Liite 13 Liittokokous SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA TOIMINTASUUNNITELMA Liittohallituksen liittokokoukselle hyväksymä esitys

Transkriptio

1 Liite 13 Liittokokous SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA TOIMINTASUUNNITELMA 2018 Liittohallituksen liittokokoukselle hyväksymä esitys

2 2 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN STRATEGIA Tulevaisuuskuva Suomesta Suomi on elinvoimainen kansalaisyhteiskunta. Ihmiset voimaantuvat ottamaan käyttöön voimavarojaan. Suomi on mielenterveyden edistämisen edelläkävijä, joka luo edellytykset psyykkiselle, fyysiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Perustehtävä Suomen Mielenterveysseuran perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy. Mielenterveysseura puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta mielenterveyteen. Seura rakentaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä edistää välittämisen kulttuuria. Seura kannustaa aktiivisuuteen yhteiskunnassa. Mielenterveysseura toimii ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta Suomessa ja kansainvälisesti. Seura tarjoaa apua elämän kriiseissä ja tukee erityisesti heikoimmassa asemassa olevien mielenterveyttä ja hyvinvointia. Arvot Ihmislähtöisyys Kuulemme ihmistä ja puolustamme rohkeasti oikeudenmukaisuutta ja kohtuutta yhteiskunnassa Luotettavuus Perustamme toimintamme asiantuntemukseen, avoimuuteen, tutkittuun tietoon, kokemusasiantuntijuuteen ja ihmisten arjen tuntemukseen Yhteisöllisyys Edistämme ja toteutamme rikastavaa ja osallistavaa yhdessä tekemistä ja voimaantumista sekä vapaaehtoistyön kulttuuria Strategiset tavoitteet Mielenterveysseuran strategisina tavoitteina on olla Johtava mielenterveyden edistämisen vaikuttaja ja kumppani Arvostettu, tunnustettu ja helposti lähestyttävä tuen ja avun tarjoaja Erottuva toimija ja vahva tekijä digitaalisessa maailmassa Vaikuttavien innovaatioiden johtava kehittäjä ja rantauttaja Hyvä ja vakaa työyhteisö ja vapaaehtoistyön foorumi.

3 3 Sisällys SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN STRATEGIA Tulevaisuuskuva Suomesta... 2 Perustehtävä... 2 Arvot... 2 Ihmislähtöisyys... 2 Luotettavuus... 2 Yhteisöllisyys... 2 Strategiset tavoitteet MIELENTERVEYSSEURA KANSALAIS- JA KANSANTERVEYSJÄRJESTÖNÄ KANSALAISTOIMINTA JA YHTEISÖLLISYYS KRIISIAUTTAMINEN Kriisiauttamisen valtakunnallinen koordinaatio SOS-Kriisikeskus Projektit MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN RIKOSUHRIPÄIVYSTYKSEN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMINEN KEHITTÄMISTOIMINTA HENKILÖSTÖ, HALLINTO JA TALOUS... 16

4 4 1. MIELENTERVEYSSEURA KANSALAIS- JA KANSANTERVEYS- JÄRJESTÖNÄ Vuonna 1897 perustettu Suomen Mielenterveysseura on maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö, jonka toiminta kehittyy jatkuvasti vastaamaan toimintaympäristön ja kansalaistoiminnan muutoksiin. Suomen Mielenterveysseuran perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyden ongelmien ehkäisy. Toiminnan lähtökohta on voimavarakeskeisyys sekä mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistaminen ja riskitekijöiden vähentäminen. Keskeistä on palkatun henkilöstön ja vapaaehtoisten toimiva ja tavoitteellinen yhteistyö, jota kansalaistoimintojen yksikkö kehittää, organisoi ja tukee. Sisällön näkökulmasta toiminta jäsentyy mielenterveyden edistämiseen ja kriisiauttamiseen. Viestintä ja hallinto tukevat työtä ja osallistuvat niiden kehittämiseen. Lisäksi seura koordinoi järjestöjen yhteistyössä tuottamaa valtakunnallista Rikosuhripäivystystä. Järjestön toiminnan ytimen muodostavat 56 paikallista mielenterveysseuraa. Niiden lisäksi jäseninä ovat myös 30 pääosin valtakunnallista järjestöä. Henkilöjäseneksi seuraan ei ole voinut liittyä vuoden 1991 jälkeen, mutta seuralla on edelleen noin 500 henkilöjäsentä liittorakennetta edeltävältä ajalta. Mielenterveysseuran strategisena tavoitteena on olla johtava mielenterveyden edistämisen vaikuttaja ja kumppani. Seura tekee tiivistä yhteistyötä mielenterveysalan muiden keskusjärjestöjen Mielenterveyden Keskusliiton, Mielenterveysomaisten Finfamin ja Psykosocial Förbundetin kanssa. Yhteistyötä on tarkoitus 2018 alkaen edelleen tiivistää hankerahoituksen avulla. Tärkeitä yhteistyön areenoita ovat mielenterveyden alalla toimivien kansalais- ja ammattijärjestöjen Mielenterveyspooli sekä valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen ja eduskunnan Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta, johon kaikki eduskuntapuolueet ovat nimenneet kaksi kansanedustajaa. Tarttumattomien sairauksien verkostossa seura toimii kansansairauksien ehkäisemiseksi yhteistyössä Duodecimin sekä syöpä-, sydän-, diabetes- ja hengitysjärjestöjen kanssa. Seura toimii myös ehkäisevän päihdetyön verkostossa ja on pääyhteistyökumppanina toukokuun päihdepäivien järjestämisessä. Yhteiskuntavaikuttaminen on koko seuran tärkeä tehtävä, jota toteutetaan seuran kaikissa yksiköissä. Vuoden 2018 keskeisiä vaikuttamistyön kohteita ovat järjestölähtöisen auttamistyön turvaaminen sote-uudistuksessa, itsemurhien ehkäisyohjelman käynnistäminen, mielenterveyspoliittisen ohjelman käynnistäminen Suomessa sekä Suomen EU-puheenjohtajakauden 2019 valmistelu. Vuoden aikana järjestettävät kahdet vaalit presidentinvaalit ja maakuntavaalit tarjoavat mahdollisuuden mielenterveysteemojen esille nostamiseen yhteiskunnallisessa keskustelussa. Vuosi 2018 on henkilöstöllä ja taloudellisesti mitattuna seuran toiminnassa ennätysvuosi. Käynnistymässä on uusia hankkeita, mm. monikulttuurinen yksinäisyyshanke MIOS, ja hallituksen kärkihankerahoituksella toimivat hankkeet jatkuvat toimintavuoden loppuun, mutta vuoden lopussa isoja hankkeita, myös Mielenterveysosaamisen kärkihanke, on päättymässä. Myös esimerkiksi Sekasin chatin rahoitus on päättymässä. Vuoden aikana joudutaankin tekemään ratkaisuja, joilla päättyvien hankkeiden toiminta saadaan juurtumaan ja jatkumaan tulevina vuosina. Toimintavuodelle on haettu uutta rahoitusta itsemurhien ehkäisykeskuksen perustamiseksi, Mielenterveyspoolin yhteistyön tehostamiseen ja vanhemmuuden tukemiseen. Lisäksi rahoitusta on haettu toimitilojen laajamittaiseen peruskorjaukseen. Oman varainhankinnan kehittämisessä painopiste siirtyy alustan luomisesta ja suunnittelusta toteutukseen.

5 5 Seuran toimintastrategiaan tehdään kevään liittokokouksessa välitarkastelu. Päivitystarpeena esille ovat nousseet erityisesti maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuuskysymykset, vastakkainasettelun yhteiskunnallinen ilmapiiri sekä yhteiskunnan digitalisoitumiseen liittyvät ongelmakohdat. Monikulttuurisuusteema nousee jo vuonna 2018 koko talon toiminnassa huomioitavaksi painopisteeksi. Strategian tavoitteita tukevat kehittämisohjelmat jatkuvat, mutta niiden fokusointia tarkennetaan kevään strategiapäivityksen yhteydessä. Kehittämisohjelmat ja niiden painopisteet vuonna 2018 ovat 1. Kansalaistoiminta ja yhteisöllisyys: Vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuus ja uudet muodot, seurojen yhteisen vaikuttamistyön kehittäminen 2. Avun saavutettavuus/kriisiauttamisen tulevaisuuden turvaaminen sote-uudistuksessa 3. Digitaaliset toiminnot ja viestinnällisyys: kaiken toiminnan digitalisointi, henkilöstön osaamisen vahvistaminen 4. Mielenterveysosaaminen ja uudet areenat 5. Laatu ja vaikuttavuus 6. Johtaminen, organisaatiokulttuuri ja talous: johtamisen kehittäminen, henkilöstöhallinnon prosessien ja sisäisen viestinnän kehittäminen, rahoituksen monipuolistaminen Mielenterveysseura on myös aktiivisesti mukana kansainvälisissä verkostoissa. Eurooppa-tasolla seura vaikuttaa mielenterveyden edistämiseen ennen kaikkea Mental Health Europen (MHE) kautta sekä ESR-rahoitteisessa (Euroopan sosiaalirahasto) Kompassi-hankkeessa. Seura osallistuu Suomen vuoden EU-puheenjohtajuuskauden valmisteluun, pyrkien varmistamaan mielenterveyden näkyvyys kaikissa politiikoissa. Vuoden 2018 aikana viedään loppuun EU-Kompassi hanke, joka on levittänyt tietoa EU:n mielenterveystoimista ja tukenut kokemusten vaihtoa jäsenmaiden välillä. Henkilöstövaihto EU:n rahoittaman CRISP (Citizenship, Recovery, and Inclusive Society Partnership) ohjelman yhteydessä jatkuu vuonna 2018 sekä sisään tulevana että yhteistyökumppaneille lähtevänä henkilöstövaihtona.

6 6 2. KANSALAISTOIMINTA JA YHTEISÖLLISYYS Mielenterveysseuran strategisena tavoitteena on olla hyvä ja vakaa vapaaehtoistyön foorumi. Kansalaistoiminnan toteutuksen päätavoitteena on vetovoimaisen vapaaehtoistoiminnan monipuolistuminen, monikulttuurisuuden lisääntyminen vapaaehtoistoiminnassa sekä paikallisten mielenterveysseurojen vaikuttamistyön kehittyminen. Toimintavuonna jatketaan paketoitujen vapaaehtoistoiminnan muotojen ja uudistuneen vapaaehtoistoiminnan kulttuurin jalkauttamista paikallisiin seuroihin ja aloitetaan strategian kehittämisohjelmana paikallisten mielenterveysseurojen yhteisen vaikuttamistyön kehittäminen. Tämän ohella jatketaan vaikuttamisviestinnän ja digiosaamisen kehittämistä paikallisia seuroja tukien. Vapaaehtoisille tarjotaan valmiuksia tehtävänkuvansa monipuolistamiseen. Keskeistä on yhteisöllisyys ja mahdollisuus tukea hyvinvointia erilaisia kulttuuri- ja liikuntamenetelmiä hyödyntäen sekä lisäämällä monikulttuurisuutta seurojen vapaaehtoistoimintaan muun muassa tekemällä yhteistyötä MIOS- hankkeen toimijoiden kanssa. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja monikulttuurisuus avaavat mahdollisuuksia rekrytoida vapaaehtoisia uusiin rooleihin mielenterveysseuroissa Mielenterveysseura pyrkii toiminnallaan entisestään parantamaan pitkään tukihenkilötyötä tehneiden valmiuksia tehdä vapaaehtoistyötä ja tukemaan heidän jaksamistaan mm. kouluttamalla vapaaehtoistyön työnohjaajia ja järjestämällä vapaaehtoistyön koordinaattoreille uudenlainen koordinaattorikoulutus ja vapaaehtoistyön johtamiskoulutuksia. Paikallisten seurojen hallitustoimijoiden jaksamiseen kehitetään uusia välineitä 2017 tehdyn työhyvinvointikyselyn tulosten pohjalta. Vuoden aikana järjestetään koulutusta myös tukemaan ryhmänohjaajien työtä, vapaaehtoisen pelastuspalvelun henkisen tuen tehtävissä toimivia, puhelin- ja verkkokriisityötä tekeville ja järjestöpäivät koko järjestön toimijoille. Toiminnan kehittämistä tuetaan myös lisäämällä paikallisten mielenterveysseurojen markkinointi- ja sosiaalisen median viestinnän osaamista. Uusina materiaaleina julkaistaan tukiaineistoa hyvinvointiryhmien ohjaajille ja ryhmänohjaajakoulutukseen. Vapaaehtoistoiminnan vaikutuksia avataan yksilötukisuhteissa ja ryhmänohjaajina toimivien vapaaehtoistyöntekijöiden tekemän työn sisältöä ja tehtyjä työtunteja kartoittamalla. Lapinlahden Lähteen rakenteita, vapaaehtoistoiminnan koordinointia ja vapaaehtoistoiminnan monipuolistamista vahvistetaan sekä pyritään turvaamaan Lähteen toiminnan jatkuvuus muun muassa vahvistamalla alueella toimivan Pro Lapinlahti mielenterveysseuran toimintaa. Uusi hanke: MIOS (Mielen hyvinvointia ja osallisuutta monikulttuurisessa Suomessa)- hanke ESR- ja STEA- hanke (Euroopan sosiaalirahasto ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) Hankkeen päätavoitteena on maahanmuuttajien osallisuuden lisääminen, mielenterveyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy etsivällä työllä sekä räätälöimällä ja hyödyntämällä Mielenterveysseuran Mielenterveyden ensiapu - koulutusta sekä Hyvinvointitreenit - ryhmätoiminnan mallia. Tavoitteena on myös mielenterveys-maahanmuutto-teeman asiantuntijuuden levittäminen valtakunnallisesti. Hankkeeseen palkataan projektipäällikkö, -suunnittelija, toiminnanohjaaja ja asiantuntija. Hanke toteutetaan 14 paikallisen mielenterveysseuran alueella ja valtakunnallisesti.

7 7 3. KRIISIAUTTAMINEN 3.1 Kriisiauttamisen valtakunnallinen koordinaatio Kriisikeskustoiminnan tavoitteena on auttaa kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa olevia selviytymään eteenpäin elämässään, tukea löytämään ratkaisuja elämän ongelmiin sekä tarjota psykoedukaatiota traumaoireiden hallintaan ja omasta mielenterveydestä huolehtimiseen. Lisäksi tavoitteena on tarjota mahdollisuuksia mielekkääseen vapaaehtoistoimintaan kriisiauttamisen parissa. Koordinaation tarve nousee tavoitteesta saada kriisiapua mahdollisimman monen saataville eri puolilla Suomea helposti ja nopeasti mielen hyvinvoinnin edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. Avun tarvetta on paljon ja varhaisen tuen on todettu ehkäisevän ongelmien pahenemista ja ehkäisevän itsemurhia. Koordinaatiolla edistetään yhteisten linjausten ja eettisten periaatteiden toteutumista, yhtenäistä laatua sekä kriisiavun näkyvyyttä ja tuetaan alueellisten kriisikeskusten toimintaa. Kansalaisyhteiskuntaa ja mielenterveyttä edistetään tarjoamalla mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan kriisiauttamisen parissa. Vastuunotto omasta ja kanssaihmisten mielen hyvinvoinnista kiinnostaa monia ja vahvistaa vapaaehtoistyötä tekevien mielenterveysosaamistaan ja tuo mielekkyyttä elämään. Suomen Mielenterveysseura koordinoi valtakunnallisesti mielenterveysseurojen kriisiauttamista eli kriisivastaanottotoimintaa, kriisipuhelintoimintaa, verkkoauttamista ja kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa olevien ryhmätoimintaa. Kriisikeskusverkostoon kuuluu 22 kriisikeskusta. Kriisipuhelintoimintaan osallistuu 26 ja verkkoauttamiseen 18 paikallista mielenterveysseuraa. Kriisipuhelintoiminnan koordinaatio sisältää sisällöllisen ja teknisen koordinaation sekä kriisipuhelimen valtakunnallisen yöpäivystyksen. Sisällöllinen koordinaatio sisältää päivystyskalenterin ylläpidon, joka mahdollistaa palvelun aukiolon luvattuina aikoina. Kriisipuhelintoiminnassa pyritään hallitusti kasvattamaan vastattujen puhelujen määrää edellisvuodesta. Tavoitteena on pystyä vastaamaan yli soittoon. Verkkoauttamisen koordinaatio sisältää Tukinet verkkokriisikeskuksen teknisen ja sisällöllisen koordinaation sekä nuorten Sekasin -chatin koordinaation. Sisällöllinen koordinaatio sisältää päivystyskalenterin ylläpidon, joka mahdollistaa palvelujen aukiolon luvattuina aikoina ja laajuudessa. Me-säätiön kaksivuotinen käynnistämisavustus Sekasin -chattiin päättyy vuoden lopussa ja siihen mennessä tulee varmistaa toiminnan jatkuminen. Nuorten chat on osoittautunut tarpeelliseksi. Vain murto-osaan viesteistä pystytään vastaamaan. Muita verkkoauttamisen kanavia ovat Tukinetissä aikuisille suunnattu Solmussa-chat ja pitkäkestoista auttamissuhdetta tarvitseville Net tuki. Lisäksi Mielenterveysseuran verkkosivuilla on paljon tietoa kriiseistä ja mielenterveydestä sekä oma-apuohjelmat (Selma, Toivo, Oiva). Vuoden alussa otettaan käyttöön verkkokriisityöhön uusi ohjelma-alusta. Sen käyttöön ottoon tarvittavaa koulutusta järjestetään Mielenterveysseuran toimijoille ja muille järjestöille, joilla on toimintaa Tukinetissä. Koordinaatiolla ylläpidetään yhteistä nettipohjaista tilastointia, kriisiauttamisen tuloksellisuusmittaria sekä Webropol-ohjelmaa kriisikeskusten käyttöön. Mittareita kehitetään yhteistyössä verkoston kanssa. Kriisiauttamisen linjaukset päivitettiin 2017 ja niiden toteutumista seurataan. Ryhmätoiminnan koordinaatiolla edistetään yhteisesti hyväksi todettuja toimintaperiaatteita kriisikeskusverkostolle. Käynnissä oleva maakunta- ja sote-uudistus vaikuttavat kriisikeskusverkoston toimintaan. Mielenterveysseura koordinoi vaikuttamistyötä, jossa tavoitteena on, että kriisikeskustoiminta järjestölähtöisenä auttamistyönä huomioidaan sote-valmistelussa ja sen resurssit turvataan.

8 8 3.2 SOS-Kriisikeskus Mielenterveysseuran ylläpitämä SOS-kriisikeskus on vuonna 1970 toimintansa aloittanut alueellinen kriisikeskus, joka palvelee Uudenmaan alueen asukkaita. Toiminta toteutuu ammattilaisten ja koulutettujen vapaaehtoisten voimin. SOS-kriisikeskuksen kriisivastaanotolla tarjotaan kriisiapua sekä kantaväestölle että maahanmuuttajataustaisille. Kriisikeskus on mukana valtakunnallisessa kriisipuhelimessa ja verkkokriisikeskus Tukinetissä sekä osallistuu viikoittain kokoontuvien ryhmien toteuttamiseen. Vapaaehtoisia rekrytoidaan ja koulutetaan vuosittain kriisiauttamisen eri muotoihin: kriisipuhelinauttamiseen, verkkoauttamiseen, tukikeskusteluihin ja henkilökohtaisiin tukisuhteisiin. SOS-kriisikeskuksessa toimii myös Rikosuhripäivystyksen (RIKU) Etelä-Suomen aluetoimisto ja pääkaupunkiseudun palvelupiste. RIKU tukee rikosten uhreja ja heidän läheisiään selviytymään rikoksen aiheuttamista seurauksista, tutkinta- ja oikeudenkäyntiprosessista sekä hakemaan oikeudenkäyntiavustajaa ja korvauksia. Toimintavuonna vahvistetaan alueen palvelupisteiden henkilö- ja vapaaehtoisresursseja sekä mm. maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden tavoittamista ja tukemista. Riku saa rahoituksen oikeusministeriön kautta. SOS-kriisikeskus tarjoaa kriisiapua eri muodoissaan ja osallistuu aktiivisesti itsemurhien ehkäisytyöhön järjestämällä mm. kansainvälisen itsemurhien ehkäisypäivän tapahtuman, tuottamalla aiheesta materiaalia ja kehittämällä tukimuotoja. SOS-kriisikeskus osallistuu myös Surukonferenssi 2018 toteuttamiseen. Konferenssin tavoitteena on tuoda surevien tilannetta ja asemaa näkyvämmäksi ja paremmin huomioon otetuksi yhteiskunnassa ja auttamisjärjestelmissä. Kaikki SOS-kriisikeskuksen kriisityöntekijät vastaavat kriisipuhelimeen sekä toimivat vapaaehtoisten tukena. Kriisipuhelin vastaamista vahvistetaan kesä- ja loma-aikoina ja muina aikoina, jolloin muun verkoston vastaajia on vähän. Toimintavuonna vahvistetaan Ikääntyvien mahdollisuutta kriisiapuun mm. tukikeskusteluissa lisäämällä vapaehtoisten määrää. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi rekrytoidaan kriisikeskukseen kokoaikainen vapaaehtoistoiminnan koordinaattori. SOS-kriisikeskuksen järjestämiin intensiiviryhmiin on mahdollista hakeutua mistä päin Suomea tahansa. Viikoittain kokoontuvia ryhmiä järjestetään sekä SOS-kriisikeskuksessa Helsingissä että yhteistyössä paikallisten kriisikeskusten kanssa eri puolilla Suomea. Maahanmuuttajille tarjotaan kohdennettua ryhmätoimintaa. Syöpäjärjestöjen kanssa jatketaan vertaistukiryhmämallin toteuttamista ja kehittämistä syöpään sairastuneiden läheisille. Kehitysvammaliiton kanssa jatketaan Löydä oma tarinasi -ryhmiä kehitysvammaisille nuorille aikuisille. Irti huumeista ry:n kanssa toteutetaan lapsensa menettäneiden ryhmä päihdekuolemiin liittyen. Surunauha ry:n kanssa jatketaan yhteistyössä itsemurhan tehneiden läheisten ryhmien toteuttamista. Järjestölähtöinen auttaminen pohjautuu palkattujen ammattilaisten ja vapaaehtoisten hyvään yhteistyöhön. Vapaaehtoisille tarjotaan monipuolista ja ammatillisesti tuettua vapaaehtoistoimintaa joka arkipäivä ja vuoden jokainen yö, kolmena viikonloppuna kuussa sekä juhlapyhinä. Vapaaehtoisia on mukana sekä kriisipuhelinpäivystyksessä, verkossa että kasvokkain tapahtuvassa kriisiauttamisessa. Kriisikeskus osallistuu aktiivisesti kansainvälisiin verkostoihin ja ottaa myös vastaan lukuisia kansainvälisiä vieraita vuosittain. 3.3 Projektit Linity eli lyhyt interventio itsemurhaa yrittäneille projekti ( ) Ray C 90 Projekti päättyy vuodenvaihteessa, mutta toimintaa jatketaan joko siirtyvän avustuksen turvin tai osana Itsemurhien ehkäisykeskuksen toimintaa, johon on haettu kohdennettua avustusta.

9 9 STEA:lta vuoden 2018 alusta. Projektin tavoitteena vähentää itsemurhien määrää Suomessa soveltamalla Sveitsissä kehitettyä ASSIP/ LINITY -mallia Suomeen. Projekti on saanut hyvää palautetta mm. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä. Mikäli itsemurhien ehkäisykeskus ei saa rahoitusta, siirtyvällä avustuksella pystytään arvion mukaan jatkamaan toimintaa Kuopiossa ja Helsingissä jonkin verran pienemmällä volyymilla. Projektiin liittyvä tutkimus seuraa asiakkaita kahden (2) vuoden ajan intervention jälkeen. Tutkimusta toteuttavat HYKS, Helsingin kaupungin terveyskeskus ja Suomen Mielenterveysseura. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida Linity -intervention vaikuttavuutta verrattuna itsemurhaa yrittäneelle tarjottuun tavanomaisen kriisiapuun. Kotoutujan mielenterveyden tueksi KOTU ( ) Amif hanke (Asylum, Migration and Integration Fund) Amif KOTU hanke tuottaa koulutusmallin sekä oppaan osaksi MTEA-perhettä. Koulutuksella tuetaan maahanmuuttajia toiminnassaan kohtaavien osaamista maahanmuuttajien kohtaamisessa ja mielenterveyden tukemisessa. Projekti päättyy vuoden 2018 keväällä. Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämishanke NKK ( ) OKM (Opetus- ja kulttuuriministeriö) rahoitus Hankkeen tavoite on nuorisotyön kriisivalmiuden parantaminen siten, että hankkeen päättyessä 80 prosentilla kunnista on nuorisotyön kriisisuunnitelma, verkostot ja toimintaohjeet nuorten tukemisesta yllättävien ja erilaisten kriisien sattuessa alueilla. Tavoitteiden toteutumiseksi on järjestetty ja järjestetään alueellisia koulutuksia, luodaan ja jalkautetaan yhteistyömalleja. Hankekumppani on Nuorisotyö Allianssi ry. Hankkeessa työskentelee osa-aikaisesti hankekoordinaattori. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke Paloma ( ) THL :n koordinoima Amif-hanke Hankkeessa laaditaan pakolaistaustaisten ja vastaavassa asemassa olevien mielenterveyttä tukevien palvelujen ja toimien malleja ja kootaan hyviä käytäntöjä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n koordinoimassa hankkeessa Kriisikeskustoiminnoissa työskentelee hankkeen projektisuunnittelija, jonka vastuualueena on erityisesti pakolaisten kokemusten kokoaminen sekä hankkeen tulosten jalkauttaminen kohderyhmälle. Hanke päättyy Mielenterveysseuran osalta MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN Mielenterveyden edistämisen yksikön tavoitteena on edistää Suomessa asuvien ihmisten mielenterveyttä elämänkulun kaikissa vaiheissa ja erilaisissa elämäntilanteissa sekä ehkäistä ennalta mielenterveyden häiriöitä. STEA-avusteinen toiminta muodostaa yksikön rungon mutta kattaa alle puolet yksikön saaduista avustuksista ja tuotoista. Yksikkö tukee seuran kehittämistyötä, tarjoaa asiantuntijapalveluita, osallistuu vaikuttamistyöhön sekä osaltaan kehittää, levittää ja juurruttaa hyviä käytäntöjä järjestökentän ja laajemmin yhteiskunnan käyttöön. Yksikköön kuuluu lasten ja nuorten tiimi, joka vie mielenterveysosaamista neuvolatyöhön, varhaiskasvatukseen, kouluihin, nuorisotyöhön sekä vanhemmuuden tukea sosiaali- ja terveyspalveluihin. Mielenterveyden ensiapu -koulutuskokonaisuuden kehittäminen ja valtakunnallinen levittäminen ovat osa yksikön toimintaa. Aikuistiimi vie eteenpäin ikäihmisten mielenterveystyötä sekä kehittää osaamista yrittäjien mielenterveyden edistämisen tarpeisiin. Yksikkö tuottaa asiantuntijasisältöjä seuran verkkopalveluun ja vaikuttamistyön tueksi, ja levittää tietoa vaikuttavista työmenetelmistä mielenterveyden edistämiseksi verkossa. Digitaalisia palve-

10 10 luja kehitetään edelleen toiminnallisempaan suuntaan ja yhteistyössä toteutettavia palveluja tuodaan kohdennetummin eri käyttäjäryhmille. Verkkotyössä keskitytään ensisijaisesti asiantuntijuuden vahvistamiseen verkostoitumisen, osallistumisen, tiedon keräämisen ja jakamisen keinoin. Myös uutta edistävää ja ennalta ehkäisevää toimintaa luovat kehityshankkeet sijoittuvat yksikköön. Lisäksi yksikköön kiinnittyvä Koulutuskeskus järjestää ja kehittää maksullisia koulutuspalveluja psykososiaaliseen ja teraupeuttiseen työhön sekä tutkittuun tietoon perustuvia, edistyksellisiä menetelmäkoulutuksia. Mielenterveyden ensiapu Mielenterveyden ensiapukoulutusten (MTEA) tavoitteena on vahvistaa Suomessa asuvien ihmisten mielenterveysosaamista. Mielenterveyden ensiapukoulutukset muodostavat koulutuskokonaisuuden, johon kuuluvat Mielenterveyden ensiapu 1 ja 2, Nuoren Mielen Ensiapu, Työelämän mielenterveyden ensiapu sekä keväällä 2018 valmistuva KotuMTEA (työnimi) maahanmuuttajia työssään kohtaaville ammattilaisille. Mielenterveysseura vastaa kaikkien koulutusten ohjaajakoulutuksesta sekä ylläpitää koulutusten ohjaajarekisteriä ja laadunvarmistusta. Lisäksi ohjaajille järjestetään kolme valtakunnallista verkostopäivää. STEA-avustus mahdollistaa MTEA-kokonaisuuden asiantuntijuuden ja työ kohdentuu ohjaajien koulutukseen ja koulutusten hallinnointiin, koordinointiin, laadunvarmennukseen, valvontaan sekä opetusmateriaalin tuottamiseen ja päivittämiseen sekä uusien koulutusmallien suunnitteluun ja toteutukseen. Työhön kuuluu myös yhteistyö eri tahojen kanssa kotimaassa ja MTEA2 koulutuksen puitteissa myös kansainvälisesti. Vuoden 2019 alkupuolella tapahtuvan eläköitymisen vuoksi on oleellista varmistaa osaamisen ja tietämyksen siirtyminen seuraajille. Koulutusten koordinointiin, opetusmateriaaleihin ja opetuksen toteuttamiseen liittyvät uudet tietoalustat otetaan käyttöön. Ohjelmistojen siirtäminen ohjaajien käyttöön on keskeinen tehtävä vuonna Mielenterveyden ensiapu -kokonaisuuteen perustetaan ohjausryhmä tukemaan työn kokonaisuuden eteenpäin kuljettamista. Vuonna 2018 MTEA-koulutusten levittämistyötä on mahdollista laajentaa huomattavasti erillisellä hallituksen kärkihankerahoituksella. Mielenterveys kuuluu kaikille kärkihanke Mielenterveys kuuluu kaikille hanke kuuluu hallituksen Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta -kärkihankekokonaisuuteen. Kokonaisuuden painopiste on hyvien käytäntöjen levittämisessä ja juurruttamisessa. Hyviä käytäntöjä kohdennetaan erityisesti väestöryhmiin, jossa hyvinvointi ja/tai terveys ovat keskimääräistä huonompia. Vuoden 2018 painopisteinä hankkeessa ovat alueellisten rakenteiden vahvistaminen, ohjaajakoulutusten kehittäminen, ohjaajaverkoston tuen ja ohjauksen varmistaminen sekä vaikuttamisviestinnän tehostaminen. Mielenterveyden ensiapu 1 koulutukset suunnataan erityisesti ammattilaisille. Mielenterveyden ensiapu 1 ja Mielenterveyden ensiapu 2 -koulutuksia kohdennetaan haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin ja varuskuntien työntekijöille. Hankkeen tuloksena Mielenterveyden ensiapu koulutukset ovat juurtuneet osaksi organisaatioiden ja maakuntien toimintaa. Lisäksi on muodostunut alueellisia ohjaajaverkostoja eri puolille Suomea ja Mielenterveyden ensiavun vaikuttavuus mielenterveyden edistäjänä on vahvistunut. Hankkeen tavoitteena on kouluttaa kansalaista ja yli 500 uutta Mielenterveyden ensiapu - ohjaajaa kahden vuoden aikana ( ). Lapset ja nuoret

11 11 Lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisen kokonaisuudella vastataan erityisesti lasten ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten osaamistarpeisiin. Tällä varmistetaan, että kasvuympäristöt tukevat ja edistävät myönteisen mielenterveyden kehittymistä. Toimintojen kohderyhminä vuonna 2018 ovat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat, kuten maahanmuuttajaoppilaat, erityislapset ja -nuoret sekä monenlaiset perheet. Lisäksi toiminnalla tuotetaan lapsille ja nuorille mielenterveyttä edistäviä harjoituksia verkkoon. Vuonna 2018 kehitetään ja pilotoidaan Hyvää mieltä vanhemmuuteen -koulutusmalli paikallisille mielenterveysseuroille sekä muiden järjestöjen työntekijöille perheiden mielenterveyden edistämiseen. Mielen mestariksi arjessa koulutus, aineisto sekä sähköinen oppimisaineisto viimeistellään tukemaan nuoren mielenterveyden edistämistä. Koulutuskokonaisuus suunnataan ylä- ja yhtenäiskoulujen opetus- ja oppilashuoltohenkilöstölle sekä kaikille nuorten parissa toimiville ammattilaisille. Sisältö tukee vuonna 2016 voimaan astunutta perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Koulutukset järjestetään yhteistyössä kesäyliopistojen, oppilaitosten, kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Vaikuttamistyö kohdistuu erityisesti valtakunnalliseen lapsi- ja perhepalveujen muutosohjelman (LAPE) työskentelyyn, jossa pyritään löytämään uusia toimintamalleja ja rakenteita lasten ja nuorten palveluille sekä hyvinvoinnin edistämiselle yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa. Lisäksi vahvistetaan yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Mielenterveyden edistämisen -seminaari toteutetaan mahdollisessa yhteistyössä muiden edistävän yksikön toimintojen kanssa. Seminaarilla vahvistetaan kouluttajien ja ohjaajien mielenterveysosaamista. Avustuksella luodaan rakenteet Toimiva lapsi & perhe -menetelmien ja kouluttajaverkoston ylläpitoon sekä laadun varmistamiseen. Lasten ja nuorten työssä kuljetetaan eteenpäin myös erillisiä hankkeita ja niiden prosesseja kohdennetuilla opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja Opetushallituksen (OPH) rahoituksilla: Nuorisotyö mielenterveyden edistämisen taitajaksi -hankkeella (OKM) vahvistetaan nuorisotyön toimijoiden mielenterveysosaamista ja Mielenterveystaitoja maahanmuuttajaoppilaille -hankkeessa (OKM) kehitetään koulutusta ja aineistoa peruskoulun opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle. Hyvää mieltä yhdessä-hankkeessa (OPH) koulutetaan 800 alakoulujen opetus- ja oppilashuoltohenkilöä mielenterveystaitojen opettamiseen. Lapsen mielenterveyden edistäminen varhaiskasvatuksessa -hankkeessa (OPH) koulutetaan noin 1000 varhaiskasvatuksen ammattilaista. Työikäiset Toimintakautena Yrittäjien hyvinvointikilta -toiminta on keskeinen työmuoto. Toiminnan keinot ovat 1) Yrittäjien hyvinvointikoulutus, 2) Kilta-vertaisryhmätoiminta ja 3) alueelliset verkostot. Yrittäjien hyvinvointikoulutus järjestetään toimintavuoden aikana 15 kertaa, joihin osallistuu yhteensä noin 250 yrittäjää. Lisäksi toteutetaan kymmenen Kilta-vertaisryhmää, joihin osallistuu noin 100 yrittäjää. Käynnistetään yhteistyötä neljän uuden mielenterveysseuran ja viiden uuden yrittäjien aluejärjestöjen kanssa. Kiltatyö pyrkii tavoittamaan toimintaan mukaan kaikki 20 yrittäjien aluejärjestöä. Kilta-toimintaa käynnistetään myös maatalousyrittäjille ja aloittaville yrittäjille. Toimijoille järjestetään kaksi verkostopäivää. Työikäisten mielenterveyden edistämistä kehitetään ja viedään eteenpäin Yrittäjienhyvinvointikilta-toiminnalla ja työelämän mielenterveyden ensiapukoulutuksilla (TMTEA). Ikäihmiset Avustuksella vakiinnutetaan Seniori Hyvinvointitreeni -toiminta. Toiminnalla tavoitetaan valtakunnallisesti järjestöjen ja kuntien vanhus- ja mielenterveystyön ammattilaisia, vapaaehtoisia sekä oppilaitosten opettajia ja opettajia. Edellisistä ryhmistä koulutetaan myös Seniori Hyvinvointitreeni -ryhmien ohjaajia. Seniori Hyvinvointitreeni -ohjaajakoulutuksia järjestetään 6 ja osallistujia niissä on yhteensä 120.

12 12 Ryhmätoiminnan ensisijaisena kohderyhmänä ovat kotona yksin asuvat, syrjäytymisvaarassa olevat yli 70-vuotiaat henkilöt sekä palvelu- ja senioritalojen asukkaat. Ryhmiä järjestetään 25, joihin sitoutuu yhteensä 200 ikäihmistä. Lisäksi erilaisten teemaan liittyvien tapahtumien kautta tavoitetaan 500 henkilöä vuodessa. Vaikuttamistyötä jatketaan edelleen Mielellään-verkoston kanssa ja lisäksi Ikäinstituutin kanssa toteutetaan yhteinen tapahtuma. Koulutuskeskus Koulutuskeskuksessa kehitetään ja toteutetaan laajan yhteistyöverkoston kanssa mielenterveyden edistämiseen, henkiseen hyvinvointiin sekä psykososiaaliseen- ja terapeuttiseen auttamistyöhön liittyviä koulutuspalveluita. Koulutukset (Palaset kohdalleen, Perhearviointimenetelmä, MBB ( Mind-Body Bridging), Psykoterapian perusteet, Pariterapian täydennyskoulutus, Kriisityön koulutukset, Haastavat tilanteet asiakastyössä, Terapeuttinen työskentely asiakkaan kotona) on suunniteltu ja suunnattu erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatus- ja opetustoimen ammattilaisille ja järjestöjen henkilöstölle. Koulutuskeskuksen koulutukset ovat maksullisia, ammatillisia täydennyskoulutuksia ja toteutettavilla koulutuksilla rahoitetaan koulutuskeskuksen toiminta kokonaisuudessaan. Mielenterveysseura ja Koulutuskeskus ovat vuosina yhteistyökumppanina Pohjanmaan LaPe hankkeessa sekä ohjausryhmässä että koulutuksien toteuttajana. Perhearviointimenetelmä- ja Palaset kohdelleen koulutuksilla tavoitetaan lasten ja nuorten toimintaympäristöissä ja heikoimmissa asemissa olevien perheiden kanssa työskenteleviä työntekijöitä. Hankkeiden yhteistyökumppanuuden, koulutuksien ja vahvan asiantuntijaroolin myötä Koulutuskeskus on kehittämässä, rakentamassa ja vahvistamassa mielenterveysosaamista. Koulutuskeskuksessa toteutuu 2,5 henkilötyövuotta, lisäksi koulutuksia toteutetaan käyttäen ammattitaitoisia freelance-kouluttajia. Vuoden 2018 kesällä tapahtuvan eläköitymisen vuoksi on oleellista varmistaa osaamisen ja tietämyksen siirtyminen seuraajille. MIPA-hanke Mielenterveysseura toteuttaa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA-hanke) osatutkimuksen Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävät tekijät. Osatutkimuksen tavoitteena on selvittää voimavaroja, keinoja ja olosuhteita, jotka edistävät ihmisten mielenterveyttä ja päihteiden käytön hallintaa. Vuonna 2018 analysoidaan ja raportoidaan kyselyaineisto ja kerätään tarvittaessa täydentävää laadullista aineistoa tulosten tulkinnan tueksi. Raportointi toteutetaan koko aineiston tasolla ja järjestökohtaisesti. Tutkimuksen tulokset levitetään kirjallisten raporttien ja järjestökohtaisten keskustelutilaisuuksien avulla. Tulosten levittämisessä hyödynnetään myös sosiaalista mediaa. MIPA -hanke tekee päihde- ja mielenterveysjärjestöjen työtä näkyväksi ja tuo esiin järjestöjen toimintaan osallistuvien äänen. Osahankkeen tuloksena 2018 vahvistuvat tutkimusohjelmaan osallistuvien järjestöjen valmiudet edistää ihmisten mielenterveyttä ja päihteidenkäytön hallintaa. Osahanke lisää myös muiden toimijoiden valmiuksia ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Somettamalla uutta kohtaamista -hanke Somettamalla uutta kohtaamista -hankkeessa tuotetaan yhteisöpalvelualusta, jossa käyttäjä voi turvallisesti harjoitella sosiaalisen kanssakäymisen taitoja ja löytää samassa elämätilanteessa tai samoista aihepiireistä kiinnostuneen ihmisen tai harrasteryhmän. Näin vahvistetaan osallisuutta ja vuorovaikutusta sosiaalisessa mediassa, myös niillä, joilla on haasteita sen käytössä. Vuonna 2018 kehitetään käyttäjälähtöistä sovellussuunnittelua ohjaus ja -kehittämisryhmien kanssa sekä toteutetaan pilotointi yhdessä käyttäjien kanssa. Palvelun toimivuutta arvioidaan systemaattisesti kehittämisprosessin aikana.

13 13 Lisäksi yksikön asiantuntijuutta kohdennetaan Päihdepäivien (5/2018) suunnitteluun ja toteuttamiseen yhteistyössä Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:n kanssa. Päivien pääteemana on mielenterveys. 5. RIKOSUHRIPÄIVYSTYKSEN VALTAKUNNALLINEN KOORDI- NAATIO Rikosuhripäivystyksen (RIKU) tehtävänä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla palveluita. Ammatillisesti ohjattujen vapaaehtoisten sekä ammattilaisten tuottamilla maksuttomilla palveluilla lievitetään rikoksen yksilölle aiheuttamia vaikutuksia ja vahvistetaan uhrien oikeuksien toteutumista. Rikoksen uhri voi saada RIKUsta henkilökohtaisen tukihenkilön. Tukea ja neuvontaa saa myös puhelimitse ja verkossa. Rikosuhripäivystys toimii EU:n rikosuhridirektiivin edellyttämien yleisten rikosuhripalveluiden tuottaja Suomessa. Vuonna 2018 perustyön rahoitus tulee valtiolta, oikeusministeriön kautta. RIKUn vuoden 2018 toiminnan painopisteitä ovat 1) tukipalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden vahvistaminen 2) vapaaehtoistoiminnan aseman vankistaminen 3) rikoksen uhrin asemaan vaikuttaminen ja 4) RIKUn viestintäkäytäntöjen ja viestinnällisen ilmeen yhdenmukaistaminen. RIKUa ylläpitävät yhteistyösopimukseen perustuen Ensi- ja turvakotien liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Kirkkohallitus, Suomen Punainen Risti, Suomen Setlementtiliitto ja Suomen Mielenterveysseura. Mielenterveysseura on toiminut vuoden 2014 alusta alkaen Rikosuhripäivystyksen valtakunnallisena koordinaatiojärjestönä. Toimintaa johdetaan valtakunnallisesti Helsingissä sijaitsevasta keskustoimistosta ja alueellisesti seitsemästä aluetoimistosta. Vuonna 2018 RIKUn paikallisia palvelupisteitä on 31 toiminnan laajentuessa Ahvenanmaalle. 6. VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMINEN Unelmamme on, että Suomessa asuvat oivaltavat, että mielenterveys on terveyttä ja elämäntaitoa: mielenterveyttä voi oppia ja vahvistaa. Mielenterveysseura toimii viestinnällisenä yhteisönä, jossa jokainen viestii mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. Viestintä ja vaikuttaminen ovat tärkeä osa seuran kaikkien työntekijöiden työtä. Tekemistä roolitetaan yhteistyössä paikallisten seurojen, verkostojen ja kumppaneiden kanssa. Yhdessä tekeminen on haluttu toimintatapa. Viestintäyksikön funktioita ovat yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä mielenterveysosaamisen, seuran ja sen palveluiden markkinointiviestintä; jäsenviestintä; sisäinen viestintä ja varainhankinta. Toimintaympäristön luotaus on keskeinen osa toimintaa. Markkinointiviestintä. Sisältömarkkinoinnin tavoitteita ovat tietoisuuden kasvattaminen mielenterveydestä ja varhaisesta tuesta sekä stigman vähentäminen; ihmisten mielenterveysosaamisen vahvistaminen tarinoiden, oma-apuohjelmien ja tuen kautta; osallistaminen vapaaehtoistyöhön ja lahjoittamiseen sekä seuralle ajatusjohtajuuden rakentaminen asiatiedon ja yhteiskunnallisen suunnannäyttämisen kautta.

14 14 Mielenterveysseura kohdistaa toimintavuonna kampanjointia erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville nuorille miehille, potentiaalisille vapaaehtoisille, maahanmuuttajille ja seuratoimijoille, päättäjille sekä Mielenterveyden ensiavun ammattilaisverkostolle. Kampanjointi sisältää monikanavaista digitaalista viestintää, kohtaamisia ja mediaviestintää. Seura kehittää viestinnän mittareiden käyttöä. Mielenterveysseura toteuttaa varainhankinnan kevätkampanjan huhtikuussa sekä kampanjoi Hyvää mieltä kulttuurista (MHAW) -viikolla toukokuussa sekä itsemurhien ehkäisypäivänä syyskuussa ja Maailman mielenterveyspäivään liittyen lokakuussa. Seuran toiminta on esillä noin kymmenessä messu- tai yleisötapahtumassa. Mielenterveysseura päivittää henkilöstön kanssa brändikonseptia ja etenkin sitä, miten seurasta ja sen tarkoituksesta puhutaan vaikuttavasti sidosryhmille. Seura toteuttaa bränditutkimuksen. Viime vuoden lopulla liittohallituksessa hyväksyttiin seuran viestintästrategia Digitaalisuus ja viestintä. Mielenterveysseura painottaa kaikessa toiminnassa sähköisen ja viestinnällisen ulottuvuuden ajantasaistamista ja uusia avauksia. Mielenterveysseuran tavoitteena on olla erottuva toimija ja vahva tekijä digitaalisessa maailmassa. Seurassa on meneillään useita digitaalisia hankkeita, jotka liittyvät työskentelyn digitalisointiin sekä eri kohderyhmille suunnattuihin uusiin digitaalisiin sisältöihin. Henkilöstölle järjestetään koulutusta ja laaditaan digitaalinen profiili (tavoitteet, osaaminen, työkalut) eri työrooleille. Mieli media. Tavoitteena on, että Mielenterveysseuran kaikki sisällöt ja palvelut ovat kiinnostavasti hyödynnettävissä verkon kautta. Seuran viestinnän keskeinen periaate on monikanavaisuus. Tavoitteena on, että mielenterveysseura.fi -sivustolla on eri kävijää kuukaudessa (2017; ). Sivustokokonaisuutta kehitetään käyttäjäpalautteiden ja seuran toiminnan mukaisesti. Seura kehittää verkkopalvelun käyttäjäkokemusta sisältökonseptien avulla. Mielenterveysseura on päivittäin läsnä digitaalisissa kanavissa. Seuran säännöllisesti hyödyntämiä sosiaalisen median kanavia ovat Facebook, Twitter, Instagram ja YouTube, ja uusia kanavia otetaan ketterästi käyttöön. Seura julkaisee Mieli uutiskirjeitä (10), uutiskirjeitä eri kohderyhmille sekä esitteitä, Mieli-julkaisun (1) ja Perheterapia-lehteä (4). Mediaviestintä. Mielenterveysseuran viestintä ja asiatuntijat palvelevat mediaa lähes päivittäin. Seuran viestit ovat lähes päivittäin julkisuudessa (2017; yli 600 mediaosumaa). Seura solmii ketterästi mediakumppanuuksia painopisteittensä mukaisesti. Seura lisää valmiuttaan ottaa viestinnällisesti osaa yllättäviinkin yhteiskunnallisiin tapahtumiin. Seura toteuttaa päivittäistä mediaseurantaa sekä kokoaa syventävät raportit kampanjakohtaisesti ja neljän kuukauden välein. Varainhankinta. Varainhankinnassa toteutetaan kevät-, syys- ja joulukampanjat. Kampanjoinnissa vedotaan yksityisiin henkilöihin ja yrityksiin kerta- ja kuukausilahjoitusten saamiseksi. Mielenterveyden edistämiseen tavoitellaan resursseja solmimalla uusia yrityskumppanuuksia. Seurassa kehitetään varainhankinnan hyvää asiakashoitoa ja lahjoittajaviestintää. Sisäinen viestintä. Mielenterveysseura kehittää henkilöstön keskinäistä viestintää ja koko seuran vuorovaikutteista ja innovatiivista organisaatiokulttuuria. Seura kokoaa ja kirkastaa sisäisen viestinnän nykyiset käytännöt eri osa-alueilla sekä kehittää käytäntöjä yhdessä henkilöstön kanssa. Tavoitteena on, että seurassa on voimaannuttava, innostava ja innovaatiota tukeva johtamiskulttuuri. Tavoitteena on, että seura on vetovoimainen, arvostava ja innostava yhteisö työntekijöille, vapaaehtoisille ja yhteistyökumppaneille. Viestintä tukee henkilöstöä mediaviestinnässä, tuottaa linjauksia yhteiseen käyttöön, kouluttaa viestintäkanavien käytössä ja järjestää esiintymiskoulutusta. Viestintä ylläpitää henkilöstön käyt-

15 15 töön Mieli-sovelluksia lähtien dioista raporttipohjiin, kuviin, messuvarusteisiin tai viestinnän avustajayhteyksiin. Yksiköiden vastuuviestijät tukevat yksikön toimintaa monin viestinnän keinoin ja yhdessä sovituilla vuosittaisilla painopistealueilla. Jäsenviestintä. Kansalaistoimintojen yksikön kanssa toteutetaan jäsenviestintää tavoitteena, että paikalliset seurat kokevat olevansa osa mielenterveyttä edistävää Mielenterveysseura-yhteisöä ja osaavat hyödyntää seuran jäsenpalveluita. Paikallisille seuroille tarjotaan yhtenäisen Mieli-ilmeen mukaista verkkosivuratkaisua (2017 tilaajia 27/56). Seurat voivat sovitulla tavalla hyödyntää Mieli-ilmettä ja sovelluksia. Seuroille tuotetaan Maailman mielenterveyspäivän kampanjointiin konsepti ja materiaalit. Seura tuottaa kriisikeskuksille tukimateriaalia varautumisessa äkillisen yhteiskunnallisen kriisitapahtuman mediaviestintään. Maakuntavaalien yhteydessä toteutetaan yhteistä vaikuttajaviestintää. Vaikuttaminen. Tavoitteena on, että yhteiskunnallinen päätöksenteko edistää mielenterveyttä. Mielenterveysseuran asiantuntemus on eduskuntapuolueiden, virkamiesten ja muiden yhteiskunnallisten vaikuttajien arvostamaa ja saatavilla. Mielenterveysseura luotaa ja vaikuttaa valmisteilla oleviin päätöksiin kansallisesti ja Euroopan tasolla. Seura vaikuttaa Mielen hyvinvoinnin ja itsemurhien ehkäisyn tavoiteohjelmien toteutumiseksi. Seura kampanjoi yhdessä vaikuttajaverkostojen sekä paikallisten seurojen ja kriisikeskusten kanssa maakuntavaalitavoitteiden toteutumiseksi. Mielenterveysseura on laatinut vaikuttajaviestintäänsä kahden vuoden tiekartan. Keskeistä on turvata järjestölähtöisen auttamistyön asema sote- ja maakuntauudistuksissa, jalkauttaa mielen hyvinvoinnin edistämistä yhteiskunnan voimavaraksi, eri organisaatioiden rakenteisiin ja ammattilaisten käytäntöihin sekä saada Suomeen itsemurhien ehkäisykeskus ja vaikuttaa poliittisiin ohjelmiin ja lainsäädäntöhankkeisiin mielenterveyttä edistävästi. Mielenterveysseura tapaa kevään aikana eduskuntapuolueiden edustajia, järjestää toukokuun Päihdepäivillä päättäjätapahtuman sekä vaikuttaa paikallisten seurojen kanssa maakuntavaalien yhteydessä. Mielenterveysseura kehittää vaikuttajaviestinnässä tiiviitä ratkaisuehdotuksia päättäjille sekä mielenterveysseura.fi/yhteiskunta -sisältöä. Mielenterveysseura hoitaa mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan sihteerin tehtävät ja on Mielenterveyspoolin jäsen. Seuran toiminnanjohtaja vaikuttaa Mental Health Europe -järjestön hallituksen kautta. Seura on yksi neljästä järjestöstä, jotka toteuttavat Euroopan mielenterveyden kehittämishanketta yhteistyössä Euroopan komission kanssa. 7. KEHITTÄMISTOIMINTA Mielenterveysseuran kehittämistoiminta tuo yhteiskunnallisista tarpeista nousevia uusia avauksia Mielenterveysseuran työhön ja vie seuran kehittämiä uusia toimintamuotoja järjestökentän ja laajemmin yhteiskunnan käyttöön. Erityisen huomion kohteena on haavoittuvassa asemassa olevat väestönryhmät kuten maahanmuuttajat. Uusia suomalaisia ja ulkomaisia innovaatioita lasten mielenterveyden edistämiseksi tunnistetaan ja arvioidaan sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa Kasvun tuki -hankkeessa, joka on osa hallituksen kärkihanketta Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Hanke levittää vuoden 2018 aikana kolme näyttöön perustuvaa työmenetelmää valtakunnallisesti ja luo pysyvän sähköisen rakenteen työmenetelmien levittämisen tueksi. Toiminnalle pyritään vuoden aikana varmistamaan jatkorahoitus. Laadun ja vaikuttavuuden strateginen kehittämisohjelma, joka tuottaa työkaluja seuran ja seuran hankkeiden toiminnan vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointiin, viedään vuoden aikana loppuun.

16 16 Valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen yhteistyötä vahvistetaan operatiivisella tasolla, ensisijaisesti järjestöjen yhteisen Mielenterveyspooli 2.0 -hankkeen kautta. Mielenterveysseura osallistuu aktiivisesti maakunta- ja sote-uudistusten valmisteluun, jotta kaikki järjestötyön mahdollisuudet kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi huomioidaan uudistus. Vuoden aikana osallistutaan konsortiohakemukseen rahoituksen saamiseksi yleishyödyllisten yhteisöjen toiminnan edellytysten ja mahdollisuuksien selvittämiseksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Toimillaan seura pyrkii edistämään laadukkaiden mielenterveyspalvelujen saatavuutta kaikille, painottaen myös ihmisoikeusnäkökulmaa. YhdessäMielin -hankkeen tulosten pohjalta rakennetaan hyvine mielenterveyspalvelujen malli, joka on hyödynnettävissä myös maakuntavaaleihin liittyvässä vaikuttamistyössä. Vuoden aikana otetaan seuran kaikissa koulutustoiminnoissa käyttöön digitaalinen Moodlealusta. 8. HENKILÖSTÖ, HALLINTO JA TALOUS Hallintoyksikkö tuottaa sisäisinä palveluina taloushallinnon, henkilöstöhallinnon sekä ict-palvelut. Lisäksi seuran toimitilat kuuluvat hallinnon vastuulle. Hallinto huolehtii luottamusjohdon kokousten valmisteluista ja järjestelyistä. Hallinto osallistuu seuran tytäryhtiöiden hallinnon ja talouspalvelujen tuottamiseen. Jäsenyhdistyksille hallinto tarjoaa jäsenrekisterien ylläpitopalvelut mukaan lukien jäsenmaksujen laskutuksen. Tavoitteena on kehittää seuran johtamista ja hallintoa avoimeksi, läpinäkyväksi sekä oikeudenmukaiseksi. Johtamisen ja hallinnon periaatteet sisältyvät liittohallituksen hyväksymään Hyvä hallinto -ohjeistukseen. Henkilöstöstrategian johtavina periaatteina ovat ihmislähtöisyys, luotettavuus sekä yhteisöllisyys; näiden toteutumiseen tulee pyrkiä seuran johtamiskulttuurin kehittämisessä kuin myös päivittäisessä työskentelyssä kaikkien seurassa toimivien kanssa. Talouden osalta tavoitteena on rahoituspohjan laajentaminen, jolla pyritään varmistamaan seuran toiminnan häiriötön jatkuminen vähintään nykyisellä toimintatasolla, vaikka toimintaympäristössä taikka nykyisessä rahoituspohjassa tapahtuu muutoksia. Seuran päärahoittaja on STEA. Muita merkittäviä rahoittajia ovat Suomen Kansanterveysyhdistys, ministeriöt sekä Euroopan Unioni. Osana rahoituspohjan laajentamista palkattiin vuoden 2016 loppupuolella seuraan varainhankintapäällikkö. Vuoden 2017 aikana on kehitetty varainhankinnan rakenteita ja varainhankinnan tulosten ensimmäinen arviointi suoritetaan vuoden 2017 lopulla, jonka jälkeen tehdään päätökset varainhankinnan suuntaviivoista vuodelle Henkilökunnan työtyytyväisyysmittaus tehtiin keväällä 2017 ja kyselyn tulokset esiteltiin henkilökunnalle elokuussa Henkilökunnan kanssa sovittiin yhteisistä kehittämiskohteista, joita koskevat projektit aloitettiin syksyllä 2017 ja jatkuvat vuoden 2018 aikana. Tärkeimpinä kehittämiskohteita ovat kommunikaatio ja viestintä, työprosessit sekä henkilöstöhallinnon prosessit. Loka-joulukuun 2017 aikana tehdään ulkopuolisen tahon kanssa kokonaisvaltainen riskien kartoitus, jossa arvioidaan strategiset, taloudelliset, operatiiviset sekä vahinkoriskitekijät. Vuoden 2018 alussa merkittävimmät riskit analysoidaan sekä laaditaan toimenpideohjelma niiden välttämiseksi sekä haittavaikutusten minimoimiseksi. Liittohallitus itsearvioi omaa toimintaansa sekä Hyvän hallintotavan toteutumista seuran toiminnassa helmikuun kokouksessaan.

17 17 Verrattuna vuoteen 2013 seuran saamien avustusten ja oman varainhankinnan tulot ovat kaksinkertaistuneet. Vaikka suurin kasvu johtuu RIKU:n valtakunnallisen koordinaation hoitamisesta, on tämä kasvu vaikuttanut myös henkilöstön määrän ja avustuskohteiden huomattavaan kasvuun. Myös rahoituspohjan laajentamisen onnistuminen ja monimuotoistuminen on tuonut haasteita taloushallinnolle. Henkilöstöhallinnon resursseja on vahvistettu palkkaamalla kokopäiväinen palkanlaskija/hr-assistentti. Lähivuosien aikana hallinnon henkilökuntaa on jäämässä eläkkeelle ja tulevissa rekrytoinneissa otetaan huomioon taloushallinnon uudet vaatimukset. Tämä merkitsee myös työtehtävien uudelleen järjestelyjä tulevaisuudessa. Toimintavuoden loppupuolella tullaan rekrytoimaan talouspäällikkö nykyisen pitkäaikaisen talouspäällikön jäädessä eläkkeelle. Vuonna 2016 alkaneen strategiakauden tavoitteena talouden osalta on nykyisten rahoitusmuotojen ja niiden pitkäjänteisyyden turvaaminen sekä rahoituspohjan monipuolistaminen. Tätä on kuvattu edellä. Toinen merkittävä meneillään olevan strategiakauden tavoitteita on toiminnan sähköisen ulottuvuuden ajantasaistaminen. Vuoden 2017 on hankittu järjestöille kehitetty ohjelmistokokonaisuus, jonka käyttöönotto on alkanut syksyllä Tärkeimpinä osioina siinä ovat seuran ja paikallisseurojen jäsenrekisterien hallinnointi, koulutustoimintojen prosessien digitalisointi, varainhankinta, keskitetty rekisteri mm. tiedotteiden jakeluun, laskutuksen ja verkkokaupan hoitaminen. Uusi ohjelmisto merkitsee myös nykyisten toimintaprosessien uudelleen arviointia sekä tarvittaessa niiden muuttamista. Tämän kokonaisuuden toimivuuden varmistaminen jatkuu ainakin koko alkuvuoden Henkilöstömäärän lisääntyminen edellyttää myös nykyisten toimitilojen uudelleen järjestelyä. Seura on jättänyt STEA:lle keväällä 2017 investointiavustuspyynnön toimitilojen peruskorjausta varten. Tulevaisuuden toimitilat on suunniteltu henkilöstön kanssa yhteistyössä ja akuutin tilanahtauden poistamiseksi peruskorjauksen ensimmäinen vaihe toteutettiin kesän 2017 aikana. Suunnitelmien mukaan peruskorjaus jatkuisi vuosien aikana. Peruskorjauksen laajuus riippuu saatavasta investointiavustuspäätöksestä. Veikkolan entisen parantola-alueen kaavamuutosta ja siihen liittyvää maankäyttösopimusta käsitellään tällä hetkellä kunnan luottamuselimissä. Nämä on hyväksytty seuran ylimääräisessä liittokokouksessa elokuussa. Mikäli kaavamuutospäätöksistä ei valiteta, mahdollistaa se seuran nykytoiminnalle tarpeettomista rakennuksista luopumisen. Rakennusten vuokrasuhde Kirkkonummen kunnan kanssa on päättynyt lokakuun 2017 lopussa ja suojeltujen rakennusten ylläpitovastuu on siirtynyt seuran vastuulle.