ARVIO ALUEEN SOVELTUVUU- DESTA LEPAKOILLE JA VII- TASAMMAKOLLE SEKÄ LIITO- ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS HEIKKILÄNKATU 14, LINNAIN- MAA TAMPERE

Transkriptio

1 Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 09/2018 ARVIO ALUEEN SOVELTUVUU- DESTA LEPAKOILLE JA VII- TASAMMAKOLLE SEKÄ LIITO- ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS HEIKKILÄNKATU 14, LINNAIN- MAA TAMPERE

2 ARVIO ALUEEN SOVELTUVUUDESTA LEPAKOILLE JA VIITASAMMAKOLLE SEKÄ LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS Tarkastus 14/09/2018 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Heikki Holmén Jussi Mäkinen Hyväksyjä Ramboll PL 718 Pakkahuoneenaukio TAMPERE P F

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Lähtöaineisto Maastoinventoinnit 2 3. LIITO-ORAVA 2 4. LEPAKOT 2 5. VIITASAMMAKKO 3 6. TULOKSET Liito-oravaselvityksen täydennys Alueen soveltuvuus lepakoille Alueen soveltuvuus viitasammakolle 5 7. JOHTOPÄÄTÖKSET 6 8. LÄHDELUETTELO 7 Lidl. Linnainmaan liito-oravaselvitys

4 1. JOHDANTO Ramboll Finland Oy on laatinut Lidl Suomi Ky:n toimeksiantona luontoselvityksiä Tampereen Linnainmaalle (Kuva 1). Alueelle on tehty liito-oravaselvitys keväällä Syyskuussa 2018 tarkasteltiin alueen soveltuvuutta lepakoille ja viitasammakolle sekä täydennettiin keväällä tehtyä liito-oravaselvitystä. Selvityksistä on vastannut MMM, Heikki Holmén Ramboll Finland Oy:stä. Kuva 1. Selvitysalueen sijainti. Syksyn 2018 selvityksen on laadittu LIDL Ky:n alueelle suunnitteleman myymälähankkeen lupamenettelyn yhteydessä annettujen muistutusten ja lausuntojen perusteella. Muistutuksessa luontoarvoista mainitaan seuraavaa: Alueella on havaittu EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV (a) kuuluvia lajeja. Toimitetussa asemapiirroksessa kuvatulla alueella on tavattu ruokailevia lepakoita. Lepakko havaintoja on tehty asukkaiden toimesta toistuvasti yli vuosikymmenen ajan. Alueella tulee tehdä kartoitus lepakkolajeista ja niiden elinpiiristä sekä arvioida nyt suunnitellun rakentamisen ja aiotun toiminnan vaikutus lepakoiden elinolosuhteille. Nyt ei ole tiedossa, esimerkiksi mitkä lepakkolajit ovat kyseessä eikä se missä lepakoiden levähdys-, lisääntymis- ja talvehtimispaikat sijaitsevat. Tampereen kaupungin 2016 teettämässä selvityksessä tontti on todettu osaksi liito-oravan esiintymisaluetta, johon kuuluvalla elinpiirillä on havaittu liito-oravan pesä. Lisäksi alueella elää ruskosammakoja (Rana sp.), joiden lajia ei ole tunnistettu. Viitasammakko on listattu EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a). Tontin läpi kulkee oja, joka voi olla sammakkojen lisääntymispaikka. Selvitykset kaikkien rauhoitettujen ja EU:n luontodirektiivin liitteen IV lajien osalta tulee tehdä ennen rakennusluvan antamista.

5 Asemakaavassa alueelle on merkitty suojelualue (s-18) Alueella oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Suunnitelmassa suuri osa noin 50-70% tämän alueen puustosta on merkitty kaadettavaksi pysäköintijärjestelyjen tieltä. Alueella kasvaa mm. vanhoja kuusia ja haapoja, jotka ovat tärkeitä liito-oravan elinolosuhteille. Suunnitelman mukaan suuri osa tontista korotetaan ja rakennetaan. Liikerakennus ja suuri autojen pysäköintialue peruuttamattomasti rikkovat alueen luonnontilaisen yhtenäisyyden. Suunnitelmassa liikerakennus ja pysäköintialue rakennetaan aivan kiinni liito-oravan elinympäristöksi ja kulkureitiksi määritettyihin alueisiin. Maansiirto- ja rakentaminen tarvitsevat tilaa ja puita on kaadettava rakennusta laajemmalta alueelta, mikä käytännössä tarkoittaa liito-oravan elinympäristöä ja kulkureittiä. Nämä ovat korvaamattomia muutoksia, jotka heikentävät suojeltavien eläinten elinolosuhteita. Tuhon estämiseksi rakennusta ja pysäköintialuetta ei saa suunnitella 5 metriä lähemmäs näitä alueita. Lisäksi ennen tontilla tehtäviä toimenpiteitä tulee asiantuntijoiden toimesta selvästi merkitä säilytettävät puut ja muut suojeltavien eläinten elinolosuhteille korvaamattomat vastaavat kohteet. Lisäksi Pirkanmaan ELY-keskus on toimittanut Tampereen kaupungin lupakeskukseen lausunnon, jossa todetaan muun muassa, että liito-oravaselvityksestä puuttuu tieto, esiintyykö liito-oravalle soveltuvassa elinympäristössä tai liito-oravan kulkureiteillä lajin lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvia puita (kolopuita, kuusia joissa on oravan tekemä risupesä tai puita, joissa on pönttö). 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Lähtöaineisto Lähtöaineistona on käytetty Tampereen kaupungin rajapintapalvelun luontotietoja ja alueelta keväällä 2018 tehtyä liito-oravaselvitystä. 2.2 Maastoinventoinnit Selvitysalue kuljettiin läpi jalkaisin Maastokäynnin yhteydessä tarkasteltiin alueen soveltuvuutta lepakoille ja viitasammakoille. Lisäksi tarkasteltiin, esiintyykö liito-oravalle soveltuvassa elinympäristössä tai liito-oravan kulkureiteillä lajin lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvia puita. Puut tarkasteltiin maasta käsin tähystämällä, puihin ei kiivetty. 3. LIITO-ORAVA Liito-orava on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu ja EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV (92/43/EEC) laji. Liito-orava on luokiteltu valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi (NT = Near Threatened) (Liukko ym. 2015). Luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin mukaan lajin lisääntymisja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kieltoon voidaan hakea poikkeuslupaa alueelliselta ELY-keskukselta. Poikkeusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että lajin suotuisa suojelutaso ei heikkene, hankkeella ei ole muuta toteuttamisvaihtoehtoa ja hanke on yhteiskunnan edun mukainen. 4. LEPAKOT Suomessa on havaittu kaiken kaikkiaan 13 eri lepakkolajia, nämä kaikki ovat lueteltu EU:n luontodirektiivin (92/43/EEC) liitteessä IV(a). Lajit ovat siten suojeltuja luonnonsuojelulain 49 :n nojalla. Lain mukaan lajien tappaminen, pyydystäminen ja niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kiellettyä. Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS, 1991). Sopimus velvoittaa huolehtimaan lepakoiden suojelusta lainsäädännön kautta ja ottamaan maankäytössä huomioon lepakoille merkittäviä ruokailualueita. Maankäytön suosituksia varten lepakoiden käyttämät alueet luokitellaan Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen ohjeistuksen (2012) mukaan seuraavasti:

6 Luokka I: Lisääntymis- tai levähdyspaikka Ehdottomasti säilytettävä, hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty Hävittämiselle tai heikentämiselle haettava lupa paikalliselta ELY-keskukselta Tulisi huomioida paikkaan liittyvät reitit ja ruokailualueet Luokka II: Tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti Maankäytössä huomioitava alueen arvo lepakoille (EUROBATS, 1991) Alue, jolla saalistaa monta lajia ja/tai merkittävä määrä yksilöitä Todettu tai todennäköinen siirtymäreitti: jos reitti katkaistaan, tulisi toteuttaa korvaava reitti Tulisi huomioida alueelle johtavat mahdolliset reitit, alueen läheisyydessä sijaitsevat potentiaaliset lisääntymispaikat ja siirtymäreittien päissä olevat saalistusalueet Luokka III: Muu lepakoiden käyttämä alue Maankäytössä mahdollisuuksien mukaan huomioitava alueen arvo lepakoille Lepakoiden käyttämä alue, laji/tai yksilömäärä pienempi Ei mainittu luonnonsuojelulaissa eikä suoranaisia suosituksia EUROBATS -sopimuksessa 5. VIITASAMMAKKO Viitasammakko muistuttaa paljon sammakkoa, ollessaan kuitenkin täysikasvuista sammakkoa hiukan pienempi. Lajit voidaan erottaa toisistaan kuonon mallista ja sisimmän takavarpaan kyhmystä. Parhaiten lajit voi erottaa toisistaan koiraiden kutuääntelystä. Viitasammakon kutuääntely on pulputtava, joka eroaa selvästi sammakon kurnuttavasta kutuääntelystä. Viitasammakkoa esiintyy miltei koko Suomessa Metsä-Lappiin asti. Viitasammakon tapaa varmimmin merenlahtien ja järvien rantamilta, räme- ja aapasoilta sekä joskus myös soistuneilta metsämailta. Se kutee monesti samoissa vesissä kuin sammakkokin. Viitasammakko ei kuitenkaan kude mataliin, helposti kuivuviin ojiin ja allikoihin, toisaalta se kutee myös merialueemme tulvalampareissa ja murtovesilahdissa. Sen kutu jää pohjan tuntumaan. Viitasammakko voi talvehtia myös murtovedessä. Se on varsin paikkauskollinen, eikä lähde kauaksi kutuveden läheisyydestä. Viitasammakko on pääasiassa hämäräaktiivinen, mutta voi kostealla säällä liikkua myös päiväsaikaan. (Jokinen 2012) Viitasammakko ei ole suomessa uhanalainen (Rassi ym. 2010). Laji on kuitenkin rauhoitettu ja EU:n luontodirektiivin liitteen IV laji. Luontodirektiivi velvoittaa suojelemaan lajia ja lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty (Luonnonsuojelulaki 49).

7 6. TULOKSET 6.1 Liito-oravaselvityksen täydennys Liito-oravalle soveltuvaksi luokitellulle alueelle sijoittuu useita suurikokoisia kuusia ja haapoja sekä muutama suurikoinen mänty ja rauduskoivu, jotka voisivat kokonsa puolesta soveltua liitoorava pesäpuiksi (Kuva 2). Puista ei havaittu oravien risupesiä, koloja tai pönttöjä, joten ne eivät ole tulkittavissa liito-oravan pesäpuiksi. Yhdestä suurikokoisesta männystä havaittiin variksen risupesä. Vuoden 2018 kevään selvityksessä alueelta ei havaittu merkkejä liito-oravan esiintymisestä. Näin ollen alueelle ei arvioida sijoittuvan liito-oravan käytössä olevia pesäpuita. Puiden suuren koon ja metsikön tiheydestä johtuen tyhjien kolojen ja/tai risupesien esiintymistä ei voida kuitenkaan täysin poissulkea. Kuva 2. Liito-oravalle soveltuvat elinympäristöt ja alue johon sijoittuu suurikokoisia puita 6.2 Alueen soveltuvuus lepakoille Alueelta ei havaittu lepakoiden lisääntymispaikoiksi soveltuvia rakennuksia/rakennelmia, koloja tai louhikoita. Alue koostuu puoliavoimesta varttuneesta kuusisekametsästä, nuoremman metsän alueista ja pensoittuneesta niittymäisestä alueesta (Kuva 3). Elinympäristötarkastelun perusteella alue soveltuu pohjanlepakon ja viiksisiippojen ruokailualueeksi. Lisäksi alueelle sijoittuu useita suurikoisia puita joita lepakot voivat satunnaisesti käyttää päiväpiiloina.

8 Kuva 3. Metsikön ja niittymäisen alueen vaihettumisaluetta 6.3 Alueen soveltuvuus viitasammakolle Alueelle sijoittuu Heikkiläntieltä Etelää, kohti Eetutietä virtaava oja (Kuva 4). Alueelle ei sijoitu muita pintavesiä. Ojassa ei maastokäyntien yhteydessä havaittu seisovan veden osuuksia, kuten pienimuotoisia lammikoita tai ojan leventymiä. Ojan ei arvioida olevan erityisen soveltuva viitasammakon lisääntymis- tai elinympäristöksi. Elinympäristötarkastelun perusteella arvioidaan, että muistutuksessa mainitut, alueelta havaitut sammakot eivät todennäköisesti ole viitasammakoita. Kuva 4. Alueelle sijoittuva oja

9 7. JOHTOPÄÄTÖKSET Liito-oravalle elinympäristöksi soveltuvalta alueelta ja kulkureitiltä sijoittuu useita suurikokoisia puita. Puista ei havaittu kolopuita, risupesiä tai pönttöjä, eikä sieltä vuonna 2018 havaittu merkkejä lajin esiintymisestä. Alueella ei arvioida olevan liito-oravan käytössä olevia pesäpuita. Näin ollen suunnitelman mukaisten toimien toteuttamiselle ei arvioida olevan luonnonsuojelulain mukaista estettä. Alue soveltuu lepakoiden ruokailualueeksi, mutta sen merkitystä lepakoiden ruokailualueena ei voida elinympäristötarkastelun perusteella tarkasti määrittää. Tärkeät ruokailualueet (II-luokan lepakkoalueet) on EUROBATS sopimuksen mukaan ovat maankäytössä huomioitavia, mutta eivät ole luonnonsuojelulailla suojeltuja. Alueelta ei havaittu luonnonsuojelulailla suojeltavia, lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvia kohteita, joten suunnitelman mukaisten toimien toteuttamiselle ei arvioida olevan lain mukaista estettä. Alueelle ei sijoitu viitasammakolle erityisen soveltuvaa elin- tai lisääntymisympäristöä. Elinympäristötarkastelun perusteella, viitasammakon esiintyminen alueella arvioidaan epätodennäköiseksi eikä näin ollen suunnitelman mukaisten toimien toteuttamiselle arvioida olevan luonnonsuojelulain mukaista estettä.

10 8. LÄHDELUETTELO Jokinen, M. 2012, SYKE. Viitasammakko Rana arvalis Nilsson, Esiselvitys, SYKE 2012 Liukko, U.-M., Henttonen, H., Hanski, I., K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E.-M., Pitkänen, J Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus Ympäristöministeriö. Luonnonsuojelulaki / /43/EEC: Neuvoston direktiivi; luonnonvaraisten elinympäristöjen ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta; EYVL 1992 L 206 Tampereen kaupunki Kaupungin rajapintapalvelun tiedot. Lajihavainnot (tarkastettu )