KEMIÖNSAAREN KESKUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS

Transkriptio

1 KEMIÖNSAAREN KESKUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS

2 KEMIÖNSAAREN KESKUSKOULUN HENKILÖKUNTA Rehtori puh gsm Rintanen Ari yh, ue Vararehtori puh Luomala Risto 4. luokan luokanopettaja mu Opettajat puh Isojärvi Kati ma, fy, ke, atk Kaivola Lea 5. luokan luokanopettaja Karrento-Gers Linda ko Kurki Elina 2. luokan luokanopettaja ts Kurki Seija en, ru 8. luokan luokanvalvoja Norrbacka Britt-Mari sa Nylund Tom en, ru Rautio Marja 1. luokan luokanopettaja ku Routama Kaisa ai, hi, ilm. 7. luokan luokanvalvoja Salminen Katja bg, tt, opo, ihyv. oppilaanohj., 9. lk:n valvoja Sjölund Erica li Sjöblom Thomas tn Vähätalo Johanna 3. luokan luokanopettaja Vähätalo Pentti ai, ma, mu, li, ku, tn Zweygberg Raija 6. luokan luokanopettaja li Erityisopetus puh (Tammero) puh (Jänkälä) Jänkälä Päivi erityisopettaja tietotupa 2 Tammero Tarja erityisopettaja tietotupa 1 Koulunkäyntiavustajat puh Arfman Päivi Latva-Äijö Pirkko Mietola Liisa Kanslia puh Sjöholm Stig kanslisti Kemiönsaaren keskuskoulun katuosoite on Koulutie 4, Kemiö Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@kimitoon.fi

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS 4 3. JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA NIIDEN LAADINTA Sääntöjen laadinta, päivitys ja tiedottaminen Järjestyssäännöt 6 4. KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI Yleiset periaatteet Käyttäytymisen arvioinnin osa-alueet Käyttäytymisen arvioinnin kriteerit SÄHKÖINEN WILMA -OHJELMA OPPILASHUOLTO POISSAOLOKÄYTÄNNÖT MYÖHÄSTELEMINEN, LUVATON JA LUVALLINEN POISTUMINEN KOULUALUEELTA OPPILAAN MUKANA TULEVAN VIERAILIJAN VIERAILULUPA KOULUKIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN KIVA KOULUSSA Kiusaamisen vastainen toimintasuunnitelma Mitä on kiusaaminen? Miten KiVa Koulussa kiusaamiseen puututaan? VÄKIVALTATILANTEISIIN VARAUTUMINEN JA NIIDEN SEL- VITTELY, VÄKIVALLAN UHKA JA AGGRESSIIVISUUDEN KOHTAAMINEN ILKIVALTA JA NÄPISTELY Ilkivaltaan suhtautuminen Näpistelyyn suhtautuminen KASVATUSKESKUSTELU JA RANGAISTUSKÄYTÄNNÖT Rangaistuskäytännöt Kasvatuskeskustelu Jälki-istunto Kirjallinen varoitus Sovittelu, lisätyö, puuttuminen ja puhuttelu LAISKANLÄKSY 22 LIITTEET: Kasvatuskeskustelulomake Jälki-istuntolomake Anomus koulutyöstä vapauttamisesta Lähete laiskanläksyyn

4 3 KEMIÖNSAAREN KESKUSKOULU 1. JOHDANTO Uusi alkava lukuvuosi tuo mukanaan joitain arjen sujumiseen liittyviä muutoksia. Kaksoistunteja on lukujärjestyksessä entistä enemmän. Esimerkiksi koulupäivät alkavat miltei pääsääntöisesti kaksoistunnein, joita seuraavat pitkät, puolituntia kestävät välitunnit. Yläkoulussa on entistä useampi oppiaine jaksotettu. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jossakin jaksossa tiettyä oppiainetta voi olla kuusikin tuntia viikossa ja jossain toisessa jaksossa ei ollenkaan. Lisäksi sisällä vietettävien välituntien määrä yläkoulun oppilaiden toivomuksesta lisääntyy. Uuden lukuvuoden tärkein painopisteemme on työrauhan turvaaminen. Jokaisella oppilaalla on oikeus saada oppia ja käydä koulua kenenkään toisen häiritsemättä. Sama oikeus saada tehdä työnsä ilman häiriötekijöitä - on jokaisella opettajalla ja koulunkäyntiavustajalla. On siis jokaisen kouluyhteisöömme kuuluvan, mutta ennen kaikkea oppilaiden etu, että koulutyö sujuu rauhallisesti ja toinen toisemme oppimista ja työntekoa kunnioittaen. Olemme koonneet tähän kasvatusohjeistoon koulunpidon kannalta kaiken oleellisen: vastikään uudistetun arvopohjamme ja toiminta-ajatuksemme, pelisääntömme ja käytäntömme sekä tapamme toimia mitä erilaisimmissa tilanteissa. Kasvatusohjeiston avulla toteutamme perustehtäväämme, kasvatusta ja opetusta ja samalla rakennamme yhteisestä koulustamme oppilaillemme turvallisen ja mielekkään oppimisympäristön. Toivotan oppilaillemme uuden oppimisen ja oivaltamisen riemua ja kaikin puolin mielekästä lukuvuotta sekä oppilaittemme huoltajille koteihin voimia vaativan vanhemmuuden tehtävän hoitamiseen. Henkilökunnalle toivotan hyvää työntäyteistä lukuvuotta, työniloa ja jaksamista. R e h t o r i

5 4 2. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Arvopohjamme keskiössä on laadukas ja viihtyisä koulu, johon pääsemme työntekemistä kunnioittaen, myönteisyyttä ja suvaitsevaisuutta viljellen sekä yhteisötaitoja käyttäen. Työntekeminen Työntekemisen merkityksen ymmärtäminen: oman ja muiden työn arvostaminen, vastuu omasta työntekemisestä ja oppimisesta. - oppilaan vastuulla: haluat oppia ja tehdä oppimisen eteen työtä, osaat iloita onnistumisista ja ymmärrät epäonnistumisten merkityksen, haluat nähdä muiden tekemän työn arvokkuuden, haluat oppia ottamaan vuosi vuodelta omasta oppimisestasi ja koulunkäynnistäsi enemmän vastuuta - huoltajan vastuulla: kannustat ja vaadit lastasi työntekoon, näytät hyvää esimerkkiä, annat palautetta tehdystä työstä, olet kiinnostunut lapsesi koulunkäynnistä ja valvot, että koulunkäynti sujuu, osallistut vanhempainvartteihin ja iltoihin ja pidät säännöllisesti osaltasi yhteyttä kouluun, annat vuosi vuodelta yhä enemmän ja enemmän lapselleen vastuuta, luotat hänen selviytymiseensä, tuet koulua ja koulun työn päämääriä, - koulun vastuulla: motivoimme, kannustamme, vaadimme, valvomme, annamme palautetta, Oma-aloitteisuus ja itseohjautuvuus Kriittisyys: oman toiminnan kriittinen arviointi, oikeudenmukaisuuden ja kohtuuden huomioiminen tilanteiden vaatimalla tavalla, syy-seuraus suhteiden välitön esille tuominen, oppilaiden kuuntelemisen tehostaminen - oppilaan vastuulla: haluat oppia arvioimaan omaa toimintaasi, siedät kritiikkiä, haluat kuunnella toisia, olet reilu kaveri - huoltajan vastuulla: opetat ja kannustat lastasi arvioimaan omaa toimintaansa, puutut mahdollisimman nopea ei-toivottuun käyttäytymiseen ja annat palautetta - koulun vastuulla: olemme alttiita ja valmiita arvioimaan omaa toimintamme niin kouluna kuin yksilöinäkin (reflektointi), sitoudumme mahdollisimman oikeudenmukaiseen kohteluun, kuuntelemme entistä enemmän, mitä oppilaalla on sanottavanaan, puutumme ja annamme palautetta mahdollisimman nopeasti Suvaitsevaisuus Erilaisuuden näkeminen rikkautena Empatia eli kyky tuntea myötätuntoa toista ihmistä kohtaan Tasa-arvo; samojen mahdollisuuksien antaminen sukupuolesta huolimatta Yksilön ainutlaatuisuuden ymmärtäminen

6 - oppilaan vastuulla: opit ymmärtämään ja hyväksymään, että jokainen on ainutlaatuinen ja erilainen sekä tasa-arvoinen kaikkien kanssa, opettelet miettimään, miltä toisesta tuntuu - huoltajan vastuulla: näytät mallia, miten aikuinen toimii tasaarvoa edistäen ja erilaisuutta hyväksyen suvaitsevaisella elämänasenteella - koulun vastuulla: puutumme viipymättä erilaisuutta suvaitsemattomaan käyttäytymiseen, koulussa toimivina aikuisina ymmärrämme olevamme esimerkkeinä erilaisuuden hyväksymisessä ja tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden edistämisessä, pidämme aihepiiriä käsitteleviä oppitunteja ja teemapäiviä Myönteisyys Turvallinen, positiivinen ja kannustava ilmapiiri Jokainen on jossain hyvä Elämänmyönteisyys Tulevaisuudenusko Kodin ja vanhempien rooli koulun tukijana - oppilaan vastuulla: suhtaudut uuden oppimiseen myönteisesti, ymmärrät opiskelevasi elämääsi, ei koulua varten, näet tulevaisuuden mahdollisuutena, jonka eteen olet valmis tekemään työtä, uskot omiin kykyihisi, opettelet antamaan myönteistä palautetta - huoltajan vastuulla: tuet koulun tehtävää, näet koulun ja oppimisen myönteisenä asiana, vahvistat lapsesi itsetuntoa, pidät yllä vahvaa tulevaisuudenuskoa, opettelet antamaan myönteistä palautetta - koulun vastuulla: puutumme välittömästi niihin tilanteisiin, jossa koulu ei ole turvallinen paikka, koulun aikuisina luomme osaltamme yhteisöön kannustavan ilmapiirin, joka antaa tilaa myös virheille ja epäonnistumisille ja niistä oppimiselle, opettelemme antamaan myönteistä palautetta Yhteisötaidot Kouluyhteisössä toimimisen taidot Oikean ja väärän ymmärtäminen Yksilö yhteisön, kotikunnan ja yhteiskunnan jäsenenä Sääntöjen merkityksen ymmärtäminen ja niiden noudattaminen Lapsen ja aikuisen velvollisuuksien erottaminen toisistaan, vanhemmuuden vastuun ottaminen Yhteisöllisyys - oppilaan vastuulla: haluat ottaa omassa toiminnassasi muut huomioon, näet, että sääntöjen noudattaminen palvelee sekä yksilöitä eli sinua ja minua että koko yhteisöä - huoltajan vastuulla: olet aikuinen ja kannat vanhemmuuden vastuuta, muistat, että kasvatusvastuu lapsesta on vanhemmilla, 5

7 6 vaadit lapseltasi ikäkauteen sopivaa vastuunkantoa, tuet lastasi toimimaan koko luokkayhteisönsä hyvinvoinnin parhaaksi - koulun vastuulla: käymme sääntöjä ja niiden tarkoitusta yhdessä läpi, valvomme sääntöjen noudattamista ja puutumme sääntöjen vastaiseen toimintaan, opetamme oppilaitamme olemaan aloitteellisia sääntöjen muuttamiseksi, tuemme koteja ja huoltajia vanhemmuuden tehtävän hoitamisessa, teemme kotien ja huoltajien kanssa yhteistyötä ja harjoitamme säännöllistä yhteydenpitoa. 3. JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA NIIDEN LAADINTA 3.1. SÄÄNTÖJEN LAADINTA, PÄIVITYS JA TIEDOTTAMINEN Koulun kasvatusohjeistuskäytännöt sekä järjestyssäännöt käydään säännöllisesti läpi henkilökuntakokouksissa sekä lukuvuoden alussa oppilaskunnan hallituksen kanssa. Tarpeen mukaan ohjeistus ja säännöt päivitetään. Lukuvuoden alussa ja tarvittaessa myös lukuvuoden aikana luokanopettajat ja luokanvalvojat käsittelevät luokissaan kasvatusohjeistuksen ja järjestyssäännöt. Lisäksi lukuvuoden alussa ohjeistus lähetetään huoltajien luettavaksi. Ohjeistuksesta ja säännöistä keskustellaan lisäksi vanhempainilloissa ja varteissa JÄRJESTYSSÄÄNNÖT KOULUPÄIVÄN AIKATAULU Keskuskoulussa koulupäivät rytmittyvät seuraavan aikataulun mukaan: aamunavaus ja 2. oppitunti välitunti oppitunti ruokailu ja välitunti oppitunti välitunti oppitunti välitunti oppitunti

8 7 Ruokailemaan luokat menevät porrastetusti. Koulupäivät päättyvät luokka-asteittain seuraavasti: 1. ja 2. lk:t 3. ja 4. lk:t 5. ja 6. lk:t yläkoulu ma ti ke to pe Koulupäivän, koulumatkojen sekä koulun järjestämillä retkillä oppilaat ovat vakuutettuja. Teräaseet tai vastaavat välineet sekä tulentekovälineet eivät kuulu kouluun. Teräaseiden hallussapidosta koulussa ilmoitetaan poliisille. Kouluaikana ei saa tupakoida. Tupakkalain mukaan alle 18-vuotiaalla ei saa olla hallussaan tupakkatuotteita. Päihteiden hallussapito ja/tai käyttö on koulussa ehdottomasti kielletty. Jos oppilaan epäillään olevan päihtynyt, toimitetaan hänet kouluterveydenhoitajalle tai terveyskeskukseen. Kaikkinainen kiusaaminen niin henkinen kuin ruumiillinenkin sekä väkivalta on koulussa ehdottomasti kielletty. Hyvään käytökseen kuuluu tervehtiminen: oppilas tervehtii koulun henkilökuntaa oma-aloitteisesti. OPPITUNNIT Oppitunnille saavutaan ajoissa opiskeluvälineet mukana. Oppilas myöhästyy, jos hän ei ole luokassa silloin, kun opettaja aloittaa oppitunnin. Oppitunnin alussa rauhoitutaan, noustaan seisomaan, tervehditään ja istuudutaan, kun opettaja on antanut luvan. Jos luokkaan tulee vieraita, noustaan seisomaan. WC-käynnit hoidetaan välituntisin, ei oppitunneilla. Annetut kotitehtävät tehdään ja läksyt luetaan säännöllisesti ja huolellisesti. Jokaisella oppilaalla on oikeus oppia turvallisessa ja rauhallisessa luokassa. Koulussa käytetään asiallista ja kohteliasta kieltä, ei kiroilla. Luvaton poissaolo, lunttaaminen ja muu vilpillinen käytös on ehdottomasti kielletty. Myös kännykänkäyttö oppituntien aikana on kielletty. Kännykät ym. laitteet ovat koulussa oppilaan omalla vastuulla.

9 8 Purukumia tai muita makeisia ei saa syödä oppitunneilla. Juomien (esim. energiajuomien) ja makeisten tuominen kouluun ilman lupaa on kielletty. Rahan ja arvoesineiden tuomista kouluun tulisi välttää. Koulu ei korvaa menetettyä rahaa tai tavaraa. VÄLITUNNIT Välitunnille siirrytään oppituntien päätyttyä viivyttelemättä. Alakoululaiset viettävät välitunnit ulkona. Yläkoululaiset saavat olla viettää sisällä toisen kerroksen käytävällä aamun pitkän välitunnin jälkimmäisen puolikkaan ( ), ruokavälitunnin sekä iltapäivän viimeisen välitunnin ( ). Oleskeleminen välituntisin turhaan WC-tiloissa tai niiden välittömässä läheisyydessä on kielletty. Välituntialue on koulun piha-alue. Ovien edusta on jätettävä vapaaksi, koska kulkemisen on oltava esteetöntä. Yläkoululaiset voivat viettää iltapäivän viimeisen välitunnin ( ) ns. välipihalla (yhteisvälitunti ruotsinkielisen yläkoulun kanssa).välituntialueelta saa poistua vain opettajan luvalla. Välitunnille on pukeuduttava sään mukaisesti. Jos pakkasta on yli 15 astetta, oppilaat saavat olla välitunnit sisällä. Päällystakit jätetään naulakkoon ja ulkokengät siististi tuulikaappiin. Takin taskuun ei tule jättää tavaroita. Urheiluvälineet säilytetään naulakoissa tai tuulikaapissa. Polkupyörät pidetään niille varatuissa paikoissa. Polkupyöräilijän tulee käyttää kypärää koulumatkoillaan. Polkupyöräkatoksessa ei oleskella välituntisin. Lumipallojen heittäminen on ehdottomasti kielletty. Lumipalloja ei myöskään heitellä koulukyytien odotusalueella. Koulukyytiä odotellaan kevyenliikenteenväylän tuntumassa. Skeittailu kouluaikana on kielletty. Jos koulupäivän jälkeen oppilas tarvitsee skeittilautaa, sitä säilytetään tuulikaapissa. RUOKAILU Alakerrassa sijaitsevien luokkien oppilaat siirtyvät ruokailuun opettajan johdolla alakautta, yläkerrassa sijaitsevien alakoulun luokkien oppilaat sekä yläkoululaiset pitkin yläkerran käytävää. Ruokalaan kulkeminen ei saa aihe-

10 9 uttaa häiriötä naapurikoulun oppitunneilla oleville oppilaille. Ulkovaatteissa ja kengät jalassa ei ruokalaan mennä. Ruokalassa istutaan luokanopettajan ja valvojan osoittamissa paikoissa noudattaen hyviä pöytätapoja ja antaen muille oppilaille ruokarauha. Turhaa liikkumista ja hälinää vältetään. Ruokaa otetaan lautaselle vain sen verran kuin arvioi jaksavansa syödä noudattaen keittiöhenkilökunnan ohjeita mm. määrien suhteen (esimerkiksi montako lihapyörykkää/oppilas). Kun palautetaan käytetyt astiat, roskat yms., ne laitetaan oikeille paikoille esimerkiksi kierrätykseen ne, jotka siihen soveltuvat. Yläkoululaiset saavat poistua ruokailusta aikaisintaan klo ja alakoululaiset klo Keittiöhenkilökuntaa kiitetään ruoasta. KOULUN TILAT JA YMPÄRISTÖ Koulualue pidetään siistinä. Koulurakennuksen ja irtaimiston rikkomisesta seuraa vahingonkorvausvelvollisuus. Kasvien ja seinille ripustettavien oppilastöiden annetaan olla rauhassa. Koulun alueella ei kunnan kiinteistötoimen ohjeiden mukaan saa oleskella kouluajan ulkopuolella (eli iltaisin, viikonloppuisin eikä loma-aikoina).

11 10 4. KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI 4.1. YLEISET PERIAATTEET Käyttäytyminen arvioidaan vuosiluokilla sanallisesti ja vuosiluokilla numeroin. Numeroarviointia voidaan täydentää vuosiluokilla sanallisesti. Käyttäytymisen arviointi on jatkuvaa, monipuolisiin kriteereihin perustuvaa. Käyttäytymisen arvioinnilla pyritään kuvaamaan oppilaan toimintaa kouluyhteisössä ja hänen suhtautumistaan lähiympäristöönsä, koulun henkilökuntaan ja oppilastovereihin. Arvioinnin lähtökohta on arvosana hyvä 8. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki häntä opettavat opettajat. Yhtenäiskoulussa oppilaille saattaa tulla useitakin opettajia, joiden opetustuntimäärät ovat hyvin erisuuruisia. Opettajan arvioidessa oppijaa yhden opetusviikkotunnin perusteella on tilanne erilainen kuin silloin, jos opettajalla on oppilaalle esim. viisi viikkotuntia. Siksi käytämme alakoulussa arviointikerroinjärjestelmää, jossa oman luokanopettajan arviointia painotetaan luvulla 3. Yläkoulussa oppilaan käyttäytymisen arvosana muodostuu oppilasta opettavien opettajien antaman arvioinnin ja yhteisen pohdinnan lopputuloksena. Käyttäytyminen arvioidaan todistuksiin kaksi kertaa lukuvuodessa KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINNIN OSA-ALUEET Ihmissuhdetaidot: puheen sävy, toisten huomioiminen, kiusaaminen, riitojen sovittelu, itsehillintä, erilaisuuden hyväksyminen, empatiakyky, ystävällisyys, toisten arvostaminen, kohteliaisuus, kättely, ohjeiden noudattaminen, kyky erottaa puhetapa aikuisten ja ikätovereiden välillä Työskentely: työrauhan antaminen muille, oman vuoron odottaminen, auttaminen ja neuvominen, toisten ja oman työn arvostaminen, kuunteleminen, kyky pyytää apua Ympäristökäyttäytyminen: tavaroista huolehtiminen, jälkien siivoaminen, omaisuuden kunnioittaminen, roskaaminen, ilkivallasta ilmoittaminen, kaiken elämän kunnioittaminen, jokamiehen oikeuksien tunteminen, omien tekojen ja valintojen merkityksen ymmärtäminen Sääntöjen noudattaminen: luokan sääntöjen noudattaminen, koulun sääntöjen noudattaminen, liikennesääntöjen noudattaminen, lain noudattaminen

12 Hyvät tavat: tervehtiminen, asiallinen kielenkäyttö, rauhallinen syönti ruokalassa, erilaisten ruokien kokeileminen, käsienpesu, hallitut ruokapöytäkeskustelut, juhlatilanteissa ohjelman seuraaminen, juhlapaikalla ohjeiden noudattaminen, ohjatusti esiintyminen, luonteva juhlapukeutuminen, yleisönä oleminen, juhlapaikan ja -tilaisuuden luonteen ymmärtäminen, vastuun kantaminen juhlatilanteessa KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINNIN KRITEERIT ERINOMAINEN 10, kun kohdista toteutuu suurin osa - käyttäytyy moitteettomasti ja kohteliaasti - on huomaavainen kaikille - tulee hyvin toimeen kaikkien kanssa - tervehtii ystävällisesti - uskaltaa rakentavasti puuttua epäkohtiin, joita huomaa ympärillään - auttaa apua tarvitsevia - noudattaa poikkeuksetta yhteisiä sopimuksia ja on rehellinen - arvostaa oppimisympäristöään ja huolehtii siitä - toimii yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi - on aktiivinen ja omatoiminen sekä opiskeluasenteeltaan positiivinen KIITETTÄVÄ 9, kun kohdista toteutuu suurin osa - käyttäytyy moitteettomasti ja kohteliaasti - on huomaavainen kaikille - tulee hyvin toimeen kaikkien kanssa - tervehtii ystävällisesti - auttaa apua tarvitsevia - noudattaa yhteisiä sopimuksia ja on rehellinen - arvostaa oppimisympäristöään ja huolehtii siitä - on omatoiminen ja yhteistyökykyinen - opiskeluasenne on positiivinen HYVÄ 8, kun kohdista toteutuu suurin osa - käyttäytyy yleensä hyvin ja kohteliaasti - tulee hyvin toimeen kaikkien kanssa - tervehtii ystävällisesti - noudattaa lähes aina yhteisiä sopimuksia - arvostaa usein oppimisympäristöään ja huolehtii siitä - on yhteistyökykyinen - opiskeluasenne on useimmiten positiivinen

13 12 TYYDYTTÄVÄ 7, kun kohdista toteutuu suurin osa - käyttäytymiseen joudutaan toisinaan puuttumaan - tulee vaihtelevasti toimeen toisten kanssa - noudattaa osittain yhteisiä sopimuksia - pystyy halutessaan huolehtimaan oppimisympäristöstään - opiskeluasenteessa on parantamisen varaa - opettaja on ollut yhteydessä kotiin käyttäytymiseen liittyvissä asioissa KOHTALAINEN 6, kun kohdista toteutuu suurin osa - käyttäytymiseen joudutaan usein puuttumaan - pulmia yhteistyössä toisten kanssa - noudattaa osittain yhteisiä sopimuksia - on piittaamaton oppimisympäristöstään - on välinpitämätön ja epärehellinen - suhtautuminen koulutyöhön on enimmäkseen kielteistä - syyllistyy kiusaamiseen koulussa - opettaja on usein yhteydessä kotiin käyttäytymiseen liittyvissä asioissa - joudutaan pohtimaan lisärangaistuksia VÄLTTÄVÄ 5, kun kohdista toteutuu suurin osa - käyttäytymiseen joudutaan erittäin usein puuttumaan - ei tule toimeen toisten kanssa - ei noudata yhteisiä sopimuksia, vaan rikkoo toistuvasti koulun sääntöjä - on epärehellinen ja rikkoo annettuja sääntöjä tietoisesti - ei arvosta koulun kasvatustavoitteita - suhtautuminen koulutyöhön on kielteistä ja koulunkäynti on vakavasti häiriintynyt - vahingoittaa oppimisympäristöään ja syyllistyy kiusaamiseen koulussa - joudutaan turvautumaan järeämpiin rangaistuksiin HYLÄTTY 4, kun kohdista toteutuu suurin osa - käyttäytyminen on vaaraksi oppilaalle itselle ja muille - erityistoimenpiteistä huolimatta oppilaan koulunkäynti ei suju - oppilas ei sopeudu kouluyhteisöön - rikkoo tahallaan koulun sääntöjä - rangaistukset eivät tehoa häneen - oppilas ei arvosta kouluyhteisöä, ei luokkatovereita eikä tunne koulun perus tehtävää, jota vastaan hän toimii eri tavoin. - hänen asenteensa koulua kohtaan on vääristynyt.

14 13 5. SÄHKÖINEN WILMA -OHJELMA Kodin ja koulun välisen tiedonkulun ensisijaisena välineenä toimii sähköinen Wilma ohjelma. Wilma -ohjelmaan sekä oppilas että huoltaja saavat koululta lukuvuoden alussa käyttäjätunnuksen ja salasanan. Huoltajan on pidettävä salasana ehdottomasti vain omana tietonaan. Wilman avulla välittyy tieto poissaoloista, oppilaan koulunkäynnin sujumisesta, koearvosanoista, määräämisestä laiskanläksyyn sekä koulun ohjelmasta ja erilaisista tapahtumista. Huoltajat mm. selvittävät poissaolon syyn Wilman kautta. Jotta yhteydenpito Wilman välityksellä on toimivaa ja tarkoituksenmukaista, tulee huoltajan käydä katsomassa Wilma viestit säännöllisesti, vähintään kerran viikossa, mieluummin useammin. Wilma -ohjelmaan pääsee kirjautumaan kunnan kotisivujen kautta osoitteessa koulut/kemiönsaaren keskuskoulu (kannattaa tallentaa suosikkeihin). Mikäli huoltajalla ei ole mahdollisuutta käyttää Wilma ohjelmaa, välittyvät edellä mainitut tiedot perinteisessä reissuvihossa sekä jaksotiedotteessa. 6. OPPILASHUOLTO Oppilashuollon tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimisympäristö, jossa jokaisen oppilaan on hyvä työskennellä. Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Työn tarkoituksena on tunnistaa oppimisvaikeudet ja muut ongelmat riittävän ajoissa ja puuttua havaittuihin ongelmiin. Oppilashuoltotyö on osa koulun arkea, joka kuuluu kaikille koulussa työskenteleville ja jota tehdään yhteistyössä kotien kanssa. Kuluvana lukuvuotena Kemiönsaaren keskuskoulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt. Gustafsson Kerstin, psykologi Holmberg Pernilla, terveydenhoitaja Rintanen Ari, rehtori Salminen Katja, oppilaanohjaaja Jänkälä Päivi, erityisopettaja Tammero Tarja, erityisopettaja Väärä Ulla, kuraattori

15 14 Ryhmän puheenjohtajana toimii rehtori ja sihteerinä oppilaanohjaaja. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa parittomien viikkojen tiistaipäivinä klo alkaen. Yleensä oppilasasian esittelee ryhmälle oppilaan luokanopettaja tai valvoja. Oppilashuoltoryhmän kokouksiin osallistuu tarvittaessa kunnan sosiaalitoimen (lastensuojelun) edustaja. Kouluterveydenhoitaja Pernilla Holmberg on koulussa tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin sekä parittomina viikkoina maanantaisin. Koululääkäri Ulla Ylisirniön vastaanotolle ajanvaraukset hoitaa kouluterveydenhoitaja. Kuraattori Ulla Väärä on koulussa tiistaisin ja lisäksi parittomina viikkoina torstaisin. Psykologi Kerstin Gustafsson ottaa vastaa sovittaessa. 7. POISSAOLOKÄYTÄNNÖT Jos oppilas sairastuu 1. Huoltaja ilmoittaa kouluun oppilaan poissaolosta ensimmäisenä poissaolopäivänä luokanopettajalle/luokanvalvojalle tai kansliaan. 2. Oppilas pyytää kouluun palattuaan luokanvalvojalta poissaolovihon selvittääkseen ne poissaolot, joista ei ole ennalta ilmoitettu. 3. Oppilas selvittää sairauden aikana omatoimisesti koulutehtävät ja tekee niitä mahdollisuuksiensa mukaan. 4. Sairauden jälkeen oppilas selvittää yhdessä opettajan kanssa puutteet oppimisessa ja saa tarvittaessa tukiopetusta. Poissa luvalla/lomalla 1. Oppilaalle anotaan kirjallisesti vapautusta koulutyöstä noin kaksi viikkoa ennen poissaoloa. Suosittelemme, ettei oppilaalle haeta vapautusta niinä aikoina, joihin osuu useita kokeita. 2. Opettaja voi myöntää oppilaalle enintään kolme koulupäivää vapautusta. Yli kolmen koulupäivän vapaan voi myöntää vain rehtori. 3. Oppilas kysyy opettajilta ennen lomaa tehtävät, jotka tulee olla suoritettuina kouluun palattaessa. 4. Loman takia opiskelussa jälkeen jääneelle oppilaalle annetaan tukiopetusta harkinnanvaraisesti vain poikkeustapauksissa. Tukiopetusta kohdennetaan erityistukea tarvitseville ja esimerkiksi pitkistä sairastapauksista johtuviin tilapäisiin oppimisvaikeuksiin.

16 15 Luvattomat poissaolot 1. Tapauksessa, jossa poissaolo ilmenee luvattomaksi, opettaja ottaa yhteyttä oppilaan huoltajaan poissaolon selvittämiseksi. 2. Huoltajan kanssa sovitaan luvattomien poissaolotuntien korvaamisesta. 3. Kasvatuskeskusteluryhmä ja luokanvalvoja keskustelevat oppilaan sekä huoltajan kanssa luvattomasta poissaolosta toistuvissa tapauksissa. 4. Tukiopetusta annetaan harkinnanvaraisesti. 8. MYÖHÄSTELEMINEN, LUVATON JA LUVALLINEN POISTUMINEN KOULUALUEELTA Myöhästeleminen Luokanopettaja tai valvoja keskustelee oppilaan kanssa tilanteesta ja ottaa sitten yhteyden huoltajaan. Mikäli myöhästymisiä on saman jakson aikana viisi, käy luokanopettaja tai valvoja oppilaan kanssa asiasta kasvatuskeskustelun. Mikäli myöhästelyt jatkuvat, oppilaalle annetaan jälki-istuntorangaistus. Luvaton poistuminen koulualueelta Koulupäivän aikana voi poistua koulualueelta vain opettajan luvalla. Luvattomasta poistumisesta koulualueelta seuraa lähete kasvatuskeskusteluun. Asiasta lähetetään tieto kotiin. Hammaslääkärikäynnin yhteydessä ei oppilas saa mennä kauppaan. 9. OPPILAAN MUKANA TULEVAN VIERAILIJAN VIERAILULUPA Oppilas voi tuoda vierailijan kouluun päiväksi. Vähintään kolme päivää ennen tulee tähän hakea lupa, jonka myöntää rehtori tai vararehtori. Vierailija voi osallistua oppitunneille tilanteen niin salliessa. Kouluruokailuun vierailija ei osallistu.

17 KOULUKIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN KIVA KOULUSSA KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA Kiusaamisen vastaisen toiminnan tavoitteena on, että kaikki oppilaat ja koulussa työskentelevät aikuiset saavat toimia turvallisessa ja ilmapiiriltään myönteisessä oppimis- ja työympäristössä. Jokainen kouluyhteisön jäsen vastaa osaltaan siitä, että yhteisö on turvallinen, oppimista ja työn tekemistä kannustava eikä ketään yhteisön jäsentä kiusata. Koululla on kiusaamisen vastainen suunnitelma, josta ilmenee sekä ennaltaehkäisevät että akuutit toimenpiteet yksittäisissä kiusaamistapauksissa. Ennaltaehkäisevien toimien tarkoituksena on estää kiusaamista kouluissa. Kemiönsaaren keskuskoulu on mukana opetusministeriön rahoittamassa ja Turun yliopiston kehittämässä KiVa Koulu ohjelmassa. Noudatamme ohjelman toimintamallia, johon kuuluvat yleisinä toimenpiteinä mm. oppilaille pidettävät oppitunnit ja järjestettävät KiVa-tapahtumat sekä vanhemmille järjestettävät vanhempainillat. Kiusaamistapauksia selvitämme toimintamallin mukaisesti käymällä selvittämiskeskusteluja kiusaamisen osapuolten kesken MITÄ ON KIUSAAMINEN? Kiusaamista ilmenee, kun yksi tai useampi henkilö järjestelmällisesti kohdistaa negatiivisia toimia yhtä tai useampaa henkilöä kohtaan. Kiusaamistilanteessa uhri on selvästi alakynnessä ikänsä, kokonsa tai muun seikan takia. Kiusaaminen voi saada monia muotoja. Se voi olla esimerkiksi 1) nimittelyä, pilkkaamista, toiselle nauramista, 2) tönimistä, tuuppimista, lyömistä, potkimista, 3) ulkopuolelle jättämistä, syrjimistä, 4) ilkeiden lappujen lähettämistä, 5) ilkeiden juttujen, juorujen tai valheiden levittämistä, 6) toisen tavaroiden ottamista, hävittämistä, piilottamista tai rikkomista, 7) netissä tapahtuvaa loukkaamista, esimerkiksi toisen kuvien laittamista nettiin ilman lupaa tai 8) ilkeiden tai uhkaavien tekstiviestien tai sähköpostien lähettämistä.

18 17 Kiusaaminen voi olla toistuvaa, jonkin aikaa jatkunutta tai kertaluonteista, kuten tönimistä välitunnilla, jolloin tilanteeseen puuttuu paikalla oleva valvoja tai se aikuinen, joka saa kiusaamisen tietoonsa. Kiusaamistilanteissa on havaittavissa tietty roolijako: kiusaajan ja kiusatun lisäksi mukana voi olla kiusaajan apureita ja kannustajia sekä kiusatun puolustajia ja hiljaisia hyväksyjiä. On hyvä muistaa, että kaikki eivät ole vastuussa kiusaamisesta, mutta kaikki ovat vastuussa kiusaamisen lopettamisesta MITEN KIVA KOULUSSA KIUSAAMISEEN PUUTUTAAN? Pääsääntönä on se, että kaikki aikuiset ovat velvollisia puuttumaan asiaan, kun kiusaaminen huomataan. Kaikkia osapuolia, kiusattua, kiusaajia ja silminnäkijöitä kuullaan ja keskustelut dokumentoidaan. Kun epäily kiusaamisesta tulee aikuisen tietoon, henkilökunnasta kokoonpantu KiVa -tiimi (joko A tai Y-tiimi) alkaa selvittää tapahtunutta kiusatun ja kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden kanssa. Tiimi selvittää tapahtuneen ja sopii asianosaisten kanssa jatkotoimista ja seurannasta sekä ottaa yhteyttä osallisten huoltajiin. KiVa tiimit selvittävät toistuvia, jonkin aikaa jatkuneita kiusaamistapauksia. 11. VÄKIVALTATILANTEISIIN VARAUTUMINEN JA NIIDEN SELVITTELY, VÄKIVALLAN UHKA JA AGGRESSIIVISUUDEN KOHTAAMINEN Koulun järjestyssäännöissä on väkivaltainen käyttäytyminen ehdottomasti kielletty. Väkivaltatilanteen sattuessa kehotetaan oppilaita lopettamaan väkivalta yritetään estää väkivallan jatkuminen, haetaan apua muilta aikuisilta, jos tilanteen hallinta tai käsittely sitä vaatii ja pyritään suojaamaan muita oppilaita. soitetaan tarvittaessa poliisille hoidetaan tarvittavat jatkotoimet: kerrotaan rehtorille, opettajille/ luokanvalvojille, sekä kirjataan tapahtuma ja ilmoitetaan asiasta huoltajille. Tarvittaessa rehtori informoi sosiaaliviranomaisia ja tekee lastensuojeluilmoituksen.

19 18 Tarvittaessa kriisiryhmä kokoontuu ja järjestää kriisiapua. Jos oppilaalle aiheutuu sen tasoista vahinkoa, että hän tarvitsee terveydenhoitoa ja teko on ollut tahallinen, koulu tekee ilmoituksen poliisille, jolloin asia siirtyy niiltä osin poliisille. Rangaistuksena on mahdollista käyttää kasvatuskeskustelua, jälki-istuntoa tai rehtorin kirjallista varoitusta sekä mahdollista määräaikaista erottamista. 12. ILKIVALTA JA NÄPISTELY ILKIVALTAAN SUHTAUTUMINEN Kun oppilas syyllistyy ilkivaltaan koulukiinteistöä, koulun irtaimistoa tai koulun henkilöstön tai toisen oppilaan omaisuutta kohtaan 1. Tilanne selvitetään kahden opettajan voimin ja kirjataan ylös lomakkeelle. 2. Kopio kirjauksesta lähetetään huoltajalle ja alkuperäinen arkistoidaan kansliaan. 3. Sovitaan oppilaan ja huoltajan kanssa ilkivaltateon korvaamisesta. Pääsääntö on, että aiheuttajalla on vahingonkorvausvelvollisuus NÄPISTELYYN SUHTAUTUMINEN Koulussa sattunut näpistely selvitetään kahden aikuisen voimin. Asia kirjataan ja lähetetään tiedoksi huoltajalle. Tarvittaessa otetaan yhteyttä poliisiin, jos näpistetyn tavaran arvo on korkea. Koulu ei vastaa oppilaiden koulussa mukanaan pitämistä rahoista tai arvoesineistä. Jos oppilas näpistää kaupasta tai kioskista juuri ennen koulupäivän alkua tai sen välittömästi sen päättymisen jälkeen, näpistelyasian selvittelyn hoitaa kaupan tai kioskin henkilökunta. Koulun toive on, että jokainen näpistys ilmoitetaan kaupasta tai kioskista huoltajalle sekä poliisille.

20 KASVATUSKESKUSTELU JA RANGAISTUSKÄY- TÄNNÖT RANGAISTUSKÄYTÄNNÖT Tilanteessa, jossa oppilas on käyttäytynyt järjestyssääntöjen vastaisesti käymme joko kasvatuskeskustelun tai käytämme kasvatuksellista rangaistusta. Kasvatuksellisia rangaistuskäytäntöjä ovat rehtorin puhuttelu, jälki-istunto, laiskanläksy eli läksyparkki, kirjallinen varoitus, sovittelu ja lisätyö. Erityisissä tilanteissa kyseeseen voi tulla oppilaan määräaikainen siirtäminen toiseen kouluun (siirto tehdään yhteistyössä oppilaan huoltajien kanssa). Koulussamme sattuvissa pulmatilanteissa ja rangaistuksia antaessamme toimintamme yleisohjeena pidämme, että 1. selvitämme tilanteen tarvittaessa kahden aikuisen voimin 2. kirjaamme tilanteen tarkoitukseen varatulle lomakkeelle ja teemme ilmoituksen kasvatuskeskusteluryhmälle 3. otamme lomakkeesta kopion / kopiot asianosaiselle vietäväksi huoltajalle kuitattavaksi 4. toimitamme kirjaukset opettajainhuoneessa olevaan kansioon arkistoitaviksi KASVATUSKESKUSTELU Kasvatuskeskustelun tavoitteena on saada oppilaat ymmärtämään sääntöjen merkitys sekä näin parantaa niiden noudattamista. Kasvatuskeskustelu tiivistää lisäksi kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Koulun sääntöjä rikkonut oppilas määrätään ensisijaisesti kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelussa käydään oppilaan kanssa läpi, miten hän on rikkonut koulun sääntöjä ja miksi sekä miten hänen tulisi toimia, jotta hän noudattaisi yhteisiä sääntöjä. Kasvatuskeskustelussa ovat mukana tilanteen nähnyt aikuinen sekä opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelun lisäksi oppilas tai opettaja soittaa oppilaan huoltajalle ja kertoo käydystä kasvatuskeskustelusta. Jos oppilas ei tavoita huoltajaansa, hän kirjoittaa selvityksen asiasta ja vie sen samana päivänä huoltajilleen. Yhteydenoton tavoitteena on huolehtia siitä, että kodin ja koulun aikuisilla on tieto koulupäivän aikana sattuneista ongelmista. Tavoite on siis tukea oppilaan omaa kasvua ja koulunkäyntiä.

21 20 Kasvatuskeskustelu käydään esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: luvaton koulualueelta poistuminen epäasiallinen käytös tai kielenkäyttö lunttaaminen myöhästelyt jatkuva oppitunnin häirintä yritys olla sisällä ulkovälitunnin aikana luvaton poissaolo oppitunnilta tupakointi Tupakkalain mukaan alle 18-vuotiaalla ei saa olla hallussaan tupakkatuotteita. Tupakoinnista käymme kasvatuskeskustelun ja annamme kahden tunnin jälki-istunnon. Toistuvasta tupakoinnista teemme poliisille ilmoituksen tupakkalain rikkomisesta. koulukiusaamistapaukset (sovittelu asianosaisten kesken) JÄLKI-ISTUNTO Mitä on jälki-istunto? Oppilas voidaan määrätä enintään kahdeksi tunniksi erilliseen jälki-istuntoon, joka suoritetaan koulupäivän jälkeen. Jälki-istunnosta tiedotetaan huoltajille erillisellä lomakkeella. Lomakkeessa on mainittuna oppilaan rike, kuuleminen ja jälki-istunnon suorittamisaika. Oppilas palauttaa lomakkeen huoltajan allekirjoituksella varustettuna luokanopettajalla tai -valvojalle. Kemiönsaaren keskuskoulussa annetaan jälki-istuntoa - väkivaltaisesta käytöksestä - törkeästä tai toistuvasta oppitunnin häirinnästä - törkeästä tai toistuvasta piittaamattomuudesta järjestyssäännöistä - tupakoinnista - oppilas on toistuvasti tilanteessa, josta häntä on aiemmin ojennettu. Kun oppilas saa jälki-istuntoa rikkeestään, hänen tulee suorittaa jälki-istunto lomakkeeseen kirjattuna ajankohtana. Jos hän ei tule ilmoitettuna aikana jälkiistuntoon ilman hyväksyttävää syytä, seuraa siitä tunti lisää jälki-istuntoa. Jälki-istunnossa häiritsevästi käyttäytyvä oppilas poistetaan paikalta. Oppilaan on suoritettava keskeytynyt jälki-istunto uudelleen, ja sen lisäksi jälki-istunnon häiritsemisestä saamansa uusi jälki-istuntorangaistus.

22 KIRJALLINEN VAROITUS Mitä tarkoittaa kirjallinen varoitus? Oppilaalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestyssääntöjä tai menettelee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Kirjallinen varoitus on kurinpitorangaistus. Kemiönsaaren keskuskoulussa kirjallinen varoitus annetaan myös oppilaalle, joka on saanut viidesti jälki-istuntoa saman lukuvuoden aikana koulun järjestyssääntöjen vastaisesta toiminnasta. Kirjallisen varoituksen antaa rehtori. Jos oppilas jatkaa vielä epäasiallista toimintaa kirjallisen varoituksen saatuaan, rehtori voi erottaa hänet koulusta enintään kolmeksi kuukaudeksi SOVITTELU, LISÄTYÖ, PUUTTUMINEN JA PUHUTTELU Mitä on sovittelu? Sovittelua voidaan käyttää esim. sanallisten loukkaamisten, lievien koulukiusaamistapausten sekä koulun tai toisen henkilön omaisuuden rikkomisissa. Sovittelussa ovat mukana asianosaiset sekä kaksi opettajaa ja tapahtuma kirjataan erilliselle lomakkeelle, joka lähetetään tiedoksi kopiona asianosaisten koteihin. Sovittelu pyrkii myös selvittämään mahdollisen vahingon ja siitä seuraavat korvaukset. Sovittelua käytetään osana kasvatuskeskustelua. Mitä tarkoittaa lisätyö? Oppilaalle voidaan määrätä joko käytännöllistä tai kirjallista lisätyötä esim. lievissä koulun sääntöjen rikkomisissa tai koulun tilojen sotkemisessa ja vahingoittamisessa. Asia kirjataan ja kotiin lähetetään ilmoitus. Lisätyö tehdään valvonnan alaisena. Mitä tarkoittaa puuttuminen ja puhuttelu? Lievissä koulun sääntöjen rikkomuksissa opettaja tai rehtori puhuttelee oppilasta. Ilmoitus puhuttelusta tehdään luokanopettajalle, -valvojalle ja tarvittaessa edelleen myös huoltajalle.

23 LAISKANLÄKSY Kotitehtävänsä laiminlyönyt tai toistuvasti opiskeluvälineensä kotiin unohtanut oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan laiskanläksyyn suorittamaan tehtäviään koulunkäyntiavustajan valvonnan alaisena. Laiskanläksy on siis kouluaikaa, joten laiskanläksyssä noudatetaan koulun järjestyssääntöjä. Laiskanläksyyn määrännyt opettaja ilmoittaa oppilaan huoltajalle laiskanläksyyn määräämisestä joko Wilman kautta pikaviestinä (viestistä kopio myös luokanopettajalle tai valvojalle) tai kirjallisella lomakkeella, jonka huoltaja kuittaa nähdyksi ja jonka oppilas palauttaa määräyksen antaneelle opettajalle. Huoltajalle ilmoitetaan asiasta puhelimitse silloin, jos tehtävien suorittaminen tehdään samana päivänä. Jos oppilas ei esimerkiksi koulukuljetusvaikeuksien takia pysty jäämään sinä päivänä suorittamaan tehtäviä, hänelle osoitetaan toinen päivämäärä tehtävien suorittamiseksi. Alakoululainen voidaan määrätä laiskanläksyyn myös heti oppitunnin jälkeen välitunnilla. Oppilaalle, joka ei saavu sovittuun laiskanläksyyn, annetaan laiskanläksy kaksinkertaisena. Laiskanläksyssä huonosti käyttäytyvä oppilas poistetaan, mikäli mahdollista, toiseen tilaan suorittamaan jäljellä olevaa laiskanläksyään. Tällaisessa tilanteessa hän joutuu myös uudestaan laiskanläksyyn seuraavalla viikolla. Kuva koulurauhanjulistuksessa olleesta taikurin esityksestä syksyllä 2010 (Kuva: Dokumentaatioryhmä 2010)

24 KEMIÖNSAAREN KESKUSKOULU / 201 KASVATUSKESKUSTELU Oppilaan nimi: luokka Keskustelussa mukana olleet aikuiset: 1. Lyhyt kuvaus tapahtuneesta (tarvittaessa eri osapuolten näkökulmat, myös edeltävät syyt/tapahtumat): 2. Mitä sovittu? 3. Miten seurataan?

25 4. Tiedottaminen huoltajille: 2/2 Oppilas/opettaja soitti keskustelun aikana huoltajalle Selvitys toimitetaan kirjallisena huoltajalle 5. Muuta huomioitavaa: 6. Huoltajan terveisiä koululle: Allekirjoitukset: Muistion laatijan allekirjoitus, nimenselvennys ja asema Huoltajan allekirjoitus ja nimenselvennys

26 KEMIÖNSAAREN KESKUSKOULU JÄLKI-ISTUNTO luokan oppilas saa tunnin jälki-istuntorangaistuksen. Jälki-istuntorangaistuksen syy: Oppilasta on asiassa kuultu / 201 Jälki-istunto suoritetaan / 201 klo luokassa Kemiönsaarella / 201 Rangaistuksen antajan allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus: OPPILAS PALAUTTAA KOULUUN HUOLTAJAN ALLEKIRJOITTAMAN JÄLKI-ISTUNTOLOMAKKEEN!

27 KEMIÖNSAAREN KESKUSKOULU LÄHETE LAISKANLÄKSYYN luokan oppilas määrätään laiskanläksyyn, koska hän on jättänyt tekemättä seuraavat läksyn sä tai unohtanut toistuvasti opiskeluvälineensä kotiin: _ Laiskanläksy järjestetään / 201 klo luokassa Laiskanläksyn valvojana toimii koulunkäyntiavustaja Liisa Mietola. Koululla / 201 Laiskanläksyyn lähettävän opettajan allekirjoitus Olen vastaanottanut tiedon laiskanläksyyn lähettämisestä. / 201 Huoltajan allekirjoitus OPPILAS PALAUTTAA TÄMÄN LÄHETTEEN LAISKANLÄKSYN VALVOJALLE! Laiskanläksyn valvoja täyttää: Laiskanläksy suoritettu / 201 Laiskanläksyn valvojan allekirjoitus

28 KEMIÖNSAAREN KESKUSKOULU ANOMUS KOULUTYÖSTÄ VAPAUTTAMISESTA Pyydän luokan oppilas vapautusta koulutyöstä ajalle syynä Emme suosittele, että vapautusta koulutyöstä haetaan sellaiseen aikaan, jolloin järjestetään useita kokeita. Loman takia opiskelussa jälkeen jääneelle oppilaalle annetaan tukiopetusta harkinnanvaraisesti vain poikkeustapauksissa. Oppilaan huoltajan on huolehdittava, että - oppilas sopii ennen poissaoloaan opettajiensa kanssa niistä tehtävistä, jotka hänen on poissaolonsa aikana suoritettava - oppilas tekee annetut tehtävät poissaolonsa aikana asianmukaisesti Anomus koulutyöstä vapauttamisesta osoitetaan luokanopettajalle tai valvojalle, jos poissaolo kestää enintään kolme koulupäivää ja rehtorille, jos poissaolo kestää yli kolme koulupäivää. Anomus on jätettävä hyvissä ajoin, noin kaksi viikkoa ennen poissaoloa. Anomuksen voi tehdä myös Wilmassa pikaviestinä. / 201 Huoltajan allekirjoitus ja nimenselvennys Päätös: Oppilaalle myönnetään vapautus koulutyöstä yllä olevaksi ajaksi ei myönnetä vapautusta koulutyöstä / 201 Myöntäjän allekirjoitus