Paikka: Harjavallan sairaalan auditorio, Sairaalantie 14, rakennus 2 (Hallintorakennus) Aika: Tiistai klo

Transkriptio

1

2 VERKOSTOTILAISUUS: Sosiaalisen kuntoutuksen satakuntalainen malli Paikka: Harjavallan sairaalan auditorio, Sairaalantie 14, rakennus 2 (Hallintorakennus) Aika: Tiistai klo Päivän ohjelma: Klo Tilaisuuden avaus, Satasote kuntoutus- ja työllisyyshankkeiden esittely Projektisuunnittelijat Minka Leino-Holm ja Tarja Mannila Sosiaalinen kuntoutus Satakunnassa Suunnittelija Heli Toroska, Pikassos Oy Sosiaalinen kuntoutus käytännössä, Minka Leino-Holm, Satakunto-hanke Taloussosiaalityö Heli Toroska, Pikassos Oy Klo Klo 15:30 Kahvi Ryhmätyöskentely: Mitä annettavaa omista kokemuksista on yhteiseen malliin? Yhteenveto: Jatkosta sopiminen, työryhmät, Innokylä työskentelyalustana Tilaisuus päättyy klo 16.

3 SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SATAKUNTALAINEN MALLI LYHYESTI SOSIAALISESTA KUNTOUTUKSESTA JA KYSELYN TULOKSET Heli Toroska

4 Sosiaalihuoltolaki ja sosiaalinen kuntoutus Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. 4

5 Mitä on sosiaalinen kuntoutus? Lähde: Sosiaalisella kuntoutuksella: - vahvistetaan henkilön kykyä selviytyä arkipäivän toiminnoista - vuorovaikutussuhteita - vahvistetaan henkilön kykyä selviytyä oman toimintaympäristönsä rooleista. 5

6 Kuntoutuksen järjestelmät ja asiakkaan tarpeiden kokonaisuus sosiaalinen kuntoutus on osa monialaista kuntoutusjärjestelmää sitä on toteutettava tiiviissä yhteistyössä lääkinnällisen, ammatillisen ja kasvatuksellisen kuntoutuksen kanssa sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuuteen yhdistetään tarvittaessa päihde- ja/tai mielenterveyshoito sekä muut tarvittavat palvelut ja tukitoimet. 6

7 Sosiaalisen kuntoutuksen taustaoletukset Yhteisesti jaettu ymmärrys kokonaisvaltaisen työskentelyn välttämättömyydestä silloin, kun ongelmat ovat kasautuneet ja pitkittyneet tai kun sosiaalisen kuntoutuksen toimenpiteet ovat muutoin tarpeellisia henkilön sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. On huomioitava esimerkiksi pitkään jatkuneen työttömyyden seuraukset, hahmotus- ja oppimishäiriöt, vammaisuudesta sekä mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöistä johtuvat sosiaalisen kuntoutuksen tarpeet sekä väkivaltakokemukset. 7

8 Sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteet arkielämän taitojen oppimista päihteettömän arjen hallintaa koulutukseen tai työhön tarvittavien asioiden harjoittelua tukea ryhmässä toimimiseen. 8

9 Sosiaalihuoltolaki ja kuntouttava työtoiminta Myös kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on: ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn vahvistaa asiakaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin palveluihin Sen lisäksi, mitä tässä laissa (laki kuntouttavasta työtoiminnasta) säädetään aktivointisuunnitelman laatimisesta ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä, sovelletaan, mitä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000), sosiaalihuoltolaissa (710/1982) sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa säädetään. ( /1222) 9

10 Sosiaalisen kuntoutuksen välineitä sosiaalisen kuntoutuksen välineitä voivat olla yksilöllinen psykososiaalinen tuki ja lähityö (kotikäynnit, mukana kulkeminen, kasvatuksellinen tuki omien asioiden hoitamiseen), erilaiset toiminnalliset ryhmät, vertaistuki, osallistuminen vapaaehtoistoimintaan, työtoiminta sekä kaikki asiakkaalle tarjottavat palvelut ja tukitoimet osana sovittua suunnitelmaa, joka pohjautuu palvelutarpeen arviointiin 10

11 Sosiaalisessa kuntoutuksessa asiakas saa: sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvityksen ja suunnitelman kuntoutusneuvontaa ja -ohjausta sekä tarvittaessa hänen kuntoutuspalvelunsa sovitetaan yhteen valmennusta arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan tukea sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin esim. ryhmätoiminnassa sosiaalista kuntoutumista edistäviä muita tarpeellisia toimenpiteitä. 11

12 Mitä vastasitte kyselyssä? Vastanneista yhdeksässä kunnassa järjestetään sosiaalista kuntoutusta SHL:n mukaisena palveluna. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelusta vastaa: perusturva, aikuissosiaalityö, aikuis- ja perhetyö, vapaa-aikatoimi nuorten työpajatoiminnan osalta, useat eri toimijat järjestävät asiakkaan tarpeisiin vastaavaa toimintaa Sosiaalisen kuntoutuksen palvelua järjestää: Aikuissosiaalityö, perhepalvelut, vapaa-aikatoimi, kunnan eri toimialat kuty:aa, psykososiaaliset palvelut, nuorisotoimi, Party-hanke 12

13 Mitä vastasitte? Sosiaalisen kuntoutuksen palvelua ostavat: Eurajoki, Rauma, Posa, Harjavalta Konkreettisia toimintamuotoja ovat mm.: Yksilötoiminta Ryhmätoiminnot Kuntouttava työtoiminta Avoimet päivätoimintapaikat Kotiin annettavat palvelut ( päihdetyö ja perheen ja yksilön ohjaus) Arviointi ja suunnitelmien laatiminen 13

14 Mitä vastasitte? Jos on määritelty sosiaalisen kuntoutuksen toimenpiteet Oletus että on määritelty kun vastataan tähän kysymykseen Jos tehdäänkö palvelupäätöksiä Oletus että seuraaviin vastanneet tekevät päätöksiä? Minkälaisia asiakaskriteerejä on sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaille? Asiakkaan yksilöllinen tarve Ei kriteerejä Psykososiaalista tukea tarvitsevat Työttömyys, toimettomuus ja elämänhallinnan puute Asiakkaat ohjautuvat mm Kelan, työmarkkinatuen kuntalistan tai muun tahon ohjaamana Millä etuuksilla sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat ovat? Kuty:ssa etuudet lain mukaan Työmarkkinatuki Toimeentulotuki 14

15 Mitä vastasitte? Kehittämistarpeita: vertaisoppimista, yhtenäiset käytännöt monimuotoisten palvelujen tarpeen ymmärtäminen palvelujen vakiintuminen ja jatkuva kehittäminen sosiaalinen kuntoutus ei poista sakkolistalta, ohjaus ja motivointi haasteena kuty:ssa mielekkäiden työtoimintapaikkojen puute matalan kynnyksen paikkojen puute etenemismahdollisuuksia kuntoutuspolulla tarvitaan koko kunnan, maakunnan asia, ei vain sosiaalitoimen Porin mallin laajentaminen sote- maakunnallinen malli! valtakunnalliset linjaukset, mikä on sosiaalista kuntoutusta ja mikä työllisyyttä edistävää palvelua, kuka vastaa mistäkin riittävän alhaalta lähteviä porrastettuja malleja, jotka ohjaavat henkilökohtaisesti elämänhallintaan 15

16 Kuntien pohdittava Erikoistutkija Helka Raivio THL Mistä tietää, että asiakas tarvitsee sosiaalista kuntoutusta? Kenelle ja miksi sosiaalisen kuntoutuksen palveluita järjestetään? Millä tavoin ja kuka/mikä taho tarvetta arvioi? - ASIAKASOHJAUS Miten luoda edellytyksiä asiakkaiden kuntoutumisvalmiudelle ja osallistumiselle? Mitkä ovat palvelun tavoitteet ja mitä palvelussa tehdään niiden saavuttamiseksi? MOTIVAATIO JA OSAAMINEN, ASENNE Mistä tietää, että asiakas on kuntoutumassa/kuntoutunut? Millä tavoin kuntoutumisen prosessia arvioidaan? PALVELUN PROSESSIMAISUUS Mitä sosiaalisen kuntoutuksen rinnalla ja/tai sen jälkeen on tehtävä? Minne palvelusta ohjataan, miten asiakkuus todetaan päättyneeksi? ASIAKKAAN PROSESSI Miten mahdollistaa asiakkaiden siirtyminen tuen tarvitsijoista toimijoiksi ja myös kuntoutuksen toteuttajiksi ammattilaisten rinnalle? Mitä tarjotaan, minne ohjataan?- OSALLISUUS, TOIMIJUUS KUNTOUTTAVANA TEKIJÄNÄ 16

17 Kuntouttava sosiaalityö sosiaalinen kuntoutus kuntouttava työtoiminta? Kaikessa sosiaalityössä on kuntouttava elementti? Kuntouttava työtoiminta = sosiaalinen kuntoutus? Sosiaalista kuntoutusta on vaikka se ei näy missään? Ketä tämä kiinnostaa? Miksi tästä puhutaan? Pääasia on että asiakkaan tilanne kohenee, keinoista viis! Onko asiakkaan hätä väärin hoidettu? 17

18 Kehittämishaasteita: Sosiaalisen kuntoutuksen järjestäjänä myös järjestöt. Terveydenhuollossa järjestöt tunnetaan Mistä saa tiedot kuntoutuksen toimijoista tulossa apua tähän. On jo olemassa Satakunnan yhteisökeskus, jossa tieto eri toimijoista Syrjäkylien aikamiespoikien kyvykkyys ja mahdollisuus saada tietoa palveluista ja osallistua niihin Valtakunnallinen mielenterveystalo, jossa tieto kaikista järjestöistä. Yhteistyötä, ei päällekkäisyyttä Asiakkaan toimintaympäristön merkitys, huomioon kun palveluja suunnitellaan. Joustavuutta! Luvat ja tiedon kulku edelleen yhteistyön esteenä. Yhtenäinen malli. Säännöllinen arviointi kuntoutuspolulla, jatkopolut ja kuntoutumisen polulla eteneminen Byrokratian haasteet! 18

19 Mitä osaamista henkilöstöllä jo on? Mitä sosiaalinen kuntoutus voisi henkilöstön mielestä olla? Minka Leino-Holm

20 Vastauksia kertyi yhteensä 23. Vastaajia SATSHP Sosiaalipalveluista, SATSHP Psykiatrialta, SATSHP Kiinteistöpalveluista, PoSasta, Eurajoelta, Säkylästä, Raumalta, Nakkilasta, järjestöistä, TE-toimistosta ja oppilaitoksesta. Vastauksissa tuotiin esille paljon aiemman koulutuksen tai ammatin tuottamaa osaamista, pitkän työkokemuksen tuottamaa osaamista sekä täydennyskoulutuksilla hankittua osaamista.

21 Millaista sosiaalista kuntoutusta ilmoitetulla osaamisella voitaisiin henkilökunnan vastausten mukaan järjestää? Avoin matalan kynnyksen toiminta esim. asukastupatoiminta ja kahvilatoiminta Työpajatoiminta, kuntouttava työtoiminta Palvelutarpeiden arviointi ja suunnitelmien laatiminen Green Care -huoltoautotoiminta Saduttaminen Taiteelllisia ryhmiä tai kädentaitoryhmiä (eri materiaaleista), kuvataideterapeuttinen ryhmä Yksilöohjauksessa taiteellisten ja luovien projektien toteuttaminen Julkaisun tekemistä, muun materiaalin luomista

22 Psykoterapian tarpeen arvioiminen jaksomaisesti Henkilökohtainen kokemus vammaisen henkilön omaisena Sosiaalisten taitojen opettelu, vuorovaikutustilanteiden harjoittelu Vertaistukiryhmätoiminta Musiikillisia ryhmiä tai musiikki yksilöohjauksessa Fysioakustinen hoito Ruoanlaitto ja leipominen Matalan kynnyksen elintapaohjaus Nepsy-valmennus Perhekuntoutus Seikkailupedagogisia, hevosavusteisia, luontoaiheisia ryhmätoimintoja Yksilöllinen ratkaisukeskeinen ohjaus Henklökohtainen tai perhekohtainen ohjaus arjen asioissa

23 Elämänhalinnan tukeminen, taloudenhallinnan tukeminen Ohjattuja puutarha- ja ulkotöitä Luontoretket, ohjatut retket Retket luonto- ja lintuoppaan kanssa Muuttovalmennus tai sen osat Osallistava ja aktivoiva yksilötyö Sopivan kuntoutusmuodon arvioiminen Mindfulness-toimintaa Työ- ja kouluasioiden pohtiminen ja suunnitteleminen Sosiaalinen tuki Huulioluvun ohjaus ryhmässä

24 Heli Toroska Sosiaalinen kuntoutus Satakunnassa Esimerkki kuntoutuksen sisällöksi: Taloussosiaalityö, PRO SOS hankkeen perintönä

25 JP Lähtökohtia Katri Viitasalon dioja mukaillen Kysymys on taloudellisen toimintakykyisyyden vahvistamisesta. Keinoina: - yksilökohtainen työote, yksilön kyvykkyys - rakenteellinen sosiaalityö ympäristön toimintamahdollisuudet - Myös osallisuudesta on kysymys

26 Kohderyhmä Tiina Lehtosen dioja mukaillen - Heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevat, hyvinvointierojen pienentäminen - Erityistä taloudellista tukea ja ohjausta tarvitsevat - Asiakasryhmät, jotka ovat vaarassa pudota köyhyyden kierteeseen ylisukupolvisuuden tai muun ennustavan tekijän takia JP

27 Lähtökohtana Tiina Lehtosen dioja mukaillen 1. Mahdollistaa köyhimpien osallisuutta omaan talouteen liittyvissä kysymyksissä 2. Lisätä kyvykkyyttä ja toimintakykyä 3. Vähentää eriarvoisuuden kuilun kasvamista rakenteellisen sosiaalityön keinoin sortavia rakenteita purkamalla JP

28 JP Tiina Lehtosen dioista tiivistys - Sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat korostavat asiakkaan taloudellista elämänhallintaa ja kartoittavat heikkoja talouden hallinnan alueita konsultoiden ja valmentaen - Huomiota säästäväisyyteen ja lisätään kyvykkyyttä mm. kiinnittämällä huomiota elinkustannuksiin, luottojen hintoihin, jne. - Käytetään apuna esimerkiksi ravitsemuksen, kodinhoidon asiantuntijoita, perhetyötä, talousja velkaneuvontaa tilanteen mukaan - Taloudenhallintaa ja kyvykkyyttä lisäävää koulutusta tarvitaan - Sosiaalityöntekijöille talouslukutaidon koulutusta?!

29 Taloudellisen sosiaalityön kohteena mm. ( Katri Viitasalo) 1. Etuudet ja suunnitelmat- byrokratiatyö 2. Taloudellinen ohjaus ja neuvontapalvelutyö 3. Tunne- ja terapeuttinen työ - psykososiaalinen työ 4. Yhteiskunnan rakenteet JP

30 Ryhmätyö: Mitä annettavaa omista kokemuksista on yhteiseen malliin? Ryhmätoiminta Matalan kynnyksen paikat - Esim. Rauman Merituuli, Ohjaamo Satakunta ja olemassa olevien paikkojen hyödyntäminen Moniammatilliset palvelupisteet esim. Euran sote-keskus, Rauman Merituuli (sh&sosohj), Itä-Porin malli (sostt terveysasemalla 1x/vko) Yhteinen kieli eri ammattilaisten kesken olisi tärkeä Työklinikka Itsetunnon kohotus ja konkreettinen näyttö työ- ja toimintakyvystä Yhteistyö eri toimijoiden kanssa Vetovastuussa voi olla järjestö tai seurakunta, esim. Yhteinen keittiö-toiminta Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen Vertaistuen mahdollisuudet Mielekkään tekemisen merkitys asiakkaille ja asukkaille Kulkemisen mahdollistaminen, esim. palvelulinjojen avulla Asiakkaan kuunteleminen ja mukaan ottaminen!

31 Kysy, kunnioita, kuuntele, keskity kohdaten! tunnuslause Ammattilaiset toimimaan yhdessä, tasavertaisina asiakkaan kanssa Asiakkaiden elämän- ja palvelukokemusten hyödyntäminen ja kunnioittaminen Palvelu-/asiakasohjauksen merkitys, sen oikea-aikaisuus Porrastettu malli: Eri tasoja asiakkaan kunnon ja tilanteen mukaan, sosiaalisesta kuntoutuksesta kohti työhön tähtäävää kuntoutusta, esim. Eurajoen malli Yhteisen tietojärjestelmän merkitys tiedonkulun kannalta Tukihenkilötoiminta (ammattillinen ja vapaaehtoinen) Yksilölliset tavoitteet, tavoitetasossa pysyminen Mallit osaksi rakenteita Valmennustoiminta Olemassa olevien hyvien mallien hyödyntäminen Sännölliset verkostotapaamiset eri teemojen (esim. sosku) ympärillä Kulttuuripaja Lumon malli Porissa: Vertaisuus, ryhmätoiminta, ei kriteerejä osallistumiselle, ei lähetekäytäntöjä, vaikuttavuus Päivätoimintakeskus Kumun toiminta Kokemäellä: matala kynnys, ei lähetekäytäntöä, ei osallistumispakkoa Yksilöllinen tuki ja ohjaus tarpeen mukaan - Asiakaslähtöisyys

32 Riittävästi aikaa ja resursseja Säännöllinen arviointi ja tavoitteiden asettaminen, ylläpitotavoitekin on tavoite Oamtyöntekijä / koordinaattori tukena koko polun eri vaiheissa Saattaen vaihtaen toimintamalli kun asiaks vaihtaa palvelua Kuntoutuspolun visualisointi asiakkaalle, esim. palveluprosessin kuvaus, mallipolku, askelmerkit, kartta tms. Panoksia ennaltaehkäisyyn! Hyviä käytäntöjä on jo olemassa, esim. jalkautuvan ja kotipalvelun lisääntyminen, neuvolatyö, etsivä nuorisotyö, Lapset puheeksi menetelmä Ennaltaehkäisyyn lapsiperheiden vanhemmat mukaan Oppilaiden/opiskelijoiden palvelut Toisen asteen keskeyttäjät tarvitsisivat useimmiten tukea jo yläasteella Varhaisempi puuttuminen Verkostotyön merkitys, ettei suunnitella ja tehdä päällekkäistä tai ristiriitaista

33

34

35 Kiitos! Sosiaalisen kuntoutuksen maakuntamallin kehittäjäverkoston jäsenten nimet mennessä os. tai