TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Hyvinvointityöryhmä (HYPA) MUISTIO 2/

Transkriptio

1 HYVINVOINTIPALVELUJEN TYÖRYHMÄN (HYPA) KOKOUS Aika: perjantai klo 13:00 15:01 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokouskeskus Pellava, kokoushuone Valimo Kelloportinkatu 1B, 2.krs, Tampere Osallistujat: Kuosmanen, Taru johtaja Tampere, pj Lehtinen, Nina sivistysjohtaja Lempäälä, vpj. Järvelä, Kristiina kasvatus- ja opetusjohtaja Tampere Aalto-Ropo, Anni varhaiskasvatuksen johtaja Kangasala Suonio, Jorma lukiokoulutuksen johtaja Tampere Savisaari, Lauri kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Tampere Pikka, Pauliina sivistysjohtaja Nokia Hursti, Matti sivistysjohtaja Ylöjärvi Pajukoski, Leena sivistystoimenjohtaja Kangasala Rönnholm, Harri hyvinvointijohtaja Pirkkala Silvennoinen, Silja kasvatus- ja opetusjohtaja Orivesi Saatsi, Tero vapaa-aikapäällikkö Pirkkala Kirmula, Toni kehityspäällikkö Tampere Seppänen, Mika sivistysjohtaja Vesilahti Tirronen, Anniina avopalvelujohtaja Tampere Paavilainen, Paula perusturvajohtaja Pirkkala Helimo, Matti henkilöstön edustaja Kangasala Kankkonen, Satu kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, siht. Muut osallistujat: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Koskela, Mikko talousjohtaja Nokia Loukaskorpi, Johanna apulaispormestari Tampere Mäkelä, Niila tietohallintokoordinaattori Tampere Kahila, Arto tietohallintojohtaja Ylöjärvi Häikiö, Liisa professori Tampereen yliopisto Rantanen, Vesa rehtori Tampere Viitasaari, Tuija kasvatus- ja opetuspäällikkö Tampere 1/16

2 12 KOKOUKSEN AVAUS 3 13 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA AJANKOHTAISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN 3 14 SEUTUMUSEOMALLIN KEHITTÄMISTYÖN KÄYNNISTYMINEN 4 15 LUKIO- JA KAMPUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMISTOIMINNAN JATKAMINEN 5 16 TOIMINNALISET TAVOITTEET 2018, KESKUSTELU 7 17 TOIMINNALISTEN TAVOITTEIDEN 2017 TOTEUTUMINEN KAUPUNKISEUDUN PERUSOPETUKSEN SEUTUVERTAILUN KUNTAKOHTAINEN ANALYYSI KUNTAESITTELYT: NOKIA JA ORIVESI SEURAAVAT KOKOUKSET JA MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 16 Liitteet: 13 Hyvinvointipalvelujen työryhmän muistio ; varhaiskasvatuksen kokouksen muistio ; ote kuntajohtajakokouksen pöytäkirjasta; TKS digikokeiluryhmän kokousaineisto ja seudun tietohallinnon johtoryhmän lausunto; VM Digikuntakokeilun avustuspäätös. 15 Raportti 9/ 2017: Tampereen seudun lukio- ja kampusyhteistyön kehittämisryhmän työsuunnitelman toteutumisesta. 16 Kuntayhtymän toiminnalliset tavoitteet 2018 (luonnos). 17 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kaupunkiseudun perusopetuksen kustannusvertailun kuntakohtainen analyysi vuodelta /16

3 12 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen 13: EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA AJANKOHTAISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN Edellisen hyvinvointipalvelujen työryhmän kokouksen muistio liitteenä (extranet). Ajankohtaiset ja keskeiset asiat ja niiden eteneminen: Asia Eurooppa-linjan projekti Varhaiskasvatuksen ryhmä Kuntajohtajakokous TKS digikokeilu ja VM Digikuntakokeilun avustukset kaupunkiseudulla Asioiden eteneminen Työ- ja loma-aika -projektin sparrauspäivään Tampereen lyseon lukiolla osallistui kehittämispäällikkö Sparrausryhmä kokoontui tarkentamaan kevään 2018 suunnitelmaa tapaamisessa. Varhaiskasvatuksen ryhmän ensimmäinen kokous oli Kokouksen on muistio liitteenä. Huom! Varhaiskasvatuksen valtakunnallisen tiekartan esittelytilaisuus klo Hyvinvointiympäristön kehittämisohjelma esiteltiin kehittämispäälliköiden toimesta. Asia jäi kokouksessa pöydälle aikataulukiireen vuoksi. Ote asian käsittelystä liitteenä. Seutuvaraamo -kokeilun suunnittelu käynnistyi kokeilukohteen rajaamisella. Seututoimistoon on palkattu VM Digikokeilu - rahoituksella projektityöntekijä. Digikokeiluryhmän ensimmäisen kokouksen aineisto sekä seudun tietohallinnon johtoryhmän lausunto ovat liitteenä. Liitteenä on myös VM Digikuntakokeilun avustuspäätös (rahoitusta myönnetty lisäksi varhaiskasvatuksen viestintä- ja vuorovaikutuskanavien kehittämiseen). Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. Kehittämispäällikkö Kankkonen: 3/16

4 Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää hyväksyä hyvinvointipalvelujen työryhmän muistion ja merkitä ajankohtaiset asiat tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 14 SEUTUMUSEOMALLIN KEHITTÄMISTYÖN KÄYNNISTYMINEN Kulttuuriympäristöyksikön päällikkö Tuija-Liisa Soininen : Seutukuntamuseohankkeen tavoitteena on luoda kuntarajat ylittävää yhteistyötä museo- ja kulttuuripalveluiden tuottamiseksi, lisätä resursseja ja osaamista, tuottaa näkyvyyttä kuntien omaleimaiselle kulttuuriperinnölle, tunnistaa kulttuuriperintö elinvoimaa ja hyvinvointia lisäävänä resurssina ja kanavoida valtakunnallista ja maakunnallista tietotaitoa kuntien hyödynnettäväksi. Seutumuseohankkeen kaksivuotinen kokeiluvaihe käynnistyi Jo syyskuussa yhteistyökuntiin (Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Pälkäne ja Ylöjärvi) lähetettiin kysely, jonka tulosten avulla on tarkoitus tarkentaa kuntien toiveita seutumuseotutkijan työpanoksen suuntaamisesta. Alustavasti voi todeta, kuntien toiveet liittyvät erityisesti näyttelytoiminnan, tiedotuksen, markkinoinnin ja matkailun kehittämiseen ja koko museon kehittämissuunnitelmien laatimiseen. Useat kunnat toivoisivat myös käyttökelpoista kokoelmapoliittista ohjelmaa ja uusia yhdessä tekemisen malleja museoiden ylläpitoon. Myös museopedagogista toiminnasta toivotaan: uusia, oivaltavia avauksia liittyen erityisesti koulujen kulttuurikasvatussuunnitelmiin. Kunnille marraskuussa ( ) järjestettävässä workshopissa haetaan yhteinen näkemys aikatauluista, menetelmistä ja yhteistyötarpeista ja -mahdollisuuksista. Kokeilu on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Sitä rahoittavat Opetus- ja kulttuuriministeriö ( euroa) ja asianomaiset kunnat (kukin 2320 euroa). Kokonaisbudjetti kahden vuoden aikana on euroa. Hanketta koordinoi ja valvoo Pirkanmaan maakuntamuseo. Seutukuntamuseon kokeiluhanke perustuu 2016 suoritettuun esiselvitykseen, jossa selvitettiin kuntien tarpeita ja tahtotilaa museoyhteistyöhön: Seutumuseohankkeeseen palkattiin seutumuseotutkija FM Tuija Visuri. Hänen tehtävänään on yhteistyössä kuntien ja maakuntamuseon eri asiantuntijoiden kanssa palvella kuntia museoasioissa: ohjata, antaa malleja ja kanavoida museoalan ja Vapriikin osaamista vapaaehtoistoiminnasta, museopedagogiasta, näyttely-, kokoelma- ja kulttuuriympäristötyöstä yhteistyökuntiin. 4/16

5 Hankekuntien kanssa käydään vuoden 2018 kesäkauden lopussa seurantakeskustelut ja hankkeen loppuraportti valmistuu opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeen mukaisesti vuoden 2019 aikana. Maakuntamuseotutkija Anu Salmela ja seutumuseotutkija Tuija Visuri esittevät museokokeilun käynnistymistä ja suunnitelmia kokouksessa. Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. Kehittämispäällikkö Kankkonen: Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää merkitä omalta osaltaan tiedoksi seutukuntamuseomallin kehittämistyön käynnistymisen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 15 LUKIO- JA KAMPUSYHTEISTYÖN KEHITTÄMISTOIMINNAN JATKAMINEN Kehittämispäällikkö Kankkonen : Tausta Tampereen kaupunkiseudun lukioiden välisen yhteistyön tiivistämistä käsiteltiin kuntajohtajakokouksessa keväällä 2015, minkä jälkeen laadittiin lukiokoulutuksen seudullinen tilannekuva, järjestettiin sivistysseminaari päättäjille ja asiantuntijoille, kartoitettiin lukioiden konkreettiset yhteistyömahdollisuudet sekä ammatillisen ja lukiokoulutuksen kampusyhteistyön mahdollisuudet. Selvitysten jälkeen voitiin todeta, että yhteistyön syventämiselle oli seudulla hyvä perusta, ja yhteistyötä oli tehtykin monipuolisesti, mutta yhteistyö oli vahvasti jakautunut Tampereen sisäiseen ja kehyskuntien väliseen yhteistyöhön. Seutuhallituksen käsiteltyä asiaan päätettiin yhteistyön edistämiseksi perustaa työryhmä, joka aloitti toimintansa alkuvuodesta Työryhmän tehtävänä oli laatia yhteistyön kehittämissuunnitelma, jonka teemoina olivat muun muassa pedagogiikan, digitaalisten toimintatapojen, sidosryhmä- ja korkeakouluyhteistyön sekä lukioyhteisön näkyvyyden kehittäminen. 5/16

6 Kehittämissuunnitelman toteutumisesta on laadittu seutuhallituksen päätöksen mukaisesti väliraportti syksyllä Vuoden 2017 syksyllä oli tarkoitus arvioida yhteistyön ja työryhmätyöskentelyn tuloksia. Kehittämisryhmän toiminta ja työsuunnitelman toteutuminen Tampereen seudun lukio- ja kampusyhteistyön kehittämisryhmä jatkoi toimintaansa nimetyssä kokoonpanossa syyskuun lopulle 2016, minkä jälkeen ryhmän kokoonpanon todettiin olevan yhteneväinen seudun lukioiden rehtorikokouksen kanssa. Ryhmien toiminta on edellä esitettyyn perustuen yhdistetty kuitenkin huomioiden se, että lukio- ja kampusyhteistyön tavoitteet saavutetaan. Tampereen seudun lukio- ja kampusyhteistyön kehittämisryhmän työsuunnitelma on laadittu vuosille Kehittämisryhmän työsuunnitelmassa on seuraavat kehittämisteemat: 1) seudun lukiokoulutuksen näkyvyyden kehittäminen ja lukiokoulutuksen brändin luominen; 2) pedagogiset ja metodiset kysymykset ja opettajien täydennyskoulutus; 3) sidosryhmäyhteistyö; 4) Tampereen seudun lukioiden painotukset ja erityistehtävät; 5) Tampereen seudun lukiokoulutuksen ohjauksen käytänteet ; 6) lukioresurssin jako. Seutuyksikköön toimitetun työsuunnitelman toteutumisraportin mukaan seudullinen opetussuunnitelma on otettu käyttöön ja kokemukset yhteistyöstä ovat hyvät. Valmistunut on myös seudullinen esittelyvideo lukioon hakeville. Opettajien täydennyskoulutus on toteutunut yhteisesti järjestettynä seudullisena veso-päivänä ja seuraava vesokoulutuspäivä on tulossa Lisäksi on laadittu suunnitelma rehtorien koulutustarpeista ja käsitelty ainetiimitoimintaa, jonka laajentuessa on ilmennyt seudullisen koordinaation tarvetta. Sidosryhmäyhteistyön osalta kehittämistarvetta olisi yhteistyösuunnitelmien tekemisessä Tredun kanssa. Rehtorikokouksia on pidetty Pirkanmaalaisissa yrityksissä ja korkeakouluyhteistyön johtoryhmässä on edustus Tredusta, mutta ei seudun lukioiden rehtoriedustusta. Sen sijaan kesäyliopistoyhteistyöryhmässä edustaja on. Tarve olisi yhteiselle kesän opintotarjottimelle, mutta toteutus siirtynee rahoituksen ja rekrytointien vuoksi kesälle Seudun lukiokoulutuksen ohjauksen käytänteet on hyväksytty ja ne ovat osa seudullista opetussuunnitelmaa. Valmisteltu ja käytössä ovat myös toimintamallit OVTES:n määrittelemän lukioresurssin jakamisesta. Yhteisen 6/16

7 jakomallin lukioresurssin jakamisesta ylioppilaskirjoitusten alustavan arvioinnin osalta ovat hyväksyneet seudun lukiot lukuun ottamatta Oriveden ja Tampereen yliopiston normaalikoulun lukioita, jotka jatkavat vanhalla mallilla. Liite. Raportti 9/ 2017: Tampereen seudun lukio- ja kampusyhteistyön kehittämisryhmän työsuunnitelman toteutumisesta. Lukiokoulutuksen johtaja Jorma Suonio esittelee työsuunnitelman toteutumista kokouksessa. Päätösehdotus. Hyvinvointityöryhmä Kehittämispäällikkö Kankkonen: Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää omalta osaltaan hyväksyä raportin työsuunnitelman toteutumisesta esittää edelleen päätettäväksi, että lukio- ja kampusyhteistyön kehittämisryhmän työtä jatkaa seudun rehtorikokous että vuosille laaditaan uusi lukio- ja kampusyhteistyön kehittämissuunnitelma seudun rehtorikokouksen toimesta. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Todettiin, että seudun rehtorikokous on keskuudestaan nimennyt pienryhmän valmistelemaan uutta lukio- ja kampusyhteistyön kehittämissuunnitelmaa vuosille ja Kaupunkiseudun kunnat voivat halutessaan nimetä ryhmään oman edustajansa nimettyjen kahdeksan rehtorin lisäksi. 16 TOIMINNALISET TAVOITTEET 2018, KESKUSTELU Kehittämispäällikkö Kankkonen : Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat Tulevaisuuden kaupunkiseutu - strategia, strategian toteuttamisohjelma , rakennesuunnitelma 2040 ja MAL3-sopimus. Hyväksyessään työryhmärakenteita toukokuussa 2017 seutuhallitus on lisäksi määritellyt, että toimintansa aloittanut hyvinvointipalvelujen ryhmä huolehtii seutusivistyksen toimialan, vapaaaikapalvelujen, yhdyspintatyön ja terveyden edistämisen kehittämisestä seututasolla. 7/16

8 Hyvinvointiryhmän tehtävä on vastata seutustrategian Hyvinvoiva yhteisö - teeman edistämisestä, jotka ovat älykäs- ja helppo asiointi, hyvinvoivat kuntalaiset ja osallistava toimintaympäristö. Työryhmien tehtäviä määriteltäessä on myös päätetty, että hyvinvointipalvelujen kehittämisen työvälineenä toimii kehittämisohjelma, jonka ryhmä valmistelee kuntajohtajakokouksen ja seutuhallituksen käsiteltäväksi. Hyvinvoiva yhteisö -teeman mukaisten strategisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimivaa monialaista yhteistyötä niin seutu- kuin kuntatasolla. Tästä johtuen seutuyksikössä päätettiin keväällä 2017 alkaa valmistaa hyvinvointi- ja infrapalvelujen työryhmien yhteistä kehittämisohjelmaa kahden erillisen ohjelman sijaan. Työryhmät ovat käsitelleet yhteisen kehittämisohjelman luonnoksen kokouksissaan syyskuussa ja kehittämisohjelma on edennyt kuntajohtajakokouksen käsittelyyn. Kehittämisohjelma tulee hyväksyttäväksi seutuhallituksessa marraskuussa Kuntajohtajakokous on käynyt keskustelun vuoden 2018 tavoitteista, joista osa on johdettu hyvinvointipalvelujen ja infrapalvelujen (hyvinvointiympäristön) kehittämisohjelman pohjalta. Luonnos koko kuntayhtymän toiminnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2018 on esitetty liitteessä. Hyvinvointipalvelujen työryhmän osalle vuoden 2018 tavoiteluonnoksesta on poimittavissa seuraavat tavoiteaihiot: Kasvulle kestävä rakenne -teema: Käynnistetään seudullinen monialainen arkiliikunnan ohjelman laadinta (Seutuliike), johon integroidaan kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimet sekä liikenneturvallisuuden toimenpiteet (ostopalvelu). Hyvinvoiva yhteisö -teema: Edistetään houkuttelevan hyvinvointi- ja matkailuympäristön kehittymistä seudullisten vapaa-aikareitistöjen ja verkostojen (satama-, ulkoilu-, pyöräily-, latu- ja museoverkosto) hanketyöllä. Koulujen työ- ja loma-aikojen uudistamisen mahdollisuudet selvitetään yhteistyössä paikallisten ja kansallisten osa-puolten kanssa. Edunvalvontakohde. Kaupunkiseudun varhaiskasvatuksen tiekartta valmistuu ja yhteiset käytännöt lisääntyvät. Seutuopistojen (Pirkan opisto ja Tampereen seudun opisto) rakenne- ja toimintauudistuksen vaikutukset arvioidaan ja päätetään jatkotoimenpisteistä. Arvioinnissa huomioidaan Kangasalan kunnan opistoratkaisu osana Valkeakoski-opistoa (ostopalvelu). 8/16

9 Kuntien tilojen käyttöä edistetään käynnistämällä seudullinen digihanke paikkojen ja tilojen käytön varaamiseksi (kuntien oma työ ja seudullinen koordinaatio). Vahvistetaan kuntien hyvinvointityötä rakentamalla uuden kunnan roolia ja tarpeita tukeva seudullinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tietopohja, joka vahvistaa myös maakuntayhteistyötä. Liite. Kuntayhtymän toiminnalliset tavoitteet 2018 (luonnos). Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. Kehittämispäällikkö Kankkonen: Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää käydä keskustelun ehdotuksesta toiminallisiksi tavoitteiksi 2018 esittää niitä omalta osaltaan edelleen päätettäväksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 17 TOIMINNALISTEN TAVOITTEIDEN 2017 TOTEUTUMINEN 1-8 Kehittämispäällikkö Kankkonen : Seutuhallitus hyväksyi toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017 kokouksessaan Toiminnallisissa tavoitteissa näkyy tavoitteiden laatimishetkellä luonnosvaiheessa ollut kaupunkiseutustrategia. Seuraavassa on tiivistetty hyvinvointipalvelujen työryhmän toimialaan kuuluvien tavoitteiden toteutuminen elokuun 2017 loppuun mennessä. Lisää kilpailukykyä Strategia: Vahvistamme kansainvälistymistä elinvoiman lisäämiseksi. Edistämme monipuolista osaamista ja uusia työmahdollisuuksia. Toimenpiteitä suunnataan hyvän saavutettavuuden, houkuttelevan osaamis- ja innovaatioympäristön, monipuolisen elinkeinorakenteen sekä aluetaloutta vahvistavan yrittäjyys- ja työllisyyspolitiikan edistämiseen. 2. Toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulujen yhteistyö systematisoituu ja laajenee koko kaupunkiseudulle. Raportointi : Keväällä 2016 on laadittu Tampereen seudun lukio- ja kampusyhteistyön työsuunnitelma vuosille Hyvinvointipalvelujen työryhmä käsit- 9/16

10 telee työsuunnitelman toteutumisesta kokouksessaan Asia raportoidaan kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle syksyn 2017 aikana. Hyvinvoiva yhteisö Strategiaehdotus: Uudistamme palveluja digitalisaation ja kokeilujen avulla. Korostamme kuntalaisten hyvinvointia ja yhdessä tekemistä yhteisömme menestystekijänä. Toimenpiteitä kohdistetaan helpon asioinnin ja toimijoiden aktiivisuuden edistämiseen. 1. Koulujen työ- ja loma-aikojen uudistamisen kokeilumahdollisuudet selvitetään yhteistyössä paikallisten ja kansallisten osapuolten kanssa. Raportointi : Tampereen lyseon lukion Eurooppa-linjan kanssa on käynnistetty yhteinen kaksivuotinen työ- ja loma-aikaprojekti Tarkoituksena on selvittää lukuvuoden ajankohdan muuttamista eurooppalaisempaan suuntaan eri näkö- ja tulokulmat huomioiden. Työn ohjauksesta vastaa hyvinvointipalvelujen työryhmä. 2. Kuntien varhaiskasvatussuunnitelmat toteutetaan seudullisessa yhteistyössä ja niiden käyttöönottoa tuetaan seudullisesti. Raportointi : Tampereen kaupunkiseudun kuntien varhaiskasvatussuunnitelmat on toteutettu soveltuvin osin seudullisesti. Varhaiskasvatussuunnitelmien käyttöönottoa tuetaan mm. Tampereen seudun kasvatus- ja opetusalan osaamisen kehittämispalvelu Osakkeen toiminnalla. Osake toteuttaa seutustrategiaa kehittämällä henkilöstön ammatillisen osaamista laadukkaiden kasvatus- ja opetuspalveluiden tuottamiseksi. 3. Kasvatuksen ja opetuksen arviointi- ja laatutyö kehittyy seudullisten menetelmien käyttöönotolla. Raportointi : Seutusivistystyöryhmä on hyväksynyt omalta osaltaan Tampereen kaupunkiseudun kasvatus- ja opetuspalveluiden arviointisuunnitelman Suunnitelman toteutumista ohjaa ja seuraa hyvinvointipalvelujen työryhmä. 4. Vireyttä vapa-ajasta -yhteistyö käynnistyy kuntien välillä ja 2017 painopisteenä on liikunnan edistäminen (sisältää mm. ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistuksen) Raportointi : HYPAINFRA-kehittämisohjelman luonnoksessa on nostettu liikunnan ja liikkumisen edistäminen kehitystyön toimenpideohjelmaan vuosille /16

11 2019. Ohjelma on käsittelyssä työryhmissä syyskuussa ja seutuhallituksessa lokakuussa. Ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistushanke alkoi maaliskuussa ja se päättyy helmikuussa Hankkeessa on kartoitettu kaikki kuntien ulkoliikuntapaikkatyypit ja rakennetut viheralueet ja on kehitetty tuotekortteja niiden kunnossapitoon ja hoitoon siten, että niihin liittyvät työtehtävät, laatuvaatimukset ja hankinta-asiakirjat saadaan seudullisesti yhtenäisiksi. Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää hyväksyä omalta osaltaan vuoden 2017 toiminnallisten tavoitteiden raportoinnin. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 18 KAUPUNKISEUDUN PERUSOPETUKSEN SEUTUVERTAILUN KUNTAKOHTAINEN ANALYYSI Kehittämispäällikkö Kankkonen : Kustannusvertailun tausta Tampereen kaupunkiseudun perusopetuksen seutuvertailun laadinnasta sovittiin ensimmäisen kerran seudun sivistystyöryhmässä keväällä Vertailun tavoitteeksi asetettiin tuolloin helposti hyödynnettävän yhteenvedon laatiminen perusopetuksen keskeisistä tunnusluvuista. Vertailussa on mukana sekä toiminnallisia että taloudellisia tunnuslukuja. Nyt käsittelyssä oleva perusopetuksen kustannusvertailu on järjestyksessään toinen. Vertailu toimii tietopankkina niin valmistelulle kuin päätöksenteolle. Vertailussa käytettävät tiedot on kerätty suoraan kaupunkiseudun kunnista kesällä 2017 ja tiedonkeruussa hyödynnetään tietoa, joka kerätään kunnissa joka tapauksessa vuosittain. Toimintatietomäärittelyiden laadinnassa on hyödynnetty Kuntaliiton laatiman Kouluikkunan tunnuslukujen määritelmiä, mutta seudullisesti kerättävät tiedot poikkeavat niistä kuitenkin joiltakin osin. Kustannustiedot perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin ja määrittämiin talous- ja toimintatilastoihin. Uusina tarkasteltavina asioina on otettu mukaan henkilöstön koulutusta ja tvt-laitteiden määrää kuvaavat tunnusluvut. Vuoden 2016 kustannusvertailun tausta-analyysi 11/16

12 Perusopetuksen kustannusvertailun kuntakohtaisen tausta-analyysin tarkoituksena on antaa lisätietoa taulukoiden ja tunnuslukujen tulkintaan sekä merkitysten arviointia varten. Keskeiset havainnot teemoittain: 1) Oppilasmäärät ja keskimääräiset ryhmäkoot Lukuvuonna kaupunkiseudulla oli yhteensä perusopetusikäistä (lisäystä 762 oppilasta). Perusopetuksen oppilasmäärä tulee kasvamaan voimakkaasti seuraavina vuosina. Ilman muuttoliikkeen huomioimista kasvu on keskimäärin 2,5 prosenttia vuodessa, mikä tarkoittaa noin 800 oppilaan vuotuista lisäystä. Oppilasmäärän kasvu edellyttää uusien oppimisympäristöjen rakentamista. Kaupunkiseudulla opetusryhmien keskimääräinen koko on hieman noussut ja oli kahdessa kunnassa yli 20 (Tampere ja Pirkkala). Ryhmäkokokeskiarvo vaihtelee kunnittain, keskiarvon ollessa 19,5 ja mediaanin 18,8. Alle 18 oppilaan keskimääräinen ryhmäkoko on Ylöjärvellä ja Orivedellä. Kuntakohtainen ryhmäkokokeskiarvo ei kerro, miten ryhmäkoot vaihtelevat kunnan sisällä kouluverkon rakenne huomioiden. Valtiolta saatu avustus perusopetusryhmien ryhmäkoon pienentämiseksi loppui toistaiseksi 2016, mikä näkyy vahvasti kuntien nousseissa ryhmäkokokeskiarvoissa. 2) Opetuksen määrä Valtioneuvoston asetuksella on määritelty valtakunnallinen tuntijako, jonka kukin oppilas saa peruskoulun aikana. Yksi vuosiviikkotunti tarkoittaa opetusta 38 tuntia lukuvuoden aikana. Tampereen kaupunkiseudulla on uuden opetussuunnitelman yhteyteen laadittu yhteinen tuntijakoehdotus, jonka pohjalta kunnat ovat tehneet omat tuntijakopäätöksensä. Lukuvuonna tuntijakopäätökset vaihtelivat kaupunkiseudulla 224 ja 228 tunnin välillä. Yhdessäkään kunnassa ei anneta asetuksen mukaista vähimmäistuntimäärää. Eniten opetusta annetaan tällä hetkellä Nokialla ja Pirkkalassa ja vähiten Kangasalla ja Orivedellä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että oppilas saa esimerkiksi Nokialla viikossa noin 20 minuuttia enemmän opetusta kuin Kangasalla oleva oppilas. 3) Oppimisen tuki ja erityisopetus Tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden osuudet vaihtelevat kunnittain merkittävästi. Esimerkiksi tehostetun tuen oppilaiden osuus vaihtelee kunnittain 8,0-13,7 prosentin välillä. Kunnat ovat itsenäisesti kehittäneet kolmiportaisen tuen muotoja, jolloin niiden sisällöllinen vertailtavuus on vaikeaa. Myös tuen tarpeet ja oppilaiden määrät voivat vaihdella kaupunkiseudulla, yhtä lailla kuin pienryhmissä olevien oppilaiden osuudet. Lisäksi on eroja luokka- ja osa-aikaisen erityisopetuksen suhteessa. Seudulla on 2017 käynnistynyt erityisopetuksen tilan arviointi, 12/16

13 mistä saatavat tulokset ovat kaikkien kaupunkiseudun kuntien käytössä niiden valmistuttua. 4) Oppilashuolto Oppilasmäärät yhtä koulukuraattoria ja psykologia kohden vaihtelivat kunnittain suhteellisen paljon vuonna Vaihteluväli kuraattoreiden osalta oli oppilasta ja psykologien osalta Kuraattori- ja psykologipalveluiden antamisen kehys ja määräajat palveluun pääsemiselle on määritelty oppilas- ja opiskeluhuoltolaissa (1287/2013). Perusopetuksen laatukriteerit -asiakirjassa on määritelty puolestaan suositus enimmäisoppilasmäärästä yhtä opinto-ohjaajaa kohden. Kaupunkiseudulla 250 oppilaan suositus saavutetaan, kun keskimääräinen oppilasmäärä oli 214 oppilasta opinto-ohjaajaa kohden vuosiluokilla. Opinto-ohjaajaa kohden pienin määrä oppilaita on Orivedellä (144) ja suurin määrä Nokialla (262). 5) Aamu- ja iltapäivätoiminta Perusopetuslainmukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen laajuus vuosiluokkien oppilaille on kunnan omassa harkinnassa. Valtaosa toiminnasta rahoitetaan valtionosuuksin ja asiakasmaksuin. Toimintaan osallistuvien lasten osuus vaihtelee kaupunkiseudulla melko paljon kunnittain. Eroja voivat selittää sekä tarjottavan palvelun laajuus että asiakkaiden mielenkiinto toimintaa kohtaan. Pirkkalassa, jossa toiminta on aktiivisinta, 81 % 1. vuosiluokan oppilaista osallistuu toimintaan. Vähiten toimintaan osallistuu 1. vuosiluokalta oppilaita Nokialla (50 %) ja Orivedellä (39 %). 6) Kustannukset Oppilaskohtaiset kustannukset vaihtelivat kaupunkiseudulla noin eurosta euroon vuodessa. Alhaisimmat kustannukset olivat Nokialla ja Pirkkalassa, ja korkeimmat Orivedellä, Ylöjärvellä ja Tampereella. Lähtökohtaisesti tiedot ovat vertailukelpoisia, mutta kunnilla on toisistaan poikkeavia käytäntöjä muun muassa pääomavuokrien ja hallinnollisten vyörytyserien laskennassa. Vertailun kannalta oleellisin kustannuserä ovat opetuskustannukset, koska ne muodostavat 60 prosenttia kaikista kustannuksista ja koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuus vaikuttaa menoerään omilla päätöksillään. Opetuskustannukset vaihtelivat kaupunkiseudulla noin eurosta euroon. Opetuskustannusten vertailukelpoisuus on myös hyvällä tasolla. opetuskustannusten eroja selittävät muun muassa annettavan opetuksen määrä (tuntijako), ryhmäkoot, erot henkilöstörakenteessa ja pienet erot ala- ja yläkoululaisten osuuksissa. Nyt kerätyn aineiston perusteella ei ole mahdollista löytää yhtä tai kahta selittävää tekijää kuntakohtaisille eroille, vaan erot syntyvät eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta. 13/16

14 Myös kouluverkolla on vaikutusta oppilaskohtaisiin kustannuksiin. Kaupunkiseudun kouluista viisitoista on alle 100 oppilaan kouluja. Pienissä yksiköissä oppilaskohtaiset kustannukset ovat keskimääräistä korkeammat, mikäli niiden ryhmäkoot jäävät alle kunnan keskiarvon. Kaupunkiseudun keskimäärisen koulun koko on noin 340 oppilasta. Tulosten analysoiminen ja kustannusvertailun kehitystyö Perusopetuksen tunnuslukujen tarkempi analyysi ja niiden merkitysten arvottaminen tehdään kunnissa niiden omista lähtökohdista. Lähtökohtaisesti tiedot ovat vertailukelpoisia, mutta kuntien toisistaan poikkeava tapa järjestää toimintaansa vaikuttaa vertailukelpoisuuteen, mikä on hyvä muistaa tulkintoja tehtäessä. Luvuista ei siten voi tehdä johtopäätöksiä ilman, että niihin liittyvä viitekehys on tiedossa. Perusopetuksen kuntakohtainen analyysi valmistui kuntajohtajakokoukseen mennessä ja hyvinvointipalvelujen työryhmä on syyskuun kokouksessaan päättänyt käsitellä sen lokakuun kokouksessaan. Liite. Kaupunkiseudun perusopetuksen kustannusvertailun kuntakohtainen analyysi vuodelta Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. Kehittämispäällikkö Kankkonen: Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää merkitä omalta osaltaan tiedoksi perusopetuksen kuntakohtaisen analyysin. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 19 KUNTAESITTELYT: NOKIA JA ORIVESI Kehittämispäällikkö Kankkonen : Kaupunkiseudun työryhmärakenteet ovat uudistuneet keväällä 2017 uuden seutustrategian ja maakuntauudistuksen ennakoinnin vuoksi toimikaudelle Päätyöryhmien määrää vähennettiin ja muodostettiin hyvinvointipalvelujen työryhmä aiempien sote- ja seutusivistysryhmien päättäessä toimintansa. Myös kuntien toimintaympäristössä on tapahtunut ja tapahtuu edelleen suuria muutoksia. Suurin muutos kuntien tehtävissä tapahtuu, kun sosiaali- 14/16

15 ja terveyspalvelut ovat siirtymässä kokonaan perustettaville maakunnille. Myös uusi kuntalaki on hyväksytty 2015 ja luottamushenkilöitä ja toimielimiä koskevat muutokset tulivat voimaan alkaen. Toimintaympäristön muutoksista johtuen usea kaupunkiseudun kunta on uudistanut organisaatiotaan ja johtamisjärjestelmäänsä sote-uudistusta vastaavaksi. Kuntien toimintakentän muuttuessa uudistuvat myös kuntien toiminta, osallisuusmallit ja -keinot, kumppanuuden tavat ja tehtäviin liittyvät toimintatavat. Hyvinvointi- ja sivistysrooli korostuvat uuden kunnan tehtävissä. Maakunta- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen myötä kunnan ja maakunnan välille syntyy yhdyspinta. Asiakkaat, kuntalaiset, ovat tulevaisuudessakin samat sekä kunnalle että maakunnalle. Edellä kuvattujen muutosten johdosta seutuyksikkö ja hyvinvointipalvelujen työryhmän puheenjohtajisto ovat linjanneet, että kuntien hyvinvointija sivistystoimialat esittäytyvät kunnittain hyvinvointipalvelujen työryhmän kokouksessa. Tavoitteena on kuvata oman kunnan organisaatiossa ja johtamisjärjestelmissä tapahtuneita muutoksia sekä kunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteet (terveydenhuoltolain 12 mukaisesti). Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. Kehittämispäällikkö Kankkonen: Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää merkitä tiedoksi Nokian ja Oriveden kuntaesittelyt. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 20 SEURAAVAT KOKOUKSET JA MUUT ASIAT Hyvinvointipalvelujen työryhmän kokoukset ovat vuonna seuraavasti: to klo (KJK 3.11., SH ) to klo 9-12 (KJK 1.12., SH 20.12) 2018 kevään kokoukset: klo Kuntaesittelyt: Kangasala ja Vesilahti Esitys seudullisen varhaiskasvatuksen tiekartan laatimisesta Ammatillisen koulutuksen reformi ja Tredun uudelleen arviointi Muut asiat Kuntaesittelyt: Ylöjärvi ja Pirkkala Digitaalisuuden edistäminen hyvinvointi- ja sivistyspalveluissa Kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteet järjestetään Eurooppa-linjan projektityön tukemiseksi workshop klo 13 16, johon HYPA jäseniä 15/16

16 klo klo klo klo 9-11 toivotaan osallistuvan kokous + kehittämispäivä infrapalvelujen työryhmän kanssa klo KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen 15:01. 16/16