HOLLOLAN KUNTA HYVINVOINTIASEMAN LUON- TOSELVITYS. Liite 5. Vastaanottaja Hollolan kunta. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä 14.8.
|
|
- Martta Hakala
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Liite 5 Vastaanottaja Hollolan kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä Viite HOLLOLAN KUNTA HYVINVOINTIASEMAN LUON- TOSELVITYS
2 HOLLOLAN KUNTA HYVINVOINTIASEMAN LUONTOSELVITYS Päivämäärä Laatijat Heli Lehvola Tarkastaja Jussi Mäkinen Kuvaus Selvitys hyvinvointiaseman alueen luontoarvoista Viite Kansikuva Metsätähti selvitysalueella Ramboll Niemenkatu LAHTI P F
3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LIITO-ORAVAT Liito-oravan uhanalaisuus ja suojelustatus Yleistä liito-oravista Aikaisemmat liito-oravahavainnot Menetelmät Tulokset 2 3. LINNUSTO Menetelmät Tulokset 3 4. LEPAKOT Yleistä lepakoista Suomen lepakot Yleisimmät lepakkolajit Suomessa Lepakoiden suojelu Lepakkoalueiden luokittelu Menetelmät Lepakkohavainnot 6 5. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT Menetelmät Suunnittelualueen yleiskuvaus Arvokkaat luontokohteet Uhanalaiset eliölajit Selvitysalueen luontotyyppien kuvaukset 7 6. YHTEENVETO 9 7. LÄHTEET 10
4 HYVINVOINTIASEMAN LUONTOSELVITYS 1 1. JOHDANTO Hollolan keskustaan on suunnitteilla 30 kerrosneliömetrin laajuisen hyvinvointiaseman rakentaminen. Asemakaavan muutosta varten hyvinvointiaseman alueelle ja läheisyyteen laadittiin luontoselvitys (Kuva 1-1). Kevään ja kesän 2018 aikana asemakaavan muutosalueelta laadituissa selvityksissä tarkasteltiin liito-oravien esiintymistä, alueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä sekä linnustollisia arvoja. Lisäksi yhdellä maastokäynnillä selvitettiin alueen soveltuvuutta lepakoiden elinympäristöksi. Selvityksen laatimisesta on vastannut FM biologi Heli Lehvola Ramboll Finland Oy:stä. Selvitys on laadittu Hollolan kunnan toimeksiannosta. Kuva 1-1 Selvitysalue sijaitsee Hollolan kuntakeskuksessa. Selvitysalueen rajaus on esitetty kartassa.
5 HYVINVOINTIASEMAN LUONTOSELVITYS 2 2. LIITO-ORAVAT 2.1 Liito-oravan uhanalaisuus ja suojelustatus Liito-orava (Pteromys volans) on taigalaji, joka elää Suomessa esiintymisalueensa länsireunalla. Suomen eliölajiston viimeisimmässä uhanalaisluokituksessa (Liukko ym. 2015) liito-orava on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi (NT). Liito-orava kuuluu luontodirektiivin liitteiden II ja IV(a) lajeihin. Luonnonsuojelulain 49 :ssä todetaan, että luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Lisääntymis- ja levähdyspaikka käsittää pesäpuiden lisäksi niiden läheisyydessä sijaitsevat suojaa ja ravintoa tarjoavat puut. 2.2 Yleistä liito-oravista Liito-orava suosii varttuneita kuusivaltaisia sekametsiä, mutta tulee toimeen nuoremmissakin metsissä, joissa on riittävästi lehtipuita ravintokohteiksi ja kolopuita pesäpaikoiksi. Luontaisessa elinympäristössä kasvaa järeitä haapoja sekä kuusia, leppää ja koivua. Tyypillinen liito-oravan asuttaman metsän puusto on vaihtelevan ikäistä ja puusto muodostaa useita latvuskerroksia. Liito-oravan reviirit ovat usein kallioiden juurilla, pienvesien varsilla ja rinteissä. Vanhojen sekametsien puuttuessa liito-orava suosii peltojen reunametsiä, vesistöjen rantametsiä ja pihametsiä. Liito-oravan pääravintopuu on haapa ja leppä, mutta myös koivu ja raita kelpaavat ravinnoksi. Liito-orava pesii mielellään tikan tekemässä haavankolossa, oravan tekemässä kuusen risupesässä tai pöntössä. Liito-orava käyttää keskimäärin 3-8 pesäpaikkaa. Aikuisen lii-to-oravanaaraan elinpiiri on yleensä kooltaan 4-10 hehtaaria, koiraan keskimäärin hehtaaria. Yhden uroksen elinpiirissä voi olla useita naaraiden elinpiirejä. Reviirillä on usein 1-3 ydinaluetta, jotka saattavat olla metrin päässä toisistaan; näillä ydinalueilla liito-oravat ruokailevat ja pääasiassa oleskelevatkin. Ydinalueet ovat usein haapa- ja leppävaltaisia reheviä lehto-laikkuja, joilla on sekä ravinto- että kolopuita ja myös sopivaa suojapuustoa näiden välillä. Liito-oravan ydinalueet ovat kokonaisuudessaan luonnonsuojelulain tarkoittamia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Liitooravan biologiaan liittyvä huomionarvoinen erikoispiirre on se, että liito-oravien käyttämä alue voi olla väliaikaisesti tyhjä, mutta se voidaan asuttaa myöhemmin uudestaan. Liito-orava liitää ihopoimunsa varassa puusta toiseen ja pystyy liitämään n metriä leveiden aukkojen yli, riippuen puuston korkeudesta. Yli 40 metriä leveät aukeat alkavat muodostaa esteitä liito-oravan liikkumiselle. Maassa laji on kömpelö. 2.3 Aikaisemmat liito-oravahavainnot Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä uhanalaisten eliölajien rekisterissä (poiminta ) on yksi havainto liito-oravasta, joka sijoittuu Soisalmensuon läheisyyteen noin kilometrin etäisyydelle suunnittelualueen rajauksesta. Havainto on tehty vuonna 2004, ja se on sijaintitiedoiltaan tarkka. 2.4 Menetelmät Liito-oravan esiintymistä alueella kartoitettiin etsimällä lajin ruokailu- ja pesimäpaikoiksi sopivien puiden ja puuryhmien alta liito-oravan papanoita. Erityisen tarkasti tarkistettiin kolopuiden, metsikön suurempien kuusten sekä isojen haapojen tyvet. Papanoita kertyy yleensä eniten talven aikana käytettyjen kolopuiden alle. Liito-oravan käyttämän kolopuun alla ei kuitenkaan ole aina havaittavissa jätöksiä, ja pesäpaikan lisäksi papanoita voi löytyä myös ruokailupaikkojen alta. Maastokäynti suunnittelualueelle tehtiin Tulokset Selvitysalueelta tai sen läheisyydestä ei tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Suunnittelualueen puusto käsittää kuusivaltaista metsätaloustoimin käsiteltyä metsikköä, jossa kasvaa lisäksi koivua, mäntyä ja paikoin haapaa.
6 HYVINVOINTIASEMAN LUONTOSELVITYS 3 3. LINNUSTO 3.1 Menetelmät Suunnittelualueen linnustoa selvitettiin kahden käyntikerran kartoituslaskentamenetelmällä. Alue kuljettiin kattavasti lävitse ja siten, että mikään kohta ei jäänyt yli metrin päähän. Kartoitukset tehtiin aamun aikana klo välillä, jolloin lintujen lauluaktiivisuus on korkeimmillaan. Kaikki maastossa havaitut lajit kirjattiin ylös. Mikäli huomionarvoisia lajeja olisi havaittu, niiden havaintotiedot olisi kirjattu muistiin ja havaintopaikat tallennettu GPS-laitteeseen. 3.2 Tulokset Suunnittelualueelta tulkittiin pesivänä yhteensä kahdeksan lajia, jotka kaikki ovat yleisiä rakennetun ympäristön lajeja (taulukko 1). Huomionarvoisia lajeja selvitysalueelta ei havaittu. Huomionarvoisiksi lajeiksi on tässä selvityksessä tulkittu lintudirektiivin liitteen I lajit, valtakunnallisesti uhanalaiset, alueellisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lintulajit sekä Suomen erityisvastuulajit*. Taulukko 1 Kaava-alueella havaitut lintulajit ja arvio niiden parimääristä. Suomenkielinen nimi Tieteellinen nimi Arvio parimäärästä Hippiäinen Regulus regulus 1 Kirjosieppo Ficedula hypoleuca 1 Mustarastas Turdus merula 1 Naakka Corvus monedula ei pesivä Peippo Fringilla coelebs 2 Punarinta Erithacus rubecula 1 Räkättirastas Turdus pilaris 1 Talitiainen Parus major 1 Tervapääsky Apus apus ei pesivä Varis Corvus corone cornix ei pesivä Vihervarpunen Carduelis spinus 1 Västäräkki Motacilla flava ei pesivä *) Erityisvastuulajit ovat lajeja, joista Suomella on erityinen vastuu lajien säilymisestä. Lajit ovat pohjoisia alkuperäislajeja, joiden kanta on Euroopan maantieteellisellä alueella harva, esiintymisalue suppea ja/tai laji yleinen vain Suomessa. Vastuu merkitsee sitä, että tutkimusta ja seurantaa on tehostettava ja laji tulee huomioida maankäytön suunnittelussa. 4. LEPAKOT 4.1 Yleistä lepakoista Suomen lepakot Suomessa on tavattu yhteensä 13 lepakkolajia. Näistä kuuden on havaittu lisääntyvän maassamme. Yleisin ja laajimmalle levinnyt on pohjanlepakko (Eptesicus nilssoni), jota tavataan Lappia myöten. Sen lisäksi yleisesti esiintyviä lajeja ovat viiksisiippa (Myotis mystacinus), isoviiksisiippa (M. brandtii) ja vesisiippa (M. daubentonii) sekä korvayökkö (Plecotus auritus). Suomen EUROBATS-raportin mukaan (Kyheröinen ym. 2003) viiksisiippojen levinneisyys ulottuu pohjoisille leveyspiireille asti, korvayökön ja vesisiipan pohjoisille leveyspiireille asti. Edullisilla paikoilla siippoja on kuitenkin tavattu jopa 66 leveysasteen pohjoispuolella (Wermundsen 2010). Muut Suomessa tavatuista lajeista esiintyvät harvinaisempina lähinnä etelärannikon tuntumassa. Puutteellisen seurannan vuoksi kaikkien lajien esiintymisalueita ei kuitenkaan toistaiseksi tunneta tarkkaan. Suomessa esiintyvät lepakot ovat kaikki hyönteissyöjiä. Ne saalistavat öisin ja lepäävät päivän suojaisassa paikassa. Päiväpiiloiksi sopivat esimerkiksi puunkolot ja rakennukset, jotka sijaitsevat lähellä ruokailualueita. Runsaimmin lepakoita esiintyy maan eteläosan kulttuuriympäristöissä.
7 HYVINVOINTIASEMAN LUONTOSELVITYS 4 Laajoilla metsäalueilla ne ovat harvinaisempia, etenkin kun sopivien kolopuiden määrä on metsätalouden vuoksi vähentynyt. Talven lepakot viettävät horroksessa. Ne siirtyvät syksyllä talvehtimispaikkoihin, jollaisiksi käyvät mm. kallioluolat ja rakennukset. Osa lepakoista voi muuttaa syksyllä pidempiäkin matkoja etelään talvehtimaan. Muuttokäyttäytyminen vaihtelee lajista ja elinalueesta riippuen, ja siitä tiedetään toistaiseksi varsin vähän. On kuitenkin arveltu, että lepakoiden muuttoreitit seuraavat rannikkoa tai vastaavia yhtenäisiä vesialueita, joita pitkin niiden on helppo suunnistaa Yleisimmät lepakkolajit Suomessa Pohjanlepakko on Suomen lepakoista yleisin ja laajimmalle levinnyt. Pohjanlepakko on vahva lentäjä se lentää jopa kymmenien metrien korkeudessa ja suosii melko avoimia maisemia. Se ei yleensä lennä lehvästön joukossa, vaan liikkuu mieluusti avoimissa pihoissa tai teiden varsilla, jopa kaupunkiympäristössä katulampun valossa. Päiväpiilona se suosii erityisesti rakennuksia. Se talvehtii usein yksin tai muutaman lajitoverin kanssa varsin viileissä oloissa kellarissa tai muussa sopivassa paikassa. Pohjanlepakko on kuitenkin sopeutunut elämään myös pohjolan yöttömässä yössä ja saatetaan nähdä saalistamassa myös päivisin keväällä. Tuulisella säällä ja sateella lepakot eivät yleensä saalista, mutta pohjanlepakkoja voidaan havaita myös tihkusateella ja tuulisella säällä. Viiksisiippalajeja ei ole mahdollista erottaa toisistaan detektorin ja näköhavainnon avulla. Isoviiksisiipan ja viiksisiipan pystyy erottamaan vain tarkkojen anatomisten tuntomerkkien perusteella. Lepakkojen pyydystämiseen tarvitaan erityislupa, joten tässä tutkimuksessa lajit on laskettu lajipariksi viiksisiipat. Viiksisiippalajit saalistavat mieluiten metsäisissä maisemissa. Ne pysyttelevät poissa aukeilta alueilta ja karttavat valoisia alueita. Viiksisiippojen päiväpiilo voi löytyä ullakolta ja talviasumus luolasta. Vesisiippa saalistaa pääasiassa surviaissääskiä veden pinnasta, mutta voi saalistaa myös lehti- ja sekametsien aukoissa. Vesisiippojen mieluisinta elinympäristöä ovat metsät, joissa on pienipiirteisiä vesistöjä ja kosteikoita. Talvipiiloina ovat usein kosteat luolat, joissa se talvehtii lajitoveriensa kanssa Lepakoiden suojelu Kaikki Suomen lepakkolajit kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittuihin lajeihin. Tämä tarkoittaa, että niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kiellettyä (luonnonsuojelulaki 49 ). Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan 39 :n rauhoitussäännöksistä ja 49 :n kielloista voidaan poiketa vain luontodirektiivin artiklassa 16(1) mainituin perustein. Kaikki lepakkolajit on myös rauhoitettu luonnonsuojelulain 38 :n nojalla. Tämän lisäksi Suomi on allekirjoittanut lepakoiden suojelua koskevan kansainvälisen EUROBATS-sopimuksen, joka velvoittaa mm. lepakoiden talvehtimispaikkojen, päiväpiilojen ja tärkeiden ruokailualueiden säilyttämiseen. Lepakoiden suurin uhkatekijä on soveliaiden elinympäristöjen katoaminen. Maatalousympäristöjen yksipuolistuminen ja lisääntynyt kemikaalien käyttö vähentävät saatavilla olevaa ravintoa; tiiviimpi rakentaminen ja metsätalous puolestaan päiväpiilopaikkoja. Viimeisimmässä Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa ripsisiippa (M. nattereri) on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN) ja pikkulepakko (Pipistrellus nathusii) vaarantuneeksi (VU). Näistä ripsisiippa on myös luokiteltu luonnonsuojeluasetuksessa erityistä suojelua vaativaksi lajiksi Lepakkoalueiden luokittelu Maankäytön suunnittelussa lepakoiden käyttämät alueet luokitellaan Suomen Lepakkotieteellisen Yhdistyksen ohjeistuksen (SLTY 2012) mukaan seuraavasti: Luokka I: Lisääntymis- tai levähdyspaikka Ehdottomasti säilytettävä, häirintä tai heikentäminen luonnonsuojelulaissa kielletty
8 HYVINVOINTIASEMAN LUONTOSELVITYS 5 Hävittämiselle tai heikentämiselle haettava lupa paikalliselta ELY-keskukselta Jos poikkeuslupa myönnetään, tulee lepakoille aiheutuvaa haittaa pienentää esimerkiksi asentamalla korvaavia päiväpiilopaikkoja, kuten pönttöjä. Suunnittelussa suositellaan otettavaksi huomioon suojeltuun kohteeseen liittyvät lepakoiden käyttämät kulkureitit ja ruokailualueet. Luokka II: Tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti Alueen arvo lepakoille huomioitava maankäytössä (EUROBATS) Vahva suositus, jolla ei kuitenkaan ole suoraan luonnonsuojelulain suojaa. Tärkeä saalistusalue voi olla sellainen, jolla saalistaa monta lajia ja/tai alueella saalistaa merkittävä määrä yksilöitä. Aluetta käyttävä laji on harvinainen tai harvalukuinen. Alue on todettu tai todennäköinen siirtymäreitti päiväpiilon ja saalistusalueen välillä. Jos siirtymäreitti katkaistaan, tulisi toteuttaa korvaava reitti. Luokka III: Muu lepakoiden käyttämä alue Maankäytössä mahdollisuuksien mukaan huomioitava alueen arvo lepakoille Lepakoiden käyttämä alue, laji/tai yksilömäärä pienempi Ei mainittu luonnonsuojelulaissa eikä suoranaisia suosituksia EUROBATS-sopimuksessa 4.2 Menetelmät Lepakkoselvitys toteutettiin kesäkuussa 2018 yhden käyntikerran detektorikartoituksena aktiivista havainnointia käyttäen. Aktiivisessa kartoituksessa selvittäjä on koko ajan läsnä. Kartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö alueella lepakoita. Kartoitus tehtiin Jokaisella lepakkolajilla on tunnusomainen kaikuluotausääni, jonka perusteella suurin osa lajeista voidaan määrittää lepakkoilmaisimen eli -detektorin avulla. Poikkeuksen muodostaa lajipari viiksisiippa ja isoviiksisiippa, jotka on mahdollista erottaa toisistaan vain tarkkojen anatomisten tuntomerkkien perusteella. Myös muiden siippalajien erottaminen toisistaan on tietyissä olosuhteissa ongelmallista. Aktiivinen kartoitus kohdennettiin koko selvitysalueelle siten, että koko selvitysalue tuli kartoitetuksi. Selvitys aloitettiin auringonlaskun jälkeen ja välillä lepakoita pysähdyttiin kuuntelemaan. Lepakot pyrittiin aina myös näkemään lento- ja saalistuskäyttäytymisen havainnoimiseksi, lajinmäärityksen vahvistamiseksi ja yksilömäärien arvioimiseksi. Kartoitus päätettiin aamuyöllä (Kuva 4-1). Sää oli kartoitushetkellä poutainen ja tyyni, lämpötila oli 13 o C. Tämän lepakkoselvityksen kartoituksessa käytettiin Petterson D240X-detektoria.
9 HYVINVOINTIASEMAN LUONTOSELVITYS 6 Kuva 4-1 Lepakkoselvityksen aikaan sää oli tyyni ja poutainen. 4.3 Lepakkohavainnot Kartoituksessa havaittiin yksi ohilentävä pohjanlepakko. Muita havaintoja lepakoista ei tehty. Selvitysalue ei ole lepakoille erityisen soveltuvaa elinympäristöä alueelle tehtyjen metsätaloustoimien johdosta.
10 HYVINVOINTIASEMAN LUONTOSELVITYS 5. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT 5.1 Menetelmät 7 Alueelle tehtiin luontokartoitus Maastokäynnillä kartoitettiin suunnittelualueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä pääpainon ollessa vesilain 2. luvun 11 mukaisissa kohteissa, luonnonsuojelulain 29 :ssä mainituissa suojelluissa luontotyypeissä, uhanalaisissa luontotyypeissä (Raunio ym. 2008) sekä huomionarvoisissa kasvilajeissa. Lisäksi huomiota kiinnitettiin puulajijakaumaan, puuston tilajakaumaan ja erirakenteisuuteen sekä havu- ja lehtilahopuun määrään. 5.2 Suunnittelualueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu eteläboreaaliselle vyöhykkeelle ja siinä edelleen vuokkovyöhykkeen eli Lounaismaan alueelle. Kaavamuutosalue on laajuudeltaan noin 1, hehtaaria, mutta osin kaavamuutosalueen kanssa päällekkäinen luontoselvitysalue on noin 1,12 ha. Luontoselvitysalue rajoittuu pääosin teihin ja rakennuksiin. Selvitysalue käsittää puustoista viheraluetta rakennetun ympäristön keskellä. 5.3 Arvokkaat luontokohteet Selvitysalueelta ei tehty havaintoja vesilain 2. luvun 11 ja luonnonsuojelulain 29 mukaisista kohteista tai uhanalaisista luontotyypeistä ja huomionarvoisista kasvilajeista. 5.4 Uhanalaiset eliölajit Selvitysalueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajin havaintoja ympäristöhallinnon Eliölajit tietokannassa (Suomen ympäristökeskus ). Maastoselvityksissä ei tehty havaintoja uhanalaisista eliölajeista. 5.5 Selvitysalueen luontotyyppien kuvaukset Luontotyyppikuvioiden rajaukset on esitetty kuvassa 5-1 ja kuvioiden kuvaus alla. Kuva 5-1 Suunnittelualueen kasvillisuus- ja luontotyyppikuviointi.
11 HYVINVOINTIASEMAN LUONTOSELVITYS 8 Kuvio 1. Kuviolla kasvaa varttuvaa ja varttunutta kuusivaltaista tuoreen kankaan sekametsää. Kuusen ohella kasvaa mäntyä, koivua ja paikoin hieman haapaa (Kuva 5-2). Kasvillisuus käsittää lähinnä mustikkaa, puolukkaa, metsäkastikkaa, oravanmarjaa, metsäalvejuurta, metsälauhaa, metsätähteä ja kieloa. Lisäksi kuvion eteläosassa kasvaa hieman katajaa ja kanervaa. Kuva 5-2 Kuvion 1 sekapuustoa. Kuviot 2., 5., 6. Joutomaa, tiet, pientareet (Kuva 5-3). Kuvio 3. Kuviolla kasvaa varttunutta tuoreen kankaan kuusikkoa, jossa kasvaa sekapuuna muutamia mäntyjä ja haapoja (Kuva 5-3). Kenttäkerros on aukkoinen ja se koostuu mustikasta, kevätpiiposta, metsäkastikasta, metsätähdestä ja oravanmarjasta. Kuva 5-3 Vasemmalla kuvion 2 joutomaata ja oikealla kuvion 3 varttunutta kuusikkoa.
12 HYVINVOINTIASEMAN LUONTOSELVITYS 9 Kuvio 4. Kuviolla kasvaa nuorta ja varttuvaa havupuuvaltaista sekapuustoa (Kuva 5-4). Kuusen ja männyn ohella kasvaa koivua ja hieman raitaa. Kasvillisuus edustaa tuoreen kankaan lajistoa kuten kuvioilla 1 ja 2. Lisäksi rinteen yläosissa kasvaa metsänätkelmää ja aitovirnaa. Kuva 5-4 Kuvion 4 varttuvaa sekametsää. 6. YHTEENVETO Selvitysalueelta tai sen läheisyydestä ei tehty havaintoja liito-oravasta. Selvitysalueen linnusto on tyypillistä ja yleistä rakennettujen ympäristöjen lajistoa. Selvitysalueella ei tehty havaintoja huomionarvoisista lajeista. Selvitysalueelta ei tehty havaintoja vesilain 2. luvun 11 ja luonnonsuojelulain 29 mukaisista kohteista tai uhanalaisista luontotyypeistä ja huomionarvoisista kasvilajeista. Alueen metsiköt ovat luonnontilansa menettäneitä kasvatusmetsiköitä eikä niillä ole erityisiä suojelullisia arvoja. Selvitysalueen luontoarvot ovat tavanomaisia eikä niitä ole tarvetta erikseen huomioida maankäytön suunnittelussa. Lahdessa 14. päivänä elokuuta 2018 RAMBOLL FINLAND OY Jussi Mäkinen FM ympäristöekologi Heli Lehvola FM biologi
13 HYVINVOINTIASEMAN LUONTOSELVITYS LÄHTEET Liukko, U-M; Henttonen, H.; Hanski, I.K; Kauhala, K.; Kojola, I.; Kyheröinen, E-M; Pitkänen, J. 2015: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2 Suomen ympäristökeskus: Eliölajit tietorekisterin poiminta Suomen ympäristökeskus Kansainväliset vastuulajit: linnut. FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit/Kansainvaliset_vastuulajit Söderman, T Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVAmenettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Suomen ympäristökeskus 109. Helsinki. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s. Wermundsen, T Bat habitat requirements implications for land use planning. Dissertationes Forestales 111. University of Helsinki, Department of Forest Sciences.
14 Liite 6 Taustakartta: OpenStreetMap HOLLOLA TERVEYSTIEN KAAVAHANKKEIDEN LIIKENNETARKASTELUT
15 SIMULOINTIEN PERUSTEET Toimivuustarkastelut tehtiin Synchro/SimTraffic ohjelmalla. Simuloinneissa tutkittiin uuden maankäytön tuottaman ajoneuvoliikenteen vaikutuksia Tiilijärventien ja Terveystien liittymään aamu- (AHT) ja iltahuipputunnin (IHT) liikennemäärillä nykytilanteessa ja ennustevuonna 2040 Toimivuustarkasteluissa esitetyt palvelutasoluokat perustuvat valoohjaamattomissa liittymissä HCM2010 ja valo-ohjatuissa liittymissä Tasoliittymätohjeeseen Tutkittiin 8 erilaista tilannetta AHT ja IHT nykytilanne AHT ja IHT nykytilanne uudella maankäytöllä AHT ja IHT 2040 ilman uutta maankäyttöä AHT ja IHT 2040 uudella maankäytöllä
16 LIIKENNE-ENNUSTE Liikenne-ennusteet pohjautuvat aamu ja iltahuipputunnin liikennelaskentoihin Laskennat suoritettiin torstaina Laskenta-ajanjaksot olivat klo 7-9 ja Laskennoista tunnistettiin jokaisen suunnan kysyntähuiput Myös jalankulkijat ja pyöräilijät laskettiin ajoneuvoliikenteen ohessa. Raskaan liikenteen osuus on arviolta noin 2-3 % keskimääräisestä arkivuorokausiliikenteestä.
17 LIIKENNE-ENNUSTE Uuden maankäytön tuottamat liikennemäärät perustuvat Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa oppaaseen. Hyvinvointiasema tuottaa noin 515 ajoneuvokäyntiä vuorokaudessa ja Seniorikortteli 110 ajoneuvokäyntiä vuorokaudessa Liikennetuotoksen suuntautuminen perustuu liikennelaskennoissa havaittuihin suuntautumisiin. Vanhan terveysaseman nykyinen liikenne on huomioitu uuden maankäytön liikennemäärän lisäyksessä (mm. entisellä parkkialueella ollut kaksi liittymää Terveystielle) Ennustevuoteen 2040 mennessä muun liikenteen on oletettu kasvavan 20 %. seudullisesti tarkastellen Lahden eteläisen ohikulkutien avaaminen vähentää liikennemäärien kasvupainetta alemmalla verkolla
18 MUUTA HUOMIOITAVAA ENNUSTEESTA Terveyskeskuksen, hyvinvointiaseman ja seniorikortteliin tehtävät matkat ajoittuvat oletettavasti eriaikaan kuin muun liikenteen kysyntähuippu (tavallisesti klo 7-8 ja välillä) Klo 06-07:30 välillä saapuu suurin osa työntekijöistä Klo 07:-15:30 asiakkaat saapuva terveyskeskukseen, aamulla kysyntä korkeampi kuin iltapäivällä (päivystys) Klo työntekijät poistuvat Klo 16 terveysasema suljetaan, lähes kaikki asiakkaat poistuneet Seniorikorttelissa vierailijat ajoittuvat tasaisesti pitkin päivää
19 KVL ILMAN UUTTA MAANKÄYTTÖÄ MAANKÄYTÖN KANSSA KVL2018 KVL2018 KVL2040 KVL2040 KVL Jk+pp* KVL Jk+pp* Taustakartat: OpenStreetMap *Jk+pp = jalankulkijat ja pyöräilijät (2018)
20 LIIKENNEMÄÄRÄT 2018 AHT Hyvinvointi -asema Seniorikortteli Ilman uutta maankäyttöä Uudella maankäytöllä IHT Terveyskeskus Terveyskeskus Hyvinvointi -asema Seniorikortteli Ilman uutta maankäyttöä Uudella maankäytöllä
21 LIIKENNEMÄÄRÄT 2040 AHT Hyvinvointi -asema Seniorikortteli Ilman uutta maankäyttöä Uudella maankäytöllä IHT Terveyskeskus Terveyskeskus Hyvinvointi -asema Seniorikortteli Ilman uutta maankäyttöä Uudella maankäytöllä
22 AHT JA IHT 2018 ILMAN UUTTA MAANKÄYTTÖÄ AHT Jononpituudet IHT Jononpituudet Jononpituudet maksimissaan aamuhuipputuntina 10 m ja iltahuipputuntina 15 m Terveystiellä ja 20m Tiilijärventiellä. Viivytykset kaikilla tulosuunnilla <10s, liittymien palvelutasot A (erinomainen) Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa minimimittaisilla vasemmalle kääntymiskaistoilla
23 AHT JA IHT 2018 UUDELLA MAANKÄYTÖLLÄ AHT Jononpituudet IHT Jononpituudet Jononpituudet maksimissaan aamuhuipputuntina 15 m ja iltahuipputuntina 15 m Terveystiellä ja 20m Tiilijärventiellä. Viivytykset kaikilla tulosuunnilla <10s, liittymien palvelutasot A (erinomainen) Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa minimimittaisilla vasemmalle kääntymiskaistoilla
24 AHT JA IHT 2040 ILMAN UUTTA MAANKÄYTTÖÄ AHT Jononpituudet IHT Jononpituudet Jononpituudet maksimissaan aamuhuipputuntina 10 m ja iltahuipputuntina 15 m Terveystiellä ja 25m Tiilijärventiellä. Viivytykset kaikilla tulosuunnilla <10s, liittymien palvelutasot A (erinomainen) Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa minimimittaisilla vasemmalle kääntymiskaistoilla
25 AHT JA IHT 2040 UUDELLA MAANKÄYTÖLLÄ AHT Jononpituudet IHT Jononpituudet Jononpituudet maksimissaan aamuhuipputuntina 15 m Terveystiellä ja iltahuipputuntina 20 m Terveystiellä ja 25m Tiilijärventiellä. Viivytykset kaikilla tulosuunnilla <10s, liittymien palvelutasot A (erinomainen) Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa minimimittaisilla vasemmalle kääntymiskaistoilla
26 JALANKULKU- JA POLKUPYÖRÄYHTEYDET
27 YHTEYDET HYVINVOINTIASEMALLE JA SENIORIKORTTELIIN Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet ovat Hyvinvointiasemalle ja Seniorikortteliin ovat nykyisellään hyvät. Terveystiellä uimahallin kohdalla oleva alikulku parantaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta etenkin keskustan alueelta saavuttaessa. Bussipysäkit jäävät uuden Hyvinvointiaseman myötä kauemmaksi kuin Terveyskeskuksen aikana. Lähimmät pysäkit sijaitsevat noin 200 m päässä Huoltotien liittymästä. Suositellaan tarkasteluja bussipysäkkiparin siirtämisestä lähemmäs hyvinvointiaseman palveluita. Vaihtoehtona suunnitella hyvinvointiaseman eteen kääntötila, jota voitaisiin käyttää tarvittaessa seutulinjojen tai palvelulinjojen bussipysäkkinä.
28 YHTEENVETO Uuden maankäytön liikenteelliset vaikutukset ovat hyvin vähäisiä nykytilanteeseen. Uusi hyvinvointiasema tulee olemaan pienempi kuin nykyinen terveyskeskus. Seniorikorttelin liikennetuotos on hyvin vähäinen. Lisäksi terveyskeskukseen, hyvinvointiasemalle ja seniorikortteliin tehtävät matkat ajoittuvat tavallisesti eri aikaan kuin muun ohikulkevan liikenteen huipputunti. Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa minimimittaisilla vasemmalle kääntymiskaistoilla (Terveystie ja Tiilijärventie), jolloin peräänajojen riski vähenee. Bussipysäkkien sijainnit jäävät hyvinvointiaseman myötä kauemmas terveyspalveluista. Suositellaan jatkosuunnittelua pysäkkiparin lisäämisestä lähemmäs hyvinvointiasemaa.
29 65 Liite 7 65 Äänitaso db(a) 75 < 70 < <= < <= 70 < <= 65 < <= < <= < <= <= Selitteet Asuinrakennus Suunnitellut rakennukset Muu rakennus Kaava-alueen raja Katu 65 Hollolan kunta Seniorikorttelin ja hyvinvointiaseman asemakaavan meluselvitys Päiväajan keskiäänitaso L Aeq Tieliikenne, 2018 liikennemäärä ilman seniorikorttelia/hyvinvointiasemaa Nykyinen rakennuskanta Mittakaava 1: J.Ristolainen m 65 Liite 1.1
30 5 Äänitaso db(a) 75 < 70 < <= < <= 70 < <= 65 < <= < <= < <= <= Selitteet Asuinrakennus Suunnitellut rakennukset Muu rakennus Kaava-alueen raja Katu Hollolan kunta Seniorikorttelin ja hyvinvointiaseman asemakaavan meluselvitys Yöajan keskiäänitaso L Aeq22-7 Tieliikenne, 2018 liikennemäärä ilman seniorikorttelia/hyvinvointiasemaa Nykyinen rakennuskanta 5 Mittakaava 1: m J.Ristolainen Liite 1.2
31 Äänitaso 65 db(a) 75 < 70 < <= < <= 70 < <= 65 < <= < <= < <= <= Selitteet Asuinrakennus 65 Suunnitellut rakennukset Muu rakennus Kaava-alueen raja Katu 65 Hollolan kunta Seniorikorttelin ja hyvinvointiaseman asemakaavan meluselvitys Päiväajan keskiäänitaso L Aeq Tieliikenne, 2040 liikennemäärä, seniorikortteli/hyvinvointiasema mukana Nykyinen rakennuskanta Mittakaava 1: m J.Ristolainen Liite 2.1
32 Äänitaso db(a) 75 < 70 < <= < <= 70 < <= 65 < <= < <= < <= <= Selitteet Asuinrakennus Suunnitellut rakennukset Muu rakennus Kaava-alueen raja Katu Hollolan kunta Seniorikorttelin ja hyvinvointiaseman asemakaavan meluselvitys Yöajan keskiäänitaso L Aeq22-7 Tieliikenne, 2040 liikennemäärä, seniorikortteli/hyvinvointiasema mukana Nykyinen rakennuskanta Mittakaava 1: m J.Ristolainen Liite 2.2
TETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Loviisa Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 22.2.2019 Viite 1510045839 TETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS Päivämäärä
LisätiedotJOENSUUN KAUPUNKI TELITIEN ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 22.8.2017 Viite 1510034745-001 JOENSUUN KAUPUNKI TELITIEN ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTOSELVITYS JOENSUUN KAUPUNKI TELITIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN
LisätiedotJOENSUUN KAUPUNKI LEHTIPOJANTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 24.10.2017 Viite 1510034745-001 JOENSUUN KAUPUNKI LEHTIPOJANTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS JOENSUUN KAUPUNKI Päivämäärä
LisätiedotENKKELI, HÄMEENLINNA LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 9.6.2016 ENKKELI, HÄMEENLINNA LIITO-ORAVASELVITYS LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 9.6.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kaisa
LisätiedotVUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 4.4.2014 VUORES, ISOKUUSI II LIITO-ORAVASELVITYS LIITO-ORAVASELVITYS Tarkastus 4.4.2014 Päivämäärä 4.4.2014 Laatija Tiina
LisätiedotKONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys
LisätiedotHOLLOLAN KUNTA HYVINVOINTIASEMAN LUON- TOSELVITYS. Liite 5. Vastaanottaja Hollolan kunta. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä 14.8.
Liite 5 Vastaanottaja Hollolan kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 14.8.2018 Viite 1510040090 HOLLOLAN KUNTA HYVINVOINTIASEMAN LUON- TOSELVITYS HOLLOLAN KUNTA HYVINVOINTIASEMAN LUONTOSELVITYS
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotLepakkokartoitusohjeet
Lepakkokartoitusohjeet avuksi tilaajalle ja kartoittajalle Lepakkoseminaari 19.3.2011 Markku Lappalainen Lepakkokartoitusohjeet Miksi lepakot tulee kartoittaa? Tarve ohjeelle ja hyville käytännöille SLTY:n
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotAs Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys
As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...
LisätiedotLINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
LisätiedotKOUKKUNIEMI- RAUHANIEMI (8568) LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys (ei julkinen) Päivämäärä 30.5.2016 KOUKKUNIEMI- RAUHANIEMI (8568) LIITO-ORAVASELVITYS LIITO-ORAVASELVITYS Tarkastus 26.5.2015 Päivämäärä
LisätiedotSENAATTI NAARAJÄRVEN VANKILA-ALUEEN SUPPEA LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 11.12.2017 Viite 1510032021 SENAATTI NAARAJÄRVEN VANKILA-ALUEEN SUPPEA LUONTOSELVITYS SENAATTI NAARAJÄRVEN VANKILA-ALUEEN SUPPEA LUONTOSELVITYS
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotTUULIWATTI OY NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAPUISTON LEPAKKOSELVITYS
Vastaanottaja TuuliWatti Oy Asiakirjatyyppi Lepakkoselvitys Päivämäärä 22.12.2011 Viite 82129132-04 TUULIWATTI OY NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAPUISTON LEPAKKOSELVITYS TUULIWATTI OY NÄSEN KARTANON LEPAKKOSELVITYS
LisätiedotTETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LEPAKKOSEL- VITYS
Vastaanottaja Ilmatar Loviisa Oy Asiakirjatyyppi Lepakkoselvitys Päivämäärä 9.1.2019 Viite 1510045839 TETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LEPAKKOSEL- VITYS Päivämäärä 9.1.2019 Laatija Tarkastaja Heli Lehvola
LisätiedotILMATAR KINKKULANMÄEN KAS- VILLISUUS- JA LEPAK- KOSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oy Asiakirjatyyppi Kasvillisuus- ja lepakkoselvitys Päivämäärä 17.12.2013 Viite 1510008051 ILMATAR KINKKULANMÄEN KAS- VILLISUUS- JA LEPAK- KOSELVITYS ILMATAR KINKKULANMÄEN
LisätiedotIlokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) lepakkoselvitys
TAMPEREEN KAUPUNKI Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) lepakkoselvitys Raportti ID: 1 576 642 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29253 Raportti 1 (7) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2
LisätiedotKankaan liito-oravaselvitys
Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.
LisätiedotLOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOJEN LEPAKKOSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Lepakkoselvitys Päivämäärä 4.2.2014 Viite 1510005246-004 LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOJEN LEPAKKOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTOJEN LEPAKKOSELVITYS Päivämäärä
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotPALOKANORREN LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja Keski-Suomen ELY-keskus Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 23.5.2016 PALOKANORREN LIITO-ORAVASELVITYS 1 Tarkastus 19.5.2016 Päivämäärä 23.5.2016 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Niina
LisätiedotTampereen Pohtolan Pohtosillankuja 6:n. kaavoitus- ja rakennussuunnitelma
1 Tampereen Pohtolan Pohtosillankuja 6:n kaavoitus- ja rakennussuunnitelma Lepakkoselvitys 2013 Pekka Rintamäki 2013 2 1. Johdanto Lepakot ovat pitkäikäisiä (jopa yli 30 vuotta) nisäkkäitä ja Suomessa
LisätiedotPIEKSÄMÄEN KAUPUNKI LIITO-ORAVAKARTOITUS, JOROISTENTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
Vastaanottaja Pieksämäen kaupunki Asiakirjatyyppi Liito-oravakartoitus Päivämäärä 11.11.2014 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI LIITO-ORAVAKARTOITUS, JOROISTENTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS LIITO-ORAVAKARTOITUS, JOROISTENTIEN
LisätiedotILMATAR HARTOLAN PURNUVUOREN LEPAKKOSELVITYS
Purnuvuoren ranta-asemakaava selostus 8.1.2014, liite 12 Vastaanottaja Ilmatar Asiakirjatyyppi Lepakkoselvitys Päivämäärä 11.9.2012 Viite 82142499-02 ILMATAR HARTOLAN PURNUVUOREN LEPAKKOSELVITYS ILMATAR
LisätiedotVOSHANKE LEPAKKOSELVITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.9.2016 HANNUKAISEN VOSHANKE LEPAKKOSELVITYS KAI- HANNUKAISEN KAIVOSHANKE LEPAKKOSELVITYS Päivämäärä 30/09/2016 Laatija Tarkastaja
LisätiedotLIITO-ORAVAN ELINPIIRIN TARKASTUS
KH 13.8.2018 Liite 5 TYÖNUMERO: 20601932 PYHÄRANNAN KUNTA IHODEN OSAYLEISKAAVA KUVA SWECO YMPÄRISTÖ OY, 2018 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU YHTEYSTIEDOT Luontoselvityskonsultti Sweco Ympäristö Oy Yhteyshenkilö:
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
LisätiedotRataskadun alueen liitooravaselvitys
Rataskadun alueen liitooravaselvitys 2017 Huittisten kaupunki 21.3.2017 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-oravaselvitys. 3 2.1 Yleistä liito-oravasta 3 2.2
LisätiedotMT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa
MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Lepakkoselvitys Heikki Holmén 26.8.2016 2 (5) 26.8.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotHEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526
HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...
Lisätiedottilan yleispiirteinen luontoselvitys Lestijärven Jykyrissä. FM, biologi Mirva Vilppola
421-401-21-172 tilan yleispiirteinen luontoselvitys Lestijärven Jykyrissä FM, biologi Mirva Vilppola 28.6.2018 2 Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 2. MENETELMÄT... 3 3. ALUEEN KUVAUS... 4 4. LOPUKSI... 5 KIRJALLISUUS...
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2017
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 21.9.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa...
LisätiedotHÄMEENLINNA, RATASNIITTY LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 25.7.2016 HÄMEENLINNA, RATASNIITTY LIITO-ORAVASELVITYS HÄMEENLINNA, RATASNIITTY LIITO-ORAVASELVITYS Tarkastus 26.07.2016
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 12.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 5 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotHuhtasuon keskustan liito-oravaselvitys
Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen
LisätiedotStorträsket-Furusbacken
Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotHipposkylän asemakaavan nro 8549 lepakkoselvitys
TAMPEREEN KAUPUNKI Hipposkylän asemakaavan nro 8549 lepakkoselvitys Raportti ID: 1 750 753 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P32368P001 Raportti 1 (9) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue...
LisätiedotMT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa
MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1
LisätiedotESPOON MARINKALLION LIITO-ORAVASELVITYS Tekijät: Teemu Virtanen, Paula Salomäki
ESPOON MARINKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2012 Tekijät: Teemu Virtanen, Paula Salomäki 1 Johdanto... 3 2 Liito-oravan biologia ja suojelu lyhyesti... 3 3 Menetelmät... 3 4 Tulokset... 4 5 Yhteenveto... 4
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotKankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014
Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014 11.4.2014 Johdanto Vuoden 2013 selvityksessä alueella todettiin ilmeinen naaraan esiintymispaikka. Koska metsäkuviolla on aloitettava
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotValtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Liito-oravaselvitys
16T-3 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Liito-oravaselvitys Hanna Suominen 22.6.2017 22.6.2017 1 (17) SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 LIITO-ORAVA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4
LisätiedotLänsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Timo Pylvänäinen 8.5.2014 Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalueet Erillisiä selvitysalueita on 16. Ne sijaitsevat Nuutin ja Terttumäen alueella
LisätiedotLIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa
LIITO-ORAVA Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Turussa ja Porissa Olli Mattila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.12.2016 1 Liito-oravan suojelu Liito-orava (Pteromys volans) on Suomessa vaarantunut
LisätiedotEspoon Otaniemen Servinniemen liito-oravaselvitys vuonna 2017
1 (6) Espoon Otaniemen Servinniemen liito-oravaselvitys vuonna 2017 Johdanto Espoon kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta Espoon Otaniemen Servinniemessä pääasiassa Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimille
LisätiedotManner-Naantalin osayleiskaavan uudisrakentamisalueiden lepakkopotentiaalin arviointi
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NAANTALIN KAUPUNKI Manner-Naantalin osayleiskaavan uudisrakentamisalueiden lepakkopotentiaalin arviointi Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23569 Raportti Mäkelä
LisätiedotARVIO ALUEEN SOVELTUVUU- DESTA LEPAKOILLE JA VII- TASAMMAKOLLE SEKÄ LIITO- ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS HEIKKILÄNKATU 14, LINNAIN- MAA TAMPERE
Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 09/2018 ARVIO ALUEEN SOVELTUVUU- DESTA LEPAKOILLE JA VII- TASAMMAKOLLE SEKÄ LIITO- ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS HEIKKILÄNKATU
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI PELTOLAMMIN MYLLYVUOREN ASEMAKAAVAN LUONTOSEL- VITYS, LEPAKKOKARTOITUS
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Lepakkokartoitus Päivämäärä 21.12.2012 TAMPEREEN KAUPUNKI PELTOLAMMIN MYLLYVUOREN ASEMAKAAVAN LUONTOSEL- VITYS, LEPAKKOKARTOITUS Tarkastus 16.11.2012 Päivämäärä
LisätiedotVESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ
VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS
LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS PIRKKALA, LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 250 Marko Vauhkonen 28.5.2019 LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS PIRKKALA, LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 250 Sisällys
LisätiedotTORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS
KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO
LisätiedotLAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ
Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotTYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA 8.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU 2 (13) Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 4 TULOKSET... 6 5 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET... 10 6
LisätiedotTikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys
Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotPIEKSÄMÄEN KAUPUNKI NIKKARILAN ASEMAKAAVOITETTAVAN ALUEEN LUONTOSELVITYS. Vastaanottaja Pieksämäen kaupunki. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys
Vastaanottaja Pieksämäen kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 12.10.2015 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI NIKKARILAN ASEMAKAAVOITETTAVAN ALUEEN LUONTOSELVITYS NIKKARILAN ASEMAKAAVOITETTAVAN ALUEEN LUONTOSELVITYS
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Tervola-Varejoki osayleiskaavan muutosalueen lepakkoselvitys 2015
Tervola-Varejoki osayleiskaavan muutosalueen lepakkoselvitys 2015 Havaitut pohjanlepakot saalistivat Kemijokivarressa Suomen Luontotieto Oy 31/2015 Jyrki Matikainen ja Pihla Matikainen Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotPIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010
PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN
LisätiedotKuohun liito-oravaselvitys
Kuohun liito-oravaselvitys Anne Laita 19.4.2016 Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Jyväskylän kaupunki 1. JOHDANTO Liito-oravainventointi toteutettiin Kuohun tulevan osayleiskaavan taustaselvitykseksi.
LisätiedotKERAVAN ENERGIA OY MASSBYN LÄMPÖKESKUKSEN LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Keravan Energia Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 4.9.2018 Viite 1510040746 KERAVAN ENERGIA OY MASSBYN LÄMPÖKESKUKSEN LUONTOSELVITYS KERAVAN ENERGIA OY Päivämäärä 4.9.2018 Laatija
LisätiedotKuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019
Kuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019 Anne Laita Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.4.2019 2 1. Johdanto Tämä selvitys on toteutettu Kuohun osayleiskaavan pohjatiedoksi.
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 1. JOHDANTO
Pöyry Finland Oy Juhana Herttuan puistokatu 21 20100 Turku Kotipaikka Vantaa Y-tunnus 0625905-6 Puh. 010 33310 www.poyry.fi Siilinjärven kunta Kehvo-Väänälänranta rantaosayleiskaava Liito-oravaselvitys
LisätiedotHERRAINSUON LEPAKKOSELVITYS 2007 TAMPEREEN KAUPUNGIN ASEMAKAAVA NO 7957
HERRAINSUON LEPAKKOSELVITYS 2007 TAMPEREEN KAUPUNGIN ASEMAKAAVA NO 7957 KARTOITUSRAPORTTI 17.8.2007 Otsikko: Herrainsuon lepakkoselvitys 2007 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri Vihervaara/ Biologitoimisto
LisätiedotKoverharin lepakkoselvitys
Koverharin lepakkoselvitys Hangon satama Heikki Holmén 13.9.2016 2 (8) 13.9.2016 Koverharin lepakkoselvitys SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 LEPAKOT SUOMESSA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 4 TULOKSET... 5
LisätiedotTAMPEREEN RUSKON JA TARASTENJÄRVEN LIITO-ORAVASELVITYS KEVÄÄLLÄ 2011
Vastaanottaja Pirkanmaan Jätehuolto Oy Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 15.5.2011 Viite 82129405-08 TAMPEREEN RUSKON JA TARASTENJÄRVEN LIITO-ORAVASELVITYS KEVÄÄLLÄ
LisätiedotHallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016
Tutkimusraportti 148/2016 31.10.2016 Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016 Nab Labs Oy Janne Ruuth Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tulokset... 4 3.1 Suojelullisesti
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotHatanpään sairaalan asemakaavan nro 8578 lepakkoselvitys
TAMPEREEN KAUPUNKI Hatanpään sairaalan asemakaavan nro 8578 lepakkoselvitys Raportti ID: 1 750 789 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P32368P001 Raportti 1 (13) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotPinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta.
Långstrandsbergen Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta. Kuvaus: Långstrandsbergenilla kasvaa tuoreen
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotLepakkoselvitys Lempäälän Marjamäen asemakaavaluonnosalueella ympäristöineen vuonna 2017
1 (8) Lepakkoselvitys Lempäälän Marjamäen asemakaavaluonnosalueella ympäristöineen vuonna 2017 1. Johdanto Lempäälän kunnassa on vireillä Marjamäen asemakaava, Pajalantie (asemakaavanumero 15014; Lempäälän
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS
LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Marko Vauhkonen 29.5.2019 LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Sisällys
LisätiedotPIISPANPORTIN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
Vastaanottaja EKE-Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.3.2016 PIISPANPORTIN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Tarkastus 11.3.2016 Päivämäärä 11.3.2016 Laatija Tarkastaja Juha Kiiski Arto Ruotsalainen
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotRAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN
RAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Lepakoiden
LisätiedotLUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
LIITE 2 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU JA VISUALISOINTI HENNA KOSKINEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pälkäne Seittye 8.8.2013 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti
LisätiedotRaportti BJ Nurmijärven kunta
Raportti 67070228.BJ 25.10.2007 Nurmijärven kunta Lepsämän liito-oravakohteiden tarkistukset 2007 1 Yhteenveto Tämä liito-oravakohteiden tarkistus on tehty Nurmijärven kuntaan Lepsämän alueelle. Lepsämän
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotPorvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys
2017 Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 23.11.2017 1. Taustoja Porvoon Rännarstenin kallioalueelle on suunniteltu ottoalueen laajennusta karttaan
LisätiedotNURMIJÄRVEN BIOTER- MINAALIN ALUEEN LIITO-ORAVA- JA VII- TASAMMAKKOSELVITYS
V as taanottaja Circulation A s iakirjatyyppi Liito-oravaselvitys P äivämäärä 1.9.2017 V iite 1510029822 NURMIJÄRVEN BIOTER- MINAALIN ALUEEN LIITO-ORAVA- JA VII- TASAMMAKKOSELVITYS LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS
LisätiedotEspoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017
Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017 Johdanto 1 (6) Espoon kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta Espoon keskuksen Honkaportinrinteessä Samariantien ja Honkaportin kulmauksessa. Kohdealueella
LisätiedotPIRTTISUON LEPAKKO- KOLONIAN SEURANTA, VUORES TAMPEREEN KAUPUNKI
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Lepakkoselvitys Päivämäärä 7.11.2013 PIRTTISUON LEPAKKO- KOLONIAN SEURANTA, VUORES TAMPEREEN KAUPUNKI Tarkastus 7.11.2013 Päivämäärä 07/11/2013 Laatija
LisätiedotNurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013
2013 Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 Nina Hagner-Wahlsten BatHouse 2013-09-11 Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Lepakoiden suojelu... 2 3. Aineisto ja
LisätiedotMegatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY
Megatuuli Oy Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 13/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3
Lisätiedot