Loimaan kaupungin hyvinvointikertomus

Transkriptio

1 Loimaan kaupungin hyvinvointikertomus

2 Dokumentin sisältö Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi...2 Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi...3 Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU...4 Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset...5 Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Hyvinvointisuunnitelma OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY

3 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): sosiaali- ja terveysjohtaja Jaakko Kaunisto (pj) johtava ylilääkäri Sari Koistinen sivistysjohtaja Manne Pärkö kehittämisjohtaja Matti Tunkkari suunnittelija Hanna Lohijoki, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (siht) Hyvinvointikertomuksen lukemisesta Hyvinvointikertomuksessa on kuvattu loimaalaisten hyvinvointia erilaisten mittareiden valossa. Hyvinvointia kuvaavat indikaattorit osoittavat usein ongelmia tai pahoinvointia. Näin pystytään tunnistamaan millaisia palveluita kuntalaiset tarvitsevat. On keskeistä muistaa, että merkittävä osa kuntalaisista voi hyvin. Loimaan vertailukunniksi on valittu Lieto, Forssa, Uusikaupunki ja Kauhava. Lisäksi tietoja verrataan Varsinais-Suomen maakunnan sekä koko maan tilanteeseen. Hyvinvointikertomuksen alussa kuvataan hyvinvointi-indikaattorit. Osa indikaattoreista on arvotettu. Tällöin punainen väri viittaa kielteiseen kehitykseen ja vihreä väri myönteiseen. Muutos on sitä suurempi mitä paksumpi kehä muutosprosentin ympärillä on.

4 OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi TALOUS JA ELINVOIMA Tulot % Suunta Vertailu Vuosikate, % poistoista Verotulot, euroa / asukas Valtionosuudet, % nettokustannuksista Suhteellinen velkaantuneisuus, %

5 Valtionosuudet yhteensä euroa / asukas Vuosikate, euroa / asukas Lainakanta, euroa / asukas Väestö % Suunta Vertailu Huoltosuhde, demografinen Väestöennuste 2030

6 Lapsiperheet, % perheistä Väestö Kuntien välinen nettomuutto / asukasta Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / asukasta Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista

7 Koulutustasomittain LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET Elämänlaatu ja osallisuus % Suunta Vertailu Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 4. ja 5. luokan oppilaista (2017-) Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista

8 Vähintään tunnin päivässä liikkuvat, % 4. ja 5. luokan oppilaista (2017-) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista Käyttää alkoholia viikoittain, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2017-) Raittius, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2017-) Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista

9 Käyttänyt jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta vähintään kerran, % 4. ja 5. luokan oppilaista (2017-) Koulu-uupumus, % 8. ja 9. luokan oppilaista Koulustressi, % 4. ja 5. luokan oppilaista (2017-) Pitää koulunkäynnistä, % 8. ja 9. luokan oppilaista Pitää koulunkäynnistä, % 4. ja 5. luokan oppilaista (2017-)

10 Turvallisuus, asuminen ja ympäristö % Suunta Vertailu Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Päivähoito % Suunta Vertailu Lasten päivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä Koulu % Suunta Vertailu Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Sosiaali- ja terveydenhuolto % Suunta Vertailu Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 0-16-vuotiailla / vastaavanikäistä

11 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) NUORET JA NUORET AIKUISET Elämänlaatu ja osallisuus % Suunta Vertailu Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

12 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Koulu-uupumus, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Koulu-uupumus, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

13 Pitää opiskelusta, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Pitää opiskelusta, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Raittius, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2017-) Raittius, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2017-)

14 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Ylipaino, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Ylipaino, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

15 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Tuntee itsensä yksinäiseksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2017-) Käyttää alkoholia viikoittain, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2017-) Käyttää alkoholia viikoittain, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2017-) Opiskelu, työ ja toimeentulo % Suunta Vertailu Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

16 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Sosiaali- ja terveydenhuolto % Suunta Vertailu Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL)

17 TYÖIKÄISET Elämänlaatu ja osallisuus % Suunta Vertailu Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä

18 Opiskelu, työ ja toimeentulo % Suunta Vertailu Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Sosiaali- ja terveydenhuolto % Suunta Vertailu Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / vastaavanikäistä Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät vuotiailla / vastaavanikäistä

19 IKÄIHMISET Elämänlaatu ja osallisuus % Suunta Vertailu Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Opiskelu, työ ja toimeentulo % Suunta Vertailu Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Sosiaali- ja terveydenhuolto % Suunta Vertailu Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet , % vastaavanikäisestä väestöstä Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

20 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä KAIKKI IKÄRYHMÄT Elämänlaatu ja osallisuus % Suunta Vertailu Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu

21 Turvallisuus, asuminen ja ympäristö % Suunta Vertailu Asunnottomat yksinäiset / asukasta Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / asukasta Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta Sosiaali- ja terveydenhuolto % Suunta Vertailu Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit / asukasta Psykiatrian erikoisalojen avohoitokäynnit / asukasta

22 2 Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Yleistä Loimaan huoltosuhde on heikentynyt edelleen. Vuonna 2016 Loimaalla oli noin 74 alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä sataa työikäistä väestöä kohti, mikä on selvästi enemmän kuin maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. Väestön ikääntyminen on keskeisin heikentyvää huoltosuhdetta selittävä tekijä. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on ollut lievässä laskussa. Vuonna 2016 noin 33 prosenttia perheistä oli lapsiperheitä. Osuus on hieman pienempi kuin maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. Hyvinvointikertomuksessa esitellyistä vertailukunnista Liedossa lapsiperheiden osuus perheistä oli miltei puolet kaikista perheistä. Ikävakioitu sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle kunnalle miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Loimaalla sairastavuusindeksi on etääntynyt koko maan keskiarvosta pysyen vuosina verrattain tasaisena. Vuonna 2016 indeksin arvo oli 105,6, mikä tarkoittaa, että Loimaalla väestö on sairaampaa kuin koko maassa keskimäärin. Kunnan yleinen pienituloisuusaste kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla. Pienituloisuuden raja lasketaan joka vuosi uudestaan koko väestön valtakunnallisesta tulojakaumasta. Näin ollen indikaattori kuvaa sitä, kuinka suuri osa alueen väestöstä on valtakunnallista mittapuuta käyttäen pienituloisia. Vuonna 2016 Loimaan väestöstä noin 15 prosenttia jäi pienituloisuusrajan alapuolelle koko tarkasteluajanjakson ajan. Luku on jonkin verran suurempi kuin maakunnan ja koko maan keskiarvot. Menetetyt elinvuodet (PYLL = Potential Years of Life Lost) indeksi ilmaisee ennen 80 ikävuotta tapahtuneiden kuolemien takia menetettyjen elinvuosien lukumäärää väestössä asukasta kohti. Yläikärajan valinta perustuu siihen, että suomalaisten elinajanodote on noin 80 vuotta. Esimerkiksi 0-vuotiaana kuolleen arvioidaan menettävän 80 vuotta ja 20-vuotiaana kuolleen 60 vuotta. Loimaalla PYLL-indeksi on ollut korkea erityisesti vuonna Sen jälkeen indeksi on laskenut ollen kuitenkin vielä vuonna 2014 korkeampi kuin maassa keskimäärin. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Kouluterveyskysely on keskeisin lasten ja nuorten hyvinvointia koskeva tiedonkeruu. Kouluterveyskysely laajeni vuonna 2017 koskemaan myös peruskoulun 4. ja 5. luokkalaisia. Lasten ja nuorten elämänlaatuun ja osallisuuteen vaikuttaa olennaisesti ystävyyssuhteet. Kouluterveyskyselyssä tiedustellaan 8. ja 9. luokan oppilailta muun muassa sitä, onko heillä yhtään läheistä ystävää. Loimaalaisten 8. ja 9. luokkalaisten osalta vuonna 2011 noin viisi prosenttia ilmoitti, ettei heillä ole yhtään ystävää, kun taas vuonna 2017 jo noin yhdeksän prosenttia. 4. ja 5. luokkalaisista itsensä usein yksinäiseksi kokevia oli samana vuonna noin viisi prosenttia. Molemmat osuudet ovat suurempia kuin maakunnassa keskimäärin. Terveydentilansa koki keskinkertaiseksi tai huonoksi 8. ja 9. luokkalaisista noin 18 prosenttia ja 4. ja 5. luokkalaisista 8,5 prosenttia. Yläkouluikäisten osalta Loimaan tilanne vastaa maakunnan keskimääräistä tilannetta, mutta nuoremmassa ikäluokassa kokemuksellinen terveydentila oli maakunnan keskiarvoa ja kaikkia

23 vertailukuntia huonompi. 8. ja 9. luokkalaisista hengästyttävää liikuntaa korkeintaan tunnin viikossa vapaa-ajallaan harrastavien osuus on laskenut vuodesta 2013 alkaen oli 31 prosenttia vuonna 2017, mikä on vähemmän kuin maakunnassa keskimäärin. 4. ja 5. luokkalaisista vähintään tunnin päivässä liikkui noin 45 prosenttia, mikä vastaa maakunnan keskimääräistä tilannetta. Loimaalaiset varhaisnuoret käyttävät alkoholia jonkin verran enemmän kuin maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa olevien 8. ja 9. luokkalaisten osuus on pysynyt Loimaalla varsin tasaisena, %:ssa. Viikoittain alkoholia käytti vuonna 2017 noin kahdeksan prosenttia ikäluokasta. Vertailukunnista Forssassa sekä kuukausittain humalaan asti juovien että viikoittain alkoholia käyttävien 8. ja 9. luokkalaisten osuus oli Loimaata suurempi. Huumekokeilujen määrä on ollut Loimaalla kasvussa. Vuonna 2011 alle kolme prosenttia 8. ja 9. luokkalaisista kertoi kokeilleensa huumeita kun taas vuonna 2017 määrä oli jo 7,5 %. Päivittäin tupakoivien osuus oli samalla tasolla vuonna 2017 kuin kuusi vuotta aikaisemminkin eli noin 12 prosentissa. 4. ja 5. luokkalaisista loimaalaiskoululaisista noin kuusi prosenttia oli kokeillut jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta. Koulu-uupumuksen kokeminen on yleistynyt 8. ja 9. luokkalaisilla vuoden 2013 jälkeen. Vuonna 2017 noin 13 prosenttia koki koulu-uupumusta. 4. ja 5. luokkalaisista koulustressiä koki noin kolmannes. Molemmat osuudet vastaavat maakunnan keskiarvoa. 8. ja 9. luokkalaisista loimaalaisista noin 55 prosenttia kertoi pitävänsä koulunkäynnistä vuoden 2017 kouluterveyskyselyssä. Tämä oli selvästi vähemmän kuin vuonna 2013 ja oli alle maakunnan keskiarvon. Vertailukunnista Forssassa 8. ja 9. luokkalaisista koulunkäynnistä pitävien osuus oli kuitenkin pienempi. 4. ja 5. luokkalaisista loimaalaiskoululaisista koulunkäynnistä kertoi pitävänsä 87 prosenttia vuonna 2017, mikä oli selvästi yli maakunnan ja koko maan keskiarvon. Vertailukunnista ainoastaan Uudessakaupungissa koulunkäynnistä pitävien osuus oli suurempi. Lastensuojelun avohuollon piirissä olleiden lasten osuus on pienentynyt Loimaalla tarkastelujakson aikana. Vuonna 2014 noin kahdeksan prosenttia loimaalaisista 0 17 vuotiaista sai avohuollon tukitoimia kun taas vuonna 2016 enää viisi prosenttia, mikä oli kuitenkin edelleen enemmän kuin vertailukunnissa. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 17 vuotiaiden määrä on pysynyt vuosina varsin tasaisena, 1,5 1,7 %:ssa. Tämä oli suurempi osuus kuin maakunnassa ja koko maassa keskimäärin, mutta selvästi pienempi kuin vertailukunnista Forssassa. Lastensuojeluilmoitusten määrät ovat olleet kasvussa. Vuonna 2016 Loimaan sosiaalitoimistoon tehtiin 437 lastensuojeluilmoitusta ja vuonna 2017 ilmoitusten määrä nousi 595:een. Sosiaalipäivystyksen tehtävämäärissä on myös ollut selvää nousua. Vuonna 2015 päivystys vastaanotti koko seutukunnalta 250 tehtävää ja v yhteensä 375 tehtävää. Loimaan kaupungin osuudet tehtävistä olivat 155 ja 203. Nuoret ja nuoret aikuiset Kouluterveyskyselyn avulla saadaan tietoa lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvoinnista. Liikunnan harrastamisen osalta lukiolaiset ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat ovat poikenneet toisistaan koko tarkastelujakson ajan. Vuonna 2017 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista noin 20 prosenttia harrasti hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajallaan korkeintaan tunnin viikossa kun taas samanikäisistä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista määrä oli yli 40 prosenttia. Molemmissa ryhmissä liikunnan harrastaminen on kuitenkin lisääntynyt vuodesta 2013 alkaen. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien osuus oli vuonna 2017 lukiolaisilla noin 15 % ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla noin 17 %, mikä on maakunnan keskiarvon alapuolella. Tarkastelujakson aikana lukiolaisten kokemuksellinen terveydentila parani vuodesta

24 2011 vuoteen 2013, mutta on heikentynyt sen jälkeen. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla kehitys on ollut päinvastainen. Lukiolaisista vuoden 2017 kouluterveyskyselyssä noin 10 prosenttia kertoi, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää. Tämä oli lähes vuoden 2011 tasolla, mutta selvästi suurempi osuus kuin vuonna Kehitys on ollut samankaltainen myös ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla. Molemmissa ryhmissä Loimaan tilanne poikkeaa negatiivisesti maakunnan keskiarvosta. Itsensä yksinäiseksi tunsi vuoden 2017 kouluterveyskyselyssä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista noin 12 prosenttia, mikä oli suurempi osuus kuin kuin maakunnassa keskimäärin. Vertailukunnista Uudenkaupungin osuus oli samalla tasolla. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista itsensä yksinäiseksi tunsi noin kuusi prosenttia, mikä oli selvästi maakunnan keskiarvoa pienempi osuus. Lukiolaisten osalta koulu-uupumuksen kokeminen on yli kaksinkertaistunut tarkastelujakson aikana. Vuonna 2017 noin 13 % koki koulu-uupumusta. Tämä oli maakunnan keskiarvon yläpuolella, mutta edelleen hieman koko maan keskiarvoa alemmalla tasolla. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien osalta koulu-uupumuksen kokeminen on pysynyt tasaisempana noin neljästä viiteen prosentissa maakunnan ja koko maan keskiarvojen alapuolella. Kuukausittain tosi humalassa olevien osuus on laskenut selvästi vuoden 2011 jälkeen. Lukiolaisten keskuudessa humalajuominen on kuitenkin jälleen yleistymässä. Vuonna 2017 noin joka neljäs lukiolainen ja joka kolmas ammatillisessa oppilaitoksessa 1. tai 2. vuotta opiskeleva kertoi olevansa tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa. Tämä on lähes kaikkien vertailukuntien ja koko maan keskiarvon yläpuolella. Myös raittiiden loimaalaisnuorten osuus oli selvästi pienempi kuin vertailukunnissa. Huumeita kokeilleiden osuus on ollut lukiolaisilla lievässä nousussa vuodesta 2013 alkaen ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla puolestaan laskussa. Vuonna 2017 hieman useampi kuin joka kymmenes lukion 1. tai 2. vuoden opiskelija oli kokeillut laittomia huumeita. Ammatillisissa oppilaitoksissa 1. tai 2. vuotta opiskelevien joukossa huumekokeilut olivat hieman yleisempiä. Päivittäin tupakoivien loimaalaisnuorten osuus on ollut laskussa vuodesta 2013 alkaen. Päivittäinen tupakointi on yleisempää ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla kuin lukiolaisilla. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten aikuisten määrä pysyi vuoteen 2014 asti lähellä koko maan keskiarvoa. Vuonna 2016 loimaalaisista vuotiaista noin 13 % oli koulutuksen ulkopuolella mikä on viisi prosenttiyksikköä koko maan keskiarvon yläpuolella. Loimaalla työttömien nuorten määrä on kääntynyt lievään laskuun ollen vuonna 2016 noin 15 prosenttia, mikä on vähemmän kuin maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. Lastensuojelun jälkihuollossa olevia avohuollon tukitoimia saavia vuotiaita oli Loimaalla vuonna 2016 noin neljä prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä, mikä on hieman vähemmän kuin maakunnassa keskimäärin. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja 1,4 prosenttia, mikä vastaa maakunnan keskiarvoa. Työikäiset Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden määrä on kääntynyt laskuun vuodesta 2014 alkaen Loimaalla. Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus on pysynyt vuosina noin kymmenessä prosentissa, mikä on maakunnan ja koko maan keskiarvojen yläpuolella. Vertailukunnista Kauhavalla työkyvyttömyyseläkkeellä oleminen on yhtä yleistä kuin Loimaalla. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivien määrä laski vuotiailla voimakkaasti vuodesta 2014 vuoteen 2015, mutta on kääntynyt sen jälkeen lievään nousuun. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden työikäisten määrä on pysynyt hieman yli yhdessä prosentissa vuodesta 2014 vuoteen Osuus on pienempi kuin maakunnassa keskimäärin.

25 Vertailukunnista ainoastaan Liedossa toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden osuus on hieman pienempi kuin Loimaalla. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettujen työikäisten määrä on kasvanut lievästi koko tarkasteluajanjakson ajan Loimaalla. Vuonna 2016 hieman alle kahdeksan prosenttia vuotiaista ja hieman alle kaksi prosenttia vuotiaista oli erityiskorvausoikeuden piirissä diabeteksen vuoksi. Ikäihmiset Säännöllisen kotihoidon piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä kasvoi Loimaalla vuoteen 2015 asti ja on sen jälkeen kääntynyt lievään laskuun. Vuonna 2013 julkaistun ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaisena tavoitteena on, että prosenttia 75 vuotta täyttäneestä väestöstä olisi säännöllisen kotihoidon piirissä vuonna Vuonna 2016 noin 16 prosenttia loimaalaisista 75 vuotta täyttäneistä sai säännöllisesti kotihoitoa. Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneiden asiakasmäärä on kasvanut Loimaalla lievästi. Vuonna 2016 noin viisi prosenttia 75-vuotiaasta väestöstä oli omaishoidon tuen saajia. Tämä on samalla tasolla kuin vuonna 2012, mutta noin yksi prosenttiyksikkö korkeampi kuin vuonna Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen (2013) tavoitteena on, että 6-7 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä saa omaishoidon tukea. Tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä on kasvanut selvästi tarkastelujakson aikana. Vuonna 2016 yli kahdeksan prosenttia yli 75-vuotiaista loimaalaisista oli tehostetun palveluasumisen piirissä kun vuonna 2014 luku oli alle kuusi prosenttia. Laatusuosituksen (2013) tavoitteena on 6-7 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olleiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä on pienentynyt selvästi ollen vuonna 2016 enää 1,4 %. Tämä on selvästi maakunnan keskiarvon alapuolella. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tavoitteena on laskea luku noin 2-3 prosenttiin vuoteen 2017 mennessä. 3 Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä vaihtelee vuosittain, mutta pitkän aikavälin tarkastelussa Loimaalla on väestömääräänsä nähden keskimääräistä enemmän kodin ulkopuolisia sijoituksia. Ennaltaehkäisevään lastensuojeluun ja varhaiseen puuttumiseen tulee kiinnittää jatkossa erityistä huomiota. Nuorisotyöttömyys on viime vuosien aikana vähentynyt. Tammikuussa 2016 alle 25-v työttömiä oli 116, tammikuussa 2017 vastaava luku oli 94 ja tammikuussa 2018 yhteensä 82. Hyvästä kehityksestä huolimatta nuorisotyöttömyyden alentamisen ja syrjäytymisen ehkäisyn tulee olla toimintojen kehittämisen keskiössä. Huumekokeilujen kasvu on huolestuttavaa. Huumeiden käytön lisääntymisestä Loimaalla on havaintoja myös lastensuojelussa ja päihdepoliklinikalla. Lasten ja nuorten liikkumattomuus on lisääntynyt, mikä osaltaan näkyy myös vuodesta 2016 alkaen 5. ja 8.-luokkalaisille tehdyissä MOVE-mittauksissa. Tulokset ovat Loimaalla monilta osin valtakunnalliseen tasoon verrattuna heikot. Vapaa-ajan harrastusten lisäksi asiaan voidaan osaltaan vaikuttaa koulujen kerhotoiminnalla (liikunnalliset kerhot) ja koulupäivien toiminnallistamisella

26 (esim. Liikkuva koulu toiminta). Tutkimusten mukaan koulupäivän toiminnallistamisella on vaikutusta myös kouluviihtyvyyteen, mikä erityisesti yläkoululaisten kohdalla on laskenut viime vuosina ja on alle valtakunnallisen tason. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on merkittävä ja ylittää maan keskiarvon. Tähän tulee erityisesti kiinnittää huomiota opiskeluhuollon, oppilaanohjauksen ja etsivän nuorisotyön toiminnoissa. Vuoden 2017 alussa palkattiin yläkouluun uusi koulukuraattori ja toiselle asteelle koulupsykologi. Ikäihmisten palvelurakennetta on muokattu ja muokataan edelleen suositusten mukaisiksi. KomPassi-kehittämishankkeessa kehitetään kotihoitoa, omaishoitoa ja palveluohjausta.

27 OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU 4 Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan Loimaan linja strategian vuosille Loimaan linjan strategiset linjaukset ovat: 1 SUJUVAN ELÄMÄN KOTIKAUPUNKI 2 KASVUN PAIKKA YRITYKSILLE 3 KESKELLÄ KASVAVAA LOUNAIS-SUOMEA 4 YMPÄRISTÖ KESTÄVÄN KASVUN POHJANA 5 JYVÄLLÄ TULEVAISUUDESTA Loimaan linjaukset vuosille on esitetty hyvinvointisuunnitelman taulukoissa. Strategialinjauksille on määritelty keskeisimmät menestyksen edellytykset strategiset painopisteet keskeiset strategiset tavoitteet ja/tai toimenpiteet sekä palvelujen ja toiminnan arviointiin liittyvät seurannan mittarit. Valtuusto seuraa ja arvioi strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista vuosittain tilinpäätöksen ja toimintakertomusten yhteydessä. 5 Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Loimaan kaupungin palvelualoilla valmistellaan, toimeenpannaan ja kehitetään useita toimenpiteitä hyvinvoinnin edistämiseksi kaupungissa. Seuraavassa muutamia esimerkkejä: Hyvinvointivaliokunta: * Ankkuri-toiminta käynnistettiin Loimaan poliisiasemalla syksyllä 2017 * Venla-toimintaa pilotoitiin 2017 ja toimintaa jatketaan (neuvolan ja perhetyön yhteistyö varhaisessa ennalta ehkäisevässä toiminnassa) * Loimaa on mukana maakunnallisessa lapsi- ja perhepalveluiden kehittämishankkeessa (LAPE), jossa kehitetään esim. perhekeskustoimintaa * Loimaa on mukana maakunnallisessa ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa kehittävässä KomPassi-hankkeessa * Loimaa on lähdössä mukaan valinnanvapauslain mukaiseen Henkilökohtaisen budjetinkehittämishankkeeseen Sivistysvaliokunta: * Valtionavustus esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin (haku vuosittain) * Valtionavustuksen hakeminen koulun kerhotoiminnan kehittämiseen (haku vuosittain) * Valtionavustus lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan (haku vuosittain) * Valtionavustus etsivään nuorisotyöhön (haku vuosittain)

28 * Loimaan kaupunki on mukana Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi kärkihankkeessa. * Valtionavustus Liikkuva koulu toimintaan (haettu ) Elinympäristövaliokunta: * Loimaan kaupunki kuuluu Hinku-foorumiin, ja pyrkii sen ohjaamana vähentämään ilmastopäästöjään ja parantamaan energiatehokkuutta * Kaupunki on mukana Loimijoki-ryhmässä, jonka tavoitteita on mm. joen virkistyskäytön kehittäminen * Meneillään on useita liikuntapaikkarakentamishankkeita, esimerkiksi tekonurmikentän rakentaminen ja urheilukentän peruskorjaaminen

29 Hyvinvointisuunnitelma Strategia-linjaus 1: SUJUVAN ELÄMÄN KOTIKAUPUNKI / YHTEISÖLLISYYS, ASUKKAAT JA ASIAKKAAT Vetovoimainen palvelutarjonta, sujuvat ja vaikuttavat kuntapalvelut sekä hyvä asiakas-tyytyväisyys Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit 1.1. Sujuvat ja vaikuttavat palvelut Varautuminen väestön ikärakenteen muutokseen ja huoltosuhteen heikkenemiseen sekä palvelutarpeiden muutoksiin Asukkaiden omatoimisuus ja yhteisöllisyys Asukkaiden omatoimisuuden lisääminen osana palvelujen kysynnän kasvua. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen osana sote- ja maakuntauudistusta. Tyytyväiset asukkaat Asukkaat pitävät kaupungin tarjoamia palveluja tärkeinä ja ovat tyytyväisiä palvelujen saavutettavuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen. Palvelutarjontaa tukevat kaavoitusratkaisut ja toimenpiteet. Asukasmäärä Positiivinen muuttoliike. Liikunta- ja kulttuuripalvelut seudullisina vetovoimatekijöinä Asukkaiden omatoimisuus ja yhteisöllinen osallistuminen Ikääntyvän väestön omatoimista asumista tukevilla kaavoitus-, asumisja palveluratkaisuilla vähennetään julkisten palvelujen tarvetta. Innostamalla ja tukemalla yhdistysten ja järjestöjen kanssa asukkaita liikuntakulttuuri- ja muuhun paikalliseen harrastustoimintaan lisätään yhteisöllisyyttä ja vähennetään julkisten palvelujen tarvetta. Osallistava päätöksenteko Asukkaat luottavat kaupungin päätöksentekoon ja ovat tyytyväisiä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiinsa asuinympäristönsä ja palvelujen järjestämisessä. Asukkaiden toimeentulo ja työllisyys Asukas- ja asiakastyytyväisyysarviointi /- mittaukset Kaupallinen palvelutarjonta / alueellinen kilpailukyky vertailut Palvelutasovertailu / julkiset palvelut Asukasmäärän seuranta kuukausittain / Muuttoliikkeen seurantatiedot Asukas- ja asiakastyytyväisyysarviointi /- mittaukset Asiakastyytyväisyysarviointi /- mittaukset

30 1.3 Asukkaiden hyvinvoinnin ennakoiva edistäminen Hyvinvointipalvelujen tuloksellisuuden (tuottavuus, taloudellisuus, vaikuttavuus) parantaminen Ikäihmiset yhteisön voimavarana Turvallinen ympäristö Hyvä työllisyystilanne vähentää toimeentuloturvan tarvetta. Terveyden edistäminen ja kansansairauksien vähentäminen - Liikunta, painonhallinta sekä päihteiden käytön vähentäminen. Asukkaiden ikävakioidun sairastavuusindeksin alentaminen vuosien aikana. Lasten ja nuorten syrjäytymisen varhainen ja ennakoiva estäminen Lasten päivähoito, perusopetus sekä lasten ja nuorten harrastustoiminta. - Nuorison ohjaaminen peruskoulun jälkeen toisen asteen koulutukseen sekä jatko-opintoihin ja työelämään. Aktiivinen kolmas ikä Kotona asumisen tukeminen sekä tarkoituksenmukaiset hoito- ja hoivapalvelusijoitukset. Ikäihmisten omatoimisuutta tukevien harrastepalvelujen ja virkistystoiminnan järjestäminen yhteistyössä järjestöjen kanssa. Turvallinen asuin- ja kasvuympäristö Onnettomuuksien, tapaturmien, rikosten ja häiriöiden vähentäminen sekä turvallisuuden tunteen lisääminen. Valmiussuunnitelmien päivittäminen vuosina 2018 Asukkaiden ikävakioitu sairastavuusindeksi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ( /KV )) toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain hyvinvointikertomuksessa. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat % vastaavan ikäisistä Toimeentulotukea saaneet vuotiaat % vastaavan ikäisistä Nuorisotyöttömyys (määrä ja %- osuus) - Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-15 v. (määrä ja %- osuus). Lastensuojelun palvelujen piirissä olevat (määrä) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet % vastaavan ikäisistä Turvallisuussuunnitelman tavoitteiden seuranta ja arviointi.

31 2019 ja suunnitelmien mukainen varautuminen. Strategia-linjaus 2: KASVUN PAIKKA YRITYKSILLE / ELINVOIMA JA YRITYKSET Loimaa tarjoaa kilpailukykyisen, toimivan ja innostavan toimintaympäristön vireälle, monipuoliselle ja kasvuhakuiselle yritys- ja elinkeinotoiminnalle. Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit Varsinais-Suomen positiivisen Yritysmäärän seuranta rakennemuutoksen vuosittain. hyödyntäminen 2.1. Elinkeino- ja yritystoiminta Yritysten ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset Varautuminen yritys- ja elinkeinoelämän rakennemuutoksiin Kilpailuttamis- ja hankintamenettelyn avoimuus ja toimivuus 2.2. Kaavoitus Kaavoituksen sujuvuus ja kuntainfran toimivuus 2.3. Osaavan työvoiman tarjonta Toimivat yritysneuvonta- ja elinvoimapalvelut Paikallisten ja seudullisten verkostojen hyödyntäminen yritysten ja elinkeinojen kehittämisessä EU-ohjelmakauden hankerahoituksen hyödyntäminen yritysten ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Toimiva hankinta- ja kilpailuttamismenettely osana palvelujen uudistamista Palvelujen järjestämisessä ja hankinnassa otetaan huomioon paikalliset ja alueelliset yritys- ja elinkeinovaikutukset. Yritys- ja elinkeinotoimintaa sekä palvelutarjontaa tukevat ajantasaiset kaavoitusratkaisut. Yritysten kehitysnäkemysten seuranta ja arviointi vuosittain /seudulliset ja maakunnalliset vertailut. Elinkeino- ja yrityspalvelujen laatu- ja vaikuttavuusarviointi valtuustokausittain. Yritys- ja elinkeinovaikutusten arviointi osana keskeisten palvelujen päätöksenteko-, seuranta- ja arviointijärjestelmää. Kaavoitusohjelman päivittäminen sekä sen seuranta ja arviointi vuosittain kaavoituskatsauksessa. Alueiden kaavoitus ja tonttimäärän kehitys vuosittain Elinkeinoelämän ja yritysten Yritysten ja elinkeinoelämän tarpeiden painottaminen toisen työvoimatarpeen seuranta ja asteen koulutuksessa. arviointi.

32 Koulutetun työvoiman tarjonta ja osaavan työvoiman saanti on alueen yrityksille tärkeää kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Työperäisen maahanmuuton edistäminen osana osaavan työvoiman saantia. Työvoiman määrän seuranta ja arviointi. Työllisyystilanteen seuranta ja arviointi kuukausittain. Työperäisen muuttoliikkeen seurantatiedot. Strategia-linjaus 3: KESKELLÄ KASVAVAA LOUNAIS-SUOMEA / LIIKENNE, ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE Aluerakenteeltaan tasapainoinen kunta, jonka infrastruktuuri tukee kasvun mahdollisuuksia sekä kunnallisteknistä ja ekologista tehokkuutta. Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit Valtatie 9 ja Turku-Loimaa- Tampere rautatie valtakunnallisessa liikenneverkostossa Vt 9 liikenneturvallisuushankkeet välillä Turku Loimaa Vt 9 keskeisenä poikittaisyhteytenä maakunnallisissa ja valtakunnallisissa liikennepoliittisissa ohjelmissa 3.1. Liikenneyhteydet Toimivat liikenneyhteydet Turku-Loimaa-Tampere - rautatien henkilöliikenteen turvaaminen ja yhteyksien parantaminen. Seudullisen joukkoliikenteen turvaaminen ja sisäisen asiointiliikenteen toimivuus Seudullisen joukkoliikennesuunnitelman (Loimaan seutukunnan joukkoliikenne-suunnitelma 2012) tavoitteet ja toimenpiteet - Sisäinen joukko-/ asiointiliikenne järjestetään pääsääntöisesti kutsupohjaisena tilausliikenteenä. Kaupungin omaan palvelutarjontaan liittyvien asiointi- ja Maakunnallisten ja valtakunnallisten liikennehankkeiden seuranta ja arviointi / Loimaan kannalta keskeiset toimenpiteet Seudullisen joukkoliikennesuunnitelman seuranta ja arviointi (vuosittain / valtuustokausittain) Asiointiliikenteen tarpeiden ja saavutettavuuden seuranta ja arviointi / asiakaskyselyt

33 3.2. Kaavoitus ja vesihuolto Toimiva infrastruktuuri ja suunnitelmallinen maankäyttö 3.3 Seudullinen vetovoima Varautuminen valtakunnallisen alueellisen ja paikallisen rakennemuutoksen jatkumiseen kuljetuspalvelujen koordinointi Toimivat tietoliikenneyhteydet Asumista ja palvelutarjontaa tukevat kaavoitusratkaisut ja tarpeiden mukainen tonttitarjonta. Keskeisten alueiden oikeusvaikutteisen osayleiskaavan täytäntöönpano vuosina Uudet asemakaavat / Asemakaavojen päivittäminen vuosittain kaavoitusohjelman mukaisesti. Vesi- ja viemäröinti / Vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaiset linjaukset ja toimenpiteet. Kaupunkikeskusta seudullisena asumis-, asiointi- ja työpaikkakeskittymänä Kaupunkikeskusta keskeiset palvelut tarjoavana asiointija asumiskeskittymänä Kaupunkikeskustan viihtyisyyden ja yleisilmeen kohentaminen/ Keskeisten katu- ja yleisten alueiden kunnossapito. Kaupunkikeskustan viihtyisyyttä ja yleisilmettä parannetaan sovittamalla uudisrakentaminen olemassa olevaan kaupunkikuvaan. Kärkiyritysten ohjaaminen 9-tien varren yritysalueille. Raakamaan hankinta keskeisten alueiden osayleiskaavassa osoitetuilta asuin- ja työpaikka-alueilta. Taajamat alueellisina asumis- ja palvelupaikkoina Kaavoitusohjelman päivittäminen sekä sen seuranta ja arviointi vuosittain kaavoituskatsauksessa. Alueiden kaavoitus ja tonttimäärän kehitys vuosittain. Kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston kattavuus: - Veden jakelu kattaa 99 % asukkaista - Jätevesiviemäröinti kattaa 50 % asukkaista Kaupallisten ja julkisten palvelujen palvelutasovertailut Kaupunkikuvan (viihtyisyys, houkuttelevuus, yleisilme) arviointi osana kaavoitusja rakennuslupamenettelyä / asiakastyytyväisyyskyselyä. Yritysten määrän ja alueellisen sijoittumisen seuranta Kaupungin omistuksessa olevien maa-alueiden ja tonttien seurantatiedot Alueiden kaavoitus ja tonttimäärän kehitys vuosittain

34 Kaupunkikeskustan ja Hirvikosken taajamarakenteen tiivistäminen yhtenäiseksi palvelualueeksi. Asutuksen ohjaaminen ensisijaisesti olemassa oleviin taajamiin, pääliikenneväylien, vesi- ja viemäriverkoston sekä olemassa olevien palvelujen yhteyteen. Yritysten ohjaaminen vaihtoehtoisesti Hirvikosken, Alastaron ja Mellilän taajamien yritysalueille sekä kantatie 41:n hyödyntäminen yritysten sijoittumisalueena. Taajamien keskeisten katuja yleisten alueiden kunnossapito. Kylien vahvuudet käytössä ja hajaasutusalueet palveluiden piirissä Kyläyhdistysten ja kylien neuvottelukunnan toiminta Haja-asutusalueiden vesihuollon edistäminen tukemalla alueellisten jätevesiosuuskuntien perustamista Haja-asutusalueiden tieverkon kunnossapito / yksityisteiden kunnossapitoja peruskorjausavustukset. Haja-asutusalueilla turvataan riittävät palvelut. Katu- ja tieverkoston hoitoja kunnossapitoluokitus / seuranta ja arviointi vuosittain Toiminta-avustusten määrän ja vaikuttavuuden seuranta ja arviointi vuosittain. Kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston kattavuus: Katu- ja tieverkoston hoitoja kunnossapitoluokitus / Yksityisteiden kunnossapito- ja peruskorjausavustusten määrän ja vaikuttavuuden seuranta ja arviointi vuosittain. Strategia-linjaus 4: YMPÄRISTÖ KESTÄVÄN KASVUN POHJANA / YMPÄRISTÖ JA ENERGIA Aluerakenteeltaan tasapainoinen kunta, jonka infrastruktuuri tukee kasvun mahdollisuuksia sekä kunnallisteknistä ja ekologista tehokkuutta. Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit 4.1. Ympäristö-, ilmasto- ja energiaratkaisut kestävän kasvun vahvistajina Ympäristö-, ilmasto- ja energia Ympäristö-, ilmasto- ja energianäkökulmat otetaan kattavasti huomioon kaupungin omassa toiminnassa Ympäristö-, ilmasto- ja energiaratkaisujen vaikutusten seuranta ja arviointi.

35 4.2. Ympäristö-, ilmasto- ja energiaratkaisut yritysten kasvun ja kilpailukyvyn vahvistajina. Energiatarjonnan kilpailukykyisyys Kunnallistekniikan toimivuus ja kilpailukyky 4.3. Liikenteen ympäristövaikutukset Jätehuolto osana energia- ja ympäristöratkaisuja Ympäristö-, ilmasto- ja energianäkökulmat otetaan kattavasti huomioon yritys- ja elinkeinotoiminnassa Alueellinen kaukolämpö kilpailukykyisenä ja ympäristöystävällisenä yritysten ja asuinalueiden energiavaihtoehtona Seudullisella joukkoliikenteellä ja sisäisellä asiointiliikenteellä vähennetään liikenteen haitallisia ympäristövaikutuksia Seudullisen joukkoliikennesuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet Haja-asustusalueiden koordinoidulla asiointiliikenteellä sekä kaupungin omaan palvelutarjontaan liittyvien asiointi- ja kuljetuspalvelujen koordinoinnilla vähennetään liikenteen haitallisia ympäristövaikutuksia. Turku-Loimaa-Tampere rautatien henkilöliikenteen turvaaminen ja yhteyksien parantaminen. Strategia-linjaus 5: JYVÄLLÄ TULEVAISUUDESTA / TALOUS, ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ Tasapainoinen talous sekä oikein mitoitettu, osaava ja työssään viihtyvä henkilöstö tuloksellisen organisaation ja sujuvien palveluprosessien perustana. Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Arviointimittarit Loimaa on omaan työssäkäyntialueeseensa tukeutuvana, toiminnallisesti eheänä ja laajasta palvelukokonaisuudesta vastuun Palvelutasovertailu / kantavana seutukaupunkina vahvistuva julkiset palvelut seudun asiointi- ja palvelukeskus Palvelujen uudistaminen ja muutoksen hallinta osana sote- ja maakuntauudistusta Palvelujen uudistaminen ja muutoksen hallinta osana omaa rakennemuutosta sekä osana sote- ja maakuntauudistusta Seudullinen yhteistyö osana sote- ja maakuntauudistusta Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet /lähidemokratia turvaaminen Kaupallinen palvelutarjonta / alueellinen kilpailukyky vertailut

36 Varautuminen väestön ikärakenteen muutokseen ja huoltosuhteen heikkenemiseen sekä palvelutarpeiden muutoksiin. Valmistautuminen sote- ja maakuntauudistukseen (palvelut, talous, tukipalvelut, henkilöstö, kiinteistöt/toimitilat). Palveluja ja palveluprosesseja uudistetaan suunnitelmallisesti toimialakohtaisten palvelusstrategioiden pohjalta sekä talousja toimintasuunnitelmassa vuosittain esitettävien linjausten mukaisesti. Palveluprosesseja uudistetaan vaikuttavuusarviointia ja kustannustietoisuutta parantamalla ja vaihtoehtoja vertailemalla sekä ennaltaehkäisevyyttä, poikkihallinnollisuutta ja moniammatillisuutta painottaen. Keskittämistä edellyttävien palvelujen saavutettavuus turvataan sähköisiä palveluja ja asiointiliikennettä parantamalla. Paikalliset yritys- ja elinkeinovaikutukset otetaan huomioon palvelujen kilpailuttamis- ja hankintamenettelyssä. Vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arviointi vuosittain osana talousarviota ja toimintakertomusta Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuloksellisuus Hyvinvointipalvelujen tuloksellisuuden (tuottavuuden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden) parantaminen. Asukkaiden omatoimisuuden lisääminen osana palvelujen kysynnän kasvua Sujuva päätöksenteko ja vireä viestintä osana Hyvinvointipoliittiset toimenpiteet: Terveyden edistäminen ja kansansairauksien vähentäminen / liikunta, painonhallinta sekä päihteiden käytön vähentämiseen Lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen / varhainen puuttuminen sekä turvallinen ja osallistava ympäristö Aktiivinen kolmas ikä / kotona asumisen tukeminen sekä tarkoituksenmukaiset hoito- ja hoivapalvelusijoitukset Sote- ja maakuntauudistus Edunvalvonta ja vaikuttaminen Varsinais- Suomen sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun ja toteutukseen. Valtuusto asettaa strategiset tavoitteet valtuustokausittain ja tarkentaa niitä tarvittaessa valtuustokauden aikana. Keskeisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ikävakioitu vaikuttavuus- ja kustannusvertailu vuosittain Huoltosuhteen seuranta vuosittain Hyvinvointikertomuksen seuranta ja arviointitiedot Strategisten tavoitteiden seuranta ja arviointi

37 kuntakonsernin tuloksellista Talous- ja toimintatietojen johtamista hyödyntäminen toiminnan ja palvelujen Toimiva poikkihallinnollinen ohjauksessa ja päätöksenteossa. sekä kaupungin ja Sisäisen valvonnan järjestäminen osana sidosryhmien välinen johtamista/ Kaupungin ja konsernin yhteistyö. sisäisiä menettely- ja toimintatapoja parantamalla varmistetaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Kuntakonsernin toiminnallinen, omistuksellinen ja taloudellinen ohjaus / Ajantasainen konserni- ja omistusohjeistus ja ohjaus. Markkinointi- ja viestintäsuunnitelman päivittäminen vuosittain / toimenpiteet Sosiaalisen median hyödyntäminen viestinnässä ja markkinoinnissa Osaava, oikein mitoitettu ja motivoitunut henkilöstö Osaavan työvoima ja vetovoimainen työnantajapolitiikka 5.5. Tasapainoinen talous ja riskien hallinta Varautuminen julkisen talouden kestävyysvajeen syvenemiseen sekä kunnallistalouden kasvaviin rahoitusongelmiin Työn tuottavuutta ja henkilöstökustannusten hallintaa parannetaan toimintaa ja palveluja yhdessä henkilöstön kanssa uudistamalla sekä työhyvinvointiin ja sairauspoissaolojen vähentämiseen panostamalla. Henkilöstömäärä sopeutetaan uudistettavien palvelurakenteiden /- tuotannon mukaiseksi. Henkilöstöpolitiikan mukaiset tavoitteet ja toimenpiteet - Henkilöstösuunnitelman/-ohjelman mukaiset johtamis-, perehdyttämis-, henkilöstösuunnittelu- ja palkitsemisjärjestelmät sekä työkyky- ja työhyvinvointi vuosittain toimintakertomuksessa. Seuranta ja säännöllinen raportointi (kuukausiraportit, osavuosikatsaukset, tilinpäätös) Sisäisen valvonnan avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Konserni- ja omistusohjauksen toimivuuden seuranta ja arviointi vuosittain. Markkinointitoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi vuosittain Henkilöstötilinpäätöksen seuranta- ja arviointitiedot Henkilöstökustannusten ja työn tuottavuuden seuranta ja arviointi Henkilöstö osaamistasovertailu / seuranta ja arviointi Henkilöstön työhyvinvointikyselyt Taloustavoitteet: Palvelukustannusten hallitseminen 1. Tulos on vuosittain Oman palvelutuotannon kustannus- ja vertailutiedon jatkuva parantaminen positiivinen ja vuosikate vähintään poistojen suuruinen Palvelujen ja toiminnan raportointi ja 2.1. Lainamäärä on enintään 20 % koko maan vaikuttavuuden/tuloksellisuuden keskimääräistä suurempi arviointi 2.2. Vakavaraisuus; Tilinpäätöstiedon kattavampi hyödyntäminen toiminnan ja palvelujen ohjauksessa ja päätöksenteossa. omavaraisuusaste on yli 50 % 2.3. Suhteellinen velkaantuneisuus on alle 50 %

38 Toimitilamitoitukset / toimitilojen tehokos käyttö ja tarpeettomista toimitiloista ja kiinteistöistä luopuminen. Tase on ylijäämäinen Tuloveroprosentti on enintään 2,00 %-yksikköä valtakunnan keskiarvoa suurempi Palvelujen tuloksellisuuden (tuottavuuden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden) parantaminen. Talous- ja toimintasuunnittelun vahvistaminen talouden tasapainon, tulorahoituksen riittävyyden, investointitarpeiden sekä velkaantumisen ennakointia parantamalla. Palvelujen kustannuksia seurataan ja arvioidaan vuosittain talousarviossa esitettävillä kustannusmittareilla. Tavoitteena on tuloksellisuuden parantaminen sekä sijoittuminen kuntaryhmävertailussa keskiarvon paremmalle puolelle. Ajantasainen riskienhallintajärjestelmä Palveluihin ja toimintaan liittyvien Seuranta osana kuukausi- ja olennaisimpien riskien kartoittaminen ja vuosiraportointia. hallinta.