il /i ; 1T: vp TIEHALLINTO Keski-Suomen tiepiiri Toiminta- ja taloussuunnitelma O YIEe/ /K-f TT: Kirjasto I1EHALUNTO _._J _e &..

Transkriptio

1 KeskiSuomen tiepiiri Toiminta taloussuunnitelma T_' 7 H j TT: 1T: _._J _e &.. ' I1EHALUNTO Kirsto il /i ; O YIEe/ /Kf vp TIEHALLINTO

2 la tie on vain J sisältö Valtaosa rahoituksesta tieverkon hoitoon kunnostukseen... 3 Keskeisimmät tienpidon painotukset KeskiSuomessa... 3 Liikenneturvallisuutta painotetaan kaikessa tienpitotoiminnassa... 4 Yritysten toimintamandollisuuksista pidetään huolta... 4 Tieverkon palvelutasossa ei tapandu merkittäviä muutoksia... 4 Tienkäyttäjien liikkumisolot säilyvät ennallaan... 5 Liikennejärjestelmää maankäyttöä suunnitellaan yhteistyössa... 5 Ympäristöhaitto vähennetään... 5 KeskiSuomen tiepiirin tiehankkeet KeskiSuomen tieverkon kunto... 7 Tienpidossa etsitään vaihtoehto... 9 Tiehallinto...lo Tiehallinnon palvelulupaus...lo KeskiSuomen tiepiirin alue on yhtenevä KeskiSuomen maakunnan kanssa. Siinti Suomessa on keskeinen, myös liikenteellisesti, halkovathan maakuntaa valtakunnan keskeiset päätiet sekä pohjoiseteläsuunnassa että poikkisuunnassa. Liikenteen painopiste on valtateillä 4 9, jotka myös kuuluvat uuteen runkotieluokkaan, valtatie 4 kokonaan valtatie 9 runko Turusta Jyväskylään saakka. Näiden teiden parantaminen siihen varautuminen suunnittelussa ovat keskeisessä osassa toiminta taloussuunnitelmakaudella Runkoteiden luonne on nykyisiä valtateitä laadukkaampi, niillä on tavoitteena pitkämatkaisen liikenteen sujuva eteneminen korkea turvallisuustaso. Yhdessä nämä vaatimukset tarkoittavat sitä, että näiden teiden tavoitteellisena nopeustasona on 1 km/t, että nämä tiet ovat nykyistä selvemmin erotettu paikallisesta liikkumisesta tien viereisestä maankäytöstä. Tämä tavoitetila edellyttää runsaasti investointe, osalla näitä teitä tarvitaan kaksi ajorataa, suuri osa on keskikaiteel tkuvaa ohituskaistatietä, osa nykyisen tyyppistä valtatietä, jossa ohitus lista kaisto on tasaisin välein toistuvina. Kaik ovat keskikaiteel erotettu vastakkaisesta ajosuunnas Suorat liittymät runkotiehen vähenevät ta. tien rinnalle tarvitaan paikalliseen tarpeeseen rinnakkaisia väyliä. Tällainen laatutason nosto vaatii pitkän an tapahtuu vaiheittain, lopputilanteen mukaista ki ohituskaistaosuudet suunnittelua tarvitaan kuitenkin paljon lo maankaytön suunnittelun tarpeisiin. Maakunnan sisällä Jyväskylän seudulla keskeinen rooli niin asukasmäärän kuin palvelujenkin suhteen. Liikkumistar painopiste on säteittäinen painottu peen en Jyvässeudun suuntaan. Maakunnan sisäisessä yhteistyössä on myös kulkutar kuntien välillä yhteisten palvelujen vetta käytössä. Tällaista yhteistoimintaa tukeva seudullinen tieverkko kuntakeskusten väliset yhteydet ovat monin paikoin laadultaan puutteellisia sorapintaisia teitä. Kevyen liikenteen turvallisuus korostuu erityisesti koululaisten osalla. Ovathan nämä pienimmät kulkit säännöllisimpiä tienkäyttäjiä aamuin illoin. Omatoiminen turvallinen koulumatka lähietäisyydellä pitäisikin varmaan tulkita eräänlaiseksi yhteiskunnan peruspalveluksi, niin kuin koulukin on. Puutteita näissä yhteyksissä kuitenkin on, lyhyeltäkin matkalta joudutaan järjestämään kuljetuksia matkan vaarallisuuden mukaan. Tehty kevytliikenneväylien tarveselvitys tuotti 17 kohdetta, yhteensä 28 km kevytliikenneväylätarpeita, vuotuinen toteutusmäärä on ollut kymmenen kilometrin luokkaa. Alkava kausi on sikälikin haasteellinen, että alueellisten investointien ra on voimakkaasti supistunut nyhoitustaso kyisen tieverkon ylläpidon vaatiessa enenevästi panostusta. Samanaikaisesti myös EU:n rakennerahoituksen avulla toteutettavat hankkeet todennäköisesti uudella ohjelmakaudella jäävät hyvin vähäisiksi. Seppo Kosonen jo hta Konsi Vt 4 Jyvaskyla Kirri, "Muurahoiset" Kuvat Pertti tuukkanen

3 non Valtaosa tien pidon rahoituksesta kuluu tieverkon hoitoon kunnostukseen Tiehallinnon toiminta taloussuunnitelma (ITS) on Laadittu 556 miljoonan euron vuotuiseen perustienpidon rahoituskehykseen. Keski Suomen tiepiirin osuus tästä on noin 33 miljoonaa euroa vuodessa. Suunnitelman lähtökohtana on ollut tieverkon nykyisen hoitotason kunnon säilyttäminen. Tiepiiri käyttää tiestön hoitoon vuosittain noin ii miljoonaa euroa % perustienpidon rahoituksesta). Tiehallin valtakunnallisten KeskiSuomen tiepiirin alueellisten linusten mukaisesti tieverkon kuntoa parantavien peruskorusten ylläpidon osuus säilyy vähintään aiempien vuosien tasolla. Niiden osuus perustienpidon rahoituksesta on noin i6 (48% perustienpidon rahoituksesta). miljoonaa euroa Tieverkon tasoa parantaviin investointeihin on vain hyvin vähäiset mandollisuudet. Investointeihin käytettävissä olevalla rahoituksella (keskimäärin 1,3 miljoonaa euroa/ vuosi) pystytään tekemään lähinnä vain pieniä, liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Investointihankkeiden määrä pysyy vähäisenä koko ohjelmakauden, ellei tienpidon rahoitusta saada kasvuun. Ministerityöryhmän valmistelemien teema hankkeiden mukaan voidaan parantaa koulumatkojen liikenneturvallisuutta rakentamalla kevyen liikenteen väyliä seitsemässä taamassa. Kasvavien kaupunkiseutujen teemaohjelmassa on vuonna 27 alkavana hankkeena mukana Kuokkalan kehäväylän rakentaminen Jyväskylässä. Suurimmat pääteiden investoinnit tehdään eduskunnan päättämällä erillisrahoituksella. Tällainen tiehanke KeskiSuomen alueella on valtatien 4 parantaminen Lusin Vaakosken välillä (72 miljoonaa eu roa). Hanke sisältyy liikenneväyläpolitiikkaa valmistelleen ministerityöryhmän mietintöön, mutta rakentaminen pääsee tämänhetkisen käsityksen mukaan alkuun aikaisintaan vuonna 211. Keskeisim mät tienpidon painotukset KeskiSuomessa Hoidon laatu on pääteillä hyvä muulla tieverkolta tyydyttävä. Pääteiden kunto säilytetään nykyisellä tasolla. Sorateiden kelirikkokoruksia tketaan. Siltojen koruksia lisätään. Hännilänsalmen silta valtatiellä 4 Viitasaarella uusitaan. Investoinneissa painottuvat pienet liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet. Taamissa tehdään pääasiassa pieniä, liikenneturvallisuutta parantavia toimia. Nopeusrajoituksia alennetaan liikenneturvallisuuden sitä edellyttäessä. Nopeusrajoitusten automaatti valvontaa lisätään. Perustienpidon keskimääräinen rahoitus KeskiSuomen tiepiirissä toiminta talouskaudella % Milj. euroa 5 Milj. ajon.km/v 2 Varusteet laitteet 25 Sitlat 9 % Soratiet 4% Tierakente % I Hoito käyttö 1,8 ME, 33 % Liikenteen hallinta,7 ME, 2 % I Ylläpito jo korvausinvestoinnit 15,7 ME, 48 % Päällysteet, tierakenteet, kelirikkokorjoukset, sillat, varusteet laitteet I Alueelliset investoinnit 1,3 ME, 4 % 5, I Teemaohjelmat,5 ME, 2 % LII Suunnittelu i,o ME, 3 % t I Hallinto 2,7 ME, 8 % Perustienpito U Kehittlminen Liikenoesuorite 3

4 Liikenne Yritysten Tieverkon palveluturvallisuutta toiminta tasossa ei tapandu painotetaan kaikessa mandollisuuksista merkittäviä tienpitotoiminnassa pidetään huolta muutoksia Tiehallinnon yhtenä keskeisenä tavoitteena vakavien liikenneonnettomuuksien tkuva vähentäminen. Pääteitlä ensi on vaiheessa tehtävät toimenpiteet suunnataan liikenneturvauisuuden parantamiseen. Pieniä liikenneturvaltisuustoimia tehdään myös seutu yhdysteillä. Sään kelin mukaan muuttuvien nopeusrajoitusten käyttöä tehostetaan automaattista nopeusvalvontaa laajennetaan. Teiden nopeusrajoitukset hoidon laatu sovitetaan entistä paremmin yhteen. Pääteiden ohituskaisto kehittämällä pyritään estämään vakavia kohtaamisonnettomuuksia. Taamien tienvarsi alentamalla nopeusrajoituksia. Laadittu liikenneturvallisuussuunnitelmia ylläpidetään päivitetään yhteistyössä kuntien muiden sidosryhmien kanssa. Koulu kuljetusten kannalta tärkeiden pysäkkien liikennejärjestelyjä hoitoa parannetaan. Ohjelmakauden alkupuolella valmistuu uusi valtakunnallinen liikenneturvallisuusohjelma, jonka mukaisia linuksia sovelletaan käytäntöön. Onnettomuudet KeskiSuomen maanteillä kylien liikenneturvallisuutta parannetaan Pääteiden nykyinen toimivuus, kunto hoidon taso ovat hyviä. Ne eivät ole esteenä alueen yritysten kehittymiselle. Paikallisia ongelmia kuitenkin on. 129 Kuijetusten toimintavarmuutta palvelevia investointe ei pystytä toteuttamaan odotusten mukaisesti. Merkittävimmät päätiehankkeet odottavat edelleenkin eduskunnan päätöksiä. Liikenneväyläpolitiikkaa valmistelleen ministerityöryhmän esityksessä mukana olevan hankkeen valtatien 4 välin Lusi Vaakoski toteutuminen mandollistaisi valtakunnallisesti tärkeän elinkeinoelämän kuljetusten reitin sujuvuuden turvallisuuden paranemisen. Paikallisten maankäyttöratkaisujen edellyttämät toimenpiteet, lähinnä liittymien rakentaminen parantaminen, toteutuvat hitaasti. Seutu yhdystieverkolla siltojen teiden peruskorukset parantavat perustuotannon kuijetusten luotettavuutta edistävät myös matkailuelinkeinon toijmintaedellytyksiä. Päätieverkolla liikkumisolosuhteet säilyvät nykyisellä tasolla. Talvihoidon tasossa ei tapandu merkittäviä muutoksia päällys teiden kunto säilyy hyvänä. Liikenteen kasvaessa investointien viivästyessä palvelutaso heikkenee. Nopeusrajoituksia joudutaan vaarallisimmilla osuuksilla alentamaan liikenneturvallisuuden liittymien valvonnan tehostamiseksi lisätään automaattista nopeuden valvontaa. Muun tieverkon kunto säilyy kuntakeskus nykyisellä tasolla, mutta vähäliikenteisillä teillä kunto mahdollisesti hieman heikkenee. Ohjelmakaudella kortaan päällysteitä keskimäärin 25 kilometriä vuodessa. Sorateiden päällystämiseen ei ole mandollisuuksia. Runkokelirikkoa vähennetään noin 6o kilometriä vuodessa, mikä parantaa kuljetusten sujuvuutta yhdystieverkolla. Taamissa ajoneuvoliikenteen oloissa ei tapandu oleellisia muutoksia. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen parantaa taamissa erityisesti kevyen liikenteen turvallisuutta. Ohjelmakaudella toteutetaan pienehköjä taamateiden parannuksia mm. Viitasaarella, Kannonkoskella sekä useissa maaseututaamismultialla teemahankeohjelman mukaisesti. sa toimivuuden parantamiseksi. Liikenteen ten välisillä yhteyksillä Ka asutusalueella parannetaan turvallisuutta mm. koulujen läheisyydessä asutustihentymien kohdilla nopeusrajoituksil piteillä. niitä tukevilla rakenteellisilla toimen ta <aikki onnettomuudet Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet Kuolemaan johtaneet onnettomaudet

5 mät Tienkäyttäjien liikkumisolot..... sailyvat ennallaan Tiestön hoidon tasossa ei tapandu merkit täviä muutoksia. Asiakkaiden tarpeisiin perustuvaa täsmähoitoa tketaan. Pieniltä investointihankkeitta parannetaan liikenneturvallisuutta taamissa osalla päätieverkkoa. Liikenneympäristön turvallisuutta esteettömyyttä edistetään erityisesti taamissa kaupunkiseuduilla. Investointihankkeiden lykkääntyminen myöhemmäksi heikentää liikkumisolosuhteita, siltä liikenne kasvaa varsinkin pääteillä suurimpien kaupunkiseutujen ympäristössä. Henkilöautoliikenteen olot säilyvät pääosin ennallaan. Jyväskylän kaupunkiseuduilla liikenteen kasvu aiheuttaa paikallisia toimivuusongelmia. Isojen tiehankkeiden sista pääteittä voidaan tehdä vain pieniä tiikenneturvaltisuutta parantavia toimenpiteitä liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi niiden seurausten lieventämiseksi. Joukkoliikenteen olot paranevat. Tieverkol parannetaan erityisesti koutukuljetusten la kannalta tärkeitä linautopysäkkejä.. S Sl S S.l S... Ymparistonautto vanennetaan Tieliikenne on huomattava ympäristön kuormitta etenkin melun päästöjen osalta. Liukkauden poistamiseen käytetty suota aiheuttaa merkittävimmät ympäristöhaitat tienpidossa. Raskaan liikenteen lisääntyminen onnettomuudet aiheuttavat pohvesitte kasvavan riskin. Tiepiiri seuraa suolauksen vaikutuksia pohveden laatuun useissa kohteissa. Tieliikenteen meluhaitat säilyvät lähes ennallaan. Uusia metuesteitä rakennetaan pääasiassa vain tiehankkeiden yhteydes parannetaan pikavuoropysäkkien laatua Kevyen liikenteen olot paranevat jonkin verran. Liikenneväyläpolitiikkaa valmistelleen ministerityöryhmän ehdotusten mukaisten hankkeiden toteutuessa kevyen liikenteen olot paranevat taamissa niiden reuna alueilta. Työryhmän mietinnössä on mainittu seitsemän hanketta KeskiSuomen tiepiirin alueelta. Tämän lisäksi tehdään kevyen liikenteen väyliä atikutkukäytäviä noin kymmenellä taamaseudulla. Elinkeinoelämän kuljetusolot paranevat hitaasti. Elinkeinoelämän kannaltatärkeim kysymykset ovat pääteiden liikennöitävyys muun tieverkon siltojen kunto, kelirikko sekä talvihoito. Tieverkon ylläpidon pysyminen nykyisellä tasolla varmistaa pääteiden hyvän rakenteetlisen kunnon säilymisen. Sorateittä ketirikon aiheuttamat haitat vähenevät, mutta eivät kokonaan poistu. Pääteillä merkittävien investointikohteiden viivästyminen huonontaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. sä. Ajonopeuksien alentaminen vähentää melua taamissa tienvarsikylien kohdalla. Tieympäristön hoitoa kehittämällä luodaan edellytyksiä säilyttää arvokkaita tuontokohteita. Tieympäristön hoidolla voidaan vaikuttaa myönteisesti maisema Tiehallinnon uusi ympäristöpolitiikka 2621 valmistuu ohjelma ohjelma kauden alussa. Ympäristöpolitiikan linuksia sovelletaan suunnitelmakauden aikana käytäntöön. tai taamakuvaan. Liikennejärjestel..S. S 5 S maa maankayttoa suunnitellaan yhteistyössä Uusien asuin, työpaikka kehittyminen palvelualueiden sekä liikkumista kuljetuksia tukeva liikennejärjestelmä edel Lyttää maan käytön liikenteen suunnittelua samanaikaisesti. Tiepiiri edistää tiikennejärjestelmäsuunnittelun tiittämistä kaavoitusprosesseihin siten, että tiikennejärjestetmän suunnittelusta tulisi kiinteä osa maankäytön suunnittelua. Suunnitteluyhteistyötä kuntien ympäristökeskuksen kanssa tehostetaan osallistumalla maankäytön kehittämiskeskusteluihin. Liikennejärjestelmää kehitetään yhdessä kuntien, LänsiSuomen lääninhallituksen, KeskiSuomen liiton muiden toimi joiden kanssa osallistumalla aktiivisesti liikennejärjestelmäsuunnitteluun aiesopimusten toteuttamiseen. Maakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa toteutetaan aiesopimuksen mukaisesti. Jyväskylän seudun tiikennejärjestelmäsuunnitel toteutumista seuraman aiesopimuksen taan vuosittain yhteistyössä mukana olevien osapuolten kanssa. Runkoverkkoon kuuluvien valtateiden 4 9 toiminnallisia ratkaisu kehitetään korkealuokkaisen päätien vaatimusten valtakunnallisen pääteiden kehitlaaditutämisstrategian edellyttämään suuntaan. Runkoteiden kehittämismandollisuudet turvataan suunniteltaessa maankäytön ratkaisu.

6 Keski 5u tiehankk

7 to KeskiSuomen tieverkon kunto Pää (tystetyt tiet Soratiet Haittaindeksi Milj. euroa SilLat 6o 4 2 Km Milj, ei iroa i8o 14, Itt i6o 12, 14 1, ,o 8o 6, 4. 2, Vilkkaaasti tiikennäidyt paältystetyt tiet (km) Vähalilkenteiset päällystetyt tiet cm) Päaäysteiden koruksiln käytetty rahoitus (milj. euroaj 18 2, ,6 14 iuiffl Kelirikkohaitan vuosikasvu (haittaindeksi) Koramalla poistettu kelirikkohaitta Olaittaindeksi) = Kelirikkokoruksiln käytetty rahoitus (milj. euroa) Vauriopistettä Siltojen vauriomäärän vuosikasvu (vauriopistettä) Korttujen vaurioiden määrä (vauriopistettä) Siltakorusten rahoitus (milj. euroa) Milj. euroa 3, 2, ,,5. Pää Ilystetyt tiet Päällystettyjen teiden uudelleen päällystämisen painopistettä siirretään vilkkaimmin liikennöidyille teille. Suunnitelmakaudel näiden teiden päällysteiden kunto hiulkan paranee hilisten teiden pintakun heikkenee. Tiepiirin alueella on noin 29 kilometriä päällystettyjä maanteitä. Päällystysohjelmassa on painopiste ollut jo muutaman vuoden an vilkkaasti liikennöidyillä teillä. Vähäliikenteisillä teillä päällysteiden kunto on huonontunut. Vähäliikenteisten teiden osalta haetaan kor joilla tiet voidaan edel usvaihtoehto, leen ylläpitää osana päällystettyä tieverkkoa. Vuonna 25 päällystettiin tiekso valtatiellä 9 Oriveden Muuramen välillä, minkä johdosta rahoituksessa tapahtui selkeä nousu. Suunnitelmakaudella tie piiri panostaa päällysteiden koramiseen valtakunnallisten linusten mukaisesti. Päällystystoiminnan tavoitteiden saavuttaminen on erittäin haasteellista. Soratiet Sorateiden kelirikon määrä painorajoitettujen teiden kokonaispituus on viime vuosina vähentynyt. Suunnitelmakauden alkupuolella kelirikkokoruksia toteutetaan vuosittain 2 tiekilometrillä. Tiepilrin alueella on noin 24 kilo metriä sorapintaisia maanteitä, joista suu rin osa on rakentamattomia sorateitä. Ke lirikon kokonaan poistaminen edellyttäi si rakentamattomien sorateiden uudelleen rakentamista. Viime vuosina kelirikon hai määrä on heilandellut suuresti, mikä tan osittain johtuu myös sääolosuhteista. Kelirikkokorustöiden kohdentamisessa vaikuttavat tien Ilikenteellinen merkittävyys sekä perustuotannon kuljetusten toimintaedellytysten turvaaminen. Kelirikkoohjelman pituus pysyy ennallaan. Tehtyjen selvitysten mukaan olisi vielä laamittaisempi sorateiden kelirikon poistaminen hyvin kannattavaa esimerkiksi metsäteollisuuden toiminnan raakapuukuljetus kannalta. Suunnitelmakaudella tiepiiri ten panostaa sorateiden koramiseen saavuttaen korustoiminnan tavoitteet. Sillat Suunnitelmakauden tavoitteena on pysäyttää siltojen kunnon heikkeneminen vuoteen 29 mennessä, minkä jälkeen toiminnan painopiste siirretään siltojen peruskoruksiin. Tiepiirin alueella on 925 tiehallinnon ylläpitämää siltaa, jotka on pääsääntöisesti rakennettu luvuilla nykyisen tieverkon rakentamisen yhteydessä. Suuri osa silloista on saavuttanut keskiiän, mikä näkyy laajempien yl vaurioiden sekä huono läpitoluontoisten kuntoisten siltojen lisääntymisenä. Tiepilnfl osuus Tiehallinnon siltojen vaurioista noin 7 % huonokuntoisten siltojen on osuudesta noin 4%. Viime vuosina siltojen vaurioituminen on lisääntynyt, mikä pääosin johtuu käynnissä olleista suurten vesistösiltojen tarkastuksista. Sillankorustoiminnan asetetut tavoitteet edellyttäisivät ensivaiheessa painopisteen siirtämistä ylläpitotoimintaan sekä lisäksi vuosien aikana noin 25 huonokuntoisen sillan peruskorusta. Kuntosyistä tehtävän Hännilänsal uusiminen sekä muiden men riippusillan suurten vesistösiltojen koraminen vaatii tiepiirin siltarahoituksen painopisteen kohdentamista vastoin valtakunnallisia linuksia, minkä vuoksi suunnitelmakaudelle asetetut tavoitteet eivät ole täysin tiepiirin saavutettavissa. Varusteet laitteet Varusteiden laitteiden osalta kunto heikkenee, koska viime vuosina niiden systemaattiseen koramiseen ei ole ollut mandollisuutta. Erityisesti lisääntyy paine kaiteiden telematiikkalaitteiden uusimistarpeeseen suunnitelmakaudella. Tiepiirin varusteislin laitteiden hoito sekä ylläpito tapahtuu pääosin kunnossapidon alueurakoiden yhteydessä. Suunnitelma kaudella tiepiirin varusteisiln laitteislin vain kureellisimpiin kunnostuskohteisiin, huonokuntoisten tai liikenneturvallisuutta heikentävien varusteiden uusimiseen. Systemaattiseen varusteiden uusimiseen ei nykyisellä rahoituksella pystytä. Tieplirin telematiikkalaitteiden osalta varaudutaan vuosittain laitteiden uusimiseen, koska teknisesti vanhentuneen taitteiston ylläpito ei ole järkevää. varattu rahoitus kohdennetaan

8 me on kestävät yli Tiehallinto Tiehaltinnon palvelutupaus Tiehallinnon tehtävänä on ylläpitää kehittää maanteitä sekä niiden liikenneoto osana koko liikennejärjestetmää. Tie hallinnon toiminnan lähtökohtana ovat yhteiskunnan tarpeet kansalaisten hyvinvointi. Asiakaslähtöisyys tasapuolisuus kehittää ottaa käyttöön hankintamenettelyt, jotka mandollistavat suunnittelijoiden urakoitsijoiden innovaatioiden tuotekehitystyön hyödyntämisen. Tiehallinto viestii avoimesti palveluiden hankinnasta tavoitteenaan parantaa yrittäjien valmiutta osallistua kilpailuun palveluiden tuottamisesta. KeskiSuomen tiepiiri vastaa KeskiSuomen maakunnan maanteiden hoidosta, ylläpidosta kehittämisestä sekä tien käyttäjille tarjottavista viranomaispalveluista. Tiepiirin toiminnassa korostuu maakunnan, kuntien muiden aluehallintoviranomaisten kanssa tehtävä tkuva yhteistyö alueen liikennejärjestelmän kehittämiseksi. ovat toimintamme perusta. Tavoitteenam Tietoa matkan suunnitteluun Tiehallinto tarjoaa tuoretta luotettavaa tietoa pääteiden muiden vilkkaiden teiden kelistä, liikenteestä sekä äkillisistä liikenteen häiriöistä, jotka aiheuttavat tien käyttäjän matkaan io minuutin viiveen tai 3 minuuttia. Liikkuminen talvella Tiehatlinto turvaa tieliikenteen toimivuuden myös talviaikaan. Tatvihoitoon kuuluvat muun muassa tiukkaudentorjunta, lumen auraus, tien tasaaminen, lumivallien poisto tiikennemerkkien puhdistaminen Tiet on luokiteltu hoitoluokkiin niiden liikenteellisen merkityksen mukaan. Saman luokan tiet hoidetaan koko maassa sa luokitusta tarkistetaan manarvoisesti vuosittain. Liikkuminen kesällä Kesällä Tiehallinto huolehtii muun muassa päällystettyjen teiden, sorateiden, siltojen, liikennemerkkien, ajoratamaalausten viheralueiden kunnosta. Liikkuminen tietyömailla Tiehallinto lupaa, että tietyömaat eivät haittaa kohtuuttomasti tienkäyttäjien liikkumista. Tiellä työskentelevät urakoitsit velvoitetaan varmistamaan tienkäyttäjien työntekijöiden turvallisuus minimoi maan työskentelyn aiheuttamat haitat liikenteetle. Lupa asiat Tiehallinto käsittelee viivytyksettä asiantuntevasti erilaisia tienpitoon liittyviä lupia, sopimuksia lausunto. Niihin liittyvät päätökset perustuvat lakeihin sekä voimassa oleviin ohjeisiin asetuksiin niitä tehtäessä huomioidaan erityisesti liikenneturvallisuusasiat suunnitteilla olevat toimenpiteet. Asiakaspalvelu Tiehallinnon asiakaspalvelu varmistaa, että saat kyselyysi tai palautteeseesi vastauksen mandollisimman nopeasti, viimeistään kanden viikon aikana yhteydenotostasi. Ota yhteyttä KESKISUOMEN TIEPIIRI Puhelinvaihde Cygnaeuksenkatu 1, PL 58, 411 Jyväskylä keskisuomen.tiepiiri@tiehallinto.fi Lisätieto antavat: Tiejohta Seppo Kosonen, Suunnittelupäällikkö Hannu Keratampi, Esikuntapäällikkö Tiina Lamminmäki,

9 4 KeskiSuomen tieverkon kunto PääRystetyt tiet Soratiet SiLlat Haittaindeksi Milj. euroa Km Milj, et iroa iö 2, s8o , 12, i ,8 1,6 1,4 Vuuriopistettä 14 Milj. euroa o 1 7 1, 8,o 6.o 4, ,2 1.,8,6, o , 1,5 1, Tiehallinto TiehaRinnon palvelulupaus Vllkkaaasti liikennöidyt päällystetyt tiet (km) Vähäliikeriteiset päältystetyt tiet (km) I Paultysteiden koruksiin kaytetty rahoitus (milj. euroa) PääLlystetyt tiet Päällystettyjen teiden uudelleen päallystämisen painopistettä siirretään vilkkaimmin liikennöidyilte teille. Suunnitelmakaudel näiden teiden päällysteiden kunto hiula kan paranee hilisten teiden pintakun heikkenee. to Tieplirin alueella ort noin 29 kilometriä päällystettyjä maanteitä. Päällystysohjelmassa on painopiste ollut jo muutaman vuoden an vilkkaasti Ilikennöidyillä teillä. Vähäliikenteisillä teillä päällysteiden kunto on huonontunut. Vä teiden osalta haetaan korhällikenteisten joilla tiet voidaan edel usvaihtoehto, leen ylläpitää osana päällystettyä tieverkkoa. Vuonna 25 päällystettiin tiekso valtatiellä 9 Oriveden Muuramen välillä, minkä johdosta rahoituksessa tapahtui selkeä nousu. Suunnitelmakaudella tie piiri panostaa päällysteiden koramiseen valtakunnallisten linusten mukaisesti. 2, Kelirikkohaitan vuosikasvu Koramalla poistettu ketirikkohaitta (haittaindeksi) Kelirikkokoruksiin käytetty rahoitus (milj. euroa) rakentamista. Viime vuosina kelirikon hai määrä on heilandeltut suuresti, mikä tan osittain johtuu myös sääolosuhteista. Kelirikkokorustöiden kohdentamisessa vaikuttavat tien liikenteellinen merkittävyys sekä perustuotannon kuljetusten toimintaedellytysten turvaaminen. Kelirikkoohjelman pituus pysyy ennallaan. Tehtyjen selvitysten mukaan olisi vielä laamittaisempi sorateiden kelirikon poistaminen hyvin kannattavaa esimerkiksi metsäteollisuuden toiminnan raakapuukuljetus kannalta. Suunnitelmakaudella tiepiiri ten panostaa sorateiden koramiseen saavuttaen korustoiminnan tavoitteet. Sillat Suunnitelmakauden tavoitteena on pysäyttää siltojen kunnon heikkeneminen vuoteen 29 mennessä, minkä jälkeen toiminnan painopiste siirretään siltojen peruskoruksiin., Siltojen vauriomäärän vuosikasvu (vaurioplstettä) Korttujeri vuurioiden määrä (vauriopistettä) Siltakorusten rahoitus (milj. eurou) Sillankorustoiminnan asetetut tavoitteet edellyttäisivät ensivaiheessa painopisteen siirtämistä ylläpitotoimintaan sekä lisäksi vuosien aikana noin 25 huonokuntoisen sillan peruskorusta. Kuntosyistä tehtävän 1lännilänsalmen riippusillan uusiminen sekä muiden suurten vesistösiltojen koraminen vaatii tiepilrin siltarahoituksen painopisteen kohdentamista vastoin valtakunnallisia linuksia, minkä vuoksi suunnitelmakaudelle asetetut tavoitteet eivät ole täysin tiepiirin saavutettavissa. Varusteet laitteet Varusteiden laitteiden osalta kunto heikkenee, koska viime vuosina niiden systemaattiseen koramiseen ei ole ollut mandollisuutta. Erityisesti lisääntyy paine kaiteiden telematiikkalaitteiden uusimistarpeeseen suunnitelmakaudella. Tiepiirin varusteisiin laitteiden hoito sekä,5. TiehaRinnon tehtävänä on ylläpitää kehittää maanteitä sekä niiden liikenneolo osana koko tiikennejärjestelmää. Tie hallinnon toiminnan lähtökohtana ovat yhteiskunnan tarpeet kansalaisten hyvinvointi. Asiakaslähtöisyys tasapuolisuus kehittää ottaa käyttöön hankintamenettelyt, jotka mandollistavat suunnittelijoiden urakoitsijoiden innovaatioiden tuotekehitystyön hyödyntämisen. Tiehallinto viestii avoimesti palveluiden hankinnasta tavoitteenaan parantaa yrittäjien valmiutta osallistua kilpailuun palveluiden tuottamisesta. KeskiSuomen tiepiiri vastaa KeskiSuomen maakunnan maanteiden hoidosta, ylläpidosta kehittämisestä sekä tien käyttäjille tarjottavista viranomaispalveluista. Tiepiirin toiminnassa korostuu maakunnan, kuntien muiden aluehalliritoviranomaisten kanssa tehtävä tkuva yhteistyö alueen liikennejärjestelmän kehittämiseksi. ovat toimintamme perusta. Tavoitteenam me on Tietoa matkan suunnitteluun Tiehallinto tarjoaa tuoretta luotettavaa tietoa pääteiden muiden vilkkaiden teiden kelistä, liikenteestä sekä äkillisistä lii kenteen häiriöistä, jotka aiheuttavat tienkäyttäjän matkaan io minuutin viiveen tai 3 minuuttia. kestävät yli Liikkuminen talvella Tiehallinto turvaa tieliikenteen toimivuuden myös talviaikaan. Talvihoitoon kuuluvat muun muassa liukkaudentorjunta, lumen auraus, tien tasaaminen, lumivallien poisto liikennemerkkien puhdistaminen Tiet on luokiteltu hoitoluokkiin niiden liikenteellisen merkityksen mukaan. Saman luokan tiet hoidetaan koko maassa sa manarvoisesti luokitusta tarkistetaan vuosittain Liikkuminen kesällä Kesällä Tiehallinto huolehtii muun muassa päällystettyjen teiden, sorateiden, siltojen, liikennemerkkien, ajoratamaalausten viheralueiden kunnosta. Liikkuminen tietyömailla Tiehallinto lupaa, että tietyömaat eivät haittaa kohtuuttomasti tienkäyttäjien liikkumista. Tiellä työskentelevät urakoitsit velvoitetaan varmistamaan tienkäyttäjien työntekijöiden turvallisuus minimoi maan työskentelyn aiheuttamat haitat liikenteelle. Lupa asiat Tiehallinto käsittelee viivytyksettä asiantuntevasti erilaisia tienpitoon liittyviä lupia, sopimuksia lausunto. Niihin liittyvät päätökset perustuvat lakeihin sekä voimassa oleviin ohjeisiin asetuksiin niitä tehtäessä huomioidaan erityises ti liikenneturvallisuusasiat suunnitteilla olevat toimenpiteet. Aslakaspalvelu Tiehallinnon asiakaspalvelu varmistaa, että saat kyselyysi tai palautteeseesi vastauksen mandollisimman nopeasti, viimeistään kanden viikon aikana yhteydenotostasi. Päällystystoiminnan tavoitteiden saavuttaminen on erittäin haasteellista. Soratiet Sorateiden kelirikon määrä painorajoitettujeri teiden kokonaispituus on viime vuosina vähentynyt. Suunnitelmakauden alkupuolella ketirikkokoruksia toteutetaan vuosittain 2 tiekilometrillä. Tiepiirin alueella on noin 24 kilo Tiepiirin alueella on 925 tiehallin ylläpitämää siltaa, jotka on pääsään non töisesti rakennettu luvuilla nykyisen tieverkon rakentamisen yhteydessä. Suuri osa silloista on saavuttanut keskiiän, mikä näkyy laajempien yl vaurioiden sekä huono läpitoluontoisten kuntoisten siltojen lisääntymisenä. Tieplinfl osuus Tiehallinnon siltojen vaurioista noin 7./ huonokuntoisten siltojen on ylläpito tapahtuu pääosin kunnossapidon alueurakoiden yhteydessä. Suunnitelma kaudella tiepiirin varusteisiin laitteisiin varattu rahoitus kohdennetaan vain kureellisimpiin kunnostuskohteisiin, huonokuntoisten tai liikenneturvallisuutta heikentävien varusteiden uusimiseen. Systemaattiseen varusteiden uusimiseen ei nykyisellä rahoituksella pystytä. Tiepiirin telematiikkalaitteiden osalta varaudutaan Ota yhteyttä KESKISUOMEN TIEPIIRI Puhelinvaihde Cygnaeuksenkatu 1, PL 8, 411 Jyväskylä wwwtiehallinto.fl/keskisuomi keskisuomen.tiepiiri@tiehallinto.ui Lisätieto antavat: Tiejohta Seppo Kosonen, Esikuntapäällikkö Tiina Lamminmäki, Suunnittelupäällikkö Hannu Keralampi, metriä sorapintaisia maanteitä, joista suu osuudesta noin 4%. Viime vuosina silto vuosittain laitteiden uusimiseen, koska rin osa on rakentamattomia sorateitä. Ke jen vaurioituminen on lisääntynyt, mikä teknisesti vanhentuneen laitteiston yllä lirikon kokonaan poistaminen edellyttäi pääosin johtuu käynnissä olleista suurten pito ei ole järkevää. si rakentamattomien sorateiden uudelleen vesistösiltojen tarkastuksista.

10 den U T kl 237 Investointihanke Runkotieverkko esityksen mukaiset väyät Joutsa Valta kantatiet Muut tiet Kadut Kunnan ra TIEIIALLINTO, GENIMAP, Lupa L4356 CD et Liikenne viestinäministeriön LilkenneinvestointiohjeLman mukaiset teemaia investointiohjetmahankkeet vuosina Nro Tie Kohteen nimi Kunta Kustan. aiem arvio M min _L [ avlen atue en Mfi. 238 Katu juokkalan kehätie jyvskyl ].. 'antaminew 221 6i8 Tammijärven Luhanka o, kevytliikennevaylät ,1673 Lievestuoreen Laukaa o,6 kevytilikenneväylät , Vesangan Ruokkeen Jyväskylän mtk i,o kevyttiikenneväylät , 6411, Niemisjärven Hankasalmi o, kevytllikerineväylät Vaakoskentien Jyväskylän mtk,3 kevytiilkenneväytät ,63 Tikkakosken Jyväskylän mik o,8 kevyttiikenneväylät 23 24,3291 Kuhmoisten Kuhmoinen i,o Investointiohjelma 262 [ 4 kevyttiikenneväylät I I I I I ' ' I Lusi Vaakoski Useita 72, I I I stienpldon alueelliset investoinnitvuosina 2O4 I I Louhunsalmen sillan kohdalla Jyväskylä,34 I I z_2_ I 348 Keurusselän kevytväytä Keuruu,13 z Hännilänsatmen Viltasaari 1, sillan kohdalta Kannonkosken taaman Kannonkoski,3 z 2_ 648 parantaminen 69 Koulun alikulkujärjestelyt Konnevesi,2 56 Pääskysmäen kevytväy(ä Jämsä,5 69 tstunmäen kevytväytä Konnevesi,3 343 Suinulan kevytväylä Jämsä, Viitasaaren taama Viitasaari o,6 ' 13 Lievestuoreen tiittymä Laukaa 1,5 58, Muttian taama Multia,53 Hännitänsatmen sillan kokonaiskustannusarvio 8,5 M I Tienpidossa etsitään vaihtoehto Tienpidon ratkaisut mitoitetaan tiedossa oleviin tarpeisiin. Tavoitteena on mandollisimman tehokkaat kaikkia osapuolia tyydyttävät ratkaisut. Taloudellisia vaihtoehto rahoitusmandollisuuksia etsitään tiiviissä yhteistyössä eri liikennemuotojen, kuntien, muiden viranomaisten elinkeinoelämän edustajien kanssa. Hoidossa pyritään edelleen nykyistä laajempiin, monipuolisempiin pitkäkestoisempiin urakoihin. Tienpitotuotteiden hankinnassa tuottajia kannustetaan innovatiivisuuteen haetaan kokonaistaloudeltisia toimintatapo. Tiehaltinnon kuntien kesken etaan tienpitoon liittyviä vastuita uudelleen. Vastuu osasta maanteiden vataistuksia siirtyy tinautopysäkkien hoitovastuu jo siirretty kunnilta Tiehatlinnolte. Aseornakaavaalueilla tapahtunee joitakin hatlinnotlisia muutoksia maanteistä kaduiksi päinvastoin kaavoituksen taamatei saneerauksen yhteydessä. Tieverkon investointien toteuttaminen suunnitellussa aikataulussa on ensiarvoisen tärkeää alueiden kehittymisen kannalta. Tästä huolimatta entistä useampia suunniteltu yhteiskuntataloudellisesti tehokkaita investointe siirtyy nykyisellä rahoituksetla myöhemmin toteutettavaksi.