Kouluverkkoselvitys sekä selvitys vaihtoehtoisista tavoista vaikuttaa perusopetuksen kustannuskehitykseen

Transkriptio

1 Kouluverkkoselvitys sekä selvitys vaihtoehtoisista tavoista vaikuttaa perusopetuksen kustannuskehitykseen Sivistyslautakunta

2 2 Sisällysluettelo 1. KOULUVERKKOSELVITYS SEKÄ SELVITYS VAIHTOEHTOISISTA TAVOISTA VAIKUTTAA PERUSOPETUKSEN KUSTANNUSKEHITYKSEEN KOULUVERKKOSELVITYKSEN TOIMEKSIANTO: JÄMSÄN KAUPUNGIN TALOUDELLINEN TILANNE KOULUTUSKUSTANNUKSET PERUSOPETUKSESSA OPPILAS- JA VÄESTÖENNUSTEET HENKILÖSTÖN LUONTAINEN POISTUMA KOULUVERKON SOPEUTTAMINEN SÄÄDÖSTAUSTA JA TOIMIVALTA: KOULUVERKKOSELVITYKSEN MERKITYS KOULUVERKON SOPEUTTAMISESSA KOULUVERKKOSELVITYKSEN MERKITYS TALOUDEN SOPEUTTAMISESSA TARKASTELUN KOHDE ESIOPETUSJÄRJESTELYT TARKASTELUN KOHTEENA OLEVILLA ALUEILLA JUOKSLAHDEN KOULU JUOKSLAHDEN KOULUN TOIMINTOJEN SIIRTÄMINEN VITIKKALAN KOULUUN JUOKSLAHDEN KOULUN TOIMINTOJEN SIIRTÄMINEN KAIPOLAN KOULUUN JUOKSLAHDEN KOULUN TOIMINTOJEN SIIRTÄMINEN MÄNTYKALLION KOULUUN JUOKSLAHDEN SEKÄ KOSKENPÄÄN KOULUJEN TOIMINTOJEN SIIRTÄMINEN MÄNTYKALLION KOULUUN KOSKENPÄÄN KOULU LÄNKIPOHJAN KOULU KOULUVERKON SOPEUTTAMISEN VAIKUTUKSET TALOUTEEN KOULURAKENNUSTEN ARVOT KAUPUNGIN KIRJANPIDOSSA JA KOULUJEN LAKKAUTTAMINEN KOULUVERKKORAKENNE SÄILYY LV MUKAISENA JA LUONTAINEN POISTUMA (ELÄKELÖITYMINEN, MÄÄRÄAIKAISUUDET) HYÖDYNNETÄÄN OPETUSRYHMIÄ YHDISTÄMÄLLÄ JUOKSLAHDEN KOULU LV KOSKENPÄÄN KOULU LÄNKIPOHJAN KOULU LV MÄNTYKALLION KOULU LV VITIKKALAN KOULU LV KAIPOLAN KOULU LV PAUNUN KOULU LV KANKARISVEDEN KOULU LV KUOREVEDEN KOULU LV KOULURAKENNUSTEN KUNTO JA RAKENNUSTEN JA/TAI PIHA-ALUEIDEN VAATIMAT KUNNOSTUKSET JUOKSLAHDEN KOULU (OTE KUNTOTUTKIMUKSEN YHTEENVEDOSTA) LÄNKIPOHJAN KOULU (OTE KUNTOTUTKIMUKSEN YHTEENVEDOSTA) KOSKENPÄÄN KOULU (OTE KUNTOTUTKIMUKSEN YHTEENVEDOSTA) KOULUKIINTEISTÖN MERKITYS KYLÄN HARRASTUSTOIMINNAN KESKUKSENA KOULUJEN LAKKAUTTAMISEN VAIKUTUKSET KOULUMENESTYKSEEN TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSESTA TOIMEKSIANTO SELVITTÄÄ VAIHTOEHTOISET TAVAT VAIKUTTAA KUSTANNUSKEHITYKSEEN JA TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET OPETUKSEN TASOON, MÄÄRÄÄN JA TALOUTEEN YLEISOPETUKSEN TUNTIKEHYKSEN PIENENTÄMINEN VUOSILUOKKIEN 5-6 SIIRTÄMINEN PIENILTÄ KOULUILTA ISOMPIIN YKSIKÖIHIN VALINNAISAINEIDEN RYHMÄRAJAN NOSTAMINEN ERITYISOPETUKSEN JA OHJAAJAPALVELURESURSSIN PIENENTÄMINEN SEKÄ PIENLUOKKAPAIKKOJEN TUKIJAKSOISTA LUOPUMINEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN LAKKAUTTAMINEN...57

3 11.6. VALINNAISEN A2 -KIELEN LAKKAUTTAMINEN PAUNUN LIIKUNTAPAINOTTEISEN LUOKAN TOIMINNAN LOPETTAMINEN TOIMENPITEIDEN VAIKUTUS KOULUTUKSELLISEEN TASA-ARVOON KOHDENNETTUUN VALTION ERITYISAVUSTUKSEEN (NS. AVUSTUS OPETUSRYHMIEN PIENENTÄMISEKSI) VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIEN VARAAMINEN KOSKENPÄÄN VANHEMPAINYHDISTYKSEN MIELIPIDE: LÄNKIPOHJAN VANHEMPAINYHDISTYKSEN MIELIPIDE: KUNTALAISEN MIELIPIDE (HENKILÖ ON KIELTÄNYT NIMENSÄ JULKAISUN KAUPUNGIN VERKKOSIVUILLA): ISMO REITMAAN MIELIPIDE: YHTEENVETO TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSISTA KÄYTTÖTALOUTEEN LIITTEET 69 3

4 4 1. Kouluverkkoselvitys sekä selvitys vaihtoehtoisista tavoista vaikuttaa perusopetuksen kustannuskehitykseen Jämsän kaupunginvaltuusto on / 81 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2018 ja taloussuunnitelman vuosille Talousarviossa sivistystoimialan osalta todetaan, että kaupungin taloudellisen tilanteen johdosta talousarvioesitykseen liittyy joukko valmistelutoimia koskien vuotta Näillä valmistelutoimilla tähdätään sekä rakenteellisiin muutoksiin että palvelutarjonnan supistamiseen. Myös palvelujen tasoon selvityksillä voi olla vaikutuksensa. Ensisijaisesti haetaan ratkaisuja, joissa niin ei ole tarvetta tehdä. Em. toimenpiteet ovat ne keino, joilla arvioituja luontaisia palvelussuhteiden päättymisiä voidaan hyödyntää. Perusopetuksen osalta kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa 2018 ja taloussuunnitelmassa vuosille todetaan, että oppilasennusteen perusteella esitetään valmisteltavaksi vuoden 2018 aikana kouluverkkoselvitys, jossa tarkastellaan oppilasvähenemän vaikutuksia kustannuksiin nykyrakenteessa ja vaihtoehtoisia ratkaisumalleja asiassa. Samalla tulee tarkasteltavaksi vaihtoehtoiset mahdollisuudet vaikuttaa kustannuskehitykseen ja mitkä toimenpiteiden vaikutukset ovat opetuksen tasoon, määrään ja talouteen. Kaupunginhallitus on / 326 asettanut kuntalain mukaisen toimikunnan, jonka tehtävänä on tasapainottaa Jämsän kaupungin taloussuunnitelma Toimikunnan toimenpide-ehdotukset taloustilanteen korjaamiseksi tehdään helmikuun 2018 loppuun mennessä, valtuustolle toimenpiteet esitetään huhti-toukokuussa. Tällöin on oltava toimenpiteet tiedossa, jolla vuoden 2018 alijäämä (2,2 milj. ) saadaan katettua. Koko suunnitelmakauden osalta on tavoitteena vähintään 4 milj. kestävistä rakenneratkaisuista, jotka tuovat vuosittaisia säästöjä täysimääräisesti vuodesta 2019 alkaen. Nämä toimenpiteet (1,8 milj ) on oltava tiedossa Toimikunnan puheenjohtajana toimii kaupunginjohtaja, asiantuntijoina henkilöstöjohtaja ja talousjohtaja sekä sihteerinä talouspalveluiden taloussihteeri. Kaupunginhallitus velvoittaa toimielimet välittömästi tekemään - esitykset toiminnan supistamisesta ja muutostarpeesta väestön kehityksen johdosta sekä - laatimaan toteutussuunnitelman euromääräisine vaikutuksineen eläkelöitymisen hyödyntämisestä toimialallaan mennessä. - tekemään lista toimialaltaan sellaisista toimista/toiminnoista, jotka eivät ole välttämättömiä toiminnan kannalta tai jotka ovat hoidettavissa pienemmillä resursseilla parannusehdotuksineen sekä ehdotus resursoinnista

5 5 Sivistystoimenjohtaja on antanut toimeksiannon kouluverkkoselvityksestä sekä selvityksestä vaihtoehtoisista tavoista vaikuttaa kustannuskehitykseen. Toimeksiannon mukaan selvitykset koskettavat koko perusopetuksen tulosaluetta. Toimipisteiden osalta rakenneratkaisussa tarkastelun kohteena on oppilasmäärältään pienimmät kouluyksiköt eli Juokslahden koulu, Koskenpään koulu ja Länkipohjan koulu Kouluverkkoselvityksen toimeksianto: 1. Uusi kouluverkkorakenne vastaa väestö- ja oppilasmääräkehitystä 2. Kouluverkkorakenteessa päästään rakennekustannusten vähentämiseen hyödyntämällä luontainen poistuma (eläkelöityminen ja määräaikaisuudet) tilojen käyttöä tehostamalla ja vapautuvaa omaisuutta myymällä. 3. Supistaminen ei aiheuta pysyviä lisäyksiä opetusryhmiin vastaanottavilla kouluilla ja perusopetusryhmät säilyvät kohtuullisen kokoisina (oppilaiden perusopetusryhmiin sijoittumisen vaikutus esitettävä sekä arvio vaikutuksesta palvelun laatuun) 4. Oppilaiden kuljetukseen käytetty aika maksimissaan voi olla uudessa kouluverkkorakenteessa PoL 32 mukainen. Lisäksi tulee arvioida käytännön kuljetusjärjestelyjä ja arvioidut vaikutukset kustannuksiin. 5. Koulurakennusten kunto ja rakennusten ja/tai piha-alueiden vaatimat kunnostukset (yhdyskuntatoimessa määrärahavaraus kuntotutkimukseen tarkasteltavana olevien koulujen osalta; talousarvio 2018 s. 87) 6. Uuden kouluverkkorakenteen vaikutukset varhaiskasvatuspalveluun ja/tai esiopetukseen tulee selvittää ja esittää eri järjestämisvaihtoehtoja 7. Uuden kouluverkkorakenteen toteuttamisaikataulu tulee esittää huomioiden vuorokurssijärjestelmä, Jämsänkosken yhtenäiskoulun valmistumisaikataulu sekä ajankohta, milloin Vitikkalan koulun oppilasmäärä on sellainen, että kouluun voidaan tarvittaessa sijoittaa lisää oppilaita 8. Uuden kouluverkkorakenteen vaikutus käyttötalouteen tulee selvittää (kustannukset nykyrakenteessa, poistuvat kustannukset, säilyvät kustannukset, muutoksesta aiheutuvat lisäkustannukset, netto). 9. Uuden kouluverkkorakenteen hallinnollinen prosessi aikatauluineen tulee esittää. Tässä huomioitava aiemmin selostetut kaupunginhallituksen määrittelemät aikataulut. 10. Mikäli on löydettävissä vaihtoehtoisia tapoja tehdä kustannussäästöjä tarkastelun alaisilla kouluilla ja alueen varhaiskasvatuspalveluissa esim. yhdysluokkarakennemuutokset, digi -opetuksen hyödyntäminen, tulee ne esittää. 11. Koulukohtainen esitys ja ennuste siitä, miten luontainen poistuma (eläkelöityminen, määräaikaisuudet) hyödynnetään eri kouluyksiköissä, jos kouluverkkorakenne on lukuvuoden mukainen (perusopetusryhmien muodostuminen kouluissa ja ryhmäkoot) sekä vaikutus opetuksen laatuun. 12. On arvioitava esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksesta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatavaan tasa-arvoavustukseen. 13. On arvioitava koulukiinteistön merkityksestä kylän harrastustoiminnan keskuksena.

6 Toimeksianto selvittää vaihtoehtoiset tavat vaikuttaa kustannuskehitykseen ja toimenpiteiden vaikutukset opetuksen tasoon, määrään ja talouteen: Selvityksen taustalla on kaupunginvaltuuston hyväksymään talousarvioon sisältyvä kirjaus asiasta sekä kaupunginhallituksen aiemmin selostetut linjaukset, joiden mukaan toimielimet velvoitetaan tekemään 1. esityksen toiminnan supistamisesta ja muutostarpeesta väestön kehityksen johdosta sekä 2. laatimaan toteutussuunnitelman euromääräisine vaikutuksineen eläkelöitymisen hyödyntämisestä toimialallaan, 3. tekemään lista toimialaltaan sellaisista toimista/toiminnoista, jotka eivät ole välttämättömiä toiminnan kannalta tai jotka ovat hoidettavissa pienemmillä resursseilla parannusehdotuksineen sekä ehdotus resurssoinnista tai sen muutoksesta. Niiltä osin kuin selvityksessä tehdään esityksiä opetuksen määrästä, selvityksessä tulee käydä ilmi vaikutukset perusopetusryhmien määrään ja ryhmäkokoon, jakotunteihin yms. sekä sisällyttää arvio vaikutuksesta palvelun laatuun. Selvityksessä on arvioitava esitettyjen toimenpiteiden vaikutus Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatavaan tasaarvoavustukseen. Selvityksessä arviota tulee tehdä eläkepoistuman ja määräaikaisten palvelussuhteiden hyödyntämisen näkökulmasta. 2. Jämsän kaupungin taloudellinen tilanne Jämsän kaupungin talousarvion 2018 mukaan rasitteita kaupungin talouteen on tuonut yleismaailmallinen, pitkäkestoinen laskusuhdanne, joka alkoi jo syksyllä Jämsän kaupungin talouden tulopohja perustuu verotuloihin ja yhteisöverotuloilla on kansainvälisen teollisuuden myötä suuri vaikutus kokonaistalouteen ja sen kestokykyyn. Viime vuosien hyvät toiminnan taloudelliset tulokset, jolla kaupunki on kirjannut ylijäämäiset tilinpäätökset näyttävät loppuvan. Kaupungin taseen kumulatiivinen ylijäämä on kääntymässä alijäämäksi. Kaupungin tulopohja ei ole riittävä nykyiseen palvelutasoon ja uhkana on, että kaupunki ajautuu alijäämän kierteeseen. Talousarviossa 2018 Jämsän kaupungin talous kuuluu heikkenevän talouden kategoriaan. Suunnitelmakaudella tilanne paranee hieman, mutta tulopohjaa on pakko laajentaa ja lisäsäästöjä saatava, jotta kaupungin talous saadaan nousemaan kohti tasapainon alarajalla olevaa kuntataloutta. Heikkojen verotulo- ja työpaikkaennusteiden vuoksi kaupungin taloudessa on haasteita, joita ei pystytä hoitamaan yhdessä vuodessa tai yhdellä suunnitelmalla kuntoon. Tasapainotustoimenpiteiden on oltava jatkuvaa toimintaa ja kaupungin organisointia on muutettava tavoitteiden mukaisesti tehokkaampaan suuntaan. Tämä vaati ennakkoluulottomia esityksiä ja avauksia virkamiehiltä ja poliittisella tasolla rohkeaa päätöksentekoa. Riskit luisumisesta alijäämäisten 6

7 7 tilinpäätöksien kierteeseen ja kohtuuttomaan lainamäärään ovat olemassa. Kaupunginhallitus on ottanut kantaa jo valmisteltavaan talousarvioon ja velvoittanut eri yksiköt karsimaan toimintakatteensa nollakasvuun, lisäksi on jo aloitettu päätöksen perusteella työ eläkelöitymisen täysimittaiseen hyödyntämiseen. Kaupunginhallituksen esityksessä valtuustolle on esitys talousarvion 1. karsintavaiheen ajoituksesta jo huhtikuulle 2018, johon mennessä eri toimialat ja tulosalueet valmistelevat omalta osaltaan pikaiset toimenpiteet käyttötaloussäästöjen aikaansaamiseksi. Kaupunginhallitus on asettanut toimikunnan, jonka tehtävänä on saada seuraavaan talousarvioon yhteensä 4 milj. rakenteelliset säästöt. 3. Koulutuskustannukset perusopetuksessa Jämsän perusopetuksen oppilaskohtainen kustannus vuoden 2016 tilinpäätöstietojen perusteella on ollut Opetushallituksesta saadun vuoden 2016 kustannustietojen perusteella oppilaan opetus maksoi kunnissa keskimäärin euroa. Tilastokeskuksen tietoja vuodelta 2017 ei ole vielä saatavilla (maaliskuu 2018), koska kuntien tilinpäätökset vuodelta 2017 on vielä vahvistamatta. Opetuksen tunnuslukuja. Vertailutiedot oppilasmäärältään samankokoisten kuntien kesken. Perusopetuksen keskimääräistä korkeampiin kustannuksiin Jämsässä vaikuttavat mm. seuraavat tekijät: - kuljetuskustannukset ovat korkeat. Koulujen väistöratkaisut lisäävät kuljetustarpeita ja näin ollen nostavat myös kustannuksia. Oppilaat tulevat kouluihin laajalta alueelta, jolloin useiden oppilaiden keskittäminen samoihin kuljetuksiin ei aina ole mahdollista. Lisäksi erityisopetukseen liittyvät kuljetusjärjestelyt yksittäisten oppilaiden kohdalla nostavat kustannuksia. - kouluaterioihin liittyvät kustannukset korkeat. - yksittäisen oppitunnin hinta. Eroja kuntien kesken aiheuttavat mm. opetushenkilökunnan ikärakenne (vuosisidonnaiset lisät) sekä oppimista tukevan henkilöstön määrä tunneilla (koulunkäynnin ohjaajat).

8 Oppilaskohtaiset kustannukset kouluittain sekä arvio kustannuksista taloussuunnitteluvuosille , jos kouluverkko säilyy lv tasolla. Koulu / oppilas TP 2016 TA 2017 TP 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Juokslahden koulu Kankarisveden koulu Kaipolan koulu Koskenpään koulu Kuoreveden koulu Länkipohjan koulu Mäntykallion koulu Paunun koulu Vitikkalan koulu E1 opetus E2 opetus Oppilas- ja väestöennusteet Alle kouluikäisten lasten määrä vähenee Jämsässä huomattavasti syntyvyyden laskun myötä. Tällä on vaikutusta myös varhaiskasvatuspalveluihin. Vaikka lasten suhteellinen osuus väestöstä kasvaisi, niin alhaisesta syntyvyydestä johtuen palvelun tarve vähenee tulevina vuosina. Mikäli varhaiskasvatuksen lakiperusteissa ja perhevapaissa tapahtuu muutoksia (esimerkiksi maksuton 20 tunnin varhaiskasvatus 5- vuotiaille), voi tällä olla jonkin verran vaikutusta palvelujen tarpeeseen. Esiopetukseen osallistuu koko ikäluokka, mutta myös heidän määränsä vähenee tulevina vuosina. Arvioitu palvelutarve varhaiskasvatuksessa. TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Lapsia varhaiskasvatuksessa Laskennallinen varhaiskasvatuspaikko jen määrä Lapsia esiopetuksessa Lapsia vuorohoidossa Lapsia yksityisissä päiväkodeissa / 7kk Lapsia kotihoidontuella Vuosina syntyneet lapset yhteensä Koko Jämsä Juokslahti Koskenpää Länkipohja Lukuvuonna Jämsässä opiskelee yhteensä 1935 perusopetuksen oppilasta. Oppilasmäärä laskee oppilasennusteiden perusteella lukuvuoteen mennessä 1599 oppilaaseen. Oppilasennusteet

9 9 ovat kokemusperäisesti pitäneet melko hyvin paikkansa, jos toimintaympäristössä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vähenemä lukuvuoden alkuun mennessä on 336 oppilasta, josta vuosiluokkien 1-6 osuus on 288 oppilasta. Laskennallisesti tämä tarkoittaa vuosiluokkien 1-6 osalta 25 oppilaan ryhmäkoolla noin 12. perusopetusryhmän vähenemistä seuraavan seitsemän (7.) vuoden aikana. Vuosiluokkien 7-9 osalta laskennallinen perusopetusryhmien määrän lasku vastaavana ajanjaksona on noin kahden (2) perusopetusryhmän verran. Alla olevan taulukon oppilasennusteissa ei ole huomioitu Länkipohjan ja Koskenpään koulujen esiopetuksen oppilaita lv Ainoastaan Juokslahden koulussa oppilasmäärä on ennusteiden mukaan hieman kasvava, mutta on ennustejakson lopussa lukuvuoden tasolla. Kaipolan koulussa oppilasmäärät kasvavat nykyiseen oppilasmäärään nähden aina lukuvuoteen saakka. Koskenpään ja Vitikkalan koulujen oppilasmäärät kasvavat lukuvuoteen asti. Kankarisveden koulun oppilasmäärät pysyvät ennustejakson ajan lähes ennallaan. Koulujen välillä on huomattavia eroja ja pienessä koulussa pienikin oppilasmäärän vähenemä on suhteutettuna suuri. Länkipohjan koulun oppilasmäärän lasku on koulun kokoon nähden kaikkein suurinta (51 %). Ydinkeskustassa Vitikkalan ja Paunujen oppilasmäärä vähenee lukuvuodesta ennustejakson loppuun lv yhteensä 195 oppilaalla. Vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärä laskee ennustejakson aikana 22% ja vuosiluokilla 7-9 lasku on 12 %. Kokonaisoppilasmääräkehitys onkin peruste kouluverkon tarkasteluun eikä yksittäisen koulun oppilasennuste ole tuolloin niin merkitsevä. Perusopetuksen oppilasmäärien muutos lv. 2017/ lv.2026/2027. Tilastokeskuksen väestöennuste antaa näkökulman tulevaisuuteen siitä, millainen Suomen väestökehitys ja väestön ikärakenne olisi, jos havaittu

10 viimeaikainen väestökehitys jatkuisi muuttumattomana tulevat vuosikymmenet. Väestöennuste onkin ennen kaikkea apuväline päätöksentekijöille sen arvioimiseksi, onko kehitys suotava vai tarvitaanko korjaavia toimia. Alueelliseen ennusteeseen liittyy koko maan ennustetta enemmän epävarmuutta. On lukuisia esimerkkejä siitä, että alue- ja yhteiskuntapolitiikka tai taloudelliset tekijät ovat vaikuttaneet merkittävästi kuntien väestönkehitykseen lyhyelläkin aikavälillä. On täysin mahdotonta sanoa, mistä tuotantolaitoksia suljetaan tai laajennetaan edes seuraavan viiden vuoden aikana. Tilastokeskuksen syksyn 2016 väestöennusteen mukaan Jämsän väkiluku kehittyisi ajalla seuraavasti: 10 Jämsän kaupungin väestömäärä on ollut 1990-luvun alkupuoliskolta lähtien laskusuunnassa. Väkiluvun vähenemä kokonaisuudessaan olisi vuodesta 2016 vuoteen 2030 yhteensä 2304 henkeä. Vuodesta 2016 vuoteen 2030 työikäisen väestön (ikävuodet 20-64) vähenemä tulisi väestöennusteen mukaan olemaan noin henkilöä (- 21 %). Alle 19 -vuotiaiden määrä samalla ajanjaksolla tulisi vähenemään 870 henkilöllä (- 21 %) ja yli 65 vuotiaiden määrä tulisi lisääntymään noin 920 henkilöllä (+ 15 %). Oppilasennuste ennustaa oppilasmäärän ennusteen laatimishetkellä tiedossa olleiden kunnassa asuvien syntyneiden mukaisesti, eikä ota huomioon muuttoliikettä. Tilastokeskuksen ennuste kuvaa myös ennustettavaa muuttoliikettä. Jämsän osalta luvut omassa oppilasennusteessa ja Tilastokeskuksen ennusteessa perusopetuksen osalta ovat samansuuntaiset. 5. Henkilöstön luontainen poistuma Perusopetuksen henkilötyövuodet ovat tilinpäätöksen 2017 mukaan olleet yhteensä 216 (htv), joista opettajien ja rehtoreiden osuus on 151 henkilötyövuotta. Muun perusopetuksen henkilöstön (koulusihteerit, ohjaajat, koulukuraattorit ja koulupsykologit) osuus on 65 henkilötyövuotta. Luvut pitävät sisällään sekä vakinaisessa että määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat. Lukuvuoden syyslukukauden alkupuoleen mennessä perusopetuksessa eläkelöityy sekä määräaikaisuuksia päättyy yhteensä yhdeksän (9) luokanopettajan viran verran.

11 Eläkelöitymisiän perusopetuksessa saavuttaa vuoteen 2024 mennessä yhteensä 42 henkilöä. Oppilasmäärän laskusta huolimatta ei eläkelöitymistä kuitenkaan pystytä hyödyntämään täysimääräisesti. Tämä johtuu oppilasmäärän laskun jakautumisesta koko kaupungin alueelle kaikkiin kouluihin, vuosiluokkiin ja perusopetusryhmiin. Alla oleva taulukko kuvaa perusopetusryhmien määrän luontaista vähenemistä kouluittain. Taulukosta on havaittavissa, että luontaisen poistuman hyödyntäminen ei rakenteesta johtuen ole tehokasta. Koulu Juokslahden koulu Kaipolan koulu Koskenpään koulu Länkipohjan koulu Mäntykallion koulu Vitikkalan koulu Kuoreveden koulu vl Alakoulut yht Kuoreveden koulu vl Kankarisveden koulu Paunun koulu Yläkoulut yht Perusopetus yht Koulu Juokslahden koulu Kaipolan koulu Koskenpään koulu Länkipohjan koulu Mäntykallion koulu Vitikkalan koulu Kuoreveden koulu vl Alakoulut yht Kuoreveden koulu vl Kankarisveden koulu Paunun koulu Yläkoulut yht Perusopetus yht Esimerkkitarkastelu nykyrakenteella. Oppilasennusteen mukaan Kuoreveden koulu muuttuisi osin yhdysluokkarakenteiseksi (vaihtelee lukuvuosittain), jotta luontaista poistumaa voidaan kohdentaa kouluun.

12 12 Vuosiluokat POR. lv POR. lv /16 18 POR. yhteensä 10 9 POR. lv / POR. lv / Vuosiluokat POR. lv /16 POR. lv POR. lv POR. Lv POR. yhteensä Jotta eläkelöityminen pystyttäisiin perusopetuksessa hyödyntämään täysimääräisesti, tulisi henkilön eläkelöityessä myös perusopetusryhmien määrän vähentyä. Näin uuden opettajan rekrytointiin ei olisi tarvetta. Perusopetusryhmien määrään voidaan vaikuttaa joko nykyisiä opetusryhmiä yhdistelemällä (yhdysluokkien uusi ryhmittely ja/tai sarjaisuden muutos) tai sitten sopeuttamalla kouluverkkoa. Kouluverkon sopeuttamisessa lakkautetun koulun oppilaat siirtyisivät uuteen kouluun jo olemassa oleviin perusopetusryhmiin. Luontainen poistuma on mahdollista hyödyntää rakennetta sopeuttamalla ja siinäkin tapauksessa perusopetusryhmät jäävät kohtuullisen kokoisiksi. Varhaiskasvatuksen henkilötyövuodet ovat tilinpäätöksen 2017 mukaan 185 (htv). Vuoteen 2024 varhaiskasvatuksessa eläkelöityy yhteensä 27 henkilöä. Toimintakauden alkupuolelle eläkelöitymisiä tapahtuu ja määräaikaisuuksia päättyy 33 palvelussuhteen verran. Toimintakaudesta alkaen rekrytoitaessa varhaiskasvatukseen henkilöstöä otetaan ennakoivasti huomioon, että palvelutarve-ennusteen mukaan palveluverkkotarkastelu joudutaan tekemään vuokratiloissa toimivan Palomäen päiväkodin osalta. Vuokrasopimus päättyy kesällä 2020.

13 13 6. Kouluverkon sopeuttaminen 6.1. Säädöstausta ja toimivalta: Perusopetuslain 6 mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita. Kunta osoittaa oppivelvolliselle ja muulle tässä laissa tarkoitettua opetusta saavalle 1 momentin mukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa tämän lain 4 :n 1 ja 2 momentin mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Esiopetusta saavalle oppilaalle voidaan opetuksen järjestämispaikaksi osoittaa myös vastaavat edellytykset täyttävä 4 :n 1 momentissa tarkoitettu päivähoitopaikka tai muu soveltuva esiopetuksen järjestämispaikka. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Perusopetuslain 32 mukaan, jos perusopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Perusopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. Kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluu kouluverkosta päättäminen (Kuntalaki 14 1 mom. valtuuston päätösvallan yleisyys: päätösvalta kuuluu valtuustolle, jollei erikseen ole toisin säädetty tai jollei valtuusto ole itse siirtänyt toimivaltaansa kunnan muille viranomaisille). Mikäli kouluverkkoa päätetään sopeuttaa, merkitsee se myös oppilaaksiottoalueiden uudelleen määrittelyä. Jämsän kaupunki on jaettu oppilaaksiottoalueisiin. Nämä oppilaaksiottoalueet määrittävät oppilaan lähikoulun. Toimivalta oppilaaksiottoalueista päättämisestä on sivistyslautakunnalla (hallintosääntö 28, kohta 3) Kouluverkkoselvityksen merkitys kouluverkon sopeuttamisessa Päälinjat päätöksenteossa voidaan hahmottaa seuraavasti: Kouluverkkoselvityksestä päättäminen voi johtaa ratkaisuun, jossa kouluverkkoa päätetään sopeuttaa tai ei päätetä sopeuttaa. Jos kouluverkkoa päätetään sopeuttaa, tulee kirjata, mitä kouluja päätös koskee ja mistä alkaen.

14 Kouluverkkoselvityksestä päättäminen ei siten lakkauta koulua, vaan se voi johtaa ko. koulun lakkauttamisprosessin käynnistämiseen. Kouluverkkoselvitys antaa siihen riittävät tiedot. Koulun lakkauttamisprosessissa selvitetään päätöksentekoa varten kutakin koulua koskevia asioita, joita ovat mm. opetusjärjestelyt esim. oppilasryhmittely oletetussa koulun lakkauttamisajankohdassa, henkilöstön sijoittuminen, koulukuljetukset, koulun irtaimisto, talousvaikutukset, koulukiinteistön jatkokäyttö jne. Päätösvaltaa käyttäessään kaupunginvaltuustolla on kuitenkin laaja harkintavalta päätöksen sisällön suhteen. Siihen vaikuttavat mm. rahoitukseen ja väestökehitykseen perustuvat kaupunginvaltuuston linjaukset kokonaistaloudesta Kouluverkkoselvityksen merkitys talouden sopeuttamisessa 6.4. Tarkastelun kohde Kouluverkkoselvitys antaa riittävät tiedot siihen, millaisilla toimenpiteillä säästöjä voidaan tehdä. Myös niiden suuruus on nähtävillä. Toimenpiteet voidaan kohdentaa tämän selvityksen perusteella kuluvasta talousarviovuodesta eteenpäin. Pääpaino on kuitenkin lv alkaen. Selvityksen perusteella voidaan tehdä arvio kouluverkon sopeuttamisen talousvaikutuksien suuruusluokasta. Kouluverkkoselvityksen toimeksiannossa rakenneratkaisujen osalta tarkastelun kohteeksi on määritelty oppilasmäärältään pienimmät kouluyksiköt eli Juokslahden koulu, Koskenpään koulu ja Länkipohjan koulu. Kaikissa tarkastelun kohteena olevissa kouluissa opiskellaan ns. vuorokurssiperiaatteen mukaisesti, jolloin kaksi vuosiluokkaa opiskelee yhdessä vuorovuosin. Vuorokurssijärjestelmä on otettava huomioon kouluverkkorakenteen toteuttamisaikataulusta päätettäessä. Vuorokurssijärjestelmässä yhdysluokat opiskelevat reaaliaineissa ylemmän vuosiluokan oppisisältöjä lukuvuonna, joka päättyy parilliseen vuosilukuun. Alemman vuosiluokan oppisisältöjä opiskellaan lukuvuonna, joka päättyy parittomaan vuosilukuun. Esimerkiksi yhdysluokassa 3-4 opiskellaan kuluvana lukuvuonna ( ) neljännen vuosiluokan oppisisältöjä. Jos koulun lakkauttaminen toteutuisi jo lukuvuonna joutuisi 3 vuosiluokalla oleva oppilas erillisluokassa opiskelemaan uudelleen 4. luokan oppisisällöt ja 3. luokan sisältö jäisi oppimatta. Suorittamatta jääneen oppisisällön opiskelu ja tavoitteiden saavuttaminen esimerkiksi opetusta eriyttämällä tai tukiopetusta antamalla ei kokonaisen ikäryhmän osalta ole tarkoituksenmukaista. Vuosiluokkaperusteiseen opetukseen siirryttäessä on varmistettava, että molempien vuosiluokkien oppisisällöt on koulun yhdysluokille opetettu. Tämän vuoksi opetuksellisesti sopivin ajankohta yhdysluokkaopetukses- 14

15 sa oleville oppilaille olisi siirtyä vuosiluokkaopetuksen luokkiin parillisena vuonna päättyvinä lukuvuosina. Tässä selvityksessä kouluverkon sopeuttaminen on kiinnitetty parillisena vuonna päättyvään lukuvuoteen. Länkipohjan koulussa on kolmen luokanopettajan viran lisäksi yksi esiluokanopettajan virka. Resurssointi poikkeaa Koskenpään koulun vastaavasta järjestelystä. Länkipohjan koulun osalta kouluverkkoselvitys on tehty lähtökohdasta, että koulussa toimii vuosiluokat 1-6. Esiopetus esitetään toteutettavaksi osana varhaiskasvatusta alkaen. Asiaa kuvataan kohdassa 6.5. Esiopetusjärjestelyt tarkastelun kohteena olevilla alueilla. Tässä selvityksessä koulukuljetusten arviointi (kustannukset ja oppilaiden koulumatkoihin käytetty aika) perustuu kaupungin silloisen logistikon tekemiin arvioihin tammikuussa Koskenpään vanhempainyhdistyksen toimittama selvitys käsitellään kohdassa Vaikutusmahdollisuuksien varaaminen (s. 61). Selvitystyö on pystytty käynnistämään huhtikuun alussa, kun logistikkojärjestely on määräaikaisesti vakiintuneemmassa tilassa Esiopetusjärjestelyt tarkastelun kohteena olevilla alueilla Tarkastelun kohteina olevilla alueilla esiopetus on järjestetty seuraavasti: Juokslahti osana varhaiskasvatusta päiväkotiryhmässä koulun tiloissa, Koskenpää osana perusopetusta yhdysluokkarakenteessa 0-2 vl (luokanopettajajohtoisena), Länkipohja osana perusopetusta yhdysluokkarakenteessa 0-2 vl (luokanopettaja ja esiluokanopettaja). Järjestelyt poikkeavat toisistaan ja ovat myös resursseiltaan erilaiset. Jämsän kaupungissa esiopetus järjestetään pääasiallisesti osana varhaiskasvatusta. Tällöin esiopetus tapahtuu osana päiväkotiryhmää lastentarhanopettajavetoisesti. Lastentarhanopettajan tehtäviin kuuluu varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti lasten kasvatus- ja hoitotehtävät sekä esiopetus. Yhteistyötä esiopetuksen ja koulun kesken tehdään. Päiväkotiryhmässä työskentelee ryhmän koosta riippuen tämän lisäksi lastenhoitajia ja tarvittaessa avustajia. Tässä selvityksessä lähtökohtana on, että kaupungin esiopetus saatetaan järjestämisen osalta yhdenmukaiseksi osana varhaiskasvatusta vaiheittain Länkipohjassa alkaen ja Koskenpäällä alkaen. Tätä puoltaa myös se, että varhaiskasvatussuunnitelma painottaa pedagogiikan osuutta varhaiskasvatuksessa. Toimivalta asian ratkaisemisessa on sivistyslautakunnalla (lautakuntien yleinen ratkaisuvalta 26 ja sivistyslautakunta yleinen ratkaisuvalta 28). Asiaa on kuvattu kohdissa Koskenpään koulu, Länkipohjan koulu 7. Kouluverkko säilyy lv mukaisena ja luontainen poistuma 15

16 6.6. Juokslahden koulu (eläkelöityminen, määräaikaisuudet) hyödynnetään opetusryhmiä yhdistämällä /7.2. Koskenpään koulu lv ja 7.3. Länkipohjan koulu lv Varhaiskasvatuspalvelut Juokslahdella Juokslahdessa alle kouluikäisten lasten määrä ei juuri vähene, vaikka syntyvyys on vaihdellut paljonkin eri vuosina. Koulun tiloissa toimii Palomäen päiväkodin etäryhmä, jossa on 15 paikkaa. Helmikuussa 2017 ryhmässä oli 20 lasta, joista 10 on esioppilaita. Juokslahden koulupiiriin kuuluvia lapsia on varhaiskasvatuksessa myös muissa päiväkodeissa sekä perhepäivähoidossa yhteensä 21 lasta. Mikäli koulun toiminta päättyy eikä nykyiset tilat olisi varhaiskasvatuksen käytössä, pitäisi toiminnalle löytää toiset tilat. Tällä hetkellä niitä ei ole tiedossa Juokslahden alueella. Vaihtoehtona on siirtää toiminta Palomäen päiväkodin tiloihin elokuussa 2020, kun koko Jämsän alueella on arvioitu varhaiskasvatuksessa olevan lapsimäärän vähenevän ikäluokkien pienenemisen myötä. Juokslahden koulun oppilasmäärä on ennustejakson aikana lievästi kasvava. Juokslahden koulun osalta on tarkasteltu mahdollisuutta sijoittaa koulun toiminnat Vitikkalan, Kaipolan tai Mäntykallion kouluihin Juokslahden koulun toimintojen siirtäminen Vitikkalan kouluun Vitikkalan koulun tilat eivät lähivuosien aikana anna mahdollisuutta siirtää oppilaita kouluun muualta. Jokivarren koulun lakkauttamisen myötä (Kaupunginvaltuusto / 67) Vitikkalan koulun tilat on hyödynnetty täysimääräisesti ja osa opetuksesta on jouduttu siirtämään Paunun koululle ja Kaipolan koululle. Opetusryhmien määrä alkaa laskea Vitikkalan koulussa lukuvuonna (-1 perusopetusryhmä). Ryhmät vähenevät myös seuraavat kolme vuotta yhden ryhmän/vuosi. Ennustekauden lopulla lukuvuonna Vitikkalassa olisi kaikkiaan 20 perusopetusryhmää (lukuvuonna on 22 perusopetusryhmää). Oppilasennusteiden mukaan Juokslahden koulussa on lukuvuonna neljä (4) perusopetusryhmää nykyisen kolmen ryhmän sijaan. Perusopetusryhmien määrän kasvu johtuu ensimmäiselle (1.) vuosiluokalle tulevien oppilaiden määrästä (16). Kun toisella (2.) vuosiluokalla on oppilaita 12 muodostuisi kolmiopettajaiseen kouluun 28 oppilaan 1-2 yhdysluokka. Ryhmä joudutaan jakamaan. Neljännen opettajan tarve muodostuu Juokslahden koululle oppilasmäärien perusteella tarkasteltaessa joka toinen lukuvuosi. Vitikkalan koulun tilojen osalta Juokslahden koulun toimintojen sijoittaminen olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa lukuvuonna

17 2024, mutta opetuksen järjestämisen kannalta se olisi mahdollista tehdä jo lv , jolloin opetusryhmien lukumäärä Vitikkalassa vähenee. Tätä puoltaa myös Juokslahden koulun vuorokurssijärjestelmä. Lisäksi lakkauttaminen lv poistaisi neljännen luokanopettajan rekrytointitarpeen. Juokslahden koulun lakkauttaminen ja toimintojen sijoittaminen Vitikkalan kouluun mahdollistaa tällöin kolmen henkilötyövuoden vähenemisen. 17 Juokslahden koulun lakkauttamisen vaikutukset Vitikkalan koulun opetusryhmiin (Värit ilmaisevat yhdysluokkaa) opetusryhmien lkm LV LV Opetusryhmien määrä Opetusryhmien määrä Juokslahti Vitikkala Uudet ryhmät Juokslahti Vitikkala Uudet ryhmät / 18 / 18 / / 22 / 22 / / 22 / / 18 / 18 / / 19 / 19/ / 22 / 22 / / 18 / 18 / / 22 / 22 / / 22 / 22 / / 24 / 24 / / 19 / 19/ / 22 / 22 / / 21 / 21 / / 23 / 24 / / 22 / 22 / / 24 / 24 / / 21 / 21 / / 24 / 25 / / 21 / 21 / / 23 / 24 / / 23 / 23 / / 25 / 25/ / 21 / 21 / / 24 / 25 / Opetusryhmien määrä Opetusryhmien määrä Juokslahti Vitikkala Uudet ryhmät Juokslahti Vitikkala / 19 / / 23 / / 18 / / 22 / / 18 / 18 / / 19 / / 18 / 18 / / 22 / 22 / / 22 / / 19 / 19/ / 22 / 22 / / 18 / 18 / / 22 / 22 / / 24 / 24 / / 19 / 19/ / 21 / 21 / / 23 / 24 / / 22 / 22 / Uudet ryhmät 20 / 20 / / 23 / / 18 / 18 / / 22 / 22 / / 22 / 22 / / 24 / 24 / Opetusryhmien määrä Juokslahti Vitikkala Uudet ryhmät /17 / 17 22/23/ / 18 / / 20 / / 19 / / 23 / / 22 / 22 18/18/18/ / 18 / 18 / / 22 / 22 / / 19 / 19/ / 22 / 22 / Koulukuljetukset: Juokslahden koulun lukuvuoden oppilasmäärästä 86% on kuljetusoppilaita. Juokslahden koulun lakkauttamisen myötä kaikki

18 koulun oppilaat siirtyisivät koulukuljetuksen piiriin. Kuljetusjärjestelyissä voidaan hyödyntää olemassa olevia taksi- ja linja-autovuoroja Juokslahden ja Jämsän välillä. Lisäksi joudutaan ostamaan kaksi (2) lisävuoroa/koulupäivä. Oppilaiden matka-ajat odotuksineen eivät tule ylittymään Juokslahden koulun toimintojen siirtäminen Kaipolan kouluun Kaipolan koulu on lukuvuonna ensimmäistä (1.) vuosiluokkaa lukuunottamatta yksisarjainen. Ensimmäisellä vuosiluokalla on kaksi rinnakkaista perusopetusryhmää. Juokslahden koulun toimintojen siirtämisellä Kaipolan kouluun ei päästä rakennekustannusten vähentämiseen luontaista poistumaa (eläkelöityminen, määräaikaisuudet) hyödyntämällä. Juokslahden koulun toimintojen sopeuttaminen Kaipolan kouluun muuttaisi Kaipolan koulun luokkarakenteen kaksisarjaiseksi ja henkilöstökustannukset nousisivat ryhmien määrän kasvaessa. Juokslahden koulun lakkauttamisen vaikutukset Kaipolan koulun opetusryhmiin (värit ilmaisevat yhdysluokkaa). LV LV Opetusryhmien määrä Opetusryhmien määrä Juokslahti Kaipola Uudet ryhmät Juokslahti Kaipola Uudet ryhmät /15 23 / / / /15 23/ / / / / / / / /15 opetusryhmien lkm Opetusryhmien määrä Opetusryhmien määrä Juokslahti Kaipola Uudet ryhmät Juokslahti Kaipola Uudet ryhmät / / / / /15 23/ / / /15 23/ / / / /

19 Opetusryhmien määrä Juokslahti Kaipola Uudet ryhmät / / / / /15 23/ / Koulukuljetukset: Juokslahden koulun lakkauttamisen myötä kaikki koulun oppilaat siirtyisivät koulukuljetuksen piiriin. Juokslahdesta ei ole olemassa valmiita koulukuljetusreittejä Kaipolaan. Jos olemassa olevat kouluvuorot Juokslahden suunnalta Jämsään jatkaisivat Jämsästä Kaipolaan ja takaisin, jouduttaisiin ostamaan kaksi (2) lisävuoroa / koulupäivä. Oppilaiden matka-ajat odotuksineen eivät tulisi ylittymään Juokslahden koulun toimintojen siirtäminen Mäntykallion kouluun Juokslahden koulun lakkauttaminen ja opetuksen järjestäminen Mäntykallion koululla on opetuksen järjestämisen kannalta mahdollista toteuttaa aikaisintaan lukuvuonna Tätä puoltaa Juokslahden koulun vuorokurssijärjestelmä sekä uuteen yhtenäiskouluun siirtyminen alkaen. Koulun lakkauttaminen lukuvuoden alusta tekisi myös tarpeettomaksi opettajalisäyksen Juokslahden koulussa saman lukuvuoden alussa. Juokslahden koulun lakkauttaminen lukuvuonna ja toimintojen sijoittaminen Mäntykallion kouluun mahdollistaa neljän henkilötyövuoden vähenemisen. Juokslahden koulun lakkauttamisen vaikutukset Mäntykallion koulun opetusryhmiin (värit ilmaisevat yhdysluokkaa) opetusryhmien lkm LV LV Opetusryhmien määrä Opetusryhmien määrä Juokslahti Mäntykallio Uudet ryhmät Juokslahti Mäntykallio / 20 / / 26 / / 20/ / 24 / / 18 / / 20 / / 19 / 19 22/ 22 / / 18 / / 22 / / 20 / 20 23/ 23 / Uudet ryhmät 15 / 16 / 16 18/ 18/ / 20 / / 26 / / 20/ / 24 / / 18 / / 20 / / 19 / 19 22/ 22 / 22 17/ 18 / / 22 /

20 Opetusryhmien määrä Opetusryhmien määrä Juokslahti Mäntykallio Uudet ryhmät Juokslahti Mäntykallio Uudet ryhmät / 16 / / 19 / / 19/ 19 20/ 21 / / 16 / 16 18/ 18/ / 16 / / 19 / / 20 / / 26 / / 16 / 16 18/ 18/ / 20/ / 24 / / 20 / / 26 / / 18 / / 20 / / 20/ / 24 / / 19 / 19 22/ 22 / / 18 / / 20 / Koulukuljetukset: Juokslahden koulun lakkauttamisen myötä kaikki koulun oppilaat siirtyisivät koulukuljetuksen piiriin. Juokslahdesta ei ole olemassa valmiita koulukuljetusreittejä Mäntykallion koululle ja näin ollen jouduttaisiin ostamaan viisi (5) lisävuoroa / koulupäivä. Osa vuoroista pystyy kiertämään Vaherissa ja Himoksella, mutta esimerkiksi Saajoen suunnalta jouduttaisiin syöttämään takseilla oppilaita linjaautoreittien varrelle. Oppilaiden matka-ajat odotuksineen eivät tulisi ylittymään Juokslahden sekä Koskenpään koulujen toimintojen siirtäminen Mäntykallion kouluun Juokslahden koulun sekä Koskenpään koulun osalta on tarkasteltu myös mahdollisuutta sijoittaa molempien koulujen toiminnat Mäntykallion kouluun. Koskenpään ja Juokslahden koulujen toiminnat on mahdollista oppilasmäärien perusteella ja opetuksen järjestämisen kannalta sijoittaa Mäntykallion kouluun lukuvuonna Vuosiluokkien oppilaat mahtuvat olemassa oleviin opetusryhmiin. Ensimmäiselle (1.) vuosiluokalle muodostuu neljä rinnakkaista opetusryhmää. Opetusryhmien koko vaihtelee ollen oppilasta. Koskenpään koulun ja Juokslahden koulun lakkauttaminen ja toimintojen sijoittaminen Mäntykallion kouluun mahdollistaa viiden (5) henkilötyövuoden vähenemisen.

21 21 Juokslahden ja Koskenpään koulujen lakkauttamisen vaikutukset Mäntykallion koulun opetusryhmiin. Koulukuljetukset: Juokslahden koulun lakkauttamisen myötä kaikki koulun oppilaat siirtyisivät koulukuljetuksen piiriin. Juokslahdesta ei ole olemassa valmiita koulukuljetusreittejä Mäntykallion koululle ja näin ollen jouduttaisiin ostamaan viisi (5) lisävuoroa / koulupäivä. Osa vuoroista pystyy kiertämään Vaherissa ja Himoksella, mutta esimerkiksi Saajoen suunnalta jouduttaisiin syöttämään takseilla oppilaita linjaautoreittien varrelle. Oppilaiden matka-ajat odotuksineen eivät tulisi ylittymään. Koskenpään koulun lukuvuoden oppilasmäärästä 79% on kuljetusoppilaita. Koskenpään koulun lakkauttamisen myötä kaikki koulun oppilaat siirtyisivät koulukuljetuksen piiriin. Kuljetusjärjestelyissä

22 Koskenpään koulu voidaan hyödyntää olemassa olevia taksi- ja linja-autovuoroja Koskenpään ja Jämsänkosken välillä. Sahloisissa asuvien alakouluikäisten matka-ajat saattavat ylittyä käytettäessä nykyistä järjestelmää, jossa Koskenpään taksit syöttävät oppilaita linja-autovuoroihin. Koulun lakkauttamisvalmistelussa Koskenpään koulukuljetusjärjestelyt ja mahdollisuus yhteistyöhön naapurikunnan kanssa tuleekin selvittää ja arvioida tarkemmin. Varhaiskasvatuspalvelut Koskenpäällä Koskenpäällä on alle kouluikäisten lasten määrä vähentynyt hieman syntyvyyden vaihdellessa. Koskenpäällä toimii tällä hetkellä (v. 2018) ryhmäperhepäiväkoti, jossa on 12 paikkaa. Ryhmäperhepäiväkodissa oli varhaiskasvatuksessa helmikuussa 2017 yhteensä 10 lasta. Esiopetus järjestetään koulussa ja keväällä 2017 esioppilaita on viisi (5). Tällä hetkellä 1-5 -vuotiaista lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen 37%. Varhaiskasvatus toimii koulun tiloissa. Mikäli koulun toiminta päättyy ja nykyiset tilat eivät olisi enää varhaiskasvatuksen käytössä, pitää toiminnalle järjestää uudet tilat Koskenpäältä esim. vapaana olevista rivitaloasunnoista. Koko varhaiskasvatus on mahdollista yhdistää Jämsänkoskelle Koivulinnan päiväkotiin aikaisintaan alkaen, kun Jämsänkosken lapsimäärä vähenee. Ryhmäperhepäiväkoti esitetään muutettavaksi toimintakauden alussa Koivulinnan päiväkodin etäryhmäksi. Ryhmässä on 15 paikkaa. Esiopetus siirtyy osaksi päiväkodin toimintaa. Esiopetus järjestetään Koskenpäällä osana varhaiskasvatusta, kuten koko kaupungin osalta muutoin tuolloin jo toimitaan. Ryhmäperhepäivähoidon muuttuminen päiväkotiryhmäksi edellyttää muutoksia henkilöstörakenteeseen. Vakinaiselle henkilökunnalle osoitetaan tehtävät osin perustettavasta päiväkotiryhmästä ja osin muualta varhaiskasvatuksesta. Kokonaishenkilökuntamäärä ei muutoksen johdosta varhaiskasvatuksessa lisäänny. Jotta muutos voidaan toteuttaa, edellyttää se yhteistoimintamenettelyä keväällä Ryhmäperhepäiväkodin muutos päiväkotiryhmäksi vaikuttaa varhaiskasvatuksen kustannuksiin henkilöstökuluissa sekä puhtaanapitopalvelujen kuluissa. Kustannukset nousevat vuositasolla noin Kustannusvaikutus olisi vuonna 2019 (muutos ) noin Ratkaisu mahdollistaa myös 1) esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen säilyttämisen lähipalveluna, jos koulu päätetään lakkauttaa 2) koulun yhdysluokkarakenteen muutoksen, jos koulu jatkaa toimintaansa. Jälkimmäistä on kuvattu kohdassa Kouluverkko säilyy lv mukaisena ja luontainen poistuma (eläkelöityminen, määräaikaisuudet)

23 23 hyödynnetään opetusryhmiä yhdistämällä /7.2. Koskenpään koulu lv Koskenpään ryhmäperhepäiväkodin kustannukset ja paikat, muutos päiväkodiksi TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 Toimintakate paikat (7kk) 15 (5kk) /paikka Koskenpään koulun oppilasennuste on laskeva. Oppilasmäärät laskevat lukuvuodesta ennustejakson loppuun lukuvuoteen mennessä 10 oppilaalla. Tämä tarkoittaa 23% laskua lukuvuoteen verrattuna. Mahdollisuutta sijoittaa Koskenpään koulun toiminnat Mäntykallion kouluun on tarkasteltu lukuvuosittain. Mäntykallion koulu on 3-sarjainen alakoulu eli vuosiluokilla on kolme rinnakkaista perusopetusryhmää. Koskenpään koulun lakkauttaminen opetuksen järjestämisen kannalta on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa aikaisintaan lukuvuonna Tätä puoltaa Koskenpään koulun vuorokurssijärjestelmä sekä uuteen yhtenäiskouluun siirtyminen alkaen. Koskenpään koulun lakkauttaminen ja toimintojen sijoittaminen Mäntykallion kouluun mahdollistaa kolmen henkilötyövuoden vähenemisen. Koskenpään koulun lakkauttamisen vaikutukset Mäntykallion koulun opetusryhmiin (värit ilmaisevat yhdysluokkaa) opetusryhmien lkm LV LV Opetusryhmien määrä Opetusryhmien määrä Koskenpää Mäntykallio Uudet ryhmät Koskenpää Mäntykallio Uudet ryhmät / 20 / 20 22/ 22 / / 16 / / 18 / / 20/ / 22 / / 20 / 20 22/ 22 / / 18 / / 19 / / 20/ / 22 / / 19 / / 21 / / 18 / / 19 / / 18 / / 20 / / 19 / / 21 / / 20 / / 24 / / 18 / / 20 /

24 24 LV Opetusryhmien määrä Opetusryhmien määrä Koskenpää Mäntykallio Uudet ryhmät Koskenpää Mäntykallio Uudet ryhmät / 16 / / 18 / / 16 / / 18 / / 20 / 20 22/ 22 / / 16 / / 18 / / 20/ / 22 / / 20 / 20 22/ 22 / / 18 / / 19 / / 20/ / 22 / / 19 / / 21 / / 18 / / 19 / / 18 / / 20 / / 19 / / 21 / Länkipohjan koulu Koulukuljetukset: Koskenpään koulun lukuvuoden oppilasmäärästä 79% on kuljetusoppilaita. Koskenpään koulun lakkauttamisen myötä kaikki koulun oppilaat siirtyisivät koulukuljetuksen piiriin. Kuljetusjärjestelyissä voidaan hyödyntää olemassa olevia taksi- ja linja-autovuoroja Koskenpään ja Jämsänkosken välillä. Kuljetusten määrä voi lisääntyä. Sahloisissa asuvien alakouluikäisten matka-ajat saattavat ylittyä käytettäessä nykyistä järjestelmää, jossa Koskenpään taksit syöttävät oppilaita linja-autovuoroihin. Koulun lakkauttamisvalmistelussa Koskenpään koulukuljetusjärjestelyt ja mahdollisuus yhteistyöhön naapurikunnan kanssa tuleekin selvittää ja arvioida tarkemmin. Varhaiskasvatuspalvelut: Länkipohjassa alle kouluikäisten määrä on vähentynyt tasaisesti, tosin vuonna 2017 syntyneiden määrä on hieman lisääntynyt. Länkipohjassa toimii tällä hetkellä ryhmäperhepäiväkoti, jossa on 12 paikkaa sekä yksi perhepäivähoitaja omassa kodissaan (4 paikkaa). Esioppilaat ovat koulun puolella esiopetuksen ajan. Helmikuussa 2018 varhaiskasvatuspalveluissa olevia lapsia oli kahdeksan (8) ryhmäperhepäiväkodissa, joista kaksi (2) on esioppilaita täydentävässä varhaiskasvatuksessa ja kolme (3) perhepäivähoitajalla. 1 5 vuotiaista lapsista (syntyneet vuosina ) on varhaiskasvatuksessa 47 %. Varhaiskasvatus toimii ryhmäperhepäiväkodin osalta koulun tiloissa. Mikäli koulun toiminta päättyy ja nykyiset tilat eivät olisi enää varhaiskasvatuksen käytössä, on vaihtoehtoina löytää uudet tilat koko varhaiskasvatukselle Länkipohjasta tai yhdistää toiminta Hallin päiväkodin nykyisiin lapsiryhmiin. Hallin päiväkodin kapasiteetin arvioidaan mahdollistavan toiminnan yhdistämisen hyvinkin nopealla aikajänteellä. Ryhmäperhepäiväkoti esitetään muutettavaksi toimintakauden alussa Hallin päiväkodin etäryhmäksi. Ryhmässä on 15 paikkaa. Esiopetus siirtyy osaksi päiväkodin toimintaa. Tuolloin esiopetus järjestetään Länkipohjassa osana varhaiskasvatusta, kuten koko

25 kaupungin osalta muutoin jo toimitaan lukuunottamatta Koskenpäätä, missä vastaava muutos esitetään toteutettavaksi toimintakauden alusta. Ryhmässä on 15 paikkaa. Ryhmäperhepäivähoidon muuttuminen päiväkotiryhmäksi edellyttää muutoksia henkilöstörakenteeseen. Päiväkotiryhmä toimii lastentarhanopettajajohtoisesti. Vakinaiselle henkilökunnalle osoitetaan tehtävät osin perustettavasta päiväkotiryhmästä ja osin muualta varhaiskasvatuksesta. Muutos vähentää varhaiskasvatuksen määräaikaisia palvelussuhteita kaksi (2). Koska varhaiskasvatuspaikkojen määrä muuttuu em. muutoksen myötä, mahtuvat kaikki varhaiskasvatuspalveluja käyttävät lapset päiväkotiryhmään, vaikka tarve kasvaisi nykyisestä. 25 Säästövaikutus koko varhaiskasvatuksen tasolla on henkilöstökuluihin vuonna 2018 ja vuonna Jotta muutos voidaan toteuttaa, se edellyttää yhteistoimintamenettelyn käynnistämistä keväällä Ratkaisu mahdollistaa myös 1) esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen säilyttämisen lähipalveluna, jos koulu päätetään lakkauttaa 2) koulun yhdysluokkarakenteen muutoksen, jos koulu jatkaa toimintaansa. Jälkimmäistä on kuvattu kohdassa Kouluverkko säilyy lv mukaisena ja luontainen poistuma (eläkelöityminen, määräaikaisuudet) hyödynnetään opetusryhmiä yhdistämällä /7.3. Länkipohjan koulu lv Länkipohjan varhaiskasvatuksen kustannukset (ryhmäperhepäiväkoti ja yksi perhepäivähoitaja, alkaen päiväkotiryhmä) TP 2016 TP 2017 TA 2018 TS 2019 toimintakate paikat (7 kk) 15 (5 kk) 15 / paikka Länkipohjan koulun oppilasmäärä vähenee ennustejakson aikana (lv 2017/ /2025) yhteensä 25 oppilaalla. Vähenemää nykytilanteeseen nähden on siten 51%. Samanaikaisesti oppilasmäärät vähenevät myös Kuoreveden yhtenäiskoulussa, jossa vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärä vähenee 27 oppilaalla Tämä tarkoittaa 26% laskua lukuvuoteen verrattuna. Samalla tapaa kuin Koskenpään koulussa myös Länkipohjan koulun lakkauttaminen ja oppilaiden siirtäminen Kuoreveden yhtenäiskouluun on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa aikaisintaan lukuvuonna vuorokurssijärjestelmästä johtuen. Tällöin myös eläkelöitymistä olisi mahdollista hyödyntää kolmen (3.) henkilötyövuoden verran. Länkipohjan koulun lakkauttamista tarkastellaan jatkossa vuosiluokkien

26 osalta. Esiopetus on tarkoitus alkaen siirtää varhaiskasvatuksen puolelle. Tarkastelussa Kuoreveden koulussa on vuosiluokilla 1-6 nykyisenlainen ryhmittely kuuteen (6.) perusopetusryhmään. Länkipohjan koulun lakkauttamisen vaikutukset Kuoreveden koulun opetusryhmiin (värit ilmaisevat yhdysluokkaa) Koulukuljetukset: Länkipohjan koulun lukuvuoden oppilasmäärästä 31% on kuljetusoppilaita. Länkipohjan koulun lakkauttamisen ja toimintojen siirtämisellä Kuoreveden yhtenäiskouluun siirtyisivät kaikki koulun oppilaat koulukuljetuksen piiriin. Kuljetusjärjestelyissä voitaisiin hyödyntää olemassa olevia taksi- ja linja-autovuoroja Länkipohjan ja Hallin välillä. Oppilaiden matka-ajat odotuksineen eivät tulisi ylittymään Kouluverkon sopeuttamisen vaikutukset talouteen Mikäli kouluverkkoa supistetaan, sijoittuisivat oppilaat oman ikäluokkansa ryhmiin muille kouluille ilman merkittävää tarvetta lisätä näissä kouluissa ryhmiä. Ainoastaan Koskenpään ja Juokslahden koulujen siirtyessä yhtäaikaisesti Mäntykallion kouluun joudutaan perusopetusryhmiä lisäämään ensimmäisellä (1.) vuosiluokalla. Myös Juokslahden koulun siirtyessä Vitikkalan kouluun joudutaan lisäryhmä perustamaan lakkauttamisajankohdasta riippuen toiselle (2.) vuosiluokalle ( ) tai neljännelle (4.) vuosiluokalle ( ). Toisaalta lakkauttamisen

27 27 myötä vältytään neljännen luokanopettajan rekrytoinnilta ko. lukuvuosina. Laskenta on tehty vuoden 2018 talousarvion kustannuspohjaan. Poistuvia kustannuksia ovat tarkastelun kohteena olevien koulujen henkilöstökustannukset, puhtauspalvelukustannukset ja sisäiset vuokrat. Puhtauspalvelukustannukset koostuvat henkilöstökustannuksista, aineista, koneista ja laitteista jne. Sisäiset vuokrat koostuvat kiinteistön ylläpitokustannuksita, joita ovat lämmitys, sähkö, vesi, kiinteistönhuolto. Sisäiseen vuokraan sisältyvät myös kiinteistöön kohdistuvat poistot. Opetushenkilöstön kokonaispalkkakustannukset ovat noin vuodessa / opettajan virka. Oppilaiden mukana siirtyvinä kustannuksina on arvioitu oppilaiden oppikirjoista ja opetusmateriaalista johtuvat kustannukset, ateriakustannukset sekä oppilaiden kuljetuksista aiheutuvat kustannukset. On huomioitava, että siirtyvissä ateriakustannuksissa on mukana myös henkilökustannuksia, joiden toteutuminen uudessa rakenteessa tulisi arvioitavaksi erikseen. Kuljetuskustannuksia ei kohdenneta koulukohtaisesti. Kuljetuskustannukset määräytyvät olemassa olevien reittien mukaan perusteella /tunti, mikä ei ole riippuvainen oppilaiden määrästä kuljetusreitillä. Suurin osa oppilaista asuu nykyisin ajettavien reittien varrella, jotka pääosin alkavat ja päättyvät Länkipohjan, Hallin, Jämsän keskustan ja Jämsänkosken taajamiin. Näin ollen matkasta pienemmältä koululta keskustojen kouluihin maksetaan jo nyt riippumatta siitä, kulkeeko oppilas mukana vai ei. Lisäkalustoa voidaan joutua ottamaan reitille. Alla olevista taulukoista käy ilmi vuoden 2018 talousarviotasolla, millainen vaikutus Länkipohjan koulun, Koskenpään koulun ja Juokslahden koulun lakkauttamisella olisi käyttötalouteen. Koulujen kuljetuskustannusten nousu on määritelty tammikuussa 2018 silloisen logistikon antaman arvion mukaiseksi. Liitteessä 1 on arvioitu lakkautettujen Alhojärven ja Lahden koulujen kustannukset, mikäli koulut olisivat jatkaneet toimintaansa. Arvio perustuu v toteutuneisiin kustannuksiin 2,5 % vuotuisella kustannusnousulla. Liitteessä esitetty kohta määrärahatarve ilmaisee koulun toiminnan käynnistämisen vaatiman määrärahan suuruusluokan (arvio). Arviota tehtäessä on otettu huomioon, että lakkauttamisista johtuneita kustannuksia on siirtynyt vastaanottaville kouluille ateria- ja oppimateriaalikustannuksina sekä perusopetuksen yhteisiin eriin koulukuljetusten nousuna.

28 Juokslahden koulun lakkauttamisen vaikutus käyttötalouteen. Juokslahden koulun talousvaikutukset on arvioitu kolmiopettajaisena kouluna. Lukuvuosina / / koulun arvioidaan toimivan neliopettajaisena. Henkilötyövuosikustannus /v. Juokslahden koulu Vuosikustannus 2018 Poistuvat kustannukset Henkilöstömenot Oppilaiden mukana siirtyvät kustannukset Palvelujen ostot josta Oppilasateriat Puhtaanapitopalvelut Muut palvelut Aineet tarvikkeet tavarat josta Koulutarvikkeet Oppikirjat Muut tarvikkeet Vuokrat Muut kulut Kustannukset yhteensä Varauma kuljetuskustannusten kasvuun (käytetty logistikon arviota lv ) 28 Kuljetus Vitikkalaan Kuljetus Mäntykalliolle Kuljetus Kaipolaan Nettovaikutus Jos oppilaat Vitikkalassa ( ) Jos oppilaat Mäntykalliolla ( ) Jos oppilaat Kaipolaan henkilöstökulut nousevat ( ) 3 100

29 29 Koskenpään koulun lakkauttamisen vaikutukset käyttötalouteen. Koskenpään koulu Vuosikustannus 2018 Poistuvat kustannukset Oppilaiden mukana siirtyvät kustannukset Henkilöstömenot Palvelujen ostot josta Oppilasateriat Puhtaanapitopalvelut Muut palvelut Aineet tarvikkeet tavarat josta Koulutarvikkeet Oppikirjat Muut tarvikkeet Vuokrat Muut kulut Kustannukset yhteensä Varauma kuljetuskustannusten kasvuun (käytetty logistikon arviota lv ) ( ) Nettovaikutus

30 30 Länkipohjan koulun lakkauttamisen vaikutukset käyttötalouteen (vuosiluokat 0-6) Länkipohjan koulu Vuosikustannus 2018 Poistuvat kustannukset Oppilaiden mukana siirtyvät kustannukset Henkilöstömenot Palvelujen ostot josta Oppilasateriat Puhtaanapitopalvelut Muut palvelut Aineet tarvikkeet tavarat josta Koulutarvikkeet Oppikirjat Muut tarvikkeet Vuokrat Muut kulut Kustannukset yhteensä Varauma kuljetuskustannusten kasvuun (käytetty logistikon arviota lv ) ( ) Nettovaikutus

31 Länkipohjan koulun lakkauttamisen vaikutukset käyttötalouteen (ilman esioppilaiden / esiluokanopettajan kustannuksia) 31 Länkipohjan koulu Vuosikustannus 2018 Poistuvat kustannukset Oppilaiden mukana siirtyvät kustannukset Henkilöstömenot Palvelujen ostot josta Oppilasateriat Puhtaanapitopalvelut Muut palvelut Aineet tarvikkeet tavarat josta Koulutarvikkeet Oppikirjat Muut tarvikkeet Vuokrat Muut kulut Kustannukset yhteensä Varauma kuljetuskustannusten kasvuun (käytetty logistikon arviota lv ) ( ) Nettovaikutus

32 32 Juokslahden ja Koskenpään koulujen lakkauttamisen vaikutus käyttötalouteen tilanteessa, jossa toiminnnat siirretään Mäntykallion koululle. Juokslahden koulun talousvaikutukset on arvioitu kolmiopettajaisena kouluna. Lukuvuosina / / koulun arvioidaan toimivan neliopettajaisena. Henkilötyövuosikustannus /v. Juokslahden koulu & Koskenpään koulu Vuosikustannus 2018 Poistuvat kustannukset Oppilaiden mukana siirtyvät kustannukset Henkilöstömenot Palvelujen ostot josta Oppilasateriat Puhtaanapitopalvelut Muut palvelut Aineet tarvikkeet tavarat josta Koulutarvikkeet Oppikirjat Muut tarvikkeet Vuokrat Muut kulut Kustannukset yhteensä Varauma kuljetuskustannusten kasvuun (käytetty logistikon arviota lv ) ( ) Nettovaikutus

33 Koulurakennusten arvot kaupungin kirjanpidossa ja koulujen lakkauttaminen Kirjanpidossa pysyviin vastaaviin kuuluvat käyttöomaisuushyödykkeet, siis myös rakennukset saavat olla kirjanpidossa (taseessa) korkeintaan jälleenhankinta-arvossaan. Jälleenhankinta-arvoa harkittaessa on rakennuksen osalta huomioitava sen tuotantokäyttö. Mikäli rakennus poistuu tuotantokäytöstä, sen arvoa on alennettava. Mikäli koululle ei jää mitään kaupungin toimintaa, sen arvo on taseessa oltava 0. Kaupungin kirjanpidossa koulurakennusten arvot ovat seuraavat: Juokslahti ,93 euroa / Koskenpää ei arvoa Länkipohja ,72 euroa / Juokslahden koulukiinteistön suunnitelman mukainen poisto-ohjelma päättyy ja Länkipohjan Mikäli koulun toiminta lakkaa, on em. arvot kirjanpitolain mukaisesti kirjattava tuloslaskelman kautta menoksi siltä osin kuin koulua ei kaupungin toiminnassa enää käytetä. Mikäli kiinteistöä joiltain osin edelleen käytettäisiin, asia harkitaan käytön mukaisesti ja tapauskohtaisesti. Asia kuuluu tuolloin luonteensa mukaisesti talousjohtajan valmisteltaviin ja kaupunginhallituksen toimivaltaan. 7. Kouluverkkorakenne säilyy lv mukaisena ja luontainen poistuma (eläkelöityminen, määräaikaisuudet) hyödynnetään opetusryhmiä yhdistämällä Mikäli luontainen poistuma hyödynnetään muutoin kuin rakennetta sopeuttamalla, joudutaan perusopetusryhmien määrää vähentämään taloudellisin perustein. Uudet opetussuunnitelmat korostavat oppilaslähtöisyyttä ja oppilaan osallistamista oppimistapahtumaan. Opetuksen toiminnallisuus kärsii isoissa ryhmissä. Uuden opetussuunnitelman edellyttämien projektien ja useamman aineen kesken toteutettavien oppimiskokonaisuuksien hallinta suuressa ryhmässä on haasteellista. Mitä suuremmiksi erityisesti alkuopetuksen luokkia kasvatetaan, mahdollisuudet oppilaan tukemiseen ja eriyttämiseen vähenevät. Tukiopetuksen ja erityisen tuen tarve ja määrä kasvavat. Alkuopetuksen kohtuullisella ryhmäkoolla varmistetaan oppilaan koulunkäynti-, sosiaalisten- sekä akateemisten perustaitojen (lukeminen ja kirjoittaminen) hallintaa, mikä vähentää tuen tarvetta jatkossa ja ehkäisee syrjäytymistä. Satsaus alkuopetukseen on nähtävä ennaltaehkäisevänä toimintana.

34 34 Länkipohjan ja Koskenpään koulujen lakkauttaminen on tehtyjen selvitysten perusteella mahdollista toteuttaa aikaisintaan lukuvuonna Lakkauttamisen myötä luontaista poistumaa on mahdollista hyödyntää kuuden (6) luokanopettajan viran verran. Jos rakennetta ei sopeuteta, on vastaavat henkilömäärän vähennykset (6 virkaa) toteutettava olemassa olevia opetusryhmiä suurentamalla. Opetusryhmien suurentaminen on kohdennettu lukuvuoteen vaikutusten vertaamisen mahdollistamiseksi. Juokslahden koulun osalta tarkastelun lähtökohtana on ollut, että koulun lakkauttamiseen päädyttäessä oppilaat siirtyvät Vitikkalan kouluun ja tämä on selvitysten mukaan mahdollista tai Alla olevissa taulukoissa tilannetta tarkastellaan kouluittain, mikäli talous sopeutetaan vaihtoehtona rakenteen sopeuttamiselle. Keltainen väri taulukoissa ilmaisee mahdollisuutta pienentää koulun rinnakkaisten ryhmien lukumäärää ko. vuosiluokalla. Kouluverkkoselvityksen tarkastelun kohteena olleiden oppilasmäärältään pienempien koulujen (Juokslahden koulu, Koskenpään koulu, Länkipohjan koulu) osalta on tarkasteltu mahdollisuutta yhdysluokkarakennetta muuttamalla saavuttaa säästötavoitteet ja samalla säilyttää koulu lähipalveluna. Kaksiopettajaisia kouluja on Jämsän kouluverkkorakenteessa ollut aiemminkin Juokslahden koulu lv Juokslahden koulussa opettajamäärän pienentäminen kolmesta (3) luokanopettajasta kahteen (2) luokanopettajaan ei ole perusteltua muodostuvien yhdysluokkien oppilasmäärän vuoksi (1-2 lk 28 oppilasta; 3-6 lk 38 oppilasta). Alkuopetuksen 28 oppilaan ryhmä edellyttää pikemminkin koulun luokanopettajien määrän nostamista kolmesta (3) neljään (4) opettajaan lukuvuonna Yhdysluokkaopetus ei mahdollista opetuksellisten tavoitteiden toteutumista opetussuunnitelman edellyttämällä tavalla 28 oppilaan luokkaryhmässä. Juokslahden koulun sarjaisuuden pienentämisen vaikutukset opetusryhmien kokoon.

35 Koskenpään koulu Koskenpään koulussa on lukuvuonna oppilasennusteen mukaan 47 oppilasta esioppilaat mukaan lukien. Kahdelle opettajalle oppilaita olisi laskennallisesti kohtuulliset 23-24, mutta tuolloin esimerkiksi luokat 0-2 olisivat yhtenä perusopetusryhmänä (19 oppilasta) ja 3-6 luokat 28 oppilaan ryhmä. Koskenpään koulun sarjaisuuden pienentämisen vaikutukset opetusryhmien kokoon vuosiluokilla luokkien opetukseen ei siirtymisestä kahden opettajan järjestelmään tulisi muutosta/vaikutusta. Vuosiluokan 3-6 yhdysluokkaryhmässä (28 oppilasta) muutos olisi ilmeinen, koska luokassa opiskeltaisiin yhtä aikaa neljän eri vuosiluokan oppisisältöjä. Opettaja joutuisi eriyttämään opetusta huomattavan paljon. Opetusjärjestelyt vaatisivat oppilailta myös erittäin paljon itseohjautuvuutta sekä oma-aloitteisuutta. Kahden opettajan voimin seitsemän (7) eri ikäluokan opettaminen lisäisi opettajan työmäärää merkittävästi. Aiemmin kuvattu esitys esiopetuksen oppilaiden siirtymisestä varhaiskasvatuksen puolelle mahdollistaa opetusryhmien muodostaminen vuosiluokille 1-6. Näin toimien vuosiluokilla 1-6 olisi lukuvuonna kaikkiaan 40 oppilasta ja tuolloin esimerkiksi luokat 1-3 olisivat yhtenä perusopetusryhmänä (15 oppilasta) ja 4-6 luokasta muodostuisi 25 oppilaan ryhmä. Koskenpään koulun sarjaisuuden pienentämisen vaikutukset opetusryhmien kokoon vuosiluokilla 1-6.

36 36 Kolmen ikäluokan sovittaminen yhteen yhdysluokkaan ei kuitenkaan ole ongelmatonta vuorokurssiopetuksessa. Järjestely aiheuttaa oppilaiden eriyttämisen ja jakotuntien lisäämisen tarvetta yhdysluokkarakenteen muuttuessa Länkipohjan koulu lv Länkipohjan koulussa opettajamäärän vähentäminen kolmesta luokanopettajasta kahteen on oppilasmäärän perusteella mahdollista, kun aiemmin kuvatun mukaisesti esitetty esiopetuksen siirto varhaiskasvatukseen on toteutettu. Näin toimien vuosiluokilla 1-6 olisi lukuvuonna kaikkiaan 39 oppilasta ja tuolloin esimerkiksi luokat 1-3 olisivat yhtenä perusopetusryhmänä (19 oppilasta) ja 4-6 luokasta muodostuisi 20 oppilaan ryhmä. Kolmen ikäluokan sovittaminen yhteen yhdysluokkaan ei kuitenkaan ole ongelmatonta vuorokurssiopetuksessa. Järjestely aiheuttaa oppilaiden eriyttämisen ja jakotuntien lisäämisen tarvetta yhdysluokkarakenteen muuttuessa. Länkipohjan koulun sarjaisuuden pienentämisen vaikutukset opetusryhmien kokoon vuosiluokilla 1-6.

37 Mäntykallion koulu lv Mäntykallion koulun sarjaisuutta on mahdollisuus pienentää 3. ja 5. vuosiluokkien osalta (merkitty taulukkoon keltaisella värillä). Kolmannet (3.) ja viidennet (5.) vuosiluokat jaetaan kolmen rinnakkaisen perusopetusryhmän sijaan kahteen ryhmään. Keskimääräinen perusopetusryhmän koko olisi sekä 3. vuosiluokalla että 5. vuosiluokalla 26,5 oppilasta. Mäntykallion koulun sarjaisuuden pienentämisen vaikutukset opetusryhmien kokoon Vitikkalan koulu lv Vitikkalan koulun sarjaisuutta on mahdollisuus tarkastella 1. ja 2. vuosiluokkien osalta, jotka jaettaisiin neljän rinnakkaisen perusopetusryhmän sijaan kolmeen ryhmään. Keskimääräinen perusopetusryhmän koko olisi 1. vuosiluokalla 24,3 oppilasta ja 2. vuosiluokalla 25,3 oppilasta. Muiden vuosiluokkien sarjaisuuden pienentäminen johtaisi lähes 30 oppilaan perusopetusryhmiin. Vitikkalan koulun sarjaisuuden pienentämisen vaikutukset opetusryhmien kokoon. Vitikkalan koulun osalta ryhmäkokojen laskelmiin tulee huomioida starttiluokalta yleisopetuksen ryhmiin siirtyvät oppilaat (10 kpl). Kymmenestä oppilaasta keskimäärin puolet siirtyy ensimmäiselle (1.) vuosiluokalle ja puolet toiselle (2.) vuosiluokalle. Näin ollen lukuvuonna kolmesarjaisen koulun ryhmäkoot olisivat ensimmäisellä vuosiluokalla 26/26/26 ja toisella vuosiluokalla 27/27/27. Mahdollista toki on, että starttiluokalta siirrytään muihin Jämsän kouluihin. Lukuvuonna viidensien (5.) vuosiluokkien ryhmäkoot kolmisarjaisena olisivat 20 /31/32 pidennetyn oppivelvollisuuden järjestelyistä johtuen.

38 Kaipolan koulu lv Kaipolan koulun oppilasmäärät rajaavat mahdolliset toimenpiteet ainoastaan vuosiluokalle kaksi (2.). Ensimmäisellä (1.) vuosiluokalla ryhmän yhdistäminen ei ole mahdollista, koska sarjaisuuden muuttaminen synnyttäisi 30 oppilaan ryhmän. Valtakunnallisesti alkuopetuksen 30 oppilaan ja yli sen kasvavat ryhmät ovat poikkeuksellisen suuria, koska juuri ensimmäisinä vuosina luodaan pohja oppilaan koulunkäynnille ja opinpolulle. Ylempien vuosiluokkien osalta yhdysluokkaratkaisut eivät myöskään ole perusteltuja (yli 40 oppilaan opetusryhmät). Kaipolan koulun sarjaisuuden pienentämisen vaikutukset opetusryhmien kokoon. Vuosiluokat Paunun koulu lv Perusopetusryhmät Ryhmien yhdistäminen 15 / / Paunun koulun sarjaisuutta on mahdollista pienentää 7. vuosiluokkien osalta, jotka jaettaisiin viiden rinnakkaisen perusopetusryhmän sijaan neljään ryhmään. Keskimääräinen perusopetusryhmän koko olisi 7. vuosiluokalla 25 oppilasta. Aineopettajajärjestelmässä sarjaisuuden pienentämisen kautta saadaan perusopetusryhmien määrä vähenemään, mutta opettajaviranhaltijoiden määrään sillä ei välttämättä ole vaikutusta. Tämä johtuu siitä, että valtakunnallisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin kirjatut oppiaineet ovat opetuksen järjestäjiä sitovia ja kaikissa oppiaineissa on opetusta annettava. Säästö aineopettajajärjestelmässä syntyy opettajakohtaisen tuntimäärän pienentyessä. Yhden perusopetusryhmän väheneminen pienentää koulun ns. tuntikehystä vuosiviikkotunnin verran. Tämä vastaa noin yhden luokanopettajaviran säästövaikutusta. Paunun koulun sarjaisuuden pienentämisen vaikutukset opetusryhmien kokoon. Mikäli 7. vuosiluokat jaettaisiin neljään rinnakkaiseen ryhmään, olisivat ryhmät niin suuria, että liikuntapainotteista luokkaa ei voitaisi perustaa lainkaan.

39 Liikuntapainotteiselle luokalle hakeudutaan kaikista Jämsän alakouluista, ja vuosittain Paunun kouluun on tullut tätä kautta 4-8 oppilasta muiden koulujen oppilaaksiottoalueilta. Mikäli lv kouluun tulee lisää oppilaita, olisivat ryhmäkoot oppilasta. Paunun koulun luokkatilat ovat noin 55 m². Luokkiin ei käytännössä mahdu yli 25 pulpettia. Ilmastoinnin optimiteho on mitoitettu noin 20 hengelle Kankarisveden koulu lv Kankarisveden koulu on oppilasennusteiden perusteella lukuvuonna ns. kolmisarjainen. Sarjaisuuden pienentäminen johtaisi siihen, että opetusryhmien keskimääräinen koko olisi 33-34,5 oppilasta. Sarjaisuuden pienentäminen ei opetuksellisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta ole perusteltua. Kankarisveden koulun sarjaisuuden pienentämisen vaikutukset opetusryhmien kokoon. Useissa oppiaineissa yli 30 oppilaan opetusryhmien muodostaminen ei työturvallisuuden (käsityöt, fysiikka, kemia, kotitalous) eikä opetuksellisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta ole perusteltua. Luokat jouduttaisiin mm. lukujärjestysteknisten syiden vuoksi jakamaan pienempiin ryhmiin, joten suunniteltu säästö ei toteutuisi kuin osittain. Myös valinnaisaineiden ryhmät ovat merkittävästi perusopetusryhmiä pienempiä. Uuden Jämsänkosken yhtenäiskoulun tiloja ei ole suunniteltu oppilaan perusopetusryhmille. Näin ollen jouduttaisiin todennäköisesti käyttämään resurssiopettaja- tms. järjestelyjä ryhmien jakamiseksi eri tiloihin Kuoreveden koulu lv Kuoreveden yhtenäiskoulussa sarjaisuuden pienentäminen ja/tai yhdysluokkien muodostaminen synnyttäisi yli 30 oppilaan perusopetusryhmät. Suurimmillaan yhdysluokan koko olisi jopa 50 oppilasta. Näin suurten opetusryhmien muodostamista ei voida perustella mitenkään.