OPPITUNTI 1: ONNETTOMUUDET VOI ITSE EHKÄISTÄ

Transkriptio

1 OPPITUNTI 1: ONNETTOMUUDET VOI ITSE EHKÄISTÄ Copyright: 2014 SPEK, Tekstit: Eevi-Kaisa Yrjölä, Ulkoasu: HUVILA Brand & Design, ISBN: , Kopiointirajoitus: Tämän sähköisen oppimateriaalin kopioiminen ja jakaminen opetustarkoituksiin on sallittu. Teoksen muuttaminen tai käyttäminen kaupalliseen tarkoitukseen on ehdottomasti kielletty.

2 1. PIIPPAAKO SINULLA? Palovaroitin Tulipalossa vaarallisinta on savu. Kun verhot tai huonekalut syttyvät palamaan, niistä kehittyy nopeasti ja paljon myrkyllistä savua. Yksikin henkäys saattaa tainnuttaa ihmisen. Savu nousee aluksi huoneen yläosaan, jossa toimiva palovaroitin tunnistaa sen ja alkaa hälyttää. Tällöin asukkaat havaitsevat vaaran ajoissa, vaikka he nukkuisivat toisessa huoneessa. Vain toimiva palovaroitin antaa aikaa pelastautua tulipalosta. Jotta palovaroitin tunnistaisi savun mahdollisimman nopeasti, se kiinnitetään kattoon, vähintään puolen metrin päähän katon rajasta. Palovaroitinta ei kannata pitää esimerkiksi kaapin päällä tai seinässä, koska sieltä se ei välttämättä tunnista savua riittävän ajoissa tai pahimmassa tapauksessa ollenkaan. Palovaroittimia pitää olla asunnon jokaisessa kerroksessa yksi jokaista alkavaa kuuttakymmentä neliömetriä kohden. Esimerkiksi yksikerroksisessa 62 neliömetrin kerrostaloasunnossa täytyy olla kaksi palovaroitinta. Kaikkein turvallisinta on kiinnittää palovaroitin jokaisen makuuhuoneen kattoon ja eteiseen jonka kautta tulipalosta yleensä poistutaan. Palovaroitin toimii paristolla. Siksi varoitin pitää testata kerran kuussa ja aina, kun on ollut muutaman päivän poissa kotoa. Paristo on saattanut tällä välin tyhjentyä. Palovaroitin testataan pitämällä testinappulaa pohjassa, kunnes varoittimesta kuuluu hälytysääni. Jos ääntä ei kuulu, paristo on saattanut loppua ja se täytyy vaihtaa. Palovaroitin täytyy asentaa myös kesämökille ja esimerkiksi aittarakennukseen jossa nukutaan. Kosteus ja kylmyys voivat rikkoa varoittimen, joten heti talven jälkeen se täytyy testata. Hyvä muistisääntö on testata palovaroitin aina kuukauden 11. päivä. Paristo kannattaa myös varmuuden vuoksi vaihtaa joka vuosi, esimerkiksi 1.12., jolloin vietetään pohjoismaista palovaroitinpäivää. Palovaroitin ilmoittaa tyhjenevästä paristosta päästämällä vaimeita hälytysääniä, jolloin se on vaihdettava välittömästi.

3 2. TUTTU YMPÄRISTÖ YLLÄTTÄÄ Kodin vaaranpaikkojen kartoittaminen Tapaturmat luokitellaan usein kolmeen luokkaan: tieliikennetapaturmiin, työtapaturmiin ja koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin. Kun kaikki tapaturmat lasketaan yhteen, saadaan synkkä luku. Suomalaisille sattuu vuoden aikana lähes tapaturmaa. Runsas 70 % on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia. Ihmiset satuttavat itsensä useimmiten tavallisissa arkisissa askareissa, kun he kompastuvat, liukastuvat, kaatuvat tai putoavat omassa kodissaan. Kotona vaanii yllättävän paljon pieniä vaaroja: matonreuna, liukas porras tai lattia, lattialla lojuva tavara tai sähköjohto saattaa selättää ja hutera jakkara keikata juuri korkealle kurottaessa. Kaiken lisäksi voi syttyä tulipalo esimerkiksi valaisimesta tai sähkölaitteesta, jonka ympärille on kerääntynyt pölyä. Sähkölaitteista syttyykin eniten tulipaloja. Kuolemaan johtava tulipalo saa tavallisimmin alkunsa tupakoinnista, kun ihminen nukahtaa tupakoidessaan ja hänen vaatteensa tai huonekalun tekstiilit syttyvät palamaan. Kotona piileviä vaaroja voi välttää helposti pitämällä koti siistinä ja tavarat paikoillaan. Vaaranpaikkoja voi kuitenkin olla vaikeaa huomata tutussa ja turvallisen tuntuisessa kodissa. Pelastuslaki tiivistää tavallisen ihmisen vastuun paloturvallisuudesta tehokkaasti: Jokaisen on oltava huolellinen tulipalon tai muun onnettomuuden, vaaran ja vahingon välttämiseksi. Alla oleva lista auttaa katsomaan kotia turvallisuuden näkökulmasta ja helpottaa huomaamaan yleisimmät vaaranpaikat. Lista kannattaa käydä läpi aina viikkosiivouksen yhteydessä. Ovatko tavarat siististi hyllyillä eivätkä putoile? Usein käytössä olevat tavarat kannattaa säilyttää alahyllyillä sopivalla korkeudella, jotta ei tarvitsisi kurkotella, varsinkaan huteran jakkaran varassa keikkuen. Ovatko matot suorassa ja liukuesteet paikoillaan? Matot kannattaa pitää suorassa vaikkapa teipin avulla ja hankkia mattojen alle sekä portaisiin liukuesteet.

4 Kylpyhuoneeseen voi hankkia kumimaton, jos lattia on muuten märkänä liukas. Näin kukaan ei kompastu eivätkä matot liu u jalkojen alla. Ovatko kulkureitit vapaita tavarasta? Kulkureiteillä lojuvat tavarat lisäävät kompastumisen vaaraa ja tulipalon voimakkuutta, jos sellainen syttyy. Onko keittiöjakkaratukeva? Käsituellinen tukeva keittiöjakkara kuuluu kodin perusvarustukseen. Jos löydät kotoasi huteran jakkaran, se joutaa kaatopaikalle. Ovatko sähköjohdot siististi nipuissa ja poissa tieltä? Risteilevät sähköjohdot voi sitoa kasaan esimerkiksi nippusiteillä niin, että kukaan ei kompastu niihin. Ovatko sähkölaitteet turvallisia? Pölyt pitää pyyhkiä tai imuroida sähkölaitteista ja niiden ympäriltä säännöllisesti. Muista imuroida myös jääkaapin takaa kerran kuussa! Tarkista myös, että ilma pääsee kiertämään sähkölaitteiden ympärillä, jotta ne eivät ylikuumene. Ovatko sähkölaitteet kunnossa? Reistailevat sähkölaitteet ja rikkinäiset sähköjohdot täytyy viedä korjattavaksi tai ostaa kokonaan uudet. Tee-se-itse-viritelmät ovat hengenvaarallisia. Onko liesi ja sen ympäristö vapaa tavaroista? Lieden läheisyydessä ei saa säilyttää mitään palavaa tavaraa. Talouspaperitelineet, öljypullot, muoviastiat ja patalaput kuuluvat turvallisen etäisyyden päähän liedestä, jotta ne eivät vahingossa joudu tai unohdu lieden päälle. Saatko ikkunat auki? Hätätilanteessa ikkuna pitää saada nopeasti auki, joten aina siivouksen yhteydessä kannattaa tarkistaa, että ikkunoiden avauskahvat ovat paikoillaan ja ne aukeavat helposti. Ovatko valaisimet turvallisia? Hyvä valaistus etenkin portaissa on tärkeää turvallisuuden kannalta, mutta valaisimissakin piilee vaaransa. Käy kaikki valaisimet läpi ja tarkista, että lukulamput on kiinnitetty tukevasti seinään ja ne pysyvät pystyssä pöydällä. Katso myös, että valaisimet ovat riittävän etäällä tekstiileistä, kuten verhoista, lakanoista ja huonekaluista. Kuivatetaanko kotonasi pyykit turvallisesti? Sauna on vain saunomista varten, ja pyykit kuivuvat turvallisimmin kuivaushuoneessa. Vaatteita ei pidä kuivattaa myöskään sähköpatterin päällä.

5 3. LIIKUNNAN ILOA VAI PÄÄTÖNTÄ MENOA? Vapaa-ajan tapaturmien välttäminen 14-vuotiaille sattuu eniten sairaalahoitoa vaativia tapaturmia liikunta- ja urheilutilanteissa. Liikuntaa ei missään tapauksessa tarvitse vältellä tapaturmien pelossa. Liikuntaturvallisuutta voi parantaa pienillä keinoilla. Kannattaa miettiä, mitkä ovat harrastamasi lajin riskit. Esimerkiksi salibandyssa voi loukata polven tai jalkapallossa pallo osua silmään. Varsinkin jääkiekko on hurja laji, jossa sattuu ja tapahtuu. Kun tiedostat lajin riskit, osaat varoa niitä ja liikkuminen on turvallisempaa. Urheiluvammoja voi torjua, kun noudattaa pelisääntöjä, käyttää malttia ja kunnioittaa fair play -henkeä. Urheilija huolehtii itse siitä, että hänellä on lajiin tarkoitetut hyväkuntoiset varusteet ja suojat. Tieliikennelain mukaan jokaisen pyöräilijän on käytettävä kypärää. Sen pitäisikin olla itsestäänselvyys pyöräilijöille, skeittaajille, rullaluistelijoille ja lumilautailijalle. Pimeässä jalankulkijan tulisi aina käyttää heijastinta. Vinkkejä turvalliseen liikuntaan: Tee aina kunnollinen alkulämmittely ja loppuverryttely. Käytä lajin vaatimia suojia. Noudata lajin sääntöjä ja fair play -henkeä. Ennen harjoitusta teippaa löysät nilkat ja parantele kunnolla aiemmat vammat.