Asiaa kansanedustajaehdokkaille

Transkriptio

1 Asiaa kansanedustajaehdokkaille Matkailijat, yritykset ja lappilaiset itse tarvitsevat hyviä liikenneyhteyksiä, mihin valtion rahkeet riittävät Ylijohtaja Tapani Pöyry Lapin ELY-keskus Ylijohtaja Tapani Pöyry Johtoryhmä Hallintoyksikkö: Hallintojohtaja Miikka Halonen Maksatus- ja valvontayksikkö: Pekka Selkälä Strategia ja rahoitus Tuija Ohtonen Asiakkuus Sanna Kolomainen Viestintä Liisa Viitala Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Vastuualueen johtaja Pirkko Saarela Työllisyys, yrittäjyys, osaaminen, kulttuuri ja maahanmuuttoasiat yksikkö Terho Liikamaa Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta yksikkö Eija Virtasalo Maaseutu ja energia yksikkö Hannu Linjakumpu Kehittämisyksikkö Tuija Ohtonen Liikenne ja infrastruktuuri Vastuualueen johtaja Tapani Pöyry Liikenne- ja viranomaispalvelut -yksikkö Juha Tapio Liikennejärjestelmä ja suunnittelu -yksikkö Jorma Leskinen Kunnossapito ja investoinnit -yksikkö Jukka Jääskö Ohjausyksikkö Ari Kilponen Ympäristö ja luonnonvarat Vastuualueen johtaja Matti Hepola vv / Erkki Kantola Ympäristönsuojeluyksikkö Tiina Kämäräinen Vesivarayksikkö Kari Porsanger Alueidenkäyttöyksikkö Timo Jokelainen Luonnonsuojeluyksikkö Päivi Lundvall Seuranta ja vesienhoitoyksikkö Jari Pasanen Johdon tuki Työ- ja elinkeinotoimistot

2 Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Johtaja Tapani Pöyry Johdon assistentti Virpi Rötkönen Kehittämispäällikkö Viljo Hytönen Vastuualueen toiminnan koordinointi Strateginen suunnittelu Strategia ja rahoitus Asiakkuus Viestintä Tienpidon ohjelmointi Tulossuunnittelu ja raportointi Ohjaus Yksikön päällikkö Ari Kilponen Tienpidon ohjelmointi Tulossuunnittelu ja raportointi Kaivostoiminnan liikenneasiat Moottorikelkkareitti-asiat Viestintä Arkisto Liikenne- ja viranomaispalvelut Yksikön päällikkö Juha Tapio Vahingonkorvaukset ja siirrettävät ajoneuvot Liikenneturvallisuus Asiakas- ja viranomaispalvelut Julkisen liikenteen järjestäminen Varautuminen ICT-hankinnat Liikennejärjestelmä ja suunnittelu Yksikön päällikkö Jorma Leskinen Liikennejärjestelmätyö Maankäyttö Esi- ja yleissuunnitelmien hankinta Ympäristö Tiestö- ja liikennetiedot Yksityistieasiat Asiakkuus Kunnossapito ja investoinnit Yksikön päällikkö Jukka Jääskö Hoidon hankinta Ylläpidon hankinta Investointien hankinta Tiesuunnitelmien hankinta Maanhankinta Kansainväliset asiat A S I A K K A A T Toimintaympäristö Maanteitä 9122 km, osuus koko maan maantieverkosta noin 11 % Päällystettyä tieverkkoa 6161 km, sorateitä 2961 km Kevyen liikenteen väyliä 527 km, tievalaistusta 1259 km Siltoja 1330 kpl Lapin maanteiden liikennesuorite 1816 milj. auto-km, osuus koko maan liikennesuoritteesta noin 5 %. Liikennesuoritteesta syntyy valta- ja kantateillä 68 % Lapissa Maanteiden keskimääräinen vuorokausiliikenne on 510 ajon/vrk Tieliikenteen arvioidaan kasvavan noin 20 % vuoteen 2040 mennessä päätieverkolla, alemmalla tieverkolla liikennemäärä pysyy nykytasolla tai vähenee hiukan Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä on laskenut voimakkaasti: vuonna 2009 kuoli Lapin maanteillä 7 ja vuonna henkilöä Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä oli vuonna 2010 noin 190 km, määrä on kasvussa Huonokuntoisia kevyen liikenteen väyliä on 26 km, määrä on lievässä kasvussa Huonokuntoisia siltoja on 45 kpl, määrä on kasvussa

3 Määrärahojen kehitys Määrärahojen kehitys

4 Määrärahojen kehitys Perustienpidon rahoitus Reaaliarvo heikentynyt yli 10 vuotta Jälkeenjääneisyys jo yli 100 M /v Miljoonaa euroa Liikennesuorite

5 Muut rahoituslähteet EU-rahoitus EU-rahoitusta on saatu vuosina noin 10,6 M matkailua palvelevien ja Venäjälle johtavien tieyhteyksien rakentamiseen. Tuki on ollut merkittävä Lapin elinkeinoelämän kehittämiselle Kuntien rahoitus Kunnat ovat myöntäneet osarahoitusta EU-hankkeiden ja kansallisella perustienpidon rahoituksella toteutettujen hankkeiden toteuttamiseen. Kuntien rahoitus on helpottanut monien hankkeiden rahoituksen järjestämistä, ja on siten voinut aikaistaa hankkeen toteuttamista. Valtio odottaa kunnilta entistä suurempaa panostusta tieinvestointeihin, mutta kuntien kiristyvä taloustilanne heikentää niiden mahdollisuutta osallistua hankkeiden rahoittamiseen Tienpidon toimien priorisointi Lapin ELY-keskuksen L-vastuualueen tienpidon strategiana on turvata ihmisten matkojen ja elinkeinoelämän kuljetusten toimivuus ja turvallisuus koko maakunnassa. Toiminnan lähtökohtana ovat Liikenneviraston strategiat ja toiminnalliset ohjeet sekä kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeet. Perustienpidon toimet on asetettu valtakunnallisesti seuraavaan tärkeysjärjestykseen: 1. Tiestön päivittäisen liikennöitävyyden turvaaminen hoitotoimenpitein ja liikenteen hallinnan keinoin 2. Liikenteen ajo-olosuhteiden varmistaminen tiestön kunnon ylläpitotoimin ja korvausinvestoinnein 3. Liikenteen toimivuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä ympäristöhaittojen vähentäminen alueellisin pienin investoinnein Isojen kehittämisinvestointien rahoitus tulee omalta momentiltaan valtion talousarviossa. Hankkeiden rahoittamisesta päättää eduskunta ja hankkeiden toteuttamisesta vastaa Liikennevirasto

6 Perustienpidon määrärahat vuonna ,8; 14 % 0,3; 1 % 19,2; 41 % 20,9; 44 % hoito ja käyttö Ylläpito- ja korvausinvestoinnit Laajennus- ja uusinvestoinnit Suunnittelu hoito ja käyttö 19,2 M talvihoito liikenneympäristön hoito ja käyttöpalvelut sorateiden hoito ylläpito- ja korvausinvestoinnit 20,9 M päällysteet tierakenteet sillat tie- ja rakennussuunnittelu varusteet ja laitteet liikenneympäristön parantaminen laajennus- ja uusinvestoinnit 6,8 M investoinnit ja niihin liittyvä tie- ja rakennussuunnittelu suunnittelu 0,3 M esi- ja yleissuunnittelu Liikenneviraston linjauksia Liikenneolosuhteet julkaisun mukaan Elinkeinoelämä: Päivittäinen liikennöitävyys ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset turvataan koko maassa. Pohjois-Suomessa painotetaan kaivostoiminnan ja muun raskaan teollisuuden sekä matkailun tarpeita. Pitkällä aikavälillä varaudutaan Barentsin alueen kasvuun Arjen liikkuminen: Toimivat matkaketjut ja päivittäinen liikennöitävyys ovat prioriteetteja henkilöliikenteen ja sen palveluiden kehittämisessä. Joukkoliikenteessä pyritään kasvavilla kaupunkiseuduilla houkuttelevaan tarjontaan, haja-asutusalueilla turvataan peruspalvelutaso Ilmastonmuutoksen hillintä: Liikenteen päästöjä vähennetään parantamalla liikennejärjestelmän energiatehokkuutta ja vähentämällä liikkumistarvetta Turvallisuus ja ympäristö: Tieliikenteessä on tavoitteena vähentää eri toimijoiden kanssa liikennekuolemien määrää siten, että vuosittain liikenteessä menehtyvien ihmisten lukumäärä on alle sata vuoteen 2025 mennessä. Pitkällä tähtäimellä pyritään liikennejärjestelmän suunnittelussa nollavision periaatteeseen. Liikenteen ympäristöjalanjälkeä pienennetään Liikennejärjestelmän kehittämisessä painotetaan pienimuotoista kehittämistä. Isoja kehittämistoimia tehdään rajoitetusti, koska käytettävissä olevat resurssit eivät mahdollista laajamittaisia investointeja Liikkumis- ja kuljetusolojen varmistaminen keskeisillä yhteyksillä (runkoverkko) edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä ja eri alueiden välistä saavutettavuutta. Liikennevirasto pyrkii edistämään keskeisten yhteyksien verkoston hyväksymistä ja priorisoimaan tienpidon toimia yhteyksien merkityksen mukaan Ohjelmakaudella ( ) lisätään liikennöitävyyden säilyttämisen (väylien hoito ja kunnon ylläpito) ja pienten parantamistoimien rahoitusta. Isojen investointien rahoitus supistuu voimakkaasti. Joukkoliikenteen tuki kasvaa hiukan.

7 Mitä Liikenneviraston linjaukset merkitsevät Lapin tieyhteyksille Suunnitelman alhainen rahoitustaso (1,5 mrd /v, 3 % valtion budjetista) antaa heikot lähtökohdat tulevaisuuden liikenneolosuhteiden varmistamiselle, kun jo nykyinenkin taso ( 1,6-1,7 mrd /v) on johtanut huomattavaan jälkeenjääneisyyteen tiestöllä ja rataverkolla Päivittäisen hoidon turvaaminen ja ylläpitotoimet vievät valtaosan em. rahoituksesta, teiden ja siltojen järeämpiin korjauksiin ja pieniin investointeihin jää vain noin 10 % rahoituksesta Suunnitelman rahoitusjakauma on alueellisesti melko tasapuolinen. Pienten investointien rahoituksen lisäyksestä ( noin 35 M /v) saadaan Lappiin vain noin 5 %, mikäli nykyinen liikennesuoritteeseen perustuva jakomalli pidetään voimassa Koko tieverkon päivittäinen hoitotaso säilyy koko suunnitelmakauden liikenteen tarpeiden mukaisena. Suunnitelmassa tosin puhutaan vähäliikenteisten teiden hoidon tarkoituksenmukaisesta tasosta, mikä saattaa ennakoida palvelutason alentamista ko. tiestöllä Teiden ja tierakenteiden kunto säilyy suunnitelman alkupuolella lähes nykyisellä tasolla, mutta alemman tieverkon kunto heikkenee suunnittelujakson loppupuolella olennaisesti. Huonokuntoisten teiden määrä lisääntyy nykyisestä yli kaksinkertaiseksi. Myös siltojen kunto heikkenee. Palvelutaso heikkenee sillä osalla verkkoa, missä liikenne kasvaa voimakkaasti. Liikenteen lisääntyminen voi johtaa joillakin yhteysväleillä nopeusrajoitusten alentamiseen Ikääntyneet tiet ja liikenteen kasvu vaatisivat tierakenteiden järeämpää parantamista ja tieverkon modernisointia nykyliikenteen vaatimuksia vastaavaksi, mutta suunnitelman niukka rahoitustaso ei anna siihen juuri mahdollisuutta Pienillä kehittämistoimilla voidaan parantaa liikenneturvallisuutta Pohjois-Suomen kaivoshankkeiden tarvitsemat väyläinvestoinnit rahoitetaan erillishankkeina. Barentsin alueen investointien oletetaan realisoituvan vasta 2030-luvun jälkeen, joten suunnitelmaan ei ole sisällytetty näitä investointeja Miten Lapin ELY-keskus pystyy vastaamaan tienkäyttäjien tarpeisiin Tiestön päivittäiset liikkumisolosuhteet säilyvät pääteillä nykyisellä tasolla. Alemmalla vähäliikenteisellä tieverkolla palvelutaso voi heikentyä, mikäli hoidon laatutasoa alennetaan tarkoituksenmukaisuus- ja kustannusten säästösyistä Tieverkon kunto säilyy vilkkaimmalla päätieverkolla nykyisellä tasolla. Mikäli Liikenneviraston pyrkimys priorisoida keskeistä liikenneverkkoa toteutuu, tullee hiljaisemman päätieverkon kunto heikkenemään. Alemman tieverkon kunto tulee heikkenemään. Siltojen kunnon turvaaminen on haasteellinen tehtävä mm. sen vuoksi, että Lapin isojen jokien sillat ovat tulossa peruskorjausikään Liikenteen voimakkaimman kasvun väylillä liikenteen sujuvuus heikkenee, koska ikääntyneen tiestön puutteita ei ole mahdollista korjata tarvittavassa määrin. Nopeusrajoituksia jouduttaneen lisäämään. Raskaan liikenteen lisääntyminen tulee hidastamaan henkilöautoliikennettä vanhentuneen tieverkon rajallisten ohitusmahdollisuuksien vuoksi Kevyen liikenteen turvallisuus paranee niissä taajamissa, taajamien reuna-alueilla ja matkailukeskuksissa, missä kevyelle liikenteelle rakennetaan oma väylä. Vilkkaimpiin moottorikelkkareittien ja maanteiden risteämäkohtiin rakennettavat alikulkukäytävät parantavat turvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta Kaivosteollisuuden tarvitsemat liikenneyhteydet toteutetaan valtion erillisrahoituksella Raskaan liikenteen liikennöintiolosuhteet tulevat heikkenemään alemmalla tieverkolla, mikäli tarvittaviin korjauksiin ei saada erillisrahoitusta Joukkoliikenteen peruspalvelutason säilyttäminen harvaan asutulla maaseudulla on haasteellinen tehtävä mahdollisesta määrärahalisäyksestä huolimatta. Joukkoliikenteen houkuttavuuden lisääminen kaupunkiseuduilla edellyttää kaikkien toimijoiden saumatonta yhteistyötä

8 Joukkoliikenteen tulevaisuudennäkymät Lapissa Liikenneviraston suunnitelman mukaan joukkoliikenteen valtion rahoitusta lisätään suunnitelmakaudella kaupunkiseutujen ja haja-asutusalueen liikenteeseen. Lisärahoituksella ja yhteistyöllä muiden hallintokuntien kuljetusten kanssa turvataan joukkoliikenteen peruspalvelutaso Joukkoliikenteen määrärahakiintiö vuonna 2011 on noin 3,3 M Mikäli lisärahoitusta ei saada, joudutaan vähentämään liikennettä ja lipputukia joudutaan siirtämään kuljetusten järjestämisvastuuta kunnille (koulukuljetukset on pakko järjestää), matkaliput kallistuvat Ikääntyneet tarvitsevat kasvavassa määrin kutsuperiaatteella järjestettyä esteetöntä palveluliikennettä Matkailuliikenteen (liityntäliikenne) rahoittamiseen tarvitaan erillinen rahoitus. Tulisiko TEM:n tukea matkailuyritysten saavutettavuutta jatkossa? Tärkeimpiä tieverkon kehittämistarpeita Lapissa Valtatie 4 Rovaniemen kohdalla, 60 M Valtatie 4 Oulu-Kemi, 113 M, josta ohituskaistajaksot Lapin alueella 30 M Valtatie 21 välillä Palojoensuu-Kilpisjärvi, 48 M