HOLLOLAN KUNTA HYVINVOINTIASEMAN LUON- TOSELVITYS. Liite 5. Vastaanottaja Hollolan kunta. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä 14.8.

Transkriptio

1 Liite 5 Vastaanottaja Hollolan kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä Viite HOLLOLAN KUNTA HYVINVOINTIASEMAN LUON- TOSELVITYS

2 HOLLOLAN KUNTA HYVINVOINTIASEMAN LUONTOSELVITYS Päivämäärä Laatijat Heli Lehvola Tarkastaja Jussi Mäkinen Kuvaus Selvitys hyvinvointiaseman alueen luontoarvoista Viite Kansikuva Metsätähti selvitysalueella Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LIITO-ORAVAT Liito-oravan uhanalaisuus ja suojelustatus Yleistä liito-oravista Aikaisemmat liito-oravahavainnot Menetelmät Tulokset 2 3. LINNUSTO Menetelmät Tulokset 3 4. LEPAKOT Yleistä lepakoista Suomen lepakot Yleisimmät lepakkolajit Suomessa Lepakoiden suojelu Lepakkoalueiden luokittelu Menetelmät Lepakkohavainnot 6 5. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT Menetelmät Suunnittelualueen yleiskuvaus Arvokkaat luontokohteet Uhanalaiset eliölajit Selvitysalueen luontotyyppien kuvaukset 7 6. YHTEENVETO 9 7. LÄHTEET 10

4 HYVINVOINTIASEMAN LUONTOSELVITYS 1 1. JOHDANTO Hollolan keskustaan on suunnitteilla 30 kerrosneliömetrin laajuisen hyvinvointiaseman rakentaminen. Asemakaavan muutosta varten hyvinvointiaseman alueelle ja läheisyyteen laadittiin luontoselvitys (Kuva 1-1). Kevään ja kesän 2018 aikana asemakaavan muutosalueelta laadituissa selvityksissä tarkasteltiin liito-oravien esiintymistä, alueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä sekä linnustollisia arvoja. Lisäksi yhdellä maastokäynnillä selvitettiin alueen soveltuvuutta lepakoiden elinympäristöksi. Selvityksen laatimisesta on vastannut FM biologi Heli Lehvola Ramboll Finland Oy:stä. Selvitys on laadittu Hollolan kunnan toimeksiannosta. Kuva 1-1 Selvitysalue sijaitsee Hollolan kuntakeskuksessa. Selvitysalueen rajaus on esitetty kartassa.

5 HYVINVOINTIASEMAN LUONTOSELVITYS 2 2. LIITO-ORAVAT 2.1 Liito-oravan uhanalaisuus ja suojelustatus Liito-orava (Pteromys volans) on taigalaji, joka elää Suomessa esiintymisalueensa länsireunalla. Suomen eliölajiston viimeisimmässä uhanalaisluokituksessa (Liukko ym. 2015) liito-orava on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi (NT). Liito-orava kuuluu luontodirektiivin liitteiden II ja IV(a) lajeihin. Luonnonsuojelulain 49 :ssä todetaan, että luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Lisääntymis- ja levähdyspaikka käsittää pesäpuiden lisäksi niiden läheisyydessä sijaitsevat suojaa ja ravintoa tarjoavat puut. 2.2 Yleistä liito-oravista Liito-orava suosii varttuneita kuusivaltaisia sekametsiä, mutta tulee toimeen nuoremmissakin metsissä, joissa on riittävästi lehtipuita ravintokohteiksi ja kolopuita pesäpaikoiksi. Luontaisessa elinympäristössä kasvaa järeitä haapoja sekä kuusia, leppää ja koivua. Tyypillinen liito-oravan asuttaman metsän puusto on vaihtelevan ikäistä ja puusto muodostaa useita latvuskerroksia. Liito-oravan reviirit ovat usein kallioiden juurilla, pienvesien varsilla ja rinteissä. Vanhojen sekametsien puuttuessa liito-orava suosii peltojen reunametsiä, vesistöjen rantametsiä ja pihametsiä. Liito-oravan pääravintopuu on haapa ja leppä, mutta myös koivu ja raita kelpaavat ravinnoksi. Liito-orava pesii mielellään tikan tekemässä haavankolossa, oravan tekemässä kuusen risupesässä tai pöntössä. Liito-orava käyttää keskimäärin 3-8 pesäpaikkaa. Aikuisen lii-to-oravanaaraan elinpiiri on yleensä kooltaan 4-10 hehtaaria, koiraan keskimäärin hehtaaria. Yhden uroksen elinpiirissä voi olla useita naaraiden elinpiirejä. Reviirillä on usein 1-3 ydinaluetta, jotka saattavat olla metrin päässä toisistaan; näillä ydinalueilla liito-oravat ruokailevat ja pääasiassa oleskelevatkin. Ydinalueet ovat usein haapa- ja leppävaltaisia reheviä lehto-laikkuja, joilla on sekä ravinto- että kolopuita ja myös sopivaa suojapuustoa näiden välillä. Liito-oravan ydinalueet ovat kokonaisuudessaan luonnonsuojelulain tarkoittamia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Liitooravan biologiaan liittyvä huomionarvoinen erikoispiirre on se, että liito-oravien käyttämä alue voi olla väliaikaisesti tyhjä, mutta se voidaan asuttaa myöhemmin uudestaan. Liito-orava liitää ihopoimunsa varassa puusta toiseen ja pystyy liitämään n metriä leveiden aukkojen yli, riippuen puuston korkeudesta. Yli 40 metriä leveät aukeat alkavat muodostaa esteitä liito-oravan liikkumiselle. Maassa laji on kömpelö. 2.3 Aikaisemmat liito-oravahavainnot Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä uhanalaisten eliölajien rekisterissä (poiminta ) on yksi havainto liito-oravasta, joka sijoittuu Soisalmensuon läheisyyteen noin kilometrin etäisyydelle suunnittelualueen rajauksesta. Havainto on tehty vuonna 2004, ja se on sijaintitiedoiltaan tarkka. 2.4 Menetelmät Liito-oravan esiintymistä alueella kartoitettiin etsimällä lajin ruokailu- ja pesimäpaikoiksi sopivien puiden ja puuryhmien alta liito-oravan papanoita. Erityisen tarkasti tarkistettiin kolopuiden, metsikön suurempien kuusten sekä isojen haapojen tyvet. Papanoita kertyy yleensä eniten talven aikana käytettyjen kolopuiden alle. Liito-oravan käyttämän kolopuun alla ei kuitenkaan ole aina havaittavissa jätöksiä, ja pesäpaikan lisäksi papanoita voi löytyä myös ruokailupaikkojen alta. Maastokäynti suunnittelualueelle tehtiin Tulokset Selvitysalueelta tai sen läheisyydestä ei tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Suunnittelualueen puusto käsittää kuusivaltaista metsätaloustoimin käsiteltyä metsikköä, jossa kasvaa lisäksi koivua, mäntyä ja paikoin haapaa.

6 HYVINVOINTIASEMAN LUONTOSELVITYS 3 3. LINNUSTO 3.1 Menetelmät Suunnittelualueen linnustoa selvitettiin kahden käyntikerran kartoituslaskentamenetelmällä. Alue kuljettiin kattavasti lävitse ja siten, että mikään kohta ei jäänyt yli metrin päähän. Kartoitukset tehtiin aamun aikana klo välillä, jolloin lintujen lauluaktiivisuus on korkeimmillaan. Kaikki maastossa havaitut lajit kirjattiin ylös. Mikäli huomionarvoisia lajeja olisi havaittu, niiden havaintotiedot olisi kirjattu muistiin ja havaintopaikat tallennettu GPS-laitteeseen. 3.2 Tulokset Suunnittelualueelta tulkittiin pesivänä yhteensä kahdeksan lajia, jotka kaikki ovat yleisiä rakennetun ympäristön lajeja (taulukko 1). Huomionarvoisia lajeja selvitysalueelta ei havaittu. Huomionarvoisiksi lajeiksi on tässä selvityksessä tulkittu lintudirektiivin liitteen I lajit, valtakunnallisesti uhanalaiset, alueellisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lintulajit sekä Suomen erityisvastuulajit*. Taulukko 1 Kaava-alueella havaitut lintulajit ja arvio niiden parimääristä. Suomenkielinen nimi Tieteellinen nimi Arvio parimäärästä Hippiäinen Regulus regulus 1 Kirjosieppo Ficedula hypoleuca 1 Mustarastas Turdus merula 1 Naakka Corvus monedula ei pesivä Peippo Fringilla coelebs 2 Punarinta Erithacus rubecula 1 Räkättirastas Turdus pilaris 1 Talitiainen Parus major 1 Tervapääsky Apus apus ei pesivä Varis Corvus corone cornix ei pesivä Vihervarpunen Carduelis spinus 1 Västäräkki Motacilla flava ei pesivä *) Erityisvastuulajit ovat lajeja, joista Suomella on erityinen vastuu lajien säilymisestä. Lajit ovat pohjoisia alkuperäislajeja, joiden kanta on Euroopan maantieteellisellä alueella harva, esiintymisalue suppea ja/tai laji yleinen vain Suomessa. Vastuu merkitsee sitä, että tutkimusta ja seurantaa on tehostettava ja laji tulee huomioida maankäytön suunnittelussa. 4. LEPAKOT 4.1 Yleistä lepakoista Suomen lepakot Suomessa on tavattu yhteensä 13 lepakkolajia. Näistä kuuden on havaittu lisääntyvän maassamme. Yleisin ja laajimmalle levinnyt on pohjanlepakko (Eptesicus nilssoni), jota tavataan Lappia myöten. Sen lisäksi yleisesti esiintyviä lajeja ovat viiksisiippa (Myotis mystacinus), isoviiksisiippa (M. brandtii) ja vesisiippa (M. daubentonii) sekä korvayökkö (Plecotus auritus). Suomen EUROBATS-raportin mukaan (Kyheröinen ym. 2003) viiksisiippojen levinneisyys ulottuu pohjoisille leveyspiireille asti, korvayökön ja vesisiipan pohjoisille leveyspiireille asti. Edullisilla paikoilla siippoja on kuitenkin tavattu jopa 66 leveysasteen pohjoispuolella (Wermundsen 2010). Muut Suomessa tavatuista lajeista esiintyvät harvinaisempina lähinnä etelärannikon tuntumassa. Puutteellisen seurannan vuoksi kaikkien lajien esiintymisalueita ei kuitenkaan toistaiseksi tunneta tarkkaan. Suomessa esiintyvät lepakot ovat kaikki hyönteissyöjiä. Ne saalistavat öisin ja lepäävät päivän suojaisassa paikassa. Päiväpiiloiksi sopivat esimerkiksi puunkolot ja rakennukset, jotka sijaitsevat lähellä ruokailualueita. Runsaimmin lepakoita esiintyy maan eteläosan kulttuuriympäristöissä.

7 HYVINVOINTIASEMAN LUONTOSELVITYS 4 Laajoilla metsäalueilla ne ovat harvinaisempia, etenkin kun sopivien kolopuiden määrä on metsätalouden vuoksi vähentynyt. Talven lepakot viettävät horroksessa. Ne siirtyvät syksyllä talvehtimispaikkoihin, jollaisiksi käyvät mm. kallioluolat ja rakennukset. Osa lepakoista voi muuttaa syksyllä pidempiäkin matkoja etelään talvehtimaan. Muuttokäyttäytyminen vaihtelee lajista ja elinalueesta riippuen, ja siitä tiedetään toistaiseksi varsin vähän. On kuitenkin arveltu, että lepakoiden muuttoreitit seuraavat rannikkoa tai vastaavia yhtenäisiä vesialueita, joita pitkin niiden on helppo suunnistaa Yleisimmät lepakkolajit Suomessa Pohjanlepakko on Suomen lepakoista yleisin ja laajimmalle levinnyt. Pohjanlepakko on vahva lentäjä se lentää jopa kymmenien metrien korkeudessa ja suosii melko avoimia maisemia. Se ei yleensä lennä lehvästön joukossa, vaan liikkuu mieluusti avoimissa pihoissa tai teiden varsilla, jopa kaupunkiympäristössä katulampun valossa. Päiväpiilona se suosii erityisesti rakennuksia. Se talvehtii usein yksin tai muutaman lajitoverin kanssa varsin viileissä oloissa kellarissa tai muussa sopivassa paikassa. Pohjanlepakko on kuitenkin sopeutunut elämään myös pohjolan yöttömässä yössä ja saatetaan nähdä saalistamassa myös päivisin keväällä. Tuulisella säällä ja sateella lepakot eivät yleensä saalista, mutta pohjanlepakkoja voidaan havaita myös tihkusateella ja tuulisella säällä. Viiksisiippalajeja ei ole mahdollista erottaa toisistaan detektorin ja näköhavainnon avulla. Isoviiksisiipan ja viiksisiipan pystyy erottamaan vain tarkkojen anatomisten tuntomerkkien perusteella. Lepakkojen pyydystämiseen tarvitaan erityislupa, joten tässä tutkimuksessa lajit on laskettu lajipariksi viiksisiipat. Viiksisiippalajit saalistavat mieluiten metsäisissä maisemissa. Ne pysyttelevät poissa aukeilta alueilta ja karttavat valoisia alueita. Viiksisiippojen päiväpiilo voi löytyä ullakolta ja talviasumus luolasta. Vesisiippa saalistaa pääasiassa surviaissääskiä veden pinnasta, mutta voi saalistaa myös lehti- ja sekametsien aukoissa. Vesisiippojen mieluisinta elinympäristöä ovat metsät, joissa on pienipiirteisiä vesistöjä ja kosteikoita. Talvipiiloina ovat usein kosteat luolat, joissa se talvehtii lajitoveriensa kanssa Lepakoiden suojelu Kaikki Suomen lepakkolajit kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittuihin lajeihin. Tämä tarkoittaa, että niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kiellettyä (luonnonsuojelulaki 49 ). Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan 39 :n rauhoitussäännöksistä ja 49 :n kielloista voidaan poiketa vain luontodirektiivin artiklassa 16(1) mainituin perustein. Kaikki lepakkolajit on myös rauhoitettu luonnonsuojelulain 38 :n nojalla. Tämän lisäksi Suomi on allekirjoittanut lepakoiden suojelua koskevan kansainvälisen EUROBATS-sopimuksen, joka velvoittaa mm. lepakoiden talvehtimispaikkojen, päiväpiilojen ja tärkeiden ruokailualueiden säilyttämiseen. Lepakoiden suurin uhkatekijä on soveliaiden elinympäristöjen katoaminen. Maatalousympäristöjen yksipuolistuminen ja lisääntynyt kemikaalien käyttö vähentävät saatavilla olevaa ravintoa; tiiviimpi rakentaminen ja metsätalous puolestaan päiväpiilopaikkoja. Viimeisimmässä Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa ripsisiippa (M. nattereri) on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN) ja pikkulepakko (Pipistrellus nathusii) vaarantuneeksi (VU). Näistä ripsisiippa on myös luokiteltu luonnonsuojeluasetuksessa erityistä suojelua vaativaksi lajiksi Lepakkoalueiden luokittelu Maankäytön suunnittelussa lepakoiden käyttämät alueet luokitellaan Suomen Lepakkotieteellisen Yhdistyksen ohjeistuksen (SLTY 2012) mukaan seuraavasti: Luokka I: Lisääntymis- tai levähdyspaikka Ehdottomasti säilytettävä, häirintä tai heikentäminen luonnonsuojelulaissa kielletty

8 HYVINVOINTIASEMAN LUONTOSELVITYS 5 Hävittämiselle tai heikentämiselle haettava lupa paikalliselta ELY-keskukselta Jos poikkeuslupa myönnetään, tulee lepakoille aiheutuvaa haittaa pienentää esimerkiksi asentamalla korvaavia päiväpiilopaikkoja, kuten pönttöjä. Suunnittelussa suositellaan otettavaksi huomioon suojeltuun kohteeseen liittyvät lepakoiden käyttämät kulkureitit ja ruokailualueet. Luokka II: Tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti Alueen arvo lepakoille huomioitava maankäytössä (EUROBATS) Vahva suositus, jolla ei kuitenkaan ole suoraan luonnonsuojelulain suojaa. Tärkeä saalistusalue voi olla sellainen, jolla saalistaa monta lajia ja/tai alueella saalistaa merkittävä määrä yksilöitä. Aluetta käyttävä laji on harvinainen tai harvalukuinen. Alue on todettu tai todennäköinen siirtymäreitti päiväpiilon ja saalistusalueen välillä. Jos siirtymäreitti katkaistaan, tulisi toteuttaa korvaava reitti. Luokka III: Muu lepakoiden käyttämä alue Maankäytössä mahdollisuuksien mukaan huomioitava alueen arvo lepakoille Lepakoiden käyttämä alue, laji/tai yksilömäärä pienempi Ei mainittu luonnonsuojelulaissa eikä suoranaisia suosituksia EUROBATS-sopimuksessa 4.2 Menetelmät Lepakkoselvitys toteutettiin kesäkuussa 2018 yhden käyntikerran detektorikartoituksena aktiivista havainnointia käyttäen. Aktiivisessa kartoituksessa selvittäjä on koko ajan läsnä. Kartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö alueella lepakoita. Kartoitus tehtiin Jokaisella lepakkolajilla on tunnusomainen kaikuluotausääni, jonka perusteella suurin osa lajeista voidaan määrittää lepakkoilmaisimen eli -detektorin avulla. Poikkeuksen muodostaa lajipari viiksisiippa ja isoviiksisiippa, jotka on mahdollista erottaa toisistaan vain tarkkojen anatomisten tuntomerkkien perusteella. Myös muiden siippalajien erottaminen toisistaan on tietyissä olosuhteissa ongelmallista. Aktiivinen kartoitus kohdennettiin koko selvitysalueelle siten, että koko selvitysalue tuli kartoitetuksi. Selvitys aloitettiin auringonlaskun jälkeen ja välillä lepakoita pysähdyttiin kuuntelemaan. Lepakot pyrittiin aina myös näkemään lento- ja saalistuskäyttäytymisen havainnoimiseksi, lajinmäärityksen vahvistamiseksi ja yksilömäärien arvioimiseksi. Kartoitus päätettiin aamuyöllä (Kuva 4-1). Sää oli kartoitushetkellä poutainen ja tyyni, lämpötila oli 13 o C. Tämän lepakkoselvityksen kartoituksessa käytettiin Petterson D240X-detektoria.

9 HYVINVOINTIASEMAN LUONTOSELVITYS 6 Kuva 4-1 Lepakkoselvityksen aikaan sää oli tyyni ja poutainen. 4.3 Lepakkohavainnot Kartoituksessa havaittiin yksi ohilentävä pohjanlepakko. Muita havaintoja lepakoista ei tehty. Selvitysalue ei ole lepakoille erityisen soveltuvaa elinympäristöä alueelle tehtyjen metsätaloustoimien johdosta.

10 HYVINVOINTIASEMAN LUONTOSELVITYS 5. KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT 5.1 Menetelmät 7 Alueelle tehtiin luontokartoitus Maastokäynnillä kartoitettiin suunnittelualueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä pääpainon ollessa vesilain 2. luvun 11 mukaisissa kohteissa, luonnonsuojelulain 29 :ssä mainituissa suojelluissa luontotyypeissä, uhanalaisissa luontotyypeissä (Raunio ym. 2008) sekä huomionarvoisissa kasvilajeissa. Lisäksi huomiota kiinnitettiin puulajijakaumaan, puuston tilajakaumaan ja erirakenteisuuteen sekä havu- ja lehtilahopuun määrään. 5.2 Suunnittelualueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu eteläboreaaliselle vyöhykkeelle ja siinä edelleen vuokkovyöhykkeen eli Lounaismaan alueelle. Kaavamuutosalue on laajuudeltaan noin 1, hehtaaria, mutta osin kaavamuutosalueen kanssa päällekkäinen luontoselvitysalue on noin 1,12 ha. Luontoselvitysalue rajoittuu pääosin teihin ja rakennuksiin. Selvitysalue käsittää puustoista viheraluetta rakennetun ympäristön keskellä. 5.3 Arvokkaat luontokohteet Selvitysalueelta ei tehty havaintoja vesilain 2. luvun 11 ja luonnonsuojelulain 29 mukaisista kohteista tai uhanalaisista luontotyypeistä ja huomionarvoisista kasvilajeista. 5.4 Uhanalaiset eliölajit Selvitysalueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajin havaintoja ympäristöhallinnon Eliölajit tietokannassa (Suomen ympäristökeskus ). Maastoselvityksissä ei tehty havaintoja uhanalaisista eliölajeista. 5.5 Selvitysalueen luontotyyppien kuvaukset Luontotyyppikuvioiden rajaukset on esitetty kuvassa 5-1 ja kuvioiden kuvaus alla. Kuva 5-1 Suunnittelualueen kasvillisuus- ja luontotyyppikuviointi.

11 HYVINVOINTIASEMAN LUONTOSELVITYS 8 Kuvio 1. Kuviolla kasvaa varttuvaa ja varttunutta kuusivaltaista tuoreen kankaan sekametsää. Kuusen ohella kasvaa mäntyä, koivua ja paikoin hieman haapaa (Kuva 5-2). Kasvillisuus käsittää lähinnä mustikkaa, puolukkaa, metsäkastikkaa, oravanmarjaa, metsäalvejuurta, metsälauhaa, metsätähteä ja kieloa. Lisäksi kuvion eteläosassa kasvaa hieman katajaa ja kanervaa. Kuva 5-2 Kuvion 1 sekapuustoa. Kuviot 2., 5., 6. Joutomaa, tiet, pientareet (Kuva 5-3). Kuvio 3. Kuviolla kasvaa varttunutta tuoreen kankaan kuusikkoa, jossa kasvaa sekapuuna muutamia mäntyjä ja haapoja (Kuva 5-3). Kenttäkerros on aukkoinen ja se koostuu mustikasta, kevätpiiposta, metsäkastikasta, metsätähdestä ja oravanmarjasta. Kuva 5-3 Vasemmalla kuvion 2 joutomaata ja oikealla kuvion 3 varttunutta kuusikkoa.

12 HYVINVOINTIASEMAN LUONTOSELVITYS 9 Kuvio 4. Kuviolla kasvaa nuorta ja varttuvaa havupuuvaltaista sekapuustoa (Kuva 5-4). Kuusen ja männyn ohella kasvaa koivua ja hieman raitaa. Kasvillisuus edustaa tuoreen kankaan lajistoa kuten kuvioilla 1 ja 2. Lisäksi rinteen yläosissa kasvaa metsänätkelmää ja aitovirnaa. Kuva 5-4 Kuvion 4 varttuvaa sekametsää. 6. YHTEENVETO Selvitysalueelta tai sen läheisyydestä ei tehty havaintoja liito-oravasta. Selvitysalueen linnusto on tyypillistä ja yleistä rakennettujen ympäristöjen lajistoa. Selvitysalueella ei tehty havaintoja huomionarvoisista lajeista. Selvitysalueelta ei tehty havaintoja vesilain 2. luvun 11 ja luonnonsuojelulain 29 mukaisista kohteista tai uhanalaisista luontotyypeistä ja huomionarvoisista kasvilajeista. Alueen metsiköt ovat luonnontilansa menettäneitä kasvatusmetsiköitä eikä niillä ole erityisiä suojelullisia arvoja. Selvitysalueen luontoarvot ovat tavanomaisia eikä niitä ole tarvetta erikseen huomioida maankäytön suunnittelussa. Lahdessa 14. päivänä elokuuta 2018 RAMBOLL FINLAND OY Jussi Mäkinen FM ympäristöekologi Heli Lehvola FM biologi

13 HYVINVOINTIASEMAN LUONTOSELVITYS LÄHTEET Liukko, U-M; Henttonen, H.; Hanski, I.K; Kauhala, K.; Kojola, I.; Kyheröinen, E-M; Pitkänen, J. 2015: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2 Suomen ympäristökeskus: Eliölajit tietorekisterin poiminta Suomen ympäristökeskus Kansainväliset vastuulajit: linnut. FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit/Kansainvaliset_vastuulajit Söderman, T Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVAmenettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Suomen ympäristökeskus 109. Helsinki. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s. Wermundsen, T Bat habitat requirements implications for land use planning. Dissertationes Forestales 111. University of Helsinki, Department of Forest Sciences.

14 Liite 6 Taustakartta: OpenStreetMap HOLLOLA TERVEYSTIEN KAAVAHANKKEIDEN LIIKENNETARKASTELUT

15 SIMULOINTIEN PERUSTEET Toimivuustarkastelut tehtiin Synchro/SimTraffic ohjelmalla. Simuloinneissa tutkittiin uuden maankäytön tuottaman ajoneuvoliikenteen vaikutuksia Tiilijärventien ja Terveystien liittymään aamu- (AHT) ja iltahuipputunnin (IHT) liikennemäärillä nykytilanteessa ja ennustevuonna 2040 Toimivuustarkasteluissa esitetyt palvelutasoluokat perustuvat valoohjaamattomissa liittymissä HCM2010 ja valo-ohjatuissa liittymissä Tasoliittymätohjeeseen Tutkittiin 8 erilaista tilannetta AHT ja IHT nykytilanne AHT ja IHT nykytilanne uudella maankäytöllä AHT ja IHT 2040 ilman uutta maankäyttöä AHT ja IHT 2040 uudella maankäytöllä

16 LIIKENNE-ENNUSTE Liikenne-ennusteet pohjautuvat aamu ja iltahuipputunnin liikennelaskentoihin Laskennat suoritettiin torstaina Laskenta-ajanjaksot olivat klo 7-9 ja Laskennoista tunnistettiin jokaisen suunnan kysyntähuiput Myös jalankulkijat ja pyöräilijät laskettiin ajoneuvoliikenteen ohessa. Raskaan liikenteen osuus on arviolta noin 2-3 % keskimääräisestä arkivuorokausiliikenteestä.

17 LIIKENNE-ENNUSTE Uuden maankäytön tuottamat liikennemäärät perustuvat Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa oppaaseen. Hyvinvointiasema tuottaa noin 515 ajoneuvokäyntiä vuorokaudessa ja Seniorikortteli 110 ajoneuvokäyntiä vuorokaudessa Liikennetuotoksen suuntautuminen perustuu liikennelaskennoissa havaittuihin suuntautumisiin. Vanhan terveysaseman nykyinen liikenne on huomioitu uuden maankäytön liikennemäärän lisäyksessä (mm. entisellä parkkialueella ollut kaksi liittymää Terveystielle) Ennustevuoteen 2040 mennessä muun liikenteen on oletettu kasvavan 20 %. seudullisesti tarkastellen Lahden eteläisen ohikulkutien avaaminen vähentää liikennemäärien kasvupainetta alemmalla verkolla

18 MUUTA HUOMIOITAVAA ENNUSTEESTA Terveyskeskuksen, hyvinvointiaseman ja seniorikortteliin tehtävät matkat ajoittuvat oletettavasti eriaikaan kuin muun liikenteen kysyntähuippu (tavallisesti klo 7-8 ja välillä) Klo 06-07:30 välillä saapuu suurin osa työntekijöistä Klo 07:-15:30 asiakkaat saapuva terveyskeskukseen, aamulla kysyntä korkeampi kuin iltapäivällä (päivystys) Klo työntekijät poistuvat Klo 16 terveysasema suljetaan, lähes kaikki asiakkaat poistuneet Seniorikorttelissa vierailijat ajoittuvat tasaisesti pitkin päivää

19 KVL ILMAN UUTTA MAANKÄYTTÖÄ MAANKÄYTÖN KANSSA KVL2018 KVL2018 KVL2040 KVL2040 KVL Jk+pp* KVL Jk+pp* Taustakartat: OpenStreetMap *Jk+pp = jalankulkijat ja pyöräilijät (2018)

20 LIIKENNEMÄÄRÄT 2018 AHT Hyvinvointi -asema Seniorikortteli Ilman uutta maankäyttöä Uudella maankäytöllä IHT Terveyskeskus Terveyskeskus Hyvinvointi -asema Seniorikortteli Ilman uutta maankäyttöä Uudella maankäytöllä

21 LIIKENNEMÄÄRÄT 2040 AHT Hyvinvointi -asema Seniorikortteli Ilman uutta maankäyttöä Uudella maankäytöllä IHT Terveyskeskus Terveyskeskus Hyvinvointi -asema Seniorikortteli Ilman uutta maankäyttöä Uudella maankäytöllä

22 AHT JA IHT 2018 ILMAN UUTTA MAANKÄYTTÖÄ AHT Jononpituudet IHT Jononpituudet Jononpituudet maksimissaan aamuhuipputuntina 10 m ja iltahuipputuntina 15 m Terveystiellä ja 20m Tiilijärventiellä. Viivytykset kaikilla tulosuunnilla <10s, liittymien palvelutasot A (erinomainen) Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa minimimittaisilla vasemmalle kääntymiskaistoilla

23 AHT JA IHT 2018 UUDELLA MAANKÄYTÖLLÄ AHT Jononpituudet IHT Jononpituudet Jononpituudet maksimissaan aamuhuipputuntina 15 m ja iltahuipputuntina 15 m Terveystiellä ja 20m Tiilijärventiellä. Viivytykset kaikilla tulosuunnilla <10s, liittymien palvelutasot A (erinomainen) Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa minimimittaisilla vasemmalle kääntymiskaistoilla

24 AHT JA IHT 2040 ILMAN UUTTA MAANKÄYTTÖÄ AHT Jononpituudet IHT Jononpituudet Jononpituudet maksimissaan aamuhuipputuntina 10 m ja iltahuipputuntina 15 m Terveystiellä ja 25m Tiilijärventiellä. Viivytykset kaikilla tulosuunnilla <10s, liittymien palvelutasot A (erinomainen) Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa minimimittaisilla vasemmalle kääntymiskaistoilla

25 AHT JA IHT 2040 UUDELLA MAANKÄYTÖLLÄ AHT Jononpituudet IHT Jononpituudet Jononpituudet maksimissaan aamuhuipputuntina 15 m Terveystiellä ja iltahuipputuntina 20 m Terveystiellä ja 25m Tiilijärventiellä. Viivytykset kaikilla tulosuunnilla <10s, liittymien palvelutasot A (erinomainen) Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa minimimittaisilla vasemmalle kääntymiskaistoilla

26 JALANKULKU- JA POLKUPYÖRÄYHTEYDET

27 YHTEYDET HYVINVOINTIASEMALLE JA SENIORIKORTTELIIN Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet ovat Hyvinvointiasemalle ja Seniorikortteliin ovat nykyisellään hyvät. Terveystiellä uimahallin kohdalla oleva alikulku parantaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta etenkin keskustan alueelta saavuttaessa. Bussipysäkit jäävät uuden Hyvinvointiaseman myötä kauemmaksi kuin Terveyskeskuksen aikana. Lähimmät pysäkit sijaitsevat noin 200 m päässä Huoltotien liittymästä. Suositellaan tarkasteluja bussipysäkkiparin siirtämisestä lähemmäs hyvinvointiaseman palveluita. Vaihtoehtona suunnitella hyvinvointiaseman eteen kääntötila, jota voitaisiin käyttää tarvittaessa seutulinjojen tai palvelulinjojen bussipysäkkinä.

28 YHTEENVETO Uuden maankäytön liikenteelliset vaikutukset ovat hyvin vähäisiä nykytilanteeseen. Uusi hyvinvointiasema tulee olemaan pienempi kuin nykyinen terveyskeskus. Seniorikorttelin liikennetuotos on hyvin vähäinen. Lisäksi terveyskeskukseen, hyvinvointiasemalle ja seniorikortteliin tehtävät matkat ajoittuvat tavallisesti eri aikaan kuin muun ohikulkevan liikenteen huipputunti. Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa minimimittaisilla vasemmalle kääntymiskaistoilla (Terveystie ja Tiilijärventie), jolloin peräänajojen riski vähenee. Bussipysäkkien sijainnit jäävät hyvinvointiaseman myötä kauemmas terveyspalveluista. Suositellaan jatkosuunnittelua pysäkkiparin lisäämisestä lähemmäs hyvinvointiasemaa.

29 65 Liite 7 65 Äänitaso db(a) 75 < 70 < <= < <= 70 < <= 65 < <= < <= < <= <= Selitteet Asuinrakennus Suunnitellut rakennukset Muu rakennus Kaava-alueen raja Katu 65 Hollolan kunta Seniorikorttelin ja hyvinvointiaseman asemakaavan meluselvitys Päiväajan keskiäänitaso L Aeq Tieliikenne, 2018 liikennemäärä ilman seniorikorttelia/hyvinvointiasemaa Nykyinen rakennuskanta Mittakaava 1: J.Ristolainen m 65 Liite 1.1

30 5 Äänitaso db(a) 75 < 70 < <= < <= 70 < <= 65 < <= < <= < <= <= Selitteet Asuinrakennus Suunnitellut rakennukset Muu rakennus Kaava-alueen raja Katu Hollolan kunta Seniorikorttelin ja hyvinvointiaseman asemakaavan meluselvitys Yöajan keskiäänitaso L Aeq22-7 Tieliikenne, 2018 liikennemäärä ilman seniorikorttelia/hyvinvointiasemaa Nykyinen rakennuskanta 5 Mittakaava 1: m J.Ristolainen Liite 1.2

31 Äänitaso 65 db(a) 75 < 70 < <= < <= 70 < <= 65 < <= < <= < <= <= Selitteet Asuinrakennus 65 Suunnitellut rakennukset Muu rakennus Kaava-alueen raja Katu 65 Hollolan kunta Seniorikorttelin ja hyvinvointiaseman asemakaavan meluselvitys Päiväajan keskiäänitaso L Aeq Tieliikenne, 2040 liikennemäärä, seniorikortteli/hyvinvointiasema mukana Nykyinen rakennuskanta Mittakaava 1: m J.Ristolainen Liite 2.1

32 Äänitaso db(a) 75 < 70 < <= < <= 70 < <= 65 < <= < <= < <= <= Selitteet Asuinrakennus Suunnitellut rakennukset Muu rakennus Kaava-alueen raja Katu Hollolan kunta Seniorikorttelin ja hyvinvointiaseman asemakaavan meluselvitys Yöajan keskiäänitaso L Aeq22-7 Tieliikenne, 2040 liikennemäärä, seniorikortteli/hyvinvointiasema mukana Nykyinen rakennuskanta Mittakaava 1: m J.Ristolainen Liite 2.2