TERVOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kunnanvaltuusto hyväksynyt 12 /

Transkriptio

1 TERVOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2013 Kunnanvaltuusto hyväksynyt 12 /

2

3 TERVOLAN KUNTA 1 TILINPÄÄTÖS 2013 SISÄLTÖ TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus Perustietoa kunnasta Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kokonaistalouden tarkastelu Kuntakonsernin toiminta ja talous Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelemiseksi TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kunnan tilinpäätöslaskelmat Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot Liitetietojen erittelyt LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

4 TILINPÄÄTÖS TERVOLAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS TOIMINTAKERTOMUS 1 Kunnanjohtajan katsaus Päättyneen vuoden 2013 aikaansaannokset näkyvät pitkään Tervolan kuntakuvassa. Vihittiinhän vuoden aikana käyttöön Varevaaran tuulivoimapuisto, katettiin ulkoliikuntatiloja, käynnistettiin urheilukentän peruskorjaus ja uudistettiin Törmävaaran latuvalot sekä Kirkonkylän pururataa. Kunnan ulkoista ilmettä raikastivat myös uudistetut kotisivut tervola.fi ja visittervola.fi. Viime vuodesta ennakoitiin tulevan haasteellinen taloudellisen laman sekä tiukkenevan kuntatalouden vuoksi. Talousarviossa verotulojen ei ennakoitu juurikaan kasvavan ja kustannusten nousuun varattiin lähes 1 milj. euroa. Alkuperäisessä ssa tulokseksi arvioitiin vain euroa. Vuoden 2013 tilinpäätöksestä voimme kaikki olla ylpeitä, menot alittivat budjetoidun lähes 1,7 milj. eurolla ja tulot toteutuivat ennakoidusti. Tilikauden tulos osoittaakin varausten jälkeen lähes miljoonan euron ylijäämää. Hyvästä tuloksesta huolimatta on kunnassamme panostettu tulevaisuuteen. Biokunta Tervola tavaramerkki on rekisteröity. Erinomaisena, näkyvänä osoituksena uusiutuvan energian tuottamisesta kunnassamme vihittiin Suomen ensimmäisen sisämaan tuulivoimapuisto käyttöön huhtikuussa. Kunnanvaltuusto päätti jatkaa tuulivoimarakentamisen edellytysten luomista ja käynnisti huhtikuussa Löylyvaaran tuulivoimapuiston kaavoittamisen. Tuulivoimahankkeet vahvistavat Tervolan kunnan imagoa Lapin bioenergiakuntana, löytyyhän kunnastamme tuulivoiman lisäksi myös vesi-, puu- ja turvevoimaa. Tervolan nuoret tekivät syksyllä 2012 aloitteen jääkiekkokaukalon/tenniskentän kattamiseksi. Hanke sai laajan kuntalaisten tuen ja hankkeelle haettiin rahoitusta Lapin ELY-keskuksen teemahaussa euron hankkeen kustannuksista yksityisen rahoituksen piti käsittää euroa. Yksityisen rahoituksen keräyksestä vastasi Tervolan seuratyön tuki ry, jonka ansiokkaan toiminnan tuloksena yritykset, järjestöt ja yksityiset henkilöt sitoutuivat hankkeeseen ja tavoiteltu summa jopa ylittyi. Siitä teille kaikille parhaat kiitokset. Yhdistyksen motto yhdessä tehden yhteiseksi iloksi sopisi moneen muuhunkin kuntamme alueella suunniteltuun hankkeeseen m² halli pystytettiin syksyllä 2013 ja hallin avajaisia vietettiin helmikuussa. Leudosta talvesta huolimatta Tervolan Kurkiareenaksi nimetty halli on ollut aktiivisessa käytössä joulukuusta lähtien. Keskusurheilukentän peruskorjaushanke on ollut pitkään suunnitelmissa. Hankkeen saatua myönteisen rahoituspäätöksen opetus- ja kulttuuriministeriöltä aloitettiin työt viime kesänä. Moderni, kaikenikäisiä käyttäjäryhmiä palveleva kenttä valmistuu tämän vuoden aikana. Törmävaaran latuvalot uusittiin nykyaikaisiksi led-valoiksi ja Kirkonkylällä käynnistettiin kuntoradan/valaistun ladun rakentaminen kaavan mukaisesti. Urakoitsijoiden erinomaisen työn tuloksena olemme jo tänä talvena saaneet nauttia uudistuneiden latujen tarjoamista loistavista mahdollisuuksista. Vuoden aikana kehitettiin monella tapaa kuntamme ja kuntalaistemme harrastus- ja virkistysmahdollisuuksia. Myöskään elinkeinoelämää ei unohdettu. Hastinkankaan teollisuusalueen teiden peruskorjaus, Teräspuiston tien leventäminen sekä Viian alueen Puupuiston laajentaminen käynnistyivät. Tervolan puualan merkittävyys on nähty myös muualla, Puupuiston infran kehittämiseen saimme myös ELY-keskuksen rahoitusta. Vuoden aikana selvitettiin myös valokuituverkon rakentamisedellytyksiä kuntaamme, päätökset asiasta tehtäneen maaliskuun valtuustossa.

5 TERVOLAN KUNTA 3 TILINPÄÄTÖS 2013 TOIMINTAKERTOMUS Vuoden alussa koulutuslautakunta ja vapaa-ajanlautakunta yhdistettiin sivistyslautakunnaksi. Myös palvelurakenteissa tapahtui muutoksia, erityisryhmille tarkoitettu Kurjenpesäksi nimetty ASPA-talo valmistui. Uudet asukkaat ovat ottaneet paraatipaikalla olevan palvelutalon iloiten vastaan. Vuoden 2014 alusta Kivalojen seutuopiston toiminta siirtyi Kemin kaupungin vastuulle, samalla opiston nimi muuttui Kivalo-opistoksi. Julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi hallitus on käynnistänyt mittavan kuntauudistushankkeen. Kuntarakennelaki astui voimaan heinäkuun alussa ja lain selvitysvelvollisuus koskee kaikkia Suomen kuntia. Tervolan kunta ilmoitti marraskuussa olevansa valmis käynnistämään kuntarakennelain mukaisen selvityksen Kemin, Keminmaan, Simon, Tornion ja Ylitornion kanssa. Alueen kuntien vastaukset eivät olleet yhteneväiset, joten alueelle tultaneen laatimaan ministeriön määräämä erityinen kuntajakoselvitys. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä ollaan myös kokoamassa entistä suurempiin organisaatioihin. Soterakennelakiluonnoksen linjausten mukaisesti Lapissa ainoastaan Rovaniemi voisi toimia sote-palveluiden vastuukuntana. Lapissa on käynnistetty selvitys Lapin oman, alueen erityispiirteet huomioivan sote-mallin luomiseksi. Meri-Lapin alueella tavoiteltiin nykyisen sairaanhoitopiirin alueelle lakiluonnoksen mukaista omaa sotealuetta, selvitystyö on parhaillaan käynnissä. Tämän vuoden maaliskuun 23. päivänä sote-linjaus muuttui merkittävästi, lakiluonnoksesta poiketen kaikki sote-palvelut on tarkoitus järjestää viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Kuntarakenne- ja sote-kuohunnan keskellä valmistui myös luonnos uudeksi valtionosuusjärjestelmäksi. Uuden järjestelmän perusteella Tervolan kunta menettäisi siirtymäkauden jälkeen nykyiseen järjestelmään verrattuna valtionosuuksia 1,55 milj. euroa vuosittain. Mikäli em. menetys kompensoitaisiin kunnallisverotulojen kasvattamisella, tulisi kunnallisveroprosenttia korottaa neljällä prosentilla nykyisestä. Suurimmat syyt valtionosuusmenetyksiin liittyvät voimalaitosten kiinteistöveron osittaiseen palauttamiseen tasausjärjestelmään (vaikutus lähes euroa) sekä ikäihmisten suhteellisen painoarvon vähentämiseen valtionosuusperusteissa. Monenlaisia haasteita riittää tulevaisuudessakin. Kuntamme työntekijöiden, luottamushenkilöiden sekä kuntalaistemme vahva sitoutuminen kuntamme kehittämiseen ovat kantaneet hedelmää. Tästä on hyvänä osoituksen viime vuosien ylijäämäiset tilinpäätökset, jotka antavat pientä pelivaraa sopeutua uusiin, haasteellisiin tilanteisiin. Talouden tiukat ajat on sisäistetty hyvin, kuntalaistemme palvelut on pystytty järjestämään laadukkaasti ja tehokkaasti. Lähes kaikki hallintokunnat alittivat nsa. Menojen kasvu oli erittäin maltillista, alle prosentin, huolimatta erikoissairaanhoidon kasvaneista tarpeista. Toimintojemme on kuitenkin kehityttävä, jotta pystymme jatkossakin vastaamaan kuntalaistemme tarpeisiin ja ajan haasteisiin. Kulunut vuosi on jälleen näyttänyt, että yhteistyöllä saavutetaan parhaat tulokset. Vuosien saatossa muodostunut joustava ja rakentava kanssakäyminen Tervolan ja tervolalaisten hyväksi on kuluneena vuotena jatkunut ja uskon, että yhteen hiileen puhaltaminen jatkuu edelleen. Parhaat kiitokset kaikille Teille Tervolan kunnan ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi tekemästänne työstä vuonna Mika Simoska kunnanjohtaja

6 TILINPÄÄTÖS TERVOLAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2 Perustietoa kunnasta Perustamisvuosi 1867 Kokonaispinta-ala ( ) 1.592,04 km 2 - maata 1.559,72 km 2 - vettä 32,32 km 2 Asukkaita Tukialue 1 EU:n tukialue 1 Veroprosentti 19,50 Tärkeimmät etäisyydet keskustaajamasta Rovaniemi 75 km Kemi 45 km Kemi-Tornion lentokenttä 40 km Kemin satama 55 km Valtatie n:o 4 2 km Rautatieasema 2 km Kunnan sijainti ja alue Tervolan kunta rajoittuu etelässä Keminmaan ja Simon kuntiin, lännessä Tornion kaupunkiin, pohjoisessa Rovaniemen kaupunkiin ja idässä Ranuan kuntaan. Tervolan kokonaispinta-ala on 1.592,04 km 2. Kunnan halki virtaavan Kemijoen ja jonkin verran sen sivujokien varsilla on alavaa maanviljelysaluetta, josta maa jatkuu loivasti kumpuillen kunnan rajoilla oleviin vaaroihin. Erilaiset suot muodostavat suurimman osan kunnan pinta-alasta. Kunnan hallinnolliset yhteydet Meri-Lapin kehittämiskeskus Kemi-Tornion käräjäoikeus Lapin aluehallintovirasto Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin liitto Lapin metsäkeskus Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Lapin poliisilaitos Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Väestö Tervolan kunnan väkiluku vuodenvaihteessa oli henkilöä Miehiä ,5 % ,9 % Naisia ,5 % ,1 % Syntyneet Kuolleet 72 56

7 TERVOLAN KUNTA 5 TILINPÄÄTÖS 2013 TOIMINTAKERTOMUS Tervolan väestön kehitys vuosina Lkm Muutos Väestön ikärakenne ,3 % ,3 % ,0 % ,9 % ,7 % ,8 % Elinkeinorakenne Alla olevasta taulukosta nähdään Tervolan kunnan elinkeinorakenteen muuttuminen vuodesta 1990 vuoteen Väestö Työvoima Työpaikat * alkutuot * jalostus * palvelut * tuntematon (Lähde: Tilastokeskus)

8 TILINPÄÄTÖS TERVOLAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS KUNNAN TOIMINNAN KEHITTÄMISTAVOITTEET Suunnitelmakaudella tavoitteena on ottaa käyttöön tasapainoisen onnistumisen ajattelu- ja toimintamalli, jonka tarkoituksena on saattaa kunnan kehittämisen painopistealueet keskinäiseen tasapainoon. Toiminnan näkökulmien pohjalta lyhyen tähtäimen tavoitteet ja painopistealueet asetetaan hallintokunnittain vuosittain nvalmistelun ja hyväksymisen yhteydessä. VISIO Tervola on monipuolisia palveluja tarjoava noin asukkaan turvallinen ja viihtyisä Kemi-Tornio alueen maaseutukunta. Myönteisten mahdollisuuksien Tervola tunnetaan virkeänä kulttuuripitäjänä, uuden maaseutupolitiikan ja monialaisen yritystoiminnan suunnan näyttäjänä. TOIMINTA-AJATUS TOIMINTASTRATEGIA Hyvinvoinnin lisääminen tervolalaisen kulttuuriperinteen pohjalta maaseutuelämän myönteisiä mahdollisuuksia vahvistamalla. Luoda kunnalle iloisen ja virkeän kulttuuripitäjän imago. Luoda hyvät edellytykset kannattavalle yritystoiminnalle ja tukea perusteollisuutta ja maataloutta palvelevien yritysten syntymistä Tervolaan. Tukea yritystoiminnassa luovaa, pienimuotoista käsityötaitoon perustuvaa erilaista pitkälle erikoistunutta tuotantoa. Tehdä Tervolasta uuden maaseutupolitiikan suunnannäyttäjä. Pyrkiä hyödyntämään ohikulkevaa matkailijavirtaa. Luoda virikkeellinen ja viihtyisä elinympäristö. PAINOPISTEALUEET 2013 NÄKÖKULMA RESURSSIT JA TALOUS Oikein mitoitetut resurssit suhteessa toiminnallisiin tavoitteisiin. Tasapainoinen talous ASIAKAS JA VAIKUTTAVUUS Hyvä palveluiden saatavuus ja riittävyys Viihtyisä ja turvallinen ympäristö Menestyvät yritykset ja positiivinen työpaikkakehitys Myönteinen Tervola-kuva ja identiteetti UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY Osaava, itseään kehittävä, työhönsä sitoutunut ja riittävä henkilöstö Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Hyvä työilmapiiri ja työssä jaksaminen Hyvä johtaminen PROSESSIT JA RAKENTEET Kuntalaisten osallistumista edistävä organisaatio Sisäinen yhteistyö palvelutuotannossa ja toimiva organisaatiorakenne Monipuolinen seutukunnallinen yhteistyö Tehokkaat prosessit

9 TERVOLAN KUNTA 7 TILINPÄÄTÖS 2013 TOIMINTAKERTOMUS 3 Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa 3.1 Kunnan hallinto Kunnanvaltuusto Vuodesta 2000 lähtien Tervolan kunnanvaltuustoon on valittu 21 valtuutettua. Lokakuussa 2012 käytyjen kunnallisvaalien myötä kunnanvaltuuston voimasuhteet toimikaudelle muodostuivat seuraavaksi: Poliittiset voimasuhteet PS; 1 KOK; 1 SDP; 2 VAS; 5 KESK; 12 Kunnanvaltuuston varsinaiset jäsenet kertomusvuonna: Nimi ammatti ryhmä Alatalo Markku sähköteknikko KESK Ekorre Maija-Liisa esh/kätilö VAS Haapakoski Heikki poliisipäällikkö/evp KESK Hepoaho Heikki arkkitehti, vastaava näyttelytuottaja KESK Juntikka Tuomo DI KOK Juopperi Pekka yrittäjä KESK Jurva Pirjo lomasihteeri KESK Keränen Pertti sähköasentaja VAS Kiimalainen Erkki kunnansihteeri, eläkeläinen VAS Kontiokoski Kari yrittäjä PS Laine Juha panostaja/porari KESK Lampela Juhani maanviljelijä KESK Manninen Saana eläinlääkäri KESK Oinas Anita eläkeläinen VAS Oinas Niina catering-alan palveluvastaava SDP Pesonen Hanna kasvatustieteiden yo., merkonomi KESK Salminen Hanna projektipäällikkö, opiskelija VAS Tepsa Jani lentokonehuolto aliupseeri SDP Vaajoensuu Matti maaseutuyrittäjä, agrologi KESK Vaara Marja-Liisa kasvatustieteiden tohtori KESK Ylimartimo Eero maanviljelijä KESK

10 TILINPÄÄTÖS TERVOLAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS Ryhmittymien ensimmäiset ja toiset varajäsenet: Nimi ammatti ryhmä Antinkaapo Juha mv, fil.kand. PS Rautio Aarno yrittäjä KESK Juntunen Anneli siivooja VAS Heikkinen Arja toimistosihteeri KESK Oinas Riikka sairaanhoitaja VAS Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimi vuonna 2013 sähköteknikko Markku Alatalo, I varapuheenjohtajana sähköasentaja Pertti Keränen ja II varapuheenjohtajana poliisipäällikkö/evp Heikki Haapakoski. Kunnanvaltuusto kokoontui vuonna 2013 seitsemän kertaa, joissa valtuusto käsitteli 139 asiaa. Vuonna 2013 tärkeimpiä päätöksiä olivat: Kokous : 4 Kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali kalenterivuodeksi 2013 Kokous : 35 Hallinnon ja talouden tarkastuspalvelut tilikausiksi Konsernilainan myöntäminen Tenergia Oy:lle 37 Osakehuoneiston osto ja lisämäärärahan myöntäminen asunto-osakkeiden ostoa varten 40 Kaisajoen asemakaava 41 Kunnan omistamien rakennuspaikkojen luovutusperusteet Kaisajoen asemakaava-alueella korttelissa Lausunnon antaminen kuntarakennelakiluonnoksesta Kokous : 61 Löylyvaaran tuulivoimaosayleiskaavatyön käynnistäminen 64 Kunnan omistamien rakennuspaikkojen luovutusperusteet Kirkonkylän asemakaava-alueella korttelissa 52 Kokous : 70 Tervolan kunnan henkilöstötilinpäätös Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta Vuoden 2012 tilinpäätös 73 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille Teknisen johtajan valinta 75 Kemin työväenopiston ja Kivalojen seutuopiston yhdistäminen/yhdistämissopimuksen hyväksyminen 80 Ulkoliikuntatilojen kattaminen/hankkeen rahoituspäätös ja n muuttaminen Kokous : 100 Sosiaali- ja terveystoimen rakentamishankkeiden jatkosuunnittelu/työryhmän esitys 101 Asumisyksikön vuokraaminen asumispalvelusäätiö ASPA:lta

11 TERVOLAN KUNTA 9 TILINPÄÄTÖS 2013 TOIMINTAKERTOMUS Kokous : 108 Sivistyslautakunnan tulosalueiden yhdistäminen 116 Kunnan tuloveroprosentin sekä kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen laajentaminen 119 Kuntarakennelain mukainen ilmoitus selvitysalueesta Kokous : 138 Vuoden 2014 n ja vuosien taloussuunnitelman hyväksyminen Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto valitsi kunnanhallituksen jäsenet toimikaudeksi Kertomusvuonna kokoonpano oli seuraava: Nimi ammatti ryhmä Varsinaiset jäsenet Juopperi Pekka yrittäjä KESK Kiimalainen Erkki kunnansihteeri, eläkeläinen VAS Lampela Juhani maanviljelijä KESK Manninen Saana eläinlääkäri KESK Oinas Niina catering-alan palveluvastaava SDP Pesonen Hanna kasvatustieteiden yo., merkonomi KESK Oinas Riikka sairaanhoitaja VAS Varajäsenet Juntikka Tuomo DI KOK Heikkinen Arja toimistosihteeri KESK Kola Mariaana tuntiopettaja VAS Laine Juha panostaja/porari KESK Lumisalmi Riikka koulunkäynninohjaaja VAS Skinnari Paula osastonhoitaja, terveystieteiden maisteri KESK Tepsa Jani lentokonehuolto aliupseeri SDP Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi yrittäjä Pekka Juopperi ja varapuheenjohtajana eläkeläinen Erkki Kiimalainen. Kunnanhallituksen esittelijänä toimi kunnanjohtaja Mika Simoska. Sihteerinä toimi hallintojohtaja Marjatta Vaajoensuu ja vs. hallintojohtaja Sari Tervaniemi Kunnanvaltuuston asettamat toimielimet Kunnan luottamushenkilöorganisaatiossa tapahtui muutos vuoden 2013 alusta lukien, kun vapaa-ajanlautakunta lakkautettiin ja vapaa-ajanlautakunnan tehtävät siirrettiin koulutuslautakunnalle. Samalla koulutuslautakunnan nimi muutettiin sivistyslautakunnaksi. Kunnan luottamushenkilöorganisaation muodostavat kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen lisäksi tarkastuslautakunta ja seuraavat päävastuualueilla toimivat lauta- ja johtokunnat:

12 TILINPÄÄTÖS TERVOLAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS Hallintopalvelujen ja kehittämistoimen päävastuualue 1. keskusvaalilautakunta 2. maaseutulautakunta Teknisen toimen päävastuualue 3. tekninen lautakunta Sivistystoimen päävastuualue 4. sivistyslautakunta 5. peruskoulujen ja lukion johtokunnat Sosiaali- ja terveydenhuollon päävastuualue 6. sosiaali- ja terveyslautakunta Viranhaltijaorganisaatio Kunnan henkilöstön päävastuualueisiin pohjautuva osastojako on seuraava: tekninen osasto sivistysosasto sosiaali- ja terveysosasto Hallintopalvelujen ja kehittämistoimen päävastuualueella osastojen toimintaa avustaa kunnanjohtajan johdolla toimiva palveluyksikkö. Kunnanhallituksen määrääminä osastopäällikköinä toimivat vuonna 2013: tekninen osasto tekninen johtaja Ari Kurth ja Virpi Mäki-Iso sivistysosasto sivistysjohtaja Tarja Leinonen sosiaali- ja terveysosasto johtava lääkäri Jouko Autio Yhteensopivista tehtäväkokonaisuuksista on osastojen ja palveluyksikön puitteissa muodostettu vastuualueita. Kunnanjohtaja, osastojen päälliköt, sosiaalijohtaja ja hallintojohtaja muodostivat kunnan johtoryhmän. Kunnanvaltuusto on määritellyt tilivelvolliset luottamushenkilöt ja kunnan palveluksessa olevat viranhaltijat Vuonna 2013 tilivelvollisessa asemassa olivat: kaikkien toimielinten jäsenet (lukuun ottamatta valtuusto) kaikkien toimielinten esittelijät kunnanjohtaja osastopäälliköt hallintojohtaja maaseutupäällikkö tekninen johtaja sosiaalijohtaja johtava lääkäri sivistysjohtaja

13 TERVOLAN KUNTA 11 TILINPÄÄTÖS 2013 TOIMINTAKERTOMUS 3.2 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen kokonaistuotanto supistui vuonna 2013 jo toista vuotta peräkkäin. Vielä syksyllä 2013 kokonaistuotannon odotettiin alentuvan edellisvuodesta 0,5 prosenttia, mutta tuoreimman vuotta 2013 koskevan ennakkotiedon mukaan tuotanto supistui peräti 1,4 prosenttia. Kokonaistuotannon supistuminen näkyi erityisesti valtionhallinnon rahoitusasemassa, joka pysyi vuonna 2013 huomattavan alijäämäisenä. Talouskasvun viipyminen näkyi vuonna 2013 kansantalouden kokonaiskysynnän volyymin (ilman hintojen muutoksen vaikutusta) pienenemisenä 0,9 prosentilla. Kysyntää alensivat erityisesti yksityisen sektorin vähäiset investoinnit. Investointien määrän ennustetaan kääntyvän positiiviseksi vasta vuonna Euroalueella ja kansainvälisessä taloudessa laajemminkin havaittiin merkkejä talouskasvun käynnistymisestä, minkä odotetaan vaikuttavan positiivisesti viennin kasvuun Suomessa. Krimin kärjistynyt tilanne ja mahdolliset talouspakotteet Venäjää kohtaan voivat toisaalta heijastua negatiivisesti Suomen vientiin ja sitä kautta talouteen. Kotimainen kysyntä kääntynee vain hyvin maltilliseen kasvuun johtuen hitaasta ansiotason noususta ja vaisusta työllisyyskehityksestä. Vuonna 2013 kuluttajahintaindeksi nousi 1,5 prosenttia. Kuluttajahintojen kasvuvauhdin ennustetaan pysyvän samalla tasolla myös vuonna Hintojen nostopainetta aiheuttaa osaltaan useiden välillisten verojen korottaminen, mutta kokonaisuudessaan nostopaineet pysyvät maltillisina. Myös kuluttajien käytettävissä olevien tulojen heikko kasvu hillitsee kysyntää ja sen myötä inflaatiota. Pitkään heikkona jatkunut talouden kehitys heijastui vuonna 2013 työmarkkinoille. Yritykset pyrkivät ratkaisemaan kannattavuusongelmiaan henkilöstön irtisanomisilla, ja työttömyysaste kohosi 8,3 prosenttiin (v. 2012: 7,7 %). Työllisyyden ennustetaan supistuvan myös vuonna 2014 johtuen vaimeista talouden kasvunäkymistä ja työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmista. Työttömyyden kasvu ja väestörakenteen muutokset ovat lisänneet julkisia menoja. Vuonna 2013 menoaste eli julkisten menojen suhde kokonaistuotantoon oli ennätyksellisen korkea, 58,4 prosenttia (v. 2012: 56,7 %). Veroaste eli verojen ja veronluonteisten maksujen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi 45,6 prosenttiin (v. 2012: 44,1 %). (Lähteet: VM : Suhdannekatsaus 2/2013; Tilastokeskus : Neljännesvuositilinpito, 2013, 4. vuosineljännes) Kuntien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien tulos parani selvästi edellisestä vuodesta, joka oli ollut poikkeuksellisen heikko. Kunnat onnistuivat hillitsemään toimintamenojensa kasvua. Useissa kunnissa menojen kasvun hillitseminen toteutettiin huomattavilla henkilöstömenojen säästöillä. Menosäästöjen ansiosta toimintakatteiden heikkeneminen oli aikaisempia vuosia maltillisempaa. Kuntien tuloja kasvattivat kertaluonteisesti verontilityslain muutokset ja jako-osuuksien oikaisut sekä osassa kuntia myös tulo- ja kiinteistöveroprosenttien nostamiset. Kuntien verotulot kasvoivat kaikkiaan 6,8 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Kuntien tulokseen heikentävästi vaikutti puolestaan 125 milj. euron uudet valtionosuus-

14 TILINPÄÄTÖS TERVOLAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS leikkaukset, joiden seurauksena valtionosuuksien kasvu jäi 2,9 prosenttiin kuntien tehtävien ja palveluiden kysynnän lisääntymisestä huolimatta. Kuntien vuosikatteet kuitenkin paranivat edellisvuodesta ja negatiivisen vuosikatteen kuntia oli arviolta 36, kun niitä vuonna 2012 oli 84. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate ei kuitenkaan aivan riittänyt kattamaan kuntien poistoja ja arvonalentumisia. Kuntien investointimenot kasvoivat ennakkotiedon mukaan 3,7 prosenttia. Investoinneista vuosikatteella rahoitettiin vain reilu puolet. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta kasvoikin 13,4 prosenttia ollen vuoden 2013 lopussa 13,7 mrd. euroa (kuntayhtymät mukaan lukien 15,6 mrd. ). Lainakannan kasvu oli edellisvuotta suurempaa ja kiihtyi loppuvuotta kohden. (Lähteet: Suomen virallinen tilasto : Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain; Kuntaliitto , Tilinpäätöstiedote) Kemi Tornio talousalueen kehitys Väestön määrä (Lähteet: Lapin liitto: Tilastot; Suomen virallinen tilasto: Väestön ennakkotilasto) Muutos ed. v. Kemi ,6 % Keminmaa ,2 % Simo ,1 % Tervola ,0 % Tornio ,5 % Yhteensä ,6 % Väestön määrä laski vuonna 2013 kaikissa Kemi Tornio alueen kunnissa. Koko alueen väkiluvun muutos oli -381, joka merkitsee 0,6 prosentin laskua edellisvuoden lopun tilanteeseen. Väkiluvun muutoksesta 11 % (-42 asukasta) selittyy luonnollisella väestönlisäyksellä, joka oli positiivinen ainoastaan Keminmaassa ja Torniossa. Muu osa väkiluvun muutoksesta (-339 asukasta) selittyy muuttotappiolla. Muuttotappio johtui nimenomaan kuntien välisestä muuttoliikkeestä, sillä nettomaahanmuutto oli kaikissa alueen kunnissa positiivinen. Työttömien %-osuus työvoimasta keskimäärin (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö: Tilastotiedote-vuosijulkaisut) Muutos ed. v. (%-yks.) Kemi 15,9 15,4 14,3 14,5 17,3 2,8 Keminmaa 12,5 11,2 10,0 10,4 13,1 2,7 Simo 13,7 12,7 12,2 11,9 15,1 3,2 Tervola 13,5 11,9 11,0 12,7 13,9 1,2 Tornio 13,6 12,4 11,6 12,0 14,2 2,2 Kemi-Tornio 14,3 13,3 12,4 12,7 15,2 2,5 Työttömien osuus työvoimasta kasvoi vuonna 2013 kaikissa alueen kunnissa. Koko aluetta tarkasteltaessa työttömien osuuden muutos oli 2,5 prosenttiyksikköä. Suurinta työttömyyden kasvu oli Simossa ja pienintä Tervolassa.

15 TERVOLAN KUNTA 13 TILINPÄÄTÖS 2013 TOIMINTAKERTOMUS Työpaikat (Lähde: Suomen virallinen tilasto: Työssäkäynti) Muutos Muutos Muutos 2009 ed. v ed. v ed. v. Kemi ,0 % ,8 % ,2 % Keminmaa ,9 % ,7 % ,0 % Simo 667-1,6 % 663-0,6 % 662-0,2 % Tervola ,0 % ,8 % ,3 % Tornio ,1 % ,6 % ,4 % Yhteensä ,9 % ,3 % ,1 % Työpaikkojen määrän kehityksestä ei ole vielä saatavilla tilastotietoa vuosilta 2012 ja Vuonna 2011 työpaikkojen määrä pysyi edellisen vuoden tuntumassa ollen Lukumääräisesti työpaikkoja on tullut lisää eniten teollisuuden ja rakentamisen aloilla ja vähentynyt eniten julkisen hallinnon sekä kuljetuksen ja varastoinnin aloilla. Huoltosuhde (Lähde: Lapin liitto: Tilastot) * Kemi 1,87 1,80 1,82 1,85 Keminmaa 1,52 1,45 1,44 1,47 Simo 1,93 1,87 1,83 1,91 Tervola 2,06 1,98 1,94 1,95 Tornio 1,54 1,52 1,50 1,59 Kemi-Tornio 1,70 1,65 1,64 1,70 * ennakkotieto Huoltosuhteen kehitys kuvaa väestön ikärakenteen ja työllisyystilanteen kehitystä. Vuonna 2012 Kemi Tornion alueella oli 1,7 työhön osallistumatonta yhtä työllistä kohden. Vuoden 2013 tilastotietoa ei ole vielä saatavilla. Väestön ikääntyminen koskettaa kuitenkin muun maan tavoin myös Kemi Tornio aluetta. Myös työttömyyden lisääntyminen heikentää huoltosuhdetta. 3.3 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Muutokset tuloperusteissa Kunnan väestön määrän ja työllisyystilanteen kehitys ovat keskeisiä kunnan tuloperusteisiin vaikuttavia tekijöitä. Tervolan kunnan väkiluku oli vuoden 2013 päättyessä eli 33 henkilöä (1,0 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Väestön määrän väheneminen oli päättyneenä vuonna kahta edellistä vuotta maltillisempaa, mutta suuntaa ei onnistuttu vielä kääntämään positiiviseksi. Vuonna 2013 kuolleiden määrä (72 hlöä) oli poikkeuksellisen suuri (v. 2012: 56). Toisaalta syntyneiden määräkin (35 hlöä) kasvoi merkittävästi (v. 2012: 21). Väkiluvun pieneneminen selittyy luonnollisen väestönkasvun negatiivisuudella, sillä kunnan muuttotase oli vuonna 2013 positiivinen (+4 hlöä). Ennakkotietojen mukaan väestön määrä on kasvanut tammikuussa 2014 (+8 hlöä).

16 TILINPÄÄTÖS TERVOLAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS Tervolalaisten työllisyystilanne heikkeni vuonna 2013 jo toista vuotta peräkkäin. Koko vuoden keskimääräinen työttömyysaste oli 13,9 prosenttia (v. 2012: 12,7 %). Työttömistä 15,2 prosenttia oli pitkäaikaistyöttömiä (v. 2012: 8,9 %). Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi edellisvuoden keskiarvosta 16 henkilöllä (9,5 %) samalla, kun työvoiman määrä kasvoi vain 5 henkilöllä (0,4 %). Vuoden 2014 tammikuussa työttömyysaste oli 17,7 prosenttia. Väestöön ja työllisyyteen liittyvien tekijöiden lisäksi kunnan talouteen vaikuttavat valtion toimenpiteet. Keskeisimmät kuntien verotuloihin vaikuttavat veroperustemuutokset vuonna 2013 olivat työtulovähennyksen ja perusvähennyksen korotus. Nämä muutokset kompensoitiin kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Yhteisöverotuloja alentavat muutokset (mm. tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustin) kompensoitiin puolestaan korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Lisäksi kuntien yhteisövero-osuus maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina Tervolan kunnan veroprosentit olivat vuonna 2013 samat kuin vuonna Myöskään vuodelle 2014 ei tehty veroprosentteihin muutoksia. Vuonna 2013 kunta sai verotuloja 11,5 milj. euroa. Verotulojen määrä kasvoi edellisvuodesta poikkeuksellisen paljon (8,2 %) johtuen pääosin kertaluonteisista tekijöistä. Valtiontalouden vuosien kehyspäätökseen liittyen kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistui vuonna 2013 uusi 125 milj. euron (23 /as.) leikkaus, joka toteutettiin pienentämällä peruspalvelujen valtionosuusprosenttia 30,96:een (v. 2012: 31,42 %). Tervolan kunnan osalta leikkaus merkitsi noin euron vähennystä. Valtionosuuksia kasvattivat puolestaan niin sanotun vanhuspalvelulain toimeenpanoa varten ja omaishoidon tukipalvelujen tehostamiseksi tehdyt lisäykset. Näiden ohella valtionosuuksien määrään vaikutti arvioitu kustannustason muutos, joka vuoden 2013 valtionosuuksien laskennassa oli 3,0 prosenttia. Tervolan kunnan valtionosuuksien määräksi muodostui edellisvuoden tavoin noin 11,9 milj. euroa. Toiminnalliset muutokset Vuoden 2013 alusta vastuu ensihoidon järjestämisestä siirtyi kunnalta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Muutoksen myötä ensihoidon palvelutaso nousi: kaikissa alueen kunnissa on nyt ympärivuorokautisessa välittömässä lähtövalmiudessa oleva hoitotason ambulanssi. Muutoksella oli kustannuksia kasvattavia vaikutuksia paitsi palvelutason noston, myös uuden toimintamallin perustamiskustannusten myötä astui voimaan laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki), joka asetti kunnille lukuisia velvoitteita. Tervolan kunnassa laki aiheutti muutoksia ennen kaikkea hallinnolliseen työhön, sillä lain asettamat vaatimukset henkilöstön ja palveluiden suhteen olivat jo ennestään kunnossa alkaen entisen vapaa-ajan lautakunnan tehtävät siirtyivät koulutuslautakunnalle, jonka nimi muutettiin samassa yhteydessä sivistyslautakunnaksi. Hallinnollisen uudistuksen toteutus sujui ongelmitta. Uudistuksen johdosta sivistyslautakunnan alaisuuteen kuului kahdeksan eri tulosaluetta. Näistä liikunnan, nuorison ja kulttuurin tulosalueet päätettiin yhdistää alkaen yhdeksi vapaa-ajan tulosalueeksi toiminnallisen joustavuuden lisäämiseksi (KV ). Vuonna 2012 toimintansa aloittanut kunnan ruoka- ja siivouspalveluista vastaava tukipalvelukeskus laajeni vuoden 2013 alusta sivistystoimen ruoka- ja siivouspalveluilla, päiväkodin ruokapalvelulla sekä kunnanviraston siivouspalvelulla. Vuoden 2013 loppuun mennessä tukipalvelukeskukseen oli tavoitteena siirtää myös sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistönhoitoon liittyvät siivouspalvelut. Organisaatiouudistuksen valmistelua päätettiin kuitenkin jatkaa vuoden 2014 puolella, jotta valmistelussa voidaan huomioida siivoustyön piiriin tulevat uudet kiinteistöt (mm. ASPA-talo) sekä siivoustyön järjestely siten, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestä-

17 TERVOLAN KUNTA 15 TILINPÄÄTÖS 2013 TOIMINTAKERTOMUS minen heikenny uudelleen organisoinnin myötä. Uusi määräaika organisaatiouudistuksen loppuun saattamiselle on (KV ) Kunnanvaltuusto myönsi huhtikuussa 2013 (KV ) tekninen johtaja Ari Kurthille eron teknisen johtajan virasta tämän omasta pyynnöstään siten, että virkasuhde päättyi Uudeksi tekniseksi johtajaksi kunnanvaltuusto valitsi (KV ) rakennusinsinööri Virpi Mäki-Ison, joka otti viran vastaan alkaen. Henkilövaihdoksesta aiheutui kevään ja kesän ajaksi vajausta teknisen osaston henkilöstöresursseihin, mikä aiheutti muutoksia teknisen lautakunnan hallinnoimien rakentamishankkeiden aikatauluun ja toteutukseen. Tervolan kunta vastaa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) toimeksiannosta lomituspalveluista Keminmaan, Ranuan, Simon ja Tervolan kuntien sekä Kemin ja Rovaniemen kaupunkien alueella. Viime vuosina alueen maatalousyrittäjien ja sen myötä lomitettavien päivien määrä on vähentynyt. Samanaikaisesti Sosiaali- ja terveysministeriö on kohdistanut Melaan taloudellisia säästöpaineita (ns. säästölaki 710/2012). Näiden tekijöiden seurauksena Tervolan kunnassa käytiin vuoden 2013 aikana yhteistoimintaneuvottelut lomituspalvelujen henkilöstön määrän sopeuttamiseksi lomituspalvelujen tarpeeseen. Lomittajien työsuhteet päätettiin muuttaa osa-aikaisiksi siten, että osa-aikaisuusprosentti on alkaen 91,5 (KH ). Kaikki lomittajat eivät hyväksyneet työsuhteen muutosta, joten heidän osaltaan työsopimusmuutos astuu voimaan kesäkuussa Koska työvoiman tarjontaa ja kysyntää ei saatu sovitettua yhteen vuoden 2013 aikana, joulukuussa 2013 ja tammikuussa 2014 käytiin yhteistoimintaneuvottelut koskien maatalouslomituspalvelujen henkilöstön mahdollista lomauttamista. Maaseutulautakunta oikeutti kokouksessaan lomasihteerin ja maaseutupäällikön tarvittaessa lomauttamaan lomituspalveluhenkilöstön enintään 10 työpäiväksi ajanjaksona Talousarviopoikkeamat Vuonna 2013 kunnan taloudenhoito toteutui kokonaisuudessaan ssa ennakoitua paremmin. Toimintakatteeksi muodostui -20,7 milj. euroa ja vuosikatteeksi 3,2 milj. euroa. Tilikauden tulos oli 2,2 milj. euroa ja tilinpäätössiirtojen jälkeinen tilikauden ylijäämä 0,9 milj. euroa. Kunnan lainakanta pieneni 3,1 milj. euroon. Kertynyt ylijäämä oli 8,8 milj. euroa. Kunnan rahavarat vuoden 2013 päättyessä olivat 6,4 milj. euroa. Kunnan 28 tulosalueesta määrärahat ylittyivät kahdeksalla tulosalueella, joista euromääräisesti merkittäviä ylityksiä oli erikoissairaanhoidon ( ), lämpökeskuksen ( ) ja tukipalvelukeskuksen ( ) tulosalueilla. Tuloarviot alittuivat neljällä tulosalueella, joista euromääräisesti merkittäviä alituksia oli lomatoimen ( ), maaseutuelinkeinojen ( ) ja lämpökeskuksen ( ) tulosalueilla. Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin vuonna 2013 pääosin. Eniten puutteita ilmeni uudistumisen ja työkyvyn painopistealueella; muun muassa työmotivaation parantamiseen tähtääviä kehityskeskusteluja ei pidetty tavoitellussa laajuudessa ja sairauspoissaolojen määrää ei saatu käännettyä laskuun. Kunnanhallituksen alaisille tulosalueille asetetuista tavoitteista keskeisin tavoitetasostaan jäänyt tekijä oli työttömyysaste, joka toteutui tavoiteltua korkeampana. Syitä poikkeamiin eritellään toimielimittäin jäljempänä asiakirjassa luvussa 8 Käyttötalouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen. Investoinneissa jäätiin menojen osalta 1,1 milj. euroa muutetusta sta (2,7 milj. ). Investointitulot toteutuivat sen sijaan suunnitellusti muutetun n mukaisina 0,6 milj. eurona. Investointimenojen alitus johtui useiden rakentamishankkeiden siirtymisestä seuraavalle vuodelle. Aikataulumuutoksia aiheuttivat teknisen toimen edellä mainittu henkilöstöresurssitilanne ja Tervolan puualan yrityspuiston (ns. Puupuisto) EUrahoituspäätöksen saannin viivästyminen. Lisäksi katurakentamiseen kohdistuneiden määrärahasiirtopäätösten ajoittuminen vasta marraskuulle ei mahdollistanut rakentamistöiden aloittamista vuoden 2013 aikana.

18 TILINPÄÄTÖS TERVOLAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 3.4 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Valtionosuusjärjestelmän uudistus ja valtionosuusleikkaukset Koko maan laajuisen kuntauudistuksen vaikutukset ulottunevat lähitulevaisuudessa niin kunnallisten palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen kuin rahoitukseen. Taloudellisesta näkökulmasta keskeinen kuntauudistuksen elementti on peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Selvitysmiehen alustava hallituksen esitysluonnos valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta on parhaillaan tilinpäätöksen laatimishetkellä lausuntokierroksella kunnissa. Hallituksen lopullinen esitys on tarkoitus saattaa eduskunnan käsittelyyn vielä kevätistuntokauden 2014 aikana ja uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan Valtionosuusuudistuksen kuntakohtaisten koelaskelmien mukaan Tervolan kunnan valtionosuus pienenisi uudistuksen myötä yli 1,5 milj. euroa (463 /as.) vuoden 2014 tasoon nähden. Tämä vastaa noin neljän prosenttiyksikön korotusta kunnan tuloveroprosenttiin. Merkittävä osa arvioidusta muutoksesta on seurausta esitysluonnokseen sisältyvästä voimalaitosten kiinteistöveron osittaisesta huomioimisesta verotulojen tasausjärjestelmässä. Myös ikäryhmähintojen muutoksilla ja ikärakenteen painoarvon pienentämisellä on Tervolan kunnan ikärakenteesta johtuen kunnan valtionosuutta heikentävä vaikutus, jota sairastavuuden laskennallisten kustannusten kasvaminen ei riitä kompensoimaan. Kuntakohtaisten muutosten osalta sovellettaneen viiden vuoden siirtymäaikaa, jolloin muutoksen määrä kasvaa vaiheittain. Tervolan kunnalle tämä tarkoittaa uuden lain voimassaolon ensimmäisenä vuonna noin euroa (50 /as.) nykytasoa vähemmän valtionosuuksia. Valtionosuusuudistuksen lisäksi Tervolan tulorahoitusta tulee pienentämään edelleen jatkuvat valtiontalouden säästötoimet ja niihin sisältyvät valtionosuusleikkaukset. Leikkaukset ovat suurimmillaan vuonna Valtionosuusleikkauksen suuruus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri (v. 2014: 65 ja v. 2015: 35 jo tehtyjen leikkausten lisäksi). Tervolassa muutos on kuitenkin veroprosenttiyksikön tuottoon suhteutettuna keskimääräistä suurempi. Muut kuntien taloudelliseen asemaan vaikuttavat uudistukset Vanhuspalvelulaki on tullut voimaan Välittömästi lain täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä olivat muun muassa iäkkäiden neuvontapalveluiden tarjoaminen, palvelutarpeen arvioinnin nopea käynnistäminen, palvelusuunnitelman laatiminen sekä pysyvien hoitojärjestelyjen turvaaminen, lähtien kunnan on laadittava suunnitelma iäkkään väestön tukemiseksi ja osoitettava sen toteuttamiseksi riittävät voimavarat sekä kunnan on arvioitava palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä kunnan on asetettava vanhusneuvosto. Vanhuspalveluiden hallinnollinen työ on lisääntynyt lain täytäntöönpanon johdosta. Vuoden 2014 aikana osallistutaan Ikäihminen toimijana -hankkeeseen ja tehdään seudullista yhteistyötä selvitellessä lain täytäntöönpanoon liittyviä toimenpiteitä. Muutos lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin tuli voimaan Tavoitteena on edistää työn ja perhe-elämän yhteensovitusta ottamalla käyttöön joustava hoitoraha. Muutoksen ei ole arvioitu merkittävästi vaikuttavan kuntien kustannuksiin. Lastensuojelulain muutokset tulivat voimaan Sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on jatkossa kirjattava lapsen asiakassuunnitelmaan, kuinka usein hän tai muu lapsen olosuhteita hyvin tunteva lastensuojelun työntekijä ja lapsi tapaavat henkilökohtaisesti. Tapaamisten riittävyyttä arvioitaessa tulisi pääsääntönä pitää, että lapsi tapaisi asioistaan vastaavaa työntekijää henkilökohtaisesti vähintään kaksi tuntia kuukaudessa aktiivisen työvaiheen aikana. Aktiivisella työvaiheella tarkoitetaan muun muassa lastensuojelutarpeen selvitystä, asiakkaana jo olevan lapsen tilanteen arviointia sekä sijoituksen valmistelua. Säännöstä sovellettaessa on

19 TERVOLAN KUNTA 17 TILINPÄÄTÖS 2013 TOIMINTAKERTOMUS pyrittävä myös siihen, että lastensuojelun sosiaalityöntekijän työajasta vähintään puolet käytetään lasten ja perheiden kohtaamiseen. Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta tulee voimaan lukien. Uusi laki kattaa oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Uusi laki lisää kuntien velvollisuuksia erityisesti lukiolaisten ja ammatillisten oppilaitosten ja niiden opiskelijoiden palvelujen järjestämisessä. Lain on arvioitu lisäävän kuntien kustannuksia 26,2 miljoonalla eurolla vuosittain. Toisen asteen koulutuksen aloituspaikkaleikkaukset alueellamme tulevat vaikuttamaan palveluiden tarpeeseen. Parhaillaan selvitetään, mitä lain täytäntöönpano edellyttää Tervolan kunnalta. Hallituspuolueet sopivat yhdessä oppositiopuolueiden kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta. Tarkoitus on järjestää kaikki sote-palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Tarkemmat yksityiskohdat ratkeavat parlamentaarisen valmistelun pohjalta. Sote-palveluiden rahoitus on suunniteltu tulevan kunnilta painotetun kapitaatioperiaatteen mukaisesti. Se tarkoittaa sitä, että rahoituksessa sote-alueen väestömäärä painotetaan ikärakenteella ja sairastavuudella. Osana kuntarakenneuudistusta valtioneuvosto käynnisti kuntalain kokonaisuudistuksen asettamalla valmistelua varten parlamentaarisen seurantaryhmän ja 4 valmistelujaostoa. Tavoitteena on, että uusi kuntalaki tulisi voimaan vuoden 2015 alusta. Lain ei pitäisi lisätä kuntien velvotteita. Kunnan sisäiset muutokset Vuoden 2014 asiakirjaan sisältyy laboratoriopalveluiden siirtäminen Nordlabin tuottamiksi, laboratoriopalvelut säilyvät pääosin nykyisellään. Muutoksella pyritään turvaamaan ammattitaitoisen sekä asiantuntevan henkilöstön saatavuus jatkossakin. Lomituspalveluiden osalta asiakirjaan sisältyy Ranuan toimipisteen lakkauttaminen vuoden 2015 alusta sekä lomitushallintohenkilöstön väheneminen 0,5 henkilötyövuodella. Muutos johtuu lomituspalveluiden kysynnän vähenemisestä lomitettavien tilojen vähentyessä. 3.5 Kunnan henkilöstö Tervolan kunnan palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa palkattua henkilöstöä yhteensä 394 henkilöä, joista vakinaisessa palvelussuhteessa oli 295 henkilöä eli 74,9 prosenttia (vrt : 72,4 %). Henkilöstön kokonaismäärä väheni neljällä (-1,0 %) ja vakinaisten määrä kasvoi seitsemällä (+2,4 %) edellisvuoden lopun tilanteesta. Vuoden 2013 maksetut palkat ja palkkiot ilman henkilösivukuluja olivat 12,5 milj. euroa. Tilikauden henkilöstökulut kokonaisuudessaan olivat 16,4 milj. euroa eli 3,3 prosenttia (reilut 0,5 milj. ) edellisvuotta vähemmän. Henkilöstökulut pienenivät suhteellisesti enemmän kuin henkilöstömäärä. Muutoksen tulkinnassa on kuitenkin huomioitava, että henkilöstön määrän muutos kuvastaa ainoastaan tilannetta vertailtavien vuosien viimeisenä päivänä, kun taas kulujen muutos kertoo koko vuoden muutoksesta. Tilikauden henkilöstökuluja pienensivät muun muassa kiinteistötoimen henkilöstön osallistuminen investointihankkeisiin, perusopetuksen ja lomatoimen henkilöstövoimavarojen käytön tehostaminen sekä edellisvuotta vähäisempi sijaisten tarve.

20 TILINPÄÄTÖS TERVOLAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS Lisätietoja henkilöstöstä annetaan tilinpäätöksen liitetiedoissa 19. Kunnassa laaditaan erillinen henkilöstötilinpäätös. 3.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Tervolan kunnan toiminnan kehittymiseen epävarmuutta luo väestön määrän kehitys, joka koko 2000-luvun on ollut negatiivinen. Vuonna 2013 muuttotase oli kuitenkin positiivinen. Väestömäärän säilyttämisen haasteisiin kunnassa pyritään vastaamaan muun muassa kaavoitukseen ja maan hankintaan panostamalla. Tämän vuosituhannen alusta vuotiaiden ikäryhmään kuuluvien osuus kunnan väestöstä on pienentynyt voimakkaimmin (n. 7 %-yks.), kun taas yli 65-vuotiaiden osuus on kasvanut eniten (n. 7 %-yks.) Mikäli sama kehitys jatkuu, ikääntyneiden palveluiden kysyntä ja kunnan riippuvuus valtionosuusrahoituksesta kasvavat. Samanaikaisesti valtionosuusjärjestelmän uudistus tulee pienentämään merkittävästi Tervolan kunnan saamaa rahoitusta. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia palvelujen järjestämiselle ja toimintojen kehittämiselle. Väestön määrän ja ikärakenteen kehityksen sekä niitä seuraavien taloudellisten haasteiden lisäksi kunnassa on tunnistettu henkilöstövoimavaroihin liittyviä riskejä. Pienen organisaation riskinä on tiedon ja erityisosaamisen keskittyminen ja sen myötä haavoittuvuus. Tätä riskiä pyritään hallitsemaan muun muassa varahenkilöjärjestelmällä. Lisäksi ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuteen erityisesti sosiaali- ja terveystoimen tehtäviin liittyy riskejä, joihin pyritään vaikuttamaan lisäämällä seudullista yhteistyötä rekrytoinnissa. Myös palveluiden siirtyminen yhä enemmän tietoverkkoihin aiheuttaa haasteita niin tietojärjestelmien kuin tietoliikenneyhteyksien toimivuudelle. Vuonna 2009 voimaan tulleen laajakaistalain (1186/2009) tavoitteena on edistää nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamista haja-asutusalueille. Tervolan kunnassa jatkettiin laajakaistayhteyksien rakentamisen suunnittelua vuoden 2013 aikana. Kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle, että kuntakonserniin perustetaan Tervolan Palveluverkot Oy -niminen osakeyhtiö, jonka toimesta kunnan alueelle rakennetaan valokuituverkko. Yksi kunnan nykyisten tytäryhtiöiden toiminnan merkittävimmistä riskeistä on vuokrahuoneistojen käyttöasteen aleneminen ja sen vaikutus käyttökorvaustuloihin ja kiinteistöjen ylläpitomahdollisuuksiin. Konsernissa on kiinnitettävä erityistä huomiota myös sähkön toimitusvarmuuteen ja talousveden laadun uhkien hallintaan. Kunta on saanut viime vuosina merkittävän määrän rahoitustuottoja (v n. 0,4 milj. ) perustuen Lapin Sähkövoima Oy:n osakkeiden omistukseen. Tuottojen kertyminen on riippuvainen sähkön hinnan ja myyntimäärän kehityksestä. Alkuvuoden 2014 perusteella näyttää siltä, että tuotot ovat tältä osin pienenemässä.