Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1

Transkriptio

1 RAAHEN KAUPUNKI akm 219 Pyhtilänkankaan asutus- ja käyttöhistoria

2 RAAHEN KAUPUNKI PYHTILÄNKANKAAN ASUTUS- JA KÄYTTÖHISTORIA 2 Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1 Pattijoella on pitkä historia takanaan, aina 1200-luvulle ulottuva, mutta aluekohtaisia tietoja on hyvin vaikea löytää. Niihin aikoihin koko Pohjanmaa oli vielä syrjäistä seutua, jonka kuulumista johonkin valtakuntaan ei juuri tiedetty. Etelästä tulleet pirkkalalaiset ja kaakosta Oulujoen vesistöä tulleet karjalaiset olivat kiistelleet Perämeren rannikosta. Pattijoki, muinainen valtakunnan raja Pirkkalalaiset olivat 1200-luvun lopulla nimellisesti Ruotsin kuninkaan ja karjalaiset taas Novgorodin venäläisen ruhtinaan alamaisia. Näiden kaukaisten hallitsijoiden valta ei merkinnyt paljoakaan Pohjanmaan erämaissa. Seuduilla järjestettiin rajoja eränkävijäin keskinäisillä sopimuksilla. Pirkkalaisten ja karjalaisten välinen raja vakiintui viimeistään luvun alussa Pattijokeen. "Pattijoki mainitaan nähtävästi perimmäisenä karjalais-hämäläisenä alueen rajana vielä piispa Hemmingin aikana. Tällaisena se luvulla todistetaan 100 vuotta vanhaksi" 2 Ruotsin Kruunun valta alkoi tuntua Pohjanmaalla vasta 1300-luvulla. Pähkinäsaaren rauhassa oli vanha erämiesten raja, Pattijoki, määrätty Ruotsin ja Novgorodin rajaksi. Länsisuomalainen asutus tunkeutui pian tämän rajan yli sulautuen vähitellen rajan pohjoispuoliseen karjalaiseen väestöön. Ruotsin vallanpitäjät ottivat 1370-luvulla haltuunsa koko Pattijoen ja Kemijoen välisen karjalaisrannikon. Asutus leviää Pyhtilänperälle 1500 luvun lopulla Salon pitäjän Pattijoen kylässä asui 180 henkeä. Asukkaat saivat toimeentulonsa kalastuksesta ja metsästyksestä. Karjanpitoa harrastettiin omiksi tarpeiksi. 3 Pyhtilän alue on sijainnut 1600-luvun alussa meren rannalla pohjoiseen avautuvan merenlahden peittäessä nykyiset koillispuolen pellot. Vanhan Pekurin tilan Pyhtilänperä on tällöin ollut vielä alavaa maastoa. Maanmittari Claes Claessonin kartassa vuodelta 1673 on Pyhtilän alueen itäpuolella esiintyy nimi Ketsälä, tarkoittaen ehkä Kesälän

3 RAAHEN KAUPUNKI PYHTILÄNKANKAAN ASUTUS- JA KÄYTTÖHISTORIA 3 Peruskartta 1954 taloa. Tähän sopii ajallisesti ensimmäisten asutusten siirtyminen maankohoamisrannikon kuiville maille Kesälään ja Pyhtilänperälle luvun lopulla ja luvun alkupuolella Isojaossa Vanhan Pekurin tila on jaettu lukusiin osiin ja osat ovat myöhemmin pirstoutuneet edelleen. Salon kihlakunnan henkikirjojen mukaan näillä tiloilla asui useita perheitä luvun alkupuolelta lähtien Pekurin suvun omistamalla tilalla olivat olleet torpparina Pyhtilät, jolle tila luovutettiin vuoden 1918 torpparilain perusteella. Pekurin tila on jakautunut 1800-luvun loppupuolella Kesäläksi RN:o 18 ja Pyhtiläksi RN:o 21. Alueen maankäyttö säilyi 1950 luvulle asti maatalousalueena, jossa oli viisi maatilan talouskeskusta peltojen ympäröiminä. Kolme tilakeskusta on edelleen asuttuna. Kahdella tilalla on säilynyt 1900-luvun alkupuolen rakennuskantaa, kaksi asuinrakennusta ja kaksi piharakennusta. Nämä asuinrakennukset ovat jääneet autioiksi. Alueen eteläpuolelle Ouluntien läheisyydessä on vuoden 1954 peruskartassa rakennuspaikkoja, jotka on pääosin rakennettu 1950-luvun lopulla.

4 RAAHEN KAUPUNKI PYHTILÄNKANKAAN ASUTUS- JA KÄYTTÖHISTORIA 4 Pyhtilänkankaan rakennukset Kangas-Pyhtilän tilan päärakennus on vuodelta Rakennus on tällöin siirretty nykyiselle paikalleen Siikajoen Merikylästä. Asuinrakennus on tällä hetkellä asumaton. Kapeaprofiilinen ulkovuorilaudoitus ja jaottomat ikkunat ovat muuttaneet rakennuksen julkisivua. Talon kunnostaminen asuttavaksi ja ulkoasun palauttaminen on mahdollista, jos yksityiskohtainen kuntotutkimus osoittaa rakenteet terveiksi. Tilan omistaja asuu pihapiirin vieressä olevassa v rakennetussa asuin /talousrakennuksessa. Google street view Kangas-Pyhtilän asuinrakennukset

5 RAAHEN KAUPUNKI PYHTILÄNKANKAAN ASUTUS- JA KÄYTTÖHISTORIA 5 Pihapiirin kaksi hirsistä talousrakennusta, aitta ja navetta, ovat todennäköisesti 1800-luvun puolelta. Rakennuksissa on uudehkot peltikatot, mitkä suojaavat hirsiseiniä enemmältä lahoamiselta. Alaosaltaan rakennukset ovat painuneet maahan. Säilyttäminen edellyttäisi rakennusten perustusten kunnostamista ja hirsikehikon kengittämistä. Kangas-Pyhtilän omistaja on halukas säilyttämään pihapiirin vanhat rakennukset. Uudemman lautarakenteisen ladon paikalle halutaan erillistä omakotitonttia. Kangas-Pyhtilän talousrakennukset

6 RAAHEN KAUPUNKI PYHTILÄNKANKAAN ASUTUS- JA KÄYTTÖHISTORIA 6 Susikangas-tilalla toimii kauppapuutarha kasvihuoneineen. Rakennuskanta on uusiutunut ja vanhin rakennus on rintamamiestalo luvulta. (84) Talon kaakkoispuolella on tiilinen omakotitalo 1970-luvulta (160). Susikangas-tilan itäpuolella on Pikkuholman tila. Tilalla on asuintalo luvulta (50). Rakennus on ollut pitkään hylättynä. Tällöin pihapiiri on kasvanut umpeen ja rakennuksen ikkunoita on rikottu. Kaupunki on lunastamassa tilan.

7 RAAHEN KAUPUNKI PYHTILÄNKANKAAN ASUTUS- JA KÄYTTÖHISTORIA 7 Google street view Tilan Tasanne omakotitalo (138) on vuodelta Sypelä -tilan asuinrakennus (232) on vuodelta 1990 ja autotallirakennus 1994.

8 RAAHEN KAUPUNKI PYHTILÄNKANKAAN ASUTUS- JA KÄYTTÖHISTORIA 8 Kivikumpu tilan rakennukset (124) ovat 1980-luvulta Hietakumpu tilan rakennukset (132) ovat 1960-luvulta

9 RAAHEN KAUPUNKI PYHTILÄNKANKAAN ASUTUS- JA KÄYTTÖHISTORIA 9 Napola tilan nykyiset rakennukset on rakennettu vuosina

10 RAAHEN KAUPUNKI PYHTILÄNKANKAAN ASUTUS- JA KÄYTTÖHISTORIA 10 Antinkankaan kauppakiinteistö on rakennettu v Liiketoiminta on loppunut. Tontin ja rakennuksen tuleva käyttö on avoin. Antinkankaan varalämpölaitos on rakennettu vuonna

11 RAAHEN KAUPUNKI Pyhtilänkankaan tilat PYHTILÄNKANKAAN ASUTUS- JA KÄYTTÖHISTORIA 11

12 RAAHEN KAUPUNKI PYHTILÄNKANKAAN ASUTUS- JA KÄYTTÖHISTORIA 12 1 Välähdyksiä Pattijoen historiasta nykypäivään, historiikki 1999, Seppo Kivioja, Suomen varhaiskeskiaika, prof. Jalmari Jaakola 3 Saloinen ennen ja nyt, Martti Levón, valokuvat Esko Puijola 2012, viistoilmakuvat ja kartat Raahen kaupunki