Kaukolämmön ja -kylmän kysyntä kasvaa. Millä kulkee tulevaisuuden auto? Fortum Asumisen. energiavalinnat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaukolämmön ja -kylmän kysyntä kasvaa. Millä kulkee tulevaisuuden auto? Fortum 3 2007. Asumisen. energiavalinnat"

Transkriptio

1 Kaukolämmön ja -kylmän kysyntä kasvaa Millä kulkee tulevaisuuden auto? Fortum Asumisen energiavalinnat

2 Nytpä tahdon olla ma, pienen mökin laittaja... Moni löytää itsestään pienen rakentajan varsinkin kesällä: lomaohjelmaan kuuluu laiturin korjaamista, kesäkeittiön laajentamista, vanhan asunnon remonttia tai unelmatalon pystyttämistä. Rakentaminen, sisustaminen ja remontointi ovat kasvattaneet suosiotaan vuosi vuodelta. Ehkäpä näyttöpäätteen ääressä päivät pitkät istuva nykyihminen haluaa saada vapaa-aikanaan käsillään jotain konkreettista aikaan. Tämän Forten teemana on rakentaminen. Suomen energiankulutuksesta reilu kolmannes kohdistuu asumiseen ja julkisiin rakennuksiin, joten rakentajan ja remontoijan tärkeimpiä päätöksiä on sopivien energiaratkaisujen löytäminen. Kerromme mm. eri lämmitysvaihtoehdoista ja seikoista, jotka on hyvä ottaa huomioon vaihtoehtoja punnittaessa. Rakennukseen voi valita myös useamman, toinen toistaan täydentävän lämmitystavan, jolloin niitä voidaan käyttää mahdollisimman kokonaistaloudellisesti. Kerromme myös kaukolämmön ja -kylmän kasvavasta kysynnästä sekä rakennuksen elinkaariajattelusta. On sitten kyse yritykselle sopivista enegiaratkaisuista tai oman kodin toimivasta sähköistyksestä, Fortum haluaa toimia kiireisen rakentajan apuna. Henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi on kotisivullamme tarjolla runsaasti tietoa energiasta, energiapalveluista, vinkkejä rakentajalle ja remontoijalle sekä Rakentajan sähkömuistio, jotka helpottavat onnistuneeseen lopputulokseen pääsemistä. Sähkön hinta puhuttaa taas tänä syksynä. Nouseeko sähkön hinta ja jos, niin kuinka paljon. Vuoden alussa alkavan uuden päästökauppajakson ennakoidaan nostavan sähkön tukkuhintaa, vaikka vesitilanne on kesän sateiden ansiosta hyvä. Fortumissa ei ole tehty päätöksiä sähkön kuluttajahinnan korotuksista, ne seuraavat aina viiveellä tukkuhintoja. Mikäli korotuksiin päädytään, ne pyritään toteuttamaan maltillisesti. Fortum seuraa tarkasti sähkömarkkinoiden kehitystä 16 ja kilpailutilannetta ja tekee päätöksensä syksyn aikana. Asiakas voi myös itse vaikuttaa sähkökustannuksiinsa valitsemalla tilanteeseen sopivan sopimustyypin. Asiakas voi varmistaa vakaan hinnan esimerkiksi kahdeksi vuodeksi tai hinta voi määräytyä jatkuvasti suoraan tukkuhinnan mukaan. Myös ympäristöasiat painavat tänä päivänä paljon sopimustyypin ja toimittajan valinnassa. Suurin osa Fortumin asiakkaista ostaa ympäristömerkittyä sähköä, joka ei aiheuta lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Ilmastonmuutoksen torjumiseen voi osallistua myös tätä kautta. Asiakaspalvelumme neuvoo mielellään parhaan vaihtoehdon löytämiseksi. Energistä syksyä toivottaen Erkki Kari-Koskinen johtaja, Fortum Markets 2 FORTE 3/2007

3 TÄSSÄ NUMEROSSA 14 Ajankohtaista... 5 Kodin lämmössä... 8 Lämmitysratkaisu, joka menee putkeen...12 Huoneilman lämpötila puhuttaa asukkaita...14 Asiakas kysyy Fortum vastaa...15 Energiaratkaisut punnitaan rakennuksen elinkaaren aikana...16 Fortumin kasvot -sarjassa tutkimus- ja kehitysvastaava Eva-Katrin Lindman...18 Venäjä, investoinnit ja ympäristö kiinnostavat sijoittajia...20 Uuden ydinvoimalaitoksen vaikutusta arvioidaan Loviisassa...22 Millä kulkee tulevaisuuden auto?...23 Ei ne suuret puheet, vaan pienetkin teot Fortum on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtavia energiayhtiöitä. Tuotamme, myymme ja jakelemme sähköä sekä lämpöä, tarjoamme voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopalveluita sekä muita energiaan liittyviä palveluita. Päätuotteitamme ovat sähkö, lämpö ja höyry. Pyrimme kaikessa toiminnassamme ensiluokkaisiin tuloksiin. Tavoitteemme on luoda johtava sähkö- ja lämpöyhtiö ja tulla halutuimmaksi energiantoimittajaksi Pohjoismaissa ja Itämeren alueella. Fortum Oyj:n osakkeet noteerataan Helsingin Pörssissä. 3/2007 Forte on Fortumin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Maria Romantschuk Toimituspäällikkö: Eija Johansson Toimitus: Compositor Oy Ulkoasu: Neutron Design Julkaisija: Fortum Oyj, puh , fax PL 1, FORTUM, Paino: Libris Oy Kannen kuva: Tomi Parkkonen Osoitelähde: Lehden tilaajarekisteri Osoitteenmuutokset: Puh , fax ISSN Lehdessä mainitut tuote- ja yritysnimet ovat haltijoidensa tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Voit antaa palautetta lehdestä osoitteessa FORTE 3/2007 3

4 AJANKOHTAISTA Ennen näkemätöntä Fortumin Taidesäätiön teokset Taidehallissa Syksyllä on ensimmäistä kertaa mahdollisuus nähdä vuonna 2005 perustetun Fortumin Taidesäätiön teoksia julkisesti. Helsingin Taidehallissa pidettävään näyttelyyn on poimittu yli 100 teosta merkittäviltä suomalaisilta taiteilijoilta 1800-luvulta tähän päivään. Painopiste on kultakauden maisemamaalauksessa sekä modernismissa. Mukana on maisema-aiheita 1800-luvun lopun realisteilta Albert Edelfeltistä Akseli Gallen-Kallelaan sekä luonnonkuvaukseen tai mielenmaisemiin pohjautuvaa abstraktia maalaustaidetta viime vuosikymmeniltä. Nähtävänä on myös keramiikkataidetta. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan taidehistorioitsija Tuija Tervon toimittama teos, joka kattaa Taidesäätiön kokoelmat kokonaisuudessaan. Teoksia voi käydä ihailemassa TOPI SAARI Nimityksiä Fortumin johdossa KUVAT: TOMI PARKKONEN Kuluvan vuosikymmenen erittäin myönteisen kehityksen jälkeen Fortum on tulossa uuteen vaiheeseen, jonka vauhdittamiseksi Fortumin johtoryhmässä on tehty seuraavat, syyskuun alussa voimaan astuneet nimitykset: Maria Paatero-Kaarnakari Johtaja Maria Paatero-Kaarnakari konsernikehitysyksiköstä nimitettiin konsernin strategiajohtajaksi. Tasavallan presidentin lehdistöpäällikkö Maria Romantschuk nimitettiin konsernin viestintäjohtajaksi. Edellinen viestintäjohtaja Carola Teir-Lehtinen siirtyi kestävän kehityksen johtajaksi. Fortumin seitsemästä liiketoimintayksiköstä neljä sai uuden vetäjän: Matti Ruotsala nimitettiin Fortum Generationin johtajaksi. PMT-yksikön vetäjä Per Langer siirtyi Fortum Heatin johtajaksi. Fortum Generationin entinen johtaja Pekka Päätiläinen ja Heatin entinen johtaja Risto Riekko jatkavat Senior Advisoreina, kunnes jäävät eläkkeelle kesällä Fortum PMT:n uudeksi johtajaksi nimitettiin fyysisen salkunhallinnan johtaja Kalle Ahlstedt. Markku Vauhkonen nimitettiin Serviceyksikön johtajaksi. Yksikön edellinen vetäjä Kim Kronstedt siirtyi uuteen tehtävään konsernin turvallisuuspäälliköksi. Maria Romantschuk FORTE 3/2007

5 KIRKASVALOKAMPANJA MENESTYI CANNESISSA Fortumin Suomessa toteuttama kirkasvalokampanja on voittanut hopeisen leijonan Cannesin mainosfestivaaleilla. Kirkasvaloksi muutettu abribus-taulu palkittiin sarjassa, jossa kilpaili kaikkiaan ulkomainosta. Viime joulukuussa jo toistamiseen toteutetussa kirkasvalokampanjassa kiteytyy koko Fortumin markkinointiviestinnän perusajatus: Laitetaan hyvä energia kiertämään. Mainostoimisto SEK&Greyn suunnitteleman kampanjan toteutuksessa valomainoksen painopinta oli riisuttu tyhjäksi, jolloin taulun sisällä olevat loisteputket pääsivät vaikuttamaan samalla tavalla kuin kirkasvalolamppu. Cannes Lions -kilpailu on alan suurin ja arvostetuin mainoskilpailu, johon osallistui tänä vuonna yli työtä yhdeksässä eri kategoriassa. Lisätietoja: Suunnitteilla lisäydinvoimaa Ruotsiin Fortumin osakkuusyhtiö Oskarshamns Kraftgrupp (OKG) on päättänyt selvittää mahdollisuutta kohottaa Oskarshamnin ydinvoimalaitoksen 2-yksikön tehoa vuonna Yhtiö jättää syksyllä hakemuksen tehonnostosta Ruotsin ympäristöoikeudelle ja ydinvoimaviranomaiselle. Ruotsin hallitus hyväksyi jo viime syksynä OKG:n Oskarshamnin 3-yksikön 250 megawatin tehonkorotuksen. Fortum omistaa OKG:stä 43 prosenttia. Ydinvoimakapasiteetin lisääminen on osa Fortumin päästöttömän sähköntuotantokapasiteetin investointiohjelmaa, johtaja Tapio Kuula kertoo. Myös Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldtin kanta on, ettei uusia ydinvoimaloita pidä rakentaa, vaan sen sijaan lisätä olemassa olevien kymmenen reaktorin tehoa. Poweria Parketilla! Fortum järjesti 2. syyskuuta yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa Poweria Parketilla! -tanssitapahtuman, joka on osa Fortumin sponsorointi- ja hyväntekeväisyysohjelmaa. Tapahtumassa yleisöä viihdyttivät mm. iskelmätähdet Anne Mattila ja Kari Tapio sekä Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta tuttuja tanssijoita. Fortum tukee syksyn aikana myös espoolaisissa vanhusten palvelu- ja hoitokodeissa järjestettäviä tanssi- ja musiikkitapahtumia. Fortum ja Espoon kaupunki uskovat, että yritykset ja julkinen sektori alkavat tehdä yhä enemmän elämänlaadun parantamiseen tähtäävää yhteistyötä. KUVA: SEK & GREY OY JA CRASH MEDIA OY FORTE 3/2007 5

6 AJANKOHTAISTA Euroopan unionin sähkömarkkinat yhdentymässä Sähkömarkkinat ovat laajenemassa pohjoismaisista pohjoiseurooppalaisiksi. Jo runsaan kymmenen vuoden ajan kehitettyjen EU:n sähkön sisämarkkinoiden myötä kotitalousasiakkaatkin voivat kilpailuttaa sähkön hankintansa koko EU-alueella. Markkinoiden yhdistyminen toteutetaan ns. market coupling -menettelyllä, jota koskeva aiesopimus kantaverkkoyhtiöiden ja sähköpörssien välillä solmittiin viime syksynä. Yhteisten energiahintojen lisäksi määritellään siirtoyhteyksien käyttö ja havaitaan mahdolliset siirtokapasiteetin rajoitukset ja pullonkaulat sekä näin syntyvät hinta-alueet. Järjestelmä tulee voimaan kuluvan vuoden lopulla. Markkinoiden yhdentyessä myös hintojen arvellaan yhdentyvän. Sähkön hintataso on ollut Keski-Euroopassa perinteisesti korkeampi kuin Pohjoismaissa. Yhdentymisen myötä vesivoiman suhteellinen merkitys pienenee, joten erityisesti vesitilanteesta johtuvat hintavaihtelut saattavat tasaantua. FORTUM TIUKENSI HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖRAJOJA Fortum on asettanut itselleen uudet, entistä tiukemmat lyhyen aikavälin tavoitteet sähkönja lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöille. Sähköntuotannossa uusi tavoite on alentaa hiilidioksidin ominaispäästöjen viiden vuoden keskiarvo alle 80 grammaan kilowattituntia kohti (g/kwh) vuoteen 2020 mennessä. Aiempi vastaava tavoite oli 120 g/kwh. Lämmöntuotannossa Fortumin tavoitteena on alentaa päästöjä kullakin kaukolämpöalueella ainakin 10 prosenttia vuoden 2006 arvosta vuoteen 2020 mennessä. Fortumin pitkän aikavälin tavoite Euroopan unionissa on pitää päästöt alan parhaiden eurooppalaisten yhtiöiden tasolla. EU:n ulkopuolella Fortum on sitoutunut parantamaan voimaloidensa energiatehokkuutta ja alentamaan siten ominaispäästöjä. Fortum myy osuutensa Lenenergossa Fortum on päättänyt myydä osuutensa venäläisestä JSC Lenenergosta noin 295 miljoonan euron kauppahintaan. Ostajat ovat VTB Bank, I.D.E. Electricity Distribution Investmentes 1 Ltd. ja RAO UES. Kaupan myötä Fortum kirjaa kolmannen vuosineljänneksen tulokseensa noin 230 miljoonan euron myyntivoiton verojen jälkeen. Lenenergo on nykyään Pietarissa ja Leningradin alueella toimiva sähkönjakeluyhtiö, josta Fortum on omistanut hieman yli kolmasosan. Päätös myydä osuus Lenenergosta on linjassa Fortumin strategian kanssa, jonka mukaan yhtiö sijoittaa Venäjällä lähinnä energian tuotantoon. Suomenojan voimalaitosinvestointi vahvistui Fortum rakentaa Espooseen Suomenojan voimalaitoksen yhteyteen uuden sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen, joka valmistuu vuoden 2009 loppuun mennessä. Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella on kaukolämmön kysyntä kasvanut niin voimakkaasti, että lisätuotantoa tarvitaan. Rakennettavan voimalaitoksen vuosittainen kaukolämmöntuotanto vastaa noin kaukolämmitteisen omakotitalon lämmöntarvetta ja sähköntuotanto noin sähkölämmitteisen omakotitalon sähköntarvetta. Rakennettava voimalaitos käyttää polttoaineenaan maakaasua ja sillä on voimassa oleva ympäristölupa. Uuden laitoksen ansiosta hiilen ja öljyn käyttö alueen kaukolämmön tuotannossa vähenee. FORTE 3/2007

7 FORTUMIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI KESÄKUULTA 2007: Hyvä tuloskehitys jatkui Vuoden 2007 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä sää oli lämmin, mikä vähensi sekä sähkön että lämmön kysyntää. Hyvä vesitilanne yhdessä päästöoikeuksien matalien hintojen kanssa johti pohjoismaisten spot-hintojen selvään laskuun. Haasteellisista markkinaolosuhteista huolimatta Fortum onnistui parantamaan tulostaan edellisvuoteen verrattuna. Yhtiön taloudellinen tilanne pysyi vahvana. Liiketoiminnan kassavirta kasvoi (786) miljoonaan euroon. Fortumin vertailukelpoinen liikevoitto tammi kesäkuussa 2007 kasvoi 810 (772) miljoonaan euroon. Tulos ennen veroja kasvoi 23 % 962 (779) miljoonaan euroon. Osakekohtainen tulos oli 0,85 (0,64) euroa, mikä on 33 % edellisvuotta parempi. Segmentit ensimmäisellä vuosipuoliskolla Sähköntuotanto-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 45 miljoonaa euroa eli 9 % edellisvuotisesta. Lämpö-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 7 % ja oli 12 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aiemmin. Tämä johtui pääasiassa Fortum Espoon (E.ON Finland) hankinnasta. Sähkönsiirto-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto supistui 2 % edellisvuotisesta. Markets-segmentin toisen neljänneksen selvä paraneminen ei riittänyt kääntämään segmentin vertailukelpoista liikevoittoa vuoden ensimmäisellä puoliskolla positiiviseksi. Toinen neljännes Fortumin huhti kesäkuun liikevaihto oli 959 (948) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 327 (312) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 12 miljoonalla eurolla 298 (286) miljoonaan euroon. Huolimatta 49 % edellisvuotista matalammasta Nord Poolin keskimääräisestä spot-hinnasta Sähköntuotanto-segmentin toteutunut sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa oli edellisvuotista korkeampi paremman hintasuojauksen ansiosta. Toisella neljänneksellä Sähköntuotantosegmentin toteutunut sähkön myyntihinta Pohjoismaissa oli 36,0 (34,7) euroa eli 4 % korkeampi kuin vastaavalla jaksolla viime vuonna. Lämpö-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto oli lähes sama kuin edellisvuonna. Markets-segmentin toisen neljänneksen liikevaihto jäi pienemmäksi kuin vastaavalla jaksolla viime vuonna lähinnä lämpimän sään takia. Näkymät loppuvuodelle Fortumin tuloksen kannalta tärkein markkinatekijä on pohjoismainen sähkön tukkuhinta. Sen kehityksen avaintekijöitä ovat Pohjoismaiden vesitilanne, hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnat sekä polttoaineiden hinnat. Sähköntuotanto-segmentin toteutuneeseen sähkön tukkumyyntihintaan vaikuttavat lisäksi mm. suojaustasot, suojaushinta, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja optimointi jopa tuntitasolla sekä valuuttojen kurssivaihtelut. Konsernin taloudellinen asema on vahva, ja joustavan ja ilmastomyötäisen tuotantorakenteensa ansiosta Fortum on edelleen hyvissä asemissa vuosina 2007 ja ENERGIATEHOKAS RAKENTAMINEN ASUNTOMARKKINOIDEN MYYNTIVALTTI Suomen ympäristöministeriö on antanut asetuksen rakennusten energiatodistuksesta. Todistuksen avulla kuluttajat voivat vertailla rakennusten energiatehokkuutta ja todeta yhdellä silmäyksellä, millainen energiankulutus esimerkiksi eri asunto-osakeyhtiöissä on. Rakennusten rooli myös ilmastotalkoissa on suuri 30 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä ja 40 prosenttia energiankulutuksesta muodostuu rakennuksissa. Vuoden 2008 alussa voimaan astuva energiatodistus tulee pakolliseksi uusille rakennuksille ja suurelle osalle olemassa olevia rakennuksia. Vanhoilta omakotitaloilta, enintään kuuden huoneiston kiinteistöiltä ja vapaa-ajan asunnoilta todistusta ei vaadita. FORTE 3/2007 7

8 Kodin lämmössä Asunnosta saa mukavan lämpimän, on lämmönlähteenä sitten sähkö, puu tai vaikkapa maa. Jokaisessa ratkaisussa on omat niksinsä. TEKSTI: TIIA TERONEN, COMPOSITOR OY KUVAT: TOPI SAARI, TOMI PARKKONEN 8 FORTE 3/2007

9 Pohjoismaalaisen maksamasta energialaskusta tyypillisesti puolet on huonetilojen lämmityksestä koituneita kuluja. Toinen puoli koostuu veden lämmityksestä sekä taloussähköstä. Kun rakennustekniikat kehittyvät ja rakentamismääräykset kiristyvät, huonetilojen lämmityksen osuus pienenee. Valaistusta taas lisätään ja kodinkoneita hankitaan yhä enemmän, mikä kasvattaa taloussähkön osuutta. Periaatteessa taloussähkökin muuttuu lämmöksi, mutta ei aina hyötylämmöksi: kuivausrummut, digiboksit ja muut lisäävät monesti jäähdytystarvetta, asiantuntija Kimmo Rautiainen Motivasta kertoo. Rautiainen vastaa pienrakentamisen ja asumisen energiankäytöstä organisaatiossa, jonka tehtävä on edistää energian ja uusiutuvien energianlähteiden tehokasta käyttöä. Tehokas käyttö ei tarkoita asumismukavuudesta tinkimistä. Sähkön hyötysuhde on hyvä. Asukas voi pienillä käyttötottumusten muutoksilla esimerkiksi katkaisemalla sähköt kokonaan pois televisiosta, kun sitä ei katsota pienentää energialaskuaan prosenttia. Sitä, mikä eri lämmitysmuodoista on asukkaalle edullisin tai luotettavin, Rautiainen ei halua suoralta kädeltä arvioida. Kaikissa järjestelmissä on hyviä ja huonoja puolia. Lämmitysvaihtoehdot syynissä Sekä Suomessa että Ruotsissa öljy oli ylivoimainen lämmönlähde 1970-luvun öljykriisiin saakka. Sen jälkeen jyräsi sähkölämmitys, jonka osuus oli parhaimmillaan jopa 80 prosenttia. Vesivoiman luvatussa maassa Norjassa lähes jokainen talo lämpiää yhä sähköllä, mutta Ruotsissa ja Suomessa suosiotaan ovat viime FORTE 3/2007 9

10 Puunpoltosta syntyy vain vähän haitallisia hiilidioksidipäästöjä. vuosina kasvattaneet paitsi kaukolämpö, myös maalämpöpumput ja puuperäiset polttoaineet. Puulämmityksessä perinteinen klapi ollaan korvaamassa pelletillä, jonka käytössä Ruotsi on edelläkävijä; joidenkin arvioiden mukaan pellettiä käytetään Ruotsissa jopa 20-kertaisesti Suomeen verrattuna. Suomessa tuotetusta pelletistä 90 prosenttia meneekin vientiin. Kerrostaloista lähes kaikki lämpiävät sekä Suomessa että Ruotsissa kaukolämmöllä. Omakotitaloissa kaukolämmön valintaa rajoittaa se, ettei jakeluverkko ulotu ihan jokaiseen niemeen ja notkelmaan. Muuten kaikki lämmitysmuodot ovat mahdollisia. Miten siis valita itselle sopivin? Tarkastellaan ensin sähkölämmitystä, joka voi olla vesikiertoinen tai kuiva eli perustua lattian alla kulkeviin kaapeleihin tai sähköpattereihin. Sähkölämmityksen hyviä puolia ovat alhainen hankintahinta, sen tarkka säädettävyys ja huolettomuus järjestelmä ei juuri vaadi huoltoa. Ja koska sähkö muuttuu lämmöksi vasta huoneessa, sen hyötysuhde on hyvä, Kimmo Rautiainen sanoo. Sähköenergia sen sijaan on melko kallista, ja uhkakuvana on epävarma hintakehitys. Sähkölämmitys sopii erityisesti alle 150-neliöisiin ja erittäin hyvin eristettyihin taloihin, hän jatkaa. Jos asunnon koko alkaa hipoa 200 neliötä, maalämpöpumppu voi olla kustannustehokkaampi vaihtoehto. Ennen vanhaan tontille piti rakentaa maalämpöä varten suhteellisen laajan pinta-alan kattava vaakaputkisto, mutta nykyään porakaivo on yleisempi vaihtoehto. Lämpöpumppu on kylmäkone, joka toimii kuin jääkaappi, mutta päinvastoin, Rautiainen havainnollistaa. Se jäähdyttää maata ja ottaa lämmön talossa käytettäväksi. Jos talossa on vesikiertoinen lattialämmitys, menoveden lämpötilaksi riittää 30 celsiusastetta. Patterissa lämpötilan on oltava asteista, koska silloin lämmittävä pinta-ala on pienempi. Usein unohtuu, että itse asiassa maalämpöpumppukin on yksi sähkölämmityksen muoto; pumppu toimii sähköllä. Kyse on sähkölämmityksestä, jonka hyötysuhde on 300 prosenttia. Eli maalämpöpumppu tuottaa kolminkertaisesti lämpöä verrattuna siihen, kuinka paljon se kuluttaa sähköä. Pumpun hankintahinta (noin euroa) on vastaavasti kolminkertainen verrattuna sähkölämmitysjärjestelmän hankintaan, Rautiainen sanoo. Kimmo Rautiainen painottaa, että jokaisesta lämmitysratkaisusta voi tehdä toimivan ja asukkaalle mukavan. Puusta pitkälle Kun lämmitysmuotoja katsotaan ympäristön kannalta, pelletti nousee listan kärkipäähän: puunpoltosta syntyy vain vähän haitallisia hiilidioksidipäästöjä. Pelletti on tasalaatuista, se palaa hyvin ja hyvällä hyötysuhteella. Pellettilämmitys vaatii huoltoa enemmän kuin moni muu lämmitystapa, esimerkiksi tuhkan poistamista, mutta on silti helppo käyttää. Hankintahinta tässä ratkaisussa on suhteellisen korkea, joten asukkaalle se on sitä kannattavampi, mitä suuremmasta kodista on kyse, Kimmo Rautiainen pohtii. Sahanpurusta ja höylänlastuista puristettu pelletti voidaan kuljettaa käyttöpaikalle kuorma-autolla niin kuin lämmitysöljykin. 10 FORTE 3/2007

11 Viihtyisyyttä säästöliekillä Lattialämmitys kylpyhuoneen muuten kylmillä kaakeleilla kieltämättä houkuttelee. Valojakin on kiva pitää päällä Pohjolassa kun syksyt ja talvet ovat pitkiä ja pimeitä. Myös litteä taulu-tv olisi tyylikäs, vaikka se syökin sähköä hieman kuvaputkilaitteita enemmän. Ei hätää. Energiaa voi säästää pihistämättä nykytekniikan mahdollistamista mukavuuksista. Hehkulamppu tuottaa valoa vain kymmenesosan käyttämästään energiasta, loppu haihtuu lämpönä ilmaan. Energiansäästölampun hyötysuhde on 50 prosenttia. Tai toisinpäin ajateltuna: energiansäästölamppu valaisee 111 tuntia yhdellä kilowattitunnilla sähköä, hehkulampussa yksi kilowattitunti saa aikaan valoa vain 25 tunniksi. Lisäksi 15 watin energiansäästölamppu valaisee yhtä kirkkaasti kuin 75 watin hehkulamppu. Halogeenilampun hankkijan kannattaa puolestaan tarkistaa, sopiiko lamppuun myös led-valo. Ledi kuluttaa energiaa murto-osan halogeeniin verrattuna. Ruokaa valmistettaessa tehokkainta on valita levyn kokoinen tasapohjainen kattila. Pienet annokset on energiatehokkainta lämmittää mikroaaltouunissa. Sulattamattomassa pakastimessa taas paksu jääkerros voi kaksinkertaistaa laitteen kuluttaman energiamäärän. Pakastimessa ihannelämpötila on -18 celsiusastetta, jääkaapissa +5. Jokainen aste kylmempään suuntaan lisää laitteen energiankulutusta viidellä prosentilla. Sama pätee käänteisesti huonelämpötiloihin: jos huoneilman lämpötilaa laskee asteella, säästö lämmityskuluissa on viisi prosenttia. Huonetilojen lämpöä voi säätää pattereiden termostaateilla. Olohuoneessa ihannelämpötila sijoittuu 20 ja 22 celsiusasteen väliin, makuuhuoneessa riittää astetta. Pitkän matkan ajaksi kodin lämpötilan voi säätää niinkin alas kuin 15 asteeseen. Lämmityksessä erityisen tärkeää on ikkunoiden ja ovien tiivistäminen: jos viileää ulkoilmaa tulee jatkuvasti huoneeseen, termostaatti on ja pysyy täydellä teholla. Myös verhoilla on tärkeä rooli. Ne estävät lämpöä karkaamasta lasien läpi. Pohjoismaalaisen päivittäin käyttämästä vedestä tyypillisesti reilu kolmannes kuluu peseytymiseen, neljäsosa huuhdotaan WC:stä ja loput käytetään pyykinja astianpesuun sekä ruoanvalmistukseen. Suihkussa käyminen on tunnetusti säästeliäämpää kuin ammeessa kylpeminen, mutta helppo tapa säästää on myös muistaa, että pesukone kannattaa laittaa pyörimään vasta, kun pyykkiä tai tiskattavaa on koko koneellisen verran. Pyykkikoneen energiantarpeesta prosenttia kuluu veden lämmittämiseen, joten pyykki kannattaa lajitella ja valita korkea lämpötila vain niille vaatteille, jotka sitä todella tarvitsevat puhdistuakseen. Lähteet: Energimyndigheten ja Helsinkiläisen ympäristöopas, Motiva Perinteinen öljylämmitys on kuitenkin vähenemässä rajusti. Esimerkiksi Ruotsissa öljylämmityksen käyttö väheni 32 prosenttia vuosina , ja Suomessa öljylämmitys asennetaan enää yhteen prosenttiin uusista pientaloista. Öljylämmityksen hyvä puoli on se, että uudet laitteet ovat huippuluokkaa ja ne toimivat korkealla hyötysuhteella. Uusimalla vanhan kattilan, polttimen ja säätölaitteet voi säästää satoja litroja öljyä vuodessa. Ympäristön kannalta puu- ja öljylämmitys ovat kuitenkin kuin kaksi ääripäätä. Tulevaisuudessa öljy voitaneen korvata nestemäisillä biopolttoaineilla, ja öljylämmitystä tukevat aurinkolämpöjärjestelmät yleistyvät nykyisestään, Rautiainen visioi. Puulämmityksen ohella ympäristömyötäisestä päästä löytyy myös kaukolämpö. Kaukolämpö on erityisen ympäristöystävällistä, kun sitä tehdään sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa, ja muutenkin sen tuotantoon käytettyä polttoainetta voidaan vaihtaa fossiilisesta uusiutuvaan, Rautiainen sanoo. Hän lisää, että sähköllä tai maalämmöllä lämpiävässä talossa isoin ympäristöteko on polttaa varaavassa tulisijassa puuta kovien pakkasten aikaan, jolloin sähköstä on pulaa. Tulisijassa on oltava kiveä kiloa. Silloin puun lämmittämä massa lämmittää taloa vuorokauden ajan; jos tulisija on liian kevyttä tekoa, lämpö pääsee huoneeseen nopeasti kerralla. Energiankulutus A:sta G:hen Kimmo Rautiainen painottaa, että jokaisesta lämmitysratkaisusta voi tehdä toimivan ja asukkaalle mukavan. Yhtä lailla tehokkaasti energiaa käyttävän talon voi tehdä rakennusmateriaalista riippumatta. Kivi on toki ilmatiivistä vakiomateriaalia, ja siinä mielessä puutalo edellyttää rakennustyömaalla erityistä huolellisuutta. Joka tapauksessa taloa kuin taloa rakennettaessa on kiinnitettävä huomiota sen ilmatiiveyteen, eristettävä talo hyvin ja huolehdittava koneellisesta ilmanvaihdosta luvun hyvin eristettyjä taloja kutsuttiin vähemmän imartelevasti pullotaloiksi mutta niistä olikin unohdettu ilmanvaihto. Sitä ennen ilma oli vaihtunut seinänraoista ja hormeista. Nykyisin jopa 95 prosenttiin taloista tulee lämmöntalteenottojärjestelmä, joka lämmittää raittiin tuloilman poistoilmasta otettavalla hukkalämmöllä, Rautiainen kertoo. Toinen moderni lämmitysenergiaa säästävä ratkaisu on ilmalämpöpumppu, joka ottaa ulkoilmasta lämpöä ja siirtää sen sisälle taloon. Ilmalämpöpumput täydentävät pääasiallista lämmitysjärjestelmää, sillä niillä ei voida tuottaa lämpöä yli 15 asteen pakkasilla. Lähivuosina helpottuu myös talojen energiankulutuksen vertailu, kun EU-direktiivin mukaiset energiatodistukset otetaan käyttöön: asuinrakennukset ensi vaiheessa uudet omakotitalot ja asuinkerrostalot saavat samanlaisen energiamerkinnän asteikolla A:sta G:hen kuin kodinkoneet. FORTE 3/

12 LÄMMITYSRATKAISU, putkeen JOKA MENEE TEKSTI: TIIA TERONEN, COMPOSITOR OY KUVITUS: TOPI SAARI Kaukolämmön toimivuudesta kertoo parhaiten se, että moni asukas unohtaa, miten asunto lämpiää. Espoon Tapiolalla on yksi Pohjoismaiden pisimmistä kaukolämpöhistorioista: alueelle lämpöä tuottanut kaukolämpökeskus valmistui Espoon Sähkö aloitti laajamittaisemman kaukolämpötoiminnan kaupungissa Tuolloinen asiakasmäärä on kolminkertaistunut. Fortumilla on Suomessa nykyisin yli tuhat kilometriä kaukolämpökanavaa. Kaukolämmöllä lämmitetään niin Tukholmassa, Keski-Ruotsissa kuin Puolassakin, Fortumin kaukolämpöjohtaja Jari Kuivanen laajentaa näkökulmaa ja kertoo, että suuri osa asiakkaista ei edes tiedä käyttävänsä kaukolämpöä. Asukkaan kannalta kaukolämmön hyviä puolia ovat, että suihkussa riittää lämmintä vettä, huoneet lämpiävät tasaisesti eikä tarvitse nuohota hormeja tai tilata öljyä. Silloin lämmitysasiat on helppo unohtaa. Erikseen tai yhdessä sähkön kanssa Kaukolämpöä tuotetaan kahdenlaisissa voimalaitoksissa. Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa sähkön tuotannossa käytettävän turbiinin höyry lauhdutetaan kaukolämpövedellä ja hyödynnetään kiinteistöjen lämmitykseen. Kyse on energiatehokkuudesta. Samasta polttoaineesta saadaan silloin yli kaksinkertainen määrä energiaa, Fortumin kaukolämpöpäällikkö Jarmo Jokisalo sanoo. Yhteistuotantolaitosten lisäksi on olemassa erillisiä lämpölaitoksia, joissa poltetaan hiiltä, turvetta tai sahanpurua. Kun Fortum rakentaa uutta kapasiteettia, biopolttoon perustuva tekniikka on aina ensimmäinen vaihtoehto, Jari Kuivanen toteaa. Hän kuitenkin puolustaa hiiltä sen verran, että muistuttaa hiilen hinnan olleen historiallisesti vakaa, mikä on taannut asiakkaalle pitkäjänteisen hinnoittelun. Kun lämpö on tuotettu, se siirretään taloihin kuumaa vettä sisältäviä maanalaisia putkia pitkin. Talvella veden lämpötila on astetta, kesällä riittää 70- asteinen vesi. Säätämällä lämpötilaa vuodenajan mukaan optimoidaan hävikki; lämpöä johtuu aina jonkin verran putkesta maastoon. Kuivasen mukaan 6 9 prosentin häviö on hyväksyttävää. Optimoinnista on kyse myös siinä, että putket pyritään rakentamaan mahdollisimman lähelle maanpintaa. Kun putki laitetaan lähelle maanpintaa, siitä koituu esteettistä haittaa lumi ei sillä kohden pysy maassa yhtä hyvin kuin ympärillä mutta jos hukkalämmön osuutta lähdetään laskemaan alle viiden prosentin, pitäisi putket Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa samasta polttoaineesta saadaan kaksinkertainen määrä energiaa. TEKSTI: AULI PACKALÉN KUVAT: TOMI PARKKONEN 12 FORTE 3/2007

13 Kaukaa kylmää Yhteensä yli seitsemän miljoonaa neliömetriä tukholmalaisista toimistotiloista, ostoskeskuksista, sairaaloista ja muun muassa konserttisaleista viilenee kaukokylmällä. Vastaavasti kuin lämpöä, myös kylmää voidaan toimittaa kiinteistöihin putkia pitkin: meren tai järven pohjasta pumpattua tai vaihtoehtoisesti kaukolämmityksen sivutuotteena syntynyttä kuusiasteista vettä kierrätetään maan alla asiakkaan luokse, jossa vesi viilentää tulo- tai tuuletusilman. Tehtävänsä tehtyään vesi palaa kymmenen astetta lämpimämpänä Fortumin tuotantolaitokselle. Aloitimme kaukokylmäliiketoiminnan vuonna 1994, ja nyt kaukokylmällä viilenee jo yli seitsemän miljoonaa neliömetriä tukholmalaisista kiinteistöistä, kaukokylmästä vastaava tuotepäällikkö Jenny Dahlberg Fortumilta kertoo. Niin kutsutun Hornsberg-projektin myötä voimme viilentää kaukokylmällä 2,5 miljoonaa neliömetriä eli noin 200 toimistorakennusta lisää, hän jatkaa. Yksi projektin mielenkiintoisimmista vaiheista on kuutiometrin kokoisen kalliovaraston kaivaminen Hornsbergin alueelle Tukholmaan vuoteen 2009 mennessä. Varasto täytetään vedellä yöllä, jolloin jäähdytystarve on pieni ja tuotannossa siten ylikapasiteettia. Iltapäivän huipputunteina varaston vesi ajetaan kaukokylmäverkostoon. Jenny Dahlberg uskoo, että kaukokylmän kysyntä kasvaa lähivuosina myös muissa maissa kuin Ruotsissa. Kiinteistökohtaiset jäähdytysjärjestelmät kuluttavat paljon sähköä ja aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä. Kaukokylmääkin joudutaan kovimmilla helteillä tuottamaan sähköllä, mutta 90- prosenttisesti se saadaan aikaan merivedellä. Jos 25 prosenttia niistä eurooppalaisista kiinteistöistä, jotka nyt jäähdytetään paikallisilla järjestelmillä, liittyisivät kaukokylmäverkostoon, saavutettaisiin 5 10 prosenttia Euroopalle asetetuista päästövähennystavoitteista. kaivaa syvemmälle ja eristää entistä paksummin, jolloin rakentamiskustannukset nousisivat 1,5 2-kertaisiksi, Kuivanen laskee. Lopulta maan alla kulkeva putki päätyy talon lämmönjakokeskukseen. Hyvässä maineessa Kaukolämpöä jakavalle yritykselle yksi isoimmista haasteista on verkoston kunnossapito. Onhan lämmityksen katkeaminen pahimmillaan turvallisuusriski, jos ulkona paukkuu kova pakkanen. Kaukolämpövesi virtaa teräsputkessa, jonka ympärillä on eriste ja sen ympärillä vielä muoviputki. Teräsputkea hoidetaan vesikemialla, ja se on periaatteessa ikuinen. Jos putkeen kuitenkin tulee esimerkiksi talvipakkasella reikä, sen ympärille laitetaan panta, ja vesi voi jatkaa virtaamistaan. Varsinainen korjaus tehdään sitten nollakeleillä, Jarmo Jokisalo kertoo. Lisäksi kaukolämpöverkosto on rakennettu rengasmalliseksi. Eli jos päätuotanto vikaantuu, korvaavaa tuotantoa on mahdollisuus syöttää toisesta suunnasta. Jakelun luotettavuus lienee yksi syy kaukolämmön hyvään maineeseen. Toinen syy on ympäristöystävällisyydessä: sähkön ja lämmön yhteistuotannossa säästyy noin kolmannes polttoaineesta verrattuna erillistuotantoon. Ennen vanhaan oli joka talolla oma lämpölaitos ja kaupunki täynnä piippuja. Nyt kun tuotanto on keskitetty, myös savukaasuja puhdistavia tekniikoita voidaan hyödyntää keskitetysti. Päästöjen puhdistamiseen voidaan satsata ihan eri tavalla, Jari Kuivanen selventää. Mistä asiakas maksaa? Fortumin ohjenuorana kaukolämmön hinnoittelussa on pitkäjänteisyys. Kaukolämpöverkostoon liittymisen on oltava kilpailukykyistä muihin lämmitysmuotoihin verrattuna ja maksujen ennakoitavissa. Asiakkaat maksavat kaukolämmöstä energia- ja perusmaksua. Jälkimmäinen kattaa kiinteät kulut verkon rakentamisessa ja kunnossapidossa. Energiasta maksetun hinnan määrittelevät suoraan polttoaineen hinta ja tuotantorakenne. Kaukolämmön tuottaminen on edullisempaa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa kuin erillisyksiköissä. Se selittää alueellisia eroja kaukolämmön hinnoissa, Jari Kuivanen kertoo. Lisäksi uusilta asiakkailta peritään liittymismaksut, joilla katetaan 50 prosenttia kaukolämpöverkkoon tehtävistä investoinneista. Liittymismaksu palautetaan, jos asiakas päättää kaukolämmityksestä luopua. Sanotaan, että kaukolämmöstä on vaikea päästä pois. Tosiasiassa luopuminen käy luontevasti esimerkiksi silloin, kun talon kaukolämpölaitteet uusitaan, Kuivanen sanoo ja lisää: Luopuminen on kuitenkin harvinaista. Meillä ei yksikään asiakas ole kaukolämmöstä irtautunut jakelu on saatettu keskeyttää siksi aikaa, kun vanhaa taloa on purettu ja uutta rakennettu tilalle. Fortum rakentaa uutta kaukolämpöverkostoa kymmeniä kilometrejä vuodessa. Isoissa kiinteistöissä kaukolämpö on lähes itsestäänselvyys. Sen sijaan harvaan asutetuille alueille, joissa talot ovat pieniä, verkoston rakentaminen on monesti suhteettoman kallista. Mutta aina kun rakennetaan, laatua valvotaan tiukasti. Kun putkisto on huolellisesti tehty, se kestää pitkään, ja kunnossapitokustannukset pysyvät kurissa, Kuivanen toteaa. FORTE 3/

14 ASIAKKAAN ÄÄNI Huoneilman lämpötila puhuttaa asukkaita Kysyimme, mitkä asiat taloyhtiöissä työllistävät isännöitsijöitä ja kiinnostavat asukkaita sekä Suomessa että Ruotsissa. Tavoitteena miellyttävät asumisolot TEKSTI: SAMI LAAKSO, COMPOSITOR OY KUVAT: TOMI PARKKONEN Matinkylän Huollolla on isännöitävänään tai huollettavanaan Espoossa noin kaksisataa taloyhtiötä, joissa on lähes seitsemäntuhatta asuntoa ja joissa asuu toistakymmentätuhatta asukasta. Toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi esittää karkean laskukaavan, jonka mukaan lämmön- ja vedenkulutus yhdessä muodostavat noin 40 prosenttia taloyhtiöiden keskimääräisistä hoitomenoista sähkön osuuden jäädessä 3 4 prosenttiin ilman kotitaloussähköä. Lämmitys myös puhuttaa asukkaita ja työllistää isännöitsijöitä. Matinkylän Huollon isännöintiä selkeyttää se, että talot on muutamaa sähkölämmitteistä pientä rivitaloyhtiötä lukuun ottamatta liitetty kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpö on ehdottomasti helpoin ja edullisin tapa hoitaa lämmitys näin tiiviisti rakennetulla alueella. Varjopuoleksi on koettu, että kaukolämmön asiakkaana taloyhtiöt ovat yhden suuren toimittajan varassa. Toiveena on, että lainsäädäntö huolehtii hinnoittelun pysymisestä kohtuullisena, Peltokorpi sanoo. Taloista vanhimmat ovat 40 vuotta vanhoja. Vaikka kaukolämpö on lämmitysratkaisuista huolettomimmasta päästä, talojen lämmitysjärjestelmiin on tehty satsauksia. Olemme panostaneet vahvasti energiankäytön optimointiin muun muassa uusimalla lämmönvaihtimia, säätölaitteita ja patteriventtiilejä sekä tasapainottamalla patteri- 14 FORTE 3/2007

15 verkostoja, Peltokorpi luettelee. Monet investoinnit ovat tuoneet säästöä energiakustannuksiin, mutta osa korjaustoimenpiteistä, kuten asuntojen ilmanvaihdon parantaminen, voi jopa kasvattaa energialaskua. Peltokorpi muistuttaa, että perimmäinen tavoite on tuottaa miellyttäviä ja terveellisiä asumisoloja, eikä asumista muutenkaan ajatella vain talouden ehdoilla. Suositukset kehottavat pitämään huoneilman lämpötilan asteessa, mutta erityisesti ikäihmiset kokevat muutaman lisäasteen miellyttävänä ja ovat valmiita siitä maksamaan. Toteuttaako isännöitsijä osakkaiden toiveita? Viime kädessä näin on, vaikkei kaikkien mieliksi voikaan olla. Isännöitsijän tulee tuoda esiin erilaisia asioita ja olla aloitteellinen, mutta kaikki päätökset syntyvät ja toimintaedellytykset luodaan talon hallituksessa tai yhtiökokouksessa, vuoden isännöitsijäksi 1997 valittu Mikko Peltokorpi muistuttaa. Edullisempaan lämmitysvaihtoehtoon Tukholman kaupungin VUOKRATALOYHTIÖ AB Familjebostäder on määritellyt tehtäväkseen omistaa, pitää kunnossa ja vuokrata asuntoja ja toimitiloja. Yhtiöllä on esittää toiminnastaan komeita lukuja: sen noin asuntoa on kotina yli asukkaalle. Lisäksi yhtiöllä on toimitilaa, joissa on yli neliötä. Noin rakennuksen kunnossapitourakan suuruutta lisää se, että suurin osa taloista on rakennettu ja 1950-luvulla vanhimpien ollessa peräisin 1890-luvulta. Tekninen johtaja Ingvar Andréasson kertoo, että erityisesti putkistot ovat viime vuosina vaatineet kunnostusta. Vuosikymmenen aikana asuntoon on rakennettu uusi kylpyhuone. Toinen suuri urakka on ollut talojen lämmitysjärjestelmien uusiminen. Suurimmassa osassa taloista on ollut aikoinaan oma öljylämmityskeskus, joista on 1960-luvulta lähtien luovuttu ja taloja liitetty kaukolämpöverkkoon. Vuodesta 1996 meillä on ollut Fortumin kanssa sopimus, jonka mukaisesti se on vastannut kiinteistöjen lämmitysjärjestelmistä. Fortum on liittänyt rakennuksia systemaattisesti kaukolämpöverkkoon aivan muutamaa pientä taloa lukuun ottamatta. Muutokset ovat edellyttäneet Fortumilta yli 50 miljoonan kruunun (5,5 miljoonan euron) investointeja kaukolämpökeskuksiin, ja nyt talojen lämmitysjärjestelmät ovat hyvässä kunnossa vuosiksi eteenpäin, Ingvar Andréasson sanoo. Hän listaa kaukolämmön eduksi selvästi öljylämmitystä edullisemman hinnan. Lisäksi merkittävää on kaukolämmön ympäristöystävällisyys ja käytön huolettomuus. Onko lämmityksessä helppo löytää asukkaita miellyttävä taso? Huoneistojen lämpötila pyritään pitämään 21 asteessa. Kymmenien tuhansien asukkaiden joukossa on aina joitakin, jotka toivoisivat lämpötilan olevan hieman korkeampi. Lisäasteet kuitenkin maksaisivat ja saisivat puolestaan toiset valittamaan liian korkeista lämpötiloista. Tavoitteenamme ovat asumisolot, joihin 80 prosenttia asukkaista on tyytyväisiä. Ja toisin kuin asunnoissa, toimitiloissa pystymme vaihtelemaan lämpötiloja joitakin asteita vuokralaisten toiveiden mukaisesti, Andréasson kertoo. LEPOVIRTA SÄÄSTÖKSI Asiakas KYSYY: Kodintekniikkalaitteiden valmiustilasta ja laitteiden kuluttamasta lepovirrasta puhutaan paljon. Onko sillä oikeasti väliä, ovatko laitteet valmiustilassa vai kokonaan virtakytkimestä sammutettuja? FORTUM VASTAA: Viihde-elektroniikan lepovirta- eli valmiustilakulutus on lisääntynyt: kodeissa on entistä enemmän laitteita ja useimmat niistä kuluttavat sähköä, vaikka ne eivät olisi päällä. Lepovirtakulutus saattaa tuntua hyvin merkityksettömältä yhden laitteen osalta, mutta kun laskee yhteen kodin sähköverkossa olevien latureiden (esim. matkapuhelimen, rikkaimurin, sähköhammasharjan ja partakoneen) sekä kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan valmiustilakulutuksen, vastaa se parhaimmillaan tai pahimmillaan jopa kymmentä prosenttia kaikesta taloussähkön kulutuksesta. Vuositasolla tämä voi merkitä jopa 50 euroa hukkaan heitettyä rahaa. Esimerkiksi keskiverto tallentava digiboksi kuluttaa päällä ollessaan noin 40 wattia sähköä ja valmiustilassa noin 15 wattia. Kun lasketaan, että jokaisessa kodissa kuluu 5 10 prosenttia sähköenergiasta turhaan, syntyy pienistä virroista jo joki. Ajattelemisen aihetta antaa myös se, että televisiot, tallennuslaitteet, digiboksit ja stereot vievät elinkaarensa aikana yli nelinkertaisen määrän sähköenergiaa valmiustilassa kuin käytössä ollessaan. Voi kuitenkin olla niin, että laitteessa ei edes ole kytkintä, josta sen saisi täysin virrattomaksi. Yksinkertainen vinkki on liittää kaikki kodin viihdekeskuksen laitteet kytkimellä varustettuun jatkojohtoon yhdellä napin painalluksella saa siten kaikki laitteet virrattomiksi. FORTE 3/

16 ASIAKKAAN ÄÄNI Rakennusten suunnitteluvaiheessa tehdään kaksi kolmasosaa energiankulutukseen vaikuttavista päätöksistä. Mutta energiaratkaisuja kannattaa tarkastella rakennuksen koko elinkaaren ajan, mikä edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä eri tahojen kesken. Energiaratkaisut punnitaan elinkaaren aikana TEKSTI: MAIJA PIIROINEN, COMPOSITOR OY KUVA: TOMI PARKKONEN Suomen energiankulutuksesta reilu kolmannes kohdistuu asumiseen ja julkisiin rakennuksiin lähes kaksi kertaa niin paljon kuin liikenteeseen. Ei ole siis samantekevää, miten asuin- ja toimistorakennusten energiaratkaisut suunnitellaan. Lisäksi on myös mietittävä, miten niitä ohjataan ja kehitetään vuosien kuluessa. Matti Malmberg miettii näitä asioita työkseen YIT Kiinteistötekniikka Oy:n Suomen toimintojen toimitusjohtajana. Talotekniikkaan kuuluvat mm. sähkö, ilmanvaihto, lämpö, jäähdytys, turvallisuus ja vesi sekä näiden ohjaaminen ja optimointi automaation avulla. Asiakkaiden päätöksentekoa ohjaavat nyt kasvavassa määrin ekologisuus, olosuhteet ja turvallisuus. Rakennusten energiatehokkuus ja ympäristömyötäisyys koostuvat monesta tekijästä, jotka vaikuttavat eri tavalla rakennuksen elinkaaren aikana, Malmberg kertoo. Ilmanvaihto on energiatehokkuuden kannalta yksi keskeisim- mistä tekijöistä, sillä ilmanvaihdossa yhdistyvät useimmat siihen vaikuttavat tekijät samanaikaisesti ja automaation tukemina sähkö, lämpö, jäähdytys. Tekniikka kohtaa inhimilliset tekijät Energiaratkaisuja ohjaavat sekä säädökset, käytettävissä olevat tekniset ratkaisut, suunnitteluvaihe että ihmiset inhimillisine tottumuksineen niin rakennusten omistajat, käyttäjät kuin asukkaatkin. Rakennusten energiaratkaisut ovat kehittyneet vuosien aikana paljon ihmisten tottumusten ja vaatimusten mukaan. Ilmastointi ja erilaiset jäähdytysratkaisut ovat yleistyneet, kuten yleensäkin trendi kohti mukavampia elin- ja työskentelyolosuhteita, Malmberg näkee. Ihmiselle on luonteenomaista mennä aina eteenpäin ja tottua saavutettuun mukavuustasoon. Siitä on aina vaikea mennä taaksepäin. Mutta vaikka mukavuuksia vaaditaankin, niihin suhtaudutaan yhä ekologisemmin ja mietitään, miten ne voidaan toteuttaa entistä ympäristöystävällisemmin. YIT:n toimintamalli perustuu elinkaariajatteluun, jossa kiinteistön toimivuutta ja kustannustehokkuutta tarkastellaan pitkällä aikavälillä. Kun mietitään rakennusten energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä, ne on nähtävä aina yhtenä pitkänä prosessina, jonka eri osat vaikuttavat ja tasapainottavat toisiaan. Yhteen kohtaan ja sen kustannuksiin tuijottaminen on lyhytnäköistä. Kenen käsissä elinkaaren tehokkuus on? Perinteisesti rakennusten suunnittelu ja rakentaminen on ollut hyvin pilkottu prosessi, jossa jokaisella toimijalla on omat totutut mallinsa ja ratkaisunsa, Malmberg sanoo. Kun rakennusten kokonaistehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen haetaan toimivia ja pitkäjänteisiä ratkaisuja, suunnittelu- eli 16 FORTE 3/2007

17 hankekehitysvaiheessa tarvitaan uudenlaista yhteistyötä eri toimijoiden, esimerkiksi omistajan ja käyttäjän kanssa. Tällä hetkellä sekä rakennuksen omistaminen, käyttäminen että ylläpito ovat selvästi erillään, ja rakennusta koskeviin ratkaisuihin on vaikea saada yhteistä päätöstä. Suunnitteluvaiheessa ratkaistaan noin % rakennuksen elinkaaren aikaisista kustannuksista. Sen vuoksi olisi tärkeää tehostaa eri toimijoiden yhteistyötä suunnitteluvaiheessa ja löytää keinot intressien yhtenäistämiseksi, Malmberg sanoo. Energiaratkaisuja yhdenmukaistaa ensi vuoden alussa voimaantuleva EU:n uusi energiatehokkuusdirektiivi. Se luo tavoitearvot energiankulutukselle kiinteistötyypin mukaan ja on yksi tärkeä tekijä kiinteistön hinnanmäärittelyssä. Direktiivin vaatimuksiin on valmistauduttu asteittain jo kolmen vuoden ajan. Myös mahdollisesti tulevaisuudessa käyttöönotettavilla veroluonteisilla sanktioilla voidaan vaikuttaa kehityksen suuntaan. Hankkeen tai investoinnin maksajalla on kuitenkin aina viimeinen sana. Energiatehokkuuteen yhä enemmän uusia ratkaisuja Rakentamisessa ja rakennusten energiaratkaisuissa on monia vaihtoehtoja. Lämmönlähteinä käytetään yhä useammin maa-, ilma-, aurinko-, merivesi- tai kalliolämpöä tai tuulienergiaa, ja myös ilmanvaihdossa lämmön talteenotto on kehittynyt. Energiatehokkuuteen eivät vaikuta pelkästään tekniset ratkaisut, vaan myös rakentamisen valinnoilla mikä on rakennuksen sijainti ja ilmansuunta tontilla, minkälaiset ovat ikkunat ja ovet, seinämateriaalit jne. voidaan saavuttaa paljon. Erilaisilla teknisillä ratkaisuilla vaikutetaan kuluihin jo suunnitteluvaiheessa noin prosentin verran. Yksi mielenkiintoinen, energiankulutusta ratkaisevasti laskeva tekijä tulee olemaan ledteknologian tulo valaistukseen. Ei mene kauan, kun naureskelemme hehkulampuille niin kuin nyt isoisän öljylampulle, Malmberg arvelee. Keskusteluilmapiiri yhtenäistyy tulevaisuudessa Malmberg arvioi, että tulevaisuudessa järjestelmällisempi elinkaarisuunnittelu saa jalansijaa, ja sen vaikutukset paitsi yksittäisen kiinteistön energiatehokkuuteen, myös kansallisella tasolla saataviin tuloksiin, kasvavat. YIT on valinnut Fortum Smartin Fortum Smart on ratkaisu yrityksen sähkönhankinnan hallintaan. YIT:n ja Fortumin välisellä aktiivisella yhteistyöllä vaimennetaan hintaheilahtelujen vaikutuksia, hajautetaan hankinnan ajoitusriskiä ja hyödynnetään markkinahintatason vaihteluja. Toisin sanoen: Fortum seuraa ja analysoi pohjoismaisia sähkömarkkinoita YIT:n puolesta YIT:llä on käytössään oma salkunhoitaja Fortumissa Laskunkäsittelyyn ja kulutuskohteiden vaihtoon liittyvät rutiinit on ulkoistettu Fortumille YIT:lle toimitettava sähkö tuotetaan ilmastomyötäisesti vesivoimalla. Yksi edellytys tälle kehitykselle on aiheesta käytävän keskustelun selkeys ja määrämuotoisuus kuten myös tuotteistetut ratkaisut. Tehokkaiden energiaratkaisujen hyödyt ja arvot on määriteltävä ja ilmaistava selvästi, jotta kaikki suunnitteluun ja rakentamiseen osallistuvat voivat helpos- ti löytää ne ja hyödyntää niitä vaivattomasti, Malmberg toivoo. Paljon on tehtävissä jo nyt Vaikka rakentamisessa mennään kohti yksilöllisyyttä, samalla on hyödynnettävä yhä suurempaa yhdenmukaisuutta suunnittelussa ja ratkaisuissa. Asuinrakentamisen suurissa volyymeissä voidaan helpommin hyödyntää kertynyttä osaamista, mutta toimistorakentamisessa jokainen kohde on melko pitkälti räätälöity ratkaisu. Yhteiskunnan muutos ja lainsäädäntö ovat hyviä moottoreita energiatehokkaiden ratkaisujen löytymiselle. Mutta huomattavia säästöjä saadaan vaikka heti olemassa olevien järjestelmien tehokkaammalla seurannalla ja käytöllä. Jo pelkästään nykytekniikalla säästöjä löytyy kymmenien prosenttien verran niistä kiinteistöistä, joita ei aktiivisesti käyttötoimenpitein ja kiinteistöautomaation keinoin ohjata. Nämä kiinteistöt ovat tällä hetkellä selvä enemmistö. Kun käyttöä lähdetään seuraamaan ja kehittämään, alussa hyöty tulee vain säätämällä, ja investoinnit tulevat kuvaan vasta myöhemmin. Säästöpotentiaalia vanhoista kiinteistöistä löytyy tyypillisesti viideksi vuodeksi, vaiheittain toteutettuna. Käytännössä ensimmäisten säästöä säätämällä -vuosien jälkeen tehtävät investoinnit maksavat itsensä takaisin 3 5 vuodessa, Malmberg painottaa. RAKENNUKSEN ELINKAARI Suunnittelu on rakentamisessakin ratkaisevin vaihe, jossa varmistetaan, että loppu on jo puoliksi tehty. Kiinteistöjohtamisessa rakennushanketta johdetaan tiedolla. Kohteen tarpeet ja sen kehittämisen narut ovat yksissä käsissä, ja rakennuspäätöksille luodaan kestävä pohja. Investoinnit eli rakentaminen ja LVIS-ratkaisut nähdään usein vaiheena, joka vie 100 prosenttia kustannuksista. Käytännössä tämän vaiheen osuus on vain noin 20 prosenttia käyttövaihe huomioiden kokonaiskustannuksista, mutta investoinnit ovat aina näkyvin osa toimintaa. Investointien toteuttamisesta vastaavat eri aloihin erikoistuneet konsultit ja osa-urakoitsijat. Ratkaisevaa tämän vaiheen onnistumiselle on eri osa-alueiden saumaton integrointi. Käyttövaiheessa rakennuksen elinkaaren aikaiset kustannukset eli kiinteistön käyttökulut alkavat juosta. Niistä noin kolmannes kuluu energiaan talvella lämmitetään, kesällä jäähdytetään. Käyttökustannuksiin voidaan vaikuttaa paljonkin ohjaamalla käyttöä ja sen myötä kustannuksia kiinteistöautomaation avulla. Huolto on takuuaikana ja sen jälkeen tehtävää ennakoivaa ylläpitoa, jotta rakennus saadaan toimimaan suunnitellusti olosuhteiden, turvallisuuden ja energiatehokkuuden ehdoin. Uuden kohteen virittäminen toimintakuntoon on pitkälti käsipeliä, kun säädöt laitetaan kuntoon huonekohtaisesti. Käytännössä tähän menee kaksi ensimmäistä käyttövuotta eli kaikki vuodenajat kahteen kertaan läpi. Korjaus on epäkuntoon menneiden osien tai kokonaisuuksienkin palauttamista toimiviksi yksittäisiä osia vaihtamalla. Uusinta on väistämätön, pitkään jatkunutta käyttöä seuraava vaihe aikanaan ja riippumatta ylläpidon tasosta. Kiinteistön tekniikan tultua uusintavaiheeseen arvioidaan, mitä ratkaisuja on uusittava tavoitetasossa pysymiseksi käytettävyyden ja kustannusten suhteen. Kaikkea ei tarvitse uusia kokonaan, myös osaremontit ovat mahdollisia. FORTE 3/

18 FORTUMIN KASVOT TEKSTI: WESA LEHTO KUVA: BOSSE KINNÅS Eva-Katrin Lindmanin työ tutkimus- ja kehitysvastaavana koostuu suureksi osaksi uusien, ympäristömyötäisten ratkaisujen suunnittelusta. Hän on mukana muun muassa maailman mittakaavassakin ainutlaatuisessa projektissa, jossa tavoitteena on kehittää hiiltä korvaava polttoaine. Saada kehittää ympäristöystävällisiä ratkaisuja työkseen sen täytyy olla kiitollinen pesti aikana, jolloin kaikki puhuvat ympäristöstä. Olen todellakin huippuhommassa. Tuntuu paitsi mielekkäältä, myös haastavalta työstää suuren mittakaavan tekniikkaa ympäristön hyväksi, sanoo t&k-vastaava Eva-Katrin Lindman Fortum Värmeltä Tukholmasta. Ilmastonmuutos on nostanut tutkimus- ja kehitystyön painoarvoa. Aiemmin suunnittelin pääasiassa taloudellisuutta lisänneitä tekniikoita, mikä on sekin yhä tärkeää, mutta nyt suurin mielenkiinto kohdistuu ilmastokysymyksiin. Koulutukseltaan Eva-Katrin on kemiaa sekä kemian- ja konetekniikkaa opiskellut diplomi-insinööri. Hän on työskennellyt Fortumissa 18 vuotta, muun muassa käyttöpäällikkönä tukholmalaisessa Värtaverket-lämpövoimalaitoksessa, jossa tuotetaan sekä kaukolämpöä että sähköä. Nykyisessä toimessaan hän on ollut vuodesta Ainoa laatuaan maailmassa Värtaverketilla on käynnissä useita kiinnostavia t&khankkeita. Projekteista yksi ainutlaatuinen koko maailmassa tutkii ligniinin mahdollisuuksia polttoaineena. Puussa on kuitua ja ligniiniä. Kuidusta valmistetaan paperimassaa, ja ligniinissä on puolestaan valtavasti energiaa. Olemme kehittäneet uuden tekniikan, joka mahdollistaa ligniinin sekoittamisen hiileen. Tätä yhdistelmää käytetään Värtaverketilla polttoaineena. Olemme testanneet sitä kevään ajan, ja tulokset näyttävät lupaavilta. Uskon, että prosenttia Värtaverketilla käytettävästä polttoaineesta voi tulevaisuudessa olla ligniiniä. Kokeilumme on herättänyt paljon mielenkiintoa maailmalla. Jos ligniini voi korvata merkittävän määrän hiiltä, se on tietysti ympäristömme kannalta iso asia. Kyseessä on "Yhteistyön merkitys energia-alalla on kasvussa." uusiutuva ja puhdas polttoaine. Toinen projekti liittyy hiilidioksidin erotukseen savukaasuista. Värtaverketille rakennetaan parhaillaan demonstraatiolaitosta, joka otetaan käyttöön syksyllä, kun lämmityssesonki alkaa. Tavoite on, että tämä uusi tekniikka vähentäisi hiilidioksidipäästöjä 95 prosenttia. Se perustuu hiilidioksidin pesemiseen savukaasuista natriumkarbonaatin avulla paineistuksen ja palamisen jälkeen. Testijakson tulokset arvioidaan vuoden viimeisen neljänneksen aikana, Eva-Katrin kertoo. Ympäristön ystävä myös vapaa-aikana Eva-Katrinin työ pyörii ympäristöasioiden ympärillä, mutta hän pitää ympäristöstä osaltaan huolta myös vapaa-aikana. Pyöräilen töihin ja takaisin joka päivä. Matka on yhteensä 30 kilometriä. Ajan pyörällä myös talvisin, Huippu 18 FORTE 3/2007

19 ellei keli ole aivan kehno. Itse asiassa pääsen töihin nopeammin vaikea saavuttaa kovin paljoa, mutta yhdessä voimme pyörällä kuin autolla. Ruuhka-aikaan poljen saada aikaan vaikka mitä. Olen mukana eri yhteistyö- autojonojen ohi. elimissä, jotka suunnittelevat yhteisiä toimenpiteitä. Eva-Katrin asuu omakotitalossa Tukholman eteläpuolella. Tuemme esimerkiksi korkeakouluissa ja yliopistoissa Alue ei ole vielä kaukolämmön piirissä. tehtävää tutkimusta ja kehitystä. Siten syntyy innovaa- Valitettavasti kaukolämpöverkosto ei kulje kotini tioita, joista on hyötyä niin Fortumin asiakkaille kuin ohi, mutta toivoa on, koska alue sijaitsee niin lähellä yhteiskunnalle laajemminkin, Eva-Katrin Lindman Tukholmaa. Nyt talo lämpiää sähköllä. Olen yrittänyt sanoo. tehdä siitä energiatehokkaan vaihtamalla ikkunat kolmilasisiksi ja eristämällä huolellisesti. Koska ympäristöasioiden merkitys kasvaa jatkuvasti, myös yhteistyön merkitys on kasvussa. Liikettä Monet niistä kysymyksistä, joiden kanssa painin työssäni, koskettavat koko energia-alaa. Yksin niveliin on Liikuntakeskukset ovat nyt pop. Espoolainen Esport Center on liikuttanut kaupunkilaisia jo neljännesvuosisadan ajan, ja toissa syksynä kylkeen avattu urheilun monitoimikeskus Esport Arena monipuolistaa tarjontaa entisestään. hommassa FORTE 3/

20 Capital Venäjä, kapasiteetti-investoinnit ja ympäristö kiinnostivat sijoittajia. Markets TEKSTI: WESA LEHTO KUVAT: STEFAN SJÖDIN Noin sata analyytikkoa ja ammattisijoittajaa eri puolilta maailmaa kokoontui kuulemaan Fortumin viimeisimpiä kuulumisia Tukholman modernin taiteen museoon. Capital Markets Day tapahtuman osallistujat olivat kiinnostuneita erityisesti ympäristöasioista sekä Fortumin investoinneista Venäjälle ja uuteen tuotantokapasiteettiin. Toimitusjohtaja Mikael Lilius aloittikin päivän kertomalla tulevaisuuden kapasiteettitarpeista, ympäristökysymyksistä ja toiminnasta Venäjällä. Venäjä on nyt maailman neljänneksi suurin sähkömarkkina USA:n, Kiinan ja Japanin jälkeen. Mikael Liliuksen mukaan tuotantokapasiteettia tarvitaan Venäjällä nopeasti lisää korvaamaan vanhentunut- ta kapasiteettia ja vastaamaan kasvavan markkinan tarpeisiin: sähkönkulutuksen ennustetaan kasvavan kolmanneksella (n. 500 TWh) vuoteen 2015 mennessä. Jo vuoteen 2011 mennessä Venäjän täytyy investoida energiasektorille noin 90 miljoonaa euroa, joista 40 miljoonaa euroa ydinvoimaan, toiset 40 miljoonaa kaukolämpöön ja loput 10 miljoonaa vesivoimaan. Lisäksi sähkönsiirtoon on investoitava noin 40 miljoonaa euroa. Fortum on sijoittanut Venäjälle toistaiseksi noin 300 miljoonaa euroa. Yhtiö omistaa reilut 25 prosenttia alueellisesta tuotantoyhtiö TGC-1:stä. Lisäksi Fortumilla on prosentin osuus tuotantoyhtiö WGC-5:stä. Lilius sanoi, että Venäjän sähkömarkkinan vapautuminen ja 20 FORTE 3/2007

21 >>> Sijoittajilta kuultua Osakeanalyytikko Emmanuel Turpin, Morgan Stanley, Lontoo Venäjän markkinat ovat haastavat ja sisältävät riskejä. Fortumilla näyttää kuitenkin olevan pitkäjänteinen strategiasuunnitelma Venäjän suhteen. Mikael Liliuksen esitys, jossa hän kertoi hintakehityksestä, palvelusuunnitelmista sekä investoinneista tuotantokapasiteettiin, oli mielenkiintoinen. Suurin haaste tulevaisuudessa on selvitä tiukentuneista ympäristövaatimuksista kilpailukykyisin hinnoin ja vastata samalla kasvaviin kapasiteettitarpeisiin. Johtaja Neil Beddall, Barclays Capital, Lontoo Uskoisin, että Venäjän-investoinnit ovat Fortumin suurin haaste. Sen vuoksi oli tärkeää päästää kuulemaan niin Fortumin tämänhetkisistä investoinneista kuin jatkosuunnitelmista Venäjän markkinoilla. Oli kiinnostavaa saada lisätietoa myös Euroopan päästökaupasta sekä sen vaikutuksista Fortumin toimintaan ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Fortumilla on mielestäni selkeä strategia, kuinka eri markkinoilla kannattaa toimia. Sitä on mielenkiintoista seurata lähivuosina. Day 2007 siihen liittyvät reformit tuovat yhtiölle uusia mahdollisuuksia. Ensisijaisesti Fortum on kiinnostunut yksityistettävästä sähköntuotannosta. Yhtiön pitkä historia ja hyvät suhteet Venäjällä sekä yli kymmenen vuoden kokemus vapautuvilla markkinoilla antavat Fortumille erinomaiset lähtökohdat vahvistaa asemaansa Venäjällä. Capital Markets Day 2007:n muut puhujat olivat Fortumin talousjohtaja Juha Laaksonen, johtaja Tapio Kuula, kehitysjohtaja Timo Karttinen ja Fortum Värmen toimitusjohtaja Anders Egelrud. Capital Markets Day 2007:n kaikki esitykset sekä videomateriaalia löytyy osoitteesta Luottoanalyytikko Hanna Holmberg, SEB Merchant Bank, Tukholma Luulen, että ympäristökysymykset ovat suurin haaste kaikille energiayhtiöille. Fortum tuntuu ottavan nämä kysymykset vakavasti. Yhtiö on myös suoriutunut hyvin päästöoikeuksista ja -kaupasta, joten kohonneet päästöoikeuksien hinnat eivät rasita sen marginaaleja yhtä voimakkaasti kuin kilpailijoiden. Venäjään liittyvät keskustelut ovat olleet kiinnostavinta kuultavaa. Ulkomaisista pankeista on aistittavissa jonkinasteista huolestuneisuutta Fortumin Venäjän-investointeja kohtaan, mutta itse en osaa olla huolissani. Ehkä pankit muualla kuin Pohjoismaissa kokevat Venäjä-asiat erilaisina ja pyrkivät siksi varovaisuuteen. FORTE 3/

22 TEKSTI: SAMI LAAKSO, COMPOSITOR OY KUVALÄHDE: FORTUM OYJ Uuden ydinvoimalan VAIKUTUSTA ARVIOIDAAN LOVIISASSA Fortum on käynnistänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) Loviisaan mahdollisesti rakennettavasta kolmannesta ydinvoimalaitosyksiköstä. YVA:ssa selvitetään muun muassa uuden ydinvoimalayksikön vaikutuksia ympäristöön, ihmisten Ydinenergialain mukaan YVAselvitys tarvitaan, ennen kuin valtioneuvostolle voidaan jättää periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalayksikön rakentamisesta terveyteen ja turvallisuuteen sekä ympäröivään Suomeen. Kehitys- ja viestintäpäällikkö Peter Tuominen Loviisan voimalaitokselta kuitenkin vakuuttaa, että arviointimenettely ei ole pelkkää pakkopullaa. yhteiskuntaan ja talouteen. Fortum on toiminut Loviisassa osana paikallista yhteisöä vastuullisesti jo kolmenkymmenen vuoden ajan, ja vastuullisuuteen olemme sitoutuneet jatkossakin, Tuominen sanoo. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ensimmäisessä vaiheessa on laadittu arviointikohteet määrittävä YVA-ohjelma, joka toimitettiin Havainnekuva Loviisan voimalaitosyksiköstä Hästholmenin saarella: uusi, kolmas yksikkö kuvassa oikealla ylhäällä. kauppa- ja teollisuusministeriölle kesäkuussa. Ministeriön lausunnon jälkeen aloitetaan varsinainen ympäristövaikutusten arvioinnin tekeminen, jonka Fortum jättää ministeriölle kesällä Prosessin yhteydessä kuullaan lukuisia eri tahoja, kuten paikallisia asukkaita sekä kunta- ja maakuntapäättäjiä. Haluamme käydä esimerkiksi yleisötilaisuuksissa avointa keskustelua siitä, mitkä tämän hankkeen vaikutukset ovat. Ja sitten aikanaan selvitysten perusteella tehdään johtopäätökset ydinvoimalahankkeen eteenpäinviemisestä, Tuominen kertoo. Plussia ja miinuksia Peter Tuominen myöntää, että ydinvoimalla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi jo nyt toiminnassa olevat ydinvoimalayksiköt aikaansaavat merkittävän osan Loviisan verotuloista, ja uusi yksikkö antaisi lisäsysäyksen alueen työllisyyteen ja talouteen. Ydinvoimalan jäähdytysvedet voivat puolestaan välillisesti lisätä vesistön rehevöitymistä, sillä veden lämpeneminen kiihdyttää kasvua. YVA-prosessissa pyritään vuorovaikutuksessa yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa löytämään purkupaikka, jossa jäähdytysvesien haitat olisivat minimissään. Rehevöitymisen perussyy on kuitenkin muualla, Peter Tuominen antaa konkreettisen esimerkin. Jo pelkästään pikkutilaltani aiheutuu kahdelta hehtaarilta enemmän rehevöitymistä lisääviä fosforipäästöjä kuin koko ydinvoimalasta, Tuominen rinnastaa. Hän löytääkin ydinvoiman lisärakentamiselle perusteluksi ympäristönäkökohdat. Ydinvoima on energian säästämisen, uusiutuvien energialähteiden ja uuden tekniikan hyödyntämisen ohella yksi keino, jolla ilmaston lämpenemistä voidaan hillitä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on osa mittavaa projektia, jonka lopputuloksena voi olla uusi MW:n ydinvoimalaitos Loviisan Hästholmenin saarella. Koska uusi ydinvoimalaitos olisi kytkettävissä valtakunnanverkkoon? Jos sekä Fortumin sisäiset päätökset että asiaan liittyvät poliittiset päätökset tukisivat ydinvoimalan rakentamista, niin laitoksen rakennustyöt voisivat alkaa vuonna 2012 ja ydinvoimala olisi valmis vuonna FORTE 3/2007

23 TUTKIMUS JA KEHITYS TEKSTI: KIRSI PALOHEIMO, COMPOSITOR OY KUVITUS: TOPI SAARI Millä kulkee tulevaisuuden auto? LATAA ITSESI LIIKENTEESEEN Kestävän kehityksen huomioiminen liikenteessä ei ole yksipiippuinen juttu. Toisaalta asiaan vaikuttavat autokanta ja sen uudistuminen, toisaalta polttoainevaihtoehdot. Sekä sähköä että polttoaineita hyödyntävä hybridiauto on jo tätä päivää, samoin vaihtoehtoiset ja uusiutuvat energiamuodot sähkön tuotannossa. Mitä muuta tulevaisuus voi tarjota? Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen pakko on tosiasia. Autoilu on yksi tärkeimmistä vähennyskohteista, koska maailman autokanta lisääntyy väestön ja elintason kasvun myötä. Jo pohjoismaisella tasolla uumoillaan autoilun lisääntyvän perheiden hankkiessa yhä enemmän kakkosautoja käyttöönsä. Se tarkoittaa myös päästöjen kasvua, ellei käyttöön oteta vähäpäästöistä polttoainetta tai sähköhybridiautoa. Ruotsalainen sähköyhtiöiden yhteinen tutkimusorganisaatio Elforsk on yhdessä sähköalan teknisen FORTE 3/

24 Plug-in-hybridiauto Hybridiauto on auto, jonka voimanlähteenä on useampi erilainen moottori. Tämän päivän hybridiautoissa on voimanlähteenä yhdistetty sähkö- ja polttomoottori. Autoa voidaan ajaa pienillä nopeuksilla pelkästään sähkömoottorilla, polttomoottori käynnistyy kiihdytyksissä ja suurissa nopeuksissa. Sähkömoottorilla ajettaessa polttoainetta ei kulu lainkaan. Sähkömoottorin tarvitsema energia on kuitenkin tuotettu auton polttomoottorin voimin, eli hybridin ainoa energialähde voi olla bensiini tai diesel. Plug-in-hybridiautossa on hybridiin lisätty sähköpistoke ja latausmahdollisuus, jolloin autolla voi ajaa käyttämällä energianlähteenä fossiilisten polttoaineiden sijaan myös uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. tutkimus- ja kehitysfoorumin Elkraftringenin kanssa tutkinut ladattavaa sähköhybridiautoa. Fortum on osallistunut Elforskin tutkimushankkeeseen. Tutkimustuloksia voidaan käyttää ladattavien sähköhybridiautojen ja niihin liittyvien palveluiden markkinoille saamisen jouduttamisessa. Plug-in-auton eli sähköpistokkeesta ladattavan sähköhybridiauton kehitystyö on loppusuoralla mutta autovalmistajat kursailevat turhaan tämän teknologian edessä, vaikka yhä useampi autotehdas valmistaa jo hybridiautoja. Ensimmäisten ladattavien hybridiautojen odotetaan tulevan markkinoille vuoteen 2010 mennessä. Sten Bergman StonePower Ab:lta ei usko hinnan vaikuttavan auton käyttöönotossa. Suurin este on ollut teknisesti laadukkaiden akkujen kehittämisessä. Nyt ongelma on ratkaistu ja markkinoille tuloa valmistellaan aikataulun mukaan. Auton erinomaisuus on sähkömoottorissa, jonka hyötysuhde on kaksin kolminkertainen polttomoottoriin verrattuna. Hybridiauto hyödyntää myös polttomoottorin hukkaenergiaa ja jarrutuksista syntyvää energiaa ladattavan energian lisäksi. Energiatehokkuus vähentää polttoaineen kulutusta, sillä auto käyttää joko sähköä tai polttoainetta, riippuen matkan pituudesta ja ajonopeudesta. Esimerkiksi Ruotsissa lähes 70 prosenttia autoilijoista ajaa vuorokauden aikana alle 50 kilometriä, jolloin yön aikana tapahtuva sähkölataus olisi riittävä energianlähde autolle. Tavoitteena onkin varustaa auto riittävän isolla ladattavalla akulla ja rakentaa helppokäyttöinen latausjärjestelmä. Esimerkiksi Ruotsissa lähes 70 prosenttia autoilijoista ajaa vuorokauden aikana alle 50 kilometriä, jolloin sähkölataus olisi riittävä energianlähde autolle. Tavoitteena minimipäästöt Sähköhybridiauton hiilidioksidipäästöjen sanotaan vähenevän jopa 80 prosenttia verrattuna tämän hetken autojen päästöihin. Jos ladattavan sähkön tarve voidaan kattaa uusiutuvilla luonnonvaroilla, kuten tuuli- ja aurinkoenergiana tai biomassana, ei sähkön tuotannosta synny enää erikseen päästöjä. Koska auto käyttää sähkön lisäksi myös polttoainetta, luonnollinen vaihtoehto on tulevaisuudessa biopolttoaine, kuten esimerkiksi etanoli tai biodiesel. Biopolttoaine ei kuitenkaan välttämättä ole halvempaa, kun taas sähkön käytön on laskettu alentavan kuluja tämänhetkisillä hinnoilla jopa 0,75 euroa kymmenellä kilometrillä. 24 FORTE 3/2007

25 Biopolttoaine sähkön kaveriksi Biopolttoaineiden käytön lisääminen on yksi keino, jolla pyritään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Kestävän kehityksen näkökulmasta biopolttoaine kuulostaa oikealta ratkaisulta liikenteeseen, koska moni meistä uskoo biopolttoaineiden olevan nollapäästöisiä. VTT:n erikoistutkija Tuula Mäkinen kertoo biopolttoaineen tuottamisen koko ketjusta miten Biopolttoaineet ovat kasviperäisiä polttoaineita, kuten biometaani, alkoholit (etanoli, metanoli), biodiesel (kasviöljystä tai kaasutuksen tuloksena syntyvä tuote, BTL) ja bioprosesseilla syntyvä vety. Raaka-ainevaihtoehtoja ovat: viljelykasvit elintarviketeollisuuden sivutuotteet metsäteollisuuden sivutuotteet, metsätähde, puubiomassa biohajoava yhdyskuntajäte ja biojäte. Tuotantomenetelmät: synteettiset biopolttoaineet: biomassa kaasutetaan korkeassa lämpötilassa, kaasu puhdistetaan ja käsitellään ns. synteesikaasuksi, josta voidaan valmistaa esim. dieseliä etanoli: biomassan tärkkelys, selluloosa tai hemisellulossa hajotetaan sokereiksi, jonka jälkeen sokerit fermentoidaan etanoliksi (käymisreaktio) biokaasu: mädätyksessä orgaaninen aines hajoaa metaaniksi ja hiilidioksidiksi, hiilidioksidin poiston ja biokaasun puhdistuksen sekä komprimoinnin jälkeen biokaasu soveltuu ajoneuvokäyttöön pyrolyysissä biomassa hajoaa korkeassa lämpötilassa ja hapettomissa olosuhteissa nestemäisiksi ja kaasumaisiksi tuotteiksi. raaka-aineet ja prosessit vaikuttavat siihen, onko tuote todellakin järeä ase ilmastonmuutosta vastaan. Biopolttoaineiden poltossa muodostuva hiilidioksidi ei lisää ilmakehän hiilidioksidimäärää silloin, kun biomassaa kasvaa enemmän kuin sitä käytetään, jolloin poltossa muodostunut hiilidioksidi sitoutuu kasvavaan biomassaan. Kasvihuonekaasupäästöjen syntyyn vaikuttaa kuitenkin polttoaineen raaka-aine, raaka-aineiden tuotanto ja polttoaineen jalostusprosessi. Eli vaikka itse lopputuote olisi päästötön, niin kokonaisuutta ajatellen päästöt pitää laskea myös tuotteen koko jalostus- ja käyttöketjusta. Biopolttoaineiden tuotanto ja käyttö eivät välttämättä vähennäkään kasvihuonekaasujen päästöjä suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin, kun koko tuotanto- ja käyttöketju otetaan huomioon. Kehitystyötä tämän päivän tarpeisiin VTT kehittää yhdessä suomalaisten yritysten kanssa kiinteiden biomassojen kaasutusprosessiin perustuvaa synteettisten biopolttoaineiden tuotantoprosessia. Tutkimuksen kohteena on myös bioetanolin uudet tuotantoteknologiat nykyisiä edullisemmista raaka-aineista. VTT:llä kehitetään myös pyrolyysiin perustuvia biopolttonesteiden tuotanto- ja jalostusteknologioita. Tutkimusta on rahoitettu mm. Tekesin ClimBusteknologiaohjelmassa. Tutkimuksella pyritään kehittämään uusia, raaka-ainepohjaltaan ja tuotantokustannuksiltaan edullisempia valmistusprosesseja kuin nykyiset menetelmät, Mäkinen kertoo. Uusilla prosesseilla ja tuotteilla tavoitellaan myös suurempia kasvihuonekaasupäästövähennyksiä kuin mitä nykyisillä tekniikoilla voidaan saavuttaa. Jotta biopolttoaineen käyttöönotto olisi kansantaloudellisesti järkevää, sen jakeluun tulee voida käyttää nykyistä kuljetus-, varastointi- ja jakelujärjestelmää. Käytön on oltava helppoa myös nykyisen ja lähitulevaisuuden uuden autokannan mukaisissa autoissa. Auto on hankalampi biopolttoaineen käyttökohde kuin esimerkiksi sähkön tuotanto tai lämmitys, koska ajoneuvot vaativat pitkälle jalostettua, hyvälaatuista polttoainetta. Liikenteen biopolttoaineet ovat kuitenkin vain yksi osatekijä muiden joukossa siirryttäessä kestävän kehityksen vaatimaan suuntaan. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka paljon ajetaan vuositasolla ja mikä on kunkin ajoneuvon polttoainekulutus. Lisäksi autojen määrä niin henkilökuin tavarankuljetusliikenteessäkin on kasvussa, joten hiilidioksidipäästöt eivät kokonaisuutena välttämättä liikenteessä pienene, vaikka polttoainevaihtoehto antaisi siihen edellytykset. Jokainen muutos pienempiä päästöjä kohden kuitenkin edistää ympäristön hyvinvointia. Biopolttoaineen ja sähköhybridiauton yhdistelmä saattaa olla yksi hyvä keino ilmastonmuutoksen torjunnassa. FORTE 3/

26 TEKSTI: MAIJA PIIROINEN, COMPOSITOR OY Fortum on ottanut ympäristövastuunsa vakavasti ja mm. investoinut 2000-luvulla 7 miljardia euroa hiilidioksittomaan vesi- ja ydinvoimakapasiteettiin sekä lisännyt biopolttoaineiden käyttöä. Fortum on myös suurin ympäristömerkityn sähkön myyjä Pohjoismaissa. Fortumin ympäristöteot ulottuvat myös yhtiön omaan arkeen ja tapaan työskennellä. Päästöt minimiin maalla ja ilmassa Fortumin kokoisessa suuryrityksessä paikasta toiseen liikkumiseen kuluu paljon teot, aikaa ja rahaa paljon kuluu myös energiaa ja syntyy päästöjä. Kun lasketaan yhteen työhön kuuluva matkustus ilmassa ja maalla, volyymit kasvavat todella suuriksi. Fortumlaiset ajavat työn puolesta noin ajoneuvolla Pohjoismaissa. suu Mukana ovat sekä huoltoautot että työsuhdeautot. Mukaan mahtuu myös moottorikelkkoja ja -veneitä sekä mönkijöitä, jotta tarvittavat työt maastossakin saadaan tehtyä. Näiden vuotuinen päästövaikutus on huomattava, ja Fortum onkin ottanut ajoneuvokantansa tiukkaan valvontaan. Periaatteina on autokannan muuttaminen asteittain mahdollisimman ympäristöystävälliseksi uusia autoja hankittaessa siirrytään diesel-, biokaasu-, etanoli-, hybridi- ja sähköautoihin ja valitaan aina vähäpäästöinen vaihtoehto. Myös ajoneuvoturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Fortum tarjoaa kaikille yhtiön autoja kuljettaville mahdollisuuden osallistua puolen päivän pituiseen koulutukseen, jossa kerrotaan, miten ajaa turvallisesti, kulutusta ja ympäristöhaittoja minimoiden. Lisäksi Fortum on järjestänyt päivittäin yhteiskyytejä toimistoilta lentokentille ja päinvastoin aamuisin ja päivän päätteeksi, jotta puolityhjät taksit eivät ajaisi peräkanaa samaa reittiä. Uuden matkustuspolitiikan merkittävin uudistus on päätös vähentää kokonaismatkustusta 10 prosenttia edistämällä etäneuvotteluja eri muodoissa. Moniin neuvotteluhuoneisiin rakennetaan video- tai web-kamerajärjestelmät. Kokonaismatkustuksen vähentäminen kohdistetaan etenkin paljon matkustaviin fortumlaisiin, joita on noin 150. Lisäksi on tavoitteena, että fortumlaiset matkustavat hiilidioksidivapaasti. Henkilöstön lentomatkustuksen hiilidioksidipäästöt kompensoidaan jatkossa, eli käytännössä Fortum maksaa jokaista lentomatkaa kohden hiilidioksidimaksun, joka menee esimerkiksi uusiutuvan energian ja kestävän metsäteollisuuden kehittämiseen. Vain päästötöntä sähköä omissa tiloissa Tuorein askel ympäristötekojen tiellä on Fortumin päätös, että heinäkuun alusta alkaen kaikissa Fortumin kiinteistöissä käytetään sähköä, jonka tuotannosta ei aiheudu CO 2 -päästöjä. Käytännössä tämä tarkoittaa vesi- tai ydinvoimalla tuotettua sähköä. STEFAN SJÖDIN Pienet 26 FORTE 3/2007

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007

Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007 Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos toisella neljänneksellä Erittäin vahva kassavirta Selvästi parantunut Marketsin tulos toisella neljänneksellä Paremmat

Lisätiedot

Ekologinen kokonaisuus

Ekologinen kokonaisuus HYBRIDILÄMMITYS Ekologinen kokonaisuus Savumaxin elämäntehtävä on rahaa säästävien lämmitysratkaisujen toimittaminen kaikkiin koteihin Suomessa ja lähialueilla. SAVUMAX-HYBRIDILÄMMITYS Savumax-tuoteperhe

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun.

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. Hyvän olon energiaa Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN.

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö 04.09.2014 Pekka Karppanen Valaistuksen- ja vedenkäyttö Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje

Lisätiedot

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta.

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö Pekka Karppanen Valaistus Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje valaisimien sammuttamisesta tiloissa on, että jos

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät jäähdytyksen avulla

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007 31.1.2008

Tilinpäätös 2007 31.1.2008 Tilinpäätös 2007 31.1.2008 Hyvä vuosi Hyvä taloudellinen tulos Korkeampi sähkön tukkumyyntihinta haastavassa markkinaympäristössä 39,7 euroa/mwh vuonna 2007 (+7 %) vs. Nordpool 27,9 euroa/mwh (-43 %) Fortumin

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta!

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta! Tiedä tai arvaa 1 1. Turvetta käytetään Suomessa a) Etelä-Suomen sähköntuotantoon b) sähkön ja lämmön yhteistuotantoon c) Pohjois-Suomen sähköntuotantoon 2. Biokaasua syntyy a) voimalaitoksilla polttoaineen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 20. lokakuuta 2005 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä kolmannen neljänneksen tulos. Vahva kassavirta ja selkeästi kohonnut liikevoitto Jatkuvien liiketoimintojen vertailukelpoinen

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

kansi Enerventin perusilmeellä

kansi Enerventin perusilmeellä Enervent Superior ja Premium Ilmanvaihtolaitteet ilmalämpöpumpulla kansi Enerventin perusilmeellä Fresh, hot & cool Enervent Superior- ja Premium -sarjat Ilmanvaihto lämmitys jäähdytys Ensto Enerventin

Lisätiedot

TaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin

TaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin R TaloauT omaat io Jokaiseen kotiin ja budjettiin Zennio tekee kodistasi nykyaikaisen ja mukavan. Samalla säästät nyt ja tulevaisuudessa. Taloautomaatio jokaiseen kotiin ja budjettiin. Oma koti suunnitellaan

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Mahdollistaa nzeb rakentamisen

Mahdollistaa nzeb rakentamisen Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1 Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka

Lisätiedot

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ 12.12.2013 Atte Kallio ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ Helsingin energiaratkaisu Energiatehokas yhteistuotanto Kaukojäähdytys Hukkaenergiat hyötykäyttöön Kalasataman älykkäät

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Ajankohtaista Fortumissa Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämmön uudet liiketoiminta- ja hinnoittelumallit Hannele Ahvenniemi Osatehtävän tutkimuskysymykset ja tutkimuksen

Lisätiedot

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset Talonlämmityksen energiavaihtoehdot Uudisrakennukset 1 Omakotitalo 140 + 40 m2 1½-kerroksinen Arvioitu kulutus 24 891 kwh/vuosi 56,4 % päivä ja 43,6 % yö 6324 kwh/v kotitaloussähköä (=kodin sähkölaitteet)

Lisätiedot

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys Valitse sopiva rinnakkaislämmitys KANSIKUVA: Shutterstock Ota yhteys asiantuntijaan: www.ley.fi Varmista, että talo on kokonaisuutena mahdollisimman energiatehokas: eristykset, ovet, ikkunat Arvioi, onko

Lisätiedot

Yhteenveto energiakatselmoinnista

Yhteenveto energiakatselmoinnista Vaasa Rakennuksesta vastaava organisaatio: Vaasan Talotoimi Koulun nimi: Huutoniemen koulu Päärakennus 1954, peruskorjattu 1998 Liikuntasalirakennus 1957, peruskorjattu 2000 Päärakennus sekä liikuntasalirakennus.

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Fortumin strategia Liiketoimintojen kehitys Investoinnit Vuosi 2012 keskeisten tunnuslukujen valossa Asiakastyytyväisyys Henkilöstö ja

Lisätiedot

Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS

Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita 10 HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS 1 1. TURVALLINEN 2. HUOLETON LVI lämmittimet ovat suljetun rakenteensa ansiosta lapsija paloturvallisia. Lämmittimien ja

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Oma koti kaukolämpöön. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1

Oma koti kaukolämpöön. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1 Oma koti kaukolämpöön Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1 Kaukolämpö on ympäristöystävällinen, taloudellinen ja turvallinen vaihtoehto omakotitalossa Raumalla 95 prosenttia

Lisätiedot

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Hyvän pientalon rakentamisen perusteita Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Rakennusprojekti Oman talon rakentaminen on meille useimmille elämän ylivoimaisesti suurin ja tärkein

Lisätiedot

Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012

Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012 Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012 Hanke on osa TEM:n ja Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontakokonaisuutta 2010 2011 Lämmitystapa Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Merkittävä energiansäästö & Mukavan huoleton ja turvallinen asuminen. - Älykäs, hallittu talotekniikka -

Merkittävä energiansäästö & Mukavan huoleton ja turvallinen asuminen. - Älykäs, hallittu talotekniikka - Merkittävä energiansäästö & Mukavan huoleton ja turvallinen asuminen - Älykäs, hallittu talotekniikka - Agenda Mistä on kyse? Hyödyt Älykäs talotekniikan ohjaus käytännössä Miksi HomeSoft? Tekninen ratkaisu

Lisätiedot

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Compact-sarja Aktiivinen ja passiivinen lämmön talteenotto Nilan Compact -sarja terveellisempi sisäilma kukkaroa säästäen Monipuoliset ratkaisut erilaisiin tarpeisiin

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä Energiatodistukset käyttöön Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennukset kuluttavat Suomessa liki 40 prosenttia energiasta. Rakennusten energiankulutus vastaa 30

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Lämmitystapavalinnat muuttuvat

Lämmitystapavalinnat muuttuvat SULPU Lämpöpumppupäivä 28.11.201 3 Fur Center Lämmitystapavalinnat muuttuvat Mikko Juva Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Uusiutuvat energiamuodot Puu ja puupohjaiset polttoaineet Aurinkoenergia

Lisätiedot

Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä.

Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä. Mari Kyngäs OuLUMA, sivu 1 ENERGIANSÄÄSTÖVISA Avainsanat: energia, energiansäästö, energiankulutus Luokkataso: 5.-7. luokat Tavoitteet: Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Mikä on tehostumista, tehostumisen ympäristövaikutus ja mikä on sen hinta? Tehostumisen määrä, kwh Ympäristökriteerit;

Lisätiedot