TILINPÄÄTÖS AJALTA

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS AJALTA Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Y-tunnus Kotipaikka: Tuusula Kirkkotie Tuusula

2 Y-tunnus Sisällysluettelo Tilikausi Sivu Toimintakertomus 1-10 Talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma 13 Rahoituslaskelma 14 Tase Liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitus 21 Tilinpäätösmerkintä 21 Tämä tilinpäätös on säilytettävä asti.

3 TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Toimitusjohtajan katsaus Kuntayhtymän 49. toimintavuosi sujui teknisesti jo totutulla varmalla tavalla. Veden laatu oli moitteeton, yhtä käyttöhäiriötilannetta lukuun ottamatta ongelmia ei vedentoimituksessa esiintynyt ja talouskin oli odotetun mukainen. Merkillepantavinta toiminnassa oli vesiasioiden uudelleen organisoinnin valmistelu ja tulevan toimitusjohtajan valinta. Operatiivisen toiminnan yhdistäminen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän kanssa valmisteltiin vuoden kuluessa niin, että henkilökunta ja operatiiviset toiminnot siirtyvät Tuusulan seudun vesilaitokselle alkaen. Samalla tuli valituksi toimitusjohtaja, joka toimii molempien perusorganisaatioiden toimitusjohtajana keväästä 2017 alkaen nykyisten johtajien jäädessä eläkkeelle. Veden laadun varmistamiseksi on jo lainsäädäntöpuolella korostettu riskien hallintaa. Kuntayhtymässä toteutettiin toimintavuoden aikana perusteellinen riskienhallintaprojekti WSP (Water Safety Plan), jonka tuloksena kirjattiin riskikohteet laitoksilla, johtoverkoissa, vesiasemilla ja erityisesti pohjavesialueilla. Näitä asioita korjataan ja seurataan jatkuvana prosessina tarkoitukseen hankitun IT-sovelluksen avulla. Vuoden myyty kokonaisvesimäärä noudatti lähes tarkalleen edellisvuoden saldoa, 9,12 milj.m3. Karkausvuodesta johtuen keskimääräinen vuorokautinen vedenkäyttö kuitenkin aleni 0,2 %:lla. Kuntayhtymän taloudessa tuloslaskelman osalta pysyttiin talousarvion luvuissa, kaikkiaan toimintakate oli niukasti yli arvion, 2,4 %. Jäniksenlinnan laitoksen käyttöönotto mahdollisti talousarviota huomattavasti suuremman poiston käyttämisen, minkä takia tilikauden tulos jäi talousarvion tavoitteesta. Tilikauden tulos ennen varauksia ja veroja on euroa, mikä on noin 36 % talousarvion tavoitteesta. Toimintatuotot olivat yhteensä 3,391 milj.euroa (muutos +0,6 % edellisvuodesta) ja vuosikate 1,124 milj.euroa (33,1 % tuotoista, muutos -6,0 % edellisvuodesta). Investointeihin kertomusvuonna käytettiin yhteensä 3,373 milj.euroa. Lähes koko summa kului Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen. Tämä investointi sujui kaikkiaan ennakkosuunnitelmien mukaisesti niin aikataulun kuin kustannustenkin osalta. Erityisesti vanhan ja uuden prosessin muutosvaihe onnistuttiin toteuttamaan ilman, että siitä aiheutui toimitushäiriöitä veden käyttäjille. Toinen investointikohde, Firan pohjavesilammikon täyttö, oli merkittävä pohjavesien suojeluhanke, jonka kustannuksiin Ympäristöministeriö osallistui 50 %:n rahoitusosuudella. Tämä henkilökohtaisesti 25. johtajakatsaukseni, ja samalla viimeinen sellainen, kirjoitetaan erilaisessa maailmassa kuin se ensimmäinen. Ei ollut strategioita, WSP:tä, älypuhelimia eikä eurojakaan. Uutta tekniikkaa on tullut, erityisesti IT-ala on mullistanut monta asiaa, mm. vähentämällä vesilaitoksen päivystyksen liikkumistarvetta. Uudet tekniikat vedenkäsit-

4 TOIMINTAKERTOMUS telyssä ja automaatiossa ovat parantaneet laatu- ja toimitusvarmuutta huimasti. Mutta perusasia, henkilökunnan motivaatio ja sitoutuminen työhönsä, ei ole muuttunut. Vain sillä varmistetaan toimiva vedenjakelu myös tulevaisuudessa. Näin kiitän kaikkia niitä ystäviäni työelämäni varrelta, jotka olette antaneet minulle mahdollisuuden tehdä tätä mielenkiintoista työrupeamaa kanssanne. On ollut mahtava kokemus tehdä tämä. Uskon myös, että urheiluvalmentajan sanoin tästä on hyvä jatkaa toteutuu ja toivotankin tulevalle toimitusjohtajalle yhdessä henkilökunnan ja hallinnon kera hyvin toimivaa, laadukasta ja kustannustehokasta tulevaisuutta! 1.2 Kuntayhtymän hallinto Yhtymävaltuusto Vesilaitoksen ylintä päätäntävaltaa käyttävään yhtymävaltuustoon kertomusvuonna kuuluivat seuraavat henkilöt: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Markku Jyske Risto Kotti kaupungista Ilkka Kujala Matti Auranen Leo Lauramaa Lasse Puttonen Marjatta Tehi Tiina Aalto Keravan Janne Jutila Kaleva Laitinen kaupungista Eeva Lahtinen Kirsi Kanerva-Poranen Marjatta Partanen Joel Juppi Juhani Tsokkinen Arja Rantanen Sipoon Rolf Björkell Gunilla Holmberg kunnasta Aslak Haarahiltunen Eva Kuntsi Kaj Lindqvist Hannele Backström Mari Viita Jani Nieminen Tuusulan Ismo Lappalainen Antti Piippo kunnasta Pirjo Maula Marjut Kylliäinen Jouko Riola Sampsa Rautio Liisa Sorri Tuija Reinikainen asti Margita Winqvist alkaen

5 TOIMINTAKERTOMUS Yhtymävaltuuston toimikausi on Puheenjohtajana kertomusvuonna toimi Aslak Haarahiltunen, 1. varapuheenjohtajana Janne Jutila ja 2. varapuheenjohtajana Leo Lauramaa. Valtuusto kokoontui vuoden 2016 aikana 2 kertaa, tavanomaiset tilinpäätös- ja talousarviokokoukset Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano valtuustokautta vastaavalle ajalle on seuraava: varsinainen jäsen Heikki Muttonen Keravalta Veikko Seuna Tuusulasta Marjatta Tehi Järvenpäästä Mari Viita Sipoosta Varajäsen Anne Kanerva Keravalta saakka Ulla Savenius Keravalta lähtien Juha Laine-Ylijoki Tuusulasta Tiina Aalto Järvenpäästä Jani Nieminen Sipoosta Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Mari Viita, varalla Marjatta Tehi. Yhtymävaltuuston valtuustokaudelleen valitsemana tilintarkastajana toimi JHT, HT-tilintarkastaja Raimo Vainio-Kaila BDO Audiator Oy:stä Yhtymähallitus Valtuuston kaksivuotiskaudelle valitseman yhtymähallituksen kokoonpano vuonna 2016 oli seuraava: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Marikki Myllyvirta Hermanni Meronen kaupungista Jaana Siukola Seppo Heino Keravan Pertti Aalto Petri Asuinmaa kaupungista Leena Harjula-Jalonen Juhani Tsokkinen Sipoon Sari Lilius Kukka-Maaria Nenonen kunnasta Heikki Vestman Mandi Alaterä Tuusulan Jukka Lehtonen Tanja Pekkola kunnasta Hans Malmlund Merja Laaksonen

6 TOIMINTAKERTOMUS Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Hans Malmlund, varapuheenjohtajana Jaana Siukola. Asioiden esittelijänä oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Yhtymähallitus kokoontui vuoden 2016 aikana yhteensä 9 kertaa. Kokouksissa sihteerinä toimi talous- ja toimistosihteeri Sari Passila. 1.3 Yleinen taloudellinen kehitys Yleisessä taloudellisessa tilanteessa tapahtui hienoista nousua vuoden 2016 aikana. Korkotaso pysyi erittäin alhaisena koko vuoden. 1.4 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän tehtäväkenttään ei kertomusvuonna muutoksia tullut. Toiminnassa vahvana tuli esiin kuitenkin Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän uusorganisointi. Hallitus-/johtokuntapäätökset sekä muu asian valmistelu tapahtuivat kertomusvuoden aikana. Jäsenyhteisöjen tahtotilan mukaisesti kuntayhtymien operatiivinen toiminta yhdistetään siten, että perusyksiköt jäävät omiksi taseyksiköikseen. Uuden organisaation on määrä aloittaa Talouspuolella talousarvioluvut toteutuivat suhteellisen tarkasti. Tilikauden kuluessa todettiin mahdollisuudeksi käyttää ennakoitua suurempaa poistoa, kun Jäniksenlinnan suurinvestointi voitiin ottaa tuotantokäyttöön jo elokuussa. Tämän seurauksena tilikauden tulos jäi selvästi talousarviotavoitteesta, mikä kuitenkin on perusteltua tuloverotuksen näkökulmasta katsoen. Tilikauden ylijäämä on selvästi positiivinen. 1.5 Henkilöstö Kertomusvuoden aikana vakituisen henkilökunnan osalta ei tapahtunut muutoksia. Vesilaitoksen henkilökunta vuonna 2016 on ollut seuraava: Toimitusjohtaja Käyttöpäällikkö Käyttömestari Talous- ja toimistosihteeri Vesilaitoksen hoitajat Unto Tanttu Timo Ranta-Pere Tuomas Turunen Sari Passila Eero Kittelä, sähkövastaava Erkki Laaksonen Ossi Laaksonen Jarmo Nivalainen Matti Reponen Visa Veijanen

7 TOIMINTAKERTOMUS Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Henkilöstön ikärakenne on viime vuosina ollut usein esillä riskimielessä, kun keski-ikä nousi selvästi yli 50 vuoden. Tähän on saatu nuorennusta, kertomusvuoden lopussa kuntayhtymän kymmenestä viran- ja toimenhaltijasta kolme on ylittänyt 60 vuoden ikäpaalun ja keskiikä vuoden päättyessä on 47,7 vuotta. Toimitusjohtaja tulee siirtymään eläkkeelle vuoden 2017 keväällä, ja hänelle on valittu seuraaja marraskuun 2016 yhtymävaltuuston päätöksellä. Rahoitusriskit ovat nousseet kuntayhtymässä uuteen valoon viimeisten vuosien aikana, kun lainakanta on kasvanut merkittävästi. Kertomusvuonna lainamäärää jouduttiin kasvattamaan Jäniksenlinnan vesilaitoksen rakennushanketta varten. Vuoden lopussa lainakanta kokonaisuudessaan oli 5,798 milj.euroa. Kilpailutukseen perustuen kaikki lainaerät on nostettu Kuntarahoitus Oy:ltä. Vuoden 2015 alussa tehtiin osalle lainaa (1,5 milj.euroa) korkosuojaus, josta tehtiin sopimus Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa. Muut jäljellä olevat lainaerät pientä poikkeusta lukuun ottamatta ovat 6 kk Euribor koroilla. Vahinkoriskit ovat kuntayhtymän toiminnan kannalta eniten kysymyksiä herättävät. Talousveden toimitusvarmuus ja laatu tulee taata kaikissa olosuhteissa. Tilanteisiin on varauduttu monin eri tavoin, mm. tiedottamisrutiineja ja yhteistyötä tiedotusammattilaisten ja pelastuslaitosten kanssa on tehostettu. Vuodelta 2009 peräisin olevaa varautumissuunnitelmaa on pidetty ajan tasalla tällaisten tilanteiden varalle. Jatkuvana rutiinina on pidetty yhteistyökokouksia jäsenvesilaitosten, terveysviranomaisten, tiedotusammattilaisten ja pelastuslaitosten kanssa. Vuoden 2016 aikana toteutettiin myös käytännön harjoitus Keravan Kaupunkitekniikan, terveysviranomaisen, tiedotuksen ja pelastuslaitoksen kanssa. 1.7 Ympäristötekijät Tuusulan seudun vesilaitos ei käytä toiminnassaan teollisesti valmistettuja kemikaaleja lainkaan, mistä syystä ympäristötekijöiden osuus toiminnassa on vähäistä. Suurin ympäristötekijä normaalioloissa on pohjaveden pumppaus maaperästä, jolla muutetaan luonnon normaalia tasapainoa. Samaan asiaan liittyy myös tekopohjaveden valmistus, kun Päijännetunnelin vettä johdetaan maaperään. Kaikille näille toiminnoille on olemassa voimassa olevat oikeudelliset luvat, joita viranomaiset valvovat, eikä näiden suhteen ole havaittavissa hälyttäviä merkkejä. Tarkkailuvelvoitteiden suhteen kuntayhtymä päätti yhdessä neljän paikallisen yrityksen kanssa yhteistarkkailun järjestämisestä Hyrylän, Lahelan ja Rusutjärven pohjavesialueilla. Vuoden 2017 alusta lukien tarkkailutoimenpiteistä vastaa konsulttitoimeksiantona Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Toisesta näkökulmasta ympäristötekijät ovat erittäin tärkeitä vesilaitoksen toiminnalle. Riskit pohjavesien puhtaana pitämiseksi ovat tunnetut. Riskejä on torjuttu mm. antamalla lausuntoja kaavoitus- ja rakennushankkeista sekä laatimalla pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat kattavat kaikki kuntayhtymän käytössä olevat pohjavesialueet, joskin vanhimpiin niistä kohdistuu jo päivittämistarve. Kertomusvuoden

8 TOIMINTAKERTOMUS aikana valmistui yhdessä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen, Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Tuusulan kunnan kanssa suojelusuunnitelman päivitys Lahelan pohjavesialueelle. 2. Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä 2.1 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Toimintavuoden aikana ei ole esiin tullut sellaisia oikeusseuraamuksia, joiden perusteella olisi syytä epäillä säännösten, määräysten tai päätösten noudattamisrikkomuksia. 2.2 Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden toteutumisessa, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuudessa ei toimintavuonna ole esiintynyt sellaista poikkeuksellisuutta, mikä vaatisi korjausehdotuksia. 2.3 Riskienhallinta Tärkeimpänä konkreettisena keinona riskienhallinnassa on vakuutustoiminta. Kuntayhtymän omaisuus on vakuutettu täydestä arvostaan, vakuutuskohteet ja määrät on vuosittain tarkistettu vakuutuksia hoitavan yhtiön kanssa. Toiminnalle on myös vastuuturva-, erityisesti tuotevastuuturvavakuutus, joka kattaa mahdollisesta veden toimitukseen liittyvästä vahingosta yksityisille veden käyttäjille. Tuotevastuuturvan enimmäismäärä vuonna 2016 on ollut 2,0 milj.euroa. Vakuutusyhtiönä kertomusvuonna on ollut IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy. Vakuutussopimus on tehty yhtymähallituksen päätöksellä ja sen seurantavastuu on toimitusjohtajalla. Riskienhallinta on viime vuosina noussut esiin toiminnan laadun takeena, ja on korostettu myös vuonna 2015 voimaan tulleessa talousvesinormissa. WSP (Water Safety Plan) - muotoinen, valtakunnalliseen runkoon työstetty hanke käytiin läpi kertomusvuonna ulkopuolisen konsultin johdattamana. Muita riskienhallinnan keinoja kuntayhtymässä ovat olleet laaditut suunnitelmat eri tilanteisiin. Lakisääteinen poikkeusolojen valmiussuunnitelma on päivitetty vuonna Häiriötilanteiden varautumissuunnitelma vuodelta 2009 on jalkautettu koko henkilökunnan käyttöön ja sitä päivitetään jatkuvana prosessina. 2.4 Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kuntayhtymän omaisuus on pääasiassa maaomaisuudessa, veden tuotantolaitoksissa sekä maahan asennetuissa vesijohdoissa. Omaisuuteen kuuluu myös noin 5,46 %:n osuus Päijänne-tunnelista. Kertomusvuonna omaisuus lisääntyi Jäniksenlinnan uudella laitosinvestoinnilla. Omaisuuden muutokset, lähinnä investointien toteuttamiset ja maakaupat, suoritetaan yhtymähallituksen päätöksiin perustuen. Vähäisemmät hankinnat, niiden kilpailutukset ja hankintapäätökset ovat suoraan toimitusjohtajan päätösvallassa.

9 TOIMINTAKERTOMUS Sopimustoiminta Kuntayhtymää sitovat sopimukset, niiden noudattaminen ja ajanmukaistamisen tarve ovat toimitusjohtajan vastuulla. 2.6 Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Erillistä sisäistä tarkastustoimintaa ei kuntayhtymässä ole järjestetty. Perusteena tälle on kuntayhtymän koko sekä toimintakentän selkeys ja vakiintuneisuus. 2.7 Strategiset mittarit Yhtymävaltuuston vuonna 2011 tekemällä ja kertomusvuonna uusitulla strategiapäätöksellä on asetettu strategisia mittareita ja niille tavoitearvoja. Tässä yhteydessä raportoidaan näitä mittareita ja niiden kehittymistä vuodesta 2010 alkaen Veden laatu Vedentuotantolaitoksilta lähtevän veden laadulle on asetettu seuraavat strategiset mittarit talousvesinormin suositusarvoihin perustuen: -koliformiset bakteerit, suositus 0 pmy/100 ml -rautapitoisuus, suositus 0,2 mg/l -mangaanipitoisuus, suositus 0,05 mg/l Tavoitteeksi on asetettu nollaraja. Seurantataulukko: Vuosi koliformiset rauta mangaani analyysimäärä analyysimäärä analyysimäärä analyysimäärä yhteensä ylitysten määrä Yhteensä edellä mainittuja analyysejä tehtiin 400 kpl, yhtään ylitystä ei tapahtunut, joten tavoite saavutettiin.

10 TOIMINTAKERTOMUS Käyttöhäiriöt Käyttöhäiriöiksi laitoksella kirjataan kaikki sellaiset laitoksen omaan käyttöön ja hallintaan kuuluvat häiriötilanteet, joilla todetaan olevan vaikutusta tai selkeä vaikutusmahdollisuus vedenkäyttäjien saaman veden laatuun. Vuoden aikana kirjattiin yksi tällainen tapahtuma, Järvenpäässä vesitornin kaukovalvontahäiriön takia osa vedenkäyttäjistä jäi hetkellisesti ilman vettä. Tavoitetasoa 0 kpl/vuosi ei näin ollen saavutettu kertomusvuonna. Seurantataulukko: Vuosi tavoite toteutunut ylitysten määrä Henkilöstön sairauspoissaolot Kertomusvuoden aikana kirjattiin yhteensä 61 työpäivää sairauspoissaoloihin. Näistä 5 liittyi lasten sairauksiin. Työtapaturmista ei poissaoloja aiheutunut. Seurantataulukko: Vuosi Poissaolot Poissaolot yhteensä sairaudesta työtapaturmista Poissaolot Työpäivien lukumäärä* Sairauspoissaolo% (työpäivien mukaan) *työpäivien lukumäärä kalenterivuoden todelliset työpäivät kerrottuna henkilökunnan lukumäärällä. Sairauspoissaolot laskettuna ilman työtapaturmia ja lasten sairauksia vuonna 2016 on 2.22 %.

11 TOIMINTAKERTOMUS Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma tunnuslukuineen : TUOTOT myynti liiketoiminnan muut tuotot tuet ja avustukset muut tuotot myynnin oikaisuerät TUOTOT YHTEENSÄ KULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA KULUT VUOSIKATE POISTOT TILIKAUDEN TULOS POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS VARAUSTEN LISÄYS/VÄHENNYS VEROT TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/liittynyt asukas Liittynyt asukasmäärä HUOM liittyneessä asukasmäärässä on mukana Sipoon Helsinki-alue. Tilikauden toimintakate ja vuosikate pienenivät edellisvuodesta vähän, kuitenkin taso säilyi samassa suuruusluokassa. Poistoja voitiin tehdä ennakoitua enemmän, kun Jäniksenlinnan laitoksen suurinvestointi saatiin käyttöön jo elokuussa. Tämä näkyi tilikauden tuloksessa, joka oli talousarviota pienempi. Aiempina vuosina tehdyt varaukset purettiin, mikä on otettu huomioon poistoeron lisäyksenä. Verojen jälkeen tilikauden ylijäämäksi tulee ,26 euroa.

12 TOIMINTAKERTOMUS Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma tunnuslukuineen : Tulorahoitus Investoinnit NETTOKASSAVIRTA Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset KASSAVAROJEN MUUTOS Tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Pääomamenojen tulorahoitus, % Kassan riittävyys, pv Rahoitusasema ja sen muutokset Taseen kehittyminen on ollut seuraava: Vastaavaa EUROA EUROA EUROA pysyvät vastaavat vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastattavaa oma pääoma poistoero ja varaukset pitkäaikainen vieras pääoma lyhytaikaikainen vieras pääoma yhteensä TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Lainakanta Lainakanta ,e/liittynyt asukas Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä Tilinpäätöksen mukaan tilikauden ylijäämä on ,26 euroa. Yhtymähallitus esittää ylijäämän siirtämistä taseeseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi.

13 11 TOTEUTUMISVERTAILU 2016 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN VUODELTA Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Jäsenkuntien terveysviranomaisten hyväksymän valvontatutkimussuunnitelman mukaisesti otettujen vesianalyysien perusteella talousveden laatu täytti kaikilta osin näytteenottopisteissä normivaatimukset. Myös hyvälle talousvedelle asetetut laatutavoitteet saavutettiin sataprosenttisesti. Määrällinen veden myyntitavoite, 9,10 milj.m3, toteutui melko tarkkaan, kun veden kokonaismyyntimäärä oli 9,12 milj.m3. Talousarvioon nähden vuoden toiminta- ja vuosikatteet yltivät ennakoitua positiivisempaan tulokseen. Jäniksenlinnan laitossaneerauksen edettyä aikataulunsa mukaisesti, voitiin uusi laitosprosessi ottaa tuotantokäyttöön jo elokuussa, mikä mahdollisti talousarviota suuremman poiston ottamisen tuloslaskelmaan. Tästä seurauksena oli tilikauden ylijäämän asettuminen talousarviota pienemmäksi. Tällä tavoin vältyttiin suuremmilta veroseuraamuksilta. Kun talousarviossa tavoiteltiin ,- euron ylijäämää, saavutettiin kertomusvuonna tilikauden ylijäämäksi ,26 euroa. 2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen 2016 TA2016 %TA TUOTOT myynti liiketoiminnan muut tuotot tuet ja avustukset muut tuotot myynnin oikaisuerät 0 TUOTOT YHTEENSÄ KULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA KULUT VUOSIKATE POISTOT TILIKAUDEN TULOS POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS VARAUSTEN LISÄYS/VÄHENNYS VEROT TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 152 Vuosikate/Poistot, % 106 Vuosikate, euroa/liittynyt asukas 9 Liittynyt asukasmäärä* * Helsingin alueella asuvat mukana luvussa

14 12 TOTEUTUMISVERTAILU Investointiosan toteutumisvertailu Investointirintamalla keskityttiin Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitokseen, jonka rakentaminen oli aloitettu vuoden 2015 toukokuussa. Laitosprosessi voitiin ottaa käyttöönsä aikataulun mukaisesti jo elokuussa, ja valmiina laitos vastaanotettiin marraskuun loppuun mennessä. Tulevien vuosien suurinvestointi, Talma-Söderkulla yhdysvesijohto, hyväksyttiin investointiohjelmaan yhtymävaltuustossa marraskuussa. Hanke käynnistettiin vuoden kuluessa yleissuunnittelulla. Firan sora-alueen saneeraus tuli yllättävänä investointina vastaan jo kertomusvuonna, kun Ympäristöministeriö päätöksellään myönsi hankkeelle 50 %:n rahoitusosuuden edellytyksellä, että työ suoritetaan vuoden 2016 aikana. Alun perin hanke oli ajoitettu kuntayhtymän investointiohjelmaan vuosille Maanhankintapuolella ei sopivia kohteita löytynyt, ei liioin irtaimistohankinnoissa. Investointien toteutuminen kohteittain: Kohde TA POIKKEAMA EUROA EUROA EUROA Rakennukset ja rakennelmat Jäniksenlinnan laitossaneeraus Yhdysjohto Talma Söderkulla Muut pitkävaikutteiset menot Firan sora-alueen saneeraus Maanhankinnat Irtaimistohankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosan toteutumisvertailu 2016 TA2016 POIKKEAMA EUROA EUROA EUROA Tulorahoitus Investoinnit NETTOKASSAVIRTA Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset KASSAVAROJEN MUUTOS Tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate 5.2 Pääomamenojen tulorahoitus, % Kassan riittävyys, pv 18

15 TULOSLASKELMA T U L O S L A S K E L M A Tilikausi Tilikausi Toimintatuotot Veden myynti , ,97 Liiketoiminnan muut tuotot 1 209,68 161,29 Tuet ja avustukset 2 217, ,87 Muut tuotot , ,45 Myynnin oikaisuerät 0,00 0,00 Yhteensä , ,58 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,62 Henkilösivukulut , ,83 Palvelujen ostot , ,76 Aineet,tarvikkkeet ja tavarat , ,88 Muut toimintakulut , ,15 Yhteensä , ,24 Toimintakate , ,34 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 48,07 19,68 Muut rahoitustuotot 1 680, ,00 Korkokulut , ,16 Muut rahoituskulut 0,00 0,00 Yhteensä , ,48 Vuosikate , ,86 Poistot Suunnitelman mukaiset poistot , ,57 Tilikauden tulos , ,29 Poistoeron lisäys(-)tai vähennys(+) ,90 0,00 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) ,00 0,00 Tilikauden verot , ,22 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,07

16 RAHOITUSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,86 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0, ,48 0, ,86 Investointien rahavirta Investointimenot , ,58 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,67 0,00 Pysyvien vastaavien luovutustulot 1 209, ,43 0, ,58 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,72 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys 0,00 0,00 Antolainsaamisten vähennykset 0,00 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0,00 0,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,00 Oman pääoman muutokset 0,00-194,08 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos , ,01 Korottomien velkojen muutos , ,87 Maksetut välittömät verot , , , ,64 Rahoitustoiminnan rahavirta , ,56 Rahavarojen muutos , ,16 Rahavarat tilikauden lopussa , ,86 Rahavarat tilikauden alussa , ,02 Muutos , ,16 Lyhytaikaisten saamisten ja velkojen muutos saamiset velat saamiset velat Saldo loppupvm , , , ,81 Saldo 1.1. alkupvm , , , ,94 = Muutos , , , ,87

17 TASE T A S E VASTAAVAA Tilikausi Tilikausi PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Päijännetunnelin käyttöoikeus , ,17 Muut pitkävaikutteiset menot , ,32 Yhteensä , ,49 Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet , ,89 Rakennukset ja rakennelmat , ,56 Johtoverkostot ja laitteet , ,21 Koneet ja kalusto , ,13 Ennakkom.ja keskeneräiset hankinnat 8 648, ,07 Yhteensä , ,86 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,50 Yhteensä , ,50 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,85 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset kunnilta , ,33 Myyntisaamiset muilta , ,09 Muut saamiset 2 726, ,59 Siirtosaamiset , ,97 Yhteensä , ,98 Rahat ja pankkisaamiset , ,86 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,84 VASTAAVAA , ,69

18 TASE VASTATTAVAA Tilikausi Tilikausi OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,57 Muu oma pääoma , ,87 Yhteensä , ,44 Rahasto , ,83 Ed. tilikausien tulos , ,54 Tilikauden tulos , ,07 Yhteensä , ,44 OMA PÄÄOMA , ,88 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero ,90 0,00 Investointivaraukset 0, ,00 Yhteensä , ,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat muilta luotonantajilta , ,00 Yhteensä , ,00 Lyhytaikainen Lainat muilta luotonantajilta , ,00 Ostovelat , ,96 Siirtovelat , ,85 Muut lyhytaikaiset velat 0,00 0,00 Yhteensä , ,81 VIERAS PÄÄOMA , ,81 VASTATTAVAA , ,69

19 17 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2016 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Johdannaissopimusten käsittely Vuonna 2015 tehty kuntayhtymän hallituksen päätöksellä koronvaihtosopimus lainaan, joka erääntyy Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus sekä aikaisempiin tilikausiin kohdistuneet tuottojen ja kulujen sekä virheiden korjaukset Tilinpäätös on vertailukelpoinen edelliseen tilikauteen ja siihen ei sisälly tuottojen, kulujen tai virheiden korjauksia. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT Toimintatuotot Veden myynti , ,97 Liiketoiminnan muut tuotot 1209,68 161,29 Muut tuet ja avustukset 2 217, ,87 Muut toimintatuotot , ,45 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Muut pitkävakutteiset menot 5-20 vuotta tasapoisto Vedenkäsittelylaitokset: rakennus-, koneisto-, LVI-, sähkö- sekä automaatiotekniset osat suunnittelu- ja rakennuttamiskuluineen 15 vuotta tasapoisto Johtolinjat laitteineen sekä suunnittelu- ja rakennuttamiskuluineen 30 vuotta tasapoisto ATK- ja valvomolaitteet 8 vuotta tasapoisto Koneet ja kalusto 5 vuotta tasapoisto Rahoitustuotot ja kulut Muihin rahoitustuottoihin on kirjattu Elisan osinkotuotto

20 18 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Aineettomat hyödykkeet Päijännet. Muut pitkäv. Yhteensä käyttöoik menot Arvo , , ,49 Lisäykset 0, , ,66 Poistot 0, , ,56 Arvo , , ,59 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset Johtoverk. Koneet ja Keskener. Yhteensä ja laitteet kalusto työt Arvo , , , , , ,85 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0, , ,45 Poistot 0, , , ,18 0, ,56 Siirrot erien välillä 0, , ,44 0,00 Arvo , , , , , ,74 Maa-alueet erittely Liittymismaksut ,44 Muut maa-alueet ,45 Poistot on kirjattu vuosikuluksi 2016 Sijoitukset PSV:n osakkeet Vanhan kunnantalon Elisan Liittymismaksu Yhteensä osakkeet osakkeet saamiset Arvo , , , , ,50 Lisäykset 0,00 Vähennykset 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 Arvo , , , , ,50

21 19 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Lyhytaikaiset saamiset EUR EUR Myyntisaamiset jäsenkunnilta , ,33 Myyntisaamiset muilta, sisältää saamiset Mäntsälän vedeltä, , ,09 Helsingin Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä, Pornaisten kunnalta ja Jäniksenlinnan alueen pienkuluttajilta Muut saamiset 2 726, ,59 Siirtosaamiset , ,32 Arvonlisäverosaamiset , ,65 Taseen vastattavaa koskevat liitetiedot Oma pääoma Peruspääoma , ,57 Peruspääoma , ,57 Muu oma pääoma , ,87 Muu oma pääoma , ,87 Rahasto , ,83 Rahasto , ,83 Edellisten tilikausien yli/-alijäämä , ,54 Tilikauden yli/-alijäämä , ,07 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Investointivaraus / Jäniksenlinnan saneeraus 0, ,00 Kertynyt poistoero / Jäniksenlinna ,90 0,00 Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat muilta , ,00 Yli 5 vuoden kuluttua erääntyvä pitkäaikainen vieras pääoma , ,43 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat muilta , ,00 Ostovelat , ,96 Siirtyvät korot , ,55 Lomapalkkajaksotus , ,83 Ennakonpidätysvelka , ,27 Sosiaaliturvamaksuvelka 944,31 941,93 Jäsenmaksutilitysvelka 0,00 750,26 Muut siirtovelat , ,01 Vastuusitoumukset Vuokravastuut Seuraavan 12 kk kuluessa maksettava Myöhemmin maksettava Yhteensä Kuntayhtymän hallussa olevat vakuudet

22 20 OSUUDET YHTYMÄN VAROIHIN JA VELKOIHIN Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula yhteensä maksettu osuuksia , , , , ,78 varat ,44 velat ,40 jaettavaa ,26 vesi m , , , , ,00 % osuus vedestä 26,10 37,01 12,91 23, % vesimääräosuus , , , , ,26 osuus euroina , , , , ,04 %:na 25,46 33,63 16,14 24, % Henkilöstökulut Palkanmaksu on toteutettu niin, että kassa- ja suoriteperusteisuus on sama lukuunottamatta lomapalkkavaraus- ja erilliskorvausjaksotusta. Helnkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Rahapalkka , ,62 Eläkekulut , ,45 Muut henkilösivukulut , ,38 Henkilöstön lukumäärä Luettelo kirjanpidoista ja aineistosta Kirjanpitokirjat Tositelaji 01- pääkirja Tasekirja Tosite Moduuli Arkistointi Pääkirja myyntireskontra LA elektroninen Päiväkirja ostoreskontra OS elektroninen kassa KA paperinen muistiot KP paperinen palkkatositteet KP paperinen Kirjanpitokirjat ja paperiset tositteet säilytetään Tuusulan seudun vesilaitoksen toimistossa Kirkkotie 49, Tuusula. Elektronisesti arkistoidut tositteet säilytetään Visma.net pilvipalvelussa. Visma Software Oy, Linnoitustie 4 a, Espoo. Tilintarkastajan palkkiot BDO Audiator Oy, JHTT yhteisö Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkastajan lausunnot 0 0 Tarkastuslautakunnan avustaminen Muut palkkiot 0 0 MUUT TALOUDELLISET VASTUUT Vesioikeuden päätöksen perusteella kuntayhtymä toimittaa neljälle kiinteistölle vettä ilmaiseksi ja kolmelle kiinteistölle omakustannushintaan.

23