YHTYMÄHALLITUS 9. Aika Paikka. Sirkka-Liisa Anttila

Transkriptio

1 LOUNAIS-HÄMEEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ YHTYMÄHALLITUS 9 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka klo Forssan ammatti-instituutti, Saksankatu 27, Forssa OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Sirkka-Liisa Anttila, pj. Kati Fonsell -Laurila Markku Leppälahti Jukka Perälä Riitta Ryhtä Johanna Rämö Ossi Stenholm Simo Vehmaa Tapio Virtanen Tiia Räsänen Muut osallistujat Maria Orzech, kyva:n 1. vpj. Simo Pärssinen, kyva:n 2. vpj. Maaria Silvius, kuntayhtymän johtaja, sihteeri Tanja Paassilta, talousjohtaja ALLEKIRJOITUKSET Sirkka-Liisa Anttila Puheenjohtaja Maaria Silvius Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Aika Paikka Kuntayhtymän toimisto, Saksankatu 27, Forssa Allekirjoitukset Ossi Stenholm Johanna Rämö PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Tarkastuksen jälkeen yleisessä tietoverkossa osoitteessa Todistaa Minna Jussila Janina Kataja PÖYTÄKIRJANOTTEEN OIKEAKSI TODISTAA

2 LOUNAIS-HÄMEEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU YHTYMÄHALLITUS KOKOUSTIEDOT Aika Paikka klo Forssan ammatti-instituutti, Saksankatu 27, Forssa VARSINAISESSA KOKOUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT 78 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 79 Pöytäkirjan tarkastajien valinta ja päätösten tiedoksianto 80 Työyhteisöselvityksen käytännön toimenpiteet ja aikataulu 81 Opiskelijoiden osuuskunnan perusteilla oleva olohuone-kahvila 82 Itslearning-verkko-oppimisympäristön hankinta 83 Liiketoiminnan päätoimisen tuntiopettajan viran täyttäminen 84 Asuntolanohjaajan toimen täyttäminen 85 Irtisanoutuminen 86 Talousarvio 2019 ja toimintasuunnitelma , liite 1 87 Talousarvion 2018 muutosehdotus, liite 2 88 Kertaerän maksaminen 89 Päätökset, kirjelmät ja tiedotukset, liite 3 Sirkka-Liisa Anttila yhtymähallituksen puheenjohtaja Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

3 LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Yh 78 Kuntayhtymän johtaja: Kokous on kutsuttu koolle hallintosäännön mukaisesti ja se on päätösvaltainen kuusijäsenisenä. Yh 78 Päätös: Hyväksyttiin.. Hallituksen jäsen paikalla Varajäsen paikalla Sirkka-Liisa Anttila x Johanna Häggman - Kati Fonsell -Laurila x Olla-Riitta Aarikka - Markku Leppälahti x Kari Leppälahti - Katja Ojala - Tiia Räsänen x Jukka Perälä x Allan Lunden - Klaus Ruisvaara - Vesa Niininen - Riitta Ryhtä x Eevi Haho - Johanna Rämö x Sirpa Suomi - Ossi Stenholm x Turkka Mali - Simo Vehmaa x Jaana Lehtonen - Tapio Virtanen x Risto Aaltonen - Valtuuston pj. ja varapj:t paikalla Eino Järvinen, pj - Maria Orzech x Simo Pärssinen x Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

4 LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA JA PÄÄTÖSTEN TIEDOKSIANTO Yh 79 Tämän kokouksen pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kuntayhtymän verkkosivuilla pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen. Kuntayhtymän johtaja: Valitaan tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajat. Yh 79 Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Johanna Rämö ja Ossi Stenholm. Pöytäkirjan tarkastusajankohdaksi sovittiin maanantai , jonka jälkeen pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kuntayhtymän verkkosivuilla. Tarkastuspaikka on oppilaitoksen toimisto toimistoaikana klo Asialistalle päätettiin lisätä pykälä Työyhteisöselvityksen käytännön toimenpiteet ja aikataulu. Lisätty pykälä on 80. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

5 LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus TYÖYHTEISÖSELVITYKSEN KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEET JA AIKATAULU Yh 80 Työterveyslaitoksen edustajat esittelivät kokouksessa syksyn aikana toteutettavan työyhteisöselvityksen käytännön toimenpiteitä, aikataulua ja verkkokyselylomaketta. Selvitys sisältää henkilökohtaista haastattelua sekä verkkokyselyn, johon koko henkilökunnalla on mahdollisuus vastata. Haastatteluihin kutsutaan tehtävän perusteella sekä henkilöstöstä arvonnalla valittuja henkilöitä. Selvityksestä koostettu palaute annetaan johdolle, henkilöstölle sekä hallitukselle joulukuussa. Kuntayhtymän johtaja: Merkitään tiedoksi. Yh 80 Päätös: Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

6 LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus OPISKELIJOIDEN OSUUSKUNNAN PERUSTEILLA OLEVA OLOHUONE-KAHVILA Yh 81 Koulutuskuntayhtymä omistaa osuuden opiskelijoiden osuuskunnasta, Loimi- Akselista. Loimi-Akselin toimintaan voivat osallistua kuntayhtymän opiskelijat opintojensa aikana ja vuoden tutkinnon suorituksen jälkeen. Osuuskunta myy opiskelijoiden tuotteita ja palveluita. Osuuskunnassa toimivat opiskelijat ovat suunnitelleet olohuone-kahvilan perustamista Forssan keskustaan Torikeskukseen. Olohuone-kahvila on nimetty Fönsteriksi. Fönsterissä myytäisiin opiskelijoiden tekemiä lounas- ja kahvilatuotteita sekä esineitä ja palveluita, joita opiskelijat opintojensa aikana tekevät. Tilasta vuokrataan myös showroom-tyyppistä aluetta yritysten ja yhdistysten käyttöön. Tarkoitus on tukea oppilaitoksen opiskelijoiden yritteliäisyyttä ja kannustaa yrittäjäksi aikovien opiskelijoiden suunnitelmia matalan kynnyksen yrittäjyystoiminnalla. Tavoitteena on myös se, että toimintaan osallistuvat opiskelijat voivat olla miltä tahansa koulutusalalta, mikä lisää oppilaitoksen yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista. Toiminnalla on selkeä vaikutus sekä nuorten osallisuuden tukemisessa, heidän tunnustamisessaan osaksi yhteiskuntaa, että tätä myöten heidän viihtymiselleen paikkakunnalla. Toiminta tukee kaupunkikeskustan vireyttä. Pidemmällä aikavälillä toiminta vaikuttaa seudun elinvoimaan antamalla osaamista, rohkeutta ja taitoja yritteliäisyyteen, yrittäjyyteen ja aktiivisuuteen yleensä. Toiminta vaikuttaa suoraan kaupungin imagoon ja luo yhteishenkeä, ehkä jopa ylpeyttä omasta paikkakunnasta. Sillä saattaa olla kauaskantoiset positiiviset seuraukset. Fönsteriä on ollut suunnittelemassa opiskelijoiden lisäksi kuntayhtymän ja Forssan kaupungin edustus. Lukiolaisia ja HAMK:n osuuskuntaopiskelijoita on pyydetty mukaan Fönsterin toiminnan suunnitteluun. Toimintaan on saatu mukaan taloudellisiksi tukijoiksi myös seudullisia yrityksiä. Tarkoitus on tehdä vuoden kokeilu ja harkita sen jälkeen toiminnan jatkoa. Fönsteriä koskevat taloudelliset ja toiminnalliset suunnitelmat on hyväksytty osuuskunnan hallituksessa Avajaispäiväksi on kaavailtu Kuntayhtymän johtaja: Merkitään tiedoksi. Yh 81 Päätös: Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

7 LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus ITSLEARNING-VERKKO-OPPIMISYMPÄRISTÖN HANKINTA Yh 82 Koulutusyhtymässä on selvitetty vuosien 2017 ja 2018 aikana uuden verkkooppimisalustan hankintaa. Vaihtoehtoina ovat olleet Moodle-ohjelmisto, jonka lisenssi on ilmainen sekä kaupallinen Itslearning-ohjelmisto. Vertailua on tehty toiminnallisten ominaisuuksien kannalta sekä integroitavuuden näkökulmasta. Molempien järjestelmien toiminnot vastaavat toisiaan verkkokurssien käytössä sekä käyttäjähallinnan ja Office365-integraation näkökulmasta. Itslearningin etuna integraatioissa on yhteentoimivuus koulutusyhtymän Primus/Wilma-ympäristön kanssa sekä valmis integraatio valtakunnallisiin eperusteisiin, joissa ylläpidetään tutkintojen osien osaamis- ja arviointitietoja. Itslearningin työkalut tukevat paremmin myös oppimisalustan käyttöä lähiopetuksen tukena sekä koulutuksen toteutuksen suunnittelua. Itslearningin käyttöä on pilotoitu hankerahoituksella koulutuskuntayhtymässä vuosien 2017 ja 2018 aikana. Käyttöönoton pilotissa on ollut noin 30 opettajaa. Kokemukset ovat myönteiset. Hankinnasta on pyydetty tarjous Itslearning Finlandilta. Hankintaa ei voida kilpailuttaa, koska muuta vastaavanlaista järjestelmää ei ole tarjolla. Valmis Primus-integraatio helpottaa opetukseen ja arviointiin liittyvää dokumentointia. Järjestelmän vuosilisenssin hinta 1000 käyttäjälle on 7000 euroa (alv0%). Hintaan sisältyy myös omina tuotteinaan Itslearning Primus synkronointi ja O365 kertakirjautuminen. Kuntayhtymän johtaja.: Hankitaan Itslearning-ohjelmisto oppilaitoksen käyttöön Itslearning Finland Oy:ltä. Yh 82 Päätös: Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

8 LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus LIIKETOIMINNAN PÄÄTOIMISEN TUNTIOPETTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN Yh 83 Liiketoiminnan päätoimisen tuntiopettajan virka on ollut avoimena Kuntarekryssä, TE-toimiston sivuilla sekä kuntayhtymän kotisivuilla ajalla Opettajan vastuulla ovat pääasiallisesti esimieskoulutukset. Haettavalta henkilöltä edellytettiin soveltuvaa korkeakoulututkintoa, pedagogista pätevyyttä sekä kokemusta opetus- ja esimiestehtävistä. Opettajan tehtäviin kuuluvat esimieskoulutusten vastuuopettajan tehtävät, työyhteisövalmennukset, työelämäyhteistyö ja muiden liiketoiminnan aiheiden opettaminen sekä nuorille että aikuisille (perustutkinto- ja ammattitutkinto-taso). Muita tehtäviä ovat esim. näyttöjen arviointi, koulutusten suunnittelu ja kehittäminen. Haettavalta henkilöltä edellytettiin joustavuutta, yhteistyökykyä ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Verkkopedagogiikan osaaminen katsotaan hakijalle eduksi. Määräaikaan mennessä saapui 25 hakemusta. Haastatteluun kutsuttiin 3 henkilöä. Haastattelijoina toimivat kuntayhtymän johtaja/rehtori ja koulutuspäällikkö. Hakijat ja haastatteluun kutsutut esitellään tarkemmin kokouksessa. Kuntayhtymän johtaja: Ottaen huomioon hakijoiden välillä suoritetun ansiovertailun sekä haastatteluissa esiintulleet että tehtävän menestykselliseksi hoitamiseksi vaadittavat seikat, haastattelijat esittävät edellä mainituista seikoista syntyneen kokonaisarvion perusteella, että tehtävään valitaan lukien toistaiseksi xxx xxxxxxx. Palkkaus määräytyy opettajien vuosityöajan mukaisesti. Yh 83 Päätös: Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

9 LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus ASUNTOLANOHJAAJAN TOIMEN TÄYTTÄMINEN Yh 84 Asuntolanohjaajan toimi on ollut avoimena Kuntarekryssä, TE-toimiston sivuilla sekä kuntayhtymän kotisivuilla ajalla Haettavalta henkilöltä edellytettiin nuoriso-ohjaajan koulutusta tai muuta soveltuvaa koulutusta. Hakijalle katsottiin eduksi ammatillisen koulutuksen tuntemus. Määräaikaan mennessä saapui 14 hakemusta, joista neljä haastateltiin. Hakijat ja haastatellut henkilöt esitellään tarkemmin kokouksessa. Kuntayhtymän johtaja: Ottaen huomioon hakijoiden välillä suoritetun ansiovertailun sekä haastatteluissa esiintulleet että tehtävän menestykselliseksi hoitamiseksi vaadittavat seikat esitetään, että edellä mainituista seikoista syntyneen kokonaisarvion perusteella tehtävään valitaan xxx xxxxxxx. xxxxxxxx Yh 84 Päätös: Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

10 LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus IRTISANOUTUMINEN Yh 85 Ammatillinen ohjaaja on ilmoittanut irtisanoutuvansa tehtävästään. Kuntayhtymän johtaja: Merkitään irtisanoutuminen tiedoksi. Julistetaan toimi avoimeksi. Yh 85 Päätös: Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

11 LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus TALOUSARVIO 2019 JA TOIMINTASUUNNITELMA Yh 86 Perussopimuksen mukaan yhtymähallituksen ehdotus talousarvioksi ja suunnitelmaksi on toimitettava jäsenkunnille viimeistään 30. lokakuuta mennessä ja hyväksytty talousarvio ja suunnitelma 30. marraskuuta mennessä. Taloussuunnitelma koskee vähintään kolmea vuotta, joista ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntalaissa korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa ja kytkemistä määrärahoihin ja tuloarvioihin. Talousarvio sisältää käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan sekä investointi- ja rahoitusosan. Perussopimuksen 25 :n mukaan käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan menot tulee sopeuttaa valtion rahoituksen ja kuntayhtymän omien tulojen tasolle. Koska kuntien osuus on otettu huomioon kuntayhtymän valtionosuudessa, jäsenkunnat eivät suoraan osallistu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan menojen rahoitukseen. Yhteistoimintaryhmä käsitteli talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen kokouksessaan Kuntayhtymän johtaja: Yhtymähallitus esittää yhtymävaltuustolle, että se hyväksyisi liitteenä olevan ehdotuksen vuoden 2019 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi. Pyydetään jäsenkunnilta lausunnot taloussuunnitelmaehdotuksesta mennessä. Yh 86 Päätös: Hyväksyttiin. Jukka Perälä poistui tämän pykälän käsittelyn aikana. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

12 LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus TALOUSARVION 2018 MUUTOSEHDOTUS Yh 87 Hallintosäännön 51 :n mukaan talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä yhtymävaltuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida valtuustolle tehdä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. Yhtymävaltuustoon nähden sitovat tavoitteet: Oppilaitoksen opetus ja opetusjärjestelyt ovat laadukkaita: opiskelijapalaute vähintään 3,8. 75 %:lla valmistuvista opiskelijoista on tiedossa heti työpaikka. Perustutkintokoulutuksessa vähintään 866 opiskelijavuotta ja lisätutkintokoulutuksessa vähintään 173,5 vuotta. Sitoviksi taloudellisiksi tavoitteiksi hyväksyttiin vuoden 2018 talousarviossa liitteenä esitetyt tulosaluekohtaiset toimintakatteet. Käyttöomaisuuden vuotuispoistot on kyettävä rahoittamaan toimintakatteella ja investointivarauksilla. Arvio tavoitteiden saavuttamisen osalta: Syyskuun lopun opiskelijavuosiennusteiden mukaan opiskelijavuosia kertyy seuraavasti: o perustutkinnot 767, lisäksi oppisopimuksen perustutkinnot 155 o lisäkoulutuksen tutkinnot 78, lisäksi oppisopimuksen lisäkoulutus 95 o työvoimakoulutuksen perustutkinnot 35 ja lisätutkinnot 11 o yhteensä n opiskelijavuotta Rahoituspäätöksen mukaista painotettua opiskelijavuosimäärää (1208) ei ennusteen perusteella tulla saavuttamaan, mutta opiskelijavuosimäärän alitus ei kuitenkaan vaikuta rahoitukseen, joten rahoitus kertyy talousarvion mukaisesti. Käyttöomaisuuden poistot katetaan toimintakatteella ja investointivarauksilla Talousarvion erien tarkistaminen: Valtionosuusrahoituksen kohdentamista tulosalueille on korjattu vastaamaan syyskuun lopussa laadittua vuoden opiskelijavuosikertymän ennustetta. Torninosturikoulutukseen saatu ,- euron harkinnanvarainen korotus on lisätty rahoitukseen. Oppisopimuskoulutuksen myynti ei tule toteutumaan alun perin budjetoidulla tasolla, joten oppisopimuskoulutuksen myyntituottoja on vähennetty Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

13 LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ ,- euroa Yhtiöltä laskutettavat tuotot on korjattu toteuma-arvion mukaisiksi. Näiden vaikutus talousarvion toimintatuottoihin on yhteensä n ,- euroa. Tulosalueiden henkilöstökulut on tarkistettu ja henkilöstökuluissa on huomioitu vuosityöaikaan siirtyvien osalta lomapalkkavarauksen purku sekä korjattu kuntayhtymän johtajan ja rehtorin tehtävien yhdistämisestä aiheutuva säästö. Henkilöstökulujen aleneminen on yhteensä n ,- euroa. Palvelu- sekä materiaalikustannuksiin on tehty muutoksia vuoden toteumaarvioiden mukaisesti, joista suurimmat muutokset: o Opetuspalveluiden ostot ,- o Kiinteistöön kohdistuvat kulut ,- o Työssäoppimisen ruokailu ,- Investointisosassa Rakennusosaston kustannuspaikalle suunniteltu pakettiauto siirretään kiinteistön kustannuspaikalle. Summa säilyy ennallaan (20.000,-). Talousarvion tuloslaskelmaosa ja tulosalueiden toimintakatteet muutosehdotusten jälkeen, sekä tuloslaskelman toteutuminen mennessä on esitetty liitteenä. Kuntayhtymän johtaja: Yhtymähallitus esittää yhtymävaltuustolle, että se hyväksyisi liitteenä olevat tulosaluekohtaiset muutosehdotukset vuoden 2018 talousarviomäärärahoihin ja sitoviin tavoitteisiin. Yh 87 Päätös: Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

14 LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus KERTAERÄN MAKSAMINEN Yh 88 Virkaehtosopimuksiin perustuva kertaerä maksetaan sopimusten koko henkilöstölle tammikuussa Kertaerä on suuruudeltaan 9,2 % palkansaajan varsinaisesta palkasta. Kertaerän maksetaan työntekijälle/viranhaltijalle, jonka palvelussuhde kuntaan/kuntayhtymään on alkanut viimeistään maanantaina ja jatkunut keskeytymättä vähintään sunnuntaihin saakka. Erän maksaminen perustuu kunnan tai kuntayhtymän strategian mukaisiin tuloksellisuus- ja tuottavuustavoitteisiin ja niiden toimeenpanoon. Koska erän maksamisperusteet syntyvät vuoden 2018 puolella, se tulee käsitellä kirjanpidossa vuoden 2018 kuluna. Myös palkanlaskennassa kertaerän maksaminen tammikuun puolella aiheuttaa ylimääräistä työtä. Koska kertaerä on joka tapauksessa vuoden 2018 kustannus, olisi perusteltua maksaa se kuluvan vuoden puolella, jotta vältytään ylimääräiseltä työltä palkanlaskennassa ja kirjanpidossa. Yhteistoimintaryhmä käsitteli asiaa kokouksessaan ja esittää yhtymähallitukselle, että kertaerä maksetaan joulukuun palkanmaksun yhteydessä. Kuntayhtymän johtaja: Maksetaan virkaehtosopimuksiin perustuva kertaerä joulukuun palkanmaksun yhteydessä. Yh 88 Päätös: Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

15 LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus PÄÄTÖKSET, KIRJELMÄT JA TIEDOTUKSET Yh 89 Viranhaltijapäätökset ajalta Varainhoitovuoden 2019 rahoituksen ja vuoden 2018 toisen lisätalousarvion perusteella jaettavan rahoituksen hakeminen, liite 3 Kuntayhtymän johtaja: Merkitään tiedoksi ja hyväksyttäväksi. Yh 89 Päätös: Hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

16 LOUNAIS-HÄMEEN Kokouspäivä Sivu Liite KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus MUUTOKSENHAKU KOKOUKSEN PÄÄTÖKSISTÄ Muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: Pykälät: 78, 79, 80, 81, 86, 87, 88, 89 Koska päätöksistä voidaan tehdä kuntalain mukainen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: 82, 83, 84, 85 Oikaisuvaatimus Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen (julkisissa hankinnoissa hankintaoikaisun) 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista osoitteella: Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä yhtymähallitus PL 12, Forssa Pykälät: 82, 83, 84, 85 Valitusosoitus Seuraaviin päätöksiin voi hakea muutosta kirjallisella valituksella (kunnallisvalitus) 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista: Pykälät: - Valitusviranomainen: Hämeenlinnan hallinto-oikeus, PL 640, Hämeenlinna Seuraaviin päätöksiin voi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 44 :n 2 momentin mukaan hakea muutosta kirjallisella valituksella (hallintovalitus) 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Pykälät: - Valitusviranomainen: Etelä-Suomen aluehallintovirasto, PL 150, Hämeenlinna Hankintapäätöksen saattaminen markkinaoikeuden tutkittavaksi Muutoksenhakija voi - :n osalta vedota hankintalain vastaiseen menettelyyn ja saattaa asiaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun sai tietoonsa tarjouskilpailun ratkaisun perusteluineen. Markkinaoikeuden osoite: Markkinaoikeus, Erottajakatu 1-3, PL 118, Helsinki Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje, valitusosoitus ja ohje markkinaoikeudelle tehtävästä hakemuksesta liitetään pöytäkirjanotteeseen. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet

17 Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2019 JA TOIMINTASUUNNITELMA

18 Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän TALOUSARVIO 2019 JA TOIMINTASUUNNITELMA Sisältö 1 YLEISTÄ Nykytilanne Toisen asteen ammatillisen koulutuksen haasteita Talousarvioperusteet KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT Kuntayhtymä ylläpitäjänä Toiminta-ajatus, visiot ja arvot Organisaatio TALOUSARVION TAVOITTEET Toiminnalliset tavoitteet Taloudelliset tavoitteet KÄYTTÖTALOUSOSA Koulutus Palvelutoiminta Yleishallinto ja koulutuksen yleishallinto Tukipalvelut Käyttötalousosa TULOSLASKELMAOSA Yleiset laskentaperusteet Yhteisten kustannusten jakoperusteet Poistot ja varaukset Tuloslaskelma INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA FAKTIA OY Konserniin kuuluvalle yhtiölle asetettavat tavoitteet Faktia Oy:n talousarvio

19 1 1 YLEISTÄ 1.1 Nykytilanne Ammatillisen koulutuksen valtionosuusjärjestelmä on vuosia ollut laskennallinen ja valtionosuustulo riippunut ennen kaikkea opiskelijamääristä. Tuloperusteet ovat määräytyneet koulutusalakohtaisesti laskettujen opiskelijakohtaisten yksikköhintojen perusteella. Talousarviovuosi 2017 oli viimeinen em. kriteereihin perustuva järjestelmä. Vuodesta 2018 lukien valtionosuuden toimintatuotot määräytyvät opiskelijavuosien mukaan. Säännönmukaiseen opiskeluviikkoon katsotaan kuuluvaksi viisi opiskelupäivää. Opiskelupäiväkriteerinä on koulutuksenjärjestäjän eri oppimisympäristöissä järjestettävä ohjattu lähietä- tai monimuoto-opiskelu sekä työpaikalla järjestettävä koulutus, joka perustuu oppisopimukseen tai koulutussopimukseen. Opiskelupäiviä ovat osaamisen näyttäminen näytössä tai muulla tavoin. Tutkinnot jaetaan kustannusryhmiin tutkinnoittain ja niiden kustannuskorikohtainen hinta vaihtelee. Eri tutkintotyyppien painokertoimet vaihtelevat. Erityisen tuen järjestämisessä on eri painokerroin samoin kuin majoituksen järjestämisessä. Henkilöstökoulutuksen ja työvoimakoulutuksen järjestämisen kertoimet niin ikään ovat omansa. Kuntayhtymä on varautunut mahdollisuuksien mukaan 2018 voimaan astuneen reformin uudistuksiin niin taloudellisesti kuin toiminnallisestikin. Mittavassa, koko henkilöstön, luottamushenkilöiden ja opiskelijoiden yhteisenä voimien ponnistuksena toteutetussa strategiaprosessissa on pyritty huomioimaan niin uuden organisaation kuin koulutusreforminkin tuomat haasteet. Toiminnallisesti on tehty isoja rakenteellisia muutoksia niin prosesseihin, toimintatapoihin, tehtävänkuviin kuin järjestelmiinkin. Kiinteistöinvestointeja on tehty vuosina runsaasti ja niiden toteuttaminen on ollut mahdollista aiempina vuosina hyvistä tuloksista tehtyjen investointivarausten ansiosta. Varausten määrä on vähentynyt tehtyjen kiinteistöinvestointien myötä ja niitä on jäljellä enää lähinnä pienimuotoisiin korjaushankkeisiin. Tulevina vuosina varauksia ei enää ole mahdollista tehdä tiukentuneesta taloudellisesta tilanteesta johtuen. Kaikki kiinteistöt on kuitenkin nyt peruskorjattu eikä suurille peruskorjauksille ole lähivuosina enää tarvetta. Investointiohjelma näyttäisi toteutuvan suunnitelman mukaan. 1.2 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen haasteita Vuodesta 2018 lukien ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä muuttui merkittävästi. Rahoitus maksetaan ensisijaisesti suoritusten ja tulosten perusteella eikä opiskeluajan perusteella. Suoritepäätöksillä osoitetaan koulutuksen järjestäjälle resurssit seuraavaa varainhoitovuotta varten. Päätökset tehdään loka-marraskuussa. Erityisesti työhallintoa palvelevan koulutuksen tarpeet huomioon ottaen osa rahoituksesta jätetään valtakunnallisesti syksyllä jakamatta ja sen osalta tehdään uusi päätös/päätöksiä kalenterivuoden aikana koulutuksenjärjestäjän esityksestä. Rahoitusasetuksen mukaan 50 % rahoituksesta (perusrahoitus) tulee järjestämisluvassa määrättyjen opiskelijavuosien mukaan. Volyymissa huomioidaan perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. 35 % rahoituksesta tulee suoritteiden perusteella; tutkintojen osat ja tutkinnot osaamispisteytettynä. 15 % rahoituksesta tulee vaikuttavuudesta, jota

20 kuvaavat työllistyminen ja jatko-opintoihin siirtyminen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa. Neljäntenä on ns. strategiarahoitus, jolla tuettaisiin fuusioita, valtakunnallisia kokeiluja, laajoja kehittämishankkeita sekä äkillisiin rakennemuutostilanteisiin varautumista (enintään 4 % kokonaisrahoituksesta). Muutokset ammatillisessa koulutuksessa 2018 lukien Opiskelijalle: joustavuutta opiskeluun vähemmän ja laaja-alaisempia tutkintoja koulutukseen joustavasti läpi vuoden yksilöllinen opintopolku osaamista tarpeen mukaan painopiste puuttuvan osaamisen hankkimiseen monipuolisemmat oppimisympäristöt enemmän oppimista työpaikoilla yksi tapa suorittaa tutkinto näyttö ammatillisen osaamisen arvioinnissa työelämä vahvasti mukana Koulutuksen järjestäjälle: yksi lainsäädäntö yksi järjestämislupa yksi rahoitusjärjestelmä tutkinnot ja työllistyminen rahoituksen perusteiksi vähemmän ja laaja-alaisempia tutkintoja vähemmän lakisääteisiä suunnitelmia vähemmän toimielimiä-vähemmän hallintoa opettajien työ monipuolistuu tutkintojen myöntäminen koulutuksen järjestäjille koulutusviennin esteitä puretaan Työelämälle: nopeampi reagointi työelämän tarpeisiin - osaavaa työvoimaa työpaikoille lisää joustavuutta ja laatua työpaikalla opiskeluun koulutussopimus korvaa työssäoppimisen oppisopimuskoulutuksen toimintamallit yhdenmukaistuvat koulutuskorvauskäytännöt selkeämmiksi työelämä mukana arvioimassa opiskelijan ammatillista osaamista työelämä varmistamassa tutkintojen laatua osa työvoimakoulutuksesta osaksi ammatillista koulutusta Vuosi 2018 on ollut uuden järjestelmän aloituksen ja harjoittelun vuosi. Rahoituksen osalta uuteen järjestelmään on neljän vuoden siirtymäaika. Vuosina 2018 ja 2019 perusrahoituksen osuus on 95 %, suoriterahoituksen osuus 5 % ja vaikuttavuusrahoituksen osuus 0 %. Vuonna 2020 perusrahoituksen osuus on 70 %, suoritusrahoituksen osuus 20 % ja vaikuttavuusrahoituksen osuus 10 %. Vuonna 2021 perusrahoituksen osuus on 60 %, suoritusrahoituksen osuus 30 % ja vaikuttavuusrahoituksen osuus 10 %. Vuodesta 2022 alkaen perusrahoituksen osuus on 50 %, suoriterahoituksen osuus 35 % ja vaikuttavuusrahoituksen 15 %. 2

21 Koulutuskuntayhtymässä on valmistauduttu lakimuutoksiin hyvissä ajoin. Tarvittavat isot uudistukset tehty: Ammatillisen koulutuksen laki 1/2018 yhdisti nuorten, aikuisten, oppisopimuskoulutuksen ja työvoimakoulutuksen yhdenmukaisuus Lainsäädännön tuomat muutokset käytännön prosesseihin Jatkuva haku ja yhteiset orientaatiojaksot Opiskelijahallintojärjestelmä 8/2017 Koulutuksen modulirakenne ja sen käytön osaaminen Koulutuksen esimiehillä sekä ent. nuorten koulutus ja henkilöstöä että ent. aikuisten koulutus ja henkilöstöä Tehtävänkuvat uudistettu Vuosityöaika 8/2017 ja 1/2019 Verkko-oppimisympäristön pilotti ja käytön laajentaminen Tutkintouudistus menossa Tietosuoja-asetuksen velvoitteet 5/2018 Keskeisimpiä tavoitteita vuonna 2019 ovat Koulutuskokonaisuuden pitäminen tasapainossa rahoituksen mukaisesti Riittävästi opiskelijoita, jotka pääsevät tavoitteisiinsa Tutkintotavoitteiset koulutukset strategisesti valittuja ja vetovoimaisia Opiskelijoiden koulutuksen ja tuen järjestäminen laadukkaasti, jotta tutkintotavoitteet täyttyvät ja osaamisella pääsee eteenpäin Koulutuksen järjestäminen ympärivuotisesti hallitusti suorite- ja vaikuttavuusrahoituksen asettamiin tavoitteisiin pääseminen Työelämäyhteistyön tavoitteiden mukainen toteutuminen Oikeanlainen henkilöstö, jonka resurssia käytetään oikealla tavalla Koko henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja yhteistyö Talousarvioperusteet Kuntayhtymän talousarvion laatimisessa on noudatettu soveltuvin osin Kuntaliiton Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma suositusta. Vuoden 2019 talousarvion perustana on opiskelijavuosisuunnitelma, jonka kokonaismäärä perustuu vuoden 2018 rahoituspäätökseen. Rahoituksen tasona on käytetty vuoden 2018 tasoa. Talousarvion laadintahetkellä ei ole tiedossa vuodelle 2019 myönnettävää opiskelijavuosimäärää ja vuoden 2019 rahoituspäätökset saadaan vasta loppuvuonna. Talousarvio laaditaan raamibudjetiksi, jonka puitteissa käyttösuunnitelmia tarkistetaan tarvittaessa yhtymähallituksen toimesta.

22 4 2 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kuntayhtymä ylläpitäjänä Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä on konserni, joka järjestää ja myy osaamisen kehittämistä. Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän jäsenkunnat ovat Forssa, Humppila, Jokioinen, Somero, Tammela, Urjala ja Ypäjä. Kuntayhtymä ylläpitää Forssan ammatti-instituuttia ja omistaa markkinaehtoisesti koulutusta järjestävän Faktia Oy:n Kuntayhtymä on tukemassa omalla toiminnallaan seudun elinvoimaa. Koulutusratkaisut ovat yhtä aikaa sekä kuntayhtymän rahoituksen että elinvoiman lisäämisen kannalta saman suuntaiset. Koulutuksen pitää johtaa tutkinnon suorittamiseen, sekä työllistymiseen tai yrittäjäksi ryhtymiseen tai jatko-opintoihin korkea-asteella. Koska peruskoulun päättävä ikäluokka seudulla pienenee pienenemistään, aikuisten määrää opiskelijoina vastaavasti nostettava. Tämä tukee myös seudullisia tavoitteita, koska seudun väestöllä on verrattain matala koulutustaso. Myös yrityskohtaisia toteutuksia tulee lisätä kohtaanto-ongelman vallitessa ja toisaalta uusien yhteiskunnallisten osaamisvaatimusten lisääntyessä nopealla tahdilla. 2.2 Toiminta-ajatus, visiot ja arvot Kuntayhtymän toiminta-ajatus on määritelty seuraavasti: Tarjoamme edelläkävijänä osaamista yksilön ja yhteiskunnan tarpeisiin. Kuntayhtymän tavoitetila 2020 (visio): Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä on osaamisen kehittämisen edelläkävijä seudullisesti ja valtakunnallisesti. Arvot ohjaavat opiskelijoiden ja henkilökunnan muodostaman yhteisön päivittäistä toimintaa. Keskeisimmiksi arvoiksi kuntayhtymän toiminnassa on valittu seuraavat: Edelläkävijyys Haluamme tarjota huippuosaamista asiakkaillemme. Olemme innovatiivisia ja kehityskykyisiä. Toimimme ennakoivasti ja reaktiivisesti. Asiakaslähtöisyys Opiskelija on meille kaikki kaikessa. Opinnot suunnitellaan yksilöllisesti opiskelijan tarpeet huomioiden. Toimintamme kivijalka on yhteistyö työelämän kanssa. Työyhteisö toimii joukkueena opiskelijoiden ja työelämän hyväksi. Yhteisömme hyvinvointi on meille tärkeää. Ammatillisuus

23 5 Kannustamme toisiamme ja onnistumme yhdessä. Kehitämme itseämme, olemme ylpeitä yhteisöstämme, osaamisestamme ja ammattitaidostamme. Ennakoimme toiminnassamme toimintaympäristön muutokset. Vastuullisuus Haluamme kantaa yhteiskunnallisen vastuumme. Kaikki asiakkaat ovat meille tärkeitä. Valmennamme työelämän tarpeisiin, ehkäisemme syrjäytymistä, tunnemme sosiaalisen vastuun toiminnassamme ja toimimme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Taloudellisuus ja tuloksellisuus Toimimme tuloksellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Opiskelijamme valmistuvat ammattiin ja työllistyvät hyvin. Opintojen keskeyttäminen on vähäistä ja saamme hyvää palautetta opiskelijoilta sekä työelämältä. Puhallamme yhteisönä yhteen hiileen ja meillä on tekemisen meininki. 2.3 Organisaatio Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän organisaatio :

24 6 3 TALOUSARVION TAVOITTEET 3.1 Toiminnalliset tavoitteet Talousarvion tavoitteet vuodelle 2019 pohjautuvat oppilaitoksen strategiaan. Lähtökohtana on ollut jaottelu Euroopan laatujärjestelmärakenteen (EFQM) mukaan. Talousarvion strategiset tavoitteet ja mittarit on linjattu kuntayhtymätasolle ja pitävät sisällään sekä laadulliset, määrälliset että taloudelliset tavoitteet. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Oppilaitoksen opetus ja opetusjärjestelyt ovat laadukkaita: opiskelijapalaute vähintään 3,8. 75 %:lla valmistuvista opiskelijoista on tiedossa heti työpaikka. Vähintään 1280 opiskelijavuotta Kuntayhtymän strategiset painopisteet: Opetuksessa ja ohjauksessa valmennus on vallitseva työote, jossa korostuu työelämälähtöinen moniosaaminen, verkostoitumistaidot, digitaalisuus, monikulttuurisuus, yrittäjyys ja joustovalmius Yksilölliset opintopolut Työelämän tarpeista lähtevä ja yhteistyössä toteutettava koulutus- ja palvelutarjonta Yhteiskunnallinen ja yksilöllinen vastuunkanto Kannattava ja laadukas toiminta

25 STRATEGISET TAVOITTEET: Osaava ja uudistuva henkilöstö MITTARIT: Henkilöstön koulutuspäivät opetushenkilöstön osalta keskimäärin 5 pv/v ja tukipalveluhenkilöstön osalta 2 pv/v Henkilöstön työtyytyväisyysmittaus 1 krt /2v, vastausten keskiarvo asteikolla 1-5 vähint. 3,8 90 %:lla opetushenkilöstöstä on pedagoginen pätevyys Työelämässä työskentelypäivät konsernitasolla 50 pv KV työelämäympäristössä päiviä (hankerahoitus) 50 pv 7 Vastuullisuus 0-toleranssi syrjäytymisessä, syrjinnässä, fyysisessä ja psyykkisessä väkivallassa 0-toleranssi työtapaturmissa yhden koulutusalan kestävän kehityksen auditointi tai päivitys per vuosi Asiakaslähtöisyys Koulutuspaikkojen täyttöaste vähintään 100 %. -> opiskelijavuosia vähintään 1280 opiskelijapalaute 1krt/v, vastausten keskiarvo asteikolla 1-5 vähintään 3,8 palaute oppilaitoksen toiminnasta työelämältä 1 krt/ v, yleisarvosana asteikolla 1-5 vähintään 3,8 Alakohtaiset työelämän kehittämisryhmät kokoontuvat vähintään yhden kerran vuodessa Taloudellisuus ja tuloksellisuus 75 %:lla valmistuvista opiskelijoista on tiedossa heti työpaikka, 5 % valmistuvista opiskelijoista pääsee jatko-opintoihin korkea-asteelle läpäisyaste on vähintään 70 % tutkinnon aloittaneista (koko tutkinnot, osatutkinnot) kokonaiskeskeyttäminen enintään 10 % vuodessa, josta negatiivisen keskeyttämisen osuus enintään 3 % vuodessa tulosaluekohtaisten toimintakatteiden noudattaminen poistot tulee kattaa toimintakatteella ja investointivarausten purkamisella Opetusmoduulien/-ryhmien tulee olla kooltaan taloudellisesti kannattavia

26 8 3.2 Taloudelliset tavoitteet Sitovat taloudelliset tavoitteet Tulosaluekohtaiset toimintakatteet Käyttöomaisuuden poistot tulee kattaa toimintakatteella yhdessä investointi- ja rahastovarausten tuloutusten kanssa. Koulutusalojen tulosaluekohtaisissa katteissa on huomioitu aloille kohdistettu, opiskelijavuosiin perustuva rahoitus, alakohtaiset hankkeet sekä palvelutoiminnan toimintakulut ja tuotot. Muille tulosalueille ei kohdenneta rahoitusta, joten niiden toimintakatteet ovat tästä syystä negatiiviset. Käyttötalousosassa esitetyt valtuustoon nähden sitovat tulosaluekohtaiset toimintakatteet v Yleishallinto Koulutuksen yleishallinto Tekniikan alat Liiketoiminta- ja elintarvikeala Sosiaali-, terveys- ja kasvatusala Palvelualat Työelämäpalvelut Opiskelijahallintopalvelut Opiskelijapalvelut Tukipalvelut

27 9 4 KÄYTTÖTALOUSOSA 4.1 Koulutus Talousarvio 2019 on laadittu seuraavan opiskelijavuosisuunnitelman pohjalta: OPISKELIJAVUOSISUUNNITELMA 2019 Opiskelija- Painotetut opiskelijavuodet PERUSKOULUTUS vuodet omaeht. opso tvos Yht Valma Tekniikka, liikenne, kulttuuri autoalan pt kiinteistöpalvelujen pt kone- ja tuotantotekniikan pt logistiikan pt: kuljetuspalvelujen osaamisala logistiikan pt: muut pintakäsittelyn pt rakennusalan pt sähkö- ja automaatiotekniikan pt talotekniikan pt teknisen suunnittelun pt media-alan pt Palvelualat ravintola- ja catering-alan pt kauneudenhoitoalan pt koti- ja puhdistuspalvelualan pt taideteollisuuden perustutkinto Liiketalous, elintarvikeala liiketalouden pt tieto- ja viestintätekniikan pt elintarvikealan pt Soteka sosiaali- ja terveysalan pt Yhteensä

28 10 OPISKELIJAVUOSISUUNNITELMA 2019 Opiskelija- Painotetut opiskelijavuodet LISÄKOULUTUS vuodet omaeht. opso tvos Yht Ammattitutkinnot Tekniikka Ajoneuvoalan tutkinnot (logistiikka) Talonrakennusalan at Muu tekniikan alan koulutus lähiesimiestyön at Palvelualat kotityöpalvelujen at puhdistus- ja kiinteistöalan at suurtalouskokin at laitoshuoltajan at Liiketalous isännöinnin at lähiesimiestyön at liiketoiminnan at media-alan at Elintarvikeala kondiittorin at leipurin at lihateollisuuden at Soteka kehitysvamma-alan at koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohj. at lasten- ja nuorten erityisohjaajan at perhepäivähoitajan at Työelämäpalvelut yrittäjän at, yritysjohtamisen eat Erikoisammattitutkinnot Palvelualat ravintola- ja catering-ala dieettikokin eat majoitusalan eat Liiketalous, elintarvike johtamisen eat Soteka kuntoutus-, tuki- ja ohjaus eat vanhustyön eat Lisäkoulutus yhteensä

29 OPISKELIJAVUOSISUUNNITELMA 2019 Opiskelija- Painotetut opiskelijavuodet Laajennettu oppisopimus vuodet omaeht. opso tvos Yht perustutkinto 14,5 14,5 14,5 at/eat 38,5 38,5 38,5 Laajennettu oppisopimus yhteensä Kaikki yhteensä Koulutustoimintaa koskevia toimenpiteitä vuonna 2019: Strategian toimeenpanoa edistetään edelleen koulutustoiminnassa henkilöstön osaamisen kehittämisellä Opettajien osaamisen lisäämistä tuetaan koulutuksella uusien pedagogisten ratkaisujen toteuttamiseen: Joustavia, valinnaisia, yksilöllisiä ja työvaltaisia opintopolkuja sekä digitaalisuuden hyödyntämistä työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksessa kehitetään edelleen yhteistyössä työelämän kanssa. Joustavuutta, toiminnallisuutta ja yksilöllisyyttä lisätään mm. modulijärjestelmää edelleen kehittämällä. Opetuksen toiminnallistamiseksi tullaan yhteiset tutkinnon osat integroimaan ammatillisiin opintoihin sekä monipuolistamaan opetusta käyttämällä sosiaalisen median ja mobiililaitteiden tuomia mahdollisuuksia. Lähiopetuksen resurssia painotetaan yhteishausta tulleiden koulutukseen siten, että koulutuksen alkuvaiheessa lähiopetusta on suhteessa enemmän (HOKS:n mukaan) Opiskelijoita ohjataan/valmennetaan yksilöllisesti läpäisyn edistämiseksi ja keskeyttämisten vähentämiseksi. Opiskelijoiden työllistymistä ja jatko-opintoihin sijoittumista sekä yritteliäisyyttä tuetaan erilaisilla pedagogisilla ratkaisuilla, kuten eritasoisilla moduleilla, projektioppimisella ja oikeilla asiakastöillä. VALMAA ja opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja tarjotaan vaihtoehtona tarvittaessa. Työelämä otetaan mukaan yhä vahvemmin koulutustoiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin Yhteistä koulutustarjontaa kehitetään systemaattisesti yhdessä lukion ja vapaan sivistystyön kanssa. Käynnistetään joustavia ja innovatiivisia koulutustarjontakokeiluja sekä työelämälähtöisiä tuotekehityskumppanuuksia Uusi opettajuus näkyy valmentavana työotteena Opiskelijoita ja opettajia kannustetaan kansainväliseen toimintaan. Konsernin laatutyötä kehitetään kokonaisuutena huomioiden toimintajärjestelmä, työturvallisuus ja kestävä kehitys Organisaatio toimii kattavasti prosessien mukaisesti IMS- toiminnanohjausjärjestelmää noudattaen. Hankerahoitusta haetaan strategian mukaisen kehitystyön tueksi. Koulutusaloja johtavat koulutuspäälliköt, joita on neljä. Koulutuspäälliköillä on vastuullaan omien koulutusalojensa koko toiminta: perustutkinnot, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

30 sekä yrityskoulutus. Myös oppisopimuskoulutus on osa koulutusalojen toimintaa, joskin oppisopimuspalveluita järjestetään myös työelämäpalveluiden tulosalueelta. Opiskelijapalvelut ovat jatkossa yhä keskeisemmässä roolissa oppilaitoksessa, kun pyritään rakentamaan yksilöllisiä urapolkuja ja vähentämään edelleen opiskelijoiden keskeytyksiä. Opiskelijapalveluihin kuuluvat opinto-ohjaajat ja erityisopettajat, opintoneuvoja ja asuntolanohjaaja. Tulosyksikköä johtaa opiskelijapalveluiden päällikkö. Yksikkö vastaa hakijapalveluista, ohjauksesta ja uravalmennuksesta (ml. kansainvälisyystoiminta), opiskelijahuollosta, erityisen tuen järjestämisestä sekä opiskelija-asuntolan toiminnasta. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä järjestää lääkärin, terveydenhoitajan, psykologin ja kuraattorien palvelut oppilaitokselle. Opiskelijahallinto-yksikön henkilöstö organisoi opiskelijoita koskevan tietohallinnon, tilastot, todistukset ja raportit. Opiskelijahallinnon tulosalueesta vastaa opiskelijahallintopäällikkö. Hänen alaisuudessaan toimivat sekä yhteisten tutkinnon osien opettajat, koulutussihteerit sekä koulutuksen koordinoinnista/opiskelijahallintojärjestelmästä vastaavat henkilöt. Opiskelijahallinnossa on otettu vuonna 2017 käyttöön opiskelijahallintojärjestelmä Primus. Primuksen käyttöönoton vaiheet ovat jatkuneet vuoden 2018 aikana, samoin verkkopedagogiikan kehittäminen. Vuoden 2018 aikana otettiin käyttöön myös valtakunnallinen Koski-järjestelmä, johon ajantasaiset suoritustiedot päivittyvät oppilaitoksista. Samoin Primuksen/wilman avulla on alettu kirjata ja raportoida opetushenkilöstön työtunteja elokuusta 2018 alkaen. Opiskelijahallinnon kehitystyö jatkuu vahvasti vuoden 2019 aikana johtuen valtakunnallisista linjauksista. Työelämäpalvelut on koottu kuntayhtymässä uuden strategian mukaisesti yhteen. Tulosaluetta johtaa työelämäpalveluiden päällikkö. Työelämäpalveluiden yksikkö suunnittelee, toteuttaa ja tarjoaa koulutus- ja kehittämispalveluita yrityksille, organisoi oppisopimuskoulutusta sekä koulutusten myyntiä ja markkinointia. Henkilöstö koordinoi myös yritysten tarvitsemien palveluiden kokonaisuutta, kuten työpaikkoja, työpaikalla tapahtuvan oppimisen paikkoja, yritysprojekteja ja muita yhteisiä toimintoja seudun elinkeinoelämän kanssa. Työelämäpalveluissa kerätään ja raportoidaan koulutustoimintaa koskeva palaute, joka onkin nousemassa uudessa rahoitusjärjestelmässä erittäin tärkeäksi osaksi toimintaa (Arvo-palaute osana tuloksellisuusrahoitusta). Työelämäpalvelut järjestää myös maahanmuuttajien alkuvaiheen koulutuksen (Luku- ja kirjoitustaidon koulutus ja kotoutumiskoulutus). Pedagogista kehittämistä tehdään kuntayhtymässä koko konsernia koskevina linjauksina. Vuonna 2019 pedagogisen kehittämisen painopisteinä ovat edelleen opiskelijan yksilöllisten opintojen mahdollistaminen, muuttuva opettajuus, digitalisaatio ja työelämäyhteistyö. Tämän lisäksi laadunhallinnan tueksi keskeisten prosessien kuvaamista jatketaan IMSjärjestelmään. Koulutuksen modulointia kehitetään edelleen ja pyritään lisäämään valinnaisuutta. Opetusta avataan yli tutkintokohtaisten rajojen laajempaan käyttöön, jolloin lähiopetusta voidaan järjestää opiskelijan tarvitsema määrä. Erilaiset tasovaihtoehdot mahdollistetaan, jotta opiskelijan eteneminen opinnoissaan tapahtuisi hänelle sopivalla tahdilla. Koulutuksen uudenlainen järjestäminen käytännössä Koulutus tulee lain mukaan järjestää yksilöllisesti. Opiskelijoiden erot osaamisessa ja opiskeluvalmiuksissa ovat valtavat sekä nuorilla että aikuisilla. Vastuuopettaja suunnittelee yh- 12

31 dessä opiskelijan kanssa tavoitteet ja vaiheet henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmassa (HOKS). Suunnitelmassa sovitaan koulutuksen sisältö, ajankohta, opiskelutapa, suoritustapa sekä työpaikalla tapahtuva oppiminen. Koulutuksen suorittaminen ei enää perustu sen ajalliseen kestoon, mikä tarkoittaa, että osaavammat henkilöt suorittavat koulutuksen nopeammin ja enemmän tukea tarvitseville järjestetään erilaisia tukitoimia, jotta minimoitaisiin keskeytysriski. Koulutus on rakennettu osaamisperusteisina moduleina Vastuuopettaja ohjaa modulien valintaa ja rakentaa yksilöllisen polun opiskelijan kanssa Modulit tuovat tehoa ja laatua sekä opiskelijalle että koulutuksenjärjestäjälle, tällä tavoin pystytään ottamaan huomioon sekä osaavammat että enemmän tukea tarvitsevat opiskelijat Lähiopetusta voidaan järjestää tarvittava määrä HOKS:n mukaan Työpaikalla tapahtuvan oppimisen jaksojen aikataulutus, sisältö ja suoritustapa suunnitellaan myös yksilöllisesti Myös työelämän näkökulmasta toivottu suunta: mahdollistaa monipuolisen osaamisen rakentamisen Pedagogiset mallit tukevat strategiaa, esim. Työpaikkojen ja opiskelijoiden yhteen liittäminen entistä vahvemmin jo opiskeluvaiheessa Oppisopimuskoulutuksen lisääminen Väyläopinnot HAMKn kanssa Kansainväliset verkostot Kesäajan tarjonta ja mahdollisuudet opintojen edistämiseksi Opiskelu projekti-/tiimivalmennuksen keinoin Nuori yrittäjä ohjelma Opiskelijoiden osuuskunta Loimi-Akseli oppilaitoksen oppimisympäristöt, kuten kauneushoitola, autokorjaamo, ravintolapalvelut, asiakastyöt, hoivaklinikka sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla Yhteistyötä kehitetään edelleen myös Forssan Yhteislyseon kanssa (mm. kaksoistutkinnon järjestäminen, Urheiluakatemia, muotoilualan koulutuksen yhteinen suunnittelu) Palvelutoiminta Palvelutoimintaa käsittää maksullisen palvelutoiminnan, kuten opetussuunnitelmapohjaisen opiskelijatyötoiminnan ja tuotemyynnin. Palvelutoiminnan laajuus saattaa vaihdella vuosittain ja kustannusten kohdentaminen palvelutoimintaan ei aina ole ongelmatonta. Tekniikan alan opiskelijatöinä rakennetaan erilaisia kohteita työelämälähtöisyyden toteuttamiseksi. Syksyllä 2017 on aloitettu neljännen omakotitalon rakentaminen. Omakotitalon kustannukset kirjataan rakennusaikana vaihto-omaisuuteen. Kun kiinteistö valmistuu ja myydään, sekä kustannukset että tulot kirjataan ko. tilikauden tuloslaskelmaan. Talon kustannusarvio on noin euroa.

32 Tästä syystä tulosalueen opetuksen ja sen palvelutoiminnon toimintakatetta käsitellään talousarviossa yhtenä kokonaisuutena. Palvelutoiminnan vuotuinen volyymi on n euroa. 4.3 Yleishallinto ja koulutuksen yleishallinto Yleishallinnon tulosalueesta vastaa kuntayhtymän johtaja/rehtori ja se kattaa kuntayhtymän hallintoon liittyvät toiminnot (tilintarkastus, yhtymävaltuusto, yhtymähallitus) sekä koko kuntayhtymää palvelevia toimintoja, kuten tyhy-toiminta. Tulosalueelle on varattu ,- euron määräraha vuonna 2019 käynnistettävien hankkeiden omavastuuosuuksiin. Kuntayhtymän johtaja/rehtori vastaa myös koulutuksen hallinnon tulosalueesta. Tulosalueella on koulutukseen yleisesti liittyviä toimintoja, kuten opetusmenetelmien kehittäminen ja työelämäyhteistyö Tukipalvelut Tukipalveluihin sisältyvät sellaiset toiminnot, jotka eivät suoraan liity opetustoimintaan. Näitä ovat hallinto, ruokapalvelut, siivouspalvelut, ICT-palvelut ja kiinteistöpalvelut. Kuntayhtymän omistaman osakeyhtiön tukipalvelut pyritään pääsääntöisesti tuottamaan kuntayhtymän toimesta. Tukipalveluhenkilöstöllä on myös merkittävä rooli myös oppilaitoksen toimintaa ohjaavan jaetun pedagogisen johtajuuden toteuttamisessa. Forssan seudun yhteistyöhankkeet koskevat myös tukipalveluita. Yhteishankkeisiin osallistutaan niiltä osin, kuin se on toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista kuntayhtymälle. Mahdollisia yhteistyöratkaisuja toteutettaessa on pääpaino seutukunnallisissa ratkaisuissa ja toisen asteen oppilaitosten kumppanuussopimuksen kautta tehdyissä ratkaisuissa, mikäli ne eivät aiheuta lisäkuluja toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. 4.5 Käyttötalousosa Koulutustoiminnan tulosaluekohtaisissa katteissa on huomioitu suunniteltujen alakohtaisten opiskelijavuosien perusteella kohdennettu valtionosuusrahoitus. Aloille on budjetoitu myös opetuksen palvelutoiminnan toimintatuotot ja kulut. Aloille kohdentamattomalla rahoituksella katetaan muut oppilaitoksen toimintakulut. Koulutustoiminnan tuottoihin sisältyvät myös konserniveloitukset Faktia Oy:ltä, jotka ovat yhtiöltä laskutettavia koulutustoiminnan palveluita. Hallinnolliset konserniveloitukset sisältyvät Tukipalveluiden tulosalueen toimintatuottoihin.

33 15 Tulosaluekohtaiset toimintatuotot ja kulut sekä sitovat toimintakatteet: Tulosalue Toimintatuotot Toimintakulut Tulosalueen toimintakate TALOUSARVIO 2018 TALOUSARVIO 2019 Toimintatuotot Toimintakulut Tulosalueen toimintakate Tekniikka ja kulttuuri Palvelualat: catering, kosmetologit Liiketalous, tietojenkäsittely ja elintarvikeala Sosiaali- terveys- ja kasvatusala Työelämäpalvelut Yleishallinto Koulutuksen hallinto Opiskelijahallintopalvelut Opiskelijapalvelut Tukipalvelut Yhteensä Kohdentamaton rahoitus Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Käyttöomaisuuden poistot Poistoeron muutos Tilikauden ylijäämä TULOSLASKELMAOSA 5.1 Yleiset laskentaperusteet Vuoden 2019 talousarvion laadinnan pohjana on valtionosuusrahoitteisen koulutuksen osalta 1280 opiskelijavuotta. Toimintatuotot on laskettu käyttäen vuoden 2018 rahoituksen tasoa. Opiskelijavuosisuunnitelman mukaan peruskoulutukseen kohdennetaan 965 opiskelijavuotta, lisäkoulutukseen 262 ja laajennettu oppisopimukseen 53 opiskelijavuotta. Taloussuunnitelmassa on vuoden 2020 ja 2021 osalta rahoituksen tasona käytetty myös vuoden 2018 tasoa, koska tarkempia tietoja ei ole talousarvion laadintahetkellä edes vuoden 2019 rahoituksen määrästä. Vuoden 2019 talousarvio on laadittu elokuun 2018 palkkatason mukaisena, mutta palkkoihin on huomioitu n. 2 %:n yleiskorotusvaraus. Eläkevakuutusmaksuihin on varattu 23,95 % ja muihin henkilösivukuluihin 3,6 % palkkamenoista. Henkilökunnan koulutukseen varataan tulosaluekohtaisesti vuosina n. 1,3 % palkkamenoista. 5.2 Yhteisten kustannusten jakoperusteet Opetustoiminnan menot pyritään kohdistamaan mahdollisimman ajantasaisesti kustannuspaikoille. Tulosalueiden yhteiset menot pyritään jakamaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kustannuspaikoille. 5.3 Poistot ja varaukset