Mallasteollisuus 3 % Rehuteollisuus 16 % Benecol-liiketoiminta 3 % Elintarviketeollisuus 35 % Kemianteollisuus 43 %

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mallasteollisuus 3 % Rehuteollisuus 16 % Benecol-liiketoiminta 3 % Elintarviketeollisuus 35 % Kemianteollisuus 43 %"

Transkriptio

1 R A I S I O Y H T Y M Ä Y M P Ä R I S T Ö R A P O R T T I

2 SISÄLTÖ Raisio Yhtymä... Raportin kattavuus ja muutokset konsernirakenteessa... Pääjohtajan katsaus... Ympäristöjohtajaminen... Ympäristöpolitiikka... Kestävän kehityksen periaatteiden toteutuminen... Kestävä kehitys tuotekehityksessä... Ympäristöprofiili... Merkittävät ympäristönäkökohdat ja indikaattorit... Raaka-aineiden ja resurssien käyttö... Päästöt... Jätteet... Kuljetukset... Tapaturmat... Ympäristövahingot... Ympäristöpäämäärät... Ympäristölainsäädännön noudattaminen... Taloudellinen informaatio... Henkilökunta ja ympäristöasiat... Riskienhallinta... Sidosryhmäyhteistyö... Yhteystiedot... Sanasto

3 RAISIO YHTYMÄ Raisio Yhtymä on kasvava ja kansainvälinen paperikemikaaleja, elintarvikkeita, terveysvaikutteisia ravinnon ainesosia, rehuja ja maltaita valmistava yritys. Yhtymän juuret ulottuvat vuoteen 1939, jolloin perustettiin Oy Vehnä Ab. Konsernin liikevaihto vuonna 2000 oli noin 800 miljoonaa euroa, josta kansainvälisen liikevaihdon osuus oli puolet. Yhtymän palveluksessa on noin henkilöä, joista 40 prosenttia työskentelee ulkomailla. Tuotantoa on 26 paikkakunnalla 13 maassa. Konsernin emoyhtiön, Raisio Yhtymä Oyj:n osakkeet on noteerattu Helsingin Pörssissä vuodesta 1989 alkaen. Mallasteollisuus 3 % Rehuteollisuus 16 % Benecol-liiketoiminta 3 % Elintarviketeollisuus 35 % Kemianteollisuus 43 % Liikevaihto liiketoiminta-alueittain Raisio Yhtymä toimii kaikkialla maailmassa vastuullisesti suhteessa ympäristöön, yhteiskuntaan ja kansalaisiin, henkilöstöön, asiakkaisiin, osakkeenomistajiin sekä muihin sidosryhmiin. Kemianteollisuus Paperikemikaaleja valmistava kemianteollisuus on Raision kansainvälisin toimiala. Sen tavoitteena on kehittyä maailmanlaajuisesti merkittäväksi ja tunnustetuksi paperi- ja kartonkiteollisuuden kemikaalien ja kemikaalikonseptien toimittajaksi. Toiminnassa painottuvat laaja tutkimus- ja kehitystyö kiinteässä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Asiakkaat ovat maailmanlaajuisia suuryrityksiä, mikä asettaa Raision kemianteollisuuden osaamiselle ja kehityskyvylle suuren haasteen. Kemianteollisuus keskittyy erityisesti funktionaalisiin paperikemikaaleihin, joilla voidaan parantaa paperin laatua ja ominaisuuksia. Laajaan tuotevalikoimaan kuuluvat paperin ja kartongin valmistuksessa käytettävät kemikaalit: paperikoneen märkäpään kemikaalit, pintakäsittelyn ja päällystyksen kemikaalit sekä erikoiskemikaalit. Elintarviketeollisuus Raisio Yhtymän elintarviketeollisuus valmistaa ja markkinoi vilja- ja kasviöljypohjaisia tuotteita sekä perunajalosteita kuluttajille, suurtalouksille, leipomoille ja teollisuudelle. Tuotekehityksessä panostetaan erityisesti terveyttä edistäviin ja pidemmälle jalostettuihin elintarvikkeisiin. Raision ja Nokian myllyt jalostavat elintarvikkeiksi noin 60 prosenttia teolliseen käyttöön Suomessa tulevasta vehnästä. Tuotevalikoima kattaa jauhot, hiutaleet, pastat ja riisit. Margariiniteollisuudella on tuotantoa Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa. Tuotevalikoimaan kuuluvat margariinit, kasvirasvalevitteet, ruokaöljyt, kasvirasvapohjaiset juustot ja pakastetaikinat. Ruotsissa valmistetaan lisäksi jäätelöä ja mantelimassaa. Perunasta Raisio valmistaa Vihannin tehtaalla ranskanperunoiden ja perunasosejauheiden lisäksi lukuisia erikoisperunatuotteita. Benecol-liiketoiminta Benecol on edelläkävijä terveysvaikutteisten eli funktionaalisten elintarvikkeiden alalla. Ensimmäinen tuote lanseerattiin Suomen markkinoille jo vuonna 1995, ja nykyään tarjolla on yhä laajeneva valikoima Benecol-tuotteita. Ne sijoittuvat lääkkeiden ja elintarvikkeiden väliin jäävälle erikoistuneen ravinnon segmentille, joka jakautuu ravintolisiin ja funktionaalisiin ainesosiin. 3

4 Kolesterolia alentavat elintarvikkeet, joista Benecol lienee maailman tunnetuin, ovat tärkeä terveysvaikutteisten ainesosien osa-alue. Benecol-liiketoiminnan tavoitteena on luoda maailmanlaajuinen yhteistyökumppaniverkosto, jonka avulla kolesterolia alentavia stanoli- ja steroliestereitä voidaan markkinoida eri elintarvikemuodoissa kuluttajille. Rehuteollisuus Raision rehuteollisuus on johtava suomalainen rehuseosten valmistaja, jonka rehut ovat olleet markkinoilla jo yli 50 vuotta. Rehuteollisuus valmistaa pitkälle jalostettuja, kypsennettyjä rehuseoksia tuotantoeläimille sekä erikoisrehuja kaloille ja turkiseläimille. Tuotantoa on neljällä paikkakunnalla Suomessa. Rehuteollisuuden tavoitteena on kehittää rehuseoksia, jotka parantavat kotieläintuotannon tehokkuutta ja lopputuotteen laatua, vähentävät ympäristön ravinnekuormitusta sekä perustuvat raakaaineitten tiukkaan hygieniakontrolliin. Mallasteollisuus Raisiossa maltaita on valmistettu jo 1950-luvulta lähtien. Mallasteollisuuden tavoitteena on olla kasvava ja kehittyvä yksikkö osana panimotuotteiden arvoketjua ohrasta olueksi. Raision mallastamo on Pohjois- Euroopan suurin tuotantoyksikkö, sillä maltaita valmistuu tonnia vuodessa. Raisio valmistaa ja markkinoi panimomaltaita sekä kotimaahan että vientiin. Viennin osuus tuotannosta on noin 70 prosenttia. Olutmaltaita viedään mm. Venäjälle, Brasiliaan, Ruotsiin, Norjaan ja Baltian maihin. RAPORTIN KATTAVUUS JA MUUTOKSET KONSERNIRAKENTEESSA Raisio Yhtymän ympäristöraportti on rajattu oman liiketoiminnan ympäristönäkökohtiin. Siten esimerkiksi ostetun energian toimittajan aiheuttamia päästöjä ei ole raportoitu, kun taas oman energiantuotannon päästöt sisältyvät raporttiin. Raportin tiedot on kerätty toimipaikoilta kyselylomakkeella vuosiyhteenvetona. Tämä raportti sisältää niiden osakkuus- ja tytäryritysten tiedot, joista Raisio Yhtymä kertomusvuonna omisti yli 50 prosenttia ja joissa on tuotantoa. Raportti sisältää uutena Kolumbiassa sijaitsevan Raisio Quimica Andina S.A:n tiedot. Kanadassa sijaitseva Prince Georgen tehdas on myyty kertomusvuoden aikana, joten sen tiedot eivät sisälly tähän raporttiin. Elokuun alussa 2000 Raision kemianteollisuus ja ranskalainen Rhodia perustivat yhteisyrityksen, Latexia S.A:n, josta molemmat yritykset omistavat 50 prosenttia. Tämä raportti sisältää Latexian Anjalankoskella toimivien tehtaiden Latexia Suomi Oy:n (aikaisemmin Raisional Oy) ja Latexia SB Oy:n (aikaisemmin Raisio Lateksi Oy) tiedot. Ennen Latexian perustamista em. yhtiöt kuuluivat Raision kemianteollisuuteen. Rehuteollisuuden Hämeenlinnan tehdas, jossa valmistettiin lemmikkieläinruokia, suljettiin kertomusvuoden aikana. 4

5 PÄÄJOHTAJAN KATSAUS Raisio Yhtymä on sitoutunut ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin lisäämiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Ympäristöstä huolehtiminen on ensisijaisen tärkeää laadukkaita tuotteita valmistettaessa ja kehitettäessä, olivatpa kyseessä elintarvikkeet, paperikemikaalit, rehut tai maltaat. Päivittäisellä toiminnallamme meidän on kyettävä lunastamaan asiakkaidemme, yhteistyökumppaneidemme, henkilökuntamme, omistajiemme ja muiden sidosryhmiemme luottamus siihen, että Raisio Yhtymä on ns. hyvä yrityskansalainen, joka toimii kaikkialla paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä säädöksiä ja sopimuksia noudattaen. Raisio Yhtymän hallituksen vahvistaman ympäristöpolitiikan mukaisesti olemme sitoutuneet pitämään ympäristö-, terveys- ja turvallisuusnäkökohdat tuote- ja prosessikehityksemme lähtökohtina. Konsernin keskeisin kestävän kehityksen näkökohta on, että tuotantoprosessimme perustuvat uusiutuvien luonnonvarojen jalostamiseen. Elintarvike- ja rehuteollisuus jalostavat yksinomaan pellontuotteita tai muista uusiutuvista lähteistä peräisin olevia raaka-aineita. Myös Raision kemianteollisuuden raaka-aineet ovat suurimmaksi osaksi uusiutuvia pellontuotteita, joskin asiakasteollisuus edellyttää tavarantoimittajiltaan myös sellaisia tuotteita, joiden raaka-aineet ovat maaöljystä lähtöisin olevia jalosteita. Raisio Yhtymän hallitus on asettanut ympäristöjohtamisjärjestelmän käyttöönoton tärkeäksi konsernitason tavoitteeksi. Yhdessä laatujohtamisjärjestelmien kanssa ne muodostavat laajan toimintajärjestelmän, joka mahdollistaa ympäristöpäämäärien toteuttamisen. Kaikki liiketoiminta-alueemme ovat jo omaksuneet ympäristöjohtamisen periaatteet, ja valtaosa tuotantolaitoksista on rakentanut -standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän. Lisäksi ympäristöjohtamisjärjestelmä on viime vuonna laajennettu kattamaan myös raaka-ainehankinnat. Jatkuva parantaminen ympäristöasioissa vaatii ponnisteluja käytännön tasolla koko henkilöstöltämme, ja hallituksen määrittelemät suuntaviivat velvoittavat meitä kaikkia. Ympäristöasioiden huolellinen hoito ei ole erillinen projekti, vaan osa jokapäiväistä toimintaamme ja liiketoiminnan kehittämistä kilpailukyvyn varmistamiseksi. Rabbe Klemets Pääjohtaja 5

6 YMPÄRISTÖJOHTAMINEN Raisio Yhtymässä vastuu ympäristö- ja turvallisuusasioista on liiketoiminta-alueilla samalla tavoin kuin vastuu taloudellisesta tuloksesta. Kaikilla Raisio Yhtymän liiketoiminta-alueilla on omaa vahvaa ympäristöosaamista ja niiden ympäristöjohtaminen noudattaa pääosin -standardia. Suuri osa toimipaikkojen johtamisjärjestelmistä on myös sertifioitu. Ympäristö - ja laatujärjestelmät Raisio Yhtymässä Kemianteollisuus Raisio Chemicals Oy (Raisio, Mietoinen, Anjalankoski) Oy Kationi Ab Finnamyl Oy Lapuan Peruna Oy P.T. Intercipta Kimia Pratama Raisio Belgium N.V. Raisio Chemicals Canada Inc. Squamish Trois-Rivières Raisio Chemicals Deutschland GmbH Raisio Chemicals Korea Inc. Raisio Chemicals Paperion S.A. Raisio Chemicals UK Ltd Raisio Chemicals US Inc. Raisio France S.A. Raisio Grain Starch Oy Raisio Svenska AB Latexia, Norlatex Oy Latexia SB Oy Latexia Suomi Oy Latexia Sverige AB Latexia Österreich GmbH Elintarviketeollisuus Carlshamn Mejeri AB Melia Oy (Nokia, Raisio) Raisio Yhtymä, Raision Margariini Raisio Yhtymä, Ruokaperunateollisuus Benecol-liiketoiminta Raisio Benecol Oy Rehuteollisuus Rehuraisio Oy ( Raisio, Oulu, Anjalankoski) Raisio Yhtymä, Kasviöljyteollisuus Mallasteollisuus Palvelufunktiot Hankinta ja logistiikka ryhmä Ympäristöjärjestelmä Laatujärjestelmä ISO 9002 ISO 9002 ISO 9002 ISO 9002 ISO 9002 ISO 9002 ISO 9002 ISO 9002 ISO 9002 ISO Konsernitason ympäristötavoitteiden ja -päämäärien asettaminen on konsernin johdon tehtävä. Ympäristöasioiden johtaminen kuuluu talousjohtaja Kauko Mannerjärven vastuualueeseen. Ympäristöasioiden koordinaattorina konsernitasolla toimii energia- ja ympäristöpalvelut -yksikön päällikkö Maritta Punta.

7 YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Ympäristöpolitiikka on Raisio Yhtymä Oyj:n hallituksen hyväksymä. Raisio Yhtymä kehittää, valmistaa ja markkinoi paperikemikaaleja, elintarvikkeita, terveysvaikutteisia ravinnon ainesosia, rehuja ja maltaita. Tämän me teemme kestävän kehityksen periaatteita noudattaen, luontoa ja ympäristöä säästäen. Olemme liittyneet Elinkeinoelämän peruskirjaan kestävän kehityksen aikaansaamiseksi (Kansainvälinen Kauppakamari 1990). Raision kemianteollisuus on tämän lisäksi mukana kemianteollisuuden kansainvälisessä Vastuu Huomisesta Responsible Care -ohjelmassa. Näin olemme sitoutuneet jatkuvasti parantamaan toimintaamme ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioissa. Edellytämme yhtymän eri liiketoiminta-alueilta ympäristöasioiden johtamis- ja hallintajärjestelmää. Jokaisella liiketoiminta-alueella on omalta osaltaan vastuu yksityiskohtaisten tavoitteiden asettamisesta konsernin ympäristöpolitiikan mukaisesti sekä näiden tavoitteiden toteuttamisesta. Ympäristöperiaatteemme koskevat yhtymän toimintoja kaikkialla maailmassa. Noudatamme kaikkia toimintaamme koskevia paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä säädöksiä ja sopimuksia. Raaka-aineinamme käytämme lähes yksinomaan uusiutuvia luonnonvaroja. Kehitämme yhteistyössä sopimusviljelijöidemme ja muiden alihankkijoidemme kanssa raaka-aineiden tuotantoon ja hankintaan menetelmiä, joissa ympäristönäkökohdat on otettu keskeisesti huomioon. Yhteistyökumppaneita valitessamme arvostamme ympäristönsuojelun suhteen valveutuneita yrityksiä, yhteisöjä ja henkilöitä. Kehitämme ja markkinoimme tuotteita ja menetelmiä, jotka ovat turvallisia käyttää, ympäristöämme säästäviä ja ympäristölle aikaisempia vaihtoehtoja haitattomampia. Tuotantoprosesseja suunniteltaessa ja tuotteita kehitettäessä otamme terveyden, turvallisuuden ja ympäristön huomioon tuotteen koko elinkaaren ajalta. Pyrimme käyttämään raaka-aineita, materiaaleja ja energiaa säästäväisesti ja vähentäen syntyvän jätteen määrää ja päästöjä sekä tuotannossa että kuljetuksissa. Yhtymän sisäisen synergian ansiosta käytämme raakaaineet hyödyksi mahdollisimman täysimääräisesti. Suosimme pakkausmateriaaleja valittaessa kierrätettäviä ja ympäristölle haitattomia vaihtoehtoja. Tiedotamme avoimesti ja rehellisesti toimintamme ympäristö-, terveys- ja turvallisuusvaikutuksista. Yhteistyömme viranomaisten ja yleisön kanssa perustuu luottamukseen ja pitkäjänteisyyteen. Koulutamme ja kannustamme henkilökuntaamme työskentelemään niin, että se tuntee vastuunsa toimenpiteittensä ympäristövaikutuksista ja toimii turvallisuuden, terveyden ja ympäristönsuojelun edistämiseksi. 7

8 KESTÄVÄN KEHITYKSEN PERIAATTEIDEN TOTEUTUMINEN Raisio Yhtymä on ympäristöpolitiikassaan sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin ja allekirjoittanut Kansainvälisen Kauppakamarin kestävän kehityksen peruskirjan. Kestävään kehitykseen kuuluu kyky täyttää ihmiskunnan nykyiset tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia omien tarpeidensa tyydyttämiseen. Ympäristöasioiden lisäksi terve talous, ihmisten sosiaalinen hyvinvointi ja kulttuuriarvot ovat kestävän kehityksen osia. Tuotannon terveysnäkökohdat ja turvallisuus sekä tuotteiden puhtaus ja muut ominaisuudet liittyvät kiinteästi ympäristöasioihin. Raisio Yhtymässä ympäristönäkökohdat nähdään laajempana terveys- ja turvallisuusasiat sisältävänä käsitteenä. Raisio Yhtymän keskeisin kestävän kehityksen näkökohta on toiminnan perustuminen uusiutuvien luonnonvarojen jalostamiseen. Elintarvikeja rehuteollisuus jalostavat pellontuotteita tai muista uusiutuvista lähteistä peräisin olevia raakaaineita. Myös kemianteollisuuden raaka-aineet ovat suurimmaksi osaksi uusiutuvia pellontuotteita, vaikka osa sen käyttämistä raaka-aineista on lähtöisin maaöljyn jalosteista. Raision kemianteollisuus palvelee tuotteillaan ja menetelmillään metsätaloudesta pääraaka-aineensa hankkivaa paperiteollisuutta ja näin osaltaan parantaa koko puunjalostusketjun ympäristötehokkuutta. Luonnonvaranäkökulmasta tarkasteltuna se täyttää kestävän kehityksen kriteerit. Raision kemianteollisuus on mukana kemianteollisuuden kansainvälisessä Vastuu Huomisesta Responsible Care -ohjelmassa. Ihmisten sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvä näkökohta on työpaikan tarjoaminen noin henkilölle Suomessa ja ulkomailla. Kun otetaan huomioon hankinta- ja jakeluketjut, on työllistävä vaikutus vielä huomattavasti suurempi. Hankintaketjuun liittyy olennaisesti maaseudun viljelymahdollisuuksien säilymisen turvaaminen ja maaseudun asuttuna pitäminen. Erittäin tärkeä yhteistyökumppani on suomalainen viljelijä sekä raaka-aineen toimittajana että rehuasiakkaana. Suomalaiset perheviljelmät ovat tärkeitä kotiseutunsa kehittäjiä, maaseudun ja sen perinnemaiseman ylläpitäjiä. Tätä kautta Raisio Yhtymä täyttää tehtävänsä myös maaseudun kulttuuriarvojen ylläpitäjänä. Ympäristönsuojelu kestävän kehityksen osa-alueena merkitsee Raisio Yhtymässä sitä, että ympäristöasioiden hyvä hoito on paitsi oman tuotantotoimintamme perusarvoja myös tärkeä näkökohta yhteistyössä liikekumppanien kanssa. Ympäristötehokkuuden parantaminen on tuotekehityksen tärkeä tavoite. Erityisesti tämä koskee kemian- ja rehuteollisuuden tuotteita, joiden käyttäjiä ovat ympäristövaikutuksia aiheuttavat asiakasteollisuuden alat. Raision valmistamien elintarvikkeiden puhtauden ja terveellisyyden lisäksi erityisen huomion kohteena on pakkausten ympäristövaikutusten vähentäminen. Pystyäksemme paremmin vastaamaan kuluttajien ja asiakasteollisuuden tarpeisiin, kiinnittää elintarviketeollisuutemme erityistä huomiota terveyttä edistävien ja pidemmälle jalostettujen elintarvikkeiden tuotekehitykseen. Esimerkkejä Raision terveyttä edistävistä elintarvikkeista ovat mm. stanoliesteriä sisältävät Benecol-tuotteet ja betaglukaania sisältävät Elovena Plus -hiutaleet. Raisio Yhtymällä on hyvät mahdollisuudet kehittyä kestävän kehityksen yrityksenä. Yrityksen vahvuuksia ovat uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvat tuotteet ja haaskaamaton tuotanto. Ympäristöasiat eivät aiheuta uhkia Raisio Yhtymälle. 8 KESTÄVÄ KEHITYS TUOTEKEHITYKSESSÄ Paperikemikaalit Raision kemianteollisuus panostaa tuotekehitykseen ympäristötoimintaa ohjaavana tekijänä. Kehitystoiminnassa selvitetään systemaattisesti, miten parhaiten voidaan noudattaa varovaisuus- ja korvausperiaatetta kemikaalien valinnassa. Raision kemianteollisuus valitsee tuotantoprosesseihin luonnosta saatavia raaka-aineita ja ympäristön kannalta edullisia prosesseja aina kun se on tarkoituksenmukaista. Ympäristöarviointi kattaa koko liiketoimintaketjun raaka-aineista asiakkaiden toimintaan tuotteiden kierrätyksessä ja hävittämisessä. Raision kemianteollisuuden valitsemaan vihreän kemian toimintaperiaatteesen kuuluu myös niukkuus ja säästävän teknologian käyttö. Raision kemianteollisuus noudattaa systemaattista ympäristöpolitiikkaa. Esimerkkejä tästä ovat: Vuodesta 1995 alkaen on julkaistu liiketoimintaalueen oma ympäristöraportti. Hormonihäiritsijöiksi epäillyt pinta-aktiiviset aineet on korvattu muilla tuotteilla. Jäämäpitoisuuksia polymeerisissä aineissa on alennettu. Vaihtoehtoisia monomeerejä ja muita raaka-aineita on etsitty haihtuville orgaanisille yhdisteille (VOC), syöpää aiheuttaville, perimää vaurioittaville ja lisääntymishäiriöitä aiheuttaville aineille (CMR).

9 Säästävää teknologiaa on sovellettu mm. jätteeksi aiemmin päätyneiden tuotevirtojen kierrätykseen ja talteenottoon. Esimerkkinä mainittakoon ultrasuodatusteknologia eri tehtaiden prosessivesissä. Paperikemikaalien kehittämisessä korostuu yhteistyö asiakkaiden kanssa. Yksittäisten paperikemikaalien kehittämisestä on siirrytty kokonaisvaltaiseen paperikoneiden kemikaalikonseptien hallintaan ja ymmärtämiseen. Konseptit sisältävät esimerkiksi lujuus-, massaliimaus- ja pintaliimauskemikaalit. Koko ketjun ympäristövaikutus muodostuu edullisemmaksi kaikkien aineiden hyvällä yhteistoiminnalla. Raision kemianteollisuus on aktiivisesti seurannut Euroopassa valmisteilla olleen kemikaalipolitiikan kehittymistä ja maailmanlaajuista kemikaalien luokitusja merkintäjärjestelmien harmonisointia. Raisio on päättänyt osallistua vapaaehtoisiin kansainvälisiin kemikaalien riskinarviointiohjelmiin (ICCA HPV Initiative ja EPA Challenge Program) valmistamiensa kemikaalien osalta. Uudentyyppinen AKD-vaha (alkyyliketeenidimeeri) notifioitiin vuoden 2000 aikana. Sen avulla pystytään ratkaisemaan erityisesti paperikoneen ajettavuusongelmia ja näin parantamaan paperikoneen tuottavuutta. Kationisointikemikaalien riskinarviointiprosessi Euroopan Unionissa jatkuu edelleen. Raision kemianteollisuus on keskittynyt pääasiassa havainnollistamaan laskelmilla kationisointikemikaalien määrää paperissa ja kartongissa sekä niistä ruuan kautta kuluttajille aiheutuvaa altistusta. Kemikaalien jäämäaineita pyritään vähentämään. Tavoitteena on kaikkien tuotteiden korkea puhtaustaso. Biosidien käytön vähentäminen on edelleen yksi tavoitteista. Elintarvikkeet Ravinnon ja terveyden välinen yhteys tiedostetaan nykyisin hyvin. Terveyden ja hyvän elämänlaadun ylläpitämiseen voidaan vaikuttaa ruokavalion koostumuksella, erityisesti rasvan ja kuidun määrällä sekä laadulla, ravinnon konaisenergiapitoisuudella ja viljoissa sekä kasviksissa esiintyvillä bioaktiivisilla yhdisteillä. Raision elintarviketeollisuus panostaa erityisesti ravitsemuksellisesti korkeatasoisten, terveyttä edistävien ja pidemmälle jalostettujen elintarvikkeiden tutkimukseen ja kehitykseen. Tähän Raisio Yhtymällä on raaka-ainepohjansa takia hyvät mahdollisuudet. Esimerkkeinä edellä mainitusta kehitystyöstä ovat jo markkinoilla olevat stanoliesteriä sisältävät Benecol-tuotteet, beetaglukaania sisältävä Elovena Plus -kaurahiutale sekä runsaskuituiset Torino Kaurapasta Plus ja Torino Ruispasta Plus. Rehut Raision rehuteollisuuden tuotekehityksen tavoitteena on parantaa rehujen ravintoaineiden hyödyntämistä eläimillä. Erityisesti valkuaisen ja fosforin aikaisempaa parempi sulavuus vähentää ympäristökuormitusta. Elokuussa 2000 valmistui broilereilla tehty tutkimus, jossa selvitettiin energiarehujen aminohappojen näennäistä sulavuutta ohutsuolessa. Broilerit pystyivät käyttämään hyväksi eri viljojen sisältämän typen erittäin hyvin. Saadusta typestä sitoutui yli 90 prosenttia. Kalkkunan kasvatuksessa jatkettiin neljän rehun ruokintaohjelmaa. Ohjelmassa valkuaistaso optimoidaan kasvun mukaan, jolloin typpipäästöt pienenevät. Lisätietoa optimointiin saatiin Maatalouden tutkimuskeskuksen teettämästä kalkkunakokeesta. Sian kasvatuksessa otettiin käyttöön SATA 140 -ruokintaohjelma. Ohjelma perustuu TEKES/ EUREKA -yhteistutkimuksesta saatuihin tuloksiin, joissa lysiinin käyttömäärä rehussa optimoidaan sian kasvun mukaan. Ohjelmassa rehun valkuaisen hyväksikäyttö paranee, jolloin typen eritys virtsaan ja lantaan pienenee. Naudoilla jatkettiin edelleen tutkimusohjelmaa, jonka tavoitteena on saada lisätietoa naudanrehujen valkuaiskoostumuksen optimointiin. Rehu- ja kasviöljyteollisuus jatkoivat vuonna 2000 perinteisten (geeniteknisesti jalostamattomien) soijalajikkeiden käyttöä raaka-aineenaan. Tämä on yleinen käytäntö Suomen ohella vain Ruotsissa ja Norjassa. Vuotta 2000 leimasivat Euroopassa monet ruokakriisit, ennen kaikkea lukuisten hullun lehmän tautitapausten löytyminen uusista, ennen puhtaina pidetyistä Manner- Euroopan maista. Rehuraisio ei ole milloinkaan käyttänyt liha- tai lihaluujauhoa märehtijöiden rehuissa. Eräissä sian- ja kananrehuissa lihaluujauhoa käytettiin valkuaislähteenä joulukuuhun 2000 asti, kunnes sen käyttö kiellettiin EU:ssa BSE-taudin leviämistä estävänä varotoimenpiteenä väliaikaisesti kokonaan. Suomessa BSE-tautia ei ole esiintynyt. Maltaat Raision mallasteollisuuden toiminta perustuu kotimaisen mallasohran käyttöön. Toimialan erityisenä kehityskohteena on kotimaisen mallasohran lajikekehitys. Jalostustoiminnassa tavoitteena ovat nopeasti ja tasaisesti mallastuvat lajikkeet. Pyrkimyksenä on saada käyttöön mallasohralajikkeita, joiden mallastusprosessissa tarvitaan vähemmän vettä kuin nykyisten lajikkeiden mallastuksessa. Ominaisuuksiltaan ja laadultaan korkeatasoisesta raaka-aineesta voidaan valmistaa tasalaatuista, panimovaatimukset täyttävää mallasta. 9

10 YMPÄRISTÖPROFIILI Raisio Yhtymän tuotantotoiminnan aiheuttama ympäristön kuormittuminen on yleensä vähäistä ja paikallista. Tuotantoprosessit ja päästöjen käsittelytekniikka ovat oman arviomme mukaan korkeatasoisia ja parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Sisäisen logistiikan ja tuotantolaitosten sijoitussuunnittelun avulla on voitu optimoida kuljetuksia. Meno-paluu -kuljetuksia on pyritty lisäämään. Ulkoiset kuljetukset hoidetaan yhteistyössä alan palveluyritysten kanssa. Raision kemianteollisuudessa vesiensuojeluun liittyvät toimenpiteet ovat tärkeitä, koska esimerkiksi tärkkelysten valmistusprosesseissa tarvitaan runsaasti vettä. Eräät synteesit tuottavat myös ongelmajätteitä. Osa raaka-aineista on kaasumaisia, joten niiden ilmaan pääsyn estämiseksi on rakennettu puhdistus- ja käsittelylaitteistoja. Päästöt kemianteollisuudessa ovat vähäisiä, joten toiminnan painopiste on vahinkojen torjunnassa. Kemianteollisuuden prosesseissa on joitakin energiaa kuluttavia osia. Moniin tuotteisiin liittyy ympäristöä säästäviä ominaisuuksia. Toimiala ei valmista merkittävää määrää pakattuja tuotteita. Raision elintarviketeollisuuden prosessit ovat myllytuotteiden osalta kuivien materiaalien käsittelyä. Myllytuotteitten valmistus ja viljan käsittely saattavat aiheuttaa lähiympäristöön lieviä melu- ja pölyhaittoja. Margariinien, jäätelöiden ja perunatuotteiden valmistusprosesseissa käytetään vettä, joten pääasiallinen ympäristötyö keskittyy vesiensuojeluun. Elintarviketeollisuus tuottaa pääasiassa kuluttajatuotteita, joten pakkausmenetelmiin ja -materiaaleihin liittyvät ympäristönäkökohdat ovat tärkeitä. Elintarvikeprosessit kuluttavat siinä määrin energiaa, että energiankulutus on ympäristönäkökohta. Benecol-liiketoiminnan tuotantoprosessit käyttävät niukasti vettä. Eräät raaka-aineet ovat haihtuvia ja aiheuttavat vähäistä kuormitusta ilmaan. Tuotanto perustuu uusiutuviin luonnonvaroihin ja tehostaa niiden käyttöä. Toimiala ei valmista olennaista määrää pakattuja tuotteita. Rehujen valmistus perustuu pääasiassa kuiviin sekoitusprosesseihin ja energiankulutus on ympäristönäkökohta. Valmistukseen liittyy lieviä melu, pöly- ja hajuhaittoja. Öljykasvien siementen prosessointi aiheuttaa edellisten lisäksi liuotinpäästöjä ilmaan. Rehut toimitetaan pääasiassa pakkaamattomina. Maltaiden valmistuksessa käytetään runsaasti vettä, joten sen ympäristönäkökohdat liittyvät vesiensuojeluun. Maltaan valmistukseen liittyy myös kuivausprosesseja, joten energiankäyttö on olennainen ympäristönäkökohta. MERKITTÄVÄT YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT JA INDIKAATTORIT 10 Raisio Yhtymän prosesseissa käytetään sähkö- ja lämpöenergiaa. Yhtymä ostaa kaiken käyttämänsä sähkön ja suurimman osan (yli 70 prosenttia) käyttämästään lämpöenergiasta. Vaikka Raisio Yhtymä ei itse tuota käyttämäänsä energiaa eikä siis suoraan aiheuta energiantuotannosta johtuvia päästöjä, on käytetyllä energialla epäsuora vaikutus happamoitumiseen, kasvihuonekaasupäästöihin ja energiantuotannon jätteisiin. Tästä syystä energian kulutusta pidetään merkittävänä ympäristönäkökohtana. Päästöjen käyttäminen indikaattorina johtaisi epätarkkoihin laskennallisiin päästöekvivalentteihin, joten indikaattorina käytetään energiankulutusta. Monet Raision tuotantoprosessit käyttävät vettä, joten merkittävimmät prosessipäästöt ovat jätevesiä. Raisio Yhtymän jätevedet puhdistetaan omissa tai yhteistyökumppanien jätevesien puhdistamoissa. Näiden osalta ei konsernin aiheuttamaa jätevesikuormitusta (happea kuluttavaa ja ravinnekuormitusta) vesistöön voida laskea eikä arvion tekeminen ole tarkoituksenmukaista. Näissä tapauksissa indikaattorina käytetään ainoastaan jätevesimäärää. Raisio Yhtymällä on myös sellaisia tuotanto-

11 laitoksia, joilla on jätevesilupa laskea jätevedet puhdistettuina suoraan vesistöön. Näistä indikaattoreina esitetään jätevesimäärän lisäksi myös happea kuluttavat päästöt ja ravinnepäästöt. Öljysiementen käsittelyssä haihtuu hiilivetyä ilmaan. Päästöjen määrä arvioidaan taselaskennan avulla. Hiilivetypäästöjen takia öljysiementen käsittelylle on ympäristölupa, joten hiilivetypäästöt ovat perustellusti indikaattori. Melu-, haju- ja pölypäästöistä ei ole jatkuvia kvantitatiivisia mittauksia, joten jatkuvaa indikaattoritietoa ei muodostu. Raisio Yhtymässä raaka-aineet pystytään käyttämään hyödyksi lähes täysimääräisesti, joten jätteen muodostuminen ei tästä näkökulmasta tarkasteltuna ole merkittävä ympäristönäkökohta. Jätteen muodostuminen on kuitenkin tärkeä ekotehokkuuden indikaattori ja seurantavelvoite liittyy useimpiin ympäristölupiin. Jätteen määrän vähentäminen ja hyötykäytön lisääminen ovat myös lakisääteisiä velvoitteita. Hyötykäyttöön, kaatopaikalle ja ongelmajätteiden käsittelyyn sijoitettujen jätteiden määrät on perusteltua raportoida ympäristöindikaattoreina. Raision elintarviketeollisuus valmistaa pääasiassa pakattavia kuluttajatuotteita. Pakkausmateriaalien käytölle ja kierrätykselle on EU:ssa asetettu tiukat tavoitteet. Käytettyjen pakkausmateriaalien määrien seuranta on EU:n alueella lakisääteistä. Tästä syystä pakkausmateriaalien käyttö on ympäristöindikaattori. Turvallisuusindikaattorina käytetään tapaturmatiheyttä. Tärkeimmät ekotehokkuusindikaattorit ovat energiankulutus ja jätteen muodostuminen. Edellä mainitut indikaattorit liittyvät joko merkittäviin ympäristönäkökohtiin tai lainsäädännön velvoitteisiin. Raporttiin on lisätty joitakin indikaattoreita siksi, että ne raportoidaan vakiintumassa olevan raportointikäytännön mukaan. Tällaisia ovat päästöt ilmaan lukuun ottamatta liuotinpäästöjä. RAAKA-AINEIDEN JA RESURSSIEN KÄYTTÖ Vuonna 2000 Raisio Yhtymä käytti raaka-aineita kaikkiaan 2,36 miljoonaa tonnia (1,94 milj. tonnia vuonna 1999). Raaka-aineiden käyttö on noussut selvästi. Se johtuu ensisijaisesti kemianteollisuuden tuotannon kasvusta. Uusiutuvia luonnonvaroja raakaaineiden kokonaismäärästä on 96 prosenttia. Suurin osa Raisio Yhtymän ostamasta lämpöenergiasta on tuotettu kivihiilellä tai öljyllä. Sähkö ostetaan markkinoilta ilman alkuperämerkintää. Kivihiilellä tuotettu lämpö ostetaan laitoksesta, jossa lämpö on peräisin sähkön ja lämmön yhteistuotannosta ja kivihiilikattila on varustettu tehokkaalla rikinpoistolaitoksella. Raisio Yhtymän oma lämpöenergiantuotanto käyttää polttoaineenaan öljyä, maakaasua ja nestekaasua. Lämpöenergian käyttö ei ole lisääntynyt tuotannon kasvusta huolimatta. Tämä johtuu siitä, että kasvu on suuntautunut vähemmän energiaa käyttävään tuotantoon. Sähköenergian käytössä on tapahtunut merkittävää vähenemistä. Tämä johtuu ainakin osittain aktiivisista kehitystoimenpiteistä sähkön säästämiseksi, mutta osittain myös tuotantosuunnan lievästä muutoksesta. Pakkausmateriaalien kierrätyksen edistämiseksi Suomessa on Raisio Yhtymä mukana Pakkausalan Ympäristörekisterissä, Suomen Uusiomuovi Oy:ssä, Suomen Teollisuuskuitu Oy:ssä sekä Suomen Kuluttajakuitu ry:ssä. Ruotsissa toimiva Carlshamn Mejeri on mukana Reparegistret AB:ssä. Raaka-aineiden ja resurssien käyttö Raaka-aineet, milj. tonnia Lämpöenergia, TJ Sähköenergia, GWh Vesi, 1000 m 3 Apuaineet, tonnia Pakkausmateriaalit, tonnia 2, , ,

12 PÄÄSTÖT Raisio Yhtymän päästöt Jätevesi, 1000 m 3 Päästöt ilmaan SO 2, tonnia CO 2, tonnia NO x, tonnia VOC, tonnia Heksaanipäästöt kg/tonnia raaka-ainetta Haihtuvien hiilivetyjen (VOC) päästöt ilmaan öljykasvinsiementen käsittelystä ovat alle EU:n normien (direktiivi rypsille on 1 kg heksaania/tonnia raaka-ainetta ja soijalle 0,8 kg heksaania/tonnia raaka-ainetta). kg/tn 1 0,8 0,6 Rypsi Soija Raaka-aineet yht., keskiarvo 0,982 0,855 0,786 0,756 0,660 0,605 0,838 0,742 0,670 0,791 0,692 0,633 0,625 0,551 0,500 0, Vuosi Raisio Yhtymän päästöjen indikaattoreita ovat jätevesi ja VOC (haihtuvat hiilivedyt). Muut päästöt ilmaan ovat määrältään marginaalisia ja vaihtelut johtuvat satunnaisista muutoksista polttoaineiden käytössä. Suurin osa RaisioYhtymän jätevesistä käsitellään palveluna yhteistyökumppaneiden (yleensä kuntien) jätevesien puhdistamoissa. Useimmiten tuotantolaitos laskee jätevedet viemäriin esikäsiteltyinä. Tiedossa ei ole yhteistyökumppanien lupaehtojen ylityksiä. Oy Kationi Ab Lapualla on tehostanut huomattavasti jätevesien esikäsittelyä rakentamalla uuden ilmastusaltaan. Useita pienempiä prosessiparannuksia on toteutettu jätevesikuormituksen pienentämiseksi. Meluntorjuntaa toteutetaan pitkäjänteisellä työllä investointien ja korjausten yhteydessä. Myös erillisiä melusuodattimia on asennettu. Rehuteollisuuden hajupäästöjä on voitu vähentää raaka-ainevalinnoilla. Pölypäästöjen torjunnassa Raisio Yhtymässä käytetään kangassuodatustekniikkaa, jota tällä hetkellä voitaneen pitää parhaana käyttökelpoisena tekniikkana eloperäisten pölyjen suodattamiseksi ilmasta. Suodatinkankaitten kuntoa seurataan ja vaihdot tehdään tarvittaessa. Maaperän likaantumista ei ole tiedossa Raisio Yhtymän toimipaikoilla. Toimipaikkojen käyttöhistoria tunnetaan kaikilla toimipaikoilla ja useat toimipaikat on myös kemiallisesti tutkittu. Kuormitus veteen Raisio Yhtymän omilta jätevedenpuhdistamoilta Määrä, m 3 COD, tonnia P, tonnia Kokemäki Lapua Monäs Feed Vihanti Yhteensä ,1 20,0 1,52 31,1 88,0 12,6 13,2 1,49 28,0 55,0 16,2 9,3 1,40 31,1 58, ,31 0,20 0,08 0,30 0,90 0,30 0,11 0,07 0,25 0, ,23 0,09 0,06 0,42 0,80 12

13 JÄTTEET KULJETUKSET Jätteiden muodostuminen Raisio Yhtymässä Kaatopaikalle sijoitettu jäte, tonnia Kierrätetty tai hyödynnetty jäte, tonnia Ongelmajäte, tonnia Raisio Yhtymällä ei ole omaa kuljetuskalustoa. Ostettujen kuljetusten aiheuttamaa ympäristökuormitusta ei vielä pystytä arvioimaan. Tuotteiden kuljetuksissa tapahtui viisi onnettomuutta, joista ei kuitenkaan aiheutunut henkilö- tai ympäristövahinkoja. Kuljetuksiin liittyvien onnettomuuksien ja ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi on kuljetusliikkeille järjestetty koulutustilaisuuksia. Raaka-aineista ja muista hankituista materiaaleista on kaatopaikalle sijoitettavaa jätettä vain noin yksi prosentti. Ongelmajätteet toimitetaan käsiteltäviksi säännöllisesti eikä merkittäviä ongelmajätevarastoja ole muodostunut. Ongelmajätteet käsitellään asianmukaisen luvan omaavissa laitoksissa. Raision tehdasalueella syntyvän pakkausjätteen hyötykäyttö TAPATURMAT Vuonna 2000 yli kolmen päivän sairauspoissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä oli 14 (14 vuonna 1999) tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Näiden tapaturmien takia menetetyt työtunnit olivat 1152 (1 480 vuonna 1999) tuntia miljoonaa työtuntia kohden. Tapaturmat Tonnia Muovijäte Tapaturmat, kpl milj. työtuntia kohden Menetetyt työtunnit, tuntia milj. työtuntia kohden Lasia Pahvia Vuonna 2000 tapahtui yksi vakava liikennetapaturma, kun asiakaskäynnillä ollut toimihenkilö menehtyi liikenneonnettomuudessa. Muita vakavia tapaturmia ei tapahtunut. Jätepaperin ja -kartongin keräystä ja hyötykäyttöön toimittamista on edelleen tehostettu. Myös jätemuovin ja lasin hyötykäyttöä on lisätty. Nämä ovat merkittäviä materiaalikohtaisia parannuksia, mutta niiden vaikutus ei erotu jätteen suuresta kokonaismäärästä. YMPÄRISTÖVAHINGOT Raisio Chemicalsin Trois-Rivièresin tuotantolaitoksella Kanadassa tapahtui keväällä 2000 vuoto biosidisäiliöstä. Tehdas suljettiin ja työntekijät evakuoitiin terveydellisten vaikutusten ehkäisemiseksi. Vuotoalue siivottiin, ilman puhtaus tarkistettiin ja normaali toiminta jatkui seuraavana aamuna. 13

14 YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT Raisio Yhtymän ympäristöpäämäärät on johdettu konsernin ympäristöpolitiikasta. Konsernitasolla ei ole asetettu uusia ympäristötavoitteita. Raisio Yhtymän liiketoiminta-alueet ja toimipaikat asettavat itse ympäristöjärjestelmiensä toteuttamiseksi konkreettisia tavoitteita. Raisio Yhtymä lisää jätteittensä sijoittamista hyötykäyttöön ja vähentää kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrää lisää yhteistyössä alan organisaatioiden kanssa pakkausjätteen hyötykäyttöä parantaa energiatehokkuuttaan ja kehittää energiahankintaa ottaen huomioon kansainvälisen yhteistyön kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNNÖN NOUDATTAMINEN Ympäristöjärjestelmän rakentamisen edellytyksenä on, että olemassa olevaa ympäristölainsäädäntöä noudatetaan. Lakien tai lupaehtojen rikkomuksia ei ole tiedossa. Suomessa on säädetty uusi ympäristönsuojelulaki, joka yhtenäistää ympäristölupamenettelyä. Laki aiheuttaa ympäristölupien uusimistarvetta. Pääosin Raisio Yhtymän tuotantolaitosten uusien lupien hakeminen tapahtuu vuonna Käynnissä ei ole ympäristölupaoikeudenkäyntejä eikä muitakaan ympäristöasioihin liittyviä oikeudenkäyntejä. TALOUDELLINEN INFORMAATIO Ympäristö- ja turvallisuusinvestointeihin käytettiin vuonna 2000 noin 3,0 miljoonaa euroa. Ympäristönsuojelun käyttömenot jätteiden käsittelystä, vesiensuojelusta ja ilmansuojelusta olivat noin 3,5 miljoonaa euroa. Ympäristönsuojelun käyttömenot käsittivät jätteen osalta kuljetuskustannukset ja käsittelykustannukset, jätevesien osalta esikäsittelyn kustannukset ja käsittelypalvelun toimittajien jätevesilaskutuksen, ilmansuojelun osalta suodattimien uusimisen ja käytettyjen suodattimien käsittelykustannukset. Ympäristönsuojeluinvestointeja ovat jätteiden ja jätevesien käsittelyyn, ilmansuojeluun sekä energiansäästöön liittyvät laitteiden ja rakennusten hankintamenot. Tärkeimmät ympäristönsuojeluinvestoinnit: Kemianteollisuus Jätevesien ilmastusallas, Lapua Jätevesien tasaussäiliön ja jätevesipumpun hankinta ( ), Raisio Jätevesien käsittelyn tehostaminen ( ), Toulouse, Ranska Tehtaan lattian päällystys viranomaisten suositusten mukaiseksi ( ), Mainz-Laubenheim, Saksa Uusi kemikaalisäiliö suojajärjestelyineen, Berwick, USA Sähköisen hälytysjärjestelmän uusiminen paloturvallisuuden parantamiseksi, Itaqüi-Antioquia, Kolumbia Elintarviketeollisuus Rasvanerotuksen tehostaminen jätevesistä, Raisio Mallasteollisuus Ammoniakkihöyrystimien uusiminen, työturvallisuus- ja ympäristöriskien pienentäminen, Raisio Taajuusmuuttajien uusinta sähkön säästämiseksi, Raisio Rehuteollisuus Paineilmakompressorin uusinta vesijäähdytteisestä ilmajäähdytteiseksi, jolla säästetään jäähdytysvettä yli kuutiometriä vuodessa, Anjalankoski Muurahaishapon varastosäiliöiden uusiminen suoja-allastuksineen, Raisio Uusien laitehoitotasojen rakentaminen työturvallisuuden parantamiseksi, Raisio Lupaehdoista johtuvat investointitarpeet Lainsäädännön tai lupaehtojen kiristymisen aiheuttamia investointitarpeita ei ole tiedossa. Raision tehdasalueen esikäsitellyt jätevedet puhdistetaan Raision kaupungin jätevesien käsittelylaitoksessa, jonka uudet lupaehdot edellyttävät typen poiston tehostamista jätevesistä. Raision kaupunki neuvottelee jätevesien käsittelystä Turun kaupungin suunnitteilla olevassa jätevesien puhdistamossa. Mahdollinen kustannusvaikutus Raisio Yhtymälle ei ole vielä tiedossa. Raisio Yhtymällä ei ole merkittäviä jätevarastoja. Likaantuneen maaperän puhdistamisvelvoitteita ei ole. 14

15 HENKILÖKUNTA JA YMPÄRISTÖASIAT SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Henkilökunnan sitouttaminen ympäristöasioihin jatkuu. Koulutustilaisuuksia järjestettiin vuonna 2000 kaikkiaan 207 ja niihin osallistui henkilöä. Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioihin liittyviä aloitteita tehtiin 42 kappaletta. Vuoden 1998 lopulla aloitettu laajamittainen sopimusviljelijöiden koulutus Laatujyvä-projektin puitteissa jatkuu edelleen. Näin suomalaisen viljaraaka-aineen jäljitettävyys, puhtaus ja ekologisesti kestävä tuotantotapa voidaan varmistaa aikaisempaa paremmin. Laatujyvä-projektin keskeisiä tavoitteita ovat lannoituksen ja torjunta-aineiden käytön tarkentaminen ja siten myös päästöjen ja jäämien vähentäminen. Sopimusehdoissa on mm. kielletty viljan käsittely torjunta-aineilla tuleentumisvaiheessa ennen korjuuta. Laatujyväviljasta 98 prosenttia tuotettiin EU:n ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Farma Maaseutukeskus järjesti Laatujuvä-projektin koulutustilaisuuksiin aiemmin osallistuneille Raision sopimusviljelijöille jatkokoulutustilaisuuksia. Laatujyvä-projektia tukemaan toteutettiin Saaristomeri- ja Raision Ruis Laatujyvä -projektit yheistyössä Kemira- Agron kanssa. Keskeisenä teemana oli täsmäviljely, jolla panokset voidaan optimoida parhaan taloudellisen tuloksen saavuttamiseksi. Uutuutena käytettiin lentokuvauksena toteutettua väärävärivalokuvausta, jolla selvitettiin kasvuston tilaa. RISKIENHALLINTA Raisio Yhtymä Oyj ja Aon Finland Oy ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jossa Raisio Yhtymän vakuutusriskienhallintaa ja sen menetelmiä tullaan entistä laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin kehittämään yhdessä Aon Finland Oy:n kanssa. Yhteistyösopimuksella Raisio Yhtymä kykenee entistä paremmin hyödyntämään Aon-konsernin osaamista ja tietotaitoa riskienhallinnan ja vakuutusmeklaritoimintojen alueilla. Uusi sopimus on jatkoa vuonna 1996 alkaneelle yhteistyölle, jolloin Aon valittiin hoitamaan Raision yhtiöiden vakuutusasioita. Raisio Yhtymän edustaja on toiminut Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliiton ympäristönsojeluvaliokunnan puheenjohtajana sekä teollisuuden ja kaupan ympäristöyhteistyö -projektin jäsenenä. Teollisuuden ja kaupan yhteisen projektin tavoitteena on kehittää kuluttajien vaatimuksia vastaavia tuotekeskeisiä ympäristökonsepteja ja ympäristöasioihin liittyviä hankintakriteerejä. Yhtymä on osallistunut Varsinais-Suomen agendatoimintaan, Raision kaupungin agendatoiminnan kansalaisfoorumiin ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaan Saaristomeri-projektiin. Raisio Yhtymä on Lounais-Suomen Vesiensuojeluyhdistyksen jäsen ja yhtymän edustaja toimi yhdistyksen hallituksessa vuonna Raisio Yhtymä on Suomen Luonnonsuojeluliiton kannattajajäsen. Yhteistyösopimus kattaa laajamittaisesti Raisio Yhtymän tarvitsemat meklaripalvelut vahinkovakuutuksista henkija eläkevakuutuksiin sekä Aon-konsernin tuottamat riskienhallintapalvelut niin kotimaan yksiköissä kuin myös kaikissa ulkomaisissa tytäryhtiöissä. 15

16 YHTEYSTIEDOT Konserni 16 Raisio Yhtymä Oyj Maritta Punta Puh. (02) PL 101, Raisio Kemianteollisuus Suomi Raisio Chemicals Oy Britta Sunde Puh. (02) Annamari Heikkilä Puh. (02) PL 101, Raisio Eurooppa Raisio Belgium N.V. Jan Stenlund Puh Avenue Henri Jaspar 113 B-1060 Brüssel, Belgium Amerikka Raisio Chemicals Canada Inc. Denis Hird Puh North Service Road, 1st floor Burlington, Ontario L7L 6G4, Canada Aasia PT Intercipta Kimia Pratama Jesse Tsai Puh J.I. Raya Serang Km. 76 Desa Kragilan/Sentul Serang 42184, Jawa Barat, Indonesia Latexia Latexia Suomi Oy Mia Lindström Puh. (02) PL 101, Raisio Elintarviketeollisuus Melia Oy Tuula Laukkanen Puh. (02) PL 101, Raisio Raisio Yhtymä Oyj, Raision Margariini Mirkka Rajala Puh. (02) PL 101, Raisio

17 Raisio Yhtymä Oyj, Ruokaperunateollisuus Pertti Kurttila Puh. (08) Kenttätie 13, Vihanti Carlshamn Mejeri AB Bo Funeteg Puh Västra Kajen SE Karlshamn, Sverige Raisio Polska Foods Sp. z o.o. Piotr Dobrowolski Puh Ul. Jagodne 1 PL Karczew, Poland Rehuteollisuus Rehuraisio Oy Risto Mattila Puh. (02) PL 101, Raisio Mallasteollisuus Raisio Yhtymä Oyj, Mallasteollisuus Erja Kotaviita Puh. (02) PL 101, Raisio Benecol-liiketoiminta Raisio Staest Oy Juha Holma Puh. (02) PL 101, Raisio Raisio Staest US Inc. Andy Gresham Puh / Deming Way Summerville, SC 29483, U.S.A. 17

18 SANASTO CO 2, hiilidioksidi Palamisessa syntyvä savukaasujen pääkomponentti, jota muodostuu polttoaineen sisältämän hiilen hapettuessa. CODcr Kemiallisella hapenkulutuksella (COD) kuvataan sitä, kuinka paljon happea tarvitaan jäteveden sisältämien hitaasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden kemialliseen hajottamiseen. EMAS-järjestelmä Teollisuusyrityksille tarkoitettu vapaaehtoinen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä, joka on EU:n asetus. Kansainvälinen ympäristöjärjestelmästandardi. Notifiointi Uusien aineiden ilmoitusmenettely. NO x, typen oksidit Typen palamistuotteita, joita muodostuu sekä polttoaineen että palamisilman sisältämästä typestä. Ongelmajäte Toimipaikan ulkopuolelle käsiteltäväksi tai ongelmajätekaatopaikalle toimitettava jäte. P Kokonaisfosfori SO 2, rikkidioksidi Rikin palamistuote, jota muodostuu rikkiä sisältävien polttoaineiden käytöstä. Ympäristö Yrityksen ulkoiset ja sisäiset toimintaolosuhteet, jotka käsittävät ilman, veden, maan, luonnonvarat, kasvi- ja eläinkunnan, ihmiset ja niiden väliset vuorovaikutukset. Vastuu Huomisesta Responsible Care Kemianteollisuuden kansainvälinen ohjelma, johon sitoutuessaan yritys antaa koko toiminnalleen selkeitä ympäristö-, terveys- ja turvallisuustoimintoihin liittyviä tavoitteita. Jokainen ohjelmaan osallistuva yritys tulkitsee ohjelman kymmentä kohtaa oman toimintansa näkökulmasta. Ympäristöjärjestelmä Hallintajärjestelmä, joka sisältää organisaation rakenteet, suunnittelun, vastuut, menettelytavat, prosessit ja resurssit ympäristöpolitiikan kehittämiseksi ja toteuttamiseksi sekä katselmoimiseksi ja ylläpitämiseksi. Ympäristöpolitiikka Yrityksen itselleen määrittelemät ympäristönsuojelun aikomukset ja periaatteet. VOC-päästöt Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt. 18

19 YMPÄRISTÖMERKKI MILJÖ MÄ RKT Tämä esite on painettu Lumisilk-paperille, jolle on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. 19

20 PL 101, Raisio, puh. (02) , telefax (02) PAINOPRISMA OY UUSIMÄKI /

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

RAISIO YHTYMÄ YMPÄRISTÖRAPORTTI 2001 VASTUULLISUUS TURVALLISUUS PUHTAUS

RAISIO YHTYMÄ YMPÄRISTÖRAPORTTI 2001 VASTUULLISUUS TURVALLISUUS PUHTAUS TURVALLISUUS PUHTAUS VASTUULLISUUS Sisältö Raisio Yhtymä... Raportin kattavuus... Muutokset konsernirakenteessa... Pääjohtajan katsaus... Ympäristöjohtajaminen, laatujärjestelmät... Ympäristöpolitiikka...

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Teollisuuden toimintaa ohjaavat

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa 1 Ympäristömerkinnät lyhyesti ISO 14001 8 Kansainvälinen ympäristöjohtamisjärjestelmä, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen ja ympäristösuorituskyvyn kehittämiseen.

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma 19.10.2012 Tuula Sokka Algol Chemicals Oy ALGOL: KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN. Teknisen kaupan ja terveydenhuollon monialakonserni, jolla pitkät

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani UPM, Kajaani Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM, Kajaani Tuotantokyky 61 paperia Henkilöstön määrä 6 Tuotteet päällystämätön aikakauslehtipaperi UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, Toimitusjohtaja Heikki Takanen

Toimitusjohtajan katsaus. Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, Toimitusjohtaja Heikki Takanen Toimitusjohtajan katsaus Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, 27.3.2006 Toimitusjohtaja Heikki Takanen 2 1 Lähtökohdat vuodelle 2005 Tavoite Toiminnallisen tuloksen parantaminen lupausten

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MATERIAALI TEHOKKUUS TUTKIMUS CASE KIDEX Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MARTELA LYHYESTI Martela Oyj on työympäristöjen ja julkitilojen muutosten toteuttaja. Martelan sisustusratkaisut tukevat asiakkaan

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007. 13.2.2008 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

Tilinpäätös 2007. 13.2.2008 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj Tilinpäätös 27 13.2.28 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj Vuosi 27 JATKUVAT TOIMINNOT Liikevaihto 421,9 milj. euroa (42,6 milj. ) Liiketulos 9,9 milj. euroa (-2,4 milj. ) Kertaerien vaikutus liiketulokseen,7

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Toteutuvatko suolasuositukset joukkoruokailussa? 8.2.2011 www.sodexo.fi Sodexo - Jokaisesta päivästä parempi Sodexo edistää omalta osaltaan suomalaisten terveyttä Annamme asiakkaille mahdollisuuden syödä

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä

Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä Kommenttipuheenvuoro: Ympäristönsuojelulainsäädäntö bioenergian tuotannossa ja käytössä Fredrik Blomfelt, Metsäteollisuus ry Bioenergian sääntelyn monet ulottuvuudet seminaari, 11.4.2014 Uusiutuva raaka-aine,

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Katme Consulting Oy 2013 Selvityksen tulokset 2 Selvityksen tausta Jo kauan ennen kuin varsinaista biotalouden käsitettä oli edes

Lisätiedot

JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT'

JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT' JULKISTEN HANKINTOJEN YMPÄRISTÖOPAS: 'YMPÄRISTÖKUVAT' Kuvat ovat oppaasta, jota myyvät Edita-kirjakaupat: Nissinen, Ari 2004. Julkisten hankintojen ympäristöopas. Ympäristöopas 113. Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Laadunvalvonta. Pakkausalan peruskurssi nro 77

Laadunvalvonta. Pakkausalan peruskurssi nro 77 Laadunvalvonta Pakkausalan peruskurssi nro 77 Sisältö 1. Raisio lyhyesti 2. Pakkausmateriaalien laadunvalvonta 3. Elintarviketeollisuuden toimintaympäristö 2 1. Raisio lyhyesti Raisio-konserni Toimintaa

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Prof. Olli Dahl, Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Oulu, Tammikuu 2014 Kemiantekniikan korkeakoulu Puunjalostustekniikan laitos PL 16300, 00076 Aalto Puh: +358 40 5401070

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2009. Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 5.5.2009

Raision osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2009. Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 5.5.2009 Raision osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 29 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 5.5.29 Tammi-maaliskuu 29 Liikevaihto 98,6 milj. euroa (118,9 milj. e) Liiketulos 5, milj. euroa (4,2 milj. e) eli 5,1

Lisätiedot

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Helsinki, 12.3.2009 FinNuclear 12.3.2009 1 Esityksessä on tarkoitus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Paljonko ydinvoimalaitoksia on käytössä

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

NELJÄ TOIMINTA-ALUETTAMME: Terästeollisuus Valimoteollisuus

NELJÄ TOIMINTA-ALUETTAMME: Terästeollisuus Valimoteollisuus BEIJER OY BEIJER OY Beijers on suomalainen, metalliteollisuuden tekniseen maahantuontiin erikoistunut yritys. Palvelemme metallurgisen teollisuuden sekä valimo- ja konepajateollisuuden yrityksiä. Toimintamme

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma Paula Juvonen

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma Paula Juvonen PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma 24.11.2016 Paula Juvonen Arkea Oy Arkea Oy tuottaa ruoka-, siivous-, turvallisuus- ja kiinteistönhoitopalveluja.

Lisätiedot

Wärtsilän konsernitilinpäätökseen sisällytetyt yhtiöt on lueteltu konsernitilinpäätöksen liitteessä 32. Tytäryhtiöt.

Wärtsilän konsernitilinpäätökseen sisällytetyt yhtiöt on lueteltu konsernitilinpäätöksen liitteessä 32. Tytäryhtiöt. Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2015 Kestävä kehitys 1 Olennaisuusarviointi Tunnistetut olennaiset näkökohdat ja laskentarajat Konsernin laskentaraja (G4-17) Wärtsilän konsernitilinpäätökseen sisällytetyt

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 28 1.8.28 Toimitusjohtaja Matti Rihko Q2/28 Raisio-konserni Q2/28 Liikevaihto kasvoi 16 %:lla vertailukaudesta ja oli 122,9 milj. euroa (16,1 milj. e) Liiketulos 6,5

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla

Lisätiedot

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu Jyrki Paappa, talousjohtaja Heidi Hirvonen, viestintä- ja IR-päällikkö Q3/2013

Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu Jyrki Paappa, talousjohtaja Heidi Hirvonen, viestintä- ja IR-päällikkö Q3/2013 Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2013 5.11.2013 Jyrki Paappa, talousjohtaja Heidi Hirvonen, viestintä- ja IR-päällikkö Q3/2013 Q3/2013 kohokohdat Nykyisen Raision kaikkien aikojen paras vuosineljännes

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten

Lisätiedot

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Suomi tarvitsee uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, vientiä ja energian huoltovarmuutta Sievi Biofuels Oy Markku Koski 20.05.2014 Sievi Biofuels Oy SBF Oy:n

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Toiminnanharjoittajan turvallisuustiedote yleisölle Tukesin valvonnan alaiset tuotantolaitokset. Oy Woikoski Ab 15.1.2016

Toiminnanharjoittajan turvallisuustiedote yleisölle Tukesin valvonnan alaiset tuotantolaitokset. Oy Woikoski Ab 15.1.2016 Toiminnanharjoittajan turvallisuustiedote yleisölle Tukesin valvonnan alaiset tuotantolaitokset Oy Woikoski Ab Voikosken ilmakaasu- ja asetyleenitehtaat Sijainti: Mäntyharju, Voikoski, Virransalmentie

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Matkalla suosituimmaksi maailmanlaajuiseksi elintarvikepakkausbrändiksi

Matkalla suosituimmaksi maailmanlaajuiseksi elintarvikepakkausbrändiksi Matkalla suosituimmaksi maailmanlaajuiseksi elintarvikepakkausbrändiksi Piensijoittajatilaisuudet, maaliskuu 2015 Kaisa Uurasmaa, sijoittajasuhdepäällikkö Huhtamäki lyhyesti Olemme maailmanlaajuinen elintarvikepakkausten

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen 24.5.2016 PEFC Suomi Auvo Kaivola Mikä PEFC on? PEFC Council globaali, voittoa tavoittelematon kansallisesti kehitettyjen metsäsertifiointijärjestelmien

Lisätiedot

Sitoudumme puhtaaseen veteen Harri Kerminen, toimitusjohtaja

Sitoudumme puhtaaseen veteen Harri Kerminen, toimitusjohtaja Sitoudumme puhtaaseen veteen Harri Kerminen, toimitusjohtaja 6.5.2009 Kemira keskittyy veteen Vesiosaamisen täysi hyödyntäminen Yhteinen osaaminen ja tuotevalikoima Yhtenäinen Kemira Yhteiset tavoitteet

Lisätiedot