Opetushallituksen päätös 68/381/2012. Korea TechNet verkoston raportti

Transkriptio

1 Opetushallituksen päätös 68/381/2012 Korea TechNet verkoston raportti Korea TechNet verkosto on neljän ammatillisen oppilaitoksen verkosto, jonka tavoitteena on ammatillisen koulutuksen yhteistyön aloittaminen suomalaisten ja Etelä-Korealaisten oppilaitosten välillä ja metalli- ja autoalan opettajien ammatillisen osaamisen kehittäminen tutustumalla alojen ammatilliseen koulutukseen ja työssäoppimiseen Etelä-Koreassa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on yhteistyön kehittäminen niiden tekniikan ja autoalan yritysten kanssa, jotka toimivat sekä Suomessa että Etelä-Koreassa. Verkostossa toimivat Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksia, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia ja Vantaan ammattiopisto Varia. Varia osallistuu myös Westminster Kingsley Collegen koordinoimaan projektiin (Joint Mobility Project EACEA/44/2012), jossa tavoitteena on tekniikan alan yhteistyön kehittäminen Keimyung College Universityn, kanssa. Hankkeessa toteutetaan opiskelijoiden ja asiantuntijoiden liikkuvuusjaksoja sekä tehdään opetussuunnitelmien vertailutyötä ECVETiin perustuen. Tämän yhteistyön toivotaan vahvistavan myös suomalaisen verkoston yhteistyömahdollisuuksia. 1. Alkuvaiheen hankaluuksia Hankkeen yhteyshenkilönä Etelä-Koreassa toimii Sang Seog Lee. Hankkeen alkaessa hän työskenteli Daegun kaupungin palveluksessa sekä paikallisen tekniikan oppilaitoksen (Daegu Mirae College) koordinaattorin tehtävissä. Korea TechNet hankkeen tarkoituksena oli tehdä yhteistyötä ja toteuttaa liikkuvuusjaksoja kyseisen oppilaitoksen kanssa. Syksyllä 2012 Sang Seog Lee kuitenkin vaihtoi työpaikkaa eikä suunniteltu yhteistyö voinut toteutua. Lyhyen tauon jälkeen neuvottelut aloitettiin uuden oppilaitoksen, Keimyung College Universityn, kanssa. Lokakuussa 2013 oppilaitoksen rehtori Nam-Seuk Kim vieraili Suomessa ja Vantaan ammattiopisto Varian ja Keimyung College Universityn kanssa allekirjoitettiin yhteistyösopimus (MOU). Sopimuksen allekirjoittaminen avasi mahdollisuuden oppilaitosten välisen yhteistyön aloittamiseen. 2. Verkoston järjestämät kokoukset Opetushallitus myönsi jatkoaikaa rahoituksen käyttämiselle. Samalla sovittiin matkajärjestelyistä ja osallistujista. Kaikista neljästä oppilaitoksesta osallistui kaksi henkilöä, joista toinen edusti johtoa ja toinen joko jotakin ammatillista erityisalaa tai kansainvälisten asioiden erityisosaamista. Lisäksi matkalle osallistui työelämän edustaja, jonka kustannukset jyvitettiin oppilaitoksille ja Korea asiantuntija, jonka kustannukset Varia maksoi. Opetushallituksen edustaja oli mukana, koska matkaohjelmaan sisältyi tapaamiset Etelä-Korean opetusministeriön kanssa (liitteenä osallistujista tehty esite). Ennen matkaa järjestettiin kaksi suunnittelukokousta verkoston jäsenille ja yksi perehdytystilaisuus matkalle lähtijöille. Kokouksissa sovittiin matkan tavoitteista sekä matkaohjelmasta ja järjestelyistä. Matkan jälkeen järjestettiin yksi kokous, jossa koottiin matkalla saatu kuva ja muu materiaali sekä päätettiin jatkotoimista. 1

2 3. Matkakertomus Korea TechNet -verkoston vierailusta Etelä-Koreaan Matkakertomus Tiistai Lounastapaaminen Delegaation jäsenten esittely ja vierailuohjelman läpikäyminen vierailun isännän Mr. Sang-Seok Leen ja hänen avustajansa Hong Zhun Hyungn kanssa. 2 Päivällistapaaminen Mukana japanilaisen oppilaitoksen delegaatio, esittely ja tutustuminen. International Forum in Vocational Education and Training Between Korea and Finland -seminaariohjelman läpikäyminen ja suunnittelu. Keksuteltiin Etelä-Korean, Suomen ja Japanin ammatillisen koulutuksen välisistä eroista ja samankaltaisuuksista. Japanissa ei ammatillisessa koulutuksessa ei painoteta työelämäyhteyksiä samalla tavalla kuin Suomessa. Japanilaiset opiskelijat eivät myöskään ole kovin innostuneita liikkuvuusjaksoista. Oppilaitoksen edustaja nimi toivoi suomalais-korealais-japanilaista -yhteistyötä verkostossa Todetttiin, että Etelä-Korea on kiihkeästi toimiva, vieraanvarainen ja siisti yhteiskunta. Ensimmäisen päivän aikana ei tavattu vaikutusvaltaisia tai oikeastaan lainkaan naisia. Keskiviikko 14.5.

3 Gyeongbuk Machinery Technical High school Vain pojille tarkoitettu Master school, joka on saanut paljon palkintoja World Skills -kilpailuissa. Master Schoolit saavat toimintaansa enemmän rahoitusta kuin muut oppilaitokset Opiskelijoita noin 900, henkilöstöä noin 160. Oppilaitoksessa on erityinen kilpailuvalmennusjärjestelmä, johon osallistuvat valitaan pääsykokeiden ja soveltuvuustestien kautta. Opiskelijoiden työpäivä on 7 tunnin pituinen, kilpailuvalmennukseen osallistuvilla on lisäksi 3 tuntia iltakursseja ja heidän opetuksensa on muutoinkin eriytettyä. Opetussuunnitelma on tehty yhdessä työelämän edustajien kanssa vuonna Tällä hetkellä haasteena on opetussuunnitelman uudistaminen ja miten työelämä saadaan osallistumaan sen kehittämiseen. Oppilaitos on hyvin siisti ja opiskelijat työskentelivät keskittyneesti, toiminta näytti kurinalaiselta. Oppilaitoksen koneista osa (esim. sorvit) eivät täytä suomalaisia työturvallisuusvaatimuksia, koska niistä puuttuu työturvallisuussuojaimia. OSG Korea Corporation 3

4 Korkeateknologista tekniikkaa käyttävä pitkälle koneistettu metallialan yritys, jossa yksi ihminen hoitaa konetta. Toimipisteitä useissa maissa. Tässä yrityksessä opiskelijat voivat korkeintaan päästä katsomaan työn tekemistä, koska koneita ei pääse varmaankaan hoitamaan. Mahdollista olisi ehkä tehdä yksinkertaisia työtehtäviä, jotka eivät vastaa meidän opiskelijoiden työssäoppimisen tavoitteita. Hyundai Motor Service Center Kolmessa kerroksessa toimiva autokorjaamo, joka tarjoaa asiakkailleen Hyundai -autojen huoltoon ja jälkimarkkinointiin liittyviä toimintoja. Opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen järjestäminen saattaisi olla mahdollista, mikäli Keimyung College University toimii koordinaattorina. Työpaikkana olisi hyvä sekä opettajien työelämäjaksolle että opiskelijoiden työssäoppimisjaksoille. Tavoitteena saada tietoa toimintatavoista, tiloista, palvelukulttuurista ym. muista jälkimarkkinointiin liittyvistä toiminnoista. Ideaali tilanne olisi, jos Suomeen tulisi korealainen opiskelija, joka sitten menisi Suomesta tulevan opiskelijan kanssa samaan paikkaan työssäoppimisjaksolle. Käytännössä se ei ehkä ole mahdollista, koska autoalan koulutusta ei ole Koreassa opetusministeriön alaisissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Mahdollisia tutustumisalueita voisivat olla kaasulla toimivien autojen, sähköautojen ja hybridiautojen korjaus. Palgongsan DongHua Temple Vierailu temppelissä. Etelä-Korealaiseen kulttuuriin ja toimintatapoihin vaikuttavat edelleen voimakkaasti Konfutsealaisuus ja Buddhalaisuus, vaikka tilastojen mukaan suurin uskonto on kristinusko (27,3%). Torstai Keymyung College University Korea TechNet Verkoston tavoitteena on luoda yhteistyösuhde Keymyung College Universityn kanssa. Aamupäivän aikana tutustuttiin oppilaitoksen campus alueeseen, jonka alueella opiskelijoille on tarjolla kaikki päivittäiseen elämiseen tarvittavat palvelut. Alue on laaja ja vaikuttaa turvalliselta. Yleisesti ottaen näkemämme opetus näyttää samanlaiselta kuin suomalaisissa ammattioppilaitoksissa, vaikka oppilaitoksen nimenä onkin College University. Vierailukohteina olivat kirjasto, jossa on historiallisia kansallisaarteita, oppilaitoksen kappeli ja oppilaitoksen alueelle rakennettuun entisaikaista asumista esittelevä museo. Oppilaitoksen toiminnasta näimme kuntosalin, kauneusalan osaston sekä catering ja matkailualan osaston. International Forum in Vocational Education and Training Between Korea and Finland - Forum (ohjelma liitteenä) 4

5 5 Seminaari järjestettiin oppilaitoksen auditoriossa. Paikalle oli kutsuttu sekä ammatillisen että yleissivistävän koulutuksen oppilaitosten rehtoreita ja apulaisrehtoreita Daegun alueelta. Seminaarin avasi Etelä-Korean opetusministeriön edustaja Hong-Soon Kim. Hong-Soon Kim on opiskellut Suomessa kaksi vuotta ja suhtautui myönteisesti yhteistyön kehittämiseen suomalaisen ja etelä-korealaisen ammatillisen koulutuksen välillä. Opetushallituksen edustajaa Kati Lounemaa haastateltiin Korean televisioon, haastattelu esitettiin perjantai aamuna. Lisäksi tapaaminen uutisoitiin paikallisessa lehdistössä. Seminaarin osallistujia kiinnosti erityisesti se, kuinka paljon suomalaisista oppilaitoksista valmistuvista opiskelijoista työllistyy heti valmistumisen jälkeen. Perjantai Vierailu Suomen suurlähetystöön Soulissa Paikalla olivat lähetystösihteerit Kaisa Leidy and Heini Korhonen. Kaisa Leidy vaihtaa elokuun alussa työtehtäviä ja hänen tilallaan aloittaa Melissa Säilä. Edustuston mukaan korealainen koulutusjärjestelmä on hyvin tehokas ja päämäärätietoinen, mutta ongelmana on se, että opiskelijat ovat valmistuttuaan liian korkeasti koulutettuja työllistyäkseen. Työmarkkinoilla ei ole riittävästi töitä kaikille korkeakoulun suorittaneille.

6 Ammatillisen koulutuksen yhteistyön aloittaminen on Korean kanssa on positiivinen asia, koska siellä on tällä hetkellä paljon mielenkiintoa suomalaiseen ammatilliseen koulutukseen. Tällä hetkellä Koreassa on Nordic Wave huipussaan, mutta oletettavasti muutaman vuoden päästä kiinnostuksen suunta on muuttunut muualle. Nyt on siis juuri oikea hetki aloittaa toiminnan kehittäminen. Yksi mahdollisuus olisi, että Opetushallitus pyrkisi tekemään täällä vastaavan instituutin kanssa (esim. opetusministeriö) jonkinlaisen sopimuksen, joka edistäisi ammatillisen koulutuksen yhteistyön kehittymistä. Suomalaisten ja korealaisten yliopistojen välillä on vilkasta vaihtoa, vuosittain noin 400 korealaista opiskelijaa tulee Suomeen ja noin 300 suomalaista opiskelijaa tulee Koreaan. Noin suomalaisella yrityksellä on toimintaa Koreassa. Suomalaiset yritykset hoitavat asiansa pääasiassa agent- 6 tien kautta, paikanpäällä on vain vähän suomalaistaustaisia työntekijöitä. Lähetystöön aina mielellään ilmoitus, jos maahan tulee opiskelijoita tai opettajia. Lähetystö auttaa mahdollisuuksiensa mukaan kontaktien solmimisessa ja ylläpitämisessä paikallisten virkamiesten kanssa.yhteistyön kehittämisen kannalta on haasteellista että Koreassa virkamiehet vaihtavat työtehtäviä 3-4 vuoden välein. Suurlähetystö voi mahdollisesti auttaa kontaktien solmimisessa uusien ihmisten kanssa. 2. Ideoita verkoston yhteistyön kehittämiseksi Etelä-Korealaisten oppilaitosten kanssa Matkan aikana ideoitiin erilaisia mahdollisuuksia yhteistyön kehittämiseen. Vaikutti siltä, että yhteistyön aloittaminen juuri nyt on otollista, koska verkosto yhteistyöhön vaikuttaa olevan aitoa halukkuutta kaikilla matkalla tapaamillamme yhteistyökumppaneilla ja sidosryhmillä. Tavoitteena sellaisten yhteistyöalueiden löytäminen, joista molemmat osapuolet kokevat hyötyvänsä. Seuraavassa ajatuksia mahdollisista yhteistyöalueista. Uudet teknologiat ja niihin liittyvä pedagogiikka, koska uusi teknologia on globaali ilmiö ja Etelä- Korea on monella alalla kehityksen kärjessä. Käytännössä esim. sähköautot, sähkötekniikka ja 3D - tulostus. Opiskelijoiden hyvinvointi ja elämänhallintataitojen kehittäminen. Etelä-Koreassa nuorten itsemurhat ja koulukiusaaminen ovat yleisiä ja kansallisella tasolla pyritään löytämään keinoja niiden vähentämiseen. Koululaisten ja opiskelijoiden arki on usein hyvin vaativaa, koska koulupäivät ovat pitkiä ja varsinaisen koulun lisäksi monet käyvät iltakursseja. Kiusaamisen vähentämiseen on Suomessa kehitetty Verso -toimintaa ( josta voisi kertoa korealaisille. Lisäksi suomalainen ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelma sisältää elämänhallintataitoihin ja ihmisenä kasvamiseen liittyviä sisältöjä. Myös Krista Kiurun viime syksyn opetusministerinä tekemän Korean matkan tiedotteessa on maininta opiskelijoiden hyvinvointiin ja kiusaamisen estämiseen liittyvän yhteistyön kehittämisestä. Opetusmenetelmät. Koreassa opiskellaan ilmeisesti edelleen hyvin opettajakeskeisesti ja tavoitteena onkin koulutuksen muuttaminen opiskelijalähtöisemmäksi ja luovemmaksi (suurlähetystön taustamuistio) Opetusuunnitelmayhteistyö. Koreassa uudistetaan parhaillaan ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmia ja tehdään kansallisia osaamisen standardeja. Lisäksi Koreassa ollaan kehittämässä opetuksen laadunvalvontaa.

7 Opinto- ja uraohjaus on Koreassa yhtenä painopistelueena sisältäen urasuunnittelua, opintoohjausta ja muita työllistymismahdollisuuksien parantamista (suurlähetystön taustapaperi). Työelämäyhteistyön kehittäminen, koska se on ilmeisesti kiinnostavaa korealaisten kanssa. Asia tuli esille sekä oppilaitoskäynnillä että seminaarin jälkeen esitetyssä kysymyksessä työllistymisestä. Asiantuntija/opettajaliikkuvuus olisi ensimmäinen vaihe toiminnan kehittämisessä. Kannattaisi lähettää kaksi saman alan opettajaa eri oppilaitoksista yhtä aikaa. Opettajien työelämäjakson sisältönä esim. Skills -valmennukseen tutustuminen. Opiskelijaliikkuvuus opettajaliikkuvuuden toteutumisen jälkeen. Opiskelijat pieninä ryhminä. Hienoa olisi, jos liikkuvuusjaksot olisi mahdollista järjestää niin, että korealaiset opiskelijat liikkuisivat ensi Suomeen ja sitten suomalaiset tulisivat heidän kanssaan Koreaan. Suomalaisille opiskelijoille olisi varmasti mielenkiintoista tutustua korealaiseen opiskelijaelämään ja esim. Skills -kisoihin valmentautumiseen. Suomeen palattuaan opiskelijat voivat kertoa muille opiskelijoille maiden välisistä eroista. Online yhteistyön kehittäminen, koska matkat ovat pitkiä ja mikäli yhteistyö perustuu vain henkilökohtaisiin tapaamisiin, siitä muodostuu katkonaista ja tehotonta. Verkkoympäristöä voidaan käyttää hyväksi esim. opiskelijoiden perehdyttämiseen ennen liikkuvuusjaksoja, opetussuunnitelmayhteistyöhön ja opetukseen liittyvien videoiden jakamiseen. Suomessa: Oppilaitosten yhteisen koordinaattorin palkkaaminen tekniikan alan liikkuvuuden tehostamiseen. Tutor -toiminnan kehittäminen mm. korealaisten opiskelijoiden vastaanottamiseen. Yritysyhteistyön kehittäminen esim. Suomen Hyundain tai Kia Delta groupin kanssa. Yhteisten kiinnostuksen kohteiden löytäminen yritysten kanssa, win-win -tilanteen kehittäminen. Oppilaitokset kehittämään alakohtaista yhteistoimintaa, esim. autoalalla. Vieraiden vastaanottaminen vierailijoiden vastaanottaminen hyvin tuotteistettu Ammattikorkeakoulujen kanssa verkostoituminen, esim. kulttuusivalmennukseen liittyvän materiaalin valmistamisessa ja jakamisessaa, 7 3. Haasteita yhteistyön kehittämisessä Englannin kielen taito on korealaisilla opiskelijoilla ja opettajilla aika huono. Tämä vaikeuttaisi suomalaisten opettajien ja opiskelijoiden selviytymistä Koreassa. Esim. työssäoppimisen ohjauksessa on hankalaa, jos yhteistä kieltä ei löydy. Opiskelijoilla tulisi olla valmiudet liikkua itsenäisesti Soulista Daeguun ja muutoinkin rohkeutta toimia tilanteissa, jossa ei aina löydy englannin kieltä osaavia henkilöitä. Opiskelijavalinnassa tulee kiinnittää huomiota siihen, että opiskelijoilla on riittävästi kurinalaisuutta ja kykyä sopeutua auktoritääriseen kulttuuriin.

8 Valmennukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska korealainen kulttuuri, kieli, arkielämä ja ruokakulttuuri eroavat merkittävästi suomalaisista. Lisäksi korealainen kulttuuri on yhteisöllinen ja Suomessa arvostetaan yksilöllisyyttä, mikä saattaa tuntua alussa hankalalta. Työaika on Koreassa vähintään seitsemän tuntia päivässä, tähän tulisi sekä opettajien että opiskelijoiden tottua liikkuvuusjaksonsa aikana. Korealaisten opiskelijoiden tulee suorittaa työturvallisuuskortti, mikäli he haluavat päästä työssäoppimisjaksolle. Jos materiaali on englanniksi netissä, he voisivat tutustua siihen jo ennen maahan tuloa. 4. Seuraavat toimenpiteet 1. Verkoston sopimuksen valmistelu Omnia, Luksia ja Varia ovat jo verkostossa varmasti mukana. Keuda tekee päätöksen KV - ryhmässä ehkä toukokuun aikana. Tässä vaiheessa lähdetään siitä, että Varia koordinoi verkostoa. 2. Kesäkuussa pidettävään kokoukseen valmistellaan seuraavat asiat: - Yleisellä tasolla oleva verkoston sopimus - Tavoitteen ja hankkeeseen osallistuvien alojen tarkempi määritteleminen (automaatioasennus, turvallisuusala, metalli - (Omnia), - Verkoston sisäisestä tiedottamisesta sopiminen. - Verkoston sisäisestä työnjaosta sopiminen, esim alakohtaiset tiimit - Tiedottamisesta sopiminen. Lisäksi kokouksessa keskustellaan syksyllä mahdollisesti pidettävästä seminaarista, valmennuksen kehittämisestä, työnjaosta (esim. alakohtaiset verkostot oppilaitosten välillä). Varsinainen sopimus voidaan allekirjoittaa esim. elokuussa Verkoston jatkotoimenpiteet Verkoston toiminnan kannalta on oleellista tehdä verkostosopimus Korealaisten toimijoiden kanssa. Sopimusluonnos lähetettiin Etelä-Koreaan kesäkuussa, mutta jatkokäsittelystä ei ole vielä sovittu. Verkoston sisällä on oleellista sopia siitä, mihin ammattitaitovaatimuksiin opiskelijoiden liikkuvuusjakso vastaa sekä määritellä tarkemmin minkälaista kieli ja kulttuuriosaamista jakson aikana on mahdollista hankkia. Tavoitteena voi olla esim. Korea polku valmennuskurssin tekeminen, joka olisi mahdollista suorittaa myös verkko-opintoina. Toiminnan kannalta on erityisen tärkeää sitouttaa ammatilliset opettajat hankkeeseen, koska heillä on asian-tuntemusta määritellä ne ammattitaitovaatimukset, joihin liikkuvuusjaksoilla voidaan vastata Syksyn aikana verkosto järjestää Korea-Suomi yhteistyöseminaari, johon kutsutaan vierailijoita korealaisesta yhteistyöoppilaitoksesta.

9 5. Talous Verkoston toimintakustannukset olivat yhteensä 23238, josta Opetushallituksen avustus kattoi Yhden henkilön matkakustannukset ja jyvitys työelämän edustajan matkakustannuksista olivat seuraavat: Matkakustannukset henkilöä kohti Lentolippu 1513 Majoitus Daegu 332 Majoitus Soul 260 Kuljetus ym 77 Yhteensä 2182 Työelämän edustajan matkan jyvitys 272 Kaikki yhteensä Matkakustannukset olivat yhteensä 19632, joista Opetushallituksen avustus kattoi 72% todellisista matkakustannuksista. Lisäksi oppilaitokset maksoivat osallistujien päivärahakustannuksia. Vantaan ammattiopisto Varia maksoi Korea asiantuntijan matkat sekä vastasi kokouksiin tilatuista tarjoiluista (liitteenä ote pääkirjasta). 6. Tiedotus Korea TechNet verkostolla on verkkosivusto osoitteessa Verkosto ylläpitää tätä sivustoa siihen saakka, kunnes Opetushallitukselta tulee tarkemmat ohjeet verkkosivustojen käyttämisestä kansainvälisissä hankkeissa.