TERVOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kunnanvaltuusto hyväksynyt 12 /

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2013. Kunnanvaltuusto hyväksynyt 12 / 6 2014 57"

Transkriptio

1 TERVOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2013 Kunnanvaltuusto hyväksynyt 12 /

2

3 TERVOLAN KUNTA 1 TILINPÄÄTÖS 2013 SISÄLTÖ TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus Perustietoa kunnasta Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kokonaistalouden tarkastelu Kuntakonsernin toiminta ja talous Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelemiseksi TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kunnan tilinpäätöslaskelmat Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot Liitetietojen erittelyt LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

4 TILINPÄÄTÖS TERVOLAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTAKERTOMUS 1 Kunnanjohtajan katsaus Päättyneen vuoden 2013 aikaansaannokset näkyvät pitkään Tervolan kuntakuvassa. Vihittiinhän vuoden aikana käyttöön Varevaaran tuulivoimapuisto, katettiin ulkoliikuntatiloja, käynnistettiin urheilukentän peruskorjaus ja uudistettiin Törmävaaran latuvalot sekä Kirkonkylän pururataa. Kunnan ulkoista ilmettä raikastivat myös uudistetut kotisivut tervola.fi ja visittervola.fi. Viime vuodesta ennakoitiin tulevan haasteellinen taloudellisen laman sekä tiukkenevan kuntatalouden vuoksi. Talousarviossa verotulojen ei ennakoitu juurikaan kasvavan ja kustannusten nousuun varattiin lähes 1 milj. euroa. Alkuperäisessä ssa tulokseksi arvioitiin vain euroa. Vuoden 2013 tilinpäätöksestä voimme kaikki olla ylpeitä, menot alittivat budjetoidun lähes 1,7 milj. eurolla ja tulot toteutuivat ennakoidusti. Tilikauden tulos osoittaakin varausten jälkeen lähes miljoonan euron ylijäämää. Hyvästä tuloksesta huolimatta on kunnassamme panostettu tulevaisuuteen. Biokunta Tervola tavaramerkki on rekisteröity. Erinomaisena, näkyvänä osoituksena uusiutuvan energian tuottamisesta kunnassamme vihittiin Suomen ensimmäisen sisämaan tuulivoimapuisto käyttöön huhtikuussa. Kunnanvaltuusto päätti jatkaa tuulivoimarakentamisen edellytysten luomista ja käynnisti huhtikuussa Löylyvaaran tuulivoimapuiston kaavoittamisen. Tuulivoimahankkeet vahvistavat Tervolan kunnan imagoa Lapin bioenergiakuntana, löytyyhän kunnastamme tuulivoiman lisäksi myös vesi-, puu- ja turvevoimaa. Tervolan nuoret tekivät syksyllä 2012 aloitteen jääkiekkokaukalon/tenniskentän kattamiseksi. Hanke sai laajan kuntalaisten tuen ja hankkeelle haettiin rahoitusta Lapin ELY-keskuksen teemahaussa euron hankkeen kustannuksista yksityisen rahoituksen piti käsittää euroa. Yksityisen rahoituksen keräyksestä vastasi Tervolan seuratyön tuki ry, jonka ansiokkaan toiminnan tuloksena yritykset, järjestöt ja yksityiset henkilöt sitoutuivat hankkeeseen ja tavoiteltu summa jopa ylittyi. Siitä teille kaikille parhaat kiitokset. Yhdistyksen motto yhdessä tehden yhteiseksi iloksi sopisi moneen muuhunkin kuntamme alueella suunniteltuun hankkeeseen m² halli pystytettiin syksyllä 2013 ja hallin avajaisia vietettiin helmikuussa. Leudosta talvesta huolimatta Tervolan Kurkiareenaksi nimetty halli on ollut aktiivisessa käytössä joulukuusta lähtien. Keskusurheilukentän peruskorjaushanke on ollut pitkään suunnitelmissa. Hankkeen saatua myönteisen rahoituspäätöksen opetus- ja kulttuuriministeriöltä aloitettiin työt viime kesänä. Moderni, kaikenikäisiä käyttäjäryhmiä palveleva kenttä valmistuu tämän vuoden aikana. Törmävaaran latuvalot uusittiin nykyaikaisiksi led-valoiksi ja Kirkonkylällä käynnistettiin kuntoradan/valaistun ladun rakentaminen kaavan mukaisesti. Urakoitsijoiden erinomaisen työn tuloksena olemme jo tänä talvena saaneet nauttia uudistuneiden latujen tarjoamista loistavista mahdollisuuksista. Vuoden aikana kehitettiin monella tapaa kuntamme ja kuntalaistemme harrastus- ja virkistysmahdollisuuksia. Myöskään elinkeinoelämää ei unohdettu. Hastinkankaan teollisuusalueen teiden peruskorjaus, Teräspuiston tien leventäminen sekä Viian alueen Puupuiston laajentaminen käynnistyivät. Tervolan puualan merkittävyys on nähty myös muualla, Puupuiston infran kehittämiseen saimme myös ELY-keskuksen rahoitusta. Vuoden aikana selvitettiin myös valokuituverkon rakentamisedellytyksiä kuntaamme, päätökset asiasta tehtäneen maaliskuun valtuustossa.

5 TERVOLAN KUNTA 3 TILINPÄÄTÖS 2013 TOIMINTAKERTOMUS Vuoden alussa koulutuslautakunta ja vapaa-ajanlautakunta yhdistettiin sivistyslautakunnaksi. Myös palvelurakenteissa tapahtui muutoksia, erityisryhmille tarkoitettu Kurjenpesäksi nimetty ASPA-talo valmistui. Uudet asukkaat ovat ottaneet paraatipaikalla olevan palvelutalon iloiten vastaan. Vuoden 2014 alusta Kivalojen seutuopiston toiminta siirtyi Kemin kaupungin vastuulle, samalla opiston nimi muuttui Kivalo-opistoksi. Julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi hallitus on käynnistänyt mittavan kuntauudistushankkeen. Kuntarakennelaki astui voimaan heinäkuun alussa ja lain selvitysvelvollisuus koskee kaikkia Suomen kuntia. Tervolan kunta ilmoitti marraskuussa olevansa valmis käynnistämään kuntarakennelain mukaisen selvityksen Kemin, Keminmaan, Simon, Tornion ja Ylitornion kanssa. Alueen kuntien vastaukset eivät olleet yhteneväiset, joten alueelle tultaneen laatimaan ministeriön määräämä erityinen kuntajakoselvitys. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä ollaan myös kokoamassa entistä suurempiin organisaatioihin. Soterakennelakiluonnoksen linjausten mukaisesti Lapissa ainoastaan Rovaniemi voisi toimia sote-palveluiden vastuukuntana. Lapissa on käynnistetty selvitys Lapin oman, alueen erityispiirteet huomioivan sote-mallin luomiseksi. Meri-Lapin alueella tavoiteltiin nykyisen sairaanhoitopiirin alueelle lakiluonnoksen mukaista omaa sotealuetta, selvitystyö on parhaillaan käynnissä. Tämän vuoden maaliskuun 23. päivänä sote-linjaus muuttui merkittävästi, lakiluonnoksesta poiketen kaikki sote-palvelut on tarkoitus järjestää viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Kuntarakenne- ja sote-kuohunnan keskellä valmistui myös luonnos uudeksi valtionosuusjärjestelmäksi. Uuden järjestelmän perusteella Tervolan kunta menettäisi siirtymäkauden jälkeen nykyiseen järjestelmään verrattuna valtionosuuksia 1,55 milj. euroa vuosittain. Mikäli em. menetys kompensoitaisiin kunnallisverotulojen kasvattamisella, tulisi kunnallisveroprosenttia korottaa neljällä prosentilla nykyisestä. Suurimmat syyt valtionosuusmenetyksiin liittyvät voimalaitosten kiinteistöveron osittaiseen palauttamiseen tasausjärjestelmään (vaikutus lähes euroa) sekä ikäihmisten suhteellisen painoarvon vähentämiseen valtionosuusperusteissa. Monenlaisia haasteita riittää tulevaisuudessakin. Kuntamme työntekijöiden, luottamushenkilöiden sekä kuntalaistemme vahva sitoutuminen kuntamme kehittämiseen ovat kantaneet hedelmää. Tästä on hyvänä osoituksen viime vuosien ylijäämäiset tilinpäätökset, jotka antavat pientä pelivaraa sopeutua uusiin, haasteellisiin tilanteisiin. Talouden tiukat ajat on sisäistetty hyvin, kuntalaistemme palvelut on pystytty järjestämään laadukkaasti ja tehokkaasti. Lähes kaikki hallintokunnat alittivat nsa. Menojen kasvu oli erittäin maltillista, alle prosentin, huolimatta erikoissairaanhoidon kasvaneista tarpeista. Toimintojemme on kuitenkin kehityttävä, jotta pystymme jatkossakin vastaamaan kuntalaistemme tarpeisiin ja ajan haasteisiin. Kulunut vuosi on jälleen näyttänyt, että yhteistyöllä saavutetaan parhaat tulokset. Vuosien saatossa muodostunut joustava ja rakentava kanssakäyminen Tervolan ja tervolalaisten hyväksi on kuluneena vuotena jatkunut ja uskon, että yhteen hiileen puhaltaminen jatkuu edelleen. Parhaat kiitokset kaikille Teille Tervolan kunnan ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi tekemästänne työstä vuonna Mika Simoska kunnanjohtaja

6 TILINPÄÄTÖS TERVOLAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2 Perustietoa kunnasta Perustamisvuosi 1867 Kokonaispinta-ala ( ) 1.592,04 km 2 - maata 1.559,72 km 2 - vettä 32,32 km 2 Asukkaita Tukialue 1 EU:n tukialue 1 Veroprosentti 19,50 Tärkeimmät etäisyydet keskustaajamasta Rovaniemi 75 km Kemi 45 km Kemi-Tornion lentokenttä 40 km Kemin satama 55 km Valtatie n:o 4 2 km Rautatieasema 2 km Kunnan sijainti ja alue Tervolan kunta rajoittuu etelässä Keminmaan ja Simon kuntiin, lännessä Tornion kaupunkiin, pohjoisessa Rovaniemen kaupunkiin ja idässä Ranuan kuntaan. Tervolan kokonaispinta-ala on 1.592,04 km 2. Kunnan halki virtaavan Kemijoen ja jonkin verran sen sivujokien varsilla on alavaa maanviljelysaluetta, josta maa jatkuu loivasti kumpuillen kunnan rajoilla oleviin vaaroihin. Erilaiset suot muodostavat suurimman osan kunnan pinta-alasta. Kunnan hallinnolliset yhteydet Meri-Lapin kehittämiskeskus Kemi-Tornion käräjäoikeus Lapin aluehallintovirasto Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin liitto Lapin metsäkeskus Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Lapin poliisilaitos Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Väestö Tervolan kunnan väkiluku vuodenvaihteessa oli henkilöä Miehiä ,5 % ,9 % Naisia ,5 % ,1 % Syntyneet Kuolleet 72 56

7 TERVOLAN KUNTA 5 TILINPÄÄTÖS 2013 TOIMINTAKERTOMUS Tervolan väestön kehitys vuosina Lkm Muutos Väestön ikärakenne ,3 % ,3 % ,0 % ,9 % ,7 % ,8 % Elinkeinorakenne Alla olevasta taulukosta nähdään Tervolan kunnan elinkeinorakenteen muuttuminen vuodesta 1990 vuoteen Väestö Työvoima Työpaikat * alkutuot * jalostus * palvelut * tuntematon (Lähde: Tilastokeskus)

8 TILINPÄÄTÖS TERVOLAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS KUNNAN TOIMINNAN KEHITTÄMISTAVOITTEET Suunnitelmakaudella tavoitteena on ottaa käyttöön tasapainoisen onnistumisen ajattelu- ja toimintamalli, jonka tarkoituksena on saattaa kunnan kehittämisen painopistealueet keskinäiseen tasapainoon. Toiminnan näkökulmien pohjalta lyhyen tähtäimen tavoitteet ja painopistealueet asetetaan hallintokunnittain vuosittain nvalmistelun ja hyväksymisen yhteydessä. VISIO Tervola on monipuolisia palveluja tarjoava noin asukkaan turvallinen ja viihtyisä Kemi-Tornio alueen maaseutukunta. Myönteisten mahdollisuuksien Tervola tunnetaan virkeänä kulttuuripitäjänä, uuden maaseutupolitiikan ja monialaisen yritystoiminnan suunnan näyttäjänä. TOIMINTA-AJATUS TOIMINTASTRATEGIA Hyvinvoinnin lisääminen tervolalaisen kulttuuriperinteen pohjalta maaseutuelämän myönteisiä mahdollisuuksia vahvistamalla. Luoda kunnalle iloisen ja virkeän kulttuuripitäjän imago. Luoda hyvät edellytykset kannattavalle yritystoiminnalle ja tukea perusteollisuutta ja maataloutta palvelevien yritysten syntymistä Tervolaan. Tukea yritystoiminnassa luovaa, pienimuotoista käsityötaitoon perustuvaa erilaista pitkälle erikoistunutta tuotantoa. Tehdä Tervolasta uuden maaseutupolitiikan suunnannäyttäjä. Pyrkiä hyödyntämään ohikulkevaa matkailijavirtaa. Luoda virikkeellinen ja viihtyisä elinympäristö. PAINOPISTEALUEET 2013 NÄKÖKULMA RESURSSIT JA TALOUS Oikein mitoitetut resurssit suhteessa toiminnallisiin tavoitteisiin. Tasapainoinen talous ASIAKAS JA VAIKUTTAVUUS Hyvä palveluiden saatavuus ja riittävyys Viihtyisä ja turvallinen ympäristö Menestyvät yritykset ja positiivinen työpaikkakehitys Myönteinen Tervola-kuva ja identiteetti UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY Osaava, itseään kehittävä, työhönsä sitoutunut ja riittävä henkilöstö Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Hyvä työilmapiiri ja työssä jaksaminen Hyvä johtaminen PROSESSIT JA RAKENTEET Kuntalaisten osallistumista edistävä organisaatio Sisäinen yhteistyö palvelutuotannossa ja toimiva organisaatiorakenne Monipuolinen seutukunnallinen yhteistyö Tehokkaat prosessit

9 TERVOLAN KUNTA 7 TILINPÄÄTÖS 2013 TOIMINTAKERTOMUS 3 Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa 3.1 Kunnan hallinto Kunnanvaltuusto Vuodesta 2000 lähtien Tervolan kunnanvaltuustoon on valittu 21 valtuutettua. Lokakuussa 2012 käytyjen kunnallisvaalien myötä kunnanvaltuuston voimasuhteet toimikaudelle muodostuivat seuraavaksi: Poliittiset voimasuhteet PS; 1 KOK; 1 SDP; 2 VAS; 5 KESK; 12 Kunnanvaltuuston varsinaiset jäsenet kertomusvuonna: Nimi ammatti ryhmä Alatalo Markku sähköteknikko KESK Ekorre Maija-Liisa esh/kätilö VAS Haapakoski Heikki poliisipäällikkö/evp KESK Hepoaho Heikki arkkitehti, vastaava näyttelytuottaja KESK Juntikka Tuomo DI KOK Juopperi Pekka yrittäjä KESK Jurva Pirjo lomasihteeri KESK Keränen Pertti sähköasentaja VAS Kiimalainen Erkki kunnansihteeri, eläkeläinen VAS Kontiokoski Kari yrittäjä PS Laine Juha panostaja/porari KESK Lampela Juhani maanviljelijä KESK Manninen Saana eläinlääkäri KESK Oinas Anita eläkeläinen VAS Oinas Niina catering-alan palveluvastaava SDP Pesonen Hanna kasvatustieteiden yo., merkonomi KESK Salminen Hanna projektipäällikkö, opiskelija VAS Tepsa Jani lentokonehuolto aliupseeri SDP Vaajoensuu Matti maaseutuyrittäjä, agrologi KESK Vaara Marja-Liisa kasvatustieteiden tohtori KESK Ylimartimo Eero maanviljelijä KESK

10 TILINPÄÄTÖS TERVOLAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS Ryhmittymien ensimmäiset ja toiset varajäsenet: Nimi ammatti ryhmä Antinkaapo Juha mv, fil.kand. PS Rautio Aarno yrittäjä KESK Juntunen Anneli siivooja VAS Heikkinen Arja toimistosihteeri KESK Oinas Riikka sairaanhoitaja VAS Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimi vuonna 2013 sähköteknikko Markku Alatalo, I varapuheenjohtajana sähköasentaja Pertti Keränen ja II varapuheenjohtajana poliisipäällikkö/evp Heikki Haapakoski. Kunnanvaltuusto kokoontui vuonna 2013 seitsemän kertaa, joissa valtuusto käsitteli 139 asiaa. Vuonna 2013 tärkeimpiä päätöksiä olivat: Kokous : 4 Kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali kalenterivuodeksi 2013 Kokous : 35 Hallinnon ja talouden tarkastuspalvelut tilikausiksi Konsernilainan myöntäminen Tenergia Oy:lle 37 Osakehuoneiston osto ja lisämäärärahan myöntäminen asunto-osakkeiden ostoa varten 40 Kaisajoen asemakaava 41 Kunnan omistamien rakennuspaikkojen luovutusperusteet Kaisajoen asemakaava-alueella korttelissa Lausunnon antaminen kuntarakennelakiluonnoksesta Kokous : 61 Löylyvaaran tuulivoimaosayleiskaavatyön käynnistäminen 64 Kunnan omistamien rakennuspaikkojen luovutusperusteet Kirkonkylän asemakaava-alueella korttelissa 52 Kokous : 70 Tervolan kunnan henkilöstötilinpäätös Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta Vuoden 2012 tilinpäätös 73 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille Teknisen johtajan valinta 75 Kemin työväenopiston ja Kivalojen seutuopiston yhdistäminen/yhdistämissopimuksen hyväksyminen 80 Ulkoliikuntatilojen kattaminen/hankkeen rahoituspäätös ja n muuttaminen Kokous : 100 Sosiaali- ja terveystoimen rakentamishankkeiden jatkosuunnittelu/työryhmän esitys 101 Asumisyksikön vuokraaminen asumispalvelusäätiö ASPA:lta

11 TERVOLAN KUNTA 9 TILINPÄÄTÖS 2013 TOIMINTAKERTOMUS Kokous : 108 Sivistyslautakunnan tulosalueiden yhdistäminen 116 Kunnan tuloveroprosentin sekä kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen laajentaminen 119 Kuntarakennelain mukainen ilmoitus selvitysalueesta Kokous : 138 Vuoden 2014 n ja vuosien taloussuunnitelman hyväksyminen Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto valitsi kunnanhallituksen jäsenet toimikaudeksi Kertomusvuonna kokoonpano oli seuraava: Nimi ammatti ryhmä Varsinaiset jäsenet Juopperi Pekka yrittäjä KESK Kiimalainen Erkki kunnansihteeri, eläkeläinen VAS Lampela Juhani maanviljelijä KESK Manninen Saana eläinlääkäri KESK Oinas Niina catering-alan palveluvastaava SDP Pesonen Hanna kasvatustieteiden yo., merkonomi KESK Oinas Riikka sairaanhoitaja VAS Varajäsenet Juntikka Tuomo DI KOK Heikkinen Arja toimistosihteeri KESK Kola Mariaana tuntiopettaja VAS Laine Juha panostaja/porari KESK Lumisalmi Riikka koulunkäynninohjaaja VAS Skinnari Paula osastonhoitaja, terveystieteiden maisteri KESK Tepsa Jani lentokonehuolto aliupseeri SDP Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi yrittäjä Pekka Juopperi ja varapuheenjohtajana eläkeläinen Erkki Kiimalainen. Kunnanhallituksen esittelijänä toimi kunnanjohtaja Mika Simoska. Sihteerinä toimi hallintojohtaja Marjatta Vaajoensuu ja vs. hallintojohtaja Sari Tervaniemi Kunnanvaltuuston asettamat toimielimet Kunnan luottamushenkilöorganisaatiossa tapahtui muutos vuoden 2013 alusta lukien, kun vapaa-ajanlautakunta lakkautettiin ja vapaa-ajanlautakunnan tehtävät siirrettiin koulutuslautakunnalle. Samalla koulutuslautakunnan nimi muutettiin sivistyslautakunnaksi. Kunnan luottamushenkilöorganisaation muodostavat kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen lisäksi tarkastuslautakunta ja seuraavat päävastuualueilla toimivat lauta- ja johtokunnat:

12 TILINPÄÄTÖS TERVOLAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS Hallintopalvelujen ja kehittämistoimen päävastuualue 1. keskusvaalilautakunta 2. maaseutulautakunta Teknisen toimen päävastuualue 3. tekninen lautakunta Sivistystoimen päävastuualue 4. sivistyslautakunta 5. peruskoulujen ja lukion johtokunnat Sosiaali- ja terveydenhuollon päävastuualue 6. sosiaali- ja terveyslautakunta Viranhaltijaorganisaatio Kunnan henkilöstön päävastuualueisiin pohjautuva osastojako on seuraava: tekninen osasto sivistysosasto sosiaali- ja terveysosasto Hallintopalvelujen ja kehittämistoimen päävastuualueella osastojen toimintaa avustaa kunnanjohtajan johdolla toimiva palveluyksikkö. Kunnanhallituksen määrääminä osastopäällikköinä toimivat vuonna 2013: tekninen osasto tekninen johtaja Ari Kurth ja Virpi Mäki-Iso sivistysosasto sivistysjohtaja Tarja Leinonen sosiaali- ja terveysosasto johtava lääkäri Jouko Autio Yhteensopivista tehtäväkokonaisuuksista on osastojen ja palveluyksikön puitteissa muodostettu vastuualueita. Kunnanjohtaja, osastojen päälliköt, sosiaalijohtaja ja hallintojohtaja muodostivat kunnan johtoryhmän. Kunnanvaltuusto on määritellyt tilivelvolliset luottamushenkilöt ja kunnan palveluksessa olevat viranhaltijat Vuonna 2013 tilivelvollisessa asemassa olivat: kaikkien toimielinten jäsenet (lukuun ottamatta valtuusto) kaikkien toimielinten esittelijät kunnanjohtaja osastopäälliköt hallintojohtaja maaseutupäällikkö tekninen johtaja sosiaalijohtaja johtava lääkäri sivistysjohtaja

13 TERVOLAN KUNTA 11 TILINPÄÄTÖS 2013 TOIMINTAKERTOMUS 3.2 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen kokonaistuotanto supistui vuonna 2013 jo toista vuotta peräkkäin. Vielä syksyllä 2013 kokonaistuotannon odotettiin alentuvan edellisvuodesta 0,5 prosenttia, mutta tuoreimman vuotta 2013 koskevan ennakkotiedon mukaan tuotanto supistui peräti 1,4 prosenttia. Kokonaistuotannon supistuminen näkyi erityisesti valtionhallinnon rahoitusasemassa, joka pysyi vuonna 2013 huomattavan alijäämäisenä. Talouskasvun viipyminen näkyi vuonna 2013 kansantalouden kokonaiskysynnän volyymin (ilman hintojen muutoksen vaikutusta) pienenemisenä 0,9 prosentilla. Kysyntää alensivat erityisesti yksityisen sektorin vähäiset investoinnit. Investointien määrän ennustetaan kääntyvän positiiviseksi vasta vuonna Euroalueella ja kansainvälisessä taloudessa laajemminkin havaittiin merkkejä talouskasvun käynnistymisestä, minkä odotetaan vaikuttavan positiivisesti viennin kasvuun Suomessa. Krimin kärjistynyt tilanne ja mahdolliset talouspakotteet Venäjää kohtaan voivat toisaalta heijastua negatiivisesti Suomen vientiin ja sitä kautta talouteen. Kotimainen kysyntä kääntynee vain hyvin maltilliseen kasvuun johtuen hitaasta ansiotason noususta ja vaisusta työllisyyskehityksestä. Vuonna 2013 kuluttajahintaindeksi nousi 1,5 prosenttia. Kuluttajahintojen kasvuvauhdin ennustetaan pysyvän samalla tasolla myös vuonna Hintojen nostopainetta aiheuttaa osaltaan useiden välillisten verojen korottaminen, mutta kokonaisuudessaan nostopaineet pysyvät maltillisina. Myös kuluttajien käytettävissä olevien tulojen heikko kasvu hillitsee kysyntää ja sen myötä inflaatiota. Pitkään heikkona jatkunut talouden kehitys heijastui vuonna 2013 työmarkkinoille. Yritykset pyrkivät ratkaisemaan kannattavuusongelmiaan henkilöstön irtisanomisilla, ja työttömyysaste kohosi 8,3 prosenttiin (v. 2012: 7,7 %). Työllisyyden ennustetaan supistuvan myös vuonna 2014 johtuen vaimeista talouden kasvunäkymistä ja työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmista. Työttömyyden kasvu ja väestörakenteen muutokset ovat lisänneet julkisia menoja. Vuonna 2013 menoaste eli julkisten menojen suhde kokonaistuotantoon oli ennätyksellisen korkea, 58,4 prosenttia (v. 2012: 56,7 %). Veroaste eli verojen ja veronluonteisten maksujen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi 45,6 prosenttiin (v. 2012: 44,1 %). (Lähteet: VM : Suhdannekatsaus 2/2013; Tilastokeskus : Neljännesvuositilinpito, 2013, 4. vuosineljännes) Kuntien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien tulos parani selvästi edellisestä vuodesta, joka oli ollut poikkeuksellisen heikko. Kunnat onnistuivat hillitsemään toimintamenojensa kasvua. Useissa kunnissa menojen kasvun hillitseminen toteutettiin huomattavilla henkilöstömenojen säästöillä. Menosäästöjen ansiosta toimintakatteiden heikkeneminen oli aikaisempia vuosia maltillisempaa. Kuntien tuloja kasvattivat kertaluonteisesti verontilityslain muutokset ja jako-osuuksien oikaisut sekä osassa kuntia myös tulo- ja kiinteistöveroprosenttien nostamiset. Kuntien verotulot kasvoivat kaikkiaan 6,8 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Kuntien tulokseen heikentävästi vaikutti puolestaan 125 milj. euron uudet valtionosuus-

14 TILINPÄÄTÖS TERVOLAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS leikkaukset, joiden seurauksena valtionosuuksien kasvu jäi 2,9 prosenttiin kuntien tehtävien ja palveluiden kysynnän lisääntymisestä huolimatta. Kuntien vuosikatteet kuitenkin paranivat edellisvuodesta ja negatiivisen vuosikatteen kuntia oli arviolta 36, kun niitä vuonna 2012 oli 84. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate ei kuitenkaan aivan riittänyt kattamaan kuntien poistoja ja arvonalentumisia. Kuntien investointimenot kasvoivat ennakkotiedon mukaan 3,7 prosenttia. Investoinneista vuosikatteella rahoitettiin vain reilu puolet. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta kasvoikin 13,4 prosenttia ollen vuoden 2013 lopussa 13,7 mrd. euroa (kuntayhtymät mukaan lukien 15,6 mrd. ). Lainakannan kasvu oli edellisvuotta suurempaa ja kiihtyi loppuvuotta kohden. (Lähteet: Suomen virallinen tilasto : Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain; Kuntaliitto , Tilinpäätöstiedote) Kemi Tornio talousalueen kehitys Väestön määrä (Lähteet: Lapin liitto: Tilastot; Suomen virallinen tilasto: Väestön ennakkotilasto) Muutos ed. v. Kemi ,6 % Keminmaa ,2 % Simo ,1 % Tervola ,0 % Tornio ,5 % Yhteensä ,6 % Väestön määrä laski vuonna 2013 kaikissa Kemi Tornio alueen kunnissa. Koko alueen väkiluvun muutos oli -381, joka merkitsee 0,6 prosentin laskua edellisvuoden lopun tilanteeseen. Väkiluvun muutoksesta 11 % (-42 asukasta) selittyy luonnollisella väestönlisäyksellä, joka oli positiivinen ainoastaan Keminmaassa ja Torniossa. Muu osa väkiluvun muutoksesta (-339 asukasta) selittyy muuttotappiolla. Muuttotappio johtui nimenomaan kuntien välisestä muuttoliikkeestä, sillä nettomaahanmuutto oli kaikissa alueen kunnissa positiivinen. Työttömien %-osuus työvoimasta keskimäärin (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö: Tilastotiedote-vuosijulkaisut) Muutos ed. v. (%-yks.) Kemi 15,9 15,4 14,3 14,5 17,3 2,8 Keminmaa 12,5 11,2 10,0 10,4 13,1 2,7 Simo 13,7 12,7 12,2 11,9 15,1 3,2 Tervola 13,5 11,9 11,0 12,7 13,9 1,2 Tornio 13,6 12,4 11,6 12,0 14,2 2,2 Kemi-Tornio 14,3 13,3 12,4 12,7 15,2 2,5 Työttömien osuus työvoimasta kasvoi vuonna 2013 kaikissa alueen kunnissa. Koko aluetta tarkasteltaessa työttömien osuuden muutos oli 2,5 prosenttiyksikköä. Suurinta työttömyyden kasvu oli Simossa ja pienintä Tervolassa.

15 TERVOLAN KUNTA 13 TILINPÄÄTÖS 2013 TOIMINTAKERTOMUS Työpaikat (Lähde: Suomen virallinen tilasto: Työssäkäynti) Muutos Muutos Muutos 2009 ed. v ed. v ed. v. Kemi ,0 % ,8 % ,2 % Keminmaa ,9 % ,7 % ,0 % Simo 667-1,6 % 663-0,6 % 662-0,2 % Tervola ,0 % ,8 % ,3 % Tornio ,1 % ,6 % ,4 % Yhteensä ,9 % ,3 % ,1 % Työpaikkojen määrän kehityksestä ei ole vielä saatavilla tilastotietoa vuosilta 2012 ja Vuonna 2011 työpaikkojen määrä pysyi edellisen vuoden tuntumassa ollen Lukumääräisesti työpaikkoja on tullut lisää eniten teollisuuden ja rakentamisen aloilla ja vähentynyt eniten julkisen hallinnon sekä kuljetuksen ja varastoinnin aloilla. Huoltosuhde (Lähde: Lapin liitto: Tilastot) * Kemi 1,87 1,80 1,82 1,85 Keminmaa 1,52 1,45 1,44 1,47 Simo 1,93 1,87 1,83 1,91 Tervola 2,06 1,98 1,94 1,95 Tornio 1,54 1,52 1,50 1,59 Kemi-Tornio 1,70 1,65 1,64 1,70 * ennakkotieto Huoltosuhteen kehitys kuvaa väestön ikärakenteen ja työllisyystilanteen kehitystä. Vuonna 2012 Kemi Tornion alueella oli 1,7 työhön osallistumatonta yhtä työllistä kohden. Vuoden 2013 tilastotietoa ei ole vielä saatavilla. Väestön ikääntyminen koskettaa kuitenkin muun maan tavoin myös Kemi Tornio aluetta. Myös työttömyyden lisääntyminen heikentää huoltosuhdetta. 3.3 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Muutokset tuloperusteissa Kunnan väestön määrän ja työllisyystilanteen kehitys ovat keskeisiä kunnan tuloperusteisiin vaikuttavia tekijöitä. Tervolan kunnan väkiluku oli vuoden 2013 päättyessä eli 33 henkilöä (1,0 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Väestön määrän väheneminen oli päättyneenä vuonna kahta edellistä vuotta maltillisempaa, mutta suuntaa ei onnistuttu vielä kääntämään positiiviseksi. Vuonna 2013 kuolleiden määrä (72 hlöä) oli poikkeuksellisen suuri (v. 2012: 56). Toisaalta syntyneiden määräkin (35 hlöä) kasvoi merkittävästi (v. 2012: 21). Väkiluvun pieneneminen selittyy luonnollisen väestönkasvun negatiivisuudella, sillä kunnan muuttotase oli vuonna 2013 positiivinen (+4 hlöä). Ennakkotietojen mukaan väestön määrä on kasvanut tammikuussa 2014 (+8 hlöä).

16 TILINPÄÄTÖS TERVOLAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS Tervolalaisten työllisyystilanne heikkeni vuonna 2013 jo toista vuotta peräkkäin. Koko vuoden keskimääräinen työttömyysaste oli 13,9 prosenttia (v. 2012: 12,7 %). Työttömistä 15,2 prosenttia oli pitkäaikaistyöttömiä (v. 2012: 8,9 %). Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi edellisvuoden keskiarvosta 16 henkilöllä (9,5 %) samalla, kun työvoiman määrä kasvoi vain 5 henkilöllä (0,4 %). Vuoden 2014 tammikuussa työttömyysaste oli 17,7 prosenttia. Väestöön ja työllisyyteen liittyvien tekijöiden lisäksi kunnan talouteen vaikuttavat valtion toimenpiteet. Keskeisimmät kuntien verotuloihin vaikuttavat veroperustemuutokset vuonna 2013 olivat työtulovähennyksen ja perusvähennyksen korotus. Nämä muutokset kompensoitiin kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Yhteisöverotuloja alentavat muutokset (mm. tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustin) kompensoitiin puolestaan korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Lisäksi kuntien yhteisövero-osuus maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina Tervolan kunnan veroprosentit olivat vuonna 2013 samat kuin vuonna Myöskään vuodelle 2014 ei tehty veroprosentteihin muutoksia. Vuonna 2013 kunta sai verotuloja 11,5 milj. euroa. Verotulojen määrä kasvoi edellisvuodesta poikkeuksellisen paljon (8,2 %) johtuen pääosin kertaluonteisista tekijöistä. Valtiontalouden vuosien kehyspäätökseen liittyen kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistui vuonna 2013 uusi 125 milj. euron (23 /as.) leikkaus, joka toteutettiin pienentämällä peruspalvelujen valtionosuusprosenttia 30,96:een (v. 2012: 31,42 %). Tervolan kunnan osalta leikkaus merkitsi noin euron vähennystä. Valtionosuuksia kasvattivat puolestaan niin sanotun vanhuspalvelulain toimeenpanoa varten ja omaishoidon tukipalvelujen tehostamiseksi tehdyt lisäykset. Näiden ohella valtionosuuksien määrään vaikutti arvioitu kustannustason muutos, joka vuoden 2013 valtionosuuksien laskennassa oli 3,0 prosenttia. Tervolan kunnan valtionosuuksien määräksi muodostui edellisvuoden tavoin noin 11,9 milj. euroa. Toiminnalliset muutokset Vuoden 2013 alusta vastuu ensihoidon järjestämisestä siirtyi kunnalta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Muutoksen myötä ensihoidon palvelutaso nousi: kaikissa alueen kunnissa on nyt ympärivuorokautisessa välittömässä lähtövalmiudessa oleva hoitotason ambulanssi. Muutoksella oli kustannuksia kasvattavia vaikutuksia paitsi palvelutason noston, myös uuden toimintamallin perustamiskustannusten myötä astui voimaan laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki), joka asetti kunnille lukuisia velvoitteita. Tervolan kunnassa laki aiheutti muutoksia ennen kaikkea hallinnolliseen työhön, sillä lain asettamat vaatimukset henkilöstön ja palveluiden suhteen olivat jo ennestään kunnossa alkaen entisen vapaa-ajan lautakunnan tehtävät siirtyivät koulutuslautakunnalle, jonka nimi muutettiin samassa yhteydessä sivistyslautakunnaksi. Hallinnollisen uudistuksen toteutus sujui ongelmitta. Uudistuksen johdosta sivistyslautakunnan alaisuuteen kuului kahdeksan eri tulosaluetta. Näistä liikunnan, nuorison ja kulttuurin tulosalueet päätettiin yhdistää alkaen yhdeksi vapaa-ajan tulosalueeksi toiminnallisen joustavuuden lisäämiseksi (KV ). Vuonna 2012 toimintansa aloittanut kunnan ruoka- ja siivouspalveluista vastaava tukipalvelukeskus laajeni vuoden 2013 alusta sivistystoimen ruoka- ja siivouspalveluilla, päiväkodin ruokapalvelulla sekä kunnanviraston siivouspalvelulla. Vuoden 2013 loppuun mennessä tukipalvelukeskukseen oli tavoitteena siirtää myös sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistönhoitoon liittyvät siivouspalvelut. Organisaatiouudistuksen valmistelua päätettiin kuitenkin jatkaa vuoden 2014 puolella, jotta valmistelussa voidaan huomioida siivoustyön piiriin tulevat uudet kiinteistöt (mm. ASPA-talo) sekä siivoustyön järjestely siten, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestä-

17 TERVOLAN KUNTA 15 TILINPÄÄTÖS 2013 TOIMINTAKERTOMUS minen heikenny uudelleen organisoinnin myötä. Uusi määräaika organisaatiouudistuksen loppuun saattamiselle on (KV ) Kunnanvaltuusto myönsi huhtikuussa 2013 (KV ) tekninen johtaja Ari Kurthille eron teknisen johtajan virasta tämän omasta pyynnöstään siten, että virkasuhde päättyi Uudeksi tekniseksi johtajaksi kunnanvaltuusto valitsi (KV ) rakennusinsinööri Virpi Mäki-Ison, joka otti viran vastaan alkaen. Henkilövaihdoksesta aiheutui kevään ja kesän ajaksi vajausta teknisen osaston henkilöstöresursseihin, mikä aiheutti muutoksia teknisen lautakunnan hallinnoimien rakentamishankkeiden aikatauluun ja toteutukseen. Tervolan kunta vastaa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) toimeksiannosta lomituspalveluista Keminmaan, Ranuan, Simon ja Tervolan kuntien sekä Kemin ja Rovaniemen kaupunkien alueella. Viime vuosina alueen maatalousyrittäjien ja sen myötä lomitettavien päivien määrä on vähentynyt. Samanaikaisesti Sosiaali- ja terveysministeriö on kohdistanut Melaan taloudellisia säästöpaineita (ns. säästölaki 710/2012). Näiden tekijöiden seurauksena Tervolan kunnassa käytiin vuoden 2013 aikana yhteistoimintaneuvottelut lomituspalvelujen henkilöstön määrän sopeuttamiseksi lomituspalvelujen tarpeeseen. Lomittajien työsuhteet päätettiin muuttaa osa-aikaisiksi siten, että osa-aikaisuusprosentti on alkaen 91,5 (KH ). Kaikki lomittajat eivät hyväksyneet työsuhteen muutosta, joten heidän osaltaan työsopimusmuutos astuu voimaan kesäkuussa Koska työvoiman tarjontaa ja kysyntää ei saatu sovitettua yhteen vuoden 2013 aikana, joulukuussa 2013 ja tammikuussa 2014 käytiin yhteistoimintaneuvottelut koskien maatalouslomituspalvelujen henkilöstön mahdollista lomauttamista. Maaseutulautakunta oikeutti kokouksessaan lomasihteerin ja maaseutupäällikön tarvittaessa lomauttamaan lomituspalveluhenkilöstön enintään 10 työpäiväksi ajanjaksona Talousarviopoikkeamat Vuonna 2013 kunnan taloudenhoito toteutui kokonaisuudessaan ssa ennakoitua paremmin. Toimintakatteeksi muodostui -20,7 milj. euroa ja vuosikatteeksi 3,2 milj. euroa. Tilikauden tulos oli 2,2 milj. euroa ja tilinpäätössiirtojen jälkeinen tilikauden ylijäämä 0,9 milj. euroa. Kunnan lainakanta pieneni 3,1 milj. euroon. Kertynyt ylijäämä oli 8,8 milj. euroa. Kunnan rahavarat vuoden 2013 päättyessä olivat 6,4 milj. euroa. Kunnan 28 tulosalueesta määrärahat ylittyivät kahdeksalla tulosalueella, joista euromääräisesti merkittäviä ylityksiä oli erikoissairaanhoidon ( ), lämpökeskuksen ( ) ja tukipalvelukeskuksen ( ) tulosalueilla. Tuloarviot alittuivat neljällä tulosalueella, joista euromääräisesti merkittäviä alituksia oli lomatoimen ( ), maaseutuelinkeinojen ( ) ja lämpökeskuksen ( ) tulosalueilla. Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin vuonna 2013 pääosin. Eniten puutteita ilmeni uudistumisen ja työkyvyn painopistealueella; muun muassa työmotivaation parantamiseen tähtääviä kehityskeskusteluja ei pidetty tavoitellussa laajuudessa ja sairauspoissaolojen määrää ei saatu käännettyä laskuun. Kunnanhallituksen alaisille tulosalueille asetetuista tavoitteista keskeisin tavoitetasostaan jäänyt tekijä oli työttömyysaste, joka toteutui tavoiteltua korkeampana. Syitä poikkeamiin eritellään toimielimittäin jäljempänä asiakirjassa luvussa 8 Käyttötalouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen. Investoinneissa jäätiin menojen osalta 1,1 milj. euroa muutetusta sta (2,7 milj. ). Investointitulot toteutuivat sen sijaan suunnitellusti muutetun n mukaisina 0,6 milj. eurona. Investointimenojen alitus johtui useiden rakentamishankkeiden siirtymisestä seuraavalle vuodelle. Aikataulumuutoksia aiheuttivat teknisen toimen edellä mainittu henkilöstöresurssitilanne ja Tervolan puualan yrityspuiston (ns. Puupuisto) EUrahoituspäätöksen saannin viivästyminen. Lisäksi katurakentamiseen kohdistuneiden määrärahasiirtopäätösten ajoittuminen vasta marraskuulle ei mahdollistanut rakentamistöiden aloittamista vuoden 2013 aikana.

18 TILINPÄÄTÖS TERVOLAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 3.4 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Valtionosuusjärjestelmän uudistus ja valtionosuusleikkaukset Koko maan laajuisen kuntauudistuksen vaikutukset ulottunevat lähitulevaisuudessa niin kunnallisten palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen kuin rahoitukseen. Taloudellisesta näkökulmasta keskeinen kuntauudistuksen elementti on peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Selvitysmiehen alustava hallituksen esitysluonnos valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta on parhaillaan tilinpäätöksen laatimishetkellä lausuntokierroksella kunnissa. Hallituksen lopullinen esitys on tarkoitus saattaa eduskunnan käsittelyyn vielä kevätistuntokauden 2014 aikana ja uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan Valtionosuusuudistuksen kuntakohtaisten koelaskelmien mukaan Tervolan kunnan valtionosuus pienenisi uudistuksen myötä yli 1,5 milj. euroa (463 /as.) vuoden 2014 tasoon nähden. Tämä vastaa noin neljän prosenttiyksikön korotusta kunnan tuloveroprosenttiin. Merkittävä osa arvioidusta muutoksesta on seurausta esitysluonnokseen sisältyvästä voimalaitosten kiinteistöveron osittaisesta huomioimisesta verotulojen tasausjärjestelmässä. Myös ikäryhmähintojen muutoksilla ja ikärakenteen painoarvon pienentämisellä on Tervolan kunnan ikärakenteesta johtuen kunnan valtionosuutta heikentävä vaikutus, jota sairastavuuden laskennallisten kustannusten kasvaminen ei riitä kompensoimaan. Kuntakohtaisten muutosten osalta sovellettaneen viiden vuoden siirtymäaikaa, jolloin muutoksen määrä kasvaa vaiheittain. Tervolan kunnalle tämä tarkoittaa uuden lain voimassaolon ensimmäisenä vuonna noin euroa (50 /as.) nykytasoa vähemmän valtionosuuksia. Valtionosuusuudistuksen lisäksi Tervolan tulorahoitusta tulee pienentämään edelleen jatkuvat valtiontalouden säästötoimet ja niihin sisältyvät valtionosuusleikkaukset. Leikkaukset ovat suurimmillaan vuonna Valtionosuusleikkauksen suuruus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri (v. 2014: 65 ja v. 2015: 35 jo tehtyjen leikkausten lisäksi). Tervolassa muutos on kuitenkin veroprosenttiyksikön tuottoon suhteutettuna keskimääräistä suurempi. Muut kuntien taloudelliseen asemaan vaikuttavat uudistukset Vanhuspalvelulaki on tullut voimaan Välittömästi lain täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä olivat muun muassa iäkkäiden neuvontapalveluiden tarjoaminen, palvelutarpeen arvioinnin nopea käynnistäminen, palvelusuunnitelman laatiminen sekä pysyvien hoitojärjestelyjen turvaaminen, lähtien kunnan on laadittava suunnitelma iäkkään väestön tukemiseksi ja osoitettava sen toteuttamiseksi riittävät voimavarat sekä kunnan on arvioitava palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä kunnan on asetettava vanhusneuvosto. Vanhuspalveluiden hallinnollinen työ on lisääntynyt lain täytäntöönpanon johdosta. Vuoden 2014 aikana osallistutaan Ikäihminen toimijana -hankkeeseen ja tehdään seudullista yhteistyötä selvitellessä lain täytäntöönpanoon liittyviä toimenpiteitä. Muutos lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin tuli voimaan Tavoitteena on edistää työn ja perhe-elämän yhteensovitusta ottamalla käyttöön joustava hoitoraha. Muutoksen ei ole arvioitu merkittävästi vaikuttavan kuntien kustannuksiin. Lastensuojelulain muutokset tulivat voimaan Sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on jatkossa kirjattava lapsen asiakassuunnitelmaan, kuinka usein hän tai muu lapsen olosuhteita hyvin tunteva lastensuojelun työntekijä ja lapsi tapaavat henkilökohtaisesti. Tapaamisten riittävyyttä arvioitaessa tulisi pääsääntönä pitää, että lapsi tapaisi asioistaan vastaavaa työntekijää henkilökohtaisesti vähintään kaksi tuntia kuukaudessa aktiivisen työvaiheen aikana. Aktiivisella työvaiheella tarkoitetaan muun muassa lastensuojelutarpeen selvitystä, asiakkaana jo olevan lapsen tilanteen arviointia sekä sijoituksen valmistelua. Säännöstä sovellettaessa on

19 TERVOLAN KUNTA 17 TILINPÄÄTÖS 2013 TOIMINTAKERTOMUS pyrittävä myös siihen, että lastensuojelun sosiaalityöntekijän työajasta vähintään puolet käytetään lasten ja perheiden kohtaamiseen. Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta tulee voimaan lukien. Uusi laki kattaa oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Uusi laki lisää kuntien velvollisuuksia erityisesti lukiolaisten ja ammatillisten oppilaitosten ja niiden opiskelijoiden palvelujen järjestämisessä. Lain on arvioitu lisäävän kuntien kustannuksia 26,2 miljoonalla eurolla vuosittain. Toisen asteen koulutuksen aloituspaikkaleikkaukset alueellamme tulevat vaikuttamaan palveluiden tarpeeseen. Parhaillaan selvitetään, mitä lain täytäntöönpano edellyttää Tervolan kunnalta. Hallituspuolueet sopivat yhdessä oppositiopuolueiden kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta. Tarkoitus on järjestää kaikki sote-palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Tarkemmat yksityiskohdat ratkeavat parlamentaarisen valmistelun pohjalta. Sote-palveluiden rahoitus on suunniteltu tulevan kunnilta painotetun kapitaatioperiaatteen mukaisesti. Se tarkoittaa sitä, että rahoituksessa sote-alueen väestömäärä painotetaan ikärakenteella ja sairastavuudella. Osana kuntarakenneuudistusta valtioneuvosto käynnisti kuntalain kokonaisuudistuksen asettamalla valmistelua varten parlamentaarisen seurantaryhmän ja 4 valmistelujaostoa. Tavoitteena on, että uusi kuntalaki tulisi voimaan vuoden 2015 alusta. Lain ei pitäisi lisätä kuntien velvotteita. Kunnan sisäiset muutokset Vuoden 2014 asiakirjaan sisältyy laboratoriopalveluiden siirtäminen Nordlabin tuottamiksi, laboratoriopalvelut säilyvät pääosin nykyisellään. Muutoksella pyritään turvaamaan ammattitaitoisen sekä asiantuntevan henkilöstön saatavuus jatkossakin. Lomituspalveluiden osalta asiakirjaan sisältyy Ranuan toimipisteen lakkauttaminen vuoden 2015 alusta sekä lomitushallintohenkilöstön väheneminen 0,5 henkilötyövuodella. Muutos johtuu lomituspalveluiden kysynnän vähenemisestä lomitettavien tilojen vähentyessä. 3.5 Kunnan henkilöstö Tervolan kunnan palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa palkattua henkilöstöä yhteensä 394 henkilöä, joista vakinaisessa palvelussuhteessa oli 295 henkilöä eli 74,9 prosenttia (vrt : 72,4 %). Henkilöstön kokonaismäärä väheni neljällä (-1,0 %) ja vakinaisten määrä kasvoi seitsemällä (+2,4 %) edellisvuoden lopun tilanteesta. Vuoden 2013 maksetut palkat ja palkkiot ilman henkilösivukuluja olivat 12,5 milj. euroa. Tilikauden henkilöstökulut kokonaisuudessaan olivat 16,4 milj. euroa eli 3,3 prosenttia (reilut 0,5 milj. ) edellisvuotta vähemmän. Henkilöstökulut pienenivät suhteellisesti enemmän kuin henkilöstömäärä. Muutoksen tulkinnassa on kuitenkin huomioitava, että henkilöstön määrän muutos kuvastaa ainoastaan tilannetta vertailtavien vuosien viimeisenä päivänä, kun taas kulujen muutos kertoo koko vuoden muutoksesta. Tilikauden henkilöstökuluja pienensivät muun muassa kiinteistötoimen henkilöstön osallistuminen investointihankkeisiin, perusopetuksen ja lomatoimen henkilöstövoimavarojen käytön tehostaminen sekä edellisvuotta vähäisempi sijaisten tarve.

20 TILINPÄÄTÖS TERVOLAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS Lisätietoja henkilöstöstä annetaan tilinpäätöksen liitetiedoissa 19. Kunnassa laaditaan erillinen henkilöstötilinpäätös. 3.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Tervolan kunnan toiminnan kehittymiseen epävarmuutta luo väestön määrän kehitys, joka koko 2000-luvun on ollut negatiivinen. Vuonna 2013 muuttotase oli kuitenkin positiivinen. Väestömäärän säilyttämisen haasteisiin kunnassa pyritään vastaamaan muun muassa kaavoitukseen ja maan hankintaan panostamalla. Tämän vuosituhannen alusta vuotiaiden ikäryhmään kuuluvien osuus kunnan väestöstä on pienentynyt voimakkaimmin (n. 7 %-yks.), kun taas yli 65-vuotiaiden osuus on kasvanut eniten (n. 7 %-yks.) Mikäli sama kehitys jatkuu, ikääntyneiden palveluiden kysyntä ja kunnan riippuvuus valtionosuusrahoituksesta kasvavat. Samanaikaisesti valtionosuusjärjestelmän uudistus tulee pienentämään merkittävästi Tervolan kunnan saamaa rahoitusta. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia palvelujen järjestämiselle ja toimintojen kehittämiselle. Väestön määrän ja ikärakenteen kehityksen sekä niitä seuraavien taloudellisten haasteiden lisäksi kunnassa on tunnistettu henkilöstövoimavaroihin liittyviä riskejä. Pienen organisaation riskinä on tiedon ja erityisosaamisen keskittyminen ja sen myötä haavoittuvuus. Tätä riskiä pyritään hallitsemaan muun muassa varahenkilöjärjestelmällä. Lisäksi ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuteen erityisesti sosiaali- ja terveystoimen tehtäviin liittyy riskejä, joihin pyritään vaikuttamaan lisäämällä seudullista yhteistyötä rekrytoinnissa. Myös palveluiden siirtyminen yhä enemmän tietoverkkoihin aiheuttaa haasteita niin tietojärjestelmien kuin tietoliikenneyhteyksien toimivuudelle. Vuonna 2009 voimaan tulleen laajakaistalain (1186/2009) tavoitteena on edistää nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamista haja-asutusalueille. Tervolan kunnassa jatkettiin laajakaistayhteyksien rakentamisen suunnittelua vuoden 2013 aikana. Kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle, että kuntakonserniin perustetaan Tervolan Palveluverkot Oy -niminen osakeyhtiö, jonka toimesta kunnan alueelle rakennetaan valokuituverkko. Yksi kunnan nykyisten tytäryhtiöiden toiminnan merkittävimmistä riskeistä on vuokrahuoneistojen käyttöasteen aleneminen ja sen vaikutus käyttökorvaustuloihin ja kiinteistöjen ylläpitomahdollisuuksiin. Konsernissa on kiinnitettävä erityistä huomiota myös sähkön toimitusvarmuuteen ja talousveden laadun uhkien hallintaan. Kunta on saanut viime vuosina merkittävän määrän rahoitustuottoja (v n. 0,4 milj. ) perustuen Lapin Sähkövoima Oy:n osakkeiden omistukseen. Tuottojen kertyminen on riippuvainen sähkön hinnan ja myyntimäärän kehityksestä. Alkuvuoden 2014 perusteella näyttää siltä, että tuotot ovat tältä osin pienenemässä.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 23.05.2016 klo 9.00 14.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

TERVOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2014. Kunnanvaltuusto hyväksynyt 11 / 06 2015 39

TERVOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2014. Kunnanvaltuusto hyväksynyt 11 / 06 2015 39 TERVOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanvaltuusto hyväksynyt 11 / 06 2015 39 TERVOLAN KUNTA 1 TILINPÄÄTÖS 2014 SISÄLTÖ TOIMINTAKERTOMUS... 2 1 Kunnanjohtajan katsaus... 2 2 Perustietoa kunnasta... 4 3 Olennaiset

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuustoseminaari 23.5.2017 Miksi? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toiminnan kehittäminen ja parantaminen Toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus

Lisätiedot

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin 1 (5) Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota vahvempi vuonna 2016. Kaupungin tilikauden tulos oli 532 064 euroa ja ylijäämä esitettävien

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kihniön kunta Tarkastuslautakunta 2013-2016 Pöytäkirja 3/2017 Kokousaika: 19.4.2017 klo 12.00 15.45 Kokouspaikka: Kihniön kunnanvirasto Läsnä: Jouko Yli-Knuuttila, puheenjohtaja Minna Yli-Kujala, varajäsen

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 11 / 2009 201 Kokousaika 30.03.2009 klo 17.00 19.20 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista/ 2/ (8) Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja. Pentti Reponiemi Tarja Salo Teuvo Tolvanen

Muonion kunta Esityslista/ 2/ (8) Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja. Pentti Reponiemi Tarja Salo Teuvo Tolvanen Muonion kunta Esityslista/ 2/2014 1 (8) Tarkastuslautakunnan kokous Aika ti klo 16.00 Paikka kunnantalo, valtuustosali Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Timo Liikavainio varajäsen Pentti Reponiemi

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA 4 2014

NOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA 4 2014 NOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA 4 2014 Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 KOKOUSTIEDOT Aika 16.6.2014 klo 18.00 Paikka Kaupungintalo, valtuustosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT ASIA N:O SIVU 74 ERON MYÖNTÄMINEN TIMO VUORISALOLLE

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Palvelutuotannon lautakunnan vuoden 2017 talousarvion käyttösuunnitelma. Talousarvio 2017 ja vuosien taloussuunnitelma

Palvelutuotannon lautakunnan vuoden 2017 talousarvion käyttösuunnitelma. Talousarvio 2017 ja vuosien taloussuunnitelma Palvelutuotannon lautakunta 3 26.01.2017 Palvelutuotannon lautakunnan vuoden 2017 talousarvion käyttösuunnitelma 838/02.02.02/2016 Palvelutuotannon lautakunta 26.01.2017 3 Talousarvio 2017 ja vuosien 2018-2019

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista / 3/

Muonion kunta Esityslista / 3/ Muonion kunta Esityslista / 3/2016 Kokouskutsu 12.5.2016 Tarkastuslautakunnan kokous Aika to klo 16.30 Paikka Valtuustosali Kutsutut Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Juha Särkijärvi varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4 N:o 2/2016 Sivu 4 _ TILINPÄÄTÖKSEN 2015 HYVÄKSYMINEN 6.4.2016 10 Seurakunnan tilinpäätöksen laatimista ja käsittelyä koskevat säännökset ovat kirkkojärjestyksen15 luvun 9 :ssä. Seurakunnan on laadittava

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto 17.6.2014 27

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto 17.6.2014 27 Valtuusto 17.6.2014 27 1. VUODEN 2013 ARVIOINTIKERTOMUS Tark.ltk. 13.5.2014 16 Liite 1 Laadittiin vuoden 2013 arviointikertomus. Puheenjohtajan ehdotus: Tarkastuslautakunta jättää arviointikertomuksen

Lisätiedot

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Miehikkälän vauhtipyörä Lähiruoka Vihreä logistiikkaalue Salpalinja 1. Kesäkylä 2. Savan alue 3. Laheksenniitty 4. Lapjärvi Toimivat

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion täytäntöönpanoon liittyen annetaan seuraavat tarkentavat ohjeet:

Vuoden 2017 talousarvion täytäntöönpanoon liittyen annetaan seuraavat tarkentavat ohjeet: NOUSIAISTEN KUNTA 10.1.2017 Kunnanhallitus Lautakunnille VUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET Kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2017 talousarvion 12.12.2015 83. Kunnan taloudenpitoa ohjaavien

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kaupunginhallitus 115 31.03.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 50/04.047/2016 KH 31.03.2016 115 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 Kunnanvaltuusto Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai 21.6.2010 kello 18.00 18.35 Puumilan Taitotalo Mäkipää Lea, puheenjohtaja Björn Risto, I

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sipoon kunta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Voimaantulo xx.xx.2017 Kunnanvaltuusto xx.x.2017 Sisällysluettelo 1 Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 80 Kokousaika 29.9.2015 klo 17.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 69 70 71 72 73 74 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 102 Rakennuslautakunnan seurantaraportti I/2014 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600 Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät

Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät 20.03.2013 Sivu 1 / 1 890/00.01.01/2013 30 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät Valmistelijat / lisätiedot: Hietanen Tommi, puh. (09) 816 23001 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot