TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Hyvinvointityöryhmä (HYPA) MUISTIO 3/

Transkriptio

1 HYVINVOINTIPALVELUJEN TYÖRYHMÄN (HYPA) KOKOUS Aika: torstai klo 13:00 15:05 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokouskeskus Pellava, kokoushuone Valimo Kelloportinkatu 1B, 2.krs, Tampere Osallistujat: Kuosmanen, Taru johtaja Tampere, pj Lehtinen, Nina sivistysjohtaja Lempäälä, vpj. Järvelä, Kristiina kasvatus- ja opetusjohtaja Tampere Aalto-Ropo, Anni varhaiskasvatuksen johtaja Kangasala Suonio, Jorma lukiokoulutuksen johtaja Tampere Savisaari, Lauri kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Tampere Pikka, Pauliina sivistysjohtaja Nokia Hursti, Matti sivistysjohtaja Ylöjärvi Pajukoski, Leena sivistystoimenjohtaja Kangasala Rönnholm, Harri hyvinvointijohtaja Pirkkala Silvennoinen, Silja kasvatus- ja opetusjohtaja Orivesi Saatsi, Tero vapaa-aikapäällikkö Pirkkala Kirmula, Toni kehityspäällikkö Tampere Seppänen, Mika sivistysjohtaja Vesilahti Tirronen, Anniina avopalvelujohtaja Tampere Paavilainen, Paula perusturvajohtaja Pirkkala Helimo, Matti henkilöstön edustaja Kangasala Kankkonen, Satu kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, siht. Muut osallistujat: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Koskela, Mikko talousjohtaja Nokia Loukaskorpi, Johanna apulaispormestari Tampere Mäkelä, Niila tietohallintokoordinaattori Tampere Kahila, Arto tietohallintojohtaja Ylöjärvi Häikiö, Liisa professori Tampereen yliopisto Ojala, Marko vapaa-aikajohtaja Nokia Mäkinen, Maija hyvinvointikoordinaattori Kangasala Tiedoksi: 1/11

2 22 KOKOUKSEN AVAUS 3 23 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA AJANKOHTAISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN 3 24 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TREDUN UUDISTAMINEN 4 25 VUODEN 2017 KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET: SEUDULLINEN KATSAUS 7 26 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN OPETUSALAN OSAAMISEN KEHITTÄMISPALVELU OSAKKEEN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE KUNTAESITTELYT: KANGASALA JA VESILAHTI SEURAAVAT KOKOUKSET JA MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 11 Liitteet: 23 Hyvinvointipalvelujen työryhmän muistio ; otteet kuntajohtajakokouksen muistiosta 148, 150; TKS digikokeiluryhmän muistio. 24 Niemelä, Jorma, Kirjavainen, Paula, Rauhala,Pentti: Kehittyvä Tredu ja ammatillisen koulutuksen reformi. Doktriini Osakkeen toimintasuunnitelma /11

3 22 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen 13: EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA AJANKOHTAISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN Edellisen hyvinvointipalvelujen työryhmän kokouksen muistio liitteenä (extranet). Ajankohtaiset ja keskeiset asiat ja niiden eteneminen: Asia Perusopetuksen seutuvertailu: tietojen korjaaminen Varhaiskasvatuksen kehittämispäivä ja seudullinen varhaiskasvatuksen tiekartta Kuntajohtajakokous TKS digikokeilun suunnittelun eteneminen Asioiden eteneminen Perusopetuksen seutuvertailuun on tullut muutos Ylöjärven taloustietojen osalta. Korjattu vertailu (diat 12 ja 14) on liitteenä. Seutuvertailut ovat menossa seutuhallituksen käsittelyyn Varhaiskasvatuksen ryhmälle järjestettiin kehittämispäivä, jonka aiheina olivat kustannusvertailun kehittäminen ja seudullisen tiekartta työn käynnistäminen. Prof. Kirsti Karila piti kehittämispäivässä esitelmän valtakunnallisesta tiekartasta. Esitys seudullisen tiekartan sisällöksi käsitellään kokouksessa. Kuntajohtajakokous kuuli tilannekatsauksen ammatillisen koulutuksen järjestelyistä ja hyväksyi omalta osaltaan hyvinvointiympäristön kehittämisohjelman. Kehittämisohjelma etenee seutuhallituksen käsittelyyn. Seutuvaraamo -kokeilun suunnittelu on edennyt mukaan otettavien tilojen/ tuotteiden kartoitukseen. Seutuvaraamoa suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä Tampereen Varaamo -projektin kanssa. Asialistan liitteenä on kokouksen muistio tilakartoituksineen. Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. Kehittämispäällikkö Kankkonen: Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää 3/11

4 hyväksyä hyvinvointipalvelujen työryhmän muistion ja merkitä ajankohtaiset asiat tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 24 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TREDUN UUDISTAMINEN Kehittämispäällikkö Satu Kankkonen : Ammatillisen koulutuksen reformi Ammatillinen koulutus uudistuu ensi vuoden alusta, kun uusi lainsäädäntö astuu voimaan. Eduskunta on hyväksyi kesäkuussa uuden ammatillisen koultutuksen lainsäädännön. Ammatillisen koulutuksen reformi on suurin koulutuslainsäädännön uudistus lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Voimaan tullessaan laki uudistaa ammatillisen koulutuksen kokonaisuudessaan. Suurin muutos uudistetussa ammatillisessa koulutuksessa on ajattelutavan kääntyminen järjestelmäkeskeisyydestä osaamisperusteisuuteen. Jatkossa ammatillisen koulutuksen tärkein tehtävä on tuottaa yksilöllistä ammatillista osaamista opiskelijoiden ja työelämän tarpeiden mukaan. Uudistuksella lisätään mahdollisuuksia opiskella työpaikoilla ottamalla käyttöön uusi koulutussopimusmalli. Uudistuksessa lisätään myös jo olemassa olevan oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta. Koulutus- ja oppisopimuksella hankittu osaaminen osoitetaan näyttämällä se käytännön työtilanteissa. Opetushallitus tukee koulutuksen järjestäjiä ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanossa esimerkiksi laadunhallinnan tuen ja erilaisten kehittämishankkeiden avulla. Reformi haastaa koko toimijaverkoston tekemään asioita uudella tavalla. Jokaisen rooli ja työ uudistuu. Selvitystyö Tampereen kaupunki on tilannut asiantuntijaryhmän selvityksen keväällä 2017 liittyen ammatillisen koulutuksen reformiin ja Tampereen seudun ammattiopistoon. Toimeksiannon mukaan tilaustyössä oli tarkoitus selvittää Tampereen seudun ammattiopisto Tredun johtamista läpi toisen asteen koulutuksen reformin ja leikkausten. Työn edetessä asiantuntijaryhmä järjesti kuusi fokusryhmää, joissa Tredun henkilöstöä ja sidosryhmiä osallistui temaattiseen työskentelyyn. Lisäksi selvityshenkilöt kävivät tapaamassa kaikkien kampuspaikkakuntien kuntajohtoa sekä haastattelivat Tampereen koulutuksen ja suunnittelun vastuuhenkilöitä. Kehittyvä Tredu ja ammatillisen koulutuksen reformi -selvitys tunnistaa 26 suositusta, jotka liittyvät reformin osalta johtamisjärjestelmiin ja 4/11

5 kokonaisuuteen. Näistä suositukset liittyvät johtamisen ja johtamisjärjestelmien kehittämiseen: 10) Omistajaohjauksen ja toimivan johdon suhteiden kirkastaminen: Asiantuntijaryhmä suosittaa, että omistajaohjauksen periaatteet ja toimivan johdon vastuut selkiytetään, toimintajärjestelmäkuvaus ajantasaistetaan ja johdon jäsenten valmiuksia strategiseen johtoryhmätyökentelyyn vahvistetaan. 11) Rakenne - toimialaorganisaatioista funktionaaliseen: Asiantuntijaryhmän suositus on, että koulutusalakeskeisen toimialaorganisaation korvaaminen työelämäläheisyydelle ja opiskelijan prosessille enemmän painoa laittavalla funktionaalisella rakenteella selkiyttäisi nykyistä lokeroitunutta rakennetta. Se vastaisi myös suoremmin ammatillisen koultuuksen reformin vaateisiin. Tällaisessa rakenteessa korostuisi kaksi funktiota: tuotantofunktio eli ammatillinen oppiminen tukitoimineen ja myynti- ja asiakassuhdefunktio eli uudistuvat työelämäpalvelut ja suunnittelupalvelut. Näistä ensimmäistä johtaisi rehtori ja toista luotsaisi esimerkiksi asiakkuus- tai kehitysjohtaja -nimikkeellä toimiva kollega. Uusi positio kattaisi koko asiakasrajapinnan rekrytoinnista työllistymiseen. Siinä missä ammatillisen koulutuksen johtajan sidosryhmäsuhteiden hoito painottuisi esimerkiksi lukiokoulutukseen ja korkeakoulutukseen, toisen pääfunktion johtaja tekisi tiivistä yhteistyötä paitsi työ- ja elinkeinoelämänkumppanien myös elinvoiman ja kilpailukyky - palvelualueen työllisyydenhoidon yksikön kanssa. Hallintopalvelujohtaja vastaisi nykyiseen tapaan hallintopalveluista. Kokonaisuudesta vastaava tehtävä olisi toimitusjohtajuuden kaltainen. Sen haltija vastaisi koko Tredun tasolla Tredun strategiasta, omistajaohjeusimpulssien välittämisestä, toiminnan tuloksellisuudesta ja sidosryhmäsuhteista kokonaisuutena. Tämän muutoksen toteuttaminen olisi luontevinta luontevinta mahdollisen yhtiöittämisen yhteydessä. 12) Rakenne - toimialaorganisaatioista funktionaaliseen: Erityistä huomiota asiantuntijaryhmän mukaan tulee kiinnittää etulinjan asiantuntijatyön tukemiseen ja koordinointiin selkeyttämällä koulutuspäällikkö- ja toimipistepäällikkövastuita ja antamalla heille riittävästi toimivaltaa. 13) Verkostomaisesta toimintatavasta vauhtia kehittymiseen: Asiantuntijaryhmä suosittelee, että työelämän palvelemiseksi 5/11

6 Tredun toiminnan johtötähtenä pidetään asiakaslähtöisyyttä ja palvelujen yhteismarkkinointia, organisaatiorajoista riippumatta. 14) Verkostomaisesta toimintatavasta vauhtia kehittymiseen: Asiantuntijaryhmän suositus on, että uudistuminen ja jatkuva kehittyminen varmistetaan parhaiten selkeyttämällä, vahvistamalla ja systematisoimalla verkostomaista toimintaa. Että prosessijohtamisen kehittämistä jatketaan koulutus- ja tutkintopohjaisen koordinoinnin pääsuunnaksi. Verkosto- ja virtuaalitiimipohjaisia rakenteita tulisi kokeilla johdetusti kehittämisen ja muutoksen toteuttamisen välineitä, ja verkostotoiminnan johtamiskäytänteisiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. 15) Alempien organisaatiotasojen toiminnan linjaaminen ja vastuuttaminen: Asiantuntijaryhmä suosittaa, että hallinnollisen johtamisen läpinäkyvyyttä kehitetään. Arvoille perustuvaa ja strategiaa kirkastavaa, elävää johtajuuspuhetta sekä molemmansuuntaista vuorovaikutusta henkilöstön kanssa tulisi vahvistaa. 16) Alempien organisaatiotasojen toiminnan linjaaminen ja vastuuttaminen: Asiantuntijaryhmän suositus on, että jokaiselle tredulaiselle tarjotaan selvä käsitys siitä, mistä tuloksista hän vastaa ja missä hänen onnistumisensa odotetaan suunnittelukaudella näkyvän pelkän tehtäväluettelon sijaan. 17) Henkilöstökokemus, toimintakulttuuri ja johtamisen johtaminen: Asiantuntijaryhmä suosittaa, että kilpailukykysuunnitelmaan pohjaava Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö -ajattelu uusitaan ohjelmaksi, jonka keskiössä olisivat mahdollisuuksien ja asiantuntija-organisaation vahvuuksien hyödyntäminen. Keskeisintä tässä on henkilöstön osallistumisen ja johto-henkilöstö -vuoropuhelun merkittävä lisääminen. 18) Henkilöstökokemus, toimintakulttuuri ja johtamisen johtaminen: Asiantuntijaryhmä suosittelee, että osana strategiatyötä kirkastetaan yhteinen tavoitetoimintakulttuuri ja sen vaateet johtajuus- ja työyhteisötaidoille. 19) Henkilöstökokemus, toimintakulttuuri ja johtamisen johtaminen: Asiantuntijaryhmä suosittelee johtamisen arvioinnin ottamista sekä yhteisön että yksilöiden tasolla osaksi vuosisuunnittelurutiinia. Tredun johtamis- ja organisaatiomallin uudistaminen 6/11

7 Kuntajohtajakokous on kokouksessaan kuullut tilannekatsauksen ammatillisen koulutuksen järjestelyistä palvelualueen johtaja Teppo Rantaselta. Selvityksen pohjalta Tredun johtamisjärjestelmää ja organisaatiomallia on tarkoitus uudistaa. Selvitys on jaettu tiedoksi ja kommentteja varten Tampereen seudun ammatillisen koulutuksen oppilaitoksen henkilöstölle. Tampereen kaupunki on asettanut ohjausryhmän, jonka tarkoituksena on vauhdittaa uudistumista ja vahvistaa henkilöstön kehittämisroolia kolmen kehittämisroolin kautta. Arvio uuden organisaation aloittamisesta on Liite. Niemelä, Jorma, Kirjavainen, Paula, Rauhala,Pentti: Kehittyvä Tredu ja ammatillisen koulutuksen reformi. Doktriini Kehittämispäällikkö Sarita Mäkelä selostaa ammatillisen koulutuksen johtamisjärjestelyjä (Tredu) kokouksessa. Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. Kehittämispäällikkö Kankkonen: Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää omalta osaltaan merkitä tiedoksi raportin ja tilannekatsauksen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Käydyn keskustelun kuluessa esitettiin kehittämispäällikkö Sarita Mäkelälle ehdotus, minkä mukaan Tredun uusi ja tehtävään valittava ammatillisen koulutuksen johtaja nimettäisiin kaupunkiseudun hyvinvointipalvelujen työryhmään vakituiseksi jäseneksi. Ehdotus hyväksyttiin. 25 VUODEN 2017 KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET: SEUDULLINEN KATSAUS Kehittämispäällikkö Kankkonen : Kouluterveyskysely THL:n kouluterveyskysely tuottaa monipuolista seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja avun saannista. Tietoa voivat palvelujen ja toiminnan kehittämisessä hyödyntää oppilaitokset, kunnat ja maakunnat. Kouluterveyskysely toteutetaan parittomina vuosina koko maassa. Oppilaat vastaavat kyselyyn sähköisesti koulupäivän aikana opettajan valvonnassa. Kysely on vapaaehtoinen ja nimetön. Kouluterveyskysely järjestettiin Vastauksia saatiin yhteensä oppilaalta ja opiskelijalta. Viimeisimpään kouluterveyskyselyyn osallistuivat nyt myös nuoremmat, perusopetuksen 4. ja 5. vuosiluokan op- 7/11

8 pilaat sekä heidän vanhempansa. Kysely toteutettiin lisäksi perusopetuksen 8. ja 9. vuosiluokan oppilaille, lukioiden 1. ja 2. vuoden oppilaille sekä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Kouluterveyskyselyn tulokset ovat maksuttomasti saatavilla sähköisestä raportointijärjestelmästä koko maan, AVI-alueiden, maakuntien ja kuntien osalta. Oppilaitoskohtaiset perustulokset julkaistaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Nämä tulokset ovat suojattu salasanalla. Vastausaktiivisuus kaupunkiseudulla 2017 Kouluterveyskyselyn vastausaktiivisuus vaihteli eri kouluasteilla. Valtakunnallisesti perusopetuksen 4. ja 5. luokkien vastausaktiivisuus oli 80 %. Tampereen kaupunkiseudulla aineiston kattavuus oli kunnittain: Kangasala 85 %, Lempäälä 86 %, Nokia 82 %, Orivesi 78 %, Pirkkala 80 %, Tampere 72 %, Vesilahti 82 % ja Ylöjärvi 85 %. Vastaavasti perusopetuksen luokkien vastausaktiivisuus oli valtakunnallisesti 63 %. Tampereen kaupunkiseudulla aineiston kattavuus oli Kangasalla 51 %, Lempäälässä 61 %, Nokialla 64 %, Orivedellä 69 %, Pirkkalassa 82 %, Tampereella 65 %, Vesilahdella 85 % ja Ylöjärvellä 60 %. Kehittämispäällikkö Satu Kankkonen ja THL asiantuntija Kirsi Wiss esittelevät tuloksia kokouksessa. Päätösehdotus. Hyvinvointityöryhmä Kehittämispäällikkö Kankkonen: Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää omalta osaltaan merkitä tiedoksi kouluterveyskyselyn tilannekatsauksen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 26 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN OPETUSALAN OSAAMISEN KEHITTÄMISPALVELU OSAK- KEEN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2018 Koordinaattori Marko Lahtinen : 8/11

9 Tampereen kaupunkiseudun opetusalan henkilöstön strategisen osaamisen kehittämiseksi luotiin Osake -toimintamalli, jossa palveluiden skaalaamisella seutukunnalliseksi edistetään niiden tasa-arvoista saatavuutta, laatua ja kustannustehokkuutta. Seutusivistys-työryhmä päätti Tampereen kaupunkiseudun opetusalan osaamisen kehittämispalvelu Osakkeen kuntasopimuksen uusimisesta asti. Osake tuottaa kunnille strategisia tavoitteita tukevia ja tarvelähtöisiä osaamisen kehittämisen palveluita. Palvelut ovat jäsennetty niin sanotun kuntakesu viitekehyksen mukaisesti johtamisen, kasvuun ja oppimisen sekä hyvinvoinnin osa-alueisiin, joita ohjaa omat asiantuntijaryhmänsä. Palvelun operatiivisena ohjausryhmänä toimii työtiimi, joka ohjaa palvelua kiinteäksi osaksi kuntien osaamisen hallinnan, johtamisen ja kehittämisen kokonaisuutta. Vuonna 2017 Osakkeen vuosibudjetti oli , jolla tuotettiin noin 2500 koulutettavapäivää. Vuodeksi 2018 budjettia esitetään nostettavaksi , joka nostaa tuotettavien koulutettavapäivien määrän 3000:een. Lisäys on osa syksyllä 2016 tehtyä uudistusta, jossa varhaiskasvatus otettiin palvelun piiriin ja alettiin vähitellen nostamaan budjettia, jotta kaikkia kohderyhmiä voidaan palvella samanarvoisesti. Palvelua hallinnoi Tampereen kaupungin Kasvatus- ja opetuspalvelut, joka laskuttaa kuntia koon suhteessa sopimuksen mukaisesti. Vuonna 2018 Osakkeen toiminta on vakiintunutta ja erityistä huomiota kiinnitetään toiminnan strategisuuden kehittämiseen. Osake tukee osaltaan seutustrategiaa ja seudullista hyvinvointiympäristön kehittämisohjelmaa. Strategisuutta tukee myös seudullisen arviointisuunnitelman mukaiset arvioinnit, joiden tulosten pohjalta voidaan palveluita kehittää ja tuottaa tietoperustaisesti. Osaamisen kehittämisen prosesseja kehitetään työssä oppimisen suuntaan (mm. tutormallin avulla) mallin mukaisesti, joka vähentää myös prosesseista aiheutuvia välillisiä kuluja. Liite. Osakkeen toimintasuunnitelma Matti Hursti esittelee asiaa kokouksessa. Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. Kehittämispäällikkö Kankkonen: Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää hyväksyä Osakkeen toimintasuunnitelman vuodelle Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 9/11

10 27 KUNTAESITTELYT: KANGASALA JA VESILAHTI Kehittämispäällikkö Kankkonen : Kaupunkiseudun työryhmärakenteet ovat uudistuneet keväällä 2017 uuden seutustrategian ja maakuntauudistuksen ennakoinnin vuoksi toimikaudelle Päätyöryhmien määrää vähennettiin ja muodostettiin hyvinvointipalvelujen työryhmä aiempien sote- ja seutusivistysryhmien päättäessä toimintansa. Myös kuntien toimintaympäristössä on tapahtunut ja tapahtuu edelleen suuria muutoksia. Suurin muutos kuntien tehtävissä tapahtuu, kun sosiaalija terveyspalvelut ovat siirtymässä kokonaan perustettaville maakunnille. Myös uusi kuntalaki on hyväksytty 2015 ja luottamushenkilöitä ja toimielimiä koskevat muutokset tulivat voimaan alkaen. Toimintaympäristön muutoksista johtuen usea kaupunkiseudun kunta on uudistanut organisaatiotaan ja johtamisjärjestelmäänsä sote-uudistusta vastaavaksi. Kuntien toimintakentän muuttuessa uudistuvat myös kuntien toiminta, osallisuusmallit ja -keinot, kumppanuuden tavat ja tehtäviin liittyvät toimintatavat. Hyvinvointi- ja sivistysrooli korostuvat uuden kunnan tehtävissä. Maakunta- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen myötä kunnan ja maakunnan välille syntyy yhdyspinta. Asiakkaat, kuntalaiset, ovat tulevaisuudessakin samat sekä kunnalle että maakunnalle. Edellä kuvattujen muutosten johdosta seutuyksikkö ja hyvinvointipalvelujen työryhmän puheenjohtajisto ovat linjanneet, että kuntien hyvinvointija sivistystoimialat esittäytyvät kunnittain hyvinvointipalvelujen työryhmän kokouksessa. Tavoitteena on kuvata oman kunnan organisaatiossa ja johtamisjärjestelmissä tapahtuneita muutoksia sekä kunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteet (terveydenhuoltolain 12 mukaisesti). Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. Kehittämispäällikkö Kankkonen: Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää merkitä tiedoksi Kangasalan ja Vesilahden kuntaesittelyt. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 28 SEURAAVAT KOKOUKSET JA MUUT ASIAT 10/11

11 Todettiin, että kehittämispäällikkö on ohjannut oppilastyöryhmää olemaan yhteydessä turvallisuuskansion julkaisualustasta seudulliseen tietohallinnon johtoryhmään. Hyvinvointipalvelujen työryhmän kokoukset ovat vuonna seuraavasti: to klo 9-12 (KJK 1.12., SH 20.12) 2018 kevään kokoukset: klo klo klo klo klo 9-11 Kuntaesittelyt: Ylöjärvi ja Pirkkala Digitaalisuuden edistäminen hyvinvointi- ja sivistyspalveluissa Kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteet Tampereen kaupunkiseudun varhaiskasvatuksen tiekartta järjestetään Eurooppa-linjan projektityön tukemiseksi workshop klo 13 16, johon HYPA jäseniä toivotaan osallistuvan kokous + kehittämispäivä infrapalvelujen työryhmän kanssa klo kesäkuun kokous Ajankohdasta päättäminen (ei käsitelty) 29 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen 15:05. 11/11