N:o 31 Helsingin Kaupunginvaltuusto Asiakirjoja Helsingin kaupungin 1914 vuoden tilien tarkastusta koskevassa asiassa.

Transkriptio

1 N:o 31 Helsingin Kaupunginvaltuusto 1915 HELSINGIN MAISTRAATTI Asiakirjoja Helsingin kaupungin 1914 vuoden tilien tarkastusta koskevassa asiassa. Helsingissä, toukok. 15 p Kaupunginvaltuustolle. N:o 47. Kaupungin 1914 vuoden tilejä ja hallintoa tarkastamaan valittujen tilintarkastajain Maistraattiin antaman tilintarkastuskertomuksen saa Maistraatti täten kunnian lähettää Herroille Kaupunginvaltuusmiehille. Maistraatin puolesta: R. F. Wrede. AI fr. Tuominen. Tilintarkastuskertomus vuodelta Säästäväisyys ja vahvistetun budjetin mukainen kaupungin varain hoito ovat vaatimuksia, jotka Helsingin veroamaksava yleisö nyt enemmän kuin milloinkaan on oikeutettu asettamaan kunnan edustajille ja virkamiehille. Minkä ratkaisun nykyinen asiaintila saaneekin, tulee entistä suurempia vaatimuksia asetettavaksi kunnan jäsenten veronmaksukyvylle. Tämä kyky on kuitenkin ainoastaan määrättyjen rajain sisällä käytettävissä hyväksi kunnan kokonaisuudessaan joutumatta siitä kärsimään.

2 2 Nro vuoden vuositilintarkastajain kertomuksessa vaadittiin että, kun määrärahoja ja Kaupunginvaltuuston myöntämiä lisämäärärahojakin oli jokseenkin perustelemattomasti ylitetty, olisi kaikkia virastoja ja lautakuntia kehotettava olemaan muutoin kuin pakottavissa tapauksissa sallimatta vahvistettua menosääntöä tahi määrärahaa ylitettävän. Tämän vaatimuksen ottikin Kaupunginvaltuusto huomioon sikäli, että Valtuusto marraskuun 17 päivänä 1914 päätti aikanaan laadittavaan kaupungin rahahallinnon ohjesääntöön pantavaksi määräyksiä, jotka ovat omansa estämään vahvistettua menosääntöä tahi erikoisesti myönnettyä lisämäärärahaa ylittämästä. Tuota ohjesääntöä ei kuitenkaan vielä ole ehditty laatia ja tätä odotellessa kaupungin virastot ja lautakunnat niinkuin ennenkin ylittävät vahvistetut menosääntönsä, useimmiten huolimatta edes Kaupunginvaltuustolta hankkia tarpeellisia määrärahoja. Niin esim. on Rahatoimikamarin tarverahain määräraha, 15,000 markkaa, ilmoitusta tekemättä ylitetty Smkilla 8,529: 61, Rakennuskonttorin tarveaineiden ja apuripäivätöiden määräraha 13,000 markkaa, on ylitetty noin 1,900 markalla, Poliisilaitoksen lämmitys-, valaistus-, puhtaanapitoja vedenkulutusmäärärahat, kaikkiaan 40,000 markkaa, on ilmoitusta tekemättä ylitetty Smk:lla 8,224: 31. Sittenkun terveyden- ja sairaanhoidon tarverahain määräraha oli ylitetty 7,000 markalla, hankittiin 3,700 markan lisämääräraha. Sitten ylitettiin tämä lisämääräraha, minkä jälkeen Kaupunginvaltuusto myönsi lisäksi 1,500 markkaa. Mutta ei vielä tälläkään tultu toimeen, vaan ylitettiin kaikki aikaisemmin myönnetyt määrärahat luvatta vieläkin Smk:lla 714: 28. Vaivaishoidon sairaanhoitokustannusten määräraha, 180,000 markkaa, on luvatta ylitetty Smk:lla 18,395: 07. Rantatorin kauppahallin määräraha on luvatta ylitetty Smk:lla 1,940: 25. Kulkutautisairaalan polttoaineiden määräraha, 30,000 markkaa, on ylitetty noin 21,000 markalla, vaikka Kaupunginvaltuusto oli myöntänyt ainoastaan 3,460 markan lisäyksen. Kun tässä, mikäli on ilmoitettu, oli menetelty siten, että melko suuri osa 1915 vuoden polttoaineita oli ostettu jo 1914, olisi vastaava menojen osa ollut pantava maksettavaksi 1915 vuoden määrärahasta, joka nyt ostetun polttoainevaraston ohessa on täydessä määrässään. Muita esimerkkejä, erittäinkin teknillisten laitosten tilikirjoista, olisi edellisten lisäksi mainittavissa. Yhteistä niille kaikille on, että kukin virasto ja lautakunta katsoo oman täysivaltaisuutensa johdosta voivansa ylittää vahvistetut määrärahat vaivautumatta edes asianmukaisessa järjestyksessä anomaan siihen lupaa. Rahatoimikamari, joka varat määrää maksettavaksi, ja Rahatoimikonttori, joka ne maksaa, eivät ole ja tuskin voivatkaan nykyisen työ- ja kirjanpitojärjestelmän vallitessa olla selvillä siitä, milloin budjettimäärärahat ylitetään. Nämä virastot eivät siis tehokkaasti valvo varain käyttämistä. Tässä yhteydessä emme voi olla huomauttamatta siitä menettelystä, johon kaupungin uuden kulkutautisairaalan rakennustoimikunta on saattanut itsensä syyppääksi. Vaikka rakennustyön määrärahat

3 Nro vuoden alussa oli tyyten kulutettu, jatkui rakennustyötä ja sen aiheuttamia menoja edelleen. Vasta marraskuun 2 päivänä 1914 teki rakennustoimikunta Kaupunginvaltuustolle anomuksen, että Kaupunginvaltuusto lisätyin luvuin osottaisi kaikkiaan 838,000 markkaa niiden menojen suoritukseen, joilla lisätyn Kaupunginvaltuuston alkuaan vahvistama 1,942,800 markan rakennusmääräraha oli ylitetty. Tarvittavaan summaan, 838,000 markkaan, sisältyi 423,000 markan suuruinen erä, jolla rakennustoimikunta ilmoitusta tekemättä tai lupaa hankkimatta oli rohjennut ylittää sille tavalla tai toisella myönnetyt määrärahat. Kaupunginvaltuusto, joka katsoi tämän asian ansaitsevan lähempää tutkimista, asetti erikoisvaliokunnan selvittämään niitä syitä, joiden johdosta määrärahatarve oli niin olennaisessa määrässä ollut Kaupunginvaltuuston vahvistamia määriä suurempi. Tämä valiokunta ei kuitenkaan vielä ole ehtinyt antaa lausuntoa asiasta. Lisäksi mainittakoon, että on ollut menoja, joita varten ei ole milloinkaan ollut määrärahoja, esim. Kivelän kirkkorakennuksen sisustus, johon on käytetty Smk 8,786: 28. Tämä erä siirtyi kaupungin varojen joukossa sekä vuonna 1913 että vuonna 1914 seuraavaan vuoteen olematta varoja sen suorittamiseen osotettu. Yuositilintarkastajat, jotka jo ennenkin ovat huomauttaneet tärkeäksi, että kaupungin rahatointa yksityiskohdittain hoidetaan päämäärästään tietoisella tavalla sekä että eri virastojen ja lautakuntain tapaa käyttää määrärahojaan tehokkaasti valvotaan, täytyy kiinnittää Kaupunginvaltuuston huomiota siihen, että kaupungin omia virkamiehiä ei voida saada noudattamaan Kaupunginvaltuuston osottamia periaatteita eikä tottelemaan Valtuuston tekemiä päätöksiä. Jos Rahatoimikamari nykyisen järjestyksensä ja kokoonpanonsa johdosta on liian heikko valvomaan kaupungin rahatointa ja sen virkamiesten tehtäviä, on Kamarin uudestijärjestämistä ehdottomasti joudutettava. Me emme kuitenkaan epäile lausua, että nykyoloissakin on tarjona toimenpiteitä, jotka pakottavat kunnan virka- ja luottamusmiehiä kuuliaisesti noudattamaan Kaupunginvaltuuston kunnan puolesta tekemiä päätöksiä kaupungin rahatoimen hoitoon nähden. Kaupungin budjetin järjestys suo erinäisissä tapauksissa sijaa muistutuksille, sillä ainakin ne määrärahat, jotka ovat kutakuinkin laskettavissa, on budjettiin pantava riittävän suuruisina. Esimerkiksi Kaupunginvaltuuston tarverahoja varten on budjetissa kolmena viime vuonna ollut 25,000 markkaa, mutta ylityssumma on ollut vuonna 1912 Smk 14,877: 28, vuonna 1913 Smk 20,479:35 ja vuonna 1914 Smk 32,133:80. Vuodeksi 1915 on määrärahaa tosin korotettu 10,000 markalla, joten se nousee 35,000 markkaan, mutta varmasti saanee olettaa, että tämä määräraha taaskin täytyy ylittää, koska nykyinen määrä ei ole ennenkään riittänyt. Taksoitusvarain ja muiden tulojen vähennystä ja palautusta varten oleva 260,000 markan määräraha niinikään on osottautunut liian niukaksi ja on vuonna 1914 ylitetty kokonaisella

4 4 N:o Smkrlla 206,399:43. Olisi epäilemättä erittäin mielenkiintoista tutkia, mistä syystä taksoitus varoja yhä enemmän ja enemmän jää maksamatta ja sentähden täytyy vähentää, erittäinkin kun tämä ilmiö näyttää joka vuosi uudistuvan. Nimikkeen Vuonna 1914 teetettyjä töitä, joita varten on määrärahat 1915 vuoden menosäännössä" kohdalla on muun muassa Smk:n 54,228:07 suuruinen erä Hakaniementorin uuden kauppahallin kustannuksia. Kun tämä määräraha vuonna 1915 on ainoastaan 50,000 markkaa, on se edeltäpäin sekä kulutettu että ylitetty. Kaupungin tiliasemassa joulukuun 31 päivältä 1914 on varojen puolella Erinäisten velallisten" tilillä moniaita eriä, joiden laatu tulisi selvemmin näkyviin, jos ne jaettaisiin esimerkiksi seuraavien nimikkeiden kesken: Ylitettyjä budjettimäärärahoja", Menoja, joita varten määrärahaa ei ole ollut" sekä Vuonna 1914 teetettyjä töitä, joita varten määräraha on 1915 vuoden budjetissa". Korkoja konttokuranttitililtä kaupunginkassan kanssa" nimisellä tilillä on sähkötehtaan budjetin menopuolella 13,566 markan suuruinen erä, josta Rahatoimikonttorin kertomuksen mukaan on käytetty Smk 4,687: 68, jota vastoin vastaavalla tilillä sähkötehtaan tilikirjoissa on tuloja Smk 15,809:21. Tämä tuloerä on tosin kertomuksessa otettu huomioon sillä tavoin, että edellä mainitun pääluokan väärä rasitus ei vaikuta lopputulokseen, mutta muodolliselta kannalta katsoen näyttää tuo menettely meistä sopimattomalta. Tässä yhteydessä on huomiomme niinikään kiintynyt siihen, että edellä mainitussa menoluokassa lueteltuihin sähkötehtaan tuloihin tuntuvassa määrässä vaikuttaa se seikka, että sähkötehdas lukiessaan koron tilivuoden alusta veloittaa kaupunginkassaa edellisen vuoden voittovaroista budjetin mukaan suoritetuilla menoilla, jota vastoin kaupunginkassa vasta kolme kuukautta myöhemmin on oikeutettu lukemaan hyväkseen korkoa tuolle voitolle, johon edellä mainitut menot on luettu. Yleismuistutuksena pyydämme lausua, että eri hallitusten ja lautakuntain on yksityisessä kirjanpidossaan ehdottomasti noudatettava kaupungin budjetin järjestystä, niin että tulot ja menot mikäli mahdollista kohdistuvat budjetin vastaaviin tileihin. Rahatoimikamarin ja halkokauppias J. H. Vuoren kesken kesäkuun 4 päivänä 1914 tehdyssä välikirjassa sitoutui viimeksi mainittu kesäkuun 1 päivän 1914 ja kesäkuun 1 päivän 1915 välisenä aikana kunnan laitoksiin toimittamaan tarvittavat määrät koivu- ja havupuunhalkoja Smk:n 6: 95 ja 6:15 hinnasta m 3 :n, hintaan luettuna korvaus halkojen perille tuomisesta ja pinoamisesta. Tämän hankintasopimuksen täyttämisestä pantiin takuu. Kun herra Vuori sodan puhjetessa elokuun alussa ilmoitti ei voivansa hankintaa suorittaa, syystä että halkojen kuljetus rautateillä oli lakkautettu, vapautti Raha-

5 N:o toimikamari ilman muuta tavaranhankkijan sitoumuksestaan sekä osti Helsingin HöyryhaJkosaha Osakeyhtiötä 3,200 m 3 koivuhalkoja 10 markasta m 3 :n. Vaikka Rahatoimikamari silloisissa erittäin sekavissa oloissa näyttää olleen oikeutettu ryhtymään viimeksi mainittuun toimenpiteeseen, on mielestämme Rahatoimikamarin päätös ilman muuta vapauttaa tavaranhankkija Vuori hänen välikirjan mukaisesta sitoumuksestaan, jonka hän vähää myöhemmin olisi voinut täyttää, ollut ennenaikainen ja olisi kaupungin tämän johdosta kärsimä tappio ollut ainakin osittain vältettävissä. Huomiomme on kiintynyt siihen, että rottain tappomääräraha on ylitetty Smk:lla 965:52. Revisionikonttori oli sattuneesta syystä havainnut olevan aihetta perin pohjin tarkastaa Terveydenhoitolautakunnan ratiniosaston tilit, jolloin todettiin, ettei kaupunginkassa ollut tämän osaston toiminnasta kärsinyt suoranaista tappiota, koska sen ulkona olevat, tosin kaupungin tileihin panemattomat, saamiset vuosilta 1913 ja 1914, kaikkiaan Smk 1,685:43, luultavasti riittäisivät korvaamaan määrärahan ylityksen. Katsomme kuitenkin olevan huomauttaminen, että Terveydenhoitolautakunta on sangen puutteellisesti järjestänyt ratiniosaston, jolla kumminkin on yleistä merkitystä senkin johdosta, että sen työ suoritetaan kunnan kiinteistönomistajain kustannuksella. Terveydenhoitolautakunta on sitä paitsi sangen puutteellisesti valvonut sen henkilön toimintaa, jonka tehtäväksi koko työ ja rahain kannanta on uskottu. Mitä tulee katuvalaistuksen osalta menevään kaasutehtaan perustamisarvon korkoon ja kuoletukseen, lukuun ottamatta katuvalaistuksen perustamiskustannuksia, huomauttaa kaasutehtaan hallitus että, kun katuvalaistukseen käytetyn kaasun kulutus on vuonna 1914 sangen paljon vähentynyt, minkä johdosta kaasutehtaan muun perustamisarvon koron ja kuoletuksen jakaminen yksityisvalaistuksen ja katuvalaistuksen kesken suhteellisesti kulutettuihin kaasumääriin olisi antanut väärän tuloksen, lasketaan katuvalaistuksen osalta menevä mainitun perustamisarvon korko ja kuoletus saman hinnan mukaan kulutetulta kaasukuutiometriltä kuin vuonna 1913 eli 494,049 kuutiometriltä kaasua 5: 29 mukaan Smk:ksi 26,135:19. Huomautamme että, kun kulutus vuonna 1914 oli ainoastaan noin % vuoden 1913 kulutusmäärästä, on katuvalaistuksen osalta laskettu koron ja kuoletuksen apumaksu näin menetellen tuntuvasti vähentynyt ja 1914 vuoden puhdas voitto, joka oli ainoastaan Smk 43,959: 52, siten tuntuvasti lisääntynyt. Tällä kertaa olemme mielihyväksemme voineet todeta, että Rahatoimikonttorin antamat kirjojen oheiset todisteet nyttemmin on laadittu tyydyttävällä tavalla. Samaten on asianmukaisesti oikeiksi todistetut n. s. siirtyvien tilien loppusummain määräin erikoisluettelot pantu tilinpäätöksen oheen. Sitä vastoin on Rahatoimikonttorin vuosikertomukseen nähden paljon toivomisen varaa, mikäli koskee 1912 ja 1913 vuoden tilintarkastajain sitä vastaan tekemäin

6 6 N:o muistutusten varteen ottamista. Kun kaupunginreviisori K. A. Widenius on meille suonut tilaisuuden todeta, että hankkeissa olevaa kaupungin kassa-, tili- ja tarkastuslaitoksen uudistustyötä on joudutettu ja olemme häneltä saaneet tiedoksemme uudistuksen alkuluonnokset, emme nyt ole tahtoneet lähemmältä kajota tähän emmekä muihin mainitun uudistuksen yhteydessä oleviin kysymyksiin. Eri hallitusten ja laitosten vuosikertomuksista olemme saaneet ainoastaan teknillisten laitosten sekä kulkutautisairaalan ylilääkärin kertomuksen. Lisäksi on meillä ollut tilaisuus konseptista lukea Vaivaishoitohallituksen vuosikertomus. Revisionikonttorin kertomus annettiin meille viime huhtikuun 22 päivänä, Rahatoimikonttorin kertomus viikkoa aikaisemmin. Muita vuosikertomuksia ei ole käytettäväksemme annettu. Kaupungin irtaimen omaisuuden katsastusmiesten puheenjohtaja on vuositilintarkastajille antamassaan kirjelmässä huomauttanut: että, kun kaupungin vesijohtolaitos ei ole antanut asianomaisen katsastusmiehen allekirjoitettavaksi sellaisia kalustoluetteloja, mitkä mainitaan syyskuun 12 päivänä 1912 vahvistetun katsastusmiesten johtosäännön 4 :ssä, ei hän ole voinut tässä kohden täyttää johtosäännön mukaista velvollisuuttaan; että kaupungin kaasutehtaan tulisi saada sopivammat varastohuoneistot, jotta sen tarveaineita ja varastoja kävisi asianmukaisesti tarkastaminen; että tehtäisiin kaupungin vuokraamassa Humaliston sairaalassa olevan kaluston lopullinen selvitys; sekä että Nickbyn mielisairaalan sekä Ryttylän kartanon katsastus tulee toimitettavaksi, kohta kun asianomaiset tilittäjät ovat laatineet näiden paikkain tarpeelliset kalustoluettelot. Kaupungin menot vuonna 1914 ovat tilien mukaan Smk 32,104,675: 47 ja budjetin mukaan Smk 32,465,572:31. Tuloja oli Smk 33,099,119:53 sen sijaan että tulolaskelma osotti Smk 32,465,572: 31. Nämä numeroluvut käy kuitenkin lukeminen toisinkin tavoin. Jos tulomäärästä Smk:sta 33,099,119: 53 luetaan pois siihen sisältyvä 1913 vuoden säästö, osottaa tilinpäätös kaupungin todellisten tulojen vuonna 1914 olleen kokonaista Smk 647,204: 61 menoja vähemmät, ja on tämä vajaus Rahatoimikonttorin laatimassa tilinpäätösyhdistelmässä vähennetty Smk:ksi 147,204:61 siten, että tuloihin on luettu 1914 vuoden rahasäännössä tuloina käytettyä 1913 vuoden säästöä 500,000 markkaa. Mutta tämä vajaus lisääntyy vieläkin, sen johdosta että melko suuria rahamääriä, niinkuin kaupunginkassasta uutta kulkutautisairaalaa ja sen kalustoa varten määrärahain lisäksi jo maksettuja Smk 379,123: 31 sekä vallitsevan sotatilan johdosta olleita menoja Smk 156,072: 49, ei ole pantu rahasääntöön, vaan toistaiseksi varain puolelle kaupungin tilinpäätökseen. Tulopuolella huomataan suurta tulojen vähenemistä tuulaaki-, liikenne- ja satamamaksuissa, kaasu- ja sähkötehtaan tuloissa sekä edellytetyissä valtio-

7 N:o avuissa. Menopuolella taas on arvaamattomiin tarpeisiin Kaupunginvaltuuston käytettäväksi varattu 350,000 markan määräraha ylitetty Smkilla 335,731: vuoden tilinpäätöksen tulos ei siis oje aivan tyydyttävä ja kehottaa noudattamaan varovaisuutta ja säästäväisyyttä kaupungin varain hoidossa. Meille esitetyllä otteella Maistraatin istunnossa viime tammikuun 13 päivänä tehdystä pöytäkirjasta on näytetty, että kassasäästö joulukuun 31 päivänä 1914 toimitetussa kaupunginkassan ja kruununkassan katsastuksessa oli yhteensä Smk 390,527:86 ja piti yhtä Rahatoimikonttorin kassakirjan näyttämän saldon kanssa. Kaupungin omistamat, tiliasemassa S:markan 341,711:23 arvoisiksi ilmoitetut obligatsionit olemme lukeneet, minkä ohessa olemme todenneet, että vuoden vaihteessa oli erinäisiin pankkeihin talletettuna kaikkiaan Smk 4,455,846:15. Viime maaliskuun 4 ja 5 päivänä luettiin tilivuonna lunastetut kaupungin eri lainoihin kuuluvat obligatsionit ja korkoliput, jotka sitten sinetöityihin ja meidän tekemällämme sisällyksen merkinnällä varustettuihin kuoriin pantuina talletettiin Rahatoimikonttorin holviin. Kaupungin hoidettavina olevain lahjoitusrahastojen kirjat ja tilit olemme tarkastaneet ja oikeiksi havainneet, minkä ohessa olemme laskeneet ja tarkastaneet niihin kuuluvat velkakirjat, obligatsionit, osakkeet ja pankkikirjat, jotka kaikki on havaittu tilikirjain kanssa yhtäpitäviksi. Olemme niinikään läpikäyneet ja tarkastaneet Rahatoimikamarin säilyssä olevat velka- ja vuokrakirjat sekä laskeneet kaupungin omistamat Raitiotieja Omnibus-Osakeyhtiön ja Helsingin Makasiiniosakeyhtiön osakkeet sekä Helsingin Telefooniyhdistyksen osuustodistukset. Vuonna 1876 otetun vesijohtolainan sekä 1882 vuoden uutisrakennus- ja järjestelylainan hoidosta pannaan säädetyt kertomukset tämän oheen. Rahatoimikonttorin antamassa kertomuksessa kaupungin tileistä ja tilinpäätöksestä vuodelta 1914 olevat numerotiedot kaupungin tuloista ja menoista on havaittu kirjain kanssa yhtäpitäviksi. Eräitä painovirheitä on kuitenkin pujahtanut tähän kertomukseen. Mikäli olemme voineet havaita, on itse tilinpäätös oikea. Tilintarkastuksessa on allekirjoittanut Wellingk toiminut puheenjohtajana, ja on tilintarkastustyö ollut jaettuna siten, että alempana mainittujen menoja tuloluokkain tarkastuksen ovat pääasiallisesti suorittaneet: menoluokkain I, II, III, paitsi 4, 5 ja 6, XIV ja XV sekä tuloluokkain I, II, III, IV, VII, X ja XI allekirjoittaneet Smedslund ja Wellingk; III, 4, 5, 6, V ja XIII menoluokan sekä V ja IX tuloluokan allekirjoittaneet Schildt ja von Troil; VII, VIII, IX, X ja XI menoluokan sekä VI tuloluokan allekirjoittaneet Kauppila, Renvall ja Öller;

8 8 N:o IV, VI ja XII menoluokan sekä VIII tuloluokan allekirjoittaneet Hult, Jaatinen ja Jalava. Helsingissä, toukokuun 14 päivänä Verner Wellingk. Werner Hult. Väinö Jalava. Heikki Renvall. Henry Smedslund. Uno Öller. Otto Engb. Jaatinen. Aarne Kauppila. Alfred Schildt. W. von Troil.

9 N:o Kertomus Helsingin kaupungin 1876 vuoden vesijohtolainan hoidosta vuonna Keisarillisen Senaatin toukokuun 17 päivänä 1876 antaman päätöksen mukaisesti, joka koskee Helsingin kaupungin ottamaa 5 /o:n lainaa vesijohdon lunastamiseksi, saavat allekirjoittaneet Helsingin kaupungin 1914 vuoden tilien tarkastajat antaa seuraavan kertomuksen lainan hoidosta mainittuna vuonna. Marraskuun 1 päivänä arvottiin obligatsioneja yhteensä 48,700 markan määrä, nimittäin: 1876 vuoden 5 0/o:n obligatsionilaina. Litt. A. 1,000 Smk N:rot 10, 75, 84, 130, 138, 194, 222, 266, 292, 386, 410, 411, 440, 461, 476, 498 = 16 kpl. Litt. B. 500 Smk N:rot 2, 47, 57, 144, 146, 148, 172, 174, 244, 246, 275, 301, 313, 338, 340, 401, 463, 555, 582, 609, 683, 728, 735, 744, 842, 857, 864, 906, 921, 957, 961, 987, 993, 1,013, 1,034, 1,089, 1,106, 1,121, 1,136, 1,198, 1,206, 1,223, 1,240, 1,255, 1,275, 1,322, 1,403, 1,418, 1,495 = 49 kpl. Litt. C. 200 Smk N:rot 49, 61, 130, 151, 199, 239, 245, 303, 387, 430, 509, 568, 591, 601, 605, 649, 713, 783, 831, 866, 877, 891, 898, 903, 943, 949, 962, 1,006, 1,017, 1,028, 1,043, 1,049, 1,066, 1,067, 1,084, 1,097, 1,118, 1,149, 1,166, 1,230, 1,245 = 41 kpl. Kaupungin vastattavana lunastamatta olevista obligatsioneista oli jouluk. viimeisenä päivänä 1913 Smk 830,605: Vuonna 1914 lunastettiin: Arvottuja obligatsioneja määrältään Smk 45,935: sekä erääntyneiden obligatsionien korkolippuj a 485: w 46,420: Vuoden päättyessä oli erääntyneitä, lunastamattomia obligatsioneja Siitä vähennettyä lunastetut korkolipput... Vastuusumma jouluk. viimeisenä 1914 Smk 784,185: Smk 9,870: 485: 9,385: on jäljellä kuolettamatta Smk 774,800: 2

10 10 Nro Erääntyneitä korkolippuja oli joulukuun viimeisenä 1913 yhteensä Smk 1,972: 50 Vuonna 1914 lunastettavaksi erääntyneitä korkolippuja 39,900 Vuoden kuluessa lunastettiin korkolippuja.... Smk 41,002 Vuoden kuluessa vanhentuneita korkolippuja 485 Smk 41,872: ,517: 50 Lunastamattomia erääntyneitä korkolippuja on jäljellä Smk 1,355: Kaikki lainaan kuuluvat, vuoden kuluessa lunastetut obligatsionit ja korkoliput me luimme ja jätimme sinetillämme suljetussa sekä sisällyksen merkinnällä varustetussa kääreessä säilytettäviksi Rahatoimikamarin holvissa. Helsingissä, toukokuun 14 päivänä Werner Hult. Väinö Jalava. Heikki Renvall. Henry Smedslund. Uno Öller. Verner Wellingk. Otto Engb. Jaatinen. Aarne Kauppila. Alfred Schildt W. von Troil. Kertomus Helsingin kaupungin 1882 vuoden uutisrakennus- ja järjestyslainan hoidosta vuonna Keisarillisen Senaatin elokuun 4 päivänä 1882 antaman päätöksen mukaan, joka koskee Helsingin kaupungin uutisrakennus- ja järjestelytöitään varten ottamaa 4 /o:n lainaa, saavat allekirjoittaneet Helsingin kaupungin 1914 vuoden tilien tarkastajat antaa seuraavan kertomuksen lainan hoidosta mainittuna vuonna. Marraskuun 1 päivänä arvottiin obligatsioneja yhteensä 91,000 markan määrä, nimittäin: 1882 vuoden 4 % o/o:n obligatsionilaina. Litt A. 3,000 Smk N:rot 5, 23, 29, 43, 69, 89, 91, 92, 127, kpl. Litt. B. 1,000 Smk N:rot 21, 48, 90, 184, 192, 254, 263, 300, 307, 336, 339, 354, 361, 368, 377, 400, 438, 442, 443, 452, 477, 482, 492, 540, 552, 555, 575, 577, 581, 585, 588, 600, 604, 612, 625, 651, 656, 676, 687, 697 = 40 kpl.

11 Nro Litt. C. 500 Smk Nrrot 12, 19, 20, 30, 45, 76, 82 ; 111, 186, 222, 233, 267, 285, 291, 295, 300, 346, 347, 384, 387, 400, 446, 464, 469, 470, 506, 529, 540, 576, 586, 591, 602, 616, 622, 633, 687, 688, 719, 727, 733, 744, 795 = 42 kpl. Kaupungin vastattavana lunastamattomista obligatsioneista oli joulukuun viimeisenä 1913 Smk 199,042: 50 Vuonna 1914 lunastettiin: Arvottuja obligatsioneja määrältään Smk 93,550: sekä erääntyneiden obligatsionien korkolippuja 765: 94,315: Vastuusumma joulukuun viimeisenä 1914 Smk 104,727: 50 Vuoden päättyessä oli erääntyneitä, lunastamattomia obligatsioneja Smk 14,492:50 Siitä vähennettyä lunastetut korkoliput : 13,727: 50 on jäljellä kuolettamatta Smk 91,000: Erääntyneitä korkolippuj a oli joulukuun viimeisenä 1913 lunastamatta kaikkiaan.. Smk 551: 25 Vuonna 1914 lunastettavaksi erääntyneitä korkolippuj a 6,052:50 w 6,603:75 Vuoden kuluessa lunastettiin korkolippuj a.. 6,975: joten, kun vähennetään erääntyneiden obligatsionien korkoliput 765: w 6,210: on jäljellä lunastamattomia erääntyneitä korkolippuja Smk 393: 75 Kaikki lainaan kuuluvat, vuoden kuluessa lunastetut obligatsionit ja korkoliput me luimme sekä jätimme sinetillämme suljettuun ja sisällyksen merkinnällä varustettuun kuoreen «pantuina Rahatoimikonttorin holvissa säilytettäviksi. Helsingissä, toukokuun 14 päivänä Werner Hult. Väinö Jalava. Heikki Renvall. Henry Smedslund. Uno Öller. Verner Wellingk. Otto Engb. Jaatinen. Aarne Kauppila. Alfred Schildt. W. von Troil.

12 Helsingissä, Sanomal.- ja Kirjap.-Osakeyhtiön kirjapaino, 1915.