohjelman mukaan käynnistyy vuonna Merkittäviä panostuksia on sen sijaan tehty Granholmsbackenin (logistiikkakeskuksen) osayleiskaavan päivittämiseksi mahdollistamaan akkutehtaiden sijoittuminen alueelle. kehittää kunnassa olevia teollisuusalueita ja kiinnittää erityistä huomiota Lintuvuoren laajennettuun alueeseen. Vikby II -alueella kunta tekee yhteistyötä yksityisen yrityksen kanssa tavoitteena tehostaa a markkinointia ja nopeuttaa uusien yritysten sijoittumista alueelle. Sepänkylään suunnitellaan hybridikorttelia, joka tarjoaa esteettömän asumisen lisäksi mahdollisuuksia mikroyrityksille ja palveluyrityksille. Vassorissa laajennetaan n turkistarha-aluetta yhteissuunnittelulla Vöyrin kunnan kanssa. Kunta luo edellytyksiä kolmannelle sektorille ja kannustaa kolmannen sektorin toimijoita olemaan aloitteellisia asioissa, jotka parantavat elämänlaatua kylissä. Kunta pyrkii innovatiivisella elinkeinopolitiikalla löytämään yksityisen sektorin yhteistyökumppaneita uusilta alueilta. Arviointi: Kaikki mainitut hankkeet etenevät ohjausasiakirjan mukaisesti. Lintuvuorella on toteutettu uusia tontteja, Vikby II -aluetta markkinoidaan, hybridikorttelista käydään keskusteluja ja turkistarha-alueen kaavoitus etenee. Kunta huolehtii kunnan katujen kunnossapidosta ja tekee yhteistyötä tiekuntien ja ely-keskuksen kanssa, jotta kunnan tieverkko pysyy kunnossa. Arviointi: Toteutuu. kiinnostaa yrityksiä ja houkuttelee uusia asukkaita asettumaan kuntaan. Kunnan imagolla on tästä syystä suuri merkitys. Oikeudenmukaisen ja myönteisen kuntakuvan varmistamiseksi laaditaan viestintäsuunnitelma. Arviointi: Kunnan asuin- ja yritystontteja on markkinoitu aktiivisesti. Viestintäsuunnitelmaa ei ole laadittu. Kuntaan on palkattu verkkoviestijä lokakuussa. Työ sosiaalisen median linjausten laatimiseksi on aloitettu, ja ehdotus esitellään huhtikuun 2018 alussa. 9

10 Palvelut Kunta suunnittelee kuntapalveluja väestömäärän kasvun ja demografi an muutosten mukaisesti, huomioiden sote- ja maakuntauudistuksen aiheuttamat muutokset. Kunta seuraa jatkuvasti sähköisen hyvinvointikertomuksen tunnuslukujen kehittymistä ja perustaa ohjelmatyönsä päivitettyihin väestöennusteisiin. Strategisessa yleiskaavassa on määritelty kunnan keskeiset kasvualueet, ja kiinteitä palveluja laajennetaan lähinnä näillä alueilla. Tavoitteena on, että palvelut ovat asukkaiden helposti saatavilla koko kunnan alueella myös tulevaisuudessa, oli kyse sitten kunnan tai maakunnan vastuulla olevista palveluista. Kaupallisten palvelujen edellytyksiä vahvistetaan aluekohtaisella kokonaissuunnittelulla. Arviointi: Sosiaali- ja terveydenhuollon välistä GeriLean-työtä on jatkettu vuoden aikana. Työn tavoitteena on luoda paremmat toimintaedellytykset ja kehittää yhteistyötä vanhustenhuollon avopalveluissa. Työssä on muun muassa parannettu ja vahvistettu kotipalvelun ja kotikuntoutuksen välistä yhteistyötä ja laadittu yhteinen hoitoja palvelusuunnitelma / hoitokertomus. Vuoden aikana toteutettiin suunnittelu kaikkiaan 15 uuden tehostetun palveluasumispaikan rakentamiseksi Helmiinan ja Aspgårdenin yhteyteen. Paikat on tarkoitus ottaa käyttöön vuosina Terveydenhuollossa painopiste on edellä mainitusti ollut GeriLeanissa, ja lähisairaalan osastot ovat myös avainasemassa erikoissairaanhoidon panostusten ja kotihoidon välisessä toiminnassa. Työn puitteissa on asetettu erilaisia seurantaindikaattoreita, joilla hoitoa mitataan ja analysoidaan jatkuvasti hoidon laadun parantamiseksi. Avohoidossa on vuonna aloitettu terveyskeskuksen muutostyöt, joiden ensisijaisena tarkoituksena on ilmanvaihdon uusimisen lisäksi päivittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Huomispäivän terveyskeskuksen suunnittelu on toteutettu teknisen toimen, terveydenhuollon ja AK-Plan Oy:n suunnittelijoiden välisenä yhteishankkeena. Sepänkylän osayleiskaava ja asemakaava ovat saaneet lainvoiman. Karperön Singsbyn osayleiskaava ja Koivulahden osayleiskaava etenevät. Koivulahden oppimiskeskuksen rakentaminen ja Keskuskoulun laajentaminen on aloitettu ja Smedsby-Böle skolan ja Korsholms högstadiumin suunnitelmat ovat valmistuneet vuonna. Kunta kehittää palveluja käyttäjän näkökulmasta ja soveltaa tarvittaessa uusia konsepteja hyvän kustannustehokkuuden ja käyttäjätyytyväisyyden saavuttamiseksi. Verkkopohjaiset ratkaisut kehittyvät yhä käyttäjäystävällisemmiksi, ja ne tarjoavat yhä enemmän palveluja, jotka ovat saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Arviointi: ICT-strategiatyö on aloitettu kesällä. Päivähoitoa ja esiopetusta annetaan tarkoituksenmukaisissa ja kustannustehokkaissa yksiköissä varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Perusopetuksen tilat suunnitellaan valtuuston vahvistamien periaatteiden mukaisesti oppimiskeskuksiin kunnan eri osa-alueille. Oppimiskeskus käsittää esiopetus-, perusopetus- ja kirjastopalvelut, ja sen tilat voivat olla yhteiskäytössä vapaan sivistystyön, kulttuurija vapaa-aikatoiminnan sekä paikallisten yhdistysten kanssa. Esiopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään tarkoituksenmukaisesti näiden oppimiskeskusten yhteyteen, mikäli se on mahdollista. Opetustilat suunnitellaan niin, että ne täyttävät tarkoituksenmukaisten tilojen kriteerit ja perustuvat uusiin valtakunnallisiin suuntaviivoihin, joissa nostetaan esiin mahdollisuus joustaviin oppimisympäristöihin. Joustavien oppimisympäristöjen avulla oppilaille voidaan tarjota opetustiloja, jotka tukevat uuden opetussuunnitelman tavoitteita. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että tilat suunnitellaan niin että opettajat voivat työskennellä yhdessä useamman ryhmän kanssa ja tukea toisiaan oppimisessa ja opetuksessa. Visiona on antaa lapsille hyvä ja tasapuolinen perusopetus. Arviointi: Varhaiskasvatuksella ja esiopetuksella on pääosin tarkoituksenmukaiset tilat. Kunnan kaikilla osa-alueilla on vielä tilapäisratkaisuja, sillä suunnitellut tilat eivät riitä kattamaan paikkatarvetta. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen rakenteiden selvitys on aloitettu syksyllä. Selvityksessä käydään läpi, millaiseksi toiminnan tulee muotoutua ja millä alueilla palveluja tarjotaan. Sivistyslautakunta päätti 6.6. lakkauttaa ja yhdistää Koivulahden alueen koulut. Hankmo skola, Petsmo skola, Kuni-Vassor skola ja Veikars skola lakkautetaan ja koulut yhdistetään Kvevlax skolaan Koivulahden oppimiskeskuksen muodostamiseksi. Oppimiskeskukseen tulee esiopetus-, perusopetus- ja kirjastopalvelut, ja tilat ovat yhteiskäytössä vapaan sivistystyön, kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnan sekä paikallisten yhdistyten kanssa. Aamuja iltapäivätoiminta muuttaa oppimiskeskukseen syksyllä Kvevlax skolan laajennus- ja kunnostustyöt aloitettiin kesäkuussa. Osa oppimiskeskuksen opetustiloista antaa mahdollisuuden joustavaan opetukseen ja avoimiin oppimisympäristöihin opetussuunnitelman mukaisesti. Kirjaston aukioloaikoja laajennetaan omatoimikirjastolla. Asukkaat voivat asioida kirjastossa normaalien palveluaikojen ulkopuolella ja hoitaa lainaukset ja palautukset omatoimisesti automaatilla. Omatoimikirjastoa suunnittelee viranhaltijoista, työntekijöistä ja luottamushenkilöistä koostuva työryhmä. Koivulahden oppimiskeskuksen, Keskuskoulun laajennuksen, Smedsby-Böle skolan ja Korsholms högstadiumin laajennuksen toteutuskonsepteihin kuuluvat uudet, modernit oppimisympäristöt. 10 Kaupunkiseutu toimii aktiivisesti parantaakseen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä kuntarajat ylittävien palvelujen tuotantoa ja käyttöä. työskentelee niiden tavoitteiden toteutumiseksi, joista seudulla on sovittu Vaasan kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa (MAL) ja Elinvoimastrategiassa. Kunta etsii kunnanvaltuuston kannanoton mukaisesti myös aktiivisesti yhteistyömahdollisuuksia muiden Vaasan seudun kuntien kanssa kaikilla toimialoilla, jotta asukkaiden palveluja voidaan kehittää kustannustehokkaasti. Arviointi: Mustasaaren kunnan maankäytön yleissuunnittelun lähtökohtana on Vaasan kaupunkiseudun rakennesuunnitelma ja Mustasaaren strateginen yleiskaava. Vaasan seudun elinvoimastrategian seuranta osoittaa, että strategia on pääosin toteutunut. Strategia on tarkoitus päivittää vuonna 2018.

11 osallistuu ja tukee Vaasan kaupungin osallistumista valtion AIKO-ohjelmaan 2018 (Alueelliset innovaatiokeskukset) ja ohjelmaan sisältyvään kasvusopimukseen. Arviointi: Etenee ohjausasiakirjan mukaisesti. tekee työtä sen hyväksi, että Vaasan seudun Matkailu Oy saavuttaa strategiset tavoitteensa lisätä matkailuyritysten liikevaihtoa ja sitä kautta työpaikkoja seudulla. Tavoitteena on, että Merenkurkun maailmanperintö saa laajempaa valtakunnallista tunnustusta ja että Matkailun edistämiskeskus markkinoi maailmanperintöaluetta kansainvälisesti. Arviointi: osallistuu aktiivisesti Vaasan seudun Matkailu Oy:n hallituksen ja markkinointiryhmän työhön. Kunnan edustaja on toiminut Merenkurkun maailmanperintö ry:n puheenjohtajana. Maailmanperintöaluetta on markkinoitu kansainvälisesti Visit Finlandin ja valtakunnallisesti Suoma ry:n kautta. toimii seudullisen strategian laatimiseksi Vaasan seudun liikuntapaikkojen käytölle, kehittämiselle ja laajentamiselle. Arviointi: ja Vaasan kaupunki ovat vuonna tehneet yhteisen päätöksen jäähallin peruskorjauksesta ja laajennuksesta. Mustasaari nostaa esiin kysymyksen koko Pohjanmaalle yhteisistä, kuntarajat ylittävistä keskeisistä rakenteista (esim. erikoissairaanhoito, pelastuslaitos, toisen asteen koulutus ja elinkeinoelämän kehittämisedellytykset). Arviointi: on aktiivisesti mukana parissakymmenessä maakuntauudistusta valmistelevassa työryhmässä. Maakuntauudistukseen sisältyy suurin osa kuntarajat ylittävistä toiminnoista. Toiminnan muu kehittäminen Uusi kuntastrategia laaditaan uuden kuntalain mukaisesti. Arviointi: Ehdotus uudeksi kuntastrategiaksi on ollut kuudesti kunnanhallituksen käsiteltävänä vuonna. Strategiaa ei viety kunnanvaltuuston käsiteltäväksi Kunta edistää seudun joukkoliikenteen yhteensovittamista. Arviointi: Vuonna on käynnistynyt kaksi joukkoliikenteen palvelutasoselvitystä, joista toinen on seudullinen ja toinen koskee Vaasan työssäkäyntialuetta. osallistuu kumpaankin selvitystyöhön. valvoo aktiivisesti kunnan etuja Pohjanmaan maakuntakaavaa 2040 laadittaessa. Arviointi: Mustasaaren kunnalla on ollut vuonna muun muassa erillinen kokous Pohjanmaan liiton kanssa maakuntakaavan tavoitteista. Maailmanperintöaluetta kehitetään kokonaisuutena, johon kuuluu laadukkaita käyntikohteita Svedjehamnissa sekä Maailmanperintöportti Raippaluodon sillan kupeessa. Kunta edistää Maailmanperintötien toteuttamista Björkön ja Vistanin välille. Arviointi: Maailmanperintöportin suunnittelu ja toteutus etenevät niin että vierailukeskus avataan kesällä Peruskiven muuraustilaisuus järjestettiin Maailmanperintötien osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmis. Pakolaisten vastaanotto on kunnan jatkuvaa toimintaa. Kunnanvaltuusto vahvistaa pakolaistoiminnan kuntapaikkojen määrän. Arviointi: Toteutettu ohjausasiakirjan mukaisesti (KV 78/). Kunta ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin turvatakseen perustavat palvelutoiminnot kriisitilanteissa kunnan valmiussuunnitelman ja eri keskusten kriisinhallintasuunnitelmien mukaisesti. Arviointi: Huomioidaan investointisuunnitelmassa muun muassa varaamalla määräraha pumppaamojen varavoimaan. Terveyskeskukselle on toteutettu varavoimala. Keväällä hyväksytään kunnan ICT-strategia, jossa asetetaan selkeät strategiset tavoitteet sähköisten palvelujen käytön kehittämiseksi ja lisäämiseksi kaikilla kunnan toimialoilla. ICT-strategia implementoidaan toimintaan vuosina ja Arviointi: ICT-strategia aloitettu kesällä HR-järjestelmän Unit4 on otettu sisäiseen käyttöön vuodenvaihteessa /2018. Seuranta Kunta laatii tilinpäätöksen yhteydessä selonteon talousarvioon kirjattujen tavoitteiden ja ohjausasiakirjan tavoitteiden toteutumisesta. Kunnanvaltuustolle esitellään vuosittain syyskuussa väliraportti kuluvan vuoden kirjallisten tavoitteiden toteutumisesta. Ohjausasiakirja sekä jokaisen lautakunnan kohdalla mainitut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat avainasemassa seurannan ja sisäisen valvonnan toteuttamisessa. 11

12 Toimielin: Tilivelvollinen: KESKUSVAALILAUTAKUNTA Kansliapäällikkö Solveig Söderback Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Vastaa kuntavaalien toimittamisesta. Vaalilautakunnille ja vaalitoimitsijoille annetaan selkeää informaatiota. Kunnan vaalitulos on selvillä klo 22. Vaalitulos oli selvillä klo Äänestäjille tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja käyttää äänioikeuttaan. Jako äänestysalueisiin. Äänestyspaikkojen määrä säilyy ennallaan. Vaalisalaisuus turvataan pienillä äänestysalueilla yhdistämällä äänet vaalilain mukaisesti. Kunnan 23 pienestä äänestysalueesta kymmenellä annettiin alle 50 ennakkoääntä. Köklotin äänestysalueella annettiin 37 ääntä. Köklotin äänestysalueen äänet yhdistettiin Brändövik-Söderuddenin äänestysalueen ääniin. Ennakkoäänestys. Ennakkoäänestys järjestetään ainakin virastotalossa ja kirjastoautossa sekä laitos- ja kotiäänestyksenä. Ennakkoäänestys järjestettiin virastotalossa ja kirjastoautossa sekä 8 hoitoyksikössä ja kotiäänestyksenä. Ennakkoäänestyksessä annettiin ääntä, mikä oli 17,1 prosenttia äänistä. Teknisiä järjestelyjä kehitetään. Kokeillaan sähköistä vaaliluetteloa. Sähköistä vaaliluetteloa käytetään 7 äänestysalueella. Sähköistä vaaliluetteloa käytettiin 7 äänestysalueella: Helsingby, Karperö, Koivulahti, Sepänkylän eteläinen, Sepänkylän itäinen, Sepänkylän pohjoinen-böle ja Sulva. Vaalipäivänä näillä äänestysalueilla annettiin ääntä, mikä on 63,2 prosenttia kaikista vaalipäivänä annetuista äänistä (yhteensä 7 950). Äänestysalueella Sepänkylän eteläinen vaalipäivän äänet rekisteröitiin suoraan tuloslaskentajärjestelmään. KESKUSVAALILAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintakulut: -330 Henkilöstökulut ,3 % ,9 % -43 Palvelujen ostot ,3 % ,7 % 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 % 0 Muut toimintakulut ,7 % -373 Toimintakulut yhteensä: ,8 % ,3 % -373 TOIMINTAKATE ,8 % ,3 % 12

13 Toimielin: Tilivelvollinen: TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Rolf Sund TARKASTUSLAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintakulut: Henkilöstökulut ,2 % 101,0 % Palvelujen ostot ,0 % 115,2 % 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % 0 Avustukset Muut toimintakulut 0 0 0,0 % Toimintakulut yhteensä: ,0 % 108,9 % TOIMINTAKATE ,0 % 108,9 % Tarkastuslautakunnan arviointikertomus liitetään tilinpäätökseen. 13

14 Toimielin: Tilivelvollinen: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Mustasaari tarjoaa laadukkaita ja helposti saatavilla olevia palveluja. Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Mustasaari osallistuu aktiivisesti julkisten palvelujen digitalisointiin niiden kehittämiseksi käyttäjälähtöisemmiksi. Laaditaan kunnan ICTstrategia sähköisten palvelujen käytön kehittämiseksi ja lisäämiseksi toimialoilla. Hyväksytty strategia keväällä. Uusi HR-järjestelmä otettu käyttöön. Strategia aloitettu mutta ei vielä valmis. Kunnan visio ja strategia uudistetaan. Mustasaaren strategiaa päivitetään uuden kuntalain määräysten pohjalta. Uuden kuntastrategian tavoitevuosi on Ehdotus uudeksi visioksi ja kuntastrategiaksi käsitellään valtuustossa kesäkuussa. Käsiteltiin neljä kertaa kunnanhallituksessa. Ei valtuustokäsittelyä. Pakolaisten vastaanottoa jatkuvana toimintana selvitetään. Kotouttamistyötä jatketaan jo tulleiden pakolaisten kanssa. Hyväksytyn kotouttamisohjelman mukaisia toimenpiteitä. Toteutui valtuuston päätöksen mukaisesti (pakolaisten vastaanottaminen jatkuvana toimintana). Mustasaarella on kestävä talous. Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Talousarvio ja taloussuunnitelma sekä investointiohjelma 2021 rakentavat kestävää taloutta myös pitkällä aikavälillä. Vuosikate. Investointihankkeiden tasapainoinen yhteensovittaminen niin että investointitaso pysyy kestävänä myös pidemmällä aikavälillä. Positiivinen vuosikate alkuperäisessä talousarviossa. Kehittämisjaosto esittää ehdotuksia peruspalveluihin kuuluvien uusien investointihankkeiden ja monialaisten hankkeiden yhteensovittamiseksi. Vuosikate positiivinen tilinpäätöksessä. Koulukeskuksen ja Koivulahden investointihankkeet on sovitettu yhteen. Ehdotus yhteisestä uimahallista yksityisyrittäjän kanssa on laadittu. Mustasaaressa on tasapainoinen väestönkasvu. Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Mustasaari on asukasmäärältään Pohjanmaan toiseksi suurin kunta. Vuotuinen väestönkasvu. Asukasluku Positiivinen väestönkasvu kaikissa kunnanosissa. Alustava asukasluku on Mustasaarella on aktiivinen ja innovatiivinen elinkeinopolitiikka. Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Mustasaari markkinoi yritysalueita. Aktiivinen, omatoiminen markkinointi. Kunta voi jakaa yritystontteja Lintuvuorelta ja Vikby II -alueelta. Lintuvuoren ja Vikby II -alueen tontteja markkinoidaan. 14

15 Toimielin: Tilivelvollinen: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg KUNNANHALLITUS Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot ,6 % 105,7 % Maksutuotot ,3 % Muut toimintatuotot ,5 % 129,9 % Toimintatuotot yhteensä: ,6 % 122,4 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,1 % 108,8 % Palvelujen ostot ,2 % 99,2 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 % 253,3 % Avustukset ,0 % 109,6 % Muut toimintakulut ,4 % 114,2 % Toimintakulut yhteensä: ,7 % 107,6 % TOIMINTAKATE ,9 % 104,6 % Poistot

16 Toimielin: Tilivelvollinen: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Denice Vesterback Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Toimenpiteitä koulu- ja päivähoitorakenneraportin mukaisesti: Sepänkylän koulukeskus ja Koivulahden oppimiskeskus suunnitellaan esisuunnittelun mukaisesti. Raportin ja oppimiskeskuksen esisuunnittelun mukaisiin toimiin ryhdytään siinä järjestyksessä kun ne ovat mahdollisia. Mahdollinen koulujen yhdistäminen toteutetaan siten, että koulurakennukset saadaan tehokkaampaan yhteiskäyttöön ja syntyy uusia oppimisympäristöjä. Sivistyslautakunta päätti 6/ lakkauttaa koulut Hankmossa, Petsmossa, Kuni Vassorissa ja Veikkaalassa ja yhdistää ne Kvevlax skolaan Koivulahden oppimiskeskuksen muodostamiseksi 8/2019 alkaen. Tavoite uusista oppimisympäristöistä ja yhteiskäyttötiloista on saavutettu. Päätökset koululakkautuksista ja investoinneista sekä koulukeskuksen ja Koivulahden oppimiskeskuksen kireellisyysjärjestyksestä. Smedsby-Böle skolan ja Korsholms högstadiumin yhteistä laajennusta koskeva suunnittelu on aloitettu. Musiikkiopisto ja esiopetus muuttavat Smedsby-Böle skolaan. Esiopetuksen uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön. Esiopetuksen opetussuunnitelmaan liittyvä sisäisen ja ulkoinen koulutus. Esiopetuksen opetussuunnitelmatyön työryhmät jatkavat. Esiopetuksen opetussuunnitelma on otettu käyttöön. Kehittämistyö jatkuu. Opetushallitus on antanut varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ensimmäisen luonnoksen. Käynnistetään työ paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseksi. Suunnitelma valmistuu 1.8. mennessä. Varhaiskasvatussuunnitelma valmistui. Käyttöön ottaminen aloitettiin syksyllä, ja se jatkuu vuonna Päivähoidon palveluverkko kartoitetaan. Päivähoidon palveluverkosta tehdään selvitys vuoden aikana. Selvitys valmistuu vuoden aikana. Selvitys valmistunut ja esitelty sivistyslautakunnalle. Lähetetään kunnanhallitukselle ja valtuustolle lausuntoa varten. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön luokilla. Uutta opetussuunnitelmaa luokille suunnitellaan ja suunnitelma valmistuu. Opetussuunnitelman yleisosan kuntakohtainen osa otetaan käyttöön toiminnassa rinnakkain ainekohtaisten osien valmistelun kanssa. Koulu työskentelee kunnallisen opetussuunnitelman edellyttämän uuden toimintakulttuurin ja oppimiskäsityksen mukaisesti. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön luokilla syksyllä. Toteutui. Opetussuunnitelmassa on kehitetty tieto- ja viestintäteknologian käyttöä koskevaa osiota, joka implementoidaan. Perusopetuksen opettajat ovat saaneet ohjausta digitaalisista oppimisympäristöistä. Lukion uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön 1. vuosikurssilla ja syksyllä se otetaan käyttöön myös 2. vuosikurssilla. Opetussuunnitelmaa arvioidaan, johtokunta hyväksyy mahdolliset muutokset, aloitetaan teemaopinnot. Arvioinnin tulokset. Toteutuneet teemakokonaisuudet. Toteutettu kolme teemakokonaisuutta. Valmistellaan siirtymistä sähköiseen ylioppilastutkintoon. Testataan sähköisiä kokeita. Valmistellaan tilat digitaaliselle kirjoitusympäristölle. Testattujen kokeiden määrä. Valmisteltujen tilojen määrä. 17 sähköistä koetta kevätja syyslukukaudella. Neljä tilaa antaa mahdollisuuden digitaaliselle kirjoitusympäristölle. 16

17 Toimielin: Tilivelvollinen: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Denice Vesterback SIVISTYSLAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot ,4 % 116,0 % Maksutuotot ,6 % 99,2 % Tuet ja avustukset ,7 % 94,7 % Muut toimintatuotot ,2 % 133,1 % Toimintatuotot yhteensä: ,2 % 104,7 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,6 % 101,5 % Palvelujen ostot ,5 % 104,4 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 % 141,4 % Avustukset ,3 % 97,0 % Muut toimintakulut ,5 % 105,8 % Toimintakulut yhteensä: ,4 % 103,3 % TOIMINTAKATE ,1 % 103,2 % Poistot Ylitys: euroa. Ylitys johtuu lähinnä perusopetuksesta, jossa oppilasmäärän kasvu yhdistettynä uuteen opetussuunnitelmaan on johtanut siihen, että vuosiluokilla on jaettu oppilasryhmiä pienemmäksi. Kun ryhmiä on enemmän, kasvavat myös henkilöstökulut. Korsholms högstadiumissa tehtiin akuutteja korjaustoimenpiteitä, ja tilojen yhteiskäytön aloittaminen vapaa-ajan kanssa vaati uusia kalusteita. OP-Arenan käyttöönotto aiheutti uusia vuokrakustannuksia, joita ei oltu budjetoitu. Perusopetus ylittää talousarvionsa yhteensä runsaalla eurolla. Ylitys kompensoituu kuitenkin sillä, että varhaiskasvatus alittaa talousarvionsa yli eurolla. Muut tehtäväalueet ylittävät jonkin verran talousarvionsa. 17

18 Toimielin: Tilivelvollinen: KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Rehtori Ulrica Taylor Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Kotouttamista liikunnan avulla. Maahanmuuttajat saadaan mukaan urheiluseuratoimintaan yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa tapaamista. Toteutui. Järjestettiin 38 tilaisuutta. Lapsi- ja nuorisotoimintaa lisätään. Lapsi- ja nuorisotoimintaa lisätään kerhotoiminnan ja kouluille tarjottavan liikuntatoiminnan kautta. Järjestetään liikunta- ja nuorisokerhoja: liikuntakertaa - 70 kerhokertaa nuorille Toteutui osittain liikuntakertaa - Ziti auki 115 iltana - 15 välituntiaktiviteettia yläkoulussa Kulttuuriperinnössä, luovuudessa, taiteessa ja muussa kulttuurissa tapahtuu suotuisaa kehitystä, ja saatavilla olevat resurssit käytetään ensisijaisesti lasten, nuorten ja ikäihmisten hyväksi. Järjestetään säännöllisiä tapaamisia eläkeläisille ja retkiä perheille, käynnistetään Mustasaaren kulttuuripolku ja koululaisten kulttuurikerhoja sekä järjestetään kulttuuriperintöön keskittyviä tapahtumia. 18 tapaamista eläkeläisille, 3 koko perheen retkeä, 6 8 tapahtumaa, 25 kerhokertaa koululaisille, taidetyöpajoja kaikille luokkien oppilaille. Toteutui. 30 tapaamista eläkeläisille, 10 opastettua retkeä, 16 tapahtumaa/tilaisuutta, 19 askartelukertaa kevätlukukaudella ja 18 syyslukukaudella sekä taidetyöpajoja (tanssi) kaikille luokan oppilaille. Lisätään toimintaa kulttuuritalossa. Lisätään yhteistyötä kunnan eri toimijoiden kanssa Leader-hankkeen (Silta) kautta. Luodaan uusia toimintamuotoja. Kulttuuritalossa järjestetään 2 4 tapahtumaa kuukaudessa aikuisopiston lukuvuoden aikana. Toteutui. Kulttuuritalossa järjestettiin yhteensä 26 tapahtumaa. Kirjasto osallistuu Fredrika-kirjastoverkoston monikulttuuriseen kirjastotoimintaan. Kartoitetaan kirjastojen muunkielinen aineisto ja haetaan yhteistyökumppaneita monikulttuurisesti toimivista kotouttamisen verkostoista ja muista verkostoista, sekä kaikkea siltä väliltä. Verkkokirjastossa on laajaa ja ajantasaista informaatiota englannin kielellä. Kartoituksen jälkeen kirjasto tietää paremmin, minkä tyyppistä toimintaa ja minkälaisia monikulttuurisia tapahtumia toivotaan ja minkälaista toimintaa voidaan järjestää joko yksin tai yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toteutui. Fredrika-kirjaston monikulttuurisesta kirjastotoiminnasta on laadittu raportti. Raportti on monikulttuurisen toiminnan jatkokehityksen pohjana. Kirjastotoiminnasta ja -verkosta tehdään selvitys vuoden aikana. Kartoitus antaa kuvan siitä, millainen kunnan kirjastoverkko on, ja ehdotuksia kirjastotoiminnan kehittämiseksi. Selvitys valmistuu ja esitellään viimeistään toukokuussa. Toteutui osittain. Kirjaston kehittämiseksi on asetettu työryhmä. Kirjastotoiminnan kehittämisestä on tehty muistio ja esitelty se kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnan kokouksessa. Uudet opetussuunnitelman perusteet ovat valmisteilla, ja musiikkiopisto osallistuu työhön yhdessä seudun muiden musiikkiopistojen kanssa. Aineisto arvioidaan ja tehdään muutosehdotuksia. Työn tulee valmistua viimeistään Musiikkiopiston henkilöstö on osallistunut työhön. OPH on vahvistanut valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. Toteutui. 18 Musiikkiopisto käyttää tiloja yhdessä muiden musiikkiopistojen ja toimintojen kanssa. Yhteistyötä muiden musiikkiopistojen kanssa selvitetään Mustasaaren keskuskoulun ja Smedsby-Böle skolan / Korsholms högstadiumin suunnittelun yhteydessä. Suunnittelu valmistuu keväällä. Selvitys on tehty. Toteutui.

19 Toimielin: Tilivelvollinen: KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Rehtori Ulrica Taylor KULTTUURI- JA VAPAA- AIKALAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot ,1 % 96,4 % Maksutuotot ,7 % 96,5 % Tuet ja avustukset ,0 % 84,4 % Muut toimintatuotot ,1 % 121,2 % Toimintatuotot yhteensä: ,6 % 98,4 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,1 % 102,4 % Palvelujen ostot ,6 % 97,7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 % 108,6 % Avustukset ,4 % 104,7 % Muut toimintakulut ,7 % 93,3 % Toimintakulut yhteensä: ,0 % 100,5 % TOIMINTAKATE ,1 % 101,0 % Poistot

20 Toimielin: Tilivelvollinen: SOSIAALILAUTAKUNTA Sosiaalijohtaja Alice Backström Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Ikääntyneille turvataan hyvät sosiaalipalvelut. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM:n julkaisuja 2013:11). Muistio vanhuspalvelulain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi (STM ja Kuntaliitto ). Yksitoista teesiä ikääntymisestä; STM muistio GeriLean-projektia jatketaan yhteistyössä terveyskeskuksen kanssa. Avopalveluja kehitetään. Solgårdin paikkamäärää lisätään kahdella. Yhteensä 144 tehostetun palveluasumisen paikkaa (ympärivuorokautinen hoiva), peittävyys on 8 prosenttia ,5 prosentilla 75 vuotta täyttäneistä on saatavilla säännöllistä kotipalvelua (peittävyyden piiriin kuuluvat kaikki, joilla on hoito- ja palvelusuunnitelma HUOM. ei vertailukelpoinen valtakunnalliseen peittävyyteen). Suunnittelu paikkamäärän lisäämiseksi aloitetaan asumisselvityksen ehdotuksen mukaisesti niin että syksyllä 2018 on 15 uutta paikkaa. Peittävyys noin 11,7 prosenttia (laskettuna väestönkasvuennusteen perusteella). Suunnittelu on valmistunut ja paikat saadaan käyttöön marraskuussa 2018 (Helmiina) ja helmi maaliskuussa 2019 (Aspgården). Asumispaikkoja on lisättävä odotusaikojen lyhentämiseksi. Asumisyksiköihin jonotettiin 6,7 kuukautta jaksolla , eli lakisääteinen odotusaika ylittyi 3 kuukaudella. Kehitetään sosiaalityön aktivoivia ja kuntouttavia työtapoja monialaisena yhteistyönä. Kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret aikuiset. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Sosiaalihuoltolaki 17., sosiaalinen kuntoutus. TYP-toiminta (TYP=työvoiman palvelukeskus) eli työllistymistä edistävä monialainen palveluyhteistyö integroidaan kunnan työllistämistoiminnan ja koordinoidaan meneillään olevan projektitoiminnan (Ohjaamo-hanke, Jobmatching-hanke) kanssa. Kaikilla TYPasiakkailla on päivitetyt työllistymissuunnitelmat. Kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintaa vuotiaille testataan yhteistyössä kunnan nuorisotoimiston ja Ohjaamo-hankkeen kanssa. Toteutui. Kehitetään lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä varhaista tukea monialaisena yhteistyönä. Tarjotaan tukea lasten ja vanhempien eroprosessin tukemiseen RAY:n rahoittaman hankkeen kautta yhteistyössä Vaasan ensi- ja turvakodin kanssa. Kehitetään ehkäisevän työn malli yhteistyössä päivähoidon kanssa. Osallistuttu Vaasan turvakodin kanssa kehittämisprojektiin Yhdessä mutta erikseen. Projekti jatkuu. Lapsiperheiden kotipalvelu, sosiaalihuoltolaki , 4. momentti. 17 lapsiperhettä sai kotipalvelua, puolet perheistä sai palvelut ostopalveluna. Turvataan vammaisten asuminen. Viite: Laitoksista yksilölliseen asumiseen. Valtakunnallinen suunnitelma palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön. Sosiaalija terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:5. Kunnan palvelujen ja asumisen suunnitelmaa seurataan ja päivitetään yhteistyössä Kårkullan ja Eskoon kanssa. Asumispaikkoja lisätään asumissuunnitelman ja yksilöllisten erityishuolto-ohjelmien mukaisesti. Nettolisäys 3 asumispaikkaa. Yksi uusi vammaisasumisen paikka ostopalveluna. Toteutui. 20

21 Toimielin: Tilivelvollinen: SOSIAALILAUTAKUNTA Sosiaalijohtaja Alice Backström Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Psykiatristen asumispalvelujen uudelleenjärjestely. Kunnan tulee järjestää 2 3 ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevan asiakkaan asuminen, koska Vaasan keskussairaalan psykiatrinen yksikkö lakkauttaa kuntoutuspaikkoja. Edellyttää uutta määrärahaa lautakunnan talousarvioon. Erikoissairaanhoidon kustannusten väheneminen. Ostopalvelu. Lisäys psykiatrisen hoidon uudelleenjärjestelyjen jatkuessa. Kaksi uutta asumispaikkaa ostopalveluna sekä yksi intervallipaikka. 1 asumispaikka ja 1 intervallipaikka toteutettiin ostopalveluna. Päihdehuollon vuosimaksupaketti, kokeilua arvioidaan. Päätös lopettamisesta tehdään maaliskuun loppuun mennessä. Päihdehuolto Pixnessä jatkuu, Maalahden kunta toimii isäntäkuntana. Vuosimaksupakettia jatketaan. Kansa-hanke. Valtakunnallista sosiaalihuollon asiakasasiakirja-arkistoa kehitetään Osallistutaan hankkeeseen. Myönnetty hankerahoitus. Toteuttamista on siirretty ja mahdollisuuksia alueelliseen yhteistyöhankkeeseen selvitetään toukokuussa Kansa-hanketta on jatkettu vuoden 2019 loppuun. SOSIAALILAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot ,7 % 115,5 % Maksutuotot ,0 % 104,2 % Tuet ja avustukset ,0 % 0,4 % Muut toimintatuotot ,6 % 105,0 % Toimintatuotot yhteensä: ,8 % 102,4 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,4 % 106,6 % Palvelujen ostot ,8 % 110,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 % 77,3 % Avustukset ,8 % 82,7 % Muut toimintakulut ,3 % 115,5 % Toimintakulut yhteensä: ,6 % 105,0 % TOIMINTAKATE ,9 % 105,6 % Poistot

22 Toimielin: Tilivelvollinen: HOIVALAUTAKUNTA Terveysjohtaja Mikael Gädda Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Hoivalautakunta Hyvinvoiva, terveempi ja työssään viihtyvä henkilöstö. Henkilöstöbarometri kaksi kertaa vuodessa. Tulokset annetaan tiedoksi henkilökunnalle ja parannuksista keskustellaan. Toteutettu kerran, tulokset annettu tiedoksi henkilökunnalle. Seuranta 30/60/90. Sairauspoissaolot alle kunnan edellisvuoden keskiarvon päivää/ työntekijä/vuosi. 14,2 päivää/työntekijä, kunnan keskiarvo 14,7 päivää/työntekijä (). (Täydennetty ) Kehityskeskustelut. Seuranta henkilöstöbarometrillä. 75 prosenttia henkilökunnasta käy kerran vuodessa kehityskeskustelun. 55 prosenttia on käynyt kehityskeskustelun. Henkilöstön täydennyskoulutus (esim. Love, laitepassi ). Tarjotaan tenttitilaisuuksia työpaikalla. Työnantaja seuraa tenttituloksia. Laitepassi-tentit on aloitettu. Loveverkkokoulutusta jatkuvasti (tentittävä joka viides vuosi). Hallinto Potilastiedon arkisto (earkisto). Vaiheen 2 osioiden kehittämistä jatketaan valtakunnallisten ohjeiden mukaan, käyttäjiä koulutetaan. Valmiit ohjelmaosiot otetaan käyttöön. Valmiit ohjelmaosiot toteutettu suunnitellusti. Potilastiedon arkistoa ei ole vielä otettu käyttöön hammashoidossa. Sähköisten palvelujen kehittäminen. Selvitys ja käyttöönoton suunnittelu. Valmistuneet suunnitelmat ja selvitykset. Yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa on aloitettu työ nettiajanvarauksen ja tekstiviestipalvelun käyttöönottamiseksi. Tulokset, suoritteet (toiminta). Kuukausittainen seuranta, toteumaprosentti. Suoritteet suurempia tai talousarvion mukaisesti. Mustasaaressa avohoito, lääkärikäynnit ja puhelinkontaktit sekä fysioterapia eivät yltäneet tavoitteeseen. Vöyrillä vain avohoito ylsi tavoitteeseen. Talousarvioseuranta (tuotot ja kulut). Kuukausittainen seuranta, tulokset hoivalautakunnalle ja esimiehille, toteumaprosentti. Tuotot yli talousarvion tai talousarvion mukaisesti. Kulut alle talousarvion tai talousarvion mukaisesti. Tuotot Toteuma 100,08 prosenttia. Kustannukset Talousarvioylitys 0,5 prosenttia. 22

23 Toimielin: Tilivelvollinen: HOIVALAUTAKUNTA Terveysjohtaja Mikael Gädda Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Kansanterveystyö Hoitoa hoitotakuuajan rajoissa. Riittävät resurssit, hyvä suunnittelu ja jononhallinta. 0 prosenttia yli 3 kuukautta / 6 kuukautta. Hoitoa annetaan hoitotakuuajan rajoissa. Riittävät hoitopaikat lähisairaaloissa. Seurataan kuukausittain siirtoviivepotilaiden ja lähisairaalan osastoilla jonottavien määrää. Sairaalassa ei ole siirtoviivepotilaita eikä osastoilla yli 90 päivän hoitoaikoja. Siirtoviivepotilailla 109 hoitovuorokautta Mustasaaressa, ei hoitovuorokausia OVM-lähisairaalassa. Tavoite 0 prosenttia yli 90 päivän hoitoaikoja ei toteudu Mustasaaressa, OVM: 10 potilasta. GeriLean-projektin toimenpidesuunnitelma otetaan käyttöön. Noudatetaan lähisairaalojen hoitokriteerejä. Käynnistetään geriatrisen poliklinikan toiminta. Ei poikkeamia. 12 potilasta saa hoitoa sosiaalisin perustein (hoitojaksoja) Mustasaaressa. Geriatrisen poliklinikan toiminta on käynnistynyt. Palkataan geriatrinen sairaanhoitaja ja käynnistetään GeriTeam. Toteutettu toimenpide. Suunnitellusti. Haipro käytössä. Seuranta neljännesvuosittain. Ilmoitukset tutkittu sataprosenttisesti. Haipro-ilmoituksia saadaan ja tapaukset selvitetään. HOIVALAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot ,8 % 92,4 % Maksutuotot ,2 % 88,8 % Tuet ja avustukset ,0 % 43,4 % Muut toimintatuotot ,3 % 79,1 % Toimintatuotot yhteensä: ,1 % 92,0 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,9 % 92,8 % Palvelujen ostot ,9 % 86,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 % 106,7 % Muut toimintakulut ,1 % 86,2 % Toimintakulut yhteensä: ,5 % 91,8 % TOIMINTAKATE ,8 % 96,8 % Poistot Toimintakate kattaa poistot. 23

24 Toimielin: Tilivelvollinen: YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA Tekninen johtaja Ben Antell VISIO Viihtyisät asuinympäristöt. Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Kunta luo edellytykset erilaisille asumismuodoille kunnanosakeskuksiin. Kerros- ja rivitalorakentaminen. Sepänkylän korttelin 226 asemakaava valmistuu. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä marras joulukuussa. Kaava valmistuu vuonna Sepänkylän kortteleiden 17 ja 18 asemakaavan muutos: ehdotus käsitellään lautakunnassa vuoden aikana. Lautakunta käsitteli asemakaavaluonnokset joulukuussa. Kunta varmistaa yhdyskuntasuunnittelulla viihtyisien, turvallisten ja tarkoituksenmukaisten asuinympäristöjen saatavuuden. Yleiskaavat. Karperö Singsby: alustava luonnos ja luonnos käsitellään lautakunnassa. Koivulahti: osayleiskaavan hankintamenettely. Lautakunta käsitteli yleiskaavaluonnoksen joulukuussa. Konsultin kilpailutuksesta päätettiin joulukuussa. Björkön Raippaluodon rantaosayleiskaavan tarkistaminen aloitetaan. Lautakunta päätti osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta joulukuussa. Asemakaavat. Trollkuniback Singsbyssä: valmistuu. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan joulukuussa. Norrskogen Tölbyssä: valmistuu. Ei toteutunut. Hägnan Sulvalla: valmistuu. Ei toteutunut. Kotimetsä 2 Bölessä: käynnistyy. Ei toteutunut. Toteuttamattomia virkistysreittejä perustetaan viiden viime vuoden aikana rakennetuille asemakaava-alueille. Virkistysreitit valmistuvat pääasiassa vuonna. Vuonna kaikki reitit ovat käytössä ja varustettu infotauluilla. Ei toteutunut. Toteuttamattomia leikkipuistoja perustetaan viiden viime vuoden aikana rakennetuille asemakaava-alueille. Leikkipuistot valmistuvat suunnitelman mukaisesti. Leikkipuistoja on rakennettu kiireellisyyslistan mukaisesti. Asemakaavaalueille rakennetaan ajohidasteita ja liikenneportteja. Kunnan teiden kunnossapito, ja kaava- ja teollisuusalueiden pintavesijärjestelmien kunnostaminen toimiviksi. Liikenneväylien ja pintavesijärjestelmien kunnossapito jatkuu kunnossapito- ja toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Toteutui. 24

25 Toimielin: Tilivelvollinen: YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA Tekninen johtaja Ben Antell VISIO Kunnan kestävä talous. Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Kiinteistöjen kunnossapito- ja käyttökustannukset pidetään kohtuullisina. 95 kiinteistöä m². Kunnossapitokustannukset. 95 kiinteistöä m². 0,99 euroa/m²/kk. 1,50 euroa/m²/kk. Käyttökustannukset. 3,82 euroa/m²/kk. 4,44 euroa/m²/kk. Siivous pidetään kustannustehokkaana ja tarkoituksenmukaisena. Siivottava neliömetrimäärä. Siivouskustannus/m² m² m². 1,99 euroa/m²/kk (2,12 euroa/m² vuonna ). 1,99 euroa/m²/kk. Ruokapalvelut tuottaa monipuolisia ja ravintoarvoltaan täysipainoisia aterioita kilpailukykyiseen hintaan. Koulukeittiöiden ruokapalvelut. Henkilöstöruokailu ja kokoustarjoilu suoritetta. 2,95 euroa/suorite suoritetta. 6,00 euroa/suorite suoritetta. 2,76 euroa/suorite suoritetta. 6,12 euroa/suorite. Solsidanin ruokapalvelut suoritetta suoritetta. 4,47 euroa/suorite. 4,43 euroa/suorite. Ekotehokkaat ratkaisut. Öljylämmitys vaihdetaan kaukolämpöön tai kalliolämpöön. Odotetaan, millaiseksi koulurakenne muodostuu. Odotetaan toistaiseksi. Kiinteistöautomaatio uusitaan käyttövarmuuden parantamiseksi ja ohjauksen energiatehostamiseksi. Kiinteistöautomaatiota parannetaan jatkuvasti kunnostusten ja laajennusten yhteydessä. Toteutui. Kunta ryhtyy valmiussuunnitelman ja kriisinhallintasuunnitelmien mukaisiin toimenpiteisiin. Varavoimala, kiinteistöt. Yksi rakennus tai vain keittiö varustetaan varavoimalla. Ei toteutunut. 25

26 Toimielin: Tilivelvollinen: YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA Tekninen johtaja Ben Antell VISIO Laadukkaat ja helposti saatavilla olevat palvelut. Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Mustasaarella on aktiivinen elinkeinopolitiikka. Mustasaari laajentaa palvelutarjontaansa verkkopohjaisten ratkaisujen avulla. Sepänkylän keskusta 1 -kaavaa aletaan toteuttaa. Lintuvuoren laajennus. Maankäytön suunnittelu. Kunnallistekniikkaan, tievalaistukseen, viheralueisiin, satamiin ja liikenneväyliin liittyvät viat ja puutteet voidaan ilmoittaa sujuvasti kunnan verkkosivujen kautta vikailmoituksena suoraan tehtäväaluevastaavalle dokumentointia ja toimenpiteitä varten. Johtoja siirretään niin, että uudet tontit Mustasaarentien varrella tulevat rakennuskelpoisiksi. Lintuvuorentien toinen vaihe rakennetaan. Merkkikallion tuulivoimapuiston osayleiskaava valmistuu. Mustasaaren ja Vöyrin yhteisen tarha-alueen suunnittelua jatketaan. Asemakaavojen muutokset Lintuvuorella aloitetaan. Hevosurheilun mahdollistavan asemakaavan laatiminen aloitetaan Sulvalla ns. Wahlrooskan tilalla. Kaikki ilmoitetut viat ja puutteet dokumentoidaan ja toimenpiteisiin ryhdytään luvatussa aikataulussa. Asemakaavasta valitettiin. KHO vahvisti kaavan vasta joulukuussa. Rakentaminen voi alkaa vuonna Toteutui. Kaava hyväksyttiin helmikuussa, mutta siitä on valitettu. Ratkaisua ei saatu vuoden aikana. Kaavaluonnos oli nähtävillä marras joulukuussa. Lautakunta päätti edellytysten selvittämisestä joulukuussa. Lautakunta käsitteli kaavaehdotuksen joulukuussa. Toteutui. 26

27 YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot ,9 % 103,4 % Maksutuotot ,9 % 96,7 % Muut toimintatuotot ,4 % 102,1 % Toimintatuotot yhteensä: ,0 % 102,5 % Valmistus omaan käyttöön ,8 % 140,8 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,8 % 99,3 % Palvelujen ostot ,8 % 113,8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 % 109,9 % Avustukset ,2 % 33,2 % Muut toimintakulut ,9 % 105,1 % Toimintakulut yhteensä: ,6 % 105,9 % TOIMINTAKATE ,7 % 80,6 % Poistot Ylitys: euroa, eli tuotot eivät toteutuneet budjetoidusti. Ylitys johtuu lähinnä kiinteistöosastosta, jonka akuutit korjaustoimenpiteet Keskuskoulussa, Korsholms högstadiumissa ja terveyskeskuksessa maksoivat runsaat euroa budjetoitua enemmän. Muut yhdyskuntarakentamisen lautakunnan tehtäväalueet yhteensä osoittavat positiivista talousarviopoikkeamaa. 27

28 Toimielin: Tilivelvollinen: RAKENNUSLAUTAKUNTA Johtava rakennustarkastaja Michael Ek Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Viihtyisiä ja turvallisia asuinympäristöjä ja laadukasta rakentamista. Palvelutasoa nostetaan kehittämällä neuvontaa. Rakennusvalvonta osallistuu kaavaasioihin, ja henkilöstöä koulutetaan kursseilla talousarvion sallimissa rajoissa. Rakennustarkastajat ovat osallistuneet aktiivisesti kaavatyöhön ja kehittäneet palvelutasoa ely-keskuksen kanssa. Rakentajille ja kuntalaisille tarjotaan laadukkaita, helposti saatavilla olevia palveluja. Lupapiste otetaan käyttöön. Hakijat ja suunnittelijat pyritään tavoittamaan kunnan verkkosivujen ja Facebookin kautta. Mahdollisimman moni haku/kontakti toteutuu Lupapisteen kautta. Sähköisen arkistoinnin mahdollisuutta selvitetään. Lupapiste on otettu hyvin käyttöön. Sähköistä arkistointia ei vielä ole. Kestävä taloudenhoito. Talousarvio tasapainotetaan rakennuslupatuotoilla ja taksaa tarkistetaan tarvittaessa. Talouden seuranta Talous on pysynyt kehyksissä. Rakennuslupien määrä kasvoi vuodesta. Kiinteistö- ja rakennusluparekisteri otetaan käyttöön. Rekisteri on käytössä, ja sitä päivitetään yhteistyössä CGI:n ja VRK:n kanssa. Koulutusta järjestetään tarvittaessa. Rakennusvalvonnalla ja muilla osastoilla on mahdollisuus käyttää rekisteriä. Osaston rekisterinvaihdos saatiin päätökseen. Päivityksiä jatketaan. Vanhoja rakennuslupia tarkistetaan. Lopputarkastamattomia rakennuslupia vuosilta käydään läpi ja rakennukset lopputarkastetaan. Toteutetaan osaston resurssien mukaan. Työtä jatketaan resurssien sallimissa rajoissa. Yhteistyössä FCG:n kanssa laadittiin loppuraportti kiinteistöverotulojen kasvattamiseksi. RAKENNUSLAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot ,5 % 331,4 % Maksutuotot ,3 % 92,2 % 0 Tuet ja avustukset 0 0 0,0 % 0,0 % Muut toimintatuotot ,4 % 116,8 % Toimintatuotot yhteensä: ,4 % 94,9 % Valmistus omaan käyttöön ,9 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,3 % 100,4 % Palvelujen ostot ,6 % 177,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 % 49,2 % Muut toimintakulut ,9 % 101,0 % Toimintakulut yhteensä: ,9 % 106,8 % TOIMINTAKATE ,0 % -315,1 % Poistot

29 Toimielin: Tilivelvollinen: LÄNSIRANNIKON VALVONTALAUTAKUNTA Ympäristö- ja ympäristöterveydenhuollon päällikkö Tommy Stenlund Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Terveydensuojelulla ja elintarvikevalvonnalla on valvontasuunnitelmat laadukkaan valvontatyön turvaamiseksi yhteistoiminta-alueella. Lautakunta hyväksyy valvontasuunnitelmat. Valvontasuunnitelmat toteutetaan lähes 70 prosentin tasolla. Valvontasuunnitelmat on toteutettu. Ympäristönsuojelulla on valvontasuunnitelma ja valvontaohjelma. Ympäristöjaosto hyväksyy valvontasuunnitelman mukaisen valvontaohjelman. Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelmaa ja -ohjelmaa noudatetaan. Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelmaa ja -ohjelmaa on noudatettu. Ympäristöyksikölle taataan riittävät henkilöstöresurssit lakisääteisen valvonnan suorittamiseen. Varataan talousarviomääräraha. Ympäristöyksikön virat on täytetty. Virat ovat olleet lähes täysin täytettyinä. Ympäristöyksikkö valmistautuu omalta osaltaan tulevaan organisaatiomuutokseen. Osallistutaan ja vaikutetaan uuden organisaation valmisteluun maakunnissa. Valmistellaan uutta ympäristönsuojelun organisaatiota. Seurataan maakuntien valmisteluja ympäristöterveydenhuollon osalta. Aloitetaan yhteistoimintaalueella keskustelu ympäristönsuojelun uudesta organisaatiosta. Ympäristöyksikkö on osallistunut valmisteluprosesseihin ja yhteisiin vuodelle 2018 suunniteltuihin hankkeisiin. Lautakunta antaa kattavaa informaatiota. Länsirannikon valvontalautakunnan verkkosivuja päivitetään säännöllisesti ja kehitetään koko ajan. Sopimuskuntien kunnanhallituksia informoidaan Länsirannikon valvontalautakunnan ja ympäristöjaoston tekemistä päätöksistä. Länsirannikon valvontalautakunnan ja ympäristöjaoston pöytäkirjat pidetään julkisesti nähtävillä kaikissa sopimuskunnissa. Toteutui. Toteutui. Valvontakohteiden ja informaation tehokas käsittely. Käytetään Tervekuutiedonhallintajärjestelmää. Tervekuutiedonhallintajärjestelmää käytetään tehokkaasti ja sitä kehitetään. Toteutui. 29

30 Toimielin: Tilivelvollinen: LÄNSIRANNIKON VALVONTALAUTAKUNTA Ympäristö- ja ympäristöterveydenhuollon päällikkö Tommy Stenlund LÄNSIRANNIKON VALVONTALAUTAKUNTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot ,4 % 96,3 % Maksutuotot ,9 % 118,0 % 0 Tuet ja avustukset 0 0 0,0 % Muut toimintatuotot ,9 % 168,4 % Toimintatuotot yhteensä: ,1 % 98,6 % 46 Valmistus omaan käyttöön 0 0 Toimintakulut: Henkilöstökulut ,9 % 99,2 % Palvelujen ostot ,9 % 91,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % 134,7 % Avustukset ,6 % 42,7 % -410 Muut toimintakulut ,2 % 180,4 % Toimintakulut yhteensä: ,1 % 98,6 % 0 TOIMINTAKATE 0 0 0,0 % 0,0 % 30

31 Toimielin: Tilivelvollinen: Tehtäväalue: Talousarviovastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Erikoissairaanhoito Talousjohtaja Rabbe Eklund ERIKOISSAIRAANHOITO Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: 0 Myyntituotot Muut toimintatuotot 0 0 0,0 % Toimintatuotot yhteensä: ,7 % Toimintakulut: Palvelujen ostot ,1 % 95,9 % Toimintakulut yhteensä: ,1 % 95,9 % TOIMINTAKATE ,8 % 96,9 % Toimielin: Tilivelvollinen: Tehtäväalue: Talousarviovastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Kunnan osuus perusterveydenhuollosta Talousjohtaja Rabbe Eklund KUNNAN OSUUS PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintakulut: Palvelujen ostot ,1 % 90,1 % Toimintakulut yhteensä: ,1 % 90,1 % TOIMINTAKATE ,1 % 90,1 % Ylitys: euroa. Hammashoito ja osastohoito ylittivät talousarvion eurolla. Avohoito ja erikoispalvelut alittivat talousarvion, mikä kompensoi ylitystä. Osastohoito pystyi järjestämään potilaita OVM-lähisairaalaan, mikä säästi kokonaisvaltaisesti yli euroa verrattuna siihen, mitä sairaanhoitopiiri olisi laskuttanut vastaavasta hoidosta. 31

32 Toimielin: Tilivelvollinen: Tehtäväalue: Talousarviovastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Työllistäminen Talousjohtaja Rabbe Eklund TYÖLLISTÄMINEN Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: 0 Myyntituotot ,0 % 0,0 % Tuet ja avustukset ,5 % 131,1 % Muut toimintatuotot ,0 % 0,0 % Toimintatuotot yhteensä: ,7 % 74,3 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,7 % 85,4 % Palvelujen ostot ,4 % 108,0 % -906 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 % 199,5 % Avustukset ,2 % 92,5 % Muut toimintakulut ,0 % 30,1 % Toimintakulut yhteensä: ,2 % 96,2 % TOIMINTAKATE ,9 % 100,6 % Toimielin: Tilivelvollinen: Tehtäväalue: Talousarviovastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Muut kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet Talousjohtaja Rabbe Eklund KUNTAYHTYMÄT JA YHTEISTOIMINTA- ALUEET Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: 0 Tuet ja avustukset 0 0 0,0 % Muut toimintatuotot ,8 % Toimintatuotot yhteensä: ,8 % Toimintakulut: Palvelujen ostot ,0 % 100,5 % Muut toimintakulut ,0 % 100,6 % Toimintakulut yhteensä: ,1 % 100,5 % TOIMINTAKATE ,3 % 100,5 % Poistot Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Pohjanmaan pelastuslaitos ,0 99, Vaasanseudun Areenat ,3 103, Länsirannikon valvontalautakunta ,9 98, Pohjanmaan liitto ,1 106, SÖFUK ,0 100, Vöyrin maaseutulautakunta ,9 101, Pedersören lomituspalvelu ,0 101, YHTEENSÄ: ,3 100,5

33 Toimielin: Tilivelvollinen: Tehtäväalue: Talousarviovastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Kiinteistötulot Hallintojohtaja Linda Jakobsson-Pada KIINTEISTÖTULOT Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot ,5 % 94,8 % Muut toimintatuotot ,7 % 76,4 % Toimintatuotot yhteensä: ,5 % 79,0 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,8 % 388,5 % Palvelujen ostot ,1 % 436,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % 112,3 % Avustukset ,0 % 50,0 % Muut toimintakulut ,0 % 46,4 % Toimintakulut yhteensä: ,8 % 254,7 % TOIMINTAKATE ,3 % 63,9 % Ylitys: euroa, eli tuotot eivät toteutuneet budjetoidusti. Myyntivoitot alittuivat runsaalla eurolla, sillä maa-alueiden ja omaisuuden myynti ei toteutunut budjetoidusti. Lisäksi kiinteistötuloja kuormittivat runsaan euron purkukustannukset. Maanvuokratuotot ja metsänmyynti toteutuivat budjetoitua parempina. Tuottojen jakautuminen Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Maanvuokrat ,4 107, Myyntivoitot ,4 71, Metsänmyynti ,5 94, Muut tulot , YHTEENSÄ: ,5 79,0 Toimielin: Tilivelvollinen: Tehtäväalue: Talousarviovastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL) Talousjohtaja Rabbe Eklund VARHE- JA ELÄKEMENOPERUSTEISET MAKSUT Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: 0 Muut toimintatuotot 0 0 0,0 % 0 Toimintatuotot yhteensä: 0 0 0,0 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,4 % 80,7 % Toimintakulut yhteensä: ,4 % 80,7 % TOIMINTAKATE ,4 % 80,7 % Ylitys: euroa. Veloitus ylitti budjetoidun summan. 33

34 Kirjattu MUSTASAAREN KUNTA TOIMINTAKATE lautakunnittain/tehtäväalueittain Tammikuu JOULUKUU Talousarvio Kirjattu % talousarviosta % kirjatusta -373 Keskusvaalilautakunta/Vaalit ,8 % 12539,3 % Tarkastuslautakunta/Tilintarkastus ,0 % 108,9 % Kunnanhallitus/Keskushallinto ,9 % 104,6 % Sivistyslautakunta ,1 % 103,2 % Hallinto ,7 % 129,8 % Perusopetus ,9 % 101,4 % Korsholms gymnasium ,1 % 98,5 % Varhaiskasvatus ja esiopetus ,0 % 105,5 % Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ,1 % 101,0 % Vapaa-aikatoiminta ,5 % 92,3 % Avustukset liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimintaan ,9 % 102,7 % Mustasaaren aikuisopisto ,1 % 105,4 % Kirjastotoiminta ,9 % 103,5 % Mustasaaren musiikkiopisto ,1 % 98,3 % Sosiaalilautakunta ,9 % 105,6 % Hallinto ,1 % 105,1 % Vanhustenhuolto ja kotipalvelu ,6 % 106,5 % Perhe- ja yksilöhuolto ,6 % 104,3 % Hoivalautakunta (tuotto) ,8 % 96,8 % Hallinto ,7 % 89,3 % Kansanterveystyö ,2 % 89,1 % Yhdyskuntarakentamisen lautakunta (tuotto) ,7 % 80,6 % Hallinto ,5 % 109,0 % Tekniset palvelut ,8 % 103,5 % Liikenneväylät ,7 % 108,0 % Kiinteistöosasto ,8 % 96,4 % Siivous- ja ruokapalvelut ,4 % 69,9 % Kaavoitus ,3 % 102,0 % Rakennuslautakunta/Rakennusvalvonta ,0 % -315,1 % -0 Länsirannikon valvontalautakunta Ympäristöterveydenhuolto Ympäristönsuojelu Kh/Erikoissairaanhoito ,8 % 96,9 % Kh/Kunnan osuus perusterveydenhuollosta ,1 % 90,1 % Kh/Työllistäminen ,9 % 100,6 % Kh/Muut kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet ,3 % 100,5 % Kh/Kiinteistötulot (tuotto) ,3 % 63,9 % Kh/Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL) ,4 % 80,7 % Yrl/Vesihuoltolaitos (tuotto) ,5 % 96,6 % TOIMINTAKATE ,8 % 100,8 % 34

35 INVESTOINTITALOUSARVIO TALOUSARVIOVERTAILU Talousarvio euroa Talousarviopoikkeama % talousarviosta KUNNANHALLITUS KIINTEÄ OMAISUUS, sitovuustaso BRUTTO Menot, talousarviomuutos ,3 Tulot ,7 Yli talousarvion NETTO ,7 IRTAIN OMAISUUS Menot ,2 Tulot NETTO ,6 SULVANJOEN JA TUOVILANJOEN RUOPPAUS NETTO ,1 ARVOPAPERIT Menot ,3 Tulot NETTO ,5 VARATTU TOTEUTUMATTOMIIN HANKKEISIIN NETTO, talousarviomuutos SIVISTYSLAUTAKUNTA IRTAIN OMAISUUS NETTO ,4 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA LIIKUNTA-ALUEIDEN KEHITTÄMISMÄÄRÄRAHA NETTO ,4 HOIVALAUTAKUNTA IRTAIN OMAISUUS NETTO ,0 SOSIAALILAUTAKUNTA IRTAIN OMAISUUS NETTO ,9 RAKENNUSLAUTAKUNTA IRTAIN OMAISUUS NETTO ,0 35

36 INVESTOINTITALOUSARVIO TALOUSARVIOVERTAILU Talousarvio euroa Talousarviopoikkeama % talousarviosta YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA IRTAIN OMAISUUS NETTO ,2 KIINTEISTÖOSASTO IRTAIN OMAISUUS JA PIENET INVESTOINNIT NETTO, talousarviomuutos ,1 TERVEYSKESKUSKIINTEISTÖ NETTO, talousarviomuutos ,4 NORRA KORSHOLMS SKOLA, PERUSKORJAUS JA KEITTIÖN LAAJENNUS NETTO ,3 KORSHOLMS HÖGSTADIUM SANEERAUS JA MUUTOSTYÖT NETTO, talousarviomuutos ,9 TALONRAKENNUS MUSTASAAREN KESKUSKOULU NETTO ,5 SOLBACKENS DAGHEM NETTO, talousarviomuutos ,3 KOIVULAHDEN OPPIMISKESKUS NETTO, talousarviomuutos ,5 Jatkuu SOLF DAGHEM NETTO, talousarviomuutos ,2 Jatkuu SEPÄNKYLÄN KOULUKESKUS NETTO, talousarviomuutos ,8 Jatkuu HELMIINAN LAAJENNUS NETTO, talousarviomuutos ,6 MUU TALONRAKENNUS NETTO ,0 36

37 INVESTOINTITALOUSARVIO TALOUSARVIOVERTAILU JULKINEN OMAISUUS LIIKENNEVÄYLÄT JA PUISTOALUEET Talousarvio euroa Talousarviopoikkeama % talousarviosta BÖLE, KOTIMETSÄ I NETTO, talousarviomuutos ,9 SEPÄNKYLÄN KESKUSTA NETTO, talousarviomuutos ,1 LINTUVUOREN YRITYSALUE NETTO, talousarviomuutos ,0 Jatkuu SEPÄNKYLÄ, Storgårdin alue Menot Tulot NETTO BÖLE: Peltomäki, Åkermaninkuja, Niittymäki Menot Tulot NETTO TIEVALAISTUS NETTO ,9 MUUT RAKENNUSINVESTOINNIT, LIIKENNEVÄYLÄT JA PUISTOALUEET Menot ,2 Tulot NETTO, talousarviomuutos ,0 VESIHUOLTOLAITOS VIEMÄRÖINTI KAAVA-ALUEIDEN ULKOPUOLELLA, sitovuustaso BRUTTO Menot ,5 Tulot (Liittymismaksut) ,5 Yli talousarvion NETTO ,1 PÅTTIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO NETTO ,9 omistaa 7,5 % Påttin puhdistamosta. MUUT RAKENNUSINVESTOINNIT, VESIHUOLTOLAITOS Menot ,5 Tulot (Ulkoiset liittymismaksut ) ,0 NETTO, talousarviomuutos ,0 INVESTOINTITALOUSARVIO YHTEENSÄ Menot ,3 Tulot ,8 NETTO , RE 37

38 Selvitys useamman vuoden aikana toteutettavista investointihankkeista Käynnissä olevat ja loppuun saatetut hankkeet Valtuuston hyväksymät hankekustannukset Toteutettu Poikkeama hankekustannuksesta euroa euroa euroa % TALONRAKENNUS JA SUURET KIINTEISTÖHANKKEET SOLF SKOLA (9611) NETTO, sitovuustaso: ,5 Tarkennukset Hyväksytty hankekustannus NETTO, KV:n päätöksen 83/2009 mukaan. Uusi koulu otettiin käyttöön tammikuussa Vanhaa koulukiinteistöä koskeva hanke jatkuu. KOIVULAHDEN OPPIMISKESKUS (9628) NETTO, sitovuustaso: ,8 NORRA KORSHOLMS SKOLA, KEITTIÖ (946) NETTO, sitovuustaso: ,2 Hankekustannus KV:n päätöksen mukaan. Hankeaika jatkuu vuoden 2019 loppuun. Hankekustannus KV:n päätöksen mukaan. Hanke on valmistunut. SOLBACKENS DAGHEM, SEPÄNKYLÄ (9625) NETTO, sitovuustaso: ,5 SOLF DAGHEM (9614) NETTO, sitovuustaso: ,8 SEPÄNKYLÄN KOULUKESKUS (9629) NETTO, sitovuustaso: ,9 MUSTASAAREN KESKUSKOULU (9612) NETTO, sitovuustaso: ,9 HELMIINAN LAAJENNUS (9630) NETTO, sitovuustaso: ,4 TERVEYSKESKUSKIINTEISTÖ (947) NETTO, sitovuustaso: ,1 Hankekustannus KV:n päätöksen mukaan. Hanke on valmistunut. Hankekustannus KV:n päätöksen mukaan. Hankeaika jatkuu vuoden 2018 loppuun. Hankekustannus KV:n päätöksen mukaan. Hankeaika jatkuu vuoden 2019 loppuun. Hankekustannus KV:n päätöksen mukaan. Hankeaika jatkuu vuoden 2018 loppuun. Hankekustannus KV:n päätöksen mukaan. Hanke jatkuu Hankekustannus KV:n päätöksen mukaan. Hanke jatkuu

39 Kirjattu TULOSLASKELMA TALOUSARVIOVERTAILU Talousarvio Kirjattu % talousarviosta % kirjatusta TAMMIKUU JOULUKUU Toimintatuotot Myyntituotot ,5 % 96,1 % Maksutuotot ,2 % 96,7 % Tuet ja avustukset ,5 % 64,9 % Muut toimintatuotot ,4 % 99,0 % Toimintatuotot yhteensä: ,1 % 96,5 % Valmistus omaan käyttöön ,4 % 149,3 % Toimintakulut Henkilöstökulut yhteensä ,1 % 99,9 % Palkat ja palkkiot ,2 % 101,7 % Henkilösivukulut ,3 % 93,0 % Palvelujen ostot ,0 % 97,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 % 112,7 % Avustukset ,6 % 89,5 % Muut toimintakulut ,7 % 103,1 % Toimintakulut yhteensä ,4 % 99,3 % TOIMINTAKATE ,8 % 100,8 % Verotulot ,1 % 101,2 % Valtionosuudet ,0 % 104,6 % Verorahoitus yhteensä ,2 % 102,2 % Rahoitustuotot ,8 % 46,5 % Rahoituskulut ,1 % 87,7 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,1 % 131,6 % VUOSIKATE ,7 % 114,4 % Suunnitelman mukaiset poistot ,8 % 103,0 % Lisäpoistot ,2 % Poistot yhteensä ,4 % 126,1 % TILIKAUDEN TULOS ,6 % 81,2 % 39

40 - rahoituslaskelma, talousarviovertailu Tilinpäätökset 2012 sekä talousarvio euroa Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp. Tilinp. Talousarvio Poikkeama talousarviosta Toteutettu talousarviosta (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) % Toiminnan rahavirta: ,5 Vuosikate ,7 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät ,5 Investointien rahavirta: ,9 Investointimenot ,3 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,5 Toiminnan ja investointien rahavirta (A): ,6 Antolainauksen muutokset: ,4 Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset ,4 Lainakannan muutokset (netto), sitovuustaso: asukasta kohti: Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos Liittymismaksut: ,1 Vaasan radan sähköistys: Muut maksuvalmiuden muutokset: ,4 Rahoituksen rahavirta (B): ,3 Rahavarojen muutos (A + B): Velkataakka kunakin vuonna (1 000 euroa): ,5 Velkataakka asukasta kohti kunakin vuonna : ,5 40

41 Verotuotot euroa Kunnallisvero Tuloveroprosentti 19,75 19,75 20,75 20,75 20,75 20,75 20,75 Kirjattu 2012 Kirjattu 2013 Kirjattu 2014 Kirjattu 2015 Kirjattu Kirjattu Talousarvio Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Toteutettu TA:sta euroa prosenttia 5,0 5,5-0,3 1,4 0,7 101,8 Yhteisövero Kirjattu 2012 Kirjattu 2013 Kirjattu 2014 Kirjattu 2015 Kirjattu Kirjattu Talousarvio Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Toteutettu TA:sta euroa prosenttia 6,3 17,2 3,5-12,3 20,6 120,5 Kiinteistövero, veroprosentteja korotettiin 2015 Kirjattu 2012 Kirjattu 2013 Kirjattu 2014 Kirjattu 2015 Kirjattu Kirjattu Talousarvio Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Toteutettu TA:sta euroa prosenttia -0,8 12,3 16,3 2,2-0,4 97,4 VEROT YHTEENSÄ Kirjattu 2012 Kirjattu 2013 Kirjattu 2014 Kirjattu 2015 Kirjattu Kirjattu Talousarvio Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Toteutettu TA:sta euroa prosenttia 4,8 6,1 0,7 1,0 1,2 102,1 Alkuperäinen talousarvio: Toteutettu alkuperäisestä talousarviosta, euroa: Toteutettu alkuperäisestä talousarviosta, %: 102,9 41

42 Valtionosuudet 2012, valtionosuusjärjestelmä uudistui euroa Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Kirjattu 2015 Kirjattu Kirjattu Talousarvio Muutos Muutos Toteutettu 2015 TA:sta euroa prosenttia 6,3 0,6 99,2 Muut opetuksen ja kulttuurin valtionosuudet Kirjattu 2015 Kirjattu Kirjattu Talousarvio Muutos Muutos Toteutettu 2015 TA:sta euroa prosenttia -0,7-21,6 103,9 Verontasaus Kirjattu 2015 Kirjattu Kirjattu Talousarvio Muutos Muutos Toteutettu 2015 TA:sta euroa prosenttia 48,0 33,2 100,0 VALTIONOSUUDET YHTEENSÄ Kirjattu 2012 Kirjattu 2013 Kirjattu 2014 Kirjattu 2015 Kirjattu Kirjattu Talousarvio Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Toteutettu TA:sta euroa prosenttia 3,3-0,2-2,0 9,0 4,6 99,0 Alkuperäinen talousarvio: Toteutettu alkuperäisestä talousarviosta, euroa: -324 Toteutettu alkuperäisestä talousarviosta, %: 99,0 Verorahoitus = Verot + valtionosuudet Kirjattu 2012 Kirjattu 2013 Kirjattu 2014 Kirjattu 2015 Kirjattu Kirjattu Talousarvio Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Toteutettu TA:sta euroa prosenttia 4,4 4,3-0,1 3,2 2,2 101,2 Alkuperäinen talousarvio: Toteutettu alkuperäisestä talousarviosta, euroa: Toteutettu alkuperäisestä talousarviosta, %: 101,7 42

43 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 43

44 Tuloslaskelma Ulkoiset tilitapahtumat Muutos % Muutos euroa Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Toimintatuotot yhteensä , Valmistus omaan käyttöön , Henkilöstökulut yhteensä, joista , Palkat ja palkkiot , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakulut yhteensä , Toimintakate , Verotulot , Valtionosuudet , Verorahoitus yhteensä , Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut ,1-435 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , Vuosikate , Suunnitelman mukaiset poistot , Lisäpoistot , Poistot yhteensä , Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Satunnaiset erät yhteensä Tilikauden tulos , Poistoeron lisäys (-) / vähennys (+) Varausten lisäys (-) / vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) / vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) , Toimintatuotot/Toimintakulut, % 19,1 20,0 Vuosikate/Poistot, % 122,6 135,1 Vuosikate, euroa asukasta kohti ,4 76 Kertynyt ylijäämä , euroa , Kertynyt ylijäämä, euroa asukasta kohti ,

45 Rahoituslaskelma Muutos % Muutos euroa Vuosikate , Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät , Toiminnan rahavirta , Investointimenot , Rahoitusosuudet investointimenoihin , Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , Investointien rahavirta , Toiminnan ja investointien rahavirta (A) Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys , Antolainauksen muutokset yhteensä , Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , Lyhytaikaisten lainojen muutos , Lainakannan muutokset yhteensä Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä Rahoituksen rahavirta (B) Rahavarojen muutos (A + B) Rahavarat , Rahavarat , Rahavarojen muutos Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, euroa , Investointien tulorahoitus, % 89,7 103,1 Lainanhoitokate 1,5 1,8 Maksuvalmius, kassapäivät 6 3 Velkataakka , euroa , Velkataakka, euroa asukasta kohti ,1-38 Asukasluku ,0 8 alustava lopullinen 45

46 Tase VASTAAVAA euroa euroa Muutos % euroa PYSYVÄT VASTAAVAT , Aineettomat hyödykkeet , Aineettomat oikeudet , Muut pitkävaikutteiset menot , Aineelliset hyödykkeet , Maa- ja vesialueet , Rakennukset , Kiinteät rakenteet ja laitteet , Koneet ja kalusto , Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , Sijoitukset , Osakkeet ja osuudet , Muut lainasaamiset , Muut saamiset ,0 0 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , VAIHTUVAT VASTAAVAT , Vaihto-omaisuus , Aineet ja tarvikkeet , Saamiset , Lyhytaikaiset saamiset , Myyntisaamiset , Muut saamiset , Siirtosaamiset , Rahoitusarvopaperit ,0 0 Osakkeet ja osuudet ,0 0 Rahat ja pankkisaamiset , Vastaavaa yhteensä ,

47 Tase VASTATTAVAA euroa euroa Muutos % euroa OMA PÄÄOMA , Peruspääoma ,0 0 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , Valtion toimeksiannot , Lahjoitusrahastojen pääomat , Muut toimeksiantojen pääomat , VIERAS PÄÄOMA , Pitkäaikainen , Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , Saadut ennakot , Liittymismaksut ja muut velat , Lyhytaikainen , Joukkovelkakirjalainat ,0 0 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , Saadut ennakot , Ostovelat , Muut velat , Siirtovelat , Vastattavaa yhteensä , Omavaraisuusaste, % 36,9 36,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 67,9 67,8 Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista, % 69,1 67,9 Kertynyt yli-/alijäämä, euroa , Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas ,8 111 Lainakanta , euroa , Lainakanta , euroa/asukas ,1-38 Lainasaamiset, euroa , Asukasluku ,0 8 47

48 KONSERNITILINPÄÄTÖS KONSERNITULOSLASKELMA euroa euroa Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta/tappiosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät; tuotot Satunnaiset erät; kulut 0 0 Tilikauden tulos Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos 0 0 Varausten lisäys (-) 0 0 Rahastojen lisäys (-) Tilikauden verot Laskennalliset verot Vähemmistöosuudet Tilikauden yli-/alijäämä Toimintatuotot/toimintakulut, % 36,8 37,8 Vuosikate/poistot, % 122,4 133,1 Vuosikate, euroa/asukas Asukasluku

49 KUNTAKONSERNIN RAHOITUSLASKELMA euroa euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta Satunnaiset erät Tilikauden verot Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys 0 0 Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus, % 88,7 97,3 Lainanhoitokate 1,6 1,9 Kassan riittävyys, pv

50 KONSERNITASE konserni VASTAAVAA euroa euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset 0 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä

51 konserni VASTATTAVAA euroa euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Muut velat Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Laskennalliset verot Vastattavaa yhteensä Omavaraisuusaste, % 36,3 35,5 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 64,4 64,1 Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista, % 65,7 64,6 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa/asukas Konsernin lainat, euroa/asukas Konsernin lainakanta , euroa Konsernin lainasaamiset , euroa Kunnan asukasluku

52 LIITETIEDOT 52

53 1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu etukäteen laaditun poistosuunnitelman mukaan (liitetiedoissa). Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet merkitään taseeseen hankintamenoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus merkitään taseeseen hankintamenoon. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset merkitään taseeseen nimellisarvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit merkitään taseeseen hankintamenoon. 1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt ja kuntayhtymät. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen kiinteistötytäryhteisön keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisö siirtyi käyttämään samaa poistosuunnitelmaa kuin kunta. Aiempien tilikausien poistoja on oikaistu vastaamaan kunnan poistosuunnitelmaa. Ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. 53

54 2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 2.1 Ulkoiset toimintatuotot Kunnan toimintatuotot tehtäväalueittain ja konsernin toimintatuotot yhteisöittäin Kunta Konserni Kunnan tehtäväalueet: Sivistyspalvelut Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Konsernipalvelut Konserniyhteisöjen toimintatuotot: Vaasan sairaanhoitopiiri Eskoon kuntayhtymä Kårkullan kuntayhtymä Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur Pohjanmaan liitto Vaasanseudun Areenat Fastighets Ab Korsholms Bostäder Smedsby Värmeservice Ab Kiinteistö Oy Merten Talo Yhteensä Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Kunta Konserni Muut toimintatuotot Kiinteistöjen ja maa-alueiden myyntivoitot - Maa-alueiden myynti Kiinteistöjen myynti Irtaimen omaisuuden myyntivoitot Muut toimintatappiot Kiinteistöjen myyntitappiot Irtaimen omaisuuden myyntitappiot Osakkeiden myyntitappiot Yhteensä Verojen ja valtionosuuksien erittely Katso sivut

55 2.4 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Poistosuunnitelma Hyväksytty kunnanvaltuustossa Muutokset hyväksytty kunnanvaltuustossa , ja Poistomenetelmä: tasapoisto, jollei muuta mainita. Poistot lasketaan kunkin kohteen käyttöönottokuukaudesta. Jos tarkkaa käyttöönottokuukautta ei voida antaa, käytetään heinäkuuta käyttöönottokuukautena. Pysyvien vastaavien hyödykkeen vähimmäisraja on euroa (alv 0 %), jos kohde on otettu käyttöön ennen vuotta 2013, ja vuodesta 2013 lähtien euroa (alv 0 %). Aineettomat hyödykkeet ennen alkaen poistoaika vuosina ATK-ohjelmistot 3 3 Muut pitkävaikutteiset menot 5 5 Kunnanvaltuuston päätöksellä voidaan yksittäisten kohteiden osalta käyttää pidempää, korkeintaan 20 vuoden poistoaikaa. Aineelliset hyödykkeet Kohde otettu käyttöön Maa- ja vesialueet ei poistoa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset * Näihin luetaan kaikki rakennustavasta riippumatta, kuten virastotalo, kulttuuritalo, koulut, päiväkodit, paloasemat, vanhainkodit, terveyskeskus sekä vastaavat rakennukset. Tehdas- ja tuotantorakennukset Talousrakennukset Museorakennukset Vapaa-ajan rakennukset Näihin luetaan urheilumajat, loma-asunnot ja huoltorakennukset. Asuinrakennukset * Rakennus luetaan asuinrakennukseksi, jos vähintään 50 % on asuinhuoneistoja. Muutoin luokittelu tapahtuu rakennuksen pääasiallisen käytön mukaan. Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Sillat, laiturit ja uimalat Muut maa- ja vesirakenteet Näihin luetaan mm. liikunta- ja vapaa-aikapaikat, jotka eivät kuulu muihin ryhmiin. Vedenjakeluverkosto Viemäriverkko Sähköjohdot, muuntoasemat ja ulkovalaistuslaitteet Sähkö-, vesi-, yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet

56 Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet 7 4 Näihin luetaan kaikenlaiset kuljetusvälineet veneistä ja moottorikelkoista paloautoihin. Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet 7 5 Muut laitteet ja kalusteet 3 3 Näihin luetaan kaikki muu pysyviin vastaaviin kuuluva irtain omaisuus, jonka hankintahinta kokonaisuudessaan ylittää euroa (5 000 euroa ennen vuotta 2013). Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Keskeneräiset hankinnat käytön mukainen poisto ei poistoa Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoa Kuntakonsernissa tehdyt poistot Kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on osakkaana, Ab Stormossen Oy ja Smedsby Värmeservice Ab. Näihin yhteisöihin sovelletaan kunkin yhteisön poistosuunnitelmaa konsernitasetta laadittaessa. * kunnanhallitus päättää poistoajoista tällä aikavälillä, kun uusia kohteita otetaan käyttöön. Jollei erillistä päätöstä tehdä, käytetään lyhintä poistoaikaa. - kunnanhallitus päätti vuonna 2013 ja 2014 käyttöön otettavien kohteiden poistoajoista kunnanhallitus päätti vuonna 2015 käyttöön otettujen kohteiden poistoajoista 5.4. Lisäpoistot Kohde Lisäpoisto H Kuperkeikka - peruskorjaus ,59 H Keskuskoulu ,22 P0305 Kvevlax skola, pysäköinti ,56 H Kvevlax skola ja vanha käsityöläiskoulu ,80 H Kuni-Vassor skola - päiväkoti ,66 H Veikars skola (Veikkaala) ,33 H0302 Hankmo skola ja päiväkoti ,05 H0601 Terveyskeskus, vuodeosasto ,16 YHTEENSÄ: ,37 56

57 3 Tasetta koskevat liitetiedot 3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Kunnan aineettomat hyödykkeet Aineettomat Muut pitkä- Yhteensä oikeudet vaikutteiset menot Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Vähennykset tilikauden aikana Poistot tilikauden aikana Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo Konsernin aineettomat hyödykkeet Aineettomat Muut pitkä- Yhteensä oikeudet vaikutteiset menot Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Vähennykset tilikauden aikana 0 Siirrot erien välillä Poistot tilikauden aikana Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo Kunnan aineelliset hyödykkeet Maa- ja Rakennukset Kiinteät Koneet ja Ennakkomaksut Yhteensä vesialueet rakenteet kalusto ja keskenja laitteet eräiset hankinnat Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikaudella Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikaudella Poistot tilikaudella Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo

58 Konsernin aineelliset hyödykkeet Maa- ja Rakennukset Kiinteät Koneet ja Ennakkomaksut Yhteensä vesialueet rakenteet kalusto ja keskenja laitteet eräiset hankinnat Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikaudella Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikaudella Siirrot erien välillä Poistot tilikaudella Poistamaton hankintameno Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo Pysyvien vastaavien sijoitukset Kunnan pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja Osakkeet ja Muut Muut lainasaamiset ja muut saamiset Kuntayhtymä- osuudet tytär- osuudet osakkeet Muut laina- Muut Yhteensä osuudet yhteisöissä osakkuusyht. ja osuudet saamiset saamiset Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo Konsernin pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset ja muut saamiset Osakkeet ja Osakkeet ja Muut Kuntayhtymä- osuudet tytär- osuudet osakkeet Muut laina- Muut Yhteensä osuudet yhteisöissä osakkuusyht. ja osuudet saamiset saamiset Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Osuuksien muutos, osakkuusyhteisöt Hankintameno Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo

59 3.1.3 Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Tytäryhteisöt, kuntayhtymät sekä osakkuusyhteisöt Nimi Kunnan omistusosuus Kuntakonsernin osuus omasta vieraasta tilikauden pääomasta pääomasta voitosta/tappiosta Tytäryhteisöt Smedsby Värmeservice Ab 80 % Fastighets Ab Korsholms Bostäder 100 % Kiinteistö Oy Merten Talo 51,22 % Kuntayhtymät Vaasan sairaanhoitopiiri 10,83 % Kårkulla 3,09 % Eskoo 0,36 % SÖFUK 19,36 % Pohjanmaan liitto 8,94 % Vaasanseudun Areenat 29,23 % Osakkuusyhteisöt Ab Stormossen Oy 28,26 % Poronkankaan Vesi Oy 37,50 % NLC Vaasa Oy 40,00 % Kvevlax Värmeservice Ab 25,00 % Pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä, osakkuusyhteisöiltä ja muilta omistusyhteysyhteisöiltä Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Saamiset yhteensä

60 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Kunta Konserni Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Tuloennakot Siirtyvät korot Kelan korvaus työterveydenhuollosta Muut tulojäämät Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Kunta Osakkeet ja osuudet Jälleenhankintahinta (markkina-arvo vuoden lopussa) Kirjanpitoarvo Erotus

61 3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoma Oman pääoman erittely Kunta Konserni Peruspääoma Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Vähennykset Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Lisäykset Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Lisäys Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat ja muut pitkäaikaiset velat, jotka erääntyvät maksettaviksi viittä vuotta pidemmän ajan kuluttua Kunta Konserni Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat Kuntarahoitukselta Lainat julkisilta yhteisöiltä Pitkäaikaiset velat yhteensä Sekkilimiitti Kunta Danske Bank Käytetty Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset Konserni Potilasvahinkovakuutus Tulevat vuokrakulut Muut pakolliset varaukset yhteensä

62 Velat saman konsernin yhteisöille ja osakkuusyhteisöille Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Ostovelat Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat Muut velat Siirtovelat Velat saman konsernin yhteisöille yhteensä Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Kunta Konserni Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät Siirtovelat valtiolle Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset Valtionosuuksien ennakot Korkojaksotukset Muut menojäämät Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Vakuudet Kunta Konserni Kiinnitykset omasta velasta Leasing- ja vuokravastuut yhteensä Kunta Konserni Leasingvastuut Seuraavan tilikauden aikana erääntyvät Myöhemmin erääntyvät Vuokravastuut Yhteensä Vastuusitomukset Kunta Konserni Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma Vastuusitoumukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma Vastuusitoumus Oy Westenergy Ab:n puolesta (päättynyt ) Myönnetty takaus Nostettu laina

63 Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista Kunnan mahdollinen vastuu takauskeskuksen rahastosta Muut taloudelliset vastuut Konserni Huostaan uskotut potilasvarat Valtion turvavarasto Potilasvakuutus Maanvuokrasopimukset Johdannaissopimukset Kunta (sopimukset on tehty korkosuojaustarkoituksessa) Koronvaihtosopimus 1, Pohjola Bank Abp Sopimus päättyy: Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki maksaa) Kiinteä korko: 0,728 % (kunta maksaa) Markkina-arvo Nimellismäärä (bullet) Kunta Konserni Koronvaihtosopimus 2, Kuntarahoitus Sopimus päättyy: Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki maksaa) Kiinteä korko: 0,481 % (kunta maksaa) Markkina-arvo Nimellismäärä (bullet) Konserni SÖFUK Yhteensä 5 koronvaihtosopimusta korkosuojaustarkoituksessa, markkina-arvo Vaasan sairaanhoitopiiri Yhteensä 2 koronvaihtosopimusta korkosuojaustarkoituksessa, markkina-arvo Kårkullan kuntayhtymä Yksi koronvaihtosopimus korkosuojaustarkoituksessa, markkina-arvo ,7 % kunnan velkataakasta oli sidottu kiinteään korkoon tai suojattu sopimuksin. 40,6 % kunnan velkataakasta oli sidottu kiinteään korkoon tai suojattu sopimuksin. 63

64 5. Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä TOISTAISEKSI MÄÄRÄAIKAISET YHTEENSÄ Henkilöstön lukumäärä Konsernipalvelut Sivistyspalvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Yhteensä Erillinen henkilöstöraportti on laadittu. Henkilöstökulut Kunta Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Aktivoidut henkilöstökulut Yhteensä Tilintarkastajan palkkiot Kunta BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot Yhteensä Luottamushenkilöiden palkkioista pidätetyt puoluemaksut Kunta Korsholms socialdemokratiska förening Kristdemokraterna MSK Mustasaaren kokoomus 45 0 Mustasaaren perussuomalaiset SDP SFP Kaskö SFP Korsholm SFP Kvevlax SFP Norra Korsholm SFP Replot-Björkö SFP Smedsby-Böle SFP Solf Svenska kvinnoförbundet Vänsterförbundet/Korsholm 76 0 Yhteensä

65 Intressitahotapahtumat Kunnanjohtajan kanssa on solmittu kuntalain mukainen johtajasopimus, jossa on sovittu kuuden kuukauden palkan suuruisesta erokorvauksesta. Kunta on vuonna 2002 antanut kokonaan omistamalleen tytäryhteisölle Korsholms Bostäderille euron raha-lainan, josta on avoimena euroa. Laina on myönnetty muutoin markkinaehdoin, mutta sille ei ole asetettu vakuuksia. Kunnan arvion mukaan lainaan ei sisälly merkittävää taloudellista riskiä. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana on kunnanhallituksen jäsen, ja kiinteistöpäällikkö kuuluu yhtiön hallitukseen. Kunta on vuonna 2011 antanut Stundars rf:lle euron rahalainan, josta on avoimena euroa. Laina on myönnetty muutoin markkinaehdoin, mutta sille ei ole asetettu vakuuksia. Kunnan arvion mukaan lainaan ei sisälly merkittävää taloudellista riskiä. Kunta on vuonna antanut Stundars rf:lle euron avustuksen. Valtuuston puheenjohtaja on myös yhdistyksen puheenjohtaja. Kunta on vuonna antanut Replot skärgårds hembygdsföreningille kolme yhteensä euron avustusta. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja kuuluu yhdistyksen hallitukseen. Kunta on vuonna myöntänyt Korsholms 4H -yhdistykselle kaksi yhteensä euron avustusta. Yksi kunnanhallituksen varajäsenistä kuuluu yhdistyksen hallitukseen. Kunta on vuonna myöntänyt Folkhälsan i Korsholm rf:lle avustuksina yhteensä euroa. Valtuuston puheenjohtaja kuuluu yhdistyksen hallitukseen. Kunta on vuonna myöntänyt Kvevlax UF rf:lle euron avustuksen. Yksi kunnanhallituksen varajäsenistä on varajäsenenä yhdistyksen hallituksessa. Kunta on vuonna myöntänyt Korsholman Musiikkijuhlat ry:lle euron avustuksen. Valtuuston III varapuheenjohtaja ja musiikkiopiston rehtori kuuluvat yhdistyksen hallitukseen. Kunta on tehnyt Merenkurkun maailmanperintö ry:n kanssa yhteistyösopimuksen kehittämistoimenpiteistä. Sopimuksessa on sovittu yhdistyksen toiminnan rahoituksesta. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan puheenjohtaja on yhdistyksen toiminnanjohtaja. Kunta on rahoittanut yhdistystä eurolla vuonna. Kunta rahoittaa Vaasanseudun Kehitys Oy:tä summalla, joka on suhteessa kunnan asukaslukuun. Vuonna kunnan rahoitusosuus oli euroa ilman alv:tä. Kunnanjohtaja kuuluu yhtiön hallitukseen. Kunta rahoittaa Vaasan seudun Matkailu Oy:tä osakassopimuksen mukaisesti. Vuonna kunnan rahoitusosuus oli euroa ilman alv:tä. Kehitysjohtaja kuuluu yhtiön hallitukseen. 65

66 Kertynyt ylijäämä ja velkataakka (euroa/asukas) vuosina Velkataakan keskiarvo koko maassa Kertyneen ylijäämän keskiarvo koko maassa euroa/asukas kertynyt ylijäämä velkataakka 66

67 MUSTASAAREN VESIHUOLTOLAITOS Toimintakertomus Mustasaaren vesihuoltolaitos huolehtii keskitetysti vesi- ja viemäripalveluista kunnan vahvistamilla toiminta-alueilla. Vesihuoltolaitos on osa yhdyskuntarakentamisen toimintaa. Vesihuoltolaitoksen perustehtävänä on toimittaa laatuvaatimukset täyttävää talousvettä sekä johtaa ja puhdistaa jätevedet lupaviranomaisten vaatimusten mukaisesti. Kunnalla on kaksi omaa vedenpuhdistamoa, Sepänkylän ja Björköbyn vedenpuhdistamot. Raakavetenä käytetään pohjavettä. Kunta on myös osakkaana Poronkankaan Vesi Oy:ssä, jolta vuoden aikana ostettiin m³ vettä. Vaasan Vedeltä ostettiin lisäksi m³ vettä pääasiassa veden hyvän laadun ylläpitämiseksi Bölen ja Vattvikin yhdysjohdoissa. Vesihuoltolaitoksen henkilöstövahvuus on 12 henkeä, eikä vuoden aikana ole tapahtunut suurempia henkilöstöä koskevia muutoksia. Kesä elokuuksi palkattiin kesäsijainen huolehtimaan vesimittariluennasta ja muista luentaan liittyvistä toimistotehtävistä. Työajan ulkopuolisesta päivystyksestä huolehtii pääasiassa vesihuoltolaitoksen oma henkilöstö ennalta sovitun päivystyslistan mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen henkilöstön keski-ikä on 49 vuotta. Viiden vuoden sisällä 25 prosenttia henkilöstöstä lopettaa eläköitymisen vuoksi. Vesinäytteitä otettiin vuosittain vahvistettavan näytteenottosuunnitelman mukaisesti varmistamaan, että veden laatu täyttää asetetut vaatimukset. Näytteenotto ja valvonta hoidettiin Länsirannikon ympäristöyksikön toimesta, ja näytteet tutkittiin BotniaLab Oy:ssä Vaasassa. Sama laboratorio on huolehtinut myös Koivulahden jätevedenpuhdistamon jätevesien laajemmasta analysoinnista. Raippaluodon ja Koivulahden jätevedenpuhdistamojen jätevesien lakisääteinen valvonta sisältyy Kyrönjoen yhteistarkkailuun. Vuoden aikana vesi- tai viemäriverkkoon liitettiin 71 uutta kiinteistöä ja kunnan viemäriverkkoon liitettiin 13 hajaasutusalueella sijaitsevaa kiinteistöä. Vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkkoon on mennessä liitetty kiinteistöä. Näistä kiinteistöä on myös liitetty kunnan viemäriverkkoon. Ennestään olevien talojen liittäminen viemäriverkkoon on viime vuosina vähentynyt, ja tuleva kehitys riippuukin paljon siitä, minkälaiseksi ympäristölainsäädäntö muotoutuu ja mikä on kiinnostus kiinteistönomistajien taholta. Vuoden aikana rakennettiin uutta vesijohtoa metriä. Vuodenvaihteessa vesijohtoverkon kokonaispituus oli kilometriä. Kokonaispituuteen ei ole laskettu johtoja, joiden läpimitta on alle 63 mm. Viemäriverkkoa laajennettiin metriä, ja vuodenvaihteessa viemäriverkon kokonaispituus oli 141,3 kilometriä. Vuoden aikana otettiin käyttöön kuusi uutta jätevesipumppaamoa ja yksi isompi linjapumppaamo saneerattiin. Vesihuoltolaitos osallistui myös Vaasan viemäriverkon kunnossapitokustannuksiin siltä osin kuin kustannukset koskivat Mustasaaren jätevesien johtamista Påttin jätevedenpuhdistamolle Palosaarella. Laskutettu vesimäärä oli m³ ja jätevesimäärä m³ vuonna. Laskutettu vedenkulutus on vähentynyt 3 prosenttia ja laskutettu jätevesimäärä 5 prosenttia edellisvuodesta. Jäteveden prosentuaalisesti suuri väheneminen voi osittain selittyä veden kokonaiskulutuksen vähenemisellä mutta myös sillä, että yksi suurista asiakkaista on vuonna vähentänyt jätevesimääräänsä 43 prosenttia verrattuna 10 viime vuoden keskiarvoon. Vesi Johtoverkkoon pumpattu vesimäärä yhteensä m³ Laskutettu vesimäärä 1,30 euroa/m³, alv 0 % m³ Laskuttamaton vesimäärä (vuoto-, sammutus-, kastelu- ym. vedet) 9 % Jätevesi Puhdistukseen vastaanotettu jätevesimäärä yhteensä, m³ m³ Laskutettu jätevesimäärä 2,20 euroa/m³, alv 0 % m³ Vuotovesiprosentti, johtoverkkoon 36 % 67

68 Viemäriin valuvien pintavesien osuuden vähentämiseksi on tarkistettu muun muassa Raippaluodon johtoverkko. Johtoverkon 130 tarkastuskaivosta korjattiin 30, jolloin pintavesivuodot vähenivät 5,7 prosenttia vuositasolla. Muillakin alueilla, joilla vuotovesiprosentti on suuri, toteutetaan vastaava kartoitus ja tehdään toimenpiteitä pintavesien osuuden vähentämiseksi. Sepänkylän vedenpuhdistamon muutostyöt alkoivat syksyllä. Vesikaton kattorakenne muutetaan harjakatoksi ja toiseen kerrokseen järjestetään toimitiloja. Työ toteutetaan KVR-urakkana huhtikuun 2018 loppuun mennessä. Varavoimaa laajennettiin hyväksytyn suunnitelman mukaisesti, ja Vetungan raakavedenottamo, Björköbyn vedenpuhdistamo ja Raippaluodon paineenkorotusasema saivat erilliset varavoima-aggregaatit syksyllä. Investoinnin tavoitteena on varmistaa normaali vesihuolto Björköbyn Raippaluodon alueella sekä osassa Pohjois-Mustasaarta myös silloin, kun normaalissa sähkönsyötössä on katkos. Mustasaaren vesihuoltolaitoksen sopimusehdot ja yleiset toimitusehdot päivitettiin, ja ne jaettiin huhtikuun lopussa vesihuoltolaitoksen kaikille asiakkaille. Samassa yhteydessä päivitettiin myös vesihuoltolaitoksen asiakirjat kunnan verkkosivuilla. Kunnassa käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena vesihuoltolaitoksen henkilöstöä vähennettiin lakkauttamalla toinen toimistosihteerin tehtävistä. Työmäärän vähentämiseksi vesihuoltolaitoksen maksumuistutusten hoitaminen siirrettiin syksyllä ulkopuoliselle yhtiölle. Uutta käytäntöä on vielä tässä vaiheessa liian aikaista arvioida, mutta maksumuistutusasioiden määrä ei valitettavasti ole vähentynyt vaan päinvastoin lisääntynyt. Asiakkaat ovat esittäneet purevaa kritiikkiä vesihuoltolaitosta kohtaan siitä, että se ei enää käsittele maksumuistutuksia, maksusuunnitelmia ja vastaavia itse sen jälkeen, kun tällaiset asiat siirrettiin laskutus- ja perintäyhtiölle, vaan ohjaa asiakkaat ottamaan yhteyttä ulkopuoliseen yhtiöön saamiensa ohjeiden mukaisesti. Asiakkaiden mielestä menetelmä on heikentänyt vesihuoltolaitoksen asiakaspalvelua. Vesijohtoverkkoa on täydennetty uudella rinnakkaisvesijohdolla Sulvalla, ja Koivulahdessa on siirretty Bagarintien Skatantien viemärilinjaa. Vuotoja on tukittu yhteensä 29 kertaa, useimmiten Sulvan alueella. Palopostit on kartoitettu ja testattu. Kartoituksen perusteella tehtiin toimenpidesuunnitelma, jonka johdosta palopostien kokonaismäärä on vähentynyt mutta jäljelle jääneet palopostit on osittain korvattu uusilla, ja palopostien vedenpaine ja virtaama vastaavat pelastuslain (379/2011) 30. :n vaatimuksia. Työtä jatketaan vuonna 2018, ja loppuraportti ja erittelyt paloposteittain luovutetaan sen jälkeen paloturvallisuusviranomaisille. Vuonna 2018 ja siitä eteenpäin vesihuoltolaitos noudattaa kunnan investointisuunnitelmaa, jonka valtuusto on hyväksynyt. Etelä- ja Itä-Mustasaaren vesijohtoverkko kartoitetaan keväällä Johtoverkon eri virtaamatilanteiden tietosimuloinnilla pyritään selvittämään etukäteen, mihin toimenpiteisiin pitää ryhtyä häiriöttömän vedenjakelun turvaamiseksi nyt ja tulevaisuudessa. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on löytää paras mahdollinen sijoituspaikka alavesisäiliölle, joka sisältyy vuoden 2018 investointiohjelmaan. Säiliön käyttöönoton jälkeen vesihuoltolaitos voi lisätä Poronkankaan Vesi Oy:ltä vuosittain ostettavaa vesimäärää. Johtoverkkoa jatketaan kaava- ja yritysalueille siinä yhteydessä, kun alueet saatetaan rakentamiskuntoon, ja toiminta-aluetta laajennetaan haja-asutusalueelle siellä, missä se on taloudellisesti perusteltua ja muutenkin yhdyskuntakehityksen mukaista. Johtoverkkoa korjataan vuoden aikana muun muassa Koivulahdessa noin 550 metrin osuudella. Tuovilassa saneerataan Kiviaidantien suuntainen johtolinja. Vuoden 2018 aikana kartoitetaan asukkaiden kiinnostusta kunnan viemärin laajentamiseen Kalvholmiin ja Västerhankmoon yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätöksen mukaisesti. Mikäli riittävä määrä kiinteistönomistajia ilmoittaa kiinnostuksensa, laaditaan esisuunnittelu, jonka pohjalta tehdään mahdollinen investointipäätös. Koska kummassakin tapauksessa jätevedet on pumpattava siirtojohtojen kautta ennestään olevaan viemäriverkkoon, hankkeen taloutta on tutkittava tarkoin, jotta kunta saa kokonaiskuvan kaikista kustannuksista. Allan Heir vesihuoltopäällikkö 68

69 Tuloslaskelma VESIHUOLTOLAITOS euroa euroa Muutos Liikevaihto ,6 % Vesi- ja jätevesimaksut ulkoiset ,6 % Vesi- ja jätevesimaksut sisäiset ,0 % Valmistus omaan käyttöön ,4 % Tuet ja avustukset Liiketoiminnan muut tuotot ,0 % Materiaalit ja palvelut ,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 % Tarvikkeet sisäiset ,3 % Palvelujen ostot ,9 % Henkilöstökulut ,7 % Palkat ja palkkiot ,6 % Henkilösivukulut ,7 % Eläkekulut ,7 % Muut henkilösivukulut ,0 % Poistot ja arvonalentumiset ,4 % Suunnitelman mukaiset poistot ,4 % Liiketoiminnan muut kulut ,2 % Liikeylijäämä ,8 % Rahoitustuotot ja -kulut Korvaus peruspääomasta ,0 % Muut rahoituskulut Muille maksetut korkokulut ,8 % Ylijäämä/alijäämä ennen satunnaisia eriä ,6 % Tilikauden ylijäämä/alijäämä ,4 % 69

70 Rahoituslaskelma VESIHUOLTOLAITOS euroa euroa Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoituskulut Sisäiset tuotot Sisäiset kulut Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen vähennykset Saamisten muutokset Liittymismaksujen muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta VAIKUTUS KUNNAN RAHAVAROIHIN

71 Tase Vesihuoltolaitos VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osuudet osakkuusyhteisöissä VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Tasapainotetut saamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Vesihuoltolaitos VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Liittymismaksut Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

72 Vesihuoltolaitoksen liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot V1. Liikevaihto Myyntituotot Vesi- ja jätevesimaksut ulkoiset: Vesimaksut Jätevesimaksut Muut myyntituotot Vesi- ja jätevesimaksut sisäiset: Vesimaksut Jätevesimaksut Muut sisäiset palvelut Yhteensä Vesihuoltolaitoksen omat sisäiset: Vesimaksut Liikevaihto yhteensä Taseen vastaavia koskevat liitetiedot V2. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikaudella 0 Vähennykset tilikaudella Poistot tilikaudella Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Kiinteät Koneet ja Ennakkomaksut Yhteensä rakenteet ja kalusto ja keskenlaitteet eräiset hankinnat Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikaudella Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikaudella Poistot tilikaudella Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo

73 V3. Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet osakkuusyhteisöissä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Hankintameno Kirjanpitoarvo Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Peruspääoma Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma

74 Toimielin: Tilivelvollinen: Tehtäväalue: Talousarviovastaava: YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA Tekninen johtaja Ben Antell Vesihuoltolaitos Vesihuoltopäällikkö Allan Heir Sitovat tavoitteet Toimenpide/mittari Tavoitetaso Arviointi Kunta ryhtyy valmiussuunnitelman ja kriisinhallintasuunnitelmien mukaisiin toimenpiteisiin Varavoimala, vesihuolto. Björkön vedenpuhdistamo, Vetunganin raakavedenottamo ja Raippaluodon paineenkorotusasema varustetaan varavoimalla. Toteutui. VESIHUOLTOLAITOS Talousarvio % talousarviosta % tilinpäätöksestä Toimintatuotot: Myyntituotot ,0 % 93,4 % 36 Muut toimintatuotot ,0 % 100,0 % Toimintatuotot yhteensä: ,0 % 93,4 % Valmistus omaan käyttöön ,7 % 158,4 % Toimintakulut: Henkilöstökulut ,1 % 95,3 % Palvelujen ostot ,8 % 83,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % 103,5 % Muut toimintakulut ,5 % 89,8 % Toimintakulut yhteensä: ,9 % 90,7 % TOIMINTAKATE ,5 % 96,6 % Poistot

75 Kunnanhallitus esittää, että tilikauden tulos ,36 euroa siirretään taseeseen tilikauden ylijäämäksi. Mustasaaressa Kunnanhallitus Anita Sundman Pernilla Vikström Linda Ahlbäck Ida-Maria Skytte Samuel Broman Michael Luther Tomas Bäck Ralf Degerlund Åsa-Britt Forth-Snellman Martin Ahlskog Kim Eriksson Rurik Ahlberg Kunnanjohtaja Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Mustasaaressa BDO Audiator Oy JHTT-yhteisö Andreas Holmgård JHT, KHT 75

76 Tilinpäätöksen tunnusluvut on laskettu seuraavasti: Velkataakka (euroa/asukas): Lainakanta jaetaan asukasluvulla Lainakanta = Vieras pääoma Saadut ennakot Ostovelat Siirtovelat Muut velat. Omavaraisuus (%): 100 * (Oma pääoma + Vähemmistöosuudet + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot). Vähemmistöosuudet koskevat konsernia. Toimintatuotot/Toimintakulut (%): 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön). Vuosikate/Poistot (%): 100 * Vuosikate / Poistot yhteensä. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta (euroa): Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Tunnusluku ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus (%): 100 * Vuosikate / Investointien rahoitusosuus. Investointien rahoitusosuus = Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin. Kassan riittävyys (pv): 365 päivää * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista eristä: Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön + Korkokulut + Muut rahoituskulut + Investointimenot + Antolainojen lisäys + Pitkäaikaisten lainojen vähennys. Lainanhoitokate: (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Pitkäaikaisten lainojen vähennys). Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2, ja heikko kun tunnusluku on alle 1. Suhteellinen velkaantuneisuus (%): 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista: 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot + Vuokravastuut) / Käyttötulot. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, silloin kun vieraaseen pääomaan rinnastetaan myös vuokravastuut. Tunnusluku ottaa paremmin huomioon erilaisilla malleilla, kuten rahoitusleasingsopimuksilla rahoitetut hankkeet, jotka eivät näy velkana kunnan taseessa. Lainasaamiset (euroa): Sijoituksiin sisältyvät joukkovelkakirjasaamiset ja muut lainasaamiset. Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Kirjanpitokirjat Päiväkirja, koneluettava. Pääkirja, koneluettava. Tositelajit 100 Kirjanpito 101 Kirjanpito muistiotosite 1111 Ostoreskontra 160 Ostoreskontra Vesihuoltolaitos 200 Ostoreskontramaksut 300 Palkat 400 Laskutus 420 Sisäinen laskutus 450 Luottotappiot 500 Laskunmaksut 600 Sosiaalilautakunnan maksatukset (toimeentulotuki) 700 Käyttöomaisuus 80 Sisäiset muistiotositteet 840 Salassa pidettävät tositteet 900 Mustasaaren terveyskeskus Varasto 910 Oravaisten Vöyrin Maksamaan terveyskeskus Varasto 920 Virastotalo Varasto 76

77 Kirjattu MUSTASAAREN KUNTA TOIMINTAKATE lautakunnittain/tehtäväalueittain Tammikuu JOULUKUU Alkuperäinen talousarvio Kirjattu % talousarviosta % kirjatusta -373 Keskusvaalilautakunta/Vaalit ,8 % 12539,3 % Tarkastuslautakunta/Tilintarkastus ,0 % 108,9 % Kunnanhallitus/Keskushallinto ,2 % 104,6 % Sivistyslautakunta ,1 % 103,2 % Hallinto ,6 % 129,8 % Perusopetus ,0 % 101,4 % Korsholms gymnasium ,5 % 98,5 % Varhaiskasvatus ja esiopetus ,0 % 105,5 % Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ,1 % 101,0 % Vapaa-aikatoiminta ,5 % 92,3 % Avustukset liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimintaan ,9 % 102,7 % Mustasaaren aikuisopisto ,1 % 105,4 % Kirjastotoiminta ,9 % 103,5 % Mustasaaren musiikkiopisto ,1 % 98,3 % Sosiaalilautakunta ,6 % 105,6 % Hallinto ,1 % 105,1 % Vanhustenhuolto ja kotipalvelu ,6 % 106,5 % Perhe- ja yksilöhuolto ,6 % 104,3 % Hoivalautakunta (tuotto) ,8 % 96,8 % Hallinto ,7 % 89,3 % Kansanterveystyö ,2 % 89,1 % Yhdyskuntarakentamisen lautakunta (tuotto) ,7 % 80,6 % Hallinto ,5 % 109,0 % Tekniset palvelut ,8 % 103,5 % Liikenneväylät ,7 % 108,0 % Kiinteistöosasto ,8 % 96,4 % Siivous- ja ruokapalvelut ,4 % 69,9 % Kaavoitus ,3 % 102,0 % Rakennuslautakunta/Rakennusvalvonta ,0 % -315,1 % -0 Länsirannikon valvontalautakunta Ympäristöterveydenhuolto Ympäristönsuojelu Kh/Erikoissairaanhoito ,8 % 96,9 % Kh/Kunnan osuus perusterveydenhuollosta ,1 % 90,1 % Kh/Työllistäminen ,9 % 100,6 % Kh/Muut kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet ,3 % 100,5 % Kh/Kiinteistötulot (tuotto) ,3 % 63,9 % Kh/Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL) ,4 % 80,7 % Yrl/Vesihuoltolaitos (tuotto) ,5 % 96,6 % TOIMINTAKATE ,5 % 100,8 % 77

78 Kirjattu TULOSLASKELMA TALOUSARVIOVERTAILU ALKUPERÄINEN TALOUSARVIO Alkuperäinen talousarvio % talousarviosta % kirjatusta % kirjatusta TAMMIKUU JOULUKUU Toimintatuotot Myyntituotot ,5 % 96,1 % Maksutuotot ,2 % 96,7 % Tuet ja avustukset ,5 % 64,9 % Muut toimintatuotot ,4 % 99,0 % Toimintatuotot yhteensä: ,1 % 96,5 % Valmistus omaan käyttöön ,4 % 149,3 % Toimintakulut Henkilöstökulut yhteensä ,6 % 99,9 % Palkat ja palkkiot ,8 % 101,7 % Henkilösivukulut ,8 % 93,0 % Palvelujen ostot ,3 % 97,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % 112,7 % Avustukset ,1 % 89,5 % Muut toimintakulut ,9 % 103,1 % Toimintakulut yhteensä ,8 % 99,3 % TOIMINTAKATE ,5 % 100,8 % Verotulot ,9 % 101,2 % Valtionosuudet ,0 % 104,6 % Verorahoitus yhteensä ,7 % 102,2 % Rahoitustuotot ,8 % 46,5 % Rahoituskulut ,1 % 87,7 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,1 % 131,6 % VUOSIKATE ,7 % 114,4 % Suunnitelman mukaiset poistot ,8 % 103,0 % Lisäpoistot ,2 % Poistot yhteensä ,4 % 126,1 % TILIKAUDEN TULOS ,6 % 81,2 % 78

79 - rahoituslaskelma, talousarviovertailu Tilinpäätökset 2012 sekä alkuperäinen talousarvio euroa Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp Tilinp. Tilinp. Alkuperäinen talousarvio Poikkeama talousarviosta Toteutettu talousarviosta (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) % Toiminnan rahavirta: ,5 Vuosikate ,7 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät ,5 Investointien rahavirta: ,2 Investointimenot ,4 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,5 Toiminnan ja investointien rahavirta (A): ,3 Antolainauksen muutokset: ,4 Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset ,4 Lainakannan muutokset (netto), sitovuustaso: asukasta kohti: Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos Liittymismaksut: ,1 Vaasan radan sähköistys: Muut maksuvalmiuden muutokset: ,4 Rahoituksen rahavirta (B): ,3 Rahavarojen muutos (A + B): Velkataakka kunakin vuonna (1 000 euroa): ,5 Velkataakka asukasta kohti kunakin vuonna : ,5 79

80 Uppgifter om arbetsförmedlingsstatistiken Tietoja työnvälitystilastoista (ELY centralen ELY keskus) Vasa er + Kyrolandet er Hela landet Korsholm Mustasaari Vaasan sk + Kyrönmaan sk Koko maa förändr. muutos förändr. muutos förändr. muutos Arbetslösa Työttömät Antal Kpl Antal Kpl % Antal Kpl % Antal Kpl Antal Kpl % Antal Kpl % Antal Kpl Antal Kpl % Antal Kpl % Januari Tammikuu ,9 38 5, , , , ,9 Februari Helmikuu ,1 17 2, , , , ,0 Mars Maaliskuu ,7 13 2, , , , ,6 April Huhtikuu ,2 48 7, , , , ,8 Maj Toukokuu , , , , , ,2 Juni Kesäkuu , , , , , ,6 Juli Heinäkuu ,7 68 8, , , , ,0 Augusti Elokuu , , , , , ,7 September Syyskuu , , , , , ,4 Oktober Lokakuu , , , , , ,2 November Marraskuu , , , , , ,4 December Joulukuu , , , , , ,5 er = ekonomisk region sk = seutukunta Korsholm Mustasaari förändr. muutos Befolkning Asukasluku Antal Kpl Antal Kpl % Antal Kpl Januari Tammikuu ,4 86 Februari Helmikuu ,7 128 Mars Maaliskuu ,6 118 Tilastointitapa on muuttunut maaliskuun alusta! Ei täysin vertailukelpoinen aikaisempiin kuukausiin. April Huhtikuu ,6 116 Tilastokeskus on vastannut kuukausittaisista väestötiedoista maaliskuun alusta lähtien. Maj Toukokuu ,5 106 Juni Kesäkuu ,5 106 Juli Heinäkuu ,4 82 Augusti Elokuu ,3 54 September Syyskuu ,1 25 Oktober Lokakuu , Syyskuun jälkeisiltä kuukausilta ei ole saatavilla tietoja! November Marraskuu , December Joulukuu , December 2015 och Joulukuu 2015 ja ,

81 Jan Tam Feb Hel Arbetslösa Työttömät, Korsholm Mustasaari Mar Maa Apr Huh Maj Tou Jun Kes Jul Hei Aug Elo Sept Syy Okt Lok Nov Mar Dec Jou

82 Jan / Tam Befolkning Asukasluku 2010 Feb / Hel Mar / Maa Apr / Huh Maj / Tou Jun / Kes Jul / Hei Aug / Elo Sept / Syy Okt / Lok Nov / Mar Dec / Jou

83 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta Kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on vuosittain arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunnan lausunto Tarkastuslautakunnan arvion mukaan kunnan toiminnan tavoitteet ovat olennaisilta osiltaan toteutuneet ja toiminta on järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Kunnan talouden tavoitteet eivät ole kaikilta osiltaan toteutuneet, koska sekä käyttötalousarviossa että investointitalousarviossa on tapahtunut määrärahojen ylityksiä. Kunnan talouden arviointi Kunnan vuoden tilinpäätös toteutui täysin talousarvion mukaisesti 2,1 miljoonaa euroa ylijäämäisenä. Kertynyt ylijäämä oli vuodenvaihteessa 5,9 miljoonaa euroa. Toimintakulut (sisältäen sisäiset tilitapahtumat) ylittivät talousarvion yhteensä 0,6 miljoonalla eurolla eli 0,4 prosentilla. Ulkoiset kustannukset pienenivät 0,3 miljoonaa euroa eli 0,3 prosenttia vuodesta. Toiminnan ulkoiset tuotot pienenivät 1,2 miljoonaa euroa. Kustannusten nettokasvuksi (toimintakatteen muutos) tuli 0,7 miljoonaa euroa eli 0,8 prosenttia. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä 2,3 miljoonaa euroa vuodesta. Vuosikate oli 11,7 miljoonaa euroa, mikä ei täysin riittänyt rahoittamaan sekä varsinaista toimintaa että investointeja. Nettoinvestoinnit olivat 11,9 miljoonaa euroa, ja ne alittivat talousarvion yhteensä 0,5 miljoonalla eurolla. Velkataakka pieneni 0,7 miljoonaa euroa ja oli vuodenvaihteessa euroa asukasta kohti. Tilinpäätöksen mukaan toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta on yhteensä 31,2 miljoonaa euroa. Rahavirtoja koskeva tunnusluku viideltä viime vuodelta antaa kertynyttä ylijäämää oikeamman kuvan siitä, onko kunnan talous tasapainossa. Tarkastuslautakunta toteaa, että viiden lähivuoden investointitarve on erittäin suuri: vuoden 2018 talousarvion investointisuunnitelman mukaan 52,1 miljoonaa euroa. Toimielinten toiminnan ja talouden arviointi Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunnan toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuivat. Korsholms kommun Revisonsnämnden Tarkastuslautakunta Centrumvägen 4 Keskustie Korsholm Mustasaari

84 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta Kunnanhallitus Kunnanhallituksen toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuivat. Kunnanhallitus vastaa määrärahasta kunnan osuuteen perusterveydenhuollosta, joka ylittyi eurolla. Kunnanhallitus vastaa myös arvioiduista kiinteistötuloista, jotka alittuivat eurolla, sekä määrärahasta varhe ja eläkemenoperusteisiin maksuihin, joka ylittyi eurolla. Sivistyslautakunta Sivistyslautakunnan toiminnan tavoitteet toteutuivat. Talouden tavoitteet eivät toteutuneet täysin, mutta ylitys oli vain 0,08 prosenttia. Kulttuuri ja vapaa aikalautakunta Kulttuuri ja vapaa aikalautakunnan toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuivat. Sosiaalilautakunta Sosiaalilautakunnan toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuivat. Tarkastuslautakunta on todennut viranhaltijoiden kanssa käymiensä keskustelujen jälkeen, että toiminta on hyvin järjestettyä. Hoivalautakunta Hoivalautakunnan toiminnan tavoitteet toteutuivat. Talouden tavoitteet toteutuivat muodollisesti huolimatta ylityksestä, josta annetaan selvitys erikseen kunnanhallituksen alla. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan toiminnan tavoitteet eivät toteutuneet täysin. Useamman kaavan valmisteluaikataulu jäi tavoitteista. Kiinteistöjen kunnossapito ja käyttökustannukset nousivat budjetoitua suuremmiksi. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan talouden tavoitteet eivät toteutuneet akuuttien kunnostustöiden vuoksi. Vesihuoltolaitoksen eriytetty tilinpäätös oli euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun euron tuotto oli kirjattu. Vesihuoltolaitoksen vaikutus kunnan rahavaroihin oli euroa positiivinen. Rakennuslautakunta Rakennuslautakunnan toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuivat. Länsirannikon valvontalautakunta Länsirannikon valvontalautakunnan toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuivat. 84 Korsholms kommun Revisonsnämnden Tarkastuslautakunta Centrumvägen 4 Keskustie Korsholm Mustasaari

85 Kuntakonsernin toiminnan ja talouden arviointi Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta Konsernituloslaskelma on 2,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mikä on kunnan tuloslaskelmaa parempi. Kuntakonsernin lainat ovat 76,7 miljoonaa euroa eli euroa asukasta kohti. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen, joka kuvaa lainojen takaisinmaksukykyä, on 64,4 prosenttia ja ylittää näin sen 50 prosentin rajan, mikä kuntalain mukaan on yksi kriteereistä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyssä. Muita huomioita Tarkastuslautakunta on huomannut, että kunnan taholta on tarvetta parantaa viestintää kuntalaisten, henkilöstön ja median kanssa. Tarkastuslautakunnan arviointityö Tarkastuslautakunnan arviointityön perustana on koko toimikaudeksi laadittu arviointisuunnitelma, jossa määritellään arvioinnin vuosittaiset painopistealueet. Tarkastuslautakunta laatii vuosittain itselleen työohjelman talousarviovuoden arviointia varten. Tarkastuslautakunta arvioi kunnan tilinpäätöksen perusteella, miten talousarviossa vahvistetut toiminnan ja talouden tavoitteet ovat toteutuneet. Talousarviovuoden aikana tarkastuslautakunta arvioi kunnan toimintaa tutustumalla toimielinten pöytäkirjoihin, keskustelemalla luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja henkilöstön kanssa, vierailemalla kunnan joissakin toimintayksiköissä ja perehtymällä erilaisiin selvityksiin. Talousarviovuoden arvioimiseksi tarkastuslautakunta on kokoontunut syksyn ja kevään 2018 välisenä aikana kahdeksan kertaa. Hallintosihteeri Nina Högbacka Wägar on toiminut lautakunnan sihteerinä ja tilintarkastaja Anders Lidman on avustanut toiminnan arvioinnissa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Lars Gästgivars, kunnanjohtaja Rurik Ahlberg ja talousjohtaja Rabbe Eklund ovat informoineet vuoden mittaan tarkastuslautakuntaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Oman toimialansa toiminnasta ja taloudesta ovat kertoneet kehitysjohtaja Mikael Alaviitala, hallintojohtaja Linda Jakobsson Pada, kansliapäällikkö Solveig Söderback, sivistysjohtaja Denice Vesterback, taloussuunnittelija Annikki Ujanen, aikuisopiston rehtori Ulrica Taylor, terveysjohtaja Mikael Gädda, taloussuunnittelija Agneta Riddar, vanhustenhuollon päällikkö Gunilla Bertell, tekninen johtaja Ben Antell, johtava rakennustarkastaja Michael Ek, vt. ympäristö ja ympäristöterveydenhuollon päällikkö Tommy Stenlund ja ympäristönsuojelupäällikkö Anna Maria Mattfolk. HR päällikkö Kaisa Vesterinen Kern on esitellyt henkilöstöraportin. Arvioinnin painopiste on vuoden aikana ollut sosiaalilautakunnan toiminnassa. Sosiaalilautakunnan toiminnasta ovat antaneet tietoa sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Ulla Maj Salin, sosiaalijohtaja Alice Backström, vanhustenhuollon päällikkö Gunilla Bertell ja perhe ja yksilöhuollon päällikkö Sari Sundelin. Tarkastuslautakunta vieraili Aspgårdenissa ja Solgårdissa ja sai tietoa Aspgårdenin vastaavalta sairaanhoitajalta Viveka Backlundilta ja Solgårdin johtajalta Mikaela Ahlbäck Strandilta. Tarkastuslautakunta on vuoden aikana käsitellyt luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden sidonnaisuusilmoitukset. Korsholms kommun Revisonsnämnden Tarkastuslautakunta Centrumvägen 4 Keskustie Korsholm Mustasaari

86 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta Mustasaaressa 23. toukokuuta 2018 Rolf Sund Karina Björninen Håkan Fant puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen Jennie Flink jäsen Kim Hämäläinen jäsen 86 Korsholms kommun Revisonsnämnden Tarkastuslautakunta Centrumvägen 4 Keskustie Korsholm Mustasaari