TARJOUSPYYNTÖ SAVILAHDEN VALON KAAVA SMARA SAVILAHDEN SMARTEIMMAT RATKAISUT

Transkriptio

1 TARJOUSPYYNTÖ SAVILAHDEN VALON KAAVA SMARA SAVILAHDEN SMARTEIMMAT RATKAISUT 1

2 SISÄLLYS 1. YLEISTIEDOT SAVILAHTI-PROJEKTI JA SMARA-HANKE Savilahti-projektin suunnittelun lähtökohdat Savilahti-projektin strategiset tavoitteet SAVILAHDEN VALON KAAVAN LAADINNAN PERIAATTEET Valo Savilahdessa Valon kaavan työvaiheet ja työn sisältö LAADITTAVA AINEISTO TYÖN KOKONAISHINTA TYÖN ORGANISAATIO YHTEISTOIMINTA, VUOROVAIKUTUS JA TIEDOTTAMINEN LÄHTÖAINEISTO TARJOUKSEN SISÄLTÖ KELPOISUUSEHDOT TARJOUKSEN VERTAILUPERUSTEET JA PISTEYTYS AIKATAULU MAHDOLLISET LISÄ- JA MUUTOSTYÖT TARJOUSASIAKIRJOJEN JULKISUUS TARJOUKSEN TOIMITTAMINEN VALINTAPÄÄTÖS TARJOUKSEN VOIMASSAOLOAIKA YHTEYS- JA LISÄTIEDOT...13 LIITTEET

3 1. YLEISTIEDOT Kuopion kaupungin Savilahti-projekti sekä Savilahden smarteimmat ratkaisut -hanke (SmaRa) hakevat tarjouspyynnöllä konsulttia toteuttamaan Savilahden valon kaavan sekä valon kaavaa pohjustavan selvityksen. Valon kaava on alueen valaistus-, taide-, muotoilu- ja kulttuuriohjelma. Tarjoaja voi olla yritys, työyhteenliittymä, työryhmä tai vastaava, jolla on riittävä osaaminen ja valmius valaistus-, taide-, muotoilu- tai kulttuuriohjelmien laatimisesta. 2. SAVILAHTI-PROJEKTI JA SMARA-HANKE Savilahti on Kuopion seudun merkittävin aluekehitysprojekti. Savilahdesta kehitetään keskustaan kytkeytyvä noin asukkaan, työntekijän ja opiskelijan viihtyisä, moderni keskittymä. Alue sijaitsee noin kahden kilometrin päässä torilta, hyvien vapaa-ajanvietto- ja virkistysmahdollisuuksien äärellä. Savilahti-projektin tavoitteena on kehittää Savilahden aluetta ja kuopiolaisten elinympäristöä. Lisäksi projekti edistää alueen toimijoiden omia kehitysvisioita siten, että Savilahdesta muodostuu entistäkin vetovoimaisempi ja kilpailukyisempi keskittymä kansallisessa ja kansainvälisessä mittakaavassa. Savilahti-projektia tukee Savilahden smarteimmat ratkaisut -hanke (SmaRa), joka on Savilahti-projektin EU-rahoitteinen osaprojekti. SmaRassa selvitetään vähähiilisyyttä edistäviä, innovatiivisia ja älykkäitä ratkaisuja sekä selvitetään niiden toteutettavuutta kaupunkikehittämisen keskeisillä osa-alueilla ja Savilahdessa. SmaRa-hanke koostuu kahdeksasta osa-alueesta: 1. Smart city -digitalisaatioratkaisut (esim. informaatioalusta, tietoliikenneratkaisut, IoT, Big data) 2. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt sekä kevyen ja julkisen liikenteen houkuttelevuuden parantaminen Savilahdessa 3. Infrastruktuurin ja rakentamisen suunnittelu elinkaarinäkökulmasta (esim. rakennusvaiheen logistiikka ja kunnossapitoa helpottavat ratkaisut) 4. Vähähiiliset energiaratkaisut (esim. energiatehokkuus, aurinkoenergia, energiatehokkaat jäähdytysratkaisut, geoenergia, kiinteistöautomaatio ja muut rakennustekniset älykkäät ratkaisut) 5. Asumisen ja toiminnan uusien muotojen ratkaisut (esim. muunneltavat ja yhteiskäyttöiset tilaratkaisut) 6. Väestönsuojelu- ja kalliotilaratkaisut (entisen asevarikon kalliotiloihin) 7. Innovatiiviset jätehuoltoratkaisut 8. Muotoilu- ym. ihmisten hyvinvointia ja alueen viihtyisyyttä edistävät ratkaisut (esim. valotaiteen hyödyntäminen kevyen liikenteen väylien viihtyisyyden kehittämisessä) Savilahden alueesta kehitetään älykästä ja hyvinvoinnin mahdollistavaa kaupunginosaa, joka rakentuu vuoteen 2030 mennessä. Rakennusaika kestää siis yli 10 vuotta ja tämän jälkeen kaupunginosan tulee toimia ilman laajamittaista remontointia useiden vuosikymmenten ajan. Samaan aikaan monet megatrendit, kuten ilmastonmuutos, globalisaatio ja digitalisaatio, tulevat muuttamaan ympäröivää maailmaa, toimintatapoja ja ihmisten arkielämää kiihtyvällä tahdilla. Savilahden muotoutumista omaleimaiseksi alueeksi on tukemassa konseptiajatus valosta. Valo luo Savilahteen omaa alueidentiteettiä ja lisää kiinnostavuutta sekä houkuttelevuutta 3

4 2.1 Savilahti-projektin suunnittelun lähtökohdat Kuopiossa on tällä hetkellä asukasta, mikä tekee siitä Suomen 9. suurimman kaupungin. Osaltaan väestömäärää ovat kasvattaneet useat kuntaliitokset, joista viimeisin Juankosken kanssa vuonna Kuopio saa myös muuttovoittoa vuosittain noin asukkaan verran. Savilahden Kaupunginosa sijaitsee noin kaksi kilometriä Kuopion keskustan torilta länteen (kuva 1). Vaikka Savilahti on keskustan vieressä, luonto on alueella läsnä monin tavoin. Kallavesi sekä metsä ja sen luontopolut ovat alueella keskeisessä osassa. Asukkaita kaupunginosassa on nykyisin ainoastaan alle 30, mutta tulevina vuosina asumista tullaan rakentamaan uudelle asukkaalle. Alueelle rakennetaan myös opiskelija-asumista. Alue on sijainniltaan erinomainen ja siitä on lyhyet välimatkat opiskeluja työpaikkoihin, palveluihin ja harrastuksiin. Kuva 2. Ilmakuva Savilahdesta Savilahteen on muodostumassa Itä-Suomen merkittävin oppilaitoskeskittymä. Moderni kampusalue sisältää alueella jo sijaitsevan Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen sekä osan Savonia-ammattikorkeakoulun toiminnoista. Tulevaisuudessa Savonia AMK sekä Savon ammatti- ja aikuisopisto (SAKKY) keskittävät toimintojansa alueelle. Savilahdessa opiskelevien määrä tulee kasvamaan opiskelijasta opiskelijaan. Kaupunginosassa sijaitsee myös Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS), Pohjois-Savon pelastuslaitos, Osuuskauppa Peeässän Prisma, useita tutkimuslaitoksia, Technopolis Oyj ja yli 200 yritystä (kuvat 2 ja 3). Savilahdessa on nykyisin työpaikkaa ja siihen tavoitellaan työpaikan lisäystä. Kuva 3. Savilahti-projektin suunnittelualue Kuva 1. Savilahden sijoittuminen Kuopiossa 4

5 Savilahden alueella sijaitsee yhteensä m 2 Puolustusvoimien vanhoja kalliotiloja, joihin suunnitellaan mm. isoa liikunta- ja tapahtumakeskusta ja alueellista väestönsuojaa. Tarkoituksena on saada alueen oppilaitoksia sekä asukkaita palveleva monipuolinen liikunta- ja tapahtumakeskus rakenteille vuoden 2020 aikana. Tämä keskus (lisälouhinnan jälkeen 4855 m 2 ) tarvitsee noin kolmasosan olemassa olevasta kalliotilasta, joten kalliotiloihin suunnitellaan myös muita toimintoja. Savilahden alueelle on laadittu maankäytön yleissuunnitelma (kuva 5), jossa on visioitu alueen kehittymistä vuoteen 2030 mennessä. Eri maisemapaikat, kaupunkitilat, reitistöt ja liikenteen solmukohdat sekä rakennukset julkisivuineen muodostavat Savilahden kaupunkikuvan ja viihtyisyyden kannalta tärkeää kaupunkiympäristöä. Savilahti-projektin tavoitteena on myös vahvistaa yhteyksiä Kuopion keskustaan ja seutukuntaan sekä vaalia yhteyksiä Kallavedelle ja luontoon (kuva 4). Myös joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen houkuttelevuutta lisätään ja erilaisilla liikenneratkaisuilla edistetään jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennettä. Alue tulee kannustamaan autottomaan liikkumiseen. Kuva 5. Savilahden maankäytön yleissuunnitelma Kuva 4. Yhteydet Savilahdesta 5

6 2.2 Savilahti-projektin strategiset tavoitteet Kuopiossa on tällä hetkellä asukasta, mikä tekee siitä Suomen 9. suurimman kaupungin. Osaltaan väestömäärää ovat kasvattaneet useat kuntaliitokset, joista viimeisin Juankosken kanssa vuonna Kuopio saa myös muuttovoittoa vuosittain noin asukkaan verran. Savilahden Kaupunginosa sijaitsee noin kaksi kilometriä Kuopion keskustan torilta länteen (kuva 1). Vaikka Savilahti on keskustan vieressä, luonto on alueella läsnä monin tavoin. Kallavesi sekä metsä ja sen luontopolut ovat alueella keskeisessä osassa. Asukkaita kaupunginosassa on nykyisin ainoastaan alle 30, mutta tulevina vuosina asumista tullaan rakentamaan uudelle asukkaalle. Alueelle rakennetaan myös opiskelija-asumista. Alue on sijainniltaan erinomainen ja siitä on lyhyet välimatkat opiskeluja työpaikkoihin, palveluihin ja harrastuksiin. Projektin tukijalkojen lisäksi kehittämisessä tärkeänä ohjenuorjana ovat kolme näkökulmaa: Savilahtea kehitetään kestävästi, osaavasti ja yhdessä (kuva 6). Kestävyydellä tarkoitetaan, että alueen suunnittelussa ja rakentamisessa otetaan huomioon ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Kaupunginosasta halutaan rakentaa resurssiviisautta, kiertotaloutta sekä elinkaaritaloutta edistävä sekä yhteiskäyttöisiä ratkaisuja tukeva. Savilahti-projektin tavoitteissa on linjattu, että jätteen syntymistä ehkäistään jo rakentamisen aikana. Tavoitteena on myös, että Savilahteen muodostuu viihtyisä ja turvallinen kaupunkiympäristö kaikkina vuodenaikoina, myös rakentamisen aikana. Myös Kuopion kaupungin strategiassa on linjattu, että Kuopion kehittämisalueita suunnitellaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kuopion kaupungilla on myös ilmastopoliittinen ohjelma vuosille Osaaminen viittaa siihen, että toteutuksessa hyödynnetään viimeisintä osaamista ja nykyaikaista ja tulevaisuuden tekniikkaa sekä ratkaisuja. Osaaminen viittaa myös Savilahden alueella olevaan monialaiseen asiantuntijuuteen, joka on yksi alueen kehittämisen tukijaloista. Kuva 6. Savilahti-projektin tukijalat kartalla Lisäksi kaupunginosaa kehitetään yhdessä, millä tarkoitetaan mm. sidosryhmien mukaan ottamista kehittämiseen ja kannustetaan yhteisöllisyyteen luomalla sekoittunutta kaupunkirakennetta ja yllättäviä kohtaamispaikkoja. Alueen toimijat sekä maan- että kiinteistönomistajat kehittävät samanaikaisesti omaa toimintaansa, mikä osaltaan vaikuttaa Savilahden kokonaiskehitykseen. 6

7 3. SAVILAHDEN VALON KAAVAN LAADINNAN PERIAATTEET Konsultti laatii tarjouspyynnön mukaisen selvityksen ja valon kaavan alla esitettyjen periaatteiden mukaisesti. 3.1 Valo Savilahdessa Savilahden valo-konseptiin kuuluu sekä kaupunkikuvaan että toiminnallisuuteen liittyvät kokonaisuudet. Valo-konsepti sisältää taiteen, muotoilun, valon taiteellisena ja teknisenä elementtinä sekä valon käyttämisen energiatehokkaasti ja vähähiilisyyttä edistävästi. Valo on sekä luonnon- että keinovaloa. Valo kattaa alueen toiminnallisuuden kuten erilaiset tapahtumat ja esimerkiksi oppilaitos- ja yrityskeskittymän valoon liittyvän osaamisen. Tämän lisäksi valo on mm. valoisaa toimintaa, kirkkaita ajatuksia ja järjen valoa (oppilaitos- ja yrityskeskittymä). Valo toimii ohjaavana elementtinä, turvallisuuden tunteen luojana ja lisää savilahtelaisten hyvinvointia. Valo-konsepti vahvistaa sitä, että Savilahdessa on elämää vuorokauden ja vuodenajasta riippumatta. Savilahden Valo-konsepti pitää sisällään: luonnonvalo Savilahti sijaitsee kolmen mäen muodostamassa laaksossa ja siellä on aivan omaleimainen luonnonvalo. valaistus tarpeenmukainen, vähähiilinen, energiatehokas, turvallinen ja hyvinvointia lisäävä ja aktiivisuuteen kannustava valaistus. taide Valotaide ja valoa hyödyntävä sekä valosta inspiroitunut taide, muu taide alueella, väliaikainen taide. ilme, brändi ja markkinointi muotoilu nimistö, opasteet, ulkokalusteet, julkisivut, palvelumuotoilu tapahtumat toiminta Alueen oppilaitosten ja yritysten valoon liittyvä osaaminen, esimerkiksi terveys- ja hyvinvointiosaaminen sekä ympäristöosaaminen 7

8 3.2 Valon kaavan työvaiheet ja työn sisältö Valo-konseptia lähdetään jalkauttamaan valon kaavalla. Valon kaava on alueen valaistus-, taide-, muotoilu- ja kulttuuriohjelma (kuva 7). Kuva 7. Valo-konsepti ja valon kaava S a v i l a h d e n k o n s e p t i = V A L O LUONNON VALO alueen identiteetti ja imago kiinnostavuus houkuttelevuus TOIMINTA VALAISTUS TAIDE MUOTOILU TAPAHTUMAT TOIMINTA Selvitetään: SELVITYS VALON KAAVA = alueen valaistus-, taide-, muotoilu- ja kulttuuriohjelma TARJOUS- PYYNTÖ 1) KOKONAISUUS 2) RAHOITUSMALLIT- JA HANKINTAKÄYTÄNNÖT VALAISTUS MUOTOILU TAIDE TAPAHTUMAT 3) PROSESSIT JA KOORDINOINTI 4) YHTEISTYÖ - valo-konsepti - Missä kaikkialla valo näkyy Savilahdessa (kaupunkiympäristö ja toiminta) - yleissuunnitelma - Valon ja pimeyden paikat, Valaistuksen, muotoilun, taiteen ja tapahtumien paikat p - Toteutussuunnitelma - ohjeet tapahtumien toteuttamiseen Savilahdessa - ohjeet taidekilpailujen järjestämiseen - valon kaavan rahoitusmalli- ja hankintakäytännöt - malli valon kaavan koordinoinnin ja yhteistyön toteuttamiselle - valon kaavan mukainen Savilahden ilme - Valon kaavan työkalupakki - Väliaikainen taide ja rakennusajan viihtyisyys Läpileikkaavien tavoitteiden huomioiminen kaikessa (hyvinvointi, ohjaavuus/kannustavuus, vähähiilisyys, osallisuus 8

9 Konsultti laatii sekä 1. valon kaavaa pohjustavan selvityksen että 2. Savilahden valon kaavan. 1. Selvitysosioon kuuluvat seuraavat kohdat (1 4) 1) Kokonaisuus - Konsultti esittää ideasuunnitelman siitä, missä ja miten valo ilmenee ja näkyy Savilahden ympäristössä ja toiminnassa. - Konsultti tekee ehdotuksen, miten Savilahden osaamiskeskittymän osaaminen (oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja yritykset) näkyy valon kaavan toiminnallisessa puolessa. - Konsultti laatii ehdotuksen valon kaavan toteutukseen sopivista kohteista, teoksista ja reiteistä. - Konsultti laatii esityksen siitä, miten valon kaavan läpileikkaavat tavoitteet toteutuvat eri osa-alueilla. - Konsultti laatii esityksen siitä, miten valon kaavan eri osa-alueista muodostuu kokonaisuus. 2) Rahoitusmalli- ja hankintakäytännöt - Konsultti selvittää kohteeseen sopivat erilaiset rahoitusmallit ja -keinot sekä esittelee näiden mallien edut ja heikkoudet. - Konsultti selvittää kohteeseen sopivat erilaiset hankintakäytännöt sekä esittelee näiden käytäntöjen edut ja heikkoudet. - Konsultti tekee ehdotuksen, miten alueen taide-/muotoilukilpailut kannattaa toteuttaa. 3) Prosessit ja koordinointi Konsultti tekee ehdotukset seuraaviin kohtiin: - Miten jatkuva yhteydenpito eri osapuolten (kaupunki, tilaaja, taiteilija, suunnittelija, rakentaja jne.) välillä järjestetään valon kaavan toteutumisen aikana. - Miten aikataulun ja budjetin seuraaminen toteutetaan valon kaavan toteutumisen aikana. - Miten varmistetaan, että valon kaavan alla syntyvät teokset ja tapahtumat ovat laadukkaita ja Savilahden arvojen mukaisia. - Miten taiteilijoiden ja kohteiden valinta tehdään? - Miten tila- ja lupa-asiat hoidetaan? - Miten sopimusasiat (esim. omistus- ja kunnossapitoasiat) hoidetaan? - Miten dokumentointi (esim. huolto-ohjeet) hoidetaan? - Miten markkinointi- ja viestintä yms. hoidetaan? 4) Yhteistyö - Konsultti tekee ehdotuksen, miten yhteistyö ja osallistaminen toteutetaan parhaiten alueen toimijoiden, opiskelijoiden, valaistus-, taide- ja muotoilualojen järjestöjen ja ammattilaisten, tapahtumatuottajien, järjestöjen ja asukkaiden kanssa Valon kaavan toteuttamisen aikana. 2. Selvityksen pohjalta konsultti laatii valon kaavan. Valon kaava on Savilahden valaistus-, taide-, muotoilu- ja kulttuuriohjelma. Valon kaava rakentuu neljästä kokonaisuudesta. Valon kaavan sisältö voi täsmentyä työn aikana. Kaikkiin valon kaavan osa-alueisiin sisältyy ajatus läpileikkaavasta tavasta toteuttaa niitä. Valon kaavaa ohjaa ajatus siitä, että: 1) se lisää ihmisten hyvinvointia, 2) sen avulla voi kannustaa ihmisiä toimimaan Savilahden tavoitteiden mukaisesti, 3) se on vähähiilisyyttä edistävää ja 4) se on osallistavaa. 1) Valo-konsepti - Kuvaus siitä, missä kaikkialla Savilahdessa valon kaava näkyy: o kaupunkiympäristössä o alueen toiminnassa - Valon kaavan rooli 9

10 2) Yleissuunnitelma Savilahden maankäytön yleissuunnitelman pohjalta laadittava Valon kaava -yleissuunnitelmassa konsultti osoittaa: - valon ja pimeyden paikat (luonnonvalon hyödyntäminen) - valaistuksen ja valotaiteen paikat (vanhat rakennukset, uudet rakennukset, reitit, aukiot, puistot) - muotoilun paikat (vanhat rakennukset, uudet rakennukset, reitit, aukiot, puistot) - taiteen paikat (vanhat rakennukset, uudet rakennukset, reitit, aukiot, puistot) - kaupunkitapahtumien paikat 3) Toteutussuunnitelma - ohjeet kaupunkitapahtumien toteuttamiseen Savilahdessa - ohjeet taidekilpailujen järjestämiseen - valon kaavan rahoitusmalli- ja hankintakäytännöt - malli valon kaavan koordinoinnin ja yhteistyön toteuttamiselle - valon kaavan ilme, joka on yhtenäinen Savilahden graafisen ilmeen kanssa. 4) Valon kaavan työkalupakki - Ohjeistus väliaikaisen taiteen toteuttamiselle Savilahdessa - Erilaisten Savilahden rakennusaikaista viihtyisyyttä lisäävien keinojen esittely. Valon kaavassa tulee huomioida, että valoa suunniteltaessa suunnitellaan myös pimeyttä. Savilahteen tarvitaan myös pimeitä alueita, joissa ei ole valosaastetta (esim. kuutamon näkyminen). Tavoitteena on, että alueella syntyisi häiriövaloa mahdollisimman vähän ja siten huomioidaan mahdolliset terveysvaikutukset ihmisiin sekä luonnonvaraisiin eliöihin (mm. lepakoiden pesiminen). Valon kaavassa on huomioitava myös eri vuodenajat ja esimerkiksi taiteen on toimittava myös kesäaikaan ja päivänvalossa. 2) Valon kaava Valon kaava on ohjelmakirja, jonka tulee olla selkeä, helposti omaksuttava ja visuaalisesti kiinnostava sekä yhtenäinen Savilahden graafisen ilmeen kanssa. Valon kaava sisältää määritellyt kohdat TYÖN KOKONAISHINTA Koko työn kattohinta on (alv. 0%) euroa. Tarjouksessa eritellään kustannukset työn eri osa-alueiden mukaisesti sekä veloitusperusteet. 6. TYÖN ORGANISAATIO Selvitystyö toteutetaan konsulttityönä, jota ohjaamaan perustetaan kaupungin edustajista sekä Taiteen edistämiskeskuksen edustajasta koottu ohjausryhmä. Työn alussa pidetään valitun konsultin kanssa aloituskokous, jossa käydään läpi suunnittelun tavoitteet eri näkökulmista, selvitetään tarvittava lähtömateriaali ja hyväksytään työohjelma. Seuraavien työvaiheiden tarkennettu sisältö ja tutkittavat asiat määritellään yhteisesti väliohjauskokouksissa. Suunnittelutyötä voidaan ohjata SmaRa-hankkeen ja Savilahtiprojektin tahoilta myös muutoin. Tarjoajan on osoitettava työtä varten vähintään projektipäällikkö, joka toimii selvitystyön vastuuhenkilönä. ilmoitetun projektipäällikön tulee osallistua henkilökohtaisesti väliohjauskokouksiin. Kokoukset pidetään tilaajan tiloissa Kuopiossa. Väliohjauskokouksia pidetään tarpeen mukaan n. 4 6 kpl. Tarjoaja laatii kokousten asialistat ja muistiot. Lisäksi tilaajan ja konsultin välillä voidaan pitää lisäpalavereja etäyhteyden välityksellä. 4. LAADITTAVA AINEISTO 1) Selvitys Taustaselvityksestä laaditaan raportti, jossa on kuvattu selvityksen tulokset (selvitysosion kohdat 1 4). 7. YHTEISTOIMINTA, VUOROVAIKUTUS JA TIEDOTTAMINEN Konsultin tulee tarvittaessa osallistua kokouksiin Savilahden keskeisimpien toimijoiden kanssa ja valmistautua esittelemään selvitystyötä sekä sen tuloksia. Tarjouksessa tulee esittää erillinen hinta kestoltaan 2 h kokoukseen sekä puolen päivän mittaiseen seminaariin osallistumisesta ja materiaalin työstämisestä näihin. 10

11 8. LÄHTÖAINEISTO Tilaaja luovuttaa työssä tarvittavan, käytettävissä olevan aineiston korvauksetta konsultin käyttöön. Tilastotietoa Kuopiosta Savilahti-projektin tavoitteet SmaRa-hanke Savilahden maankäytön yleissuunnitelma Savilahden tulevaisuustyöpajan raportti ( ) SmaRan muotoilutreffien raportti ( ) Case Savilahti asumisen uudet muodot -työpajaraportti ( ) Savilahden tulevaisuuden toimijaprofiilit 9. TARJOUKSEN SISÄLTÖ Tarjouksessa tulee näkyä seuraavat asiat: - Alustava työohjelma, jossa on esitetty tarjoajan suunnitelma työn läpiviennistä, suunnittelutyön kriittiset pisteet ja tarvittavat vuorovaikutustilaisuudet. - Tarjoavan organisaation esittely. - Selvityksen projektipäällikkö, joka toimii selvityksen vastuuhenkilönä. - Työryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on riittävä kokemus hankkeen läpiviemiseksi. - Tarjoajan projektipäällikön sekä kunkin työryhmän jäsenen työkokemus vuosina tarjousta vastaavista tehtävistä. - Tarjoajan ja työryhmän jäsenten referenssit vastaavista selvityshankkeista. - Taulukko, jossa kerrotaan, kuinka suuren työpanoksen kukin työryhmän jäsenistä tekee tämän selvitystyön eri vaiheissa (työtuntia/ henkilö). - Tarjoushinta ilmoitetaan kokonaishintana. - Hinta konsultin osallistumiselle ja materiaalin valmistelulle kappaleessa 7. mainittuihin tilaisuuksiin. - Tieto alihankinnan mahdollisesta käyttämisestä ja selvitys, mihin alihankintaa käytetään sekä alihankitun työn tekijän asiantuntemus. Toteuttaja vastaa mahdollisesti alihankkimastaan työstä kuin omastaan. Tarjouksen pyytäjä pidättää oikeuden olla hyväksymättä alihankintaa perustellusta syystä. 11

12 - Tarjoajan yhteystiedot ja kilpailuttamisen yhteyshenkilö. Kilpailuttamisen yhteyshenkilön muuttumisesta on ilmoitettava tilaajalle viipymättä. Hankintapäätös lähetetään tarjouksessa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen. Suunnittelupalkkio maksetaan erikseen sovittavina maksuerinä. Laskutus-, toimitus-, yms. lisiä ei hyväksytä. Tilaaja ei maksa korvausta tarjo-uksen tekemisestä. Jättäessään tarjouksen tarjoaja hyväksyy, että tilaajan valitsema ohjausryhmä ohjaa konsulttipalvelun tuottamista, ja että tarjoajan tulee tuottaa konsulttipalvelu yhteistyössä tilaajan kanssa. Suunnittelutyö pitää sisällään aloitus- ja lopetuspalaverin sekä 4 6 väliohjauskokousta tilaajan tiloissa Kuopiossa. Lisäksi tilaajan ja konsultin välillä voidaan pitää lisäpalavereja etäyhteyden välityksellä. 10. KELPOISUUSEHDOT Jotta tarjous otetaan mukaan varsinaiseen tarjousvertailuun, on seuraavien edellytysten täytyttävä: tarjous on saapunut tilaajalle määräaikaan mennessä tarjous on sisällöltään tarjouspyynnön mukainen tarjoaja on osoittanut soveltuvuutensa (Liite 1) tarjoavan työryhmän jäsenillä on tämän selvitystyön kannalta tarvittava koulutustausta (esim. soveltuvat tutkinnot kuvataan liitteessä 2.) 11. TARJOUKSEN VERTAILUPERUSTEET JA PISTEYTYS Konsultin valinta tehdään laatutekijöiden perusteella. Kuopion kaupungin, SmaRahankkeen ja Savilahti-projektin edustajat arvioivat tarjoukset ja pisteyttävät laatutekijät pistein 0 100, 100 pistettä muodostuu seuraavasti: 1. Selvitystyön työohjelman sisältö yht. 50 p. - Suunnitelman sisällön ja työskentelytapojen soveltuvuus tilaajan tarpeisiin 30 p. - Suunnitelman innovatiivisuus 20 p. 2. Aiemmat referenssit ja kokemus valaistus-, taide-, muotoilu tai kulttuuriohjelmiin liittyvistä tehtävistä yht. 50 p. - Projektipäällikön ja -henkilöstön referenssit max. 30 p. o Esitelkää kolme (3) tämän tarjouspyynnön selvitystehtävää parhaiten vastaavaa referenssiä kunkin työryhmän jäsenen osalta. Referenssit voivat olla sekä työelämästä että opiskelujen ajalta. - Projektipäällikön ja -henkilöstön kokemus valaistus-, taide-, muotoilu tai kulttuuriohjelmiin liittyvistä tehtävistä (vuosina kunkin henkilön osalta) max. 5 p. - Tarjoajan referenssit max. 15 p. o Esitelkää viisi (5) tämän tarjouspyynnön selvitystehtävää parhaiten vastavaa referenssiä, jotka yrityksenne/ taustaorganisaationne on toteuttanut. Projektipäällikön ja henkilöstön työkokemus vuosina sekä referenssit (3 sopivinta/ hlö) kuvataan kunkin työryhmään nimetyn henkilön osalta erikseen liitteen 2 Henkilö- ja referenssilomakkeella. Tarjouksia pisteytettäessä huomioidaan korkeintaan viisi (5) työn suorittamisen kannalta keskeistä työryhmän jäsentä. Tarjouksessa tarvittavat liitteet löytyvät sivulta AIKATAULU - Tarjouspyyntö lähetetään vko 7 - Tarjousten jättö vko 11 (12.3.) - Hankintapäätös vko 12 - Tavoitteellinen työn aloitus vko 12 - Tilaaja luovuttaa toteuttajan käyttöön sovitun aikataulun mukaisesti tarvittavat lähtötiedot. 12

13 - Aloituspalaveri tilaajan kanssa vko 14 (5.4.) väliohjauskokousta tilaajan tiloissa Kuopiossa ja loppupalaveri. Lisäksi tilaajan ja konsultin välillä voidaan pitää lisäpalavereja etäyhteyden välityksellä, mutta nämä eivät saa kuitenkaan viivästyttää sovitussa aikataulussa pysymistä. - Suunnittelutyö tulee olla kokonaisuudessaan valmis ja tilaajalle luovutettu sekä kirjallisessa että sähköisessä muodossa Suunnittelutyön välitavoitteet sovitaan yhdessä kaupungin ja valitun konsultin kanssa suunnittelun aloituskokouksessa. - Viivästyssakot määräytyvät KSE 7.4 mukaisesti. 13. MAHDOLLISET LISÄ- JA MUUTOSTYÖT Mikäli tehtyyn selvitykseen liittyen ilmenee jatkoselvitystarpeita ja jo tehdyn työn lopputulosten katsotaan olevan jatkotyöstöön soveltuvia, voidaan suuruudeltaan kohtuulliset lisä- ja muutostyöt tilata suoraan tämän selvityksen tekijältä. Tilaaja ei sitoudu kuitenkaan teettämään jatkosuunnittelua valitulla konsultilla. 14. TARJOUSASIAKIRJOJEN JULKISUUS Kaikki tarjousasiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia sopimuksen syntymisen jälkeen. Mikäli tarjouksen tekijä katsoo, että jokin osa tarjouksesta on liikesalaisuuden luonteinen ja sellaisena salassa pidettävä, tulee tästä erikseen mainita tarjouksessa. 15. TARJOUKSEN TOIMITTAMINEN Tarjous toimitetaan tilaajalle ma klo mennessä sähköpostitse osoitteeseen veera.lintula[at]kuopio.fi. Otsikkokenttään maininta: Valon kaava. 16. VALINTAPÄÄTÖS Valintailmoitukset toimitetaan sähköisesti. Tarjoajien on annettava tarjouksessaan sähköpostiosoite, johon päätös voidaan toimittaa. Tilaaja pyrkii tekemään valinnan mahdollisimman nopeasti. 17. TARJOUKSEN VOIMASSAOLOAIKA Tarjouksen tulee olla voimassa vähintään kolmen kuukauden ajan tarjouksen jättöpäivästä lukien. 18. YHTEYS- JA LISÄTIEDOT Tarjouspyyntöä koskevat lisätietopyynnöt on lähetettävä tilaajalle sähköpostitse osoitteeseen veera.lintula[at]kuopio.fi viimeistään ma klo mennessä. Vastaukset kaikkiin kysymyksiin julkaistaan to 1.3. klo 17 mennessä osoitteessa LIITTEET Liitteet löytyvät muokattavassa muodossa sivulta Liite 1: Tarjoajan soveltuvuus ja toimittajan yhteystiedot -lomake Liite 2: Henkilö- ja referenssilomake 13

14 14