PÄÄTÖS. Nro 92/2018/2 Dnro ESAVI/12563/2017. Annettu julkipanon jälkeen Rövargrundetin meriläjitysalue, Espoo

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 92/2018/2 Dnro ESAVI/12563/2017 Etelä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen ASIA Rövargrundetin meriläjitysalue, Espoo HAKIJA Espoon kaupunki, kaupunkitekniikan keskus HAKEMUKSEN VIREILLETULO Espoon kaupunki, kaupunkitekniikan keskus on Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Espoon kaupungin merialueella sijaitsevan Rövargrundetin ruoppausmassojen meriläjitysalueelle. Lupaa haetaan nykyisen luvan määräajan päättymisestä eteenpäin 10 vuoden ajalle lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta alkaen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain (587/2011) 3 luvun 3 :n 8) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Länsi-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 95/1983 A myöntänyt Espoon kaupungille luvan kaupungin venesatamien rakentamisesta ja kunnossapidosta kertyvien ruoppausmassojen läjittämiseen Rövargrundetin länsipuolelle vuoden 1989 loppuun asti. Vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 34/1989/1 muuttanut päätöstä siten, että ruoppausmassojen sijoittamista koskeva päätös on voimassa vuoden 1999 loppuun saakka ja alueelle voidaan sijoittaa myös Länsiväylän parantamisen yhteydessä syntyviä ruoppausmassoja. Edelleen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 71/1991/1 muuttanut edellä mainittua päätöstä siten, että läjitysaluetta saadaan kaupungin suostumuksella käyttää myös muiden kuin kaupungin omien ruoppausmassojen läjitykseen edellyttäen, ettei täyttötasoa 22 m ylitetä. Lupapäätösten mukaan luvan saajan tuli luvan voimassaoloaikana vuosittain istuttaa läheiselle merialueelle kpl keskimäärin vähintään 18 cm:n pituista meritaimenen poikasta. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh Hämeenlinnan päätoimipaikka Helsingin toimipaikka fax Birger Jaarlin katu 15 Ratapihantie 9 kirjaamo.etela@avi.fi PL 150, Hämeenlinna PL 110, Helsinki

2 2 (30) Länsi-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 68/1999/1 antanut Espoon kaupungin tekniselle keskukselle luvan ruoppausmassojen läjittämiseen Rövargrundetin läjitysalueelle vuoden 2009 loppuun saakka. Lupamääräysten mukaan ruoppausmassoja sai läjittää alueelle enintään m3 ja massat on läjitettävä tason 19 m alapuolelle. Kalataloudellisten haittojen vähentämiseksi luvan saajan oli maksettava markan vuotuista kalatalousmaksua. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 78/2008/2 antanut Espoon kaupungin tekniselle keskukselle luvan ruoppausmassojen läjittämiseen Rövargrundetin meriläjitysalueelle sekä luvan jo läjitettyjen ruoppausmassojen pysyttämiseen läjitysalueen koilliskulmassa. Päätös on voimassa saakka. Lupamääräysten mukaan ruoppausmassoja saa läjittää alueelle enintään m3 ktr. ja massat on läjitettävä tason MW m alapuolelle. Kalataloudellisten haittojen vähentämiseksi luvan saajan on maksettava euron vuotuista kalatalousmaksua. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 11/0049/1 muuttanut edellä mainitun päätöksen lupamääräyksiä 2 ja 5, jotka koskevat ruoppausmassojen läjityskelpoisuutta, läjitysten vaikutusten tarkkailua ja läjitysmassojen pysyvyyttä alueella. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE, SUOJELUALUEET JA KULTTUURIPERINTÖKOHTEET Kaavoitustilanne Alueella on voimassa Soukanniemi Suvisaaristo osayleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ja ympäristöministeriö vahvistanut Läjitysalueen eteläpuolelle on käynnissä Espoon saariston osayleiskaavan laadinta. Voimassa olevassa osayleiskaavassa tai laadinnassa olevassa osayleiskaavassa läjitysalueelle ei ole esitetty aluevarauksia tai läjitystä koskevia rajoituksia. Suojelualueet Lähimpänä läjitysaluetta sijaitsevat suojelualueet ovat Stora Herrön metsäalue noin 1,5 km läjitysalueelta luoteeseen, Långgrundin luonnonsuojelualue samannimisellä luodolla noin kaksi kilometriä läjitysalueelta koilliseen. Kytön rantaniittyalue noin 1,5 km läjitysalueelta kaakkoon. Näistä Långgrund on uhanalaisen selkälokin tärkeä pesimäpaikka. Läjitysalueen ympäristössä on lintujen lisääntymiselle ja muutolle kansainvälisesti merkittäviä alueita (IBA) ja kansallisesti merkittäviä alueita (FINIBA). Lisäksi läjitysalueen läheisyydessä on maakunnallisesti tärkeinä pidettäviä lintualueita (MAALI). Kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävillä lintualueilla levähtää alleja syys- ja kevätmuuton yhteydessä lisäksi EspooHelsingin matalikot IBA-alueille kerääntyy allipoikueita. Lähimmillään lintualueet ovat noin kilometrin etäisyydellä läjitysalueen itäpuolella.

3 3 (30) Lähin Natura verkostoon kuuluva suojelualue on Kirkkonummen saaristo läjitysalueelta reilut 2,5 km avomerelle päin. Kulttuuriperintökohteet Hylyt.net -tietokannan perusteella läjitysaluetta lähin hylky sijaitsee noin kilometri läjitysalueelta etelään Röda Kon luodon etelä kaakko puolella. Kyseessä on vuonna 1869 Tukholmassa alun perin höyrylaivaksi ja myöhemmin vuonna 1936 moottorilastilaivaksi muutettu ja Munkvikiksi uudelleen nimetty alus, joka upposi vuonna Hylyn keula on uponnut pohjaan noin 29 m:n syvyyteen ja peräosa kohoaa pohjamudasta noin seitsemän metrin korkeuteen pohjan tasolta. Hylyt.net -tietokannan mukaan Röda Kon saaren kaakkoisrannassa voi olla neuvostovalmisteisia tykkejä. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Espoon kaupungilla on tarpeita tulevaisuudessa läjittää ranta- ja vesirakentamisessa syntyviä rakentamiseen kelpaamattomia ruoppausmassoja merialueelle. Espoon alueella eri hankkeista syntyneitä ruoppausmassoja on läjitetty vuodesta 1983 alkaen kaupungin hallinnoimalle Rövargrundetin alueelle. Rövargrundetin alueelle on läjitetty vuoteen 2016 mennessä noin m3 rakentamiseen kelpaamattomia ruoppausmassoja. Alueelle on sijoitettu ruoppausmassoja kaupungin omista hankkeista sekä yksityisten rannan omistajien hankkeista. Tulevia näköpiirissä olevia Espoon kaupungin ruoppaushankkeita ovat muun muassa Finnoon alueen rakennushankkeen ruoppaus, Haukilahden venesataman laajennuksen ja väylän ruoppaukset sekä Soukan venesataman ruoppaus. Lisäksi Rövarfrundetin läjitysalueelle on tarkoitus sijoittaa yksityisten rannan omistajien ruoppaushankkeiden massoja, joiden yhteismäärä vaihtelee huomattavasti vuosittain. Edellä mainittujen Espoon omien hankkeiden käynnistyessä läjitysalueen tarve tulee olemaan selvästi toistaiseksi Rövargrundetille toteutettuja läjityksiä suurempi. Läjitysalueen pinta-ala on noin 22,5 ha ja läjitys on suunniteltu tehtäväksi korkeustason N ,0 m alapuolelle. Alueelle mahtuu ruoppausmassoja noin 1 milj. m3. Läjitysalue on Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa (2015) esitettyjen kriteerien perusteella luokiteltavissa vähintään tyydyttäväksi. Laaditun riskinarvion perusteella alueelle läjitettävistä alle tasolla 2 olevista ruoppausmassoista ei aiheudu merkittävää haittaa ympäristölle tai terveydelle. Alueelle on esitetty läjitettäväksi rakentamiseen kelpaamatonta ruoppausmassaa, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat korkeintaan tasolla 1C.

4 4 (30) Merialueen tiedot Sijainti Rövargrundetin meriläjitysalue sijaitsee noin 4,5 km Espoon Soukanniemestä etelään ja noin 1,5 km Kytön saaresta luoteeseen. Alue on melko suojainen, sillä Espoon edustan saaristo ulottuu sen itä- ja pohjoispuolelle ja aluetta ympäröi etelä- ja länsisuunnista matalikkojen ja karikkojen ketju. Lähin matalikko on välittömästi alueen länsipuolella sijaitseva Rövargrund. Meriveden korkeudet ja vesisyvyydet Läjitysaluetta lähimmän Helsingin mareografin havaintojen perusteella merivedenkorkeus on vaihdellut vuosina seuraavasti: HW (ylivesi)= MHW (keskiylivesi)= MW (keskivesi)= MNW (keskialivesi)= NW (alivesi)= MW MW MW MW MW teor teor teor teor teor + 1,51 m + 0,90 m + 0,01 m - 0,63 m - 0,93 m MW teor ja tässä suunnitelmissa käytetyn N2000 -korkeusjärjestelmien erotus Helsingin mareografilla vuonna 2017 on - 0,20 m. Läjitysalue ja sen lähiympäristö on kaikuluodattu huhtikuussa Luotausten perusteella vesisyvyys läjitysalueella ja sen lähiympäristössä vaihtelee noin 14,5 m:stä noin 24 m:in. Vedenlaatu Rövargrundetin vesialue kuuluu Helsinki-Porkkala vesimuodostumaan ja alueen vedenlaatua on tarkkailtu vuoden 2014 alusta alkaen pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Yhteistarkkailuohjelma on laadittu siten, että siinä on otettu huomioon yhtenä merialuetta kuormittavana tekijänä ruoppausmassojen meriläjitys Rövargrundetin alueelle. Rövargrundetia lähin vedenlaadun tarkkailupiste (Knaperskär) sijoittuu reilun kahden kilometrin etäisyydelle läjitysalueesta itään. Pääkaupunkiseudun merialueen vuosien 2014 ja 2015 yhteistarkkailuraportin perusteella Meri-alueen vedenlaadussa tai pohjan tilassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia Yleisesti ottaen vedenlaatu ja vedenalainen luonto on pääkaupunkiseudun alueella välttävässä tai tyydyttävässä kunnossa... Ulkosaaristossa on paikoittain alueita, jotka ovat paremmassa kunnossa, näihin vaikuttaa kuitenkin Suomenlahden kokonaisuudessaan heikohko tila. Tyypillisin vedenlaatuun vaikuttava tekijä ruoppausmassojen meriläjitysalueilla on veden samentuminen massaa läjittävän proomun tyhjennyksen yhteydessä. Läjitettävän massan mahdolliset vaikutukset veden kemiallisiin pitoisuuksiin (esimerkiksi ravinteet ja haitta-aineet) riippuvat läjitettävien massojen laadusta. Ravinteiden osalta Rövargrundia lähimpään seuranta-

5 5 (30) pisteeseen vaikuttaa Espoon jätevesien purku, jonka purkupiste sijaitsee alle kilometrin etäisyydellä seurantapisteestä. Haitta-aineiden osalta vaikutuksia on järkevämpää tarkkailla sedimentistä otetuista näytteestä, sillä useimmat haitta-aineet ovat niukasti veteen liukenevia ja usein kiinnittyneenä ruoppausmassan maapartikkeleihin. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että tehtyjen tutkimusten perusteella vedenlaatu Rövargrundetin lähiympäristössä vastaa vedenlaatua Suomenlahden sisä- ja ulkosaariston rajavyöhykkeellä. Virtausolosuhteet Suurin läjitysalueen lähistölle laskeva joki on Vantaanjoki, jonka keskimääräinen virtaama on melko pieni (Oulunkylä MQ = 16 m3/s) ja etäisyys läjitysalueelle yli 20 km. Lähempänä olevassa Espoonjoessa virtaama on vain kymmenesosa tästä. Keskimääräisillä jokivirtaamilla syntyvät virtaukset ovat suurimmillaankin läjitysalueen ympäristössä suuruusluokkaa 1 mm/s, joten käytännössä niiden merkitys on merkityksetön tuulen aiheuttamiin virtauksiin verrattuna. Pääasiallinen virtausten aiheuttaja läjitysalueella on tuuli, joka vaikuttaa suoraan pintavirtauksiin. Lisäksi tuuli synnyttää pinnankorkeuden vaihteluja, jotka fysiikan lakien mukaisesti pyrkivät tasoittumaan. Virtausnopeudet ovat läjitysalueen ympäristössä keskimääräistä suurempia erityisesti lounaistuulella, koska saaret ja rannikon muodot ohjaavat virtausta Rövaren ja Kytöön välistä. Lounastuulella (5 m/s) keskimääräinen pintavirtaus on 0,090 m/s ja luoteistuulella 0,049 m/s vastaavasti pohjan läheisessä kerroksessa keskimääräiset virtausnopeudet ovat 0,041 m/s ja 0,042 m/s. Rövargrundetin meriläjitysalueelle on laadittu matemaattinen virtausmalli. Pohjan laatu Rövargrundetin ja sen lähiympäristön pohjan laatua on tutkittu sedimentin haitta-ainetutkimuksin vuosina 2007 ja Vuonna 2007 tehdyissä tutkimuksissa sedimenttinäytepisteitä oli viisi, joista kolme oli läjitysalueella ja kaksi ulkopuolella. Vuonna 2012 tehdyissä tutkimuksissa sedimenttinäytepisteitä oli kahdeksan, joista neljä oli läjitysalueella ja neljä ulkopuolella. Tutkimusten perusteella läjitysalueen pohja on silttiä ja hienoa hiekkaa. Läjitysalueen ulkopuolella läjitysalueen reunasta noin 200 m pohjoiseen pohjassa on myös karkeampia maalajeja ja näytteenotto pintanäytteenottimella ei onnistunut. Haitta-ainepitoisuuksissa läjitysalueella ja sen ulkopuolella ei ollut havaittavissa eroja. Tulosten perusteella Rövargrundetin ja sen lähiympäristön pohjan haitta-ainepitoisuuksista koholla ovat vain TBTpitoisuudet, jotka ovat vuoden 2015 Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa määritetyllä tasolla 1B. TBT-pitoisuudet ovat kuitenkin pienentyneet vuodesta 2007 vuoteen 2012.

6 6 (30) Kaikaen kaikkiaan tutkimusten perusteella sedimentin laatu vastaa melko tyypillistä pehmeäpohjaisen merenpohjan tilaa Suomenlahdella. Pehmeän pohjan pohjaeläimet Espoon vesialueella on tehty pohjaeläintutkimuksia kohtalaisen intensiivisesti. Ruoppausmassojen läjitysalueen käyttöön liittyen Rövargrundetin alueella on tehty myös perinteisempien pohjaeläintutkimusten lisäksi yksittäinen liejusimpukoiden organotinatutkimus vuonna Pohjaeläintutkimusten perusteella Rövargrundetia lähimmän reilun kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsevassa tutkimuspisteessä Knaperskärin pohjaeläimistä suurimmat yksilömäärät ovat olleet liejuputkimadoilla ja liejusimpukoilla. Vuoden 2012 liejusimpukoiden organotinatutkimuksen perusteella organotinayhdisteitä löytyi Rövargrundetin simpukoista vähemmän kuin Vuosaaren vertailualueen simpukoista. Pitoisuudet olivat Rövargrundetissakin jo lähellä haitalliseksi arvioitua tasoa. Pohjaeläintutkimusten perusteella Rövargrundetin lähialueen pohjaeläinlajit ja niiden määrät vastaavat pehmeiden pohjien pohjaeläimistöä. Liejusimpukoista määritetty TBT-pitoisuus on alueella mahdollisesti hieman koholla, mutta pienempi kuin vertailualueella Vuosaaressa. Vesikasvillisuus ja kovan pohjan pohjaeläimet Rövargrundetin läjitysaluetta lähimmät vesikasvitutkimuslinjat ovat noin puolen kilometrin etäisyydellä läjitysalueen luoteis- ja eteläpuolella. Vesikasvitutkimuslinjoista läjitysalueen eteläpuolelle sijoittuvalta tutkimuslinjalta on tutkimustuloksia vuosilta 2012 ja Tutkimusten perusteella vesikasvien lajimäärät ovat pysyneet miltei samana (määrä lisääntynyt yhdellä 16 lajiin), mutta tutkimuslinjan ekologinen laatusuhde on pienentynyt ja laatuluokka on vuoden 2014 tutkimusten perusteella huono. Läjitysalueen luoteispuolella sijaitsevan vesikasvilinjan ekologinen laatusuhde arvioitiin tyydyttäväksi. Läjitysaluetta lähimmällä tutkimuslinjalla rakkolevää löytyi korkeimmillaan 0,85 m:n vesisyvyydestä ja alimmillaan 1,95 m:n vesisyvyydestä. Rakkolevävyöhykkeen yläraja ja alaraja vaihtelivat seuraavaksi lähimmillä linjoilla vesisyvyydestä 1,35 1,80 m vesisyvyyteen 1,95 2,60 m. Tutkimusten perusteella pääkaupunkiseudun vesikasvien lajimäärissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta vuosien 2012 ja 2014 aikana. Pääosa pääkaupunkiseudun tutkimuslinjoista sijoittuu ekologiseen laatusuhdeluokkaan huono. Alueen vesikasvillisuutta ja kovan pohjan pohjaeläimiä arvioitiin lisäksi vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman VELMUkarttapalvelun avulla. Karttapalvelun merenpohjan maalajityyppien ja poh-

7 7 (30) jan topografian pohjalta tehtyyn mallinnukseen ja tuotettuihin karttoihin perustuen läjitysalueen ympäristössä esiintyy potentiaalisia riuttoja ja riuttaympäristöjä. Lähimmät potentiaaliset riutat sijaitsevat alle 200 m:n etäisyydellä läjitysalueesta. Eliöyhteisömallinnukseen perustuen läjitysalueen lähistöllä on alueita, jotka ovat suotuisia sinisimpukkayhteisöille, rakkoleväyhteisöille ja punaleväyhteisöille. Käytännössä nämä ovat samoja alueita kuin karttapalvelun tuottamat potentiaaliset riutta-alueet. Läjitysalueen koillispuolella on tehty VELMU-inventointia. Inventoinnin perusteella läjitysalueen koillispuolella esiintyy muun muassa merirokkoa ja sinisimpukkaa, jotka ovat alueelle tyypillisiä kovien pohjien pohjaeläimiä. Inventointiin perustuen läjitysalueen lähistöllä esiintyy myös makroleviä, muun muassa punaleviä ja rakkolevää. Kalasto Viimeisimmän kalataloutta koskevan yhteistarkkailuraportin (2014 ja 2015) perusteella läjitysaluetta lähimmän Lehtisaarten pyyntialueen kalalajimäärä on kasvanut vuodesta 2013 vuoteen 2015 kahdella lajilla yhteensä 17 lajiin. Särkikalojen osuus saaliista on ollut suurin noin 70 % paino-osuudesta ja ahvenkalojen noin 26 %. Tämä vastaa muiden ulkoalueiksi luokiteltujen pyyntialueiden tuloksia. Lehtisaarten pyyntialueella ahventen tai särkien kokojakaumassa ei havaittu muutoksia vuosien 2013 ja 2015 välillä. Siian lisääntymiselle soveliaita alueita on tutkittu Espoon ja Helsingin vesialueella. Alueiden inventointituloksia on esitetty vuonna 2013 julkaisemassa raportissa. Tutkimusten perusteella läjitysalueesta kaakkoon Kytön ympäristössä on siialle sopivia kutualueita. Pienipiirteiset matalikot läjitysalueen koillis- ja eteläpuolella (Rövargrund sekä Röda Kon) sekä Rövarnin ja Kaparnin ympäristö läjitysalueesta länteen ja luoteeseen on arvioitu potentiaaliseksi siian kutu-alueeksi. Merialueen käyttö Vesiliikenne ja virkistyskäyttö Rakenteet vesialueella Läjitysalueella ei kulje vene- tai laivaväyliä. Lähin väylä kulkee Rövargrudetin matalikon itäpuolella noin 500 m:n etäisyydellä ruoppausalueen reunasta. Väylän kulkusyvyys on 4,3 m. Läjitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole erityiseen virkistyskäyttöön otettuja alueita. Läjitysaluetta lähimmät Espoon kaupungin ulkoilusaaret Rövaren ja Kaparen sijaitsevat noin 700 m läjitysalueesta pohjoisen ja noin 600 m läjitysalueesta luoteeseen. Läjitysalueella eikä sen ympäristössä ole käytössä olevia vedenalaisia johtoja tai kaapeleita, joihin läjityksellä voi olla vaikutusta.

8 8 (30) Kalastus Espoon merialueella on 2000-luvulla toiminut 1 2 kaupallista kalastajaa. Helsingin ja Espoon edustalla toimi vuonna 2014 yhteensä kuusi kaupallista kalastajaa. Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellisen yhteistarkkailun mukaan kaupallisessa kalastuksessa vuosina 2014 ja 2015 yleisin pyydys oli verkko. Taloudellisesti merkittävin saalislaji oli kuha, myös siialla on suuri merkitys yksittäisille kalastajille. Ahvensaalis olivat alhaisella tasolla. Helsingin ja Espoon kalastusalueilla kalastettiin vuonna 2014 kalataloudellisen yhteistarkkailun mukaan noin pyyntipäivää. Näistä Espoonlahdella, Haukilahdella ja Espoon sisä- ja ulkosaaristossa toteutui noin päivää. Käytetyin pyyntimuoto Espoon merialueella oli verkkokalastus, myös heitto- ja vetouistelu oli suosittua. Kalastus painottuu kesäkuukausiin. Yleisimmät saalislajit olivat kuha ja ahven. Myös hauki ja siika olivat yleisiä saaliskaloja. Rövargrundetin meriläjitysalue ja läjitettävät massat Taustaa Espoon alueella eri hankkeista syntyneitä ruoppausmassoja on läjitetty vuodesta 1983 alkaen kaupungin hallinnoimalle Rövargrundetin alueelle. Läjityksiä on tehty sekä kaupungin että yksityisten tahojen hankkeiden massoilla. Yhteensä Rövargrundetin alueelle on läjitetty vuodesta 1983 vuoteen 2016 noin m3 rakentamiseen kelpaamattomia, mutta meriläjityskelpoisia ruoppausmassoja. Vuotuiset läjitysmäärät ovat viime vuosina vaihdelleet muutamasta tuhannesta kuutiosta yli 50 tuhanteen kuutioon vuodessa. Läjitysalueen nykyisen lupapäätöksen nro 78/2008/2 mukaan Espoon kaupungilla on lupa läjittää Rövargrundetin läjitysalueelle ruoppausmassoja enintään 1 milj. m3ktr tason MW m alapuolelle. Lupa on voimassa saakka. Vuosina ruoppausmassoja on vuosittain sijoitettu Rövargrundetiin noin m3. Meriläjitysaluetta halutaan käyttää jatkossakin ja kasvattaa täyttöastetta, minkä vuoksi läjityslupaa ollaan uusimassa. Meriläjitysalue Haettavan Rövargrundin läjitysalueen koko on noin 22,5 ha ja se rajautuu samalle alueelle kuin nykyisin. Muodoltaan läjitysalue on suorakaide, jonka koilliskulma on rajattu pois käytöstä. Alueen pohjois-etelä suuntaisten sivujen pituudet ovat noin 490 m ja itä-länsisuuntaisten noin 550 m, ja koilliskulmasta puuttuvan neliön sivut pohjois-eteläsuunnassa noin 220 m ja itälänsisuunnassa noin 210 m. Ruoppausmassojen läjitys alueelle tehdään niin, että läjityksen yläpinta jää joka paikassa korkeustason N ,0 m alapuolelle. Läjitysmassoilla teh-

9 9 (30) dyn täytön luiskakaltevuus on 1:10. Ruoppausmassoja voidaan läjittää alueelle yhteensä noin 1 milj. m3. Määrä perustuu vuonna 2016 tehtyjen luotausten yhteydessä mallinnetun merenpohjan maastomalliin sekä tasolle N ,0 m ulottuvaan läjitysalueen rajoja seuraavaan täyttömallin väliseen tilavuuteen. Läjitysalueen täyttymistä seurataan alueella tehtävillä luotauksilla. Luotaustulosten ja vuotuisen tarpeen perusteella läjitysalueesta rajataan vuosittain käyttöön otettava alue, joka merkitään merialueelle esimerkiksi keltaisin erikoismerkki viitoin. Näin täyttöä tulee tehdyksi alueelle tasaisesti, jolloin läjitetyt massat pysyvät läjitysalueella epätasaista koko alueelle tehtävää läjitystä varmemmin ja jolloin voidaan paremmin välttää alueen jonkin osan ylitäyttö. Läjitysalueen kriteerien arvioiminen Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa on otettu käyttöön termit hyvä läjityspaikka ja tyydyttävä läjityspaikka. Seuraavassa vertaillaan näille termeille annettuja kriteerejä Rövargrundetin läjitysalueeseen. Läjitysalueelle vuosia tehtyjen läjitysten vuoksi on hankala arvioida, onko läjitysalue sedimentaatiopohjaa. Alueelta ja sen lähiympäristöstä vuonna 2012 otettujen sedimenttinäytteiden tulosten perusteella läjitysalueen pohja on savea, silttiä ja hiekkaa, joten alue on todennäköisesti enemmän aikaa sedimentaatiopohjana kuin mahdollisena transportaatiopohjana. Alue on tällä perusteella vähintään tyydyttävä läjityspaikka. Alue on pääosin tasainen ja sitä ympäröivät matalammat alueet, joista osa ulottuu vedenpinnalle saakka. Merikartan syvyyskäyrien perusteella alueelta koilliseen ja etelään merenpohja jatkuu syvempänä. Näistä suunnista koillisen suuntaan on merenpinta aiempien vuosien täyttöjen seurauksena merikorttia esitettyä matalammalla. Alueen tasaisuuden vuoksi läjitettyihin massoihin eivät voi vaikuttaa rinneprosessit tai muut massaliikuntoja mahdollistavat voimat. Alue on edellä mainituilla perusteilla hyvä läjityspaikka. Vesisyvyys läjitysalueella on tässä lupahakemuksessa esitetyn läjityksen päättyessä noin 17 m. Tältä osin läjitysalue vastaa hyvää läjityspaikkaa. Virtausmallinnuksen perusteella virtausnopeudet pohjan tasolla ovat läjityksen lopputilanteessa alueelle tyypillisellä 5 m/s lounaistuulella sekä muiden suuntien kombinoimiseksi tarvittavalla 5 m/s luoteistuulella alle 0,05 m/s. Virtauksen suunta on molemmissa tapauksissa itään ja osin itäkaakkoon. Virtausnopeuden arvioidaan ylittävän 0,10 m/s 90 % todennäköisyydellä, kun tuulen nopeus on 13 m/s. Pohjan virtausnopeuden arvioidaan ylittävän 0,15 m/s 90 % todennäköisyydellä tuulen nopeuden ollessa 17 m/s. Virtausnopeuden 0,10 m/s arvioidaan ylittyvän vuodessa keskimäärin 44 päivää ja 16 tuntia ja 0,15 m/s 15 päivää ja 15 tuntia. Myrskyiksi luokiteltavilla tuulilla (tuulen nopeus > 21 m/s) läjitysalueen pohjan virtausnopeus on 90 % todennäköisyydellä yli 0,20 m/s. Mallinnettujen virtausno-

10 10 (30) peuksien perusteella läjitysalue vastaa vähintään tyydyttävää läjityspaikkaa. Läjitysalue vastaa vähintään Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaista tyydyttävää läjityspaikkaa. Läjitettävien ruoppausmassojen laatu Rövargrundetin meriläjitysalueelle tullaan läjittämään Espoon kaupungin omista hankkeista sekä yksityisten rannan omistajien hankkeista rakentamiseen kelpaamattomia ruoppausmassoja, jotka ovat pääosin koheesiomaalajeja kuten savea ja silttiä. Riskinarvioinnin ( ) tulosten perusteella läjitysalueelle voidaan sijoittaa ilman tarkentavaa riskitarkastelua massoja, joiden haitta-ainepitoisuudet vastaavat Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (2015) tason 2 mukaisia pitoisuustasoja. Arseenin ja PCB:n osalta pitoisuustasot koskevat normalisoimattomia pitoisuuksia. Jos läjitettävien sedimenttien keskimääräinen analysoitu (normalisoimaton) arseenipitoisuus on kriteeritason 2 tuntumassa, arseenin liukoisuus on syytä selvittää. Läjitysalueelle esitetään läjitettäväksi ympäristöministeriön vuonna 2015 julkaiseman Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisten laatukriteerien pitoisuustasoilla 1 1C olevaa ruoppausmassaa. Kiinteistötiedot Rövargrundetin meriläjitysalue sijaitsee Suvisaariston osakaskunnan (yhteinen vesialue ) vesialueella. Hakija omistaan yhteisestä vesialueesta yli 90 %. Hankkeen vaikutukset Vedenlaatu Rövargrundetilla harjoitettavan läjitystoiminnan vaikutuksia veden sameustasoon arvioitiin virtausmallilla. Raportin mukaan silmin havaittavaa samentumaa, yli 10 mg/l pitoisuuksia, ei esiinny pintakerroksessa kuin alle sadan metrin etäisyydellä läjityspisteestä. Pohjakerroksessa joko pohjois- tai etelätuulella virtaukset ovat heikompia ja 10 mg/l pitoisuus yltää hieman laajemmalle. Mallinnuksen perusteella tyypillinen vaikutussuunta läjityksestä aiheutuvalle samentumalle on kesän tuulijakaumalla kaakko, jolloin vaikutukset muun muassa virkistyskäytössä oleville Kaparnin ja Rövarnin saarille on vähäinen. Virtausmallinnuksessa on vertailtu mallinnettuja sameuspitoisuuksia Vantaanjoesta aiheutuvaan merialueen samentumaan sekä voimakkaiden myrskyjen aiheuttamaan samentumaan. Vertailun perusteella läjitysalueen aiheuttaman samentuman suhde luontaisiin samentuman aiheuttajiin on

11 11 (30) niin vähäinen, ettei sitä pysty juurikaan havaitsemaan läjitysalueen ulkopuolella. Sameuden lisäksi ruoppausmassan läjitys voi lisätä veden ravinnepitoisuutta läjitettävään massaan sitoutuneiden ravinteiden liuetessa veteen. Ravinteita voidaan ajatella liukenevan vesifaasiin veteen sekoittuvasta ja pidemmäksi ajaksi vesifaasiin jäävästä osasta läjitettävää massaa. Tämän osuus koko massamäärästä on pieni, jolloin vaikutukset ravinnetasoihin vastaavat läjitystapahtuman samentumavaikutusta eli ovat paikallisia ja lyhytkestoisia. Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti toteutettavan merialueen tilan seurannan perusteella Rövargrundet läjitysalueelle tehdyillä läjityksillä ei ole ollut vaikutuksia lähiympäristön vedenlaatuun. Virtausolosuhteet ja massojen pysyvyys Rövargrundetilla harjoitettavan läjitystoiminnan vaikutuksia virtausolosuhteisiin arvioitiin myös virtausmallilla. Mallinnus tehtiin täyttötasoille -19 m, - 17 m ja -15 m (N 2000) tehtävien läjitysten vaikutuksista eri vesikerroksissa ja pohjalla mallinnettuihin virtausnopeuksiin ja virtauksen suuntiin. Lisäksi arvioitiin, kuinka ruoppausmassa pysyy läjitysalueella eri täyttötasoille tehdyillä täytöillä. Virtausmalliin perustuvan laskelman perusteella tasolle N m ulotetun läjitysmassatäytön alueella keskivirtaus pohjan tasossa kasvaa hieman, mutta lounais- ja luoteistuulilla (5 m/s) virtausnopeus pohjan tasossa on alle 0,05 m/s. Keskimääräistä kovemmilla tuulilla tasolle N m ulotetulla läjitysmassatäytöllä läjitysalueen pohjan virtausnopeuksien arvioidaan ylittävän 0,10 m/s 90 % todennäköisyydellä, kun tuulen nopeus on 13 m/s. Pohjan virtausnopeuden arvioidaan ylittävän 0,15 m/s 90 % todennäköisyydellä tuulen nopeuden ollessa 17 m/s. Myrskyiksi luokiteltavilla tuulilla (tuulen nopeus > 21 m/s) läjitysalueen pohjan virtausnopeus on 90 % todennäköisyydellä yli 0,20 m/s. Virtausmallinnuksen raportissa on arvioitu, että saven liikkeelle saattamiseksi tarvittava virtausnopeus on noin 0,20 m/s. Merenpohja läjitysalueen lähiympäristössä on kohtalaisen tasainen eivätkä alueelle läjitetyt massat voi siirtyä alueen ulkopuolelle rinneprosessin tai muiden massaliikuntojen seurauksena. Läjitykset tullaan ohjaamaan tehtäväksi niin, että vuosittain täytetään pienempi osa-alue koko läjitysalueesta. Pienempi osa-alue muodostaa täyttöjen edetessä aiempiin täyttöihin tukeutuvan ja tulevia täyttöjä tukevan alueen. Näin täytettynä läjitysalue tulee täytetyksi tasaisemmin ja massat pysyvät alueella paremmin kuin, jos läjityksiä mahdollistetaan tehtäväksi kerralla koko läjitysalueelle. Lisäksi ylitäytön riski koko alueella pienenee.

12 12 (30) Edellä esitettyyn perustuen massojen pysyvyys läjitysalueella arvioidaan hyväksi ja riski massojen siirtymisestä tai merkittävästä leviämisestä ympäröivän merialueen pohjaan pieneksi. Haitta-aineet Haitta-aineiden mahdollisten vaikutusten arvioimiseksi hanketta varten laadittiin erillinen riskinarvio. Riskinarvion lähtökohtana käytettiin Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 2 mukaisia haitta-ainepitoisuuksia sekä virtausmallinnuksessa arvioituja sameuksia ja niiden leviämistä. Vaikutuksia arvioitiin vesi- ja pohjaeläimistöön liukoisten ja kokonaispitoisuuksien avulla sekä ihmisten terveyteen, jolloin altistusreittinä oli ravintona käytetty kala. Raskaiden PAH-yhdisteiden pitoisuudet voivat ylittää ajoittain pintavedelle asetetut ympäristölaatunormit tai PNEC-arvot. Kyseessä on kuitenkin välittömästi läjityksen seurauksena aiheutunut pitoisuus, joka vaikuttaa noin 100 m:n säteellä läjityspisteestä ja joka alkaa heti veden sekoittumisen ja samentuman hälventymisen seurauksena pienentymään. Herkkäliukoisten aineiden kuten arseenin, sinkin ja naftaleenin pitoisuudet voivat kasvaa läjitetyn massan huokosvedessä. Herkkäliukoisuudesta johtuen haitta-aineiden pitoisuudet läjitetyssä massassa myös pienenevät nopeasti. Edellä mainittujen haitta-aineiden laskennallisten pitoisuuksien ollessa suurimmillaan ne voivat aiheuttaa haittaa pohjaeläimille. Kaloihin ja lintuihin kertyvien haitta-aineiden arvioidaan jäävän alle haitallisen tason. Kokonaisuutena eliöille aiheutuvien haitallisten vaikutusten todennäköisyyden ei arvioida olevan merkityksellisiä. Ihmisravinnoksi käytettävän kalan haitta-ainepitoisuudet voivat ainakin teoreettisesti nousta läjitysten aikana esimerkiksi PCDD/F ja PCB:n osalta yli vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1308/2015) kaloille esitetyn ympäristölaatunormin (EQS Ahven/Silakka) tason 0,0065 µg/ka -1TEQ. Laskennalliset päiväsaantiarvot jäävät kuitenkin selvästi alle haitallisen tason. Kokonaisuutena riskinarvion perusteella haitallisten vaikutusten todennäköisyys ja mahdollinen laajuus huomioon ottaen läjitysten aikaiset tai pitkän aikavälin vaikutukset ekologisiin riskeihin, terveysriskeihin ja kulkeutumisriskeihin eivät ole merkityksellisiä. Kalasto ja kalastus Ruoppausmassojen meriläjitysaluetta varten aikoinaan laaditussa kalastusselvityksessä ainoana alueen ympäristössä mahdollisesti kutevana kalana on mainittu kampela, joka kutee 5 15 m:n syvyyteen. Vuonna 2013 tehdyn alustavan siian kutu- ja poikasalueiden inventoinnin perusteella läjitysaluetta ympäröivien karien ja luoteispuolen saarien matalikot voivat olla siian kutualueita. Lähin sopiva siian kutualue on edellä

13 13 (30) mainittuja selvästi kauempana lännessä sijaitsevan Kytön ympäristön matalikko. Virtausmallinnuksen tulosten perusteella läjitysten vaikutukset siian mahdollisille ja sopiville kutualueille jäävät merkityksettömän vähäisiksi. Läjitysalueesta tai läjityksistä ei arvioida uudella läjitystasollakaan aiheutuvan merkittävää haittaa kalastolle. Ruoppausmassojen meriläjitysaluetta varten aikoinaan laaditussa kalastusselvityksessä on arvioitu, ettei läjitysalueesta ole haittaa kalastukselle. Alueella kalastaville ihmisille tehdyissä kyselyissä ei ole noussut esiin läjitysalueesta tai sen käytöstä aiheutuvia haittoja. Myöskään korvausvaatimuksia läjitysalueesta aiheutuneista haitoista kalastukselle ei ole esitetty. Läjitysalueesta tai läjityksistä ei arvioida olevan haittaa kalastukselle. Pohjaeläimistö ja vesikasvillisuus Läjitysten seurauksena pohjaeläimistön asuttamaa merenpohjaa muuttuu peitetyksi alueeksi, jonka pohjaeläimistö tuhoutuu. Läjitysalueen lähiympäristöön samentuman mukana leviävä ruoppausmassa voi muuttaa pohjan olosuhteita ja pohjaeläinlajisto alueella voi tästä syystä muuttua. Edellä mainitut haitat ovat paikallisia ja läjitysten päätyttyä pääosin palautuvia. Pohjaeläimistölle hankkeesta aiheutuvien haittojen arvioidaan olevan vähäisiä. Läjitysten kohdalla mahdolliset pohjakasvit tuhoutuvat. Lisäksi läjitykset voivat muuttaa läjitysalueen pohjan lähiympäristön olosuhteita ja sitä kautta vaikuttaa alueella esiintyvien vesikasvien lajistorakenteeseen. Läjitysten seurauksena lähiympäristöön leviää kiintoainesta, josta osa voi jäädä vesikasvien pinnalle tai pohjaan alueelle, johon vesikasvien versot voisivat kiinnittyä. Näin ollen läjityksillä voi olla haitallisia vaikutuksia vesikasveille. Tutkimusten perusteella arvioidulla läjitysalueen havaittavan samentumavaikutusalueen ulkopuolella sijaitsevien kasvillisuuslinjojen rakkoleväkasvustot ovat noin 1 2,5 m:n vesisyvyydessä. Hankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia ympäristön rakkoleväkasvustoille. Läjitysten vaikutukset syvemmällä viihtyviin kasvilajeihin arvioidaan paikalliseksi ja läjitysten aikanaan päättyessä palautuvaksi. Linnusto Läjityksiä tekevistä proomuista voi aiheutua linnustolle visuaalista häiriötä ja meluhäiriötä. Proomut kulkevat hitaasti, proomujen moottoreiden ääni on vaimeaa ja vesipitoisen koheesiomaan pudotus proomusta on hiljainen tapahtuma. Proomuja käy läjitysalueella niin harvakseltaan, että edellä mainituista häiriöistä aiheutuvat vaikutukset lintuihin arvioidaan erittäin vähäisiksi. Pohjan peittyminen läjitettävällä ruoppausmassalla ja läjityksessä lähiympäristöön leviävä kiintoaines voivat häiritä lintuja, jotka syövät pohjaeläimiä tai pyydystävät ravintonsa pohjan tuntumasta. Mahdollinen vaikutus on kui-

14 14 (30) tenkin paikallinen ja kiintoaineksen pohjaan laskeutumisen osalta suhteellisen lyhytkestoinen. Näin ollen vaikutukset alueella ruokaileviin lintuihin arvioidaan vähäisiksi. Alueen käyttö, luonnonsuojelukohteet ja muinaisjäännökset Arvio hankkeen hyödyistä ja menetykset Tarkkailu Hanke sijoittuu vesiväyläalueiden ulkopuolelle, joten sillä ei ole haitallisia vaikutuksia merialueen käyttöön. Läjitysalueella ei ole vaikutuksia luonnonsuojelukohteisiin, koska kohteet sijaitsevat selvästi läjitystoiminnan arvioidun vaikutusalueen ulkopuolella. Läjitysalue sijaitsee niin etäällä tiedossa olevista merenalaisista muinaisjäännöksistä, ettei sillä voi olla vaikutusta niihin. Hankkeesta on merkittävää hyötyä Espoon kaupungille, joka hankkeen toteutuessa pystyy sijoittamaan tulevia ruoppausmassojaan kustannustehokkaasti kohtuullisen matkan päähän ruoppauspaikoista. Hankkeesta hyötyy myös kiistatta ympäristö, johon kohdistuvat vaikutukset ruoppausmassojen merikuljetuksista ja meriläjityksestä ovat huomattavasti maakuljetuksia ja maaläjityksiä pienemmät. Läjitysmassojen sijoittaminen eri hankkeista hallitusti samalle alueelle vähentää myös läjitysalueesta vesiympäristölle aiheutuvaa haittaa sekä mahdollistaa läjitysten vaikutusten pidempiaikaisen ja yhtenäisen seurannan. Hankkeesta aiheutuu jonkin verran haitallisia vaikutuksia vesiympäristöön. Haitat ovat kuitenkin paikallisia ja pääosin alueen täyttyessä poistuvia. Hankkeesta aiheutuvat haitat arvioidaan hyötyihin nähden vähäisiksi. Hankkeen vaikutuksia vedenlaatuun, vesiympäristöön sekä kalastoon ja kalastukseen on esitetty tarkkailtavaksi viime vuosien tapaan osana pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailua. Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelma on päivitetty Tarkkailualue käsittää pääasiassa Helsingin ja Espoon kaupunkien merialueet, mutta myös osia Kirkkonummen ja Sipoon merialueista. Alue ulottuu Porkkalanniemen saaristosta lännessä (Kirkkonummi) Eestiluodon itäpuolelle idässä (Sipoo). Pohjois-eteläsuunnassa alue on noin 20 km leveä, ulottuen miltei Suomen aluevesien rajalle. Joka vuosi toteutettavaan yleistarkkailuun (taso 1) kuuluu veden fysikaalis-kemialliset ja hygieeniset ominaisuudet, a-klorofylli, kasviplankton, eläinplankton ja pohjaeläimet. Tämän lisäksi joka vuosi toteutetaan jokaiselle tarkkailtavalle toimelle oma tarkoituksenmukainen aineiston tulkinta mallinnuksen avulla. Määrävuosin toteutetaan myös tarkkailun moduuliosat jotka voivat olla

15 15 (30) useamman tarkkailuvelvollisen toimiin kohdistuvia moduuleja (taso 2) tai vain yhden tarkkailuvelvollisen toimiin kohdistuva (taso 3). Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma vuodesta 2017 eteenpäin on julkaistu maaliskuussa Kalataloustarkkailuohjelma jakaantuu neljään kokonaisuuteen: 1) kalastuksen seurantaan, 2) kalaston rakenteen ja poikastuotannon seurantaan, 3) kalojen käyttökelpoisuuden seurantaan ja 4) kalatalousmaksuvaroilla suoritettujen hoitotoimenpiteiden seurantaan. Tarkkailumenetelminä ovat vuosittain muun muassa kirjanpitokalastusaineiston kerääminen, Coastal koeverkkopyynti sekä istutus- ja merkintätietojen tilastointi. Määrävuosina on toteutettu lupakantapohjainen vapaa-ajankalastustiedustelu sekä kalojen käyttökelpoisuuden selvittäminen. Kertatutkimuksena on toteutettu kalojen haitta-ainetutkimus. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Espoon kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Kuulutus ja hakemusasiakirjat on julkaistu osoitteessa Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Espoon kaupungilta ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Liikenneviraston meriväyläyksiköltä ja Museovirastolta. LAUSUNNOT 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että hankealueella on voimassa Soukanniemi-Suvisaaristo -osayleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ja ympäristöministeriö vahvistanut Hankealue sijaitsee vesialueella (W). Osayleiskaavassa läjitysalueelle ei ole esitetty aluevarauksia tai läjitystä koskevia rajoituksia. Kaavatilanne on hakemuksessa esitetyn mukainen. Hankkeella ei ennalta arvioiden ole vaikutuksia luonnonsuojeluohjelmiin tai -alueisiin eikä Natura verkostoon kuuluviin kohteisiin. Lähin luonnonsuojelualue on noin 1,6 km:n päässä luoteessa sijaitseva Stora Herrön metsäalue (YSA205509). Kirkkonummen saariston Natura 2000-alue

16 16 (30) (Fl SPA) sijaitsee noin kahden kilometrin päässä lounaaseen läjitysalueesta. Hakijalle voidaan myöntää lupa jatkaa läjitystoimintaa Rövargrundetin meriläjitysalueella kymmenen vuoden ajan ja läjittää sinne 1 milj. m 3 ktr pehmeitä ja läjityskelpoisia ruoppausmassoja tason N m alapuolelle. Hakemuksen mukainen läjitysmäärä on sama kuin Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamassa päätöksessä Nro 78/2008/2. Vaikka Rövargrundetin meriläjitysalueelle on vuosina läjitetty massoja vain m 3, alueella tehdyn kaikuluotauksen perusteella läjitystasoa on kuitenkin nostettava kahdella metrillä. Läjitettävien ruoppausmassojen sisältämien haitallisten aineiden pitoisuuden on sijoituttava Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa (Ympäristöministeriö 1/2015) esitetyille pitoisuustasoille 1, 1A ja 1B. Pitoisuuden ollessa tasolla 1C on massojen läjityskelpoisuus ja riskinhallintatoimenpiteiden tarve ratkaistava erikseen hanketta koskevan lupahakemuksen tai ruoppausilmoituksen käsittelyn yhteydessä. Jos läjitettävissä massoissa epäillään olevan haitallisia aineita, joille ei ole esitetty pitoisuustasoja, on niiden osalta laadittava erillinen hankekohtainen riskinarvio. Rövargrundetin meriläjitysalueelle ei pidä läjittää suuria määriä korkeita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä massoja ilman tapauskohtaista massojen sijoitusvaihtoehtojen vertailua ja riskinhallintatoimenpiteiden tarkastelua. Pitoisuustason 1 C massojen läjittäminen tarkoittaisi kaikkien haitta-aineiden tai haitta-aineryhmien osalta voimassa olevaan lupaan verrattuna aiempaa pilaantuneempien massojen läjittämisen sallimista ilman tapauskohtaista tarkastelua. Rövargrundetin meriläjitysalueen olosuhteista ei ole riittävästi tietoa sen luokittelemiseksi läjitysohjeen tarkoittamaksi hyväksi läjitysalueeksi. Mallinnuksen tulokset pitäisi ensin varmistaa mittauksiin perustuvalla tiedolla virtauksista ja massojen pysyvyydestä. Mittausten avulla saataisiin tarkennettua arvioita pohjanläheisistä virtausnopeuksista eri tuulennopeuksilla ja läjitysalueella tapahtuvasta eroosiosta, joihin mallinnuksesta laaditun raportin mukaan liittyy eniten epävarmuuksia ja oletuksia. Vuonna 2012 tehdyssä sedimentti- ja simpukkatutkimuksessa havaittiin haitta-aineiden leviävän läjitysalueen ulkopuolelle, mutta tutkimuksen perusteella ei voida arvioida läjitysalueella tapahtuvan eroosion määrää ja massojen leviämisen laajuutta. Ruoppausmassojen sijoittamisesta Rövargrundetin meriläjitysalueelle tehdyn riskinarvion tavoitteena oli tarkastella läjitysohjeen pitoisuustason 2 mukaisten massojen läjittämisen vaikutuksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä vesi- ja pohjaeliöstöön. Tarkastelussa käytettiin suurimpia tason 1C mukaisia pitoisuuksia. Riskinarvion mukaan sedimenttien läjityksestä seuraisi useiden PAH-yhdisteiden osalta valtioneuvoston asetuksessa (1022/2006) hetkelliselle enimmäispitoisuudelle asetetun ympäristönlaatunormin (MAC- EQS) ylityksiä vedessä. Pitoisuudet olivat yli tason, jota niiden ei pitäisi ylit-

17 17 (30) tyä ympäristössä edes hetkellisesti. Haettaessa lupaa suurten haitallisia aineita sisältävien massamäärien läjittämiselle, riskinarviossa ei tulisi kuitenkaan käyttää pelkästään enimmäispitoisuuksia koskevia ympäristönlaatunormeja vaan myös vuosikeskiarvoja koskevia pitoisuuksia. Lisäksi tulisi ottaa huomioon asetuksen mukaiset eliöstöä koskevat laatunormit. Sedimentin huokosvedessä PAH-yhdisteiden ja arseenin pitoisuudet olisivat läjityksen jälkeen tasolla, joka on haitallinen merieliöille. Joillekin sedimentin läjityskelpoisuuden arvioinnissa huomioon otetuille aineille, kuten PCDD/F ja PCB -yhdisteet, ei ole käytettävissä vertailuarvoa. Riskinarvioon liittyy paljon oletuksia ja epävarmuuksia, eikä riskinarvio edellä mainittujen haitallisten aineiden osalta puolla suurien tason 1C massamäärien läjittämistä ilman tapauskohtaista tarkastelua. Lupamääräyksissä tulee lisäksi huomioida ainakin seuraavat asiat: Meriläjitysalueelle saadaan läjittää hyötykäyttöön soveltumattomia pehmeitä ja läjityskelpoisia ruoppausmassoja, joiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuudet sijoittuvat Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (2015) mukaisille pitoisuustasoille 1, 1A tai 1B. Massojen läjityskelpoisuutta koskevien tutkimusten riittävyys ja massojen sijoittuminen näille pitoisuustasoille vahvistetaan hanketta koskevan lupahakemuksen tai ruoppausilmoituksen käsittelyn yhteydessä. Pitoisuuksien ollessa tasolla 1C massojen läjityskelpoisuus ja riskinhallintatoimenpiteiden tarve ratkaistaan erikseen hanketta koskevan lupahakemuksen tai ruoppausilmoituksen käsittelyn yhteydessä. Jos läjitettävissä massoissa epäillään olevan haitallisia aineita, joille ei ole esitetty pitoisuustasoja, laaditaan niiden osalta erillinen hankekohtainen riskinarvio. Ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden arviointiin sovelletaan ympäristöministeriön vuoden 2015 tai myöhemmin päivitettyä sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjetta. Läjittämisestä on vuosittain laadittava suunnitelma aikatauluineen. Se on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kunkin vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Vuosittain huhtikuun loppuun mennessä on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys edellisenä vuonna alueelle läjitetyistä massoista. Selvityksessä on käytävä ilmi läjitysaika, läjitysmäärät, mistä hankkeista läjitetyt massat ovat peräisin sekä massojen laatu mukaan lukien haitallisten aineiden määritystulokset tai perustelut tutkimatta jättämiselle, riskinarviot sekä arvio haitallisten aineiden määristä. Lisäksi selvityksen tulee sisältää ilmoituksen varaisten ruoppausten osalta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen diaarinumero ja luvanvaraisten hankkeiden osalta lupatiedot. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus välittää mereen läjitettyjen ruoppausmassojen tiedot Suomen ympäristökeskukselle, joka raportoi ne vuosittain sekä Itämeren suojelukomissiolle (HELCOM) että Lontoon sopimuksen mukaisesti Kansainväliselle merenkulkujärjestölle (IMO).

18 18 (30) Luvan saaja on vastuussa läjityksestä aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. Läjittämisestä mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Luvan saajan on tarkkailtava läjityksen vaikutuksia merialueen tilaan ja läjitysmassojen pysyvyyttä läjitysalueella Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan tehdä osana Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailua. Ennen luvan voimassaolon päättymistä, mikäli ei haeta lupaa läjitystoiminnan jatkamiselle, läjitysalueen pinta on peitettävä pitoisuustason 1 tai 1A ruoppausmassoilla siten, että läjitetyt massat pysyvät mahdollisimman hyvin paikoillaan ja niiden ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Peittäminen on tehtävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Hakemuksessa ei ole käsitelty hankkeen vaikutuksia vesienhoidon ja merenhoidon suunnittelun tavoitteiden saavuttamiseen. Vesienhoidon suunnittelussa hankealue kuuluu Suomenlahden ulkosaariston vesimuodostumaan Helsinki Porkkala 2_Su_050. Sen ekologinen tila on Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2021 luokiteltu välttäväksi. Tavoitteena on saavuttaa hyvä tila vuoteen 2027 mennessä. Hankealue sijaitsee vesimuodostuman sisäosassa noin kilometri etelään sisäsaariston vesimuodostuman Suvisaaristo Lauttasaari 2_Ss_029 rajasta. Mikäli työt suoritetaan lupahakemuksessa ja tässä lausunnossa edellytetyllä tavalla, hanke ei ennalta arvioiden vaikuta haitallisesti vesienhoidon ja merenhoidon suunnittelun tavoitteiden saavuttamiseen. Hankkeelle voidaan myöntää lupa tavanomaisin lupamääräyksin, kun tässä lausunnossa mainitut seikat otetaan huomioon. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on katsonut, että koska läjitysalueen toiminta jatkuu hakemuksen mukaan aiemman kaltaisena, on kalataloudellisen tarkkailun ja kalataloudellisen kompensaation osalta edelleen olemassa samat perusteet kuin aiemmin. Aiemmassa luvassa määrätty kalatalousmaksu on kuitenkin tarkoituksenmukaista muuttaa luvan haltijalle määrättäväksi suoraksi istutusvelvoitteeksi (=toimenpidevelvoite), sillä kaikki kalatalousmaksulla tähän mennessä tehdyt toimet ovat käytännössä olleet istutuksia. Toimenpidevelvoitteen tulee olla kuitenkin joustava ja siihen on syytä lisätä mahdollisuus muuttaa velvoitteen sisältöä sen rahallista arvoa muuttamatta. Tämän kaltaiset toimenpidevelvoitteet on määrätty myös Helsingin kaupungin Lokkiluodon ja Koirasaaren läjitysalueiden lupaehdoissa. Rövargrundetin kalatalousmaksulla on aiemmin istutettu meritaimenen ja siian poikasia. Hankkeen luonne ja sijainti huomioiden voidaan olettaa, että kalastollisesti suurempi haitta kohdistuu siikaan (merikutuinen siika), jonka

19 19 (30) lisääntymisalueita hankealueen läheisyydessä voi olla. Tämän takia toimenpidevelvoite tulisi kohdistaa ensi sijaisesti siikaistutuksiin. Yksikesäisen siian poikasen keskihintana voidaan pitää 0,2 /kpl. Nykyisellä läjitysalueen kalatalousmaksulla (4 400 ) on siten mahdollista hankkia noin yksikesäistä siianpoikasta. Lupamääräyksiksi ehdotetaan: Kalataloustarkkailu: Luvan haltijan on osallistuttava Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Kalatalousvelvoite: Luvan saajan on istutettava jätevesien vaikutusalueelle vuosittain kpl yksikesäisiä keskimitaltaan vähintään 10 cm:n pituisia Kymijoen tai Bengtsårin kantaa olevia siian poikasia. Mikäli on saatavilla merikutuisen siian poikasia, tulee istutuksissa käyttää ensi sijaisesti niitä. Kalatalousvelvoitteesta on laadittava kalatalousvelvoitteen toteuttamissuunnitelma, joka on toimitettava kalatalousviranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Myös toteuttamissuunnitelma voi olla osana Helsinki-Espoon merialueen kalataloudellista tarkkailua. Istutukset tai muut velvoitehoitotoimenpiteet on tehtävä ensimmäisen kerran tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavana vuonna. Kalatalousvelvoitteen sisältöä voidaan muuttaa sen rahallista arvoa muuttamatta kalanhoitotoimenpiteiden tuloksellisuuden parantamiseksi, mikäli tarkkailun tulokset tai hoitotoimenpiteistä muutoin saadut tiedot antavat siihen aihetta. Muutokset on tehtävä luvan saajan ja kalatalousviranomaisen sopimalla tavalla. Luvan saajan ja kalatalousviranomaisen kesken voidaan sopia myös muista istutuksia korvaavista toimenpiteistä. Kalanhoitotoimenpiteiden muutoksista on kuultava Helsinki-Espoon kalastusaluetta (2019 alkaen kalatalousalue). 3) Liikenneviraston meriväyläyksikkö on todennut, että hankealueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse vesilain mukaisia yleisiä kulkuväyliä (vesiväyliä) eikä merenkulun turvalaitteita. Läjitysalueen itäpuolella, noin 0,5 km:n etäisyydellä, kulkee Liikenneviraston Pentalan väylä. Liikennevirastolla ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Hankkeesta vastaavan tulee ilmoittaa Liikennevirastolle läjitystöiden lopettamisesta. Läjitystöiden loputtua läjitysalueella on suoritettava peittävä kaikuluotaus tai muu vastaava mittaus, jolla selvitetään ja varmistetaan läjitysalueen syvyysolosuhteet. Harauspöytäkirjat karttoineen sekä muut hankealueen muutostiedot tulee toimittaa Liikennevirastolle merikarttojen ylläpitoa varten. 4) Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on todennut, että alueella on pääosin voimassa ympäristöministeriön vahvistama Soukanniemi-Suvisaaristo -osayleiskaava, jossa esitetty meriläjitysalue on osoitettu vesialueeksi (W). Osayleiskaavassa ei ole vesialueelle esitetty aluevarauk-

20 20 (30) sia tai läjitystä koskevia rajoituksia. Soukanniemi-Suvisaaristo -osayleiskaavan vesialueille on Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 28 :ssä asetettu maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Meriläjitys ei ruoppausmassojen läjittämisen osalta edellytä maankäyttö- ja rakennuslain mukaista maisematyölupaa. Pieni kaistale hakemuksen mukaisesta meriläjitysalueesta sijoittuu valtuuston hyväksymän Espoon eteläosien yleiskaavan vesialueelle (W). Uudenmaan voimassa olevissa maakuntakaavoissa meriläjitysalue on osoitettu pohjoisosaltaan kuuluvaksi maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön, osittain kuuluvaksi pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhykkeeseen sekä osin ulkosaaristoon vz2 ja osin merivyöhykkeelle vz3. Hakemuksen kohteena olevaa aluetta on käytetty ruoppausmassojen läjitysalueena vuodesta Esitetty ruoppausmassojen läjittäminen kyseiselle vesialueelle ei tuota haittaa alueen käyttämiselle yleiskaavassa osoitettuun tarkoitukseen tai vaikeuta mahdollisen asemakaavan laatimista. Ruoppausmassojen läjittämisestä ei aiheudu alueen käytölle sanottavaa haittaa. Luvan myöntämiseksi voidaan nähdä olevan erityisiä syitä, sillä alueen käyttäminen ruoppausmassojen läjitykseen ja täyttöasteen kasvattaminen tukee kaavoituksen toteutumista ja alueiden kehittymistä muualla Espoossa. Luvan myöntämiselle ole esteitä. 5) Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on todennut, ettei hankkeesta arvioida aiheutuvan sellaisia vesilain mukaisia haittoja tai vahinkoja vesiympäristölle eikä -luonnolle, jotka olisivat luvan myöntämisen esteenä. Lupahakemuksessa on otettu riittävällä tasolla huomioon hankkeen mahdolliset vaikutukset merenpohjan morfologiaan, vedenlaatuun, pohjaeliöstöön, vesikasvillisuuteen, kaloihin ja kalakantoihin, vesistön käyttöön, linnustoon sekä lähimpiin suojelualueisiin. Esitetty suunnitelmaa jatkaa hankkeen vaikutusten tarkkailua osana pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailua on hyvä. Selvityksen mukaan virtaus- ja sedimentaatio-ominaisuuksiltaan alue soveltuu tyydyttäväksi läjitysalueeksi. Alueelle esitetään läjitettäväksi korkeintaan haitta-ainepitoisuustason 1C massoja, mikä edellyttää suunnitelmaa riskinhallintatoimenpiteistä. Hakemuksessa esitetyn mukaisesti alueen täyttymistä on seurattava kaikuluotausten avulla ja läjitykset on ohjattava tehtäväksi siten, että massojen pysyvyys alueella varmistetaan. Mahdollisesti pilaantuneiden sedimenttien läjityskelpoisuudet on arvioitava tapauskohtaisesti. Ruopattavaksi suunnitelluilla alueilla (Finnoon alueen rakennushanke, Haukilahden venesataman laajennus- ja väylähanke, sekä Soukan venesatama) sijaitsee potentiaalisesti happamia sulfidisavia. Ruopattujen sulfidisavien läjittäminen mereen heti ruoppauksen jälkeen ehkäisee massojen muuntumista happamaksi sulfaattimaaksi. 6) Museovirasto on todennut, että Rövargrundetin läjitysalue sijaitsee merenkulun historian kannalta kiinnostavassa saaristoympäristössä, koska

21 21 (30) Kytön saaren pohjoispuolella on vanhojen karttojen mukaan kulkenut saaristoväylä vuosisatojen ajan. Noin kahden kilometrin päässä läjitysalueesta lounaaseen Östergadden ja Systrarna -saarien ympäristöstä tunnetaan useampia vanhoja laivanhylkyjä. Näin ollen sitä merialuetta, jossa läjitysalue sijaitsee, voidaan pitää potentiaalisena vedenalaisen kulttuuriperinnön löytöjen alueena. Koska läjitysalue, jonka rajaus pysyy jatkossa samana, on kuitenkin ollut pitkään käytössä, on sen merenpohja jo läjitystoiminnan muuttamaa. Vedenalaisen kulttuuriperinnön selvitys ei näin ollen tuottaisi tietoa todellisesta alkuperäistilanteesta kulttuuriperinnön osalta. Museovirastolla ei ole huomautettavaa hankkeesta eikä vesilain mukaisen luvan myöntämiselle ole vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelun näkökulmasta estettä. MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. HAKIJAN SELITYS Hakija on todennut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 1) lausunnon osalta, että läjitysalueen arvioinnin osalta mallinnukseen tuloksiin jää aina epävarmuutta, mutta mallinnuksen avulla on kuitenkin saatavissa mittauksia kattavampi näkemys eri olosuhteiden vaikutuksesta virtauksiin. Käytännössä virtausmallin kalibrointi mittausdatalla voi olla hankalaa. Mittausdata edustaa vain mittausten aikana vallinneita olosuhteita, jolloin mallin kalibrointi kattavasti voi olla mahdotonta. Lisäksi olosuhteissa esiintyy välillä tekijöitä, joita ei pystytä mallintamaan. Esimerkiksi Helsingissä vastaavan ruoppausmassojen meriläjitysalueen virtausmallin kalibrointi mittausdatalla ei onnistunut ja syyksi epäiltiin mittausaikana ilmeisesti tapahtunutta kumpuamista. Simpukoiden haitta-ainepitoisuuksien osalta korostetaan, että Rövargrundetin alueelle on ollut nykyisellä luvalla sallittua läjittää Sedimenttien ruoppaus- ja Iäjitysohjeen (Ympäristöministeriö Ympäristöopas 117) tason 1 alittavia rakentamiseen kelpaamattomia ruoppausmassoja. Tason ollessa 1 ja 2 raja-arvon välissä, on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tullut arvioida Iäjityskelpoisuus tapauskohtaisesti. Läjitetyt ruoppausmassat ovat pääosin olleet peräisin yksityiskiinteistöjen pienruoppauksista, jotka on toteutettu vesirakennusilmoituksilla. Läjitysalueella ei siis pitäisi olla läjitystoiminnan seurauksena haitta-aineita, jotka voisivat levitä ympäristöön. Läjitysalueen etelä- ja itäpuolella kulkee vesiliikenneväyliä, joista simpukkatutkimuksessa esille tuodut TBT-pitoisuudet voivat olla peräisin. Tulevan vuoden läjitysten aikatauluttaminen on mahdotonta. Ruoppausten ajoittuminen voi riippua hankkeiden lupaehdoista, ruoppausurakoitsijoiden eri hankkeiden keskinäisistä aikatauluista ja lisäksi hankkeita vielä mahdol-

22 22 (30) lisesti kilpailutetaan huhtikuun lopun jälkeen. Pienten yksityisten hankkeiden aikataulut selviävät noin kuukauden varoitusajalla. Hakija on ehdottanut, että läjityssuunnitelma pitää sisällään aluerajauksen koko läjitysalueesta, jota suunnitellaan käytettäväksi kuluvana vuonna, mutta että aikataulua läjityksille ei suunnitelmaan sisällytetä. Hakija on toimittanut erillisen asiantuntijalausunnon lupahakemukseen liittyvän riskiarvion osalta. Asiantuntijalausunnossa on todettu muun muassa, että MAC-EQS enimmäispitoisuudet soveltuvat vuosikeskiarvoja paremmin riskinarvointiin, koska arvioitava toiminta ja läjitystoiminnasta johtuvat mahdolliset pitoisuuslisäykset vesipatsaassa ovat satunnaisia ja lyhytkestoisia. MAC-EQS arvot on asetettu tasolle, jonka voidaan varovaisuusperiaatteen mukaan olettaa olevan turvallinen satunnaisten pitoisuushuippujen suhteen. Vaikka PCDD/F- ja PCB-yhdisteille ei ole täysin soveltuvia vertailuarvoja, on arvioinnissa käytetty yleisesti käytössä olevia ja Ympäristöhallinnon oppaassa (23/2007) esitettyjä vesieliöiden ekotoksisuustesteistä johdettuja viitearvoja (NOECaq). NOECaq-arvot kuvaavat pitoisuustasoa, josta ei havaita mitattavia vaikutuksia testieliöissä ja näin ollen kyseistä pitoisuustasoa voidaan pitää riittävän konservatiivisena. Lisäksi PCDD/F- ja PCB-yhdisteet ovat erittäin niukkaliukoisia, eikä niitä voi esiintyä vedessä liuenneena merkityksellisinä pitoisuuksia. Yleisesti ottaen riskinarvioinnin luonteeseen kuuluvat oletukset haittaaineiden ympäristöominaisuuksista ja käyttäytymisestä sekä terveysperusteisista ja ekologisista reseptoreista ja niiden altistumisesta. Nämä oletukset määräytyvät varovaisuusperiaatteen ja yleisten käytäntöjen mukaisesti. Näin tehtyihin oletuksiin pohjautuva riskinarviointi ja siinä esitetyt laskennalliset haitta-ainepitoisuudet ja pitoisuuksista aiheutuvat vaikutukset ennemminkin yliarvioivat todellisia vaikutuksia. Vaikutusten arvioinnissa sovelletut viitearvot on johdettu ekotoksisuustestien tuloksista. Tutkimusaineiston määrästä, laadusta ja luotettavuudesta riippuen viitearvojen määrityksessä käytettävät turvakertoimet vaihtelevat välillä Kertoimien avulla viitearvo asetetaan riittävän alhaiselle pitoisuustasolle, jolla suojellaan yhteisöjen herkimpiäkin lajeja. Ottaen huomioon nämä varovaisuusperiaatteen mukaiset menettelyt prosessin eri tasoilla, on turvallista olettaa, että todelliset haitta-ainepitoisuudet, joille eliöt altistuvat Rövargrundetin meriläjitysalueella ja niistä aiheutuvat vaikutukset ovat arvioitua vähäisempiä. Riskinarvion perusteella ei ole ympäristönsuojelullisia esteitä läjittää Rövargrundetin meriläjitysalueelle suuriakaan massamääriä, joiden haittaainepitoisuudet ovat tasolla 1 C. Edelleen riskiarvion perusteella tapauskohtainen tarkastelu on tarpeellinen vain niissä tapauksissa, että läjitettävässä massassa todetaan suurina pitoisuuksina haitta-aineita, jotka ovat nyt arvioituja haitta-aineita helpommin kulkeutuvia. Tapauskohtainen tarkastelu on tarpeellinen myös niissä tapauksissa, että massoissa todetaan haitta-aineita, joille ei ole esitetty pitoisuusrajoja sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa.

23 23 (30) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen 2) lausunnon osalta hakija on todennut, että sillä ei ole huomautettavaa nykyistä kalatalousmaksua rahallisesti vastaavan kalatalousvelvoitteen (esimerkiksi siian poikasten istutus) asettamista läjitysalueelle. Tarvittaessa kalatalousvelvoitteen sisältöä on voitava luvan voimassaolon aikana muuttaa kalatalousviranomaisen kanssa yhdessä erikseen sovittavalla tavalla. Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen 5) lausunnon osalta hakija on todennut, että on todennut, että pohjan topografian ja kaltevuussuunnan sekä vesisyvyyden perusteella suunniteltu läjitysalue täyttää hyvän läjityspaikan kriteerit. Lisäksi alueelle laaditun riskiarvion perusteella alueelle voidaan sijoittaa pitoisuustasolla 1C olevia ruoppausmassoja, minkä perusteella alue täyttää myös tältä osin hyvän läjitysalueen kriteerit. Hakijalla ei ole huomautettavaa Liikenneviraston meriväyläyksikön 3), Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen 4) ja Museoviraston 6) lausunnoista. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Aluehallintovirasto myöntää Espoon kaupungille luvan ruoppausmassojen läjittämiseen Rövargrundetin meriläjitysalueelle yhteisellä vesialueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ( ) mukaisesti Espoon kaupungissa. Läjitysalueen rajat on esitetty päätöksen liitteellä 2. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Yleiselle kalatalousedun aiheutuvan haitan kompensoimiseksi on hakijalle määrätty kalatalousvelvoite lupamääräyksen 5 mukaisesti. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia määräyksiä. 1. Rövargrundetin meriläjitysalueelle saadaan läjittää Espoon merialueiden ruoppauksessa syntyneitä massoja enintään 1 milj. m 3 ktr tason N m alapuolelle seuraavien koordinaattijärjestelmässä ETRS-GK25 esitettyjen kulmapisteiden (x,y) rajaamalle alueelle

24 24 (30) Läjitysalue on merkittävä merelle asianmukaisella tavalla esimerkiksi näkyvillä poijuilla. 2. Meriläjitysalueelle saadaan läjittää hyötykäyttöön soveltumattomia pehmeitä ruoppausmassoja, joiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuudet sijoittuvat Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita I/2015) mukaisille pitoisuustasoille 1, 1A tai 1B. Alueelle saadaan lisäksi läjittää pitoisuustason 1C mukaisia ruoppausmassoja, joiden läjityskelpoisuudesta, läjitystavasta ja ympäristövaikutuksista on tehty erillisselvitys. Läjitys voidaan toteuttaa, jos selvityksen perusteella voidaan osoittaa, että haitalliset aineet eivät aiheuta ympäristönsuojelulain 1 luvun 5 :n mukaista ympäristön pilaantumista. Selvitys hyväksytään erikseen vesilain mukaisen ruoppaushakemuksen tai ruoppausilmoituksen käsittelyn yhteydessä. Jos läjitettävissä massoissa epäillään olevan haitallisia aineita, joille ei ole esitetty pitoisuustasoja, laaditaan niiden osalta erillinen hankekohtainen riskinarvio. Ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden arviointiin sovelletaan Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjetta (2015) tai myöhemmin päivitettyä ruoppausja läjitysohjetta. 3. Läjittämisestä on vuosittain laadittava suunnitelma aikatauluineen. Suunnitelma on toimitettava kunkin vuoden huhtikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. Vuosittain huhtikuun loppuun mennessä on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Espoon Suvisaariston yhteisen vesialueen osakaskunnalle selvitys edellisenä vuonna alueelle läjitetyistä massoista. Selvityksestä on käytävä ilmi läjitysaika, läjitysmäärät, mistä hankkeista läjitetyt massat ovat peräisin sekä massojen laatu mukaan lukien tarvittaessa haitallisten aineiden määritystulokset, riskinarviot sekä arvio haitallisten aineiden kokonaismääristä. 4. Luvan saaja on vastuussa läjityksestä aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. Läjittämisestä mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 5. Luvan saajan on istutettava hankkeen vaikutusalueelle vuosittain luvan voimassaoloajan kpl 1-kesäisiä keskimitaltaan vähintään 10 cm:n pituisia Kymijoen tai Bengtsårin kantaa olevia siian poikasia. Mikäli on saatavilla merikutuisen siian poikasia, tulee istutuksissa käyttää ensi sijaisesti niitä. Kalatalousvelvoitteesta on laadittava kalatalousvelvoitteen toteuttamissuunnitelma, joka on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksyttäväksi kol-

25 25 (30) men kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Istutukset on tehtävä ensimmäisen kerran tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavana vuonna. Kalatalousvelvoitteen sisältöä voidaan muuttaa sen rahallista arvoa muuttamatta kalanhoitotoimenpiteiden tuloksellisuuden parantamiseksi, mikäli tarkkailun tulokset tai hoitotoimenpiteistä muutoin saadut tiedot antavat siihen aihetta. Muutokset on tehtävä luvan saajan ja kalatalousviranomaisen sopimalla tavalla. Luvan saajan ja kalatalousviranomaisen kesken voidaan sopia myös muista istutuksia korvaavista toimenpiteistä. Kalanhoitotoimenpiteiden muutoksista on kuultava Helsinki-Espoon kalastusaluetta (2019 alkaen kalatalousalue). Mikäli muutoksista ja istutuksia korvaavista toimenpiteistä ei päästä yksimielisyyteen, luvan saajan on saatettava asia aluehallintoviraston ratkaistavaksi. 6. Luvan saajan on tarkkailtava vuosittain läjitysten vaikutuksia merialueen tilaan ja läjitysmassojen pysyvyyttä läjitysalueella Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla ja vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmaehdotukset on toimitettava edellä mainituille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailun tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmassa mainittuina aikoina Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna. 7. Läjitysten loputtua läjitysalueen pinta on peitettävä pitoisuustason 1 tai 1A ruoppausmassoilla siten, että läjitetyt massat pysyvät mahdollisimman hyvin paikoillaan ja niiden ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Suunnitelma läjitysalueen viimeistelemiseksi on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa läjitysten loputtua tai viimeistään Luvan saajan on läjitysten loputtua selvitettävä vuoden kuluessa läjitysalueen korkeustaso sekä toimitettava tulokset karttatietoineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Liikenneviraston meriväyläyksikölle. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa vuoden 2028 loppuun saakka.

26 26 (30) Perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Hankkeen tarkoitus Espoon kaupungilla on tarpeita tulevaisuudessa läjittää ranta- ja vesirakentamisessa syntyviä rakentamiseen kelpaamattomia ruoppausmassoja merialueelle. Rövargrundetin alueelle on vuodesta 1983 vuoteen 2016 mennessä läjitetty noin m 3 rakentamiseen kelpaamattomia ruoppausmassoja. Alueelle on sijoitettu ja tultaisiin sijoittamaan ruoppausmassoja kaupungin omista hankkeista sekä yksityisten rannan omistajien hankkeista. Tulevia näköpiirissä olevia Espoon kaupungin ruoppaushankkeita ovat muun muassa Finnoon alueen rakennushankkeen ruoppaus, Haukilahden venesataman laajennuksen ja väylän ruoppaukset sekä Soukan venesataman ruoppaus. Hankkeesta saatava hyöty Hankkeesta on merkittävää hyötyä Espoon kaupungille, joka pystyy sijoittamaan ruoppausmassoja kustannustehokkaasti kohtuullisen matkan päähän ruoppauspaikoista. Hankkeesta hyötyy myös ympäristö, johon kohdistuvat vaikutukset ruoppausmassojen merikuljetuksista ja meriläjityksestä ovat huomattavasti maakuljetuksia ja maaläjityksiä pienemmät. Läjitysmassojen sijoittaminen eri hankkeista hallitusti samalle alueelle vähentää myös läjitysalueesta vesiympäristölle aiheutuvaa haittaa sekä mahdollistaa läjitysten vaikutusten pidempiaikaisen ja yhtenäisen seurannan. Läjitysalueesta saatavaa hyötyä on kokonaisuutena arvioiden pidettävä taloudellisesti merkittävänä. Hankkeesta aiheutuvat menetykset Hankkeesta aiheutuu jonkin verran haitallisia vaikutuksia vesiympäristöön. Haitat ovat kuitenkin paikallisia ja pääosin alueen täyttyessä poistuvia. Hankkeesta aiheutuvat haitat arvioidaan hyötyihin nähden vähäisiksi. Sedimentin mukana alueelle kulkeutuvien haitta-aineiden vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten terveyteen on arvioitu riskinarviossa. Haitta-aineiden vaikutusten todennäköisyys ja laajuus huomioon ottaen läjitysten aikaiset tai pitkän aikavälin kulkeutumisriskit eivät kokonaisuutena ole merkittäviä silloin, kun läjitykset tehdään lupamääräysten mukaisesti. Alueella aiemmin toteutettujen läjitysten ja niitä koskevien tarkkailujen perusteella aluehallintovirasto pitää Rövargrundetin meriläjityspaikkaa tyydyttävänä. Aluehallintovirasto on rajannut alueen käyttöä siten, että läjityksiä saadaan tehdä vain tason N m alapuolelle. Kun haitallisia aineita sisältävät massat peitetään puhtailla massoilla ja täyttötaso on edellä esitetty, voidaan hankkeen haitallisia vaikutuksia pienentää.

27 27 (30) Hankkeesta aiheutuu haittaa alueen pohjaeläimille sekä ja siian lisääntymiselle ja jossain määrin kalastukselle. Haitta on kuitenkin paikallinen ja läjitysalueen täytyttyä ainakin osittain palautuva. Haittaa kompensoidaan lupamääräyksessä 5 määrätyllä kalatalousvelvoitteella tehtävillä toimenpiteillä. Haitta-ainepitoiset läjitysmassat Hankkeen vaikutusten arvioimiseksi ja meriympäristön suojelemiseksi on ruoppausmassojen läjityskelpoisuus selvitettävä ennen läjitystä. Läjityskelpoisuuden arvioinnissa käytetään Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjetta (Ympäristöhallinnon ohjeita I/2015) tai myöhemmin päivitettyä ohjetta. Rövargrundetin meriläjitysalueelle saadaan läjittää hyötykäyttöön soveltumattomia pehmeitä ruoppausmassoja, joiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuudet sijoittuvat ohjeen pitoisuustasoille 1, 1A tai 1B. Aluehallintovirasto arvioi, että alue on Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen mukainen tyydyttävä eikä hyvä läjitysalue. Siksi sinne ei voida läjittää pitoisuustason 1C ruoppausmassoja ilman, että niiden läjityskelpoisuudesta ja ympäristövaikutuksista tehdään erillisselvitys. Natura, luonnonsuojelualueet sekä meren- ja vesienhoitosuunnitelma Lähin Natura verkostoon kuuluva suojelualue on Kirkkonummen saaristo läjitysalueelta reilut 2,5 km avomerelle päin. Hankkeen toteuttaminen ei merkittävästi heikennä Natura-alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi se on liitetty Natura 2000-verkostoon. Lähimpänä läjitysaluetta sijaitsevat suojelualueet ovat Stora Herrön metsäalue noin 1,5 km läjitysalueelta luoteeseen, Långgrundin luonnonsuojelualue samannimisellä luodolla noin kaksi kilometriä läjitysalueelta koilliseen. Kytön rantaniittyalue noin 1,5 km läjitysalueelta kaakkoon. Hanke ei vaikuta etäällä sijaitseviin terrestrisiin suojelualueisiin. Lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä läjitysalueelta on lintujen lisääntymiselle ja muutolle kansainvälisesti merkittäviä alueita (IBA) ja kansallisesti merkittäviä alueita (FINIBA). Lisäksi läjitysalueen läheisyydessä on maakunnallisesti tärkeinä pidettäviä lintualueita (MAALI). Etäisyydestä ja hankkeen luonteesta johtuen ei hankkeesta aiheudu haittaa linnustolle. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2021 mukaan ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi ja tavoitteena on hyvän tilan saavuttaminen viimeistään vuonna Hanke ei lupamääräysten mukaan toteutettuna ennalta arvioiden vaikuta haitallisesti vesienhoitosuunnitelman tai merenhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Kaavoitus Voimassa olevassa osayleiskaavassa tai laadinnassa olevassa osayleiskaavassa läjitysalueelle ei ole esitetty aluevarauksia tai läjitystä koskevia

28 28 (30) rajoituksia. Hanke ei ole kaavan vastainen tai vaikeuta merkittävästi kaavan laatimista. Tarkkailut Tarkkailua koskevat määräykset on annettu läjityksestä aiheutuvien vaikutusten tarkkailemisen varmistamiseksi ja läjityksen valvomiseksi ja päätöksen perusteiden oikeellisuuden seuraamiseksi. Kalatalousvelvoite Kalatalousvelvoitteeksi on määrätty siian poikasten istuttaminen hankkeen vaikutusalueelle. Istutusvelvoite on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen kompensoimiseksi. Velvoitteen suuruutta määrättäessä on otettu huomioon hankkeesta aiheutuvien haittojen laatu ja suuruus, vesialueella ilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesialueen kalataloudellinen arvo. Määräaikaisuus Lupa on myönnetty määräaikaisena. Läjitysalueen käyttö yleisenä läjitysalueena edellyttää, että luvan myöntämisen edellytyksiä arvioidaan uudelleen määräajoin. Kymmenen vuoden määräaikaa on pidettävänä riittävänä aikana luvan sallimien ruoppausmassojen läjitysten toteuttamiseksi. Etuvertailu Hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Sovelletut säännökset Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen Vesilain (587/2011) 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta, 5, 6, 7, 8, 10, 11, 14, 15 ja 18 sekä 11 luvun 21 Aluehallintovirasto ottaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen, Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen, Liikenneviraston meriväyläyksikön, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ja Museoviraston vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KORVATTAVA PÄÄTÖS Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 78/2008/2.

29 29 (30) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista vuodelle 2017 annetun valtioneuvoston asetuksen (1353/2016) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Maksutaulukon mukaan yli m 3 ktr vesialueen täyttöä koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Espoon kaupunki, kaupunkitekniikan keskus Espoon kaupunki Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousviranomainen Liikennevirasto, meriväyläyksikkö Museovirasto Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja internetissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Espoon kaupungin ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa

30 30 (30) MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Läjitysalueen kartta Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Päivi Jaara ja Ville Salonen. Asian on esitellyt Ville Salonen. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan viimeisellä sivulla.

31 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, sijaintikunta ja vaikutusalueen kunnat ja niiden ympäristönsuojeluviranomaiset, sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: postiosoite: puhelin: faksi: sähköposti: aukioloaika: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs PL 204, Vaasa vaasa.hao@oikeus.fi klo Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

32 Liite 2