SASTAMALAN KAUPUNGIN UIMAHALLIN TARVESELVITYS 2018

Transkriptio

1 SASTAMALAN KAUPUNGIN UIMAHALLIN TARVESELVITYS 2018

2 Sisältö Yhteenveto Sijainti ja demografia Vertailu Talous ja toiminta Tulevaisuuden mahdollisuudet Kävijäanalyysi (vertailukunta)

3 YHTEENVETO Väestöpohjan tuki ja tarve Sijainti Haluttu palvelu* Tällä hetkellä Sastamalassa yli 65-vuotiaiden osuus 27% on selvästi Suomen keskiarvoa (21%) suurempi. Lisäksi alle 20-vuotiaiden uinninopetus on hyvin vähäistä tai sitä ei ole (erityisesti nykyiset lukiolaiset). Tämä tukee monitoimihallia Katsottaessa tulevaan niin jo vuoteen 2025 mennessä 65- vuotiaiden osuus kasvaa noin 33%:n nykyisestä mikä tukee hallin monikäyttöisyyttä päivän sisäisesti sekä kuntosalin sisällyttämistä uimahallin yhteyteen Tulevaisuutta ajatellen modulaarinen rakenne uimahallikiinteistössä on hyvä ottaa huomioon mahdollisen laajennustarpeen ilmaantuessa esim. Sisäliikuntatilojen lisätarve*. Keskeinen tekijä kävijämäärän maksimoimiseksi Usean profiilin uimahalli vaatii käyntejä tukevia palveluita ja moninaisuutta ympärilleen Saavutettavuus ja helppous olennaista = keskusta Kunnan väestöstä noin 50% asuu keskustan ympäristössä Keskusta sijaintina paras koululaisille sekä vanhuksille Liki puolet koululaisista ja vanhuksista keskustan lähialueella Kehittäminen alueellisena liikuntapaikkana Sosiaali- ja terveystoimi, opetustoimi ja yritykset yhteiskäyttöisyys Kävijämäärän kasvattaminen, lisää toimintaa keskustaan Uimahalli yhtenä yrittäjänä (Uimahalli Oy) Talous Operatiivinen toiminta on pääoma ja ylläpitokustannukset huomioiden voimakkaasti negatiivista Toiminta edellyttää kuntien subventiota pääomakustannuksiin Ylläpitokustannuksia katetaan pääsylipputuloilla Talouden vaikutusmahdollisuuksia Tarve on laaja-alaisille ikäryhmille, joka tulee ottaa huomioon investoinneissa sekä altaiden monikäyttöisyydessä Investoinniltaan oikean kokoinen oikeaan aikaan Energiatalous, uusiutuvat energiat Vuokratuotot erityisesti uimahallikiinteistössä ja uudet palvelut uimahallin lähialueella Yrityksille tarjottavat tilat ja palvelut *Lähteet: Terveysliikuntakysely 2017 ** Laskelmassa oletettu 0 vuokralaista. Lipputulot lähtötilanteessa vakio. Mikäli palveluntuottaja saa vuokratuloja palvelusopimus alenee (laajennusvara m2).

4 Sisältö Yhteenveto Sijainti ja demografia Vertailu Talous ja toiminta Tulevaisuuden mahdollisuudet Kävijäanalyysi (vertailukunta)

5 *Näistä n. 13 on 50m allas Lähde: Sport Venue uimahallitietokanta, 1. Yhteenveto 2. Sijainti ja demografia 3. Vertailu 4. Talous ja toiminta 5. Tulevaisuuden mahdollisuudet 6. Kävijäanalyysi UIMAHALLIEN SIJAINNIT SUOMESSA JA SASTAMALAN LÄHIALUEELLA Suomessa n. 200 uimahallia* 1 uimahalli 3 uimahallia 5> uimahallia Ei uimahallia Yllä olevissa taulukoissa kävijämäärä arvioita eri liikuntapaikoilta koko Suomi.

6 URHEILUPALVELUT - Urheilupalvelut Sastamalassa ovat keskittyneet keskustan alueelle - Väestöstä 50% asuu 5km ja 84% asuu 15km säteellä liikuntapaikkakeskittymästä - Pisimmillään matka liikuntapaikoille on yli 20km - Kuvassa mukana liikuntapaikkojen sekä uimahallien sijainti 500m 15km Sisäliikuntatilat Vesiliikuntapaikat Uimahalli Liikuntareitit Hiihtolatu Ulkoilureitti Kuntorata Luontopolku Lähteet: Lipas tietokanta, tilastokeskus

7 VÄESTÖN SIJOITTUMINEN SASTAMALASSA SAAVUTETTAVUUS NYKYISET HALLIT Nykyisten hallien sijainti Kiikka ja Keikyä Ei tavoita Sastamalan väestökeskittymää suositellulla (<10km) asiointisäteellä. Nykyisten hallien saavutettavuus Hallien saavutettavuus Pirkanmaalla Etäisyys Asukkaita (%-osuus kunnan asukkaista) 15km (67%) / (92%)* 5km 3591 (14%) *Mukana ulkopaikkakuntia (Huittinen ja Kokemäki) *Koko Suomen alueella Sastamalan kokoisessa kunnassa ka. 7 km Lähteet: Tilastokeskus, Liikuntapaikkojen saavutettavuusindeksi (LINDA) -hankkeen loppuraportti, Sport Venuen tietokanta

8 VÄESTÖN SIJOITTUMINEN SASTAMALASSA SAAVUTETTAVUUS Sijainti Keskusta = väestökeskittymä Hallien saavutettavuus Pirkanmaalla Etäisyys Asukkaita (%-osuus kunnan asukkaista) 15km (84%) 10km (64%) 5km (50%) 2km (23%) 0.5km (4%) Tyypillisesti noin 80% uimahallin kävijöistä on oman kunnan asukas ja tulee alle 10 kilometrin etäisyydeltä. 1km 2km _ja_viestintaministeriolla_kunnianhimoiset_tavoitteet_lisata_kavelya_ja_pyorailya.851.news *Koko Suomen alueella Sastamalan kokoisessa kunnassa ka. 7 km Lähteet: Tilastokeskus, Liikuntapaikkojen saavutettavuusindeksi (LINDA) -hankkeen loppuraportti, Sport Venuen tietokanta

9 SASTAMALA + YMPÄRISTÖKUNNAT VÄESTÖKEHITYS Kankaanpää Ikaalinen 7140 Ulvila Kokemäki 7450 Lavia 1945 Sastamala Hämeenkyrö Nokia Vesilahti 4477 Huittinen Punkalaidun 3004 Pitkällä aikavälillä Sastamalan ja sen ympäristökuntien väestömäärä pysyy melko vakaana. Suurimmat muutokset tapahtuvat senioreiden ja työikäisten osuuksissa kokonaisväestöstä. Lähde: tilastokeskus

10 Sisältö Yhteenveto Sijainti ja demografia Vertailu Talous ja toiminta Tulevaisuuden mahdollisuudet Kävijäanalyysi (vertailukunta)

11 SASTAMALA KÄVIJÄMÄÄRÄARVIO TAUSTATIETOJA Alla asukkaan uimahallilliset paikkakunnat Suomesta ja niiden uimahallien kävijämäärät sekä saavutettavuus. Keskimäärin tämän kokoisissa kunnissa on noin kävijää vuodessa ja etäisyys uimahalliin 8.8 km (2 hallia) (2 hallia) Kävijämäärään vaikuttavia tekijöitä Sijainti (suurimmat kävijämäärät halleissa mitkä asukaskeskittymässä) Saavutettavuus (suurimmat kävijämäärät halleissa missä >4km ja jos omaauto niin paikoitustilan riittävyys) Aukioloajat (suurimmat kävijämäärät halleissa mitkä vähintään auki 12t/vrk ja yli 300pv vuodessa) Hallissa olevat sekä lähialueen palvelut sekä ohjatun liikunnan tarjonta Allaspinta-ala Altaan veden lämpötila 26-28: Kuntouimarit 30: Lapset ja lapsiperheet, terapia 32-38: Rentoutuminen, lämminvesialtaat Lipun hinta vaihtelee 6-8 euron välillä uimahalleissa missä suurimmat kävijämäärät (2 hallia) *Lisäksi Sotkamossa (väestö 10t, kävijät 260t) ja Kurikassa on 2 hallia (väestö 14t. Kävijät 100t) Ylivoimaisesti suosituimpia vesiliikunnan muotoja on kuntouinti, vesijuoksu, kylmäallas sekä perheuinti (N=1072, kysely 2016) Lähteet: Sport Venuen tietokanta, uimahalliportaali, Lipas, tilastokeskus, SUH ry Uimahallien asiakastyytyväisyys 2016

12 SASTAMALA VERTAILU VÄESTÖ- JA UIMAHALLIN KÄYTTÄJÄPROFIILI 2017 Vertailukunnat: A=Pirkanmaa, B=Pääkaupunkiseutu, C= Itä-Suomi Väestöprofiili Hallien käyttäjäprofiili (luvut pyöristetty) Sastamala Sastamala asukasta kävijää Vertailukunta A Vertailukunta B Kunta A asukasta * kävijää Vertailukunta C Vertailukuntiin nähden Sastamalassa on eniten eläkeikäistä väestöä ja tämä heijastuu myös uimahallien käyttäjäprofiiliin Kunta A:ssa on liukumäki mutta ei omaa hyppyallasta vaikka 3m hyppytorni hallissa onkin Kunta B:ssä lapsilla on ylivoimaisesti suurin osuus kävijöistä Hallissa on oma hyppyallas Hallissa ei ole liukumäkeä Hallissa on todella paljon altaita ja allaspinta-alaa Kunta C:llä on ylivoimaisesti tasaisin kävijäprofiili Kävijäryhmien tasaisuutta selittää lipputyyppien hinnoittelut ja kohdistaminen eri aikoihin ja päiviin, jolloin tarjonta kohtaa käyttäjät parhaiten Kunta B asukasta ** kävijää Kunta C asukasta *** kävijää Uintia vähintään kerran viikossa harrastavia on Suomessa keskimäärin 10% väestöstä uimahallipaikkakunnilla. Aikuisten osuus sisältää mm. sekä uintiseurat että perheiden aikuiset Valtakunnallinen käyttäjäprofiili *vain uinti, lähin seuraava halli n. 15km. Kävijöitä myös kauempaa hallipaikkakunnilta **vain uinti, lisäksi kuntosali ja ohjattu liikunta ***uinti + kuntosali, ympäristökunnissa ei hallia (kuntosalin osuus noin 20%)

13 1. Yhteenveto 2. Sijainti ja demografia 3. Vertailu 4. Talous ja toiminta 5. Tulevaisuuden mahdollisuudet 6. Kävijäanalyysi SASTAMALA KÄVIJÄMÄÄRÄARVIO TAUSTATIETOJA Suomessa on noin aktiivista uinnin harrastajaa Uintia vähintään kerran viikossa harrastavia on Suomessa keskimäärin 10% väestöstä uimahallipaikkakunnilla*. Käytännössä tämä vaihtelee n. 5 10% välillä. Alla Suomen uinnin aktiiviharrastajien karkea profiili sekä Sastamalan hallien nykyinen profiili. Huomioitavaa erityisesti aikuisten osuudessa Suomen osalta, että se sisältää mm. perheen aikuisia, sekä seuraharrastajia. Suomi Sastamala Avainlukukuvaajasta voidaan nähdä seuraavaa: Kävijäkerroin: Kertoo keskimäärin kunnan uimahalli(en) kävijämäärän. Laskenta Kävijäkerroinluku X kunnan asukasluku Aukioloruuhkaisuusindeksi: Kertoo keskimäärin kunnan uimahalli(en) aukioloajat huomioon ottavan käyttöasteen. Tässä suositus 6.5 tai vähemmän. Todellinen ruuhkaisuus: Kertoo keskimäärin kunnan uimahalli(en) ruuhkaisuudesta sekä siitä kuinka paljon on naapurikuntien vaikutus kävijämäärään. Tässä positiivinen lukema indikoi, että suurin osa kävijöistä on oman kunnan asukas. Luvun ollessa 3.5 tai suurempi halli(t) on myös ruuhkainen. Luvun ollessa negatiivinen naapurikuntien vaikutus kasvaa mitä suurempi luku on. Alla olevassa taulukossa on laskettu sekä Sastamalan uimahallien että Suomen kaikkien uimahallien keskimääräisä avainlukuja Alla kuvaajassa erikokoisten kuntien uimahallikävijämäärästä laskettuja avainlukuja Sastamalassa on asukaslukuun nähden hyvin alhainen kävijämäärä ja allaspinta-ala. Kävijämääriin Sastamalassa vaikuttavat erityisesti: sijainti, saavutettavuus, Aukioloajat ja hallien yleinen kunto Sisäliikuntapaikkojen kysynnän ja tarjonnan nykytila 2013, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry Uimahallien asiakastyytyväisyys 2016

14 KOKO- JA KOHDERYHMÄMÄÄRITTELY **Hyppytornit ovat suosittuja mutta niiden käyttöaste on erittäin pieni. Altaan syvyyttä joudutaan kasvattamaan turvallisuuden takia. Tämä kasvattaa investointikustannuksia sekä osittain käyttökustannuksia (esim. hallin korkeusvaikutus, veden syvyysvaikutus, henkilökunnan valvonta ja koulutus kustannus). Hallin kiinnostavuutta lisätään muilla tavoin. Lähde: Nokian Kaupunki

15 KUNTA C:N UIMAHALLIN KÄVIJÄANALYYSIÄ Toiminteiden jakautuminen myyntimäärän mukaan Lipputulojen jakautuminen toiminteittain Kävijämäärä ja lipputulojen vertailu kolmelta vuodelta. Vuoden 10 ensimmäistä kuukautta vertailussa. Kävijämäärä on noussut vuosi vuodelta mutta tulot eivät ole seuranneet samaa trendiä

16 NYKYTILANNE KIIKKA JA KEIKYÄ UIMAHALLIT TOIMINTAKATE Kiikka Keikyä Yhteensä / ka. Vesipinta-ala 224 m2 140 m2 364 m2 Kävijämäärä vuodessa Tuotot Menot Toimintakate KAUPUNGIN TUKI / KÄVIJÄ Kiikka Keikyä Yhteensä / ka. Lipputuotto / kävijä Lipun netto keskiarvo Nykytila Rakennusteknisesti uimahallit ovat tyydyttävässä / välttävässä kunnossa Hallit ovat suurelta osin alkuperäiskunnossa Hallit on rajoitetusti käytössä Kunta on toisessa kiinteistössä vuokralla ja kiinteistön omistaja ei ole luvannut investoida halliin Kuntalaiset käyttävät lisäksi ympäristökuntien halleja, mikä osaltaan selittää kunnan omien hallien alhaista kävijämäärää Nokian hallia käyttävät Vammalan keskustan ja Häijään asukkaat, Huittisten hallia Keikyän ja Kiikan asukkaat, Kankaanpään hallia Kiikoisten ja Suodenniemen asukkaat sekä Kangasalan ja Tampereen halleja satunnaisesti Kunnan tuki per lippu Huomioita Tuettujen / ilmaisten vuorojen osuus suuri. Tämä käyttäryhmä käy aukioloaikojen ulkopuolella. Kaupunki vuokralla kiinteistössä Lähteet: Sastamalan kunta, Sport Venue Oy, A-Insinöörit Keikyän uimahalli Kuntoarvioraportti 2012, A-Insinöörit Kiikan Uimahllin kuntotutkimus 2016

17 NYKYTILANNE VUOSIKUSTANNUSTEN ARVIOINTI - SANEERAUS *Pirkanmaalla on Suomen yksi tuoreimmista kohteista missä alkalikiviainesreaktio korjattu. Tämä pidensi peruskorjausaikaa 6kk sekä altaan osalta kustannuksia noin 40%. Kiikka Keikyä Yhteensä / ka. Vesipinta-ala 224 m2 140 m2 364 m2 Kävijämäärä vuodessa Toimintakate (tulot+menot) Saneerauskustannus (kiinteistön omistaja ei ole halukas investoimaan) Lipun netto keskiarvo Kunnan tuki per lippu Saneerauksen pääoma kustannus vuodessa *** *** Kokonaiskulut vuodessa Toimintakate Huomioita Ulkoinen operaattori (2 henkilöä) Halli vaatii täydellisen peruskorjauksen ja yllä olevat arviot saneerauksista eivät tätä kata. Hallin käyttö ei ole suositeltavaa ** Halli ei täytä nykyisiä vaatimuksia ja vaatii täydellisen peruskorjauksen. Nykytila Rakennusteknisesti uimahallit ovat tyydyttävässä / välttävässä kunnossa Hallit ovat suurelta osin alkuperäiskunnossa Hallit on rajoitetusti käytössä Kunta on toisessa kiinteistössä vuokralla ja kiinteistön omistaja ei ole luvannut investoida halliin Kuntalaiset käyttävät lisäksi ympäristökuntien halleja, mikä osaltaan selittää kunnan omien hallien alhaista kävijämäärää Nokian hallia käyttävät Vammalan keskustan ja Häijään asukkaat, Huittisten hallia Keikyän ja Kiikan asukkaat, Kankaanpään hallia Kiikoisten ja Suodenniemen asukkaat sekä Kangasalan ja Tampereen halleja satunnaisesti Tulevat painopistealueet Suositellaan uutta yhtä koko kuntaa palvelevaa uimahallia Toimivuus Sijainnit eivät tue Sastamalan väestöä. Suurimpaan väestökeskittymään missä asuu liki puolet koko kunnan väestöstä on keskimäärin 13km Vastaavia tilanteita menossa noin 80% luvulla rakennetuista Suomen uimahalleista. **Arvio! Ulkoisen operaattorin laskenta tehty nykyisillä aukiolotunneilla ja päivillä (39 vkoa ja 30.5 t/vko) ***Laskenta 5% korkokannalla ja 10 vuoden poistoajalla (oletettu lisäaika kiinteistölle) Lähteet: Sastamalan kunta, Sport Venue Oy, A-Insinöörit Keikyän uimahalli Kuntoarvioraportti 2012 (+Kiikka 2016),

18 TULEVAISUUS UUSI HALLI - KUSTANNUSTEN ARVIOINTI Kiika + Keikyä Uusi halli Vesipinta-ala 364 m2 600 m2 Kävijämäärä vuodessa Tuotot / v / v Menot yhteensä / v / v Saneerauskustannus Lipun netto keskiarvo Kunnan tuki per lippu Tulevaisuus Uuden hallin rakentamisen aikaisesti on suositeltavaa pitää vähintään toista (Kiikka) nykyisistä halleista auki Uuden hallin aukioloajoiksi suositellaan 7 pv viikossa ja noin 80 t / vko Hallissa on suositeltavaa järjestää ohjattua toimintaa, esim. Vesijumppa Uimakoulu Yhteistyö lähialueen palveluntarjoajien kanssa Yritysyhteistyö (sponsorointi, yritysliput, tilavuokraus) Oheistoiminta: lasten päivä- / iltapäivätoiminta vaikkapa kesäaikaan, teemasynttärit, kokouspalvelut, TYKY-toiminta Saneerauksen pääoma kustannus vuodessa (Poisto 10v, korko 5%) Kokonaiskulut vuodessa / v Toimintakate Huomioita Lipun keskihinta 2.07 Aukiolo 30.5t/vko - Lipun keskihinta 4.50 Aukiolo 84t/vko Uusi halli Nykytaso Kulkutapa Etäisyys Väestö Kävijämääräpotentiaali Sijainti keskusta 0.5 km 2 km 5 km 10 km 15 km 15 km -> 4% 23% 50% 64% 84% 100% Tyypillisesti noin 80% uimahallin kävijöistä on oman kunnan asukas ja tulee alle 10 kilometrin etäisyydeltä. *LUVUT ARVIOITA! Operointi sisältää 2 henkilöä (valvonta ja kassa, ei siis siivousta). Aukiolo Kiikka+Keikyä vain Kiikka ja nykyiset aukiolot (39vkoa, 30.5 t/vko), uusi halli aukiolo 48vko 84t/vko ja heinäkuu huoltokuukausi. Lähteet: Sastamalan kunta, Sport Venue Oy

19 NYKYTILANNE JA TULEVAT PAINOPISTEALUEET - KEIKYÄ Nykytila Rakennusteknisesti uimahalli on tyydyttävässä / välttävässä kunnossa Halli on suurelta osin alkuperäiskunnossa Uimahallille on tehty kuntoarvio vuonna 2012 missä suositellaan noin PTS toimenpiteitä Hallille on tehty ylläpitäviä korjaustoimenpiteitä noin vuoden 2013 jälkeen Halli on rajoitetusti käytössä Kaupunki on kiinteistössä vuokralla ja kiinteistön omistaja ei ole luvannut osallistua korjausinvestointiin Kunta joutuu tukemaan tällähetkellä jokaista käyntiä noin 12 eurolla (noin 140 t / vuosi) Tulevat painopistealueet Toimenpide ehdotus: halli suljetaan kesällä 2018 Toimivuus Sijainti ei tue Sastamalan väestöä. Suurimpaan väestökeskittymään missä asuu liki puolet koko kunnan väestöstä on n. 17km *Lähteet: Sastamalan kunta, A-Insinöörit Keikyän uimahalli Kuntoarvioraportti 2012

20 *Lähteet: Sastamalan kunta, A-Insinöörit Kiikan uimahalli Kuntoarvioraportti 2012 ja 2016, 1. Yhteenveto 2. Sijainti ja demografia 3. Vertailu 4. Talous ja toiminta 5. Tulevaisuuden mahdollisuudet 6. Kävijäanalyysi NYKYTILANNE JA TULEVAT PAINOPISTEALUEET - KIIKKA Nykytila Rakennusteknisesti uimahalli on tyydyttävässä / välttävässä kunnossa Halli on suurelta osin alkuperäiskunnossa Uimahallille on tehty kuntoarvio vuonna 2012 missä suositellaan noin PTS toimenpiteitä Hallille on tehty ylläpitäviä korjaustoimenpiteitä noin vuoden 2014 jälkeen Tämän hetken arvio on noin 3 M (sis. Mm. altaiden korjaukset) Uimahallin allasosastolle on tehty kuntotutkimus 2016 missä on todettu altaiden betonirakenteissa ohuthietutkimuksen perusteella alkalikiviainesreaktion aiheuttamaa rapautumista Halli ei täytä esteettömyysvaatimuksia Halli on rajoitetusti käytössä Kunta joutuu tukemaan tällähetkellä jokaista käyntiä noin 8 eurolla (noin 240 t / vuosi) *Pirkanmaalla on Suomen yksi tuoreimmista kohteista missä alkalikiviainesreaktio korjattu. Tämä pidensi peruskorjausaikaa 6kk sekä altaan osalta kustannuksia noin 40%. Vastaavia tilanteita menossa noin 80% luvulla rakennetuista Suomen uimahalleista. Tulevat painopistealueet Halli vaatisi täydellisen peruskorjauksen, erityisesti allas tulisi tehdä täysin uudelleen ja tätä ei ole huomioitu PTS:ssä, mikä nostaisi korjaustarpeen noin 3 M * Toimivuus Sijainti ei tue Sastamalan väestöä. Suurimpaan väestökeskittymään missä asuu liki puolet koko kunnan väestöstä on n. 10km

21 VÄESTÖN SIJOITTUMINEN UIMAHALLIN SIJAINTIIN NÄHDEN (SIJAINTI KESKUSTA) 2015 JA ~ ~ ~ ~ ~ ~ % 49% %-osuus 1550 oppilasta*, ~44%, keskimäärin 1 km kävelymatkan päässä *Peruskoulut, lukio, Sasky Lähde: Sastamalan kunta, tilastokeskus

22 Sisältö Yhteenveto Sijainti ja demografia Vertailu Toiminta ja talous Tulevaisuuden mahdollisuudet Kävijäanalyysi (vertailukunta)

23 1. Yhteenveto 2. Sijainti ja demografia 3. Vertailu 4. Talous ja toiminta 5. Tulevaisuuden mahdollisuudet 6. Kävijäanalyysi UIMAHALLITYYPIT Perinteinen Perinteinen + optioita Toiminnalisuus- ja tilaoptimointiperusteinen 10 M M 9 M -> 3 allasta Pääallas Lastenallas Monitoimiallas 3 tai useampia Kuntouintiallas Lastenallas Monitoimiallas + Kylmäallas + Poreallas + hyppyallas 1 tai useampia* Monitoimiallas 1 iso allas muunneltavalla pohjalla sekä osastointi mahdollisuudella + Monitoimiallas + Kylmäallas + Poreallas Ympäristöystävällisyys Energiatehokkuus Uudistuvat energiamuodot Lähellä asiakasta Energiatehokas Vähemmän altaita Kompakti Uudistuvat energiamuodot Lähellä asiakkaita Perustuu OKM:n investointirahoituksen saamiseen. Yleinen tulkinta. Kiinteät toiminnot, mukautuvuus varausperiaatteella. Kiinteistössä kuntosali ja uimahallille välttämättömimmät toiminnot. Edellytyksenä uudenlainen kilpailuttaminen. Mukautuu päivänsisäisesti kävijäryhmille sopivaksi. Kiinteistössä ei ole mitään muuta toiminnallisuutta tai tiloja kuin uimahallille välttämättömimmät toiminnot. *OKM:n avustusta projektiin haettaessa tulee ottaa huomioon, että uimahallien avustus voi olla enintään euroa allastilaohjelman monipuolisuudesta riippuen ( dia 40)

24 KOKO- JA KOHDERYHMÄMÄÄRITTELY Viihtyisä ja toiminnallinen Hallille tyypillistä Monipuolinen vesitoiminta Muunneltavuus (esim. altaan syvyys + radan pituus) Tapahtumallisuus Perinteinen uimahalli Pysäköinti Pysäköintialueen uudelleen järjestelyt Olemassaoleva Kävijäprofiili Viikolla: vanhemmat, varttuneet, koululaiset ja erityisryhmät Viikonloppuisin: Perheet, lapset ja ajanviettopaikka Yrityskäyttäjät ja yritysten tarpeet Edellisten lisäksi muut vesiliikuntamahdollisuudet Näkökulmia Elävöittäminen (palvelunäkökulma) Houkuttelevuus (asukasnäkökulma) Allasratkaisu esim. Hybridiallastila Altaan syvyyden ja osan lämpötilan säätö => vesijumppa, hydro spinning, uimakoulut, jne. Terapia-allas Kylmäallas Kiinteistön muut palvelut Muut liikuntatilat (esim. kuntosali) Lounaskahvio Muita yrityksiä (esim. kampaaja, hieroja, fysioterapeutti, kosmetologi) Peruspalvelu Ei päivänsisäistä mukautuvuutta Vanhemmat, varttuneet ja nuoret Kunto, koululaisuinnit, Seurat Yritykset Perustarpeet täyttävä Kuntouintiallas Lasten allas Terapia-allas Kahvio Muut liikuntatilat (esim. kuntosali) Kävijäpotentiaali käyntikertaa vuodessa (kuntosali+uinti) käyntikertaa vuodessa (kuntosali+uinti) Vesi m2 600 m2 500 m2 Rakennus brutto* m m m2 *Rakennus brutto m2 = vesineliöt * (esim. Kuntosali nostaa kerrointa)

25 KUNTA C:N UIMAHALLIN KÄVIJÄANALYYSIÄ Kävijöiden jakautuminen ryhmittäin Lipputulojen jakautuminen ryhmittäin 37% Kävijämääräjakauma on hyvin tasainen, tämä on saavutettu tarjoamalla: Eläkeläiset ilmaiseksi ennen klo 16 Lapset perjantaisin klo 16 jälkeen ilmaiseksi 59% Lipputuloissa korostuu aikuisten osuus. Tähän vaikuttaa mm. Korkeampi lipun keskihinta Yrityksille myytävät liput Ei juuri ilmaiskävijöitä 55% 32% Eläkeläisten ja lasten osuus lipputuloista on pienempi, koska mm. Eläkeläisille tarjotaan ilmaiskäyntejä arkisin klo 16 saakka Lapset pääsevät perjantaisin klo 16 jälkeen ilmaiseksi uimaan Kunnassa haluttiin lisätä sekä lapsien että senioreiden liikkumista. Tämä tehtiin yhteistyössä koulu- ja sosiaalitoimen kanssa. Tutkimalla päivittäistä käyttöä eri kävijäryhmillä löydettiin vapaata tilaa arkisin aamu- ja päiväaikaan sekä perjantai iltana.

26 LIPUN HINNAN JA KÄVIJÄMÄÄRÄN VAIKUTUS REAALIHINTA / KUNNAN MAKSAMA TUKI Toimintakatteeseen vaikuttavat positiiviset seikat Käyttöasteen kohottaminen Toiminnan tehostaminen Lisäpalvelut (kuntosali jopa +20% - +40%) * Toimintakulujen muutosta kävijämäärän suhteen ei huomioitu Taulukon laskennoissa toimintakulujen oletetaan pysyvän vakiona M * (netto = toimintakulut - tuotot) Muuttuvina tekijöinä on kävijämäärä sekä lipun keskihinta Kunnan keskimääräinen tuki vuonna 2017 oli 8.86 / kävijä. Uuden hallin kohdalla tähän päästäisiin noin vuosikävijällä Kävijämäärä Kävijämäärä Kävijämäärä Laskenta: Lipun keskihinta X Kävijämäärä + Subventaatio** Toimintakulut* = 0 Viikoittain uintiaharrastavien ihmisten määrä Suomessa on 10% (useammin kuin kerran viikossa 5%, vähintään kerran vuodessa 52%). Esimerkiksi Sastamalan väestöstä siis noin henkilöä toisi uimahalliin vuosittaista kävijää. (Lähde: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry Uimahallien asiakastyytyväisyys 2016 Taloustutkimus Oy Syyskuu 2016 hlh T-15919) * Referenssikunnan oma laskelma; Kunnan oma uimahalli hankesuunnitelma 2017 ( asukasta, 650 allas-m2, kävijää sis. Kuntosali n. 25%) ** Subventio = kunnan maksama tuki uimahallin lipputulojen lisäksi kattamaan koko toiminta

27 OMISTUSMALLIEN TOIMINNAN JA RAHOITUKSEN EROAVAISUUDET OMANA TOIMINTANA Rahoitus lainaperustainen pääoman kuoletus poistojen kautta vuosittain tuettava rahoitusvastike kasvattaa investointirahoituksen tarvetta OMA OMISTUS / OSAKEYHTIÖ Rahoitus yhtiö hakee rahoituksen kaupungin takaus Kunnalla ei ostovelvollisuutta pääoman kuoletus poistojen kautta vuosittain tuettava budjettivaje Rakentaminen kaupunki rakennuttaa Toiminta - osavastuullista luotava organisaatio, päätöksenteon monitahoisuus osana laajempaa kaupungin budjettia henkilöstö hallinta kulkee kunnallisen päätöksen perusteella Kiinteistön käyttö- ja ylläpito Kiinteistön PTS Operointi valvonta opetustoiminta kassa ja oheispalvelut Vastuut omistaja suorittaa vain budjettivajeen tuen saa lipputulot palveluntuottaja vastaa kaikista kustannuksista tilojen vuokrausvastuu Rakentaminen kiinteistö Oy rakennuttaa Toiminta - vastuutettu toimitusjohtaja, selkeä vastuu kokonaisuudesta budjetin laadinta käytännön toimintojen organisointi ja hankinta vastaa budjetin kautta toiminnasta ja taloudesta markkinointi ja käyttöasteen seuranta kiinteistön käyttö- ja ylläpito kiinteistön PTS Operointi valvonta opetustoiminta kassa ja oheispalvelut Vastuut omistaja suorittaa vain budjettivajeen tuen saa lipputulot palveluntuottaja vastaa kaikista kustannuksista tilojen vuokrausvastuu

28 HANKKEEN AIKATAULU Tarveselvitys Hanke- ja rahoitusselvitys OKM-tukihakemusta varten - Jos valtuusto tekee ehdollisen myönteisen päätöksen, niin tehdään Kilpailutusmallin luominen Rakentaminen kk 2kk 2kk 2kk 18kk Valtuuston päätös - OKMtukihakemuksen jättäminen mennessä Edellyttää vuoden 2019 myönnetyistä rahoitushakemuks ista jonkun kohteen peruuttamista muuten 2020 Kilpailutus Käyttöönotto

29 KUINKA ETEENPÄIN - Esitetyt koko, kohde sekä rahoitus- ja kulumallit ovat suuntaa antavia arvioita perustuen kunnan omaan hankeselvitykseen, toteutuneisiin projekteihin, aluevalvontaviraston ja VTT:n ylläpitämään uimahallitietokantaan sekä konseptilla tehtyihin halleihin. Tarveselvitys Hanke- / hankintamallista päättäminen Eteneminen päätöksen mukaisesti

30 KOKO- JA KOHDERYHMÄMÄÄRITTELY Vaihtoehto A sisältää B:n lisäksi Viihtyisä ja toiminnallinen Hallille tyypillistä Monipuolinen vesitoiminta Muunneltavuus (esim. altaan syvyys + radan pituus) Tapahtumallisuus Pysäköinti Pysäköintialueen uudelleen järjestelyt Olemassaoleva Kävijäprofiili Viikolla: vanhemmat, varttuneet, koululaiset ja erityisryhmät Viikonloppuisin: Perheet, lapset ja ajanviettopaikka Yrityskäyttäjät ja yritysten tarpeet Vaihtoehto B Perinteinen uimahalli Peruspalvelu Ei päivänsisäistä mukautuvuutta Vanhemmat, varttuneet ja nuoret Kunto, koululaisuinnit, Seurat Yritykset Edellisten lisäksi muut vesiliikuntamahdollisuudet Näkökulmia Elävöittäminen (palvelunäkökulma) Houkuttelevuus (asukasnäkökulma) Allasratkaisu esim. Hybridiallastila Altaan syvyyden ja osan lämpötilan säätö => vesijumppa, hydro spinning, uimakoulut, jne. Terapia allas Poreallas Kylmäallas Erillinen hyppyallas** Kiinteistön muut palvelut Muut liikuntatilat (esim. kuntosali) Lounaskahvio Muita yrityksiä (esim. kampaaja, hieroja, fysioterapeutti, kosmetologi) Perustarpeet täyttävä Kuntouintiallas Lasten allas Kahvio Muut liikuntatilat (esim. kuntosali) Kävijäpotentiaali käyntikertaa vuodessa (kuntosali+uinti) käyntikertaa vuodessa (kuntosali+uinti) Vesi m m2 575 m2 Rakennus brutto* m m m2 **Hyppytornit ovat suosittuja mutta niiden käyttöaste on erittäin pieni. Altaan syvyyttä joudutaan kasvattamaan turvallisuuden takia. Tämä kasvattaa investointikustannuksia sekä osittain käyttökustannuksia (esim. hallin korkeusvaikutus, veden syvyysvaikutus, henkilökunnan valvonta ja koulutus kustannus). Hallin kiinnostavuutta lisätään muilla tavoin. Lähde: Nokian Kaupunki *Rakennus brutto m2 = vesineliöt * (esim. Kuntosali nostaa kerrointa)

31 RAHOITUS- JA KULUMALLIT VERTAILU - ESIMERKKEJÄ Uimahalli Oy Perinteinen rakentaminen Vesipinta-ala 600 m2 600 m2 Kävijämäärä vuodessa Investointi 10 M ( OKM tuki) 10 M ( OKM tuki) Laskennassa Purkukustannukset Liittymämaksut (sähkö, lämpö, vesi) olemassa olevien liittymien siirto? Oletus: Kävijämäärä pysyy vakiona! Lipputulot (ka /kpl) / v / v Pääomakustannus investoinnista (2.5%, 20v) / v / v Ylläpitokustannus / v (- lipputulot) / v (- lipputulot) Operointikustannus (uimavalvonta yms.) Sisältyy Sisältyy Kiinteistön PTS-suunnitelma (varaus /v) / v / v Sopimuksen päättyminen Marginaalinen jäännösarvo 0 Kunnan tuki vuodessa Rahoitus 20v Rahoittaja: kiintestöleasing Kunnan tase * PTS on laskennallinen sekä katsottu kokonaisuutena ja käytetty keskiarvoja. Valitut tekniset ratkaisut vaikuttavat PTS:n kustannukseen ja tästä syystä laskenta tehdään lopullisen ratkaisun mukaan. *** Kustannus riippuu kävijämäärästä sekä vesipinta-alasta ja sisältyvistä palveluista

32 Sisältö Yhteenveto Sijainti ja demografia Vertailu Talous ja toiminta Tulevaisuuden mahdollisuudet Kävijäanalyysi (vertailukunta)

33 ALUEELLINEN KEHITYS Osa kehittyvää keskustaa Alue Brändäys Uutta toiminnallisuutta Perheille, senioreille, yritysten työhyvinvointi, ennakoiva terveydenhoito Lisää yrityksiä ja työpaikkoja Uimahalli 7-10 hlöä Hyvinvointipalvelut 3-5 hlöä Flow Park, HOP LOP, Super Park (15 hlöä) Kaupunki Lisää verotuloja, Lisää toimintaa alueelle

34 SASTAMALAN UIMAHALLIALUEEN - TULEVAISUUS Alueen käyttö Uimahallin kävijämääriä ja liiketoimintaa on mahdollista parantaa tarjoamalla uimahallin läheisyydessä muita kävijöitä tukevaa liiketoimintaa Erikoiskauppoja Hieronta Fysioterapia Muu liikunta Rakennusoikeuden salliessa on hyvä huomioida laajennusmahdollisuus Ympäristökuntien vaikutus Erityisesti hallittomien lähikuntien vaikutus on hyvä huomioida

35 1. Yhteenveto 2. Sijainti ja demografia 3. Vertailu 4. Talous ja toiminta 5. Tulevaisuuden mahdollisuudet 6. Kävijäanalyysi SASTAMALA KÄVIJÄMÄÄRÄARVIO TAUSTATIETOJA Liikkuva lapsi on paras investointi Suomalaisista aikuisista 30 prosenttia ei harrasta lainkaan liikuntaa. Samaan aikaan tiedämme, että pieni osa väestöstä, noin 20 prosenttia, aiheuttaa 80 prosenttia sosiaali- ja terveysalan kustannuksista. Liikkumattomuudessa puhutaan jopa 2 miljardin kustannuksista vuodessa. Liikunta edistää henkistä ja fyysistä terveyttä sekä mikä tärkeintä, tuo usein myös yhdessäoloa ja ihmissuhteita. Liikkumattomuuden aikapommi on siis jo räjähtänyt, mutta vielä huolestuttavampaa on lasten liikkumattomuus. nvestointi.711.blog Liikkumaton lapsi ei liiku aikuisenakaan lapsuudessa omaksuttu liikunnallinen elämäntapa säilyy läpi elämän. Liikunnan harrastaminen auttaa omaksumaan terveellisen elämäntavan Liikunnalla on ehkäisevä vaikutus yli 20 eri sairauden kehittymiseen Liikunnallinen passiivisuus tekee tilaa monille riskitekijöille. LAPSENA ALOITETULLA LIIKUNNALLA ON SELKEÄ YHTEYS ELINIKÄISEEN TERVEYTEEN Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua

36 SASTAMALAN TERVEYSLIIKUNTAKYSELY 2017 Sastamalassa on tehty terveysliikuntakysely vuonna Yli 18-vuotiailla (otos 186) ylivoimaisesti halutuimmat oli Kävelylenkki (50%) Uinti (49%) vuotiailla (otos 350) ylivoimaisesti halutuimmat oli Pyöräily (41%) Jalkapallo (32%) 7 10-vuotiailla (otos 253) ylivoimaisesti suosituimmat oli Pyöräily (66%) Uinti (60%) Sastamalassa on myös perustettu työryhmä vuonna 2018 tutkimaan valtuustoaloitetta Valtuustoaloite koskien harrastustakuuta, että jokaiselle lapselle taataan vähintään yksi harrastus (853/12.05/2016)

37 SASTAMALA KÄVIJÄMÄÄRÄARVIO TAUSTATIETOJA

38 Terve ja liikkuva Sastamala toimialakohtainen suunnitelma Uimahallin toiminnallisuuden kannalta huomioitavia tekijöitä Koulut Peruskoulu, lukio, ammattioppilaitokset Miten tämä heijastuu vesiliikuntatilatarpeisiin? Mahdolliset kustannusvaikutukset (budjetointi) Vaikutukset kävijämääriin (vapaa-aika ja opetus) Liikuntapalvelut Miten tämä heijastuu vesiliikuntatilatarpeisiin? Mahdolliset kustannusvaikutukset (budjetointi) Maksuton / maksullinen? Yritykset? Vaikutukset kävijämääriin (Aikuiset, nuoret, seniorit)

39 VÄESTÖKESKITTYMÄT Mouhijärvi Keikyä Kiikka Keskusta

40 Sisältö Yhteenveto Sijainti ja demografia Vertailu Talous ja toiminta Tulevaisuuden mahdollisuudet Kävijäanalyysi (vertailukunta)

41 ALLE ASUKKAAN HALLIKUNNAT SEKÄ NIIDEN RUUHKAISUUS Kävijää / aukiolotunti (keskiarvo) 6 Aukioloruuhkaisuusindeksi = Sport Venue Oy:n oma laskentakaava. Tässä on huomioitu erityisesti altaiden ruuhkaisuus aukiolotuntien aikana. >6.5 halli on ruuhkainen. <6.5 halli ei ole ruuhkainen. Todellinen ruuhkaisuus = Sport Venue Oy:n oma laskentakaava. Tässä on aukioloruuhkaisuusindeksin lisäksi huomioitu RT-kortin kävijäkerroin*. >0 halli on ruuhkainen pääasiassa oman kunnan asukkaiden ansiosta. <0 hallin ruuhkaisuuteen vaikuttaa ulkopaikkakunnat. Tämän luvun noustessa yli 3.5 hallissa on myös ruuhkaisuuden tuntua Ulkopaikkakuntien vaikutus kasvaa 0 Sastamala on alle asukkaan paikkakunnista yksi ruuhkaisimmista uimahallipaikkakunnista aukioloaikojen suhteessa kävijämäärään. *Kävijäkerroin = Uimahallin kävijämäärä / kunnan asukasluku. Tätä lukua käytetään uimahallin mitoitukseen ja tässä suositusluku on 5.5. Suomen keskiarvo on nykyisissä halleissa 4.9 mutta mitä pienempi kunta sitä korkeampi kävijäkerroin on Lähde: Sport Venue uimahallitietokanta

42 UIMAHALLIEN KÄVIJÄANALYYSIÄ Tuntitason kävijävertailu 3 eri uimahallin välillä 2017 arki+vkonloppu* Kunta C:n uimahallin kävijät tasatunnein ryhmittäin. Kuvaajassa ryhmien kumulatiiviset osuudet tasatunneittain. Kunta C:ssä on verrokkikuntiin nähden tasaisin päiväprofiili mutta iltakäyttö on huomattavasti vajaampaa ja se muodostuu suurimmaksi osaksi lapsista ja aikuisista. *arki ja viikonloppu profiilit eroavat yleensä toisistaan. Näissä kuvaajissa on arki ja viikonloppu profiilit yhdistettynä Kunta C:n uimahallin kävijät tasatunnein ryhmittäin. Kuvaajassa ryhmäkohtaiset kävijämäärät tasatunnein. Kunta C Kunta A Kunta B Ma :30 Ti :30 Ke :30 To :30 Pe :30 La Su Hallien aukiolo tuntia viikossa Kiikka 30.5 t/vko Keikyä 24 t/vko Kunta C 75 t/vko Kunta A 84 t/vko Kunta B 90.5 t/vko

43 KUNTA C:N UIMAHALLIN TUNTITASON KÄVIJÄT Kävijät tuntitasolla ryhmittäin Arki Viikonloppu Arki + viikonloppu Kävijät tuntitasolla kumulatiivinen ryhmittäin