KONSERNIN ESITTELY. Raisio Yhtymä luvuin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KONSERNIN ESITTELY. Raisio Yhtymä luvuin"

Transkriptio

1 RAISIO YHTYMÄ YMPÄRISTÖRAPORTTI 1999

2 SISÄ LTÖ KONSERNIN ESITTELY... 3 PÄÄJOHTAJAN KATSAUS... 6 RAISIO YHTYMÄN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA... 7 YMPÄRISTÖJOHTAMINEN... 8 KESTÄVÄN KEHITYKSEN PERIAATTEIDEN TOTEUTUMINEN... 9 KESTÄVÄ KEHITYS TUOTEKEHITYKSESSÄ YMPÄRISTÖPROFIILI MERKITTÄVÄT YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT JA INDIKAATTORIT RAPORTIN KATTAVUUS JA LAATIMISMENETELMÄ RAAKA-AINEIDEN JA RESURSSIEN KÄYTTÖ PÄÄSTÖT JÄTTEET KULJETUKSET TAPATURMAT YMPÄRISTÖVAHINGOT YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNNÖN NOUDATTAMINEN TALOUDELLINEN INFORMAATIO HENKILÖKUNTA JA YMPÄRISTÖASIAT RISKIENHALLINTA SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ YHTEYSTIEDOT SANASTO

3 Elizabeth Brown (vas.), Leena Koponen, Lisa Comfort ja John Bailey työskentelevät Raision stanoliesteritehtaalla Charlestonissa Yhdysvalloissa. KONSERNIN ESITTELY Raisio Yhtymä on suomalainen elintarvike-, rehuja kemianteollisuutta harjoittava, kansainvälinen monialakonserni. Tuotantoa on 31 paikkakunnalla 16 eri maassa. Henkilökuntaa on noin 2 900, joista 40 prosenttia työskentelee ulkomailla. Konsernin emoyhtiö Raisio Yhtymä Oyj noteerataan Helsingin Pörssissä. Raisio Yhtymän toiminta pohjautuu ydinarvoille, joita ovat puhtaat ja turvalliset tuotteet, kestävän kehityksen periaatteisiin sitoutuminen, osakkaita hyödyttävä yrityksen arvon parantaminen, innostavan työympäristön tarjoaminen koko henkilöstölle, edelläkävijyys tuotekehityksessä ja lisäarvon tuottaminen asiakkaille. Hallituksen asettamat lähivuosien tavoitteet ovat: Raision elintarviketeollisuus hakee vahvempaa asemaa Pohjois-Euroopassa. Raisio panostaa maailmanlaajuisesti nopeasti kasvaviin terveyttä edistävien elintarvikkeiden markkinoihin. Raision kemianteollisuus jatkaa hyväksi todettua strategiaansa tavoitteenaan olla yksi maailman johtavista paperikemikaalitoimittajista. Näihin tavoitteisiin pyritään sekä orgaanisen kasvun että rakennejärjestelyjen kautta. Raisio Yhtymä luvuin Liikevaihto, milj. mk Vienti Suomesta, milj. mk Vienti ja ulkomainen liikevaihto yhteensä, milj. mk Liikevoitto, milj. mk Tulos ennen satunnaisia eriä, milj. mk Taseen loppusumma, milj. mk Omavaraisuusaste, % 41,0 46,0 Investoinnit, milj. mk Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. mk Henkilökunnan määrä keskimäärin

4 Liiketoimintaryhmät Margariiniteollisuus Raisio Yhtymän margariiniteollisuus kiinnittää erityistä huomiota uusia kulutustottumuksia myötäilevien kevyiden, vähärasvaisten tuotteiden kehittämiseen. Tuotantoa on kolmessa maassa: Raision Margariini Suomessa, Carlshamn Mejeri Ruotsissa ja Raisio Polska Foods Puolassa. Margariiniteollisuuden laajaan tuotevalikoimaan kuuluvat margariinit, ruokaöljyt, kasvirasvapohjaiset levitteet ja juustot. Lisäksi Ruotsissa valmistetaan jäätelöä ja mantelimassaa. Margariiniteollisuuden liikevaihdon jakautuma 1999 Raision Margariini 45 % Raisio Polska Foods 18 % Carlshamn Mejeri 37 % Vuoden 2000 alusta margariiniteollisuusliiketoimintaryhmään liitettiin ruokaperunateollisuus, joka aikaisemmin kuului nyttemmin lopetettuun liiketoiminnan kehitys -liiketoimintaryhmään. Ruokaperunateollisuus valmistaa ranskanperunoita, perunasosejauheita, perunalastuja ja erikoisperunatuotteita. Benecol-liiketoiminta Kolesterolia alentavat elintarvikkeet, joista Benecol tuotemerkkinä lienee maailmanlaajuisesti tunnetuin, on yksi tärkeä funktionaalisten elintarvikkeiden osa-alue. Kasvupotentiaalia on tällä alueella runsaasti. Raisio Yhtymällä ja Johnson & Johnson -konserniin kuuluvalla McNeil Consumer Healthcare -yhtiöllä on yhteistyösopimus, jonka mukaisesti Raisio vastaa Benecolin kolesterolia alentavan ainesosan, stanoliesterin valmistuksesta ja tähän tarvittavan raaka-aineen, kasvisterolin hankinnasta. Stanoliesteriä valmistetaan Raision tehtailla Suomessa sekä South Carolinassa Yhdysvalloissa. McNeilillä on yksinoikeus Benecol-tuotteiden markkinointiin ja tuotemerkin kehittämiseen Raision kotimarkkinoita lukuun ottamatta. Viljateollisuus Raisio Yhtymän viljateollisuuteen kuuluvat myllyteollisuus, rehuteollisuus, mallasteollisuus sekä viljan ja rypsin hankinnat hoitava maatalousryhmä. Vilja on raaka-aine, joka omaa suuren kehityspotentiaalin ja jolla on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi merkitys niin ihmisten kuin eläintenkin ravitsemukselle ja hyvinvoinnille. Myllyteollisuusyhtiö Melian laajaan tuotevalikoimaan kuuluvat jauhot, hiutaleet, pastat, riisit ja myslit. Tuotekehityksessä painotetaan erityisesti terveydellisesti edullisia viljatuotteita. Melialla on tuotantoa kolmella paikkakunnalla Suomessa ja se on vähemmistöosakkaana latvialaisessa Rigas Dzirnavnieks -myllyssä. Rehuteollisuus valmistaa pitkälle jalostettuja, kypsennettyjä rehuseoksia tuotantoeläimille sekä erikoisrehuja kaloille ja turkiseläimille. Rehuraision erityisen huomion kohteina ovat rehuseosten vaikutus kotieläintuotteiden laatuun ja eläinten terveyteen, ruokinnan tuottavuus sekä tuotannon ympäristövaikutukset. Rehuraisiolla on tuotantoa neljällä paikkakunnalla Suomessa. Organisaatio Raisio Yhtymä Oyj Viljateollisuus Myllyteollisuus (Melia) Rehuteollisuus (Rehuraisio) Mallasteollisuus Maatalousryhmä Benecol-liiketoiminta Raisio Benecol Margariiniteollisuus Raision Margariini Carlshamn Mejeri Raisio Polska Foods Ruokaperunateollisuus Kemianteollisuus Tärkkelykset Hydrofobiliimat Päällystyskemikaalit Kierrätyskemikaalit Pohjoismaat Eurooppa Amerikka Kaukoitä Teknologiakehitysryhmä 4

5 Maltaita Raisiosta valmistuu lähes 100 miljoonaa kiloa vuodessa ja määrästä yli 70 prosenttia menee vientiin. Raision valmistamia olutmaltaita viedään mm. Venäjälle, Brasiliaan, Norjaan sekä Viroon ja viskimaltaita Skotlantiin. Viljateollisuuden liikevaihdon jakautuma 1999 Mallasteollisuus 12 % Rehuteollisuus 55 % Myllyteollisuus 33 % Raisio Chemicals keskittyy erityisesti funktionaalisiin paperikemikaaleihin, joilla voidaan kehittää paperin laatua ja ominaisuuksia. Esimerkiksi kationisilla liimatärkkelyksillä saadaan paperiin lisää lujuutta ja parannetaan painatusominaisuuksia. Laajaan tuotevalikoimaan kuuluvat paperin ja kartongin valmistuksessa käytettävät kemikaalit: märän pään kemikaalit, pintakäsittelyn ja päällystyksen kemikaalit sekä kierrätyskemikaalit. Kemianteollisuus on Raisio Yhtymän merkittäviä kasvualueita ja kansainvälisin toimiala. Tuotantoa sillä on 15 eri maassa. Kemianteollisuuden liikevaihdon jakautuma 1999 Tärkkelystuotteet 39 % Kierrätyskemikaalit 17 % Hydrofobiliimat 26 % Päällystyskemikaalit 18 % Kemianteollisuus Raision kemianteollisuuden tavoitteena on kehittyä maailmanlaajuisesti merkittäväksi ja tunnustetuksi paperi- ja kartonkiteollisuuden kemikaalien ja kemikaalikonseptien toimittajaksi. Toiminnassa painottuvat tehokas tutkimus- ja kehitystyö sekä kiinteä yhteistyö asiakkaiden kanssa. Asiakkaat ovat maailmanlaajuisia suuryrityksiä, mikä asettaa Raisio Chemicalsin osaamiselle ja kehityskyvylle suuren haasteen. Teknologiakehitysryhmä Vuoden 1999 lopulla perustettiin erityinen teknologiakehitysryhmä, joka aktivoi ja yhdistää eri elintarviketoimialojen ja kemianteollisuuden osaamisen. Liiketominnan kehitys -liiketoimintaryhmä on purettu. Siihen kuulunut ruokaperunateollisuus on siirretty osaksi margariiniteollisuutta ja Toijalassa toimineen Foodie Oy:n liiketoiminta on myyty Laihian Mallas Oy:lle. Kartalle merkittyjen tuotantoyksiköiden tiedot sisältyvät tähän raporttiin. 5

6 P ÄÄJOHTAJAN KATSAUS Raisio Yhtymä on toiminnassaan sitoutunut ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin lisäämiseen. Lause Raisio kasvaa luonnostaan ja huolehtii ympäristöstään, kertoo paljon toiminnastamme ja arvomaailmastamme. Toimintamme peruspilareita on lisäarvon tuottaminen asiakkaille ympäristöä vaalien. Tämä toteutetaan puhtailla ja turvallisilla tuotteilla ja tuotekehityksessä edelläkävijyydellä. Samalla tarjotaan innostava työympäristö koko henkilöstölle ja toteutetaan osakkaita hyödyttävä yrityksen arvon parantaminen. Nämä suuntaviivat yhdistettynä Raisio Yhtymän hallituksen hyväksymään ympäristöpolitiikkaan luovat toimivan pohjan kestävälle kehitykselle. Menestyminen kansainvälisillä markkinoilla edellyttää hajautettua organisaatiota ja useaa kotimaata. Tavoitteenamme on hajautetusta organisaatiosta huolimatta kehittyä yhtenäisenä yrityksenä, joka taitotiedon, osaavan henkilöstön ja synergiaetujen yhdistämisellä on arvokkaampi kuin sen osien summa. Yhteisten ydinarvojen ja tavoitteiden saavuttaminen vaatii koko henkilöstöltä ponnisteluja käytännön työssä ja hallituksen määrittelemät suuntaviivat velvoittavat meitä kaikkia. Jos tarkastelemme kehitystä eteenpäin, on Raisio Yhtymän kaltaisen, pääasiassa peruselintarvikkeita valmistavan yrityksen seurattava tarkasti kuluttajien painottamia näkökohtia ja ja yleisiä kehitystrendejä ja sen mukaan kehitettävä tuotevalikoimaansa ja koko liiketoimintaansa. Yhä useammin kuluttajat odottavat tuotteiltamme ominaisuuksia, jotka antavat tuotteelle lisäarvoa. Samalla kun tuotteisiin liittyvät puhtaus-, alkuperä- ja ympäristökysymykset kiinnostavat enemmän, myös muut kuin puhtaasti ravitsemukselliset asiat nousevat tärkeiksi kriteereiksi ostopäätöksiä tehtäessä. Kuluttajat arvostavat makuelämyksiä, terveellisyyttä ja helppokäyttöisyyttä. Tämä asettaa haastavat lähtökohdat toiminnallemme erityisesti tuotekehityksen saralla. Samantyyppinen suuntaus on havaittavissa myös paperinkulutuksessa, sillä kuluttajia kiinnostaa määrän lisäksi entistä enemmän myös laatu. Paperinkulutuksen kasvu kohdistuu ennen kaikkea hienopaperiin, jonka valmistuksessa paperikemikaaleilla on merkittävä osuus. Kemianteollisuutemme jatkaa mittavaa panostustaan entistä parempien ja ympäristöystävällisempien tuote- ja palvelukonseptien kehittämiseksi. Raisio Yhtymän tuotteita voidaankin jatkossa luonnehtia moniuloitteisella lauseella Nautittavampaa elämää. Tämä ympäristöraportti on järjestyksessä toinen koko Raisio Yhtymää koskeva selonteko. Kahden vuoden tunnuslukujen perusteella ei vielä voi tehdä johtopäätöksiä trendeistä. Monet tuotantoyksikkömme ovat parantaneet toimintaansa, mutta hyvän kehityksen tunnusmerkit häviävät helposti konsernin suuriin lukuihin. Tavoitteena onkin, että suurimmilla tehdaspaikkakunnilla aloitetaan omien ympäristöselontekojen laadinta. Näin kehityksen seuranta tulee helpommaksi ja ymmärrettävämmäksi. Koko konsernin raportin laatiminen on kuitenkin tarpeellista konsernin ympäristöjohtamisen ja kestävän kehityksen yleisenä ja kattavana katsauksena. Tor Bergman pääjohtaja 6

7 RAISIO YHTYMÄ N YMPÄ RISTÖ POLITIIKKA Raisio Yhtymä kehittää, valmistaa ja markkinoi elintarvikkeita, rehuja ja kemiantuotteita. Tämän me teemme kestävän kehityksen periaatteita noudattaen, luontoa ja ympäristöä säästäen. Olemme liittyneet Elinkeinoelämän peruskirjaan kestävän kehityksen aikaansaamiseksi (Kansainvälinen Kauppakamari 1990). Raisio Chemicals on tämän lisäksi mukana kemianteollisuuden kansainvälisessä "Responsible Care Vastuu Huomisesta" -ohjelmassa. Näin olemme sitoutuneet jatkuvasti parantamaan toimintaamme ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioissa. Edellytämme yhtymän eri toimialoilta ympäristöasioiden johtamis- ja hallintajärjestelmää. Jokaisella toimialalla on omalta osaltaan vastuu yksityiskohtaisten tavoitteiden asettamisesta konsernin ympäristöpolitiikan mukaisesti sekä näiden tavoitteiden toteuttamisesta. Ympäristöperiaatteemme koskevat yhtymän toimintoja kaikkialla maailmassa. Noudatamme kaikkia toimintaamme koskevia paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä säädöksiä ja sopimuksia. Käytämme raaka-aineinamme lähes yksinomaan uusiutuvia luonnonvaroja. Kehitämme yhteistyössä sopimusviljelijöidemme ja muiden alihankkijoidemme kanssa raaka-aineiden tuotantoon ja hankintaan menetelmiä, joissa ympäristönäkökohdat on otettu keskeisesti huomioon. Yhteistyökumppaneita valitessamme arvostamme ympäristönsuojelun suhteen valveutuneita yrityksiä, yhteisöjä ja henkilöitä. Kehitämme ja markkinoimme tuotteita ja menetelmiä, jotka ovat turvallisia käyttää, ympäristöämme säästäviä ja ympäristölle aikaisempia vaihtoehtoja haitattomampia. Tuotantoprosesseja suunniteltaessa ja tuotteita kehitettäessä otamme terveyden, turvallisuuden ja ympäristön huomioon tuotteen koko elinkaaren ajalta. Pyrimme käyttämään raaka-aineita, materiaaleja ja energiaa säästäväisesti ja vähentäen syntyvän jätteen määrää ja päästöjä sekä tuotannossa että kuljetuksissa. Yhtymän sisäisen synergian ansiosta käytämme raaka-aineet hyödyksi mahdollisimman täysimääräisesti. Suosimme pakkausmateriaaleja valittaessa kierrätettäviä ja ympäristölle haitattomia vaihtoehtoja. Tiedotamme avoimesti ja rehellisesti toimintamme ympäristö-, terveys- ja turvallisuusvaikutuksista. Yhteistyömme viranomaisten ja yleisön kanssa perustuu luottamukseen ja pitkäjänteisyyteen. Koulutamme ja kannustamme henkilökuntaamme työskentelemään niin, että se tuntee vastuunsa toimenpiteittensä ympäristövaikutuksista ja toimii turvallisuuden, terveyden ja ympäristönsuojelun edistämiseksi. Raisiossa 12. joulukuuta 1997 Raisio Yhtymä Oyj Hallitus 7

8 YMPÄ RISTÖ JOHTAMINEN Konsernitason ympäristötavoitteiden asettaminen on johtoryhmän tehtävä. Ympäristöasioiden johtaminen kuuluu hallintojohtajan, johtoryhmän jäsenen Hannu Suomisen vastuualueeseen. Yhtymätasolla on vuodesta 1985 käytännön toimista vastannut konsernin ympäristöpäällikkö Markku Lehtokari. Lisäksi jokaisella toimialalla on omaa, vahvaa ympäristöosaamista. Raisio Yhtymässä ympäristö- ja turvallisuusvastuu on järjestetty samalla tavalla kuin tulos- vastuu eli vastuu on toimialoilla. ISO standardin mukaisia ympäristöjärjestelmiä on kemianteollisuudessa ja viljateollisuudessa. Esimerkiksi mallasteollisuuden ympäristöjärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 1999 alkupuolella ja Raisio Francen vuoden loppupuolella. Useiden tuotantoyksiköiden suunnitelmissa on ottaa standardin mukainen ympäristöjohtamisjärjestelmä käyttöön vuoden 2000 aikana, joten vuonna 1998 asetettu tavoite on toteutumassa lähes aikataulussa. Laatu- ja ympäristöjohtamisjärjestelmät Raisio Yhtymässä Laatu- Ympä ristö - j ä rjestelmä j ä rjestelmä 8 Konserni Yhtymäpalvelut ISO 9001 ISO Kemia Raisio Chemicals Oy (Raisio, Mietoinen, Anjalankoski) ISO 9001 * ISO * Oy Kationi Ab ISO 9001 * ISO * Oy Raisional Ab ISO 9001 * ISO * Raision Lateksi Oy ISO 9001 * ISO * Raisio Grain Starch Oy ISO 9001 * ISO * Finnamyl Oy ISO 9001 * ISO Lapuan Peruna Oy ISO 9001 * ISO Raisio France S.A. ISO 9002 * ISO * Paperion Chimie S.A. ISO 9002 * ISO Raisio Belgium N.V. ISO 9002 * Raisio Chemicals UK Ltd ISO 9002 * ISO Raisio Chemicals Canada Inc. (Squamish, Trois-Rivières, Prince George) ISO 9002 * ISO Raisio Chemicals U.S. Inc. ISO 9002 * ISO P.T. Intercipta Kimia Pratama ISO 9002 * OPL-Raisio Inc. ISO 9002 Viljateollisuus Rehuraisio Oy (Raisio, Oulu, Anjalankoski) ISO 9001 * ISO * Melia Oy (Raisio, Nokia, Hämeenlinna) ISO 9001 * ISO Mallasteollisuus ISO 9001 * ISO * Maatalousryhmä ISO 9001 ISO Kasviöljyteollisuus ISO 9002 * ISO Margariiniteollisuus Raision Margariini ISO 9001 * ISO Carlshamn Mejeri AB ISO Ruokaperunateollisuus ISO 9001 Benecol-liiketoiminta Raisio Benecol Oy ISO 9001 Raisio Staest US Inc. ISO 9001 * merkityt järjestelmät ovat sertifioituja. Ilman tähteä olevat merkinnät ISO 9001, ISO 9002 ja ISO tarkoittavat sitä, että ko. yksikössä järjestelmä on rakenteilla.

9 KESTÄ V Ä N KEHITYKSEN PERIAATTEIDEN TOTEUTUMINEN Raisio Yhtymä on ympäristöpolitiikassaan sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin. Yhtymä on yksi Kansainvälisen Kauppakamarin kestävän kehityksen peruskirjan allekirjoittaneista yrityksistä. Kestävään kehitykseen kuuluu, että kyetään täyttämään ihmiskunnan nykyiset tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia omien tarpeittensa tyydyttämiseen. Ympäristöasioiden lisäksi terve talous, ihmisten sosiaalinen hyvinvointi ja kulttuuriarvot ovat kestävän kehityksen osia. Tuotannon terveysnäkökohdat ja turvallisuus sekä tuotteiden puhtaus ja muut ominaisuudet liittyvät kiinteästi ympäristöasioihin. Raisio Yhtymässä ympäristönäkökohdat nähdään laajempana terveysja turvallisuusasiat sisältävänä käsitteenä. Raisio Chemicals on mukana kemianteollisuuden kansainvälisessä "Responsible Care Vastuu Huomisesta" -ohjelmassa. Raisio Yhtymässä keskeisin kestävän kehityksen näkökohta on, että toimintamme perustuu uusiutuvien luonnonvarojen jalostamiseen. Elintarvike- ja rehuteollisuus jalostavat pellontuotteita tai muista uusiutuvista lähteistä peräisin olevia raaka-aineita. Myös Raisio Yhtymän kemianteollisuuden raaka-aineet ovat suurimmaksi osaksi uusiutuvia pellontuotteita, vaikka osa kemianteollisuuden raaka-aineista perustuu maaöljystä lähtöisin oleviin jalosteisiin. Raision kemianteollisuus palvelee tuotteillaan ja menetelmillään metsätaloudesta pääraaka-aineensa hankkivaa paperiteollisuutta ja on näin osaltaan parantamassa koko puunjalostusketjun ympäristötehokkuutta. Luonnonvaranäkökulmasta tarkasteltuna myös Raisio Chemicals täyttää kestävän kehityksen kriteerit. Ihmisten sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvä näkökohta on työpaikan tarjoaminen noin henkilölle 16 eri maassa. Kun otetaan huomioon hankinta- ja jakeluketjut on työllistävä vaikutus vielä huomattavasti suurempi. Hankintaketjuun liittyy olennaisesti maaseudun viljelymahdollisuuksien säilymisen turvaaminen ja maaseudun asuttuna pitäminen. Erittäin tärkeä yhteistyökumppanimme on suomalainen viljelijä sekä raakaaineen toimittajana että rehuasiakkaana. Suomalaiset perheviljelmät ovat tärkeitä kotiseutunsa kehittäjiä, maaseudun ja sen perinnemaiseman ylläpitäjiä. Tätä kautta Raisio Yhtymä täyttää tehtävänsä myös maaseudun kulttuuriarvojen ylläpitäjänä. Ympäristönsuojelu kestävän kehityksen osa-alueena merkitsee Raisio Yhtymässä sitä, että ympäristöasioiden hyvä hoito on paitsi oman tuotantotoimintamme perusarvoja myös tärkeä näkökohta yhteistyössä liikekumppaniemme kanssa. Tuotekehityksessä on tuotteidemme ympäristötehokkuuden parantaminen tärkeä tavoite. Erityisesti tämä koskee kemian- ja rehuteollisuuden tuotteita, joiden käyttäjiä ovat ympäristövaikutuksia aiheuttavat asiakasteollisuuden alat. Valmistamiemme elintarvikkeiden puhtauden ja terveellisyyden lisäksi erityisen huomion kohteena on pakkausten ympäristövaikutusten vähentäminen. Jotta pystyisimme paremmin vastaamaan kuluttajien ja asiakasteollisuuden tarpeisiin, kiinnittävät elintarviketoimialamme erityistä huomiota terveyttä edistävien elintarvikkeiden tuotekehitykseen. Esimerkkejä terveyttä edistävistä elintarvikkeistamme ovat mm. stanoliesteriä sisältävät Benecol-tuotteet ja betaglukaania sisältävät Elovena Plus -hiutaleet. Raisio Yhtymällä on hyvät mahdollisuudet kehittyä kestävän kehityksen yrityksenä. Vahvuuksiamme ovat uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvat tuotteet ja haaskaamaton tuotanto. Ympäristöasiat eivät aiheuta uhkia Raisio Yhtymälle. 9

10 KESTÄ V Ä KEHITYS TUOTEKEHITYKSESSÄ Rehuseokset Toimintaa ohjaava ympäristöjärjestelmä kattaa rehuteollisuuden koko toiminnan aina raakaaineiden hankinnasta valmiiden seosten toimittamiseen kotieläintuottajille. Jatkuvan parantamisen kohteina ovat ympäristömyötäisemmät tuotteet ja ruokintamenetelmät, energian käytön ja kuljetusten tehostaminen sekä tuotannossa syntyvien jätemäärien vähentäminen. Tuotekehitys selvittää hyötyeläinten jatkuvasti muuttuvaa ravinnontarvetta yhteistyössä Maatalouden tutkimuskeskuksen, Helsingin yliopiston sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa. Keskeisiä tavoitteita ovat kotieläintuotannon ja kalanviljelyn aiheuttamien typpi- ja fosforipäästöjen vähentäminen sekä rehuseosten että tehokkaampien ruokintamenetelmien avulla. Tammikuussa 2000 valmistui kolmivuotinen Tekes/Eureka-tutkimus suomalaisen sian lysiinin tarpeesta. Tulosten perusteella optimoidut rehuseokset ja ruokintamenetelmä vähentävät typen eritystä virtsaan. Typen sitoutuminen kasvuun parani 2,5 grammaa päivässä sikaa kohti, kun aminohapot optimoitiin vastaamaan suomalaisen sian tämän hetken kasvukykyä. Rehuraisio sai patentin rehuseosten kypsennysmenetelmälle, jolla valmistetaan sikojen ja broilereiden kasvatusrehuja. Patentoidulla menetelmällä valmistetut rehut paransivat kasvua neljä ja rehuhyötysuhdetta viisi prosenttia. Ympäristöpäästöt vähenevät siis myös tehokkuuden kautta. Vuonna 1999 syötettyjen kalanrehujen aiheuttama ravinnekuormitus veteen väheni sekä typen että fosforin osalta keskimäärin kahdeksan prosenttia kalojen lisäkasvukiloa kohti verrattuna vuoden 1998 seoksiin. Antibioottien käytöstä sikojen porsas- ja alkukasvatusrehuissa luovuttiin kokonaan vuoden 1999 aikana. Muissa sikarehuissa antibiootteja ei ole käytetty ollenkaan. Kalkkunankasvatukseen tuotiin valkuaista ja siten typpipäästöjä vähentävä neljän rehun ruokintaohjelma vuoden lopulla. Elintarvikkeet Puhtaus, terveellisyys ja turvallisuus ovat asiakastyytyväisyyden ohella keskeisimmät tavoitteet Raisio Yhtymän elintarvikkeiden tuotekehityksessä ja tuotteiden valmistuksessa. Lähes täysin kasvipohjaisten raaka-aineitten puhtaus taataan sopimusviljelyn ja laatusopimusten avulla. Laatujyvä-järjestelmä, josta kerrotaan enemmän kohdassa Sidosryhmäyhteistyö, on esimerkki hankintojen turvallisuuden ja ympäristöasioiden kehittämisestä. Raisio Yhtymässä lisäaineiden käyttöä arvioidaan aina kriittisesti ja niitä ei käytetä ellei tuoteturvallisuus sitä edellytä. Pakkausmateriaalien ja -menetelmien ympäristöominaisuuksia kehitetään yhteistyössä pakkausmateriaalitoimittajien kanssa. Erityisesti teollisuusasiakkaille kehitetään räätälöityjä ja pitkälle jalostettuja tuotteita, jotka edistävät säästävää tuotantotapaa. Omassa tuotannossa noudatetaan tiukkaa omavalvontaa. Tuotantohygienia toteutetaan ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavalla tavalla. Esimerkiksi myllyteollisuuden tuholaistorjunnassa on luovuttu metyylibromidin käytöstä, koska sitä pidetään otsonikerrosta tuhoavana aineena. Paperikemikaalit Asiakaslähtöisyys on tärkein Raisio Chemicalsin ympäristötoimintaa ohjaava tekijä. Tuotannossa pyritään käyttämään luonnon raaka-aineita ja ympäristölle suotuisia prosesseja aina kun se on tarkoituksenmukaista. Ympäristöarviointi kattaa koko liiketoimintaketjun aina raaka-aineista asiakkaiden tuotteiden kierrättämiseen ja hävittämiseen. 10 Rehuraision naudanrehujen markkinointipäällikkö Thomas Fagerholm testaa laidunrehun maittavuutta.

11 Asiakkaiden kanssa tapahtuva kahdenkeskinen tuotekehitystoiminta on voimistunut paperikemikaalien kehitystyössä. Yksittäisten paperikemikaalien kehittämisestä on selvästi siirrytty kokonaisvaltaiseen paperikoneiden kemikaalikonseptien hallintaan ja ymmärtämiseen. Tällainen konsepti saattaa sisältää paperikoneen märkäpään lujuus-, hydrofobointi-, häiriönpoisto-, pintaliimaus- ja päällystysaineet. Tällöin koko ketjun positiivinen ympäristövaikutus ratkeaa kaikkien aineiden hyvällä yhteistoiminnalla. Raisio Chemicalsin erityisenä kehityksen kohteena ovat olleet vähäpäästöiset lateksituotteet. Uudentyyppinen AKD-vaha on vakiinnuttanut asemansa markkinoilla ja sen avulla on pystytty ratkaisemaan eräitä paperikonetyyppejä vaivanneita ajettavuusongelmia. Koneet on saatu pysymään aiempaa puhtaampina ja niiden tuottavuus on parantunut. Kationiset häiriönpoisto- ja lujuuspolymeerit auttavat myös omalta osaltaan paperikoneen puhtaanapidossa ja ajettavuudessa. Kationisointikemikaalin riskiarviointiprosessi jatkuu edelleen valmistajien yhteistyönä. Raisio Chemicals pyrkii kaikissa tuotteissa kemikaalien jäämäaineiden vähentämiseen. Tavoitteena on kaikkien tuotteiden korkea puhtaustaso. YMPÄ RISTÖ PROFIILI Raisio Yhtymän jalostustoiminnan aiheuttama ympäristön kuormittuminen on yleensä vähäistä ja paikallista. Tuotantoprosessit ja päästöjen käsittelytekniikka ovat oman arviomme mukaan korkeatasoisia ja parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Sisäisen logistiikan ja tuotantolaitosten sijoitussuunnittelun avulla on voitu optimoida kuljetuksia. Meno-paluu-kuljetuksia on pyritty lisäämään. Ulkoiset kuljetukset hoidetaan yhteistyössä alan palveluyritysten kanssa. Viljateollisuuden valmistusprosessit ovat pääasiassa kuivien materiaalien käsittelyä. Toimialan merkittävät ympäristönäkökohdat liittyvät ensisijaisesti energiankulutukseen. Myllytuotteiden ja rehujen valmistus saattaa aiheuttaa lähiympäristöön lieviä melu- ja pölyhaittoja. Öljykasvien siementen prosessointi vastaavasti aiheuttaa haju- ja liuotinpäästöjä ilmaan. Maltaiden valmistuksessa käytetään vettä, josta osa poistuu jätevetenä ja vaatii puhdistustoimenpiteitä. Lähes kaikki viljateollisuuden raaka-aineet ovat uusiutuvia luonnonvaroja ja moniin tuotteisiin liittyy ympäristöä säästäviä ominaisuuksia. Ympäristöasioiden kehittäminen painottuu huomattavalta osin raaka-aineiden tuotantoon ja kuljetuksiin liittyviin kysymyksiin sekä tuotteiden pakkaamiseen, sillä osa toimialan tuotteista toimitetaan pakattuina. Kemianteollisuudessa vesiensuojeluun liittyvät toimenpiteet ovat tärkeitä, sillä tärkkelysten ja lateksien valmistusprosessit käyttävät runsaasti vettä. Eräät synteesit tuottavat myös ongelmajätteitä. Osa raaka-aineista on kaasumaisia, joten niiden ilmaan pääsyn estämiseksi on rakennettu puhdistus- ja käsittelylaitteistoja. Myös kemianteollisuuden raaka-aineet ovat suurimmalta osalta uusiutuvia luonnonvaroja. Päästöt ovat vähäisiä, joten toiminnan painopiste on vahinkojentorjunnassa. Myös kemianteollisuuden prosesseihin liittyy energiaa kuluttavia osia. Moniin kemiantuotteisiin liittyy ympäristöä säästäviä ominaisuuksia. Kemianteollisuus ei valmista merkittävää määrää pakattuja tuotteita. Myös margariinien ja jäätelön valmistusprosesseissa käytetään vettä, joten pääasiallinen ympäristötyö keskittyy vesiensuojeluun. Raakaaineet ovat uusiutuvia luonnonvaroja. Ala tuottaa pääasiassa kuluttajatuotteita, joten pakkausmenetelmiin ja -materiaaleihin liittyvät ympäristönäkökohdat ovat tärkeitä. Hallinnollisesti Margariiniteollisuus-liiketoimintaryhmään kuuluvassa ruokaperunateollisuudessa vesiensuojelutoimenpiteiden merkitys on suuri. Pakattujen tuotteiden osuus tuotannosta on merkittävä. Benecol-liiketoiminnan prosessit käyttävät niukasti vettä. Eräät raaka-aineet ovat haihtuvia ja aiheuttavat vähäistä kuormitusta ilmaan. Tuotanto perustuu uusiutuviin luonnonvaroihin ja tehostaa niiden käyttöä. Toimiala ei valmista olennaista määrää pakattuja tuotteita. 11

12 MERKITTÄ V Ä T YMPÄ RISTÖ N Ä K Ö KOHDAT JA INDIKAATTORIT 12 Raisio Yhtymän prosesseissa käytetään sähkö- ja lämpöenergiaa. Yhtymä ostaa kaiken käyttämänsä sähkön ja suurimman osan (> 70 %) käyttämästään lämpöenergiasta. Vaikka Raisio Yhtymä ei itse tuota käyttämäänsä energiaa eikä siis suoraan aiheuta energiantuotannosta johtuvia päästöjä, on käytetyllä energialla epäsuora vaikutus happamoitumiseen, kasvihuonekaasupäästöihin ja energiantuotannon jätteisiin. Tästä syystä energian kulutusta pidetään merkittävänä ympäristönäkökohtana. Päästöjen käyttäminen indikaattorina johtaisi epätarkkojen laskennallisten päästöekvivalenttien käyttöön, joten indikaattorina käytetään energiankulutusta. Monet tuotantoprosesseistamme käyttävät vettä, joten merkittävimmät prosessipäästöt ovat jätevesiä. Raisio Yhtymän jätevedet puhdistetaan omissa tai yhteistyökumppanien jätevedenpuhdistamoissa. Näiden osalta ei konsernin aiheuttamaa jätevesikuormitusta (happea kuluttavaa ja ravinnekuormitusta) vesistöön voida laskea eikä arvion tekeminen ole tarkoituksenmukaista. Näissä tapauksissa indikaattorina käytetään ainoastaan jätevesimäärää. Raisio Yhtymällä on myös sellaisia tuotantolaitoksia, joilla on jätevesilupa laskea jätevedet puhdistettuina suoraan vesistöön. Näistä indikaattorina esitetään jätevesimäärän lisäksi myös happea kuluttavat ja ravinnepäästöt. Öljysiementen käsittelyssä haihtuu apuaineena käytettyä hiilivetyä ilmaan. Päästön määrä arvioidaan taselaskennan avulla. Hiilivetypäästön takia öljysiementen käsittelylle on ympäristölupa, joten hiilivetypäästö on perustellusti indikaattorina. Melu-, haju- ja pölypäästöistä ei ole jatkuvia kvantitatiivisia mittauksia, joten jatkuvaa indikaattoritietoa ei muodostu. Raisio Yhtymässä raaka-aineet pystytään käyttämään hyödyksi lähes täysimääräisesti, joten jätteen muodostuminen ei tästä näkökulmasta tarkasteltuna ole merkittävä ympäristönäkökohta. Jätteen muodostuminen on kuitenkin tärkeä ekotehokkuuden indikaattori ja seurantavelvoite liittyy useimpiin ympäristölupiin. Jätteen määrän vähentämiseen ja hyötykäytön lisäämiseen on myös lakisääteisiä velvoitteita. Hyötykäyttöön, kaatopaikalle ja ongelmajätteiden käsittelyyn sijoitettujen jätteiden määrät on perusteltua raportoida ympäristöindikaattorina. Pääasiassa elintarviketoimialat valmistavat pakattavia kuluttajatuotteita. Pakkausmateriaalien käytölle ja kierrätykselle on EU:ssa asetettu tiukkoja tavoitteita. Käytettyjen pakkausmateriaalien määrien seuranta on EU:n alueella lakisääteistä. Tästä syystä pakkausmateriaalien käyttö on ympäristöindikaattori. Turvallisuusindikaattorina käytämme tapaturmatiheyttä. Tärkeimmät ekotehokkuusindikaattorit ovat energiankulutus ja jätteen muodostuminen. Edellä mainitut indikaattorit liittyvät joko merkittäviin ympäristönäkökohtiin tai lainsäädännön velvoitteisiin. Raporttiin on lisätty joitakin indikaattoreita siksi, että vakiintumassa olevassa raportointikäytännössä niitä raportoidaan. Tällaisia ovat päästöt ilmaan lukuun ottamatta liuotinpäästöjä.

13 RAPORTIN KATTAVUUS JA LAATIMISMENETELMÄ Raisio Yhtymän ympäristöraportti on rajattu oman toiminnan ympäristönäkökohtiin. Siten esimerkiksi ostetun energian tuotannon aiheuttamia päästöjä ei ole raportoitu, kun taas oman energiantuotannon päästöt sisältyvät raporttiin. Tuotekohtaiset ympäristöelinkaariarviot ovat olemassa vasta joillekin esimerkkituotteille, joten tuotteiden koko elinkaaren ympäristövaikutuksia ei raportoida tässä yhteydessä. Raportin tiedot on kerätty tuotantolaitoksittain kyselylomakkeella vuosiyhteenvetona. Raportin tietojen keräämisellä ei vielä ole yhteyttä muuhun konsernilaskentaan, mutta ympäristölaskennan menetelmiä kehitetään ja siten laskennan tarkkuus tulee paranemaan. Tässä ympäristöraportissa käsitellään niitä tytär- ja osakkuusyhtiöitä, joista Raisio Yhtymä omistaa yli 50 prosenttia ja joissa on tuotantoa. Amerikassa sijaitsevat Raisio Chemicals Mexico ja Raisio Quimica Andina ovat konsernin ympäristölaskennassa mukana vuoden 2000 alusta alkaen. RAAKA-AINEIDEN JA RESURSSIEN KÄ YTTÖ Vuonna 1999 Raisio Yhtymä käytti raaka-aineita kaikkiaan 1,94 miljoonaa tonnia. Määrästä uusiutuvia luonnonvaroja oli 96 prosenttia. Suurin osa Raision Yhtymän käyttämästä lämmöstä on tuotettu kivihiilellä tai öljyllä. Sähkö ostetaan markkinoilta ilman alkuperämerkintää. Kivihiilellä tuotettu lämpö ostetaan laitoksesta, jossa lämpö on peräisin sähkön ja lämmön yhteistuotannosta ja kivihiilikattila on varustettu tehokkaalla rikinpoistolaitoksella. Raisio Yhtymän oma lämpöenergiantuotanto käyttää polttoaineenaan öljyä, maakaasua ja nestekaasua. Raaka-aineiden ja resurssien käyttö Raaka-aineet, milj. tonnia 1,94 1,90 Lämpöenergia, TJ Sähköenergia, GWh Vesi, 1000 m Apuaineet, tonnia Pakkausmateriaalit, tonnia * Anjalankosken teollisuusalueelle valmistui maakaasua polttoaineenaan käyttävä höyrylämpökeskus kemianteollisuuden ja rehuteollisuuden tuotantolaitosten käyttöön. Se korvasi neljä erillistä, tuotantolaitosten yhteydessä toiminutta kattilayksikköä, jotka käyttivät raskasta polttoöljyä. Ratkaisu merkitsee tehokkaamman energiatalouden lisäksi merkittävää päästöjen vähentymistä. Hiilidioksidipäästöt puolittuivat ja rikkipäästöt putosivat lähes nollaan. Veden käytön lasku johtui pääasiassa jäähdytysveden käytön vähenemisestä. Pakkausmateriaalien käytön suuri vähenemä johtui ensisijaisesti pakattujen kuluttajatuotteiden tuotannon volyymin laskusta. Pakkausmateriaalien kierrätyksen edistämiseksi Suomessa Raisio Yhtymä on mukana Pakkausalan Ympäristörekisterissä (www.pyr.fi), Suomen Uusiomuovi Oy:ssä, Suomen Teollisuuskuitu Oy:ssä sekä Suomen Kuluttajakuitu ry:ssä. Ruotsissa toimiva Carlshamn Mejeri on mukana Reparegistret AB:ssä (www.repa.se). * Vuoden 1998 ympäristöraportin lukua on muutettu tarkentuneen laskennan perusteella. 13

14 P ÄÄSTÖ T 1000 kg/a Raisio Yhtymän päästöt Jätevesi, 1000 m Päästöt ilmaan SO 2, tonnia CO 2, tonnia NO x, tonnia VOC, tonnia Raisio Yhtymän päästöjen indikaattoreita ovat jätevesi ja VOC (haihtuvat hiilivedyt). Muut päästöt ilmaan ovat määrältään marginaalisia ja vaihtelut johtuvat satunnaisista muutoksista polttoaineiden käytössä. Suurin osa Raisio Yhtymän jätevesistä käsitellään palveluna jonkin yhteistyökumppanin jätevedenpuhdistamossa. Useimmiten tuotantolaitos laskee jätevedet viemäriin esikäsiteltyinä. Tiedossa ei ole yhteistyökumppanien lupaehtojen ylityksiä. Kaaviossa esitetään Raision tuotantolaitosten jätevesien esikäsittelyn ja Raision kaupungin jätevesienkäsittelylaitoksen puhdistustulokset Esikäsittelyyn tuleva COD Cr 1000 kg/a Keskuspuhdistamolle lähtevä COD Cr 1000 kg/a Keskuspuhdistamon kuormitus vesistöön k.a. BOD 7 mg/l Uusi lupaehto BOD 7 20 mg/l mg/l Raisio France on investoinut jätevesien esikäsittelyyn. Tehtaan valmistaman AKD-vahan tuotantoprosessia muutettiin siten, että tuotteen tolueenipitoisuus väheni neljännekseen. Tolueenin talteenottoa myös prosessikaasuista tehostettiin, jolloin tolueenipäästöt ilmaan pienenivät. Raisio France teki hajukaasujen päästöselvityksen. Haihtuvien hiilivetyjen päästöt ilmaan öljykasvisiementen käsittelystä ovat alle EU:n tulevien normien (direktiiviehdotus rypsille 1,0 kg heksaania/tonnia raaka-ainetta ja soijalle 0,8 kg heksaania/tonnia raakaainetta). Heksaanipäästöt kg/tonnia raaka-ainetta kg/tn 1 0,973 0,982 Rypsi Soija Raaka-aineet yht., keskiarvo 0,841 0,855 0,838 0,8 0,794 0,778 0,786 0,792 0,756 0,742 0,706 0,660 0,670 0,692 0,635 0,632 0,6 0, Vuosi Raisio Yhtymän Raision tuotantolaitoksilla tehtiin perusteellinen meluselvitys vuonna Selvityksen perusteella on ryhdytty pitkäjänteiseen ja järjestelmälliseen meluntorjuntatyöhön. Vuonna 1998 asennettiin mallastamoon uusi melusuodatin. Vuonna 1999 asennettiin melusuodattimet Raisio Grain Starch Oy:n viljatärkkelystehtaalle Raisiossa. Hajupäästöjen hallintaa on voitu parantaa raaka-ainevalinnoilla. Vuonna 1999 Raisiossa sijaitseva kasviöljytehdas teki hajupäästöjen leviämisselvityksen. Pölypäästöjen torjunnassa Raisio Yhtymässä käytetään kangassuodatustekniikkaa, jota tällä hetkellä voitaneen pitää parhaana käyttökelpoisena tekniikkana eloperäisten pölyjen suodattamisessa ilmasta. Suodatinkankaiden kuntoa seurataan ja vaihdot tehdään tarvittaessa. 14

15 Kuormitus veteen Raisio Yhtymän omilta jätevedenpuhdistamoilta Määrä, m 3 COD, tonnia P, tonnia Vihanti ,0 31,1 0,25 0,42 Lapua ,2 9,3 0,11 0,09 Kokemäki ,6 16,2 0,30 0,23 Monäs ,5 1,4 0,07 0,06 Yhteensä ,0 58,0 0,70 0,80 J Ä TTEET Jätteiden muodostuminen Raisio Yhtymässä Tonnia Kaatopaikalle sijoitetut jätteet Kierrätetty tai hyödynnetty jäte Ongelmajäte Raaka-aineista ja muista hankituista materiaaleista joutui jätteeksi vuonna 1999 vain 1,0 prosenttia. Vuonna 1999 toimitettiin ongelmajätteitä käsiteltäviksi 692 tonnia. Ongelmajätteet toimitetaan käsiteltäviksi säännöllisesti eikä merkittäviä ongelmajätevarastoja ole muodostunut. Ongelmajätteet käsitellään asianmukaisen luvan omaavissa laitoksissa. Kaatopaikalle sijoitettavaa jätettä on pystytty ohjaamaan hyötykäyttöön päämäärien mukaisesti. Jätepaperin ja -kartongin keräilyä ja hyötykäyttöön toimittamista on edelleen tehostettu. Maaperän likaantumista ei ole tiedossa Raisio Yhtymän toimipaikoilla. Toimipaikkojen käyttöhistoria tunnetaan kaikilla toimipaikoilla ja useat toimipaikat on myös kemiallisesti tutkittu. KULJETUKSET Raisio Yhtymällä ei ole omaa kuljetuskalustoa. Sopimuskuljettajille on järjestetty yhteisiä koulutustilaisuuksia. Lisäksi suurimmat kuljetuspalveluiden toimittajat ovat siirtyneet Raision BioSafe-hydrauliöljyjen käyttäjiksi Suomessa. Pohjois-Amerikassa on tapahtunut kolme kuljetusonnettomuutta. TAPATURMAT Vuonna 1999 tapaturmatiheys oli 14 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti (22 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti vuonna 1998). 15

16 YMPÄ RISTÖ VAHINGOT Suuria ympäristövahinkoja ei vuonna 1999 tapahtunut. Oy Raisional Ab:n lateksitehtaalla Anjalankoskella sattui kaksi kemikaalivuotoa, joissa palokunta joutui avustamaan vuotaneiden aineiden talteenotossa. Aineita ei päässyt ympäristöön. Lapualla jäteveden esikäsittelylaitos ajautui kesällä hapettomaan tilaan aiheuttaen vaikeuksia kaupungin jätevesien käsittelyssä ja hajuhaitan lähiympäristössä muutamien päivien ajan. Mietoisten paperikemikaalitehtaalla tapahtui kuorman purkamisen yhteydessä pieni amiinin roiskahdus lumiseen maahan, mikä aiheutti hajuhaitan ympäristöön. Likaantunut kohta puhdistettiin. YMPÄ RISTÖ P ÄÄM ÄÄR Ä T JA TAVOITTEET Raisio Yhtymän ympäristötavoitteiksi asetettiin vuonna 1998 ympäristöraportoinnin aloittaminen ja ympäristöjärjestelmien rakentaminen kaikille toimialoille. Ympäristöjärjestelmien rakentaminen ISO standardin mukaan on hyvässä vauhdissa. Konsernitason ympäristöraportointi aloitettiin vuodesta Molemmat tavoitteet on suoraan johdettu Raision Yhtymän ympäristöpolitiikasta. Raisio Yhtymän toimialat ja toimipaikat asettavat omien ympäristöjärjestelmiensä toteuttamiseksi omia päämääriään ja konkreettisia tavoitteita. Siten mm. päästöjen vähentäminen näkyy toimialojen ja toimipaikkojen ympäristötavoitteissa. Konsernin ympäristöpäämäärät ja tavoitteet ovat yleisemmällä tasolla ja ne ovat johdettuja konsernin ympäristöpolitiikasta. P ääm äär ä t ja niiden toteutuminen Raisio Yhtymä lisää jätteidensä sijoittamista hyötykäyttöön ja vähentää kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrää. Toteutuminen: Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrän vähentämiseksi on Raision toimipaikan biohajoavat jätteet alettu toimittaa kompostoitaviksi. Toiminta on alkanut vuoden 1999 lopulla. lisää yhteistyössä alan organisaatioiden kanssa pakkausjätteen hyötykäyttöä. Toteutuminen: Pakkausjätteen hyötykäyttö on Suomessa Pakkausalan ympäristörekisterin tilastojen mukaan lisääntynyt. parantaa energiatehokkuuttaan ja kehittää energianhankintaa huomioon ottaen kansainvälisen yhteistyön kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Toteutuminen: Anjalankosken teollisuusalueella neljä raskasta polttoöljyä käyttävää lämpökeskusta korvattiin maakaasua polttoaineenaan käyttävällä lämpökeskuksella. Useat Raisio Yhtymän toimipaikat Suomessa ovat liittyneet vapaaehtoiseen energiansäästösopimukseen. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Ympäristöjohtamisjärjestelmiä kehitetään ja suurimmilla EU:n alueella sijaitsevilla tehdaspaikkakunnilla otetaan käyttöön EMAS-järjestelmä vuoteen 2003 mennessä. Ympäristöjohtamiseen integroidaan turvallisuus- ja terveysasioita. Toteutuminen: Raision toimipaikan EMASselonteko julkaistaan vuodelta EMAS-järjestelmään rekisteröitymisestä tehdään päätös vasta myöhemmin. Kuluttajatuotteiden ympäristöselosteiden laadinta aloitetaan. Toteutuminen: Raisio Yhtymä on yrityspartnerina Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen pellontuotteitten elinkaaritutkimusta koskevassa tutkimushankkeessa. Tätä kautta hankitaan perustietoa Raisio Yhtymän tuotteiden ympäristöselosteita varten. Kuljetusten ympäristölaskennan menetelmiä kehitetään ja otetaan käyttöön siten, että kuljetusten raportointi voidaan aloittaa viimeistään vuoden 2000 ympäristöraportissa. Toteutuminen: Kuljetusten osalta laskenta on aloitettu, mutta se ei vielä kata kaikkia toimintoja. 16

17 YMPÄ RISTÖ LAINSÄÄD Ä NNÖ N NOUDATTAMINEN Mietoisten kunnan ympäristönsuojelulautakunta myönsi ympäristöluvan etikkahappoanhydridin valmistamiselle Raisio Chemcialsin Mietoisten tehtaalla. Viiden vuoden aikana on ollut käynnissä selvitykset Seveso II -direktiivin ja uuden teollisuuskemikaaliasetuksen (59/99) mukanaan tuomista velvoitteista Suomessa. Kaikissa yksiköissä direktiivin ja asetuksen mukanaan tuomat muutokset on todennettu ja tarvittaviin toimenpiteisiin on ryhdytty. Ympäristöjärjestelmän rakentamisen edellytyksenä on, että olemassa olevaa ympäristölainsäädäntöä ja hallinnollisia määräyksiä noudatetaan. Lakien tai lupaehtojen rikkomuksia ei ole tiedossa. Käynnissä ei ole ympäristölupaoikeudenkäyntejä eikä muitakaan ympäristöasioihin liittyviä oikeudenkäyntejä. Vuoden 1999 alusta voimaan tullut laki ympäristövahinkovakuutuksesta turvaa vahingonkärsineen aseman. Sen perusteella korvataan vuoden 1995 ympäristövahinkolain mukaiset vahingot silloin, kun ympäristövahingon aiheuttaja jää tuntemattomaksi tai vahingon aiheuttaja on todettu maksukyvyttömäksi. Uusi korvausjärjestelmä rahoitetaan vakuutusmaksuilla. Vakuutukset on tehty. Suomessa on säädetty uusi ympäristönsuojelulaki, joka yhtenäistää ympäristölupamenettelyä. Lain mukaan olemassa olevat ympäristöluvat on uusittava ja myös jotkut aikaisemmin lupaa tarvitsemattomat tuotantolaitokset muuttuvat lupavelvollisiksi. Raisio Yhtymän ympäristöraportointiryhmään kuuluvat ympäristöpäällikkö Markku Lehtokari (vas.), tiedottaja Heidi Saarinen, hallintojohtaja Hannu Suominen ja ympäristönsuojeluteknikko Leena Haajanto. 17

18 TALOUDELLINEN INFORMAATIO Ympäristö- ja turvallisuusinvestontien yhteismäärä oli noin 15 miljoonaa markkaa. Ympäristönsuojelun käyttömenot jätteiden käsittelystä, vesiensuojelusta ja ilmansuojelusta olivat noin 16 miljoonaa markkaa. Ympäristönsuojelun käyttömenot käsittävät jätteen osalta kuljetuskustannukset ja käsittelykustannukset, jätevesien osalta esikäsittelyn kustannukset ja yhteistyökumppanien jätevesilaskutuksen, ilmansuojelun osalta suodattimien uusimisen ja käytettyjen suodattimien käsittelykustannukset. Ympäristönsuojeluinvestointeja ovat jätteiden ja jätevesien käsittelyyn sekä ilmansuojeluun liittyvät laitteiden ja rakennusten hankintamenot. T ä rkeimmä t ympä ristö nsuojeluinvestoinnit: Kemianteollisuus: Melusuodatin, Raisio Grain Starch, Raisio, Suomi Jätevesien tasaussäiliön ja jätevesipumpun hankinta, Raisio Chemicals, Raisio, Suomi Ultrasuodattimien hankinta, Raision Lateksi ja Raisio Chemicals paperikemian tehdas, Anjalankoski, Suomi Maakaasulämpökeskus, Raisio Chemicals ja Rehuraisio, Anjalankoski, Suomi Lietteenkuivauslaitteiston hankinta, Lapuan Peruna, Lapua, Suomi Jätevesien käsittelyn tehostaminen, Kationi, Lapua, Suomi Biolietepumppausjärjestely, Finnamyl, Kokemäki, Suomi Tehtaan lattian päällystys vesiviranomaisten suositusten mukaiseksi, Raisio Chemicals Deutschland, Mainz, Saksa Jätevesien käsittelyn tehostaminen, Raisio France, Toulouse, Ranska Tolueenin lauhdutin ilmapäästöjen vähentämiseksi, Raisio France, Toulouse, Ranska Uusi jäähdytysvesijärjestelmä, Raisio Chemicals, Trois-Rivières, Kanada Kaasupesurin kapasiteetin nosto, OPL-Raisio, Seoul, Korea Margariiniteollisuus: Juuston valmistuksen jätevesien erottaminen muista jätevesistä, Raision Margariini, Raisio, Suomi Jäteveden puhdistuksen tehostaminen hiekkasuodatuksella, Ruokaperunateollisuus, Vihanti, Suomi Benecol-liiketoiminta: Päästöjä vähentävä prosessimuutos, Raisio Benecol, Raisio, Suomi Viljateollisuus: Jätepaalaimien hankinta ja biojätesäiliö jätteen keräilyyn ja kuljetukseen, Rehuraisio, Raisio, Suomi Konserni: Lietteenkuivauslaitteisto, Raisio Yhtymä Oyj, Raisio, Suomi Lainsäädännön tai lupaehtojen kiristymisen aiheuttamia investointitarpeita ei ole tiedossa. Raision toimipaikan esikäsitellyt jätevedet puhdistetaan Raision kaupungin jätevesien käsittelylaitoksessa, jonka uudet lupaehdot edellyttävät typen poiston tehostamista jätevesistä. Mahdollinen kustannusvaikutus Raisio Yhtymälle ei ole vielä selvillä. Merkittäviä jätevarastoja ei ole. Likaantuneen maaperän puhdistamisvelvoitteita ei ole. Stêphan Lafrenière (vas.) ja André Ménard Trois Rivièresin tehtaan tuotantotiloissa Kanadassa. 18

19 Raisio Chemicalsin toteuttaman Idean Vuoksi 99 -kilpailun voitti Lasse Laitisen (oik.) idea. Jukka Europaeus vastaanotti eniten ideoineen tehtaan palkinnon. HENKILÖ KUNTA JA YMPÄ RISTÖ ASIAT Henkilökunnan sitouttaminen ympäristöasioihin on aloitettu. Koulutustilaisuuksia on järjestetty kaikkiaan 246 ja niihin on osallistunut 1741 henkilöä. Raisio Chemicals toteutti Idean Vuoksi 99 -kilpailun, jonka tarkoituksena oli herättää henkilöstön innostus tuoda esille ideoitaan. Ideoita tuli 223, ja suurin osa niistä koski työympäristöä, prosessin kehittämistä tai tapaa toimia. Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusaloitteita oli noin neljännes. Voittajaksi selvisi paperikemian tehtaalla Anjalankoskella työskentelevän Lasse Laitisen idea, joka liittyy paperikemian tuotteen valmistamiseen. Reseptiä muuttamalla pystytään vähentämään kemikaalien käyttöä, millä puolestaan on positiivinen ympäristövaikutus, kustannukset pienenevät ja tuotteen läpimenoaika prosessissa lyhenee. Ideaa voidaan lisäksi hyödyntää ainakin Kationi Oy:ssä Lapualla. Lapuan tehdasalueella järjestettiin suuronnettomuusharjoitukset marraskuussa Työterveyslaitoksen kehittämä Tuttavaprojekti oli käynnissä kahdessa Raisio Chemicalsin toimipisteessä Suomessa. Tuttava-lyhenne tulee sanoista turvallisesti tuottavat työtavat. Projektin aikana turvallisuus- ja siisteystaso on molemmissa toimipaikoissa noussut. Raisio Chemicalsin Lapuan toimipisteessä järjestettiin marraskuussa 1999 suuronnettomuusharjoitus, jossa testattiin suojelusuunnitelman toimivuutta. Harjoitukseen osallistui tehtaiden omaa henkilöstöä ja alueen pelastustoimi, yhteensä noin 200 henkilöä. Kuva: Matti Peurala 19

20 RISKIENHALLINTA Raisio Yhtymän tavoitteena on vähentää mahdollisia riskialueita jo toiminnan suunnitteluja toteutusvaiheessa siten, että mahdolliset vaaran lähteet eliminoidaan tai saatetaan hyväksyttävälle tasolle. Raisio Yhtymässä jatkettiin vuonna 1998 aloitettua laajaa riskikartoitusta, jonka avulla erilaiset riskit, niiden todennäköisyys ja vaikuttavuus, pyritään analysoimaan. Riskien hallinnan tavoitteena on jatkaa hyvänä pysynyttä vahinkosuhdetta ja sitä kautta saavuttaa myös kustannustehokkuutta toiminnan vakuuttamisessa. Raisio Chemicalsin Mietoisten tehdas osallistui Turun kauppakorkeakoulun yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksen koordinoimaan, pääosin EU-rahoitteiseen työturvallisuushankkeeseen, jonka tavoitteena oli kehittää mukana olevien yritysten työturvallisuuden hallintaa sekä parantaa kilpailukykyä. Hankkeen aikana kartoitettiin Mietoisten yksikön työturvallisuusjärjestelmä, arvioitiin kemikaalialtistumisen riskit ja muut työsuojeluriskit sekä toteutettiin erilaisia parannustoimenpiteitä. SIDOSRYHMÄ YHTEISTYÖ Vuoden 1998 lopulla aloitettiin laajamittainen sopimusviljelijöiden koulutus Laatujyvä-projektin puitteissa. Vuosien aikana järjestettiin 14 koulutustilaisuutta, joihin osallistui yli tuhat sopimusviljelijää. Laatujyvä-järjestelmää on kehitetty edelleen niin, että suomalaisen viljaraakaaineen jäljitettävyys, puhtaus ja ekologisesti kestävä tuotantotapa voidaan varmistaa aikaisempaa paremmin. Laatujyvä-järjestelmän keskeisiä tavoitteita ovat lannoituksen ja torjunta-aineiden käytön tarkentaminen ja siten myös päästöjen ja jäämien vähentäminen. Sopimusehdoissa on mm. kielletty viljan käsittely torjunta-aineilla tuleentumisvaiheessa ennen korjuuta. Laatujyvä-viljasta jo 98 prosenttia tuotettiin EU:n ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Raisio Yhtymän edustaja on osallistunut Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliiton ja Kaupan Keskusliiton yhteiseen projektiin Teollisuuden ja kaupan ympäristöyhteistyö. Projektin tavoitteena on kehittää kuluttajan vaatimuksia vastaavia tuotekeskeisiä ympäristökonsepteja ja ympäristöasioihin liittyviä hankintakriteereitä. Vuoden 1999 aikana on vastattu seuraavien organisaatioiden ympäristökyselyihin: Zürcher Kantonalbank, Sveitsi UBS Brinson, Sveitsi Sustainable Asset Management (Dow Jones), Sveitsi Raisio Yhtymä valittiin Dow Jones -indeksiperheen uuteen kestävän kehityksen pörssi-indeksiin yhtenä kahdeksasta suomalaisyrityksestä. Raisio Yhtymä sisällytettiin myös Zürcher Kantonalbankin ympäristöohjelmaan (Environmental Investment Universe). Yhtymä on osallistunut Varsinais-Suomen Agenda -toimintaan, Raision kaupungin Agendatoiminnan kansalaisfoorumiin ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaan Saaristomeriprojektiin. Raisio Yhtymä on Suomen Luonnonsuojeluliiton kannattajajäsen. Lukuisia opiskelijaryhmiä ja muita ympäristöasioista kiinnostuneita ryhmiä on vieraillut Raisio Yhtymässä. 20

Mallasteollisuus 3 % Rehuteollisuus 16 % Benecol-liiketoiminta 3 % Elintarviketeollisuus 35 % Kemianteollisuus 43 %

Mallasteollisuus 3 % Rehuteollisuus 16 % Benecol-liiketoiminta 3 % Elintarviketeollisuus 35 % Kemianteollisuus 43 % R A I S I O Y H T Y M Ä Y M P Ä R I S T Ö R A P O R T T I 2 0 0 0 SISÄLTÖ Raisio Yhtymä... Raportin kattavuus ja muutokset konsernirakenteessa... Pääjohtajan katsaus... Ympäristöjohtajaminen... Ympäristöpolitiikka...

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

RAISIO YHTYMÄ YMPÄRISTÖRAPORTTI 2001 VASTUULLISUUS TURVALLISUUS PUHTAUS

RAISIO YHTYMÄ YMPÄRISTÖRAPORTTI 2001 VASTUULLISUUS TURVALLISUUS PUHTAUS TURVALLISUUS PUHTAUS VASTUULLISUUS Sisältö Raisio Yhtymä... Raportin kattavuus... Muutokset konsernirakenteessa... Pääjohtajan katsaus... Ympäristöjohtajaminen, laatujärjestelmät... Ympäristöpolitiikka...

Lisätiedot

LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA

LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA Juustoportti on kasvanut pienestä maatilajuustolasta lähes sadan hengen meijeri-kahvila-ruoka-alan yritykseksi. Juustoportin yritystoiminta keskittyy viiteen toimipisteeseen.

Lisätiedot

Pörssi-ilta Raisio-konserni. Jyrki Paappa talousjohtaja Raisio Oyj 11.11.2013

Pörssi-ilta Raisio-konserni. Jyrki Paappa talousjohtaja Raisio Oyj 11.11.2013 Pörssi-ilta Raisio-konserni Jyrki Paappa talousjohtaja Raisio Oyj 11.11.2013 Kaksi yksikköä Brändit Kansainvälistä Painopiste ekologisissa terveellisissä välipaloissa ja makeisissa Liikevaihto yli 300

Lisätiedot

Kemira GrowHow. Kemira. Kemira GrowHow. Siilinjärvi. Kaivos. Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa 4.9.2003/Lauri Siirama

Kemira GrowHow. Kemira. Kemira GrowHow. Siilinjärvi. Kaivos. Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa 4.9.2003/Lauri Siirama Kemira Siilinjärvi Kaivos Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa 4.9.2003/Lauri Siirama Kemira-konserni kuuluu Kemira-konserniin, joka on listattu Helsingin pörssissä. Suomen valtio perusti Kemiran vuonna

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Viestinnän arjessa vastuullisesti

Viestinnän arjessa vastuullisesti Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely

KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op Aloitusluento, kurssin esittely Opintojakson tavoitteena on tutustua teollisiin kemiallisiin ja biokemiallisiin prosesseihin ja niihin liittyvään laskentaan ja vertailuun

Lisätiedot

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen

Lisätiedot

Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa

Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa Kestävät hankinnat ja tekstiilivuokraus 1 Lindström lyhyesti Vuonna 1848 perustettu perheyritys (Roihan suku) Liikevaihto 228 M (2007); 2200 hlö Tarjoaa

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

Valtra. Perustettu: 1951 Liikevaihto: 1 030 MEUR (* Henkilöstö: 2 100 (*

Valtra. Perustettu: 1951 Liikevaihto: 1 030 MEUR (* Henkilöstö: 2 100 (* AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman kolmanneksi suurin maatalouskoneiden valmistaja ja myyjä. Perustettu 1990 Yli 2700 myynti- ja jakelupistettä ympäri maailmaa. Avaintuotemerkit: Valtra Perustettu:

Lisätiedot

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007. 13.2.2008 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

Tilinpäätös 2007. 13.2.2008 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj Tilinpäätös 27 13.2.28 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj Vuosi 27 JATKUVAT TOIMINNOT Liikevaihto 421,9 milj. euroa (42,6 milj. ) Liiketulos 9,9 milj. euroa (-2,4 milj. ) Kertaerien vaikutus liiketulokseen,7

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2009. Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 5.5.2009

Raision osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2009. Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 5.5.2009 Raision osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 29 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 5.5.29 Tammi-maaliskuu 29 Liikevaihto 98,6 milj. euroa (118,9 milj. e) Liiketulos 5, milj. euroa (4,2 milj. e) eli 5,1

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Ympäristö ja turvallisuus

Ympäristö ja turvallisuus CARGOTEC VASTUULLISUUSRAPORTTI 214 / Ympäristö ja turvallisuus 1 Ympäristö ja turvallisuus Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut raportoidaan vuosittain samalta ajanjaksolta kuin talousluvut.

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

Kappale 5. Kuinka Puhdas tuotanto auttaa vähentämään jätteiden määrää ja kasvattamaan yrityksen voittoa: Case-esimerkki

Kappale 5. Kuinka Puhdas tuotanto auttaa vähentämään jätteiden määrää ja kasvattamaan yrityksen voittoa: Case-esimerkki Kappale 5 Kuinka Puhdas tuotanto auttaa vähentämään jätteiden määrää ja kasvattamaan yrityksen voittoa: Case-esimerkki Case esimerkki* Reaktiivisten kemikaalien valmistus PROFIILI Sektori: Kemianteollisuus

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012 Ympäristöraportti YMPÄRISTÖRAPORTTI Sivu Tuotannon vedenkulutus 3 Apetit Pakaste Oy 3 Apetit Kala Oy 4 Mildola 5 Caternet 5 Energia Apetit Pakaste Oy 6 Apetit Kala Oy 6 Mildola 6 Caternet 6 Jätteet Apetit

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset

Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Kestävän kehityksen innovatiiviset sovellukset Mari Puoskari Johtaja, kestävän kehityksen palvelut TEKES Green Growth aamiaissessio: ICT vihreän talouden mahdollistajana 23.11.2012 Olemme kestävän kehityksen

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Emas-raportti 2007 Nokian-tehdas

Emas-raportti 2007 Nokian-tehdas Emas-raportti 27 Nokian-tehdas DNV Certification Oy Ab, FI-V-2, on akkreditoituna tarkastajana todentanut 7.5.28, että Nokian Renkaat Oyj:n ympäristöjärjestelmä ja EMAS-selonteon päivitystiedot 27 täyttävät

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa 1 Ympäristömerkinnät lyhyesti ISO 14001 8 Kansainvälinen ympäristöjohtamisjärjestelmä, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen ja ympäristösuorituskyvyn kehittämiseen.

Lisätiedot

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää

Lisätiedot

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 TUOTTEET JA PAKKAUKSET : - liuottimien käyttö liima-, lakka- ja pesuainevalmistuksessa pienemmäksi - M1-luokiteltujen tuotteiden

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

KeHa-hanke Elinkaariajattelu KeHa-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet/ Kestävyysprofiiliselvitys Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto-

Lisätiedot

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani UPM, Kajaani Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM, Kajaani Tuotantokyky 61 paperia Henkilöstön määrä 6 Tuotteet päällystämätön aikakauslehtipaperi UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Toiminnanharjoittajan turvallisuustiedote yleisölle Tukesin valvonnan alaiset tuotantolaitokset. Oy Woikoski Ab 15.1.2016

Toiminnanharjoittajan turvallisuustiedote yleisölle Tukesin valvonnan alaiset tuotantolaitokset. Oy Woikoski Ab 15.1.2016 Toiminnanharjoittajan turvallisuustiedote yleisölle Tukesin valvonnan alaiset tuotantolaitokset Oy Woikoski Ab Voikosken ilmakaasu- ja asetyleenitehtaat Sijainti: Mäntyharju, Voikoski, Virransalmentie

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Oiva-iltapäivä 29.10.2014 / kk SATO lyhyesti 2 Vastuullisuus SATOssa Ympäristövastuu Energiatehokkuus Elinkaari-investoinnit Jätemäärien pienentäminen Investointien

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Teknoksen ympäristöystävälliset maalausjärjestelmät metalliteollisuuteen

Teknoksen ympäristöystävälliset maalausjärjestelmät metalliteollisuuteen Teknoksen ympäristöystävälliset maalausjärjestelmät metalliteollisuuteen Euroopan Unionin lainsäädäntö ohjaa teollisten pinnoittajien maalinvalintaa. EU:n direktiivi 1999/13/EY orgaanisten liuottimien

Lisätiedot

Merkinnät hankinnan apuna. Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö

Merkinnät hankinnan apuna. Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö Merkinnät hankinnan apuna Lilli Puntti Tuotekehitystuen päällikkö o.t.o. työsuojelupäällikkö Kiilto Family -konserni Suomalainen perheyritys, perustettu 1919 Tampereella Henkilöstöä Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 2005 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 2005 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN UPM, Kajaani, Ympäristönsuojelun kehitys 25 KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 25 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN UPM:n Kajaanin paperitehtaan tuotanto oli vuonna 25 pienempi kuin edellisenä vuonna ollen 498 921

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Way of Life- sertifikaatti kriteerit

Way of Life- sertifikaatti kriteerit Way of Life- sertifikaatti kriteerit Vähimmäisvaatimukset jotka on täytettävä luonnollisten aineiden osalta, luonnollisten aineden, joissa orgaanisia osia, osalta ja enimmäismäärät luonnollisissa aineissa.

Lisätiedot

TARPEET JA TOIVEET. Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA

TARPEET JA TOIVEET. Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA ALITUOTANTOKASVIT TEOLLISUUDESSA, TARPEET JA TOIVEET Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy MILDOLA SUOMALAINEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA Avena Nordic Grain Oy: vilja-

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

1 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2013

1 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2013 1 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 213 25.4.214 2 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 213 Tämä raportti on osa Cargotecin kestävän kehityksen raportointia. Raportti

Lisätiedot

YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT

YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT PÄÄSIVU YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT Osaamisen taustalla liki 100 vuoden kokemus 1914 Viipurissa Donuard Kuschakoff perusti Karjalan Lumppu- ja Romuliikkeen 1948 Pariisin rauhansopimus:

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00 1 TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 17.4.2012 KELLO 14.00 TALENTUM MUUTTAA TALOUDELLISEN RAPORTOINNIN SEGMENTTIJAKOA Talentum Oyj muutti tammikuussa 2012 tulosyksikköorganisaatiotaan tukemaan paremmin konsernin

Lisätiedot

Tiukentuneet määräykset

Tiukentuneet määräykset Tiukentuneet määräykset Tiukentuvat ympäristö ja tuoteturvallisuusmääräykset Euroopassa sekä nousevat raaka-ainekustannukset pakottavat Euroopan kemianteollisuutta hakemaan kustannus-säästöjä myös hankintaketjussaan

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Ympäristövuosi / 2012

Ympäristövuosi / 2012 2012 Ympäristövuosi / 2012 Vastuullisuus läpi linjan Käytännön tasolla kehitystyö tarkoittaa sitä, että hankimme teknologiaa, jolla voidaan vähentää melu-,vesi- ja ilmapäästöjä ja samalla pienentää yhtiömme

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1 Ekotukitoiminta 11.10.2012 Jukka Leino 1 Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy käsittää kolme toimialaa: Ruokapalvelut Siivouspalvelut Kiinteistönhoitopalvelut Ruokapalvelu tuottaa ruokapalveluita pääosin

Lisätiedot

LIIKEVAIHTO 17 m PERHEYRITYS VUODESTA 1918 NOIN 90 AJONEUVOA NOIN 200 OSAAJAA

LIIKEVAIHTO 17 m PERHEYRITYS VUODESTA 1918 NOIN 90 AJONEUVOA NOIN 200 OSAAJAA LIIKEVAIHTO 17 m PERHEYRITYS VUODESTA 1918 NOIN 90 AJONEUVOA NOIN 200 OSAAJAA VASTAUKSEMME HAASTEISIIN ON PALVELEVA LOGISTIIKKA WWW.HAKONEN.FI WWW.PALVELEVALOGISTIIKKA.FI YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT JA ENERGIATEHOKKUUS

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot