LOUNAISSUUNAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUS- INVENTOINTI

Transkriptio

1 FCG Planeko Oy Valkeakosken kaupunki LOUNAISSUUNAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUS- INVENTOINTI Vallon kylä- ja viljelymaisema teollisuustaajaman kupeessa 161-C

2 43FCG Planeko Oy I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Alueen rakennetun ympäristön kerrostumat Lounaissuunnan aikaisemmat inventoinnit, rakennetut alueet ja inventoidut kohteet Inventoidut kohteet, arvot ja arvoluokat Kaava-alueen historiaa Vallon kylä Haapasaari, Säkkisaari ja Rauhaniemi Inventoinnit Arvoalue: Vallon kylän kulttuurimaisema Kiinteistöinventoinnit Sipilän tilakeskus 2. Uotilan tilakeskus 3. Nukarin tilakeskus 4. Koivuniemen huvila 5. Heikkilä tilakeskus (Havurinne) 6. Säkkisalon torppa 3.3 Aluelomakkeet: Maisemallisia kohteita Alueen tielinjat Yhteenveto kaava-alueen kulttuurimaisemista Kartta alueen inventoinneista ja rakennetusta ympäristöstä LÄHTEET... 40

3 FCG Planeko Oy 1 (41) VALKEAKOSKEN KAUPUNKI LOUNAISSUUNAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI 1 Johdanto Valkeakosken Lounaissuunnan rakennetun ympäristön inventointi tehtiin touko- ja kesäkuussa Työ tehtiin Valkeakosken kaupungin tilauksesta alueen kaavoituksen taustaselvitykseksi. Selvityksen teki FCG Planekon tutkija Jari Heiskanen (FM). Työn tavoitteena oli koota yhteen Lounaissuunnan rakennetun ympäristön ominaispiirteet yleiskaavatasoisesti. Selvitykseen kuuluu alueen asutus- ja rakennusperinnön kannalta keskeisten kiinteistöjen ja - alueiden dokumentointi, arviointi ja arvottaminen. Tämän tyyppisiä kohteita olivat mm. kantatalot sekä vanhat huvilat ja torpat. Sotien jälkeinen aika on huomioitu aluekokonaisuuksina. Valkeakosken kaupunkitaajamaan rajautuvan, Lounaissuunnaksi nimetyn kaava-alueen maisema muodostuu pääosin vesistöistä, metsäalueista ja Vallon kylän kylä- ja viljelymaisemista. Alueelta inventoitiin ja arvotettiin kuusi kohdetta ja lisäksi rajattiin Vallon kyläalue arvoalueeksi. Näiden lisäksi raportissa käsiteltiin jälleenrakennuskauden omakotitalot sekä tiestöön liittyviä rakenteita. Inventoituja kiinteistöjä oli 6. Maastotyöpäiviä olivat ja Työssä on lisäksi hyödynnetty kirjallisuutta ja helposti saatavilla olevaa vanhempaa karttamateriaalia. Varsinaista maisemahistoriaselvitystä työhön ei kuulu. Kartta: Lounaissuunnan kaava-alue sijoittuu Valkeakosken kaupunkitaajaman lounaispuolelle. Pohjakartassa näkyvät aniliinin värisenä luonnonsuojelualueet. Lounaissuunnan kaava-alue sijoittuu Valkeakosken kaupunkitaajaman lounaispuolelle, Mallasvedestä Vanajaveteen laskevan Apianvirran alajuoksulle. Laajoja vesialueita käsittävän kaava-alueen maisemaa leimaavat lukuisat lahdet, niemet ja saaret. Vesistöjen kannalta maisemallisesti merkittävin on Apianvirran alajuoksun vuolteiden väliin jäävä Säkkisaari ja läheiset Haapasaari ja Rauhaniemi. Vesistöjen ranta-alueet ovat pääosin metsän peittämiä. Vanhan asutuksen ja viljelymaisemien kannalta keskeisen Vallojärven rantaalueita erottavat viljelymaisemasta vesijättömaalle syntyneet lehtipuumetsiköt.

4 FCG Planeko Oy 2 (41) Kaava-alueen keskeisen rakennetun ympäristön muodostaa Vallon kyläalue, jonka pääosin perinteistä länsisuomalaista ryhmäkylä- ja viljelymaisemaa edustava kyläalue sijaitsee kaava-alueen kaakkoiskulmalla, Vallojärven eteläpäässä. Kylän viljelymaisema jakautuu kahteen osaan. Kylän yhteydessä olevaan, metsäharjanteiden ja Vallojärven rajaamaan selkeärajaiseen viljelymaisemaan sekä kylän itäpuolelle, Sääksmäentien varrella aukeavaan ja maisemallisesti laajempaan ja näkyvämpään viljelymaisemaan. Tämä itäinen viljelymaisema rajoittuu koilliskulmalta Valkeakosken 3. ja 12. kaupunginosiin, joiden rakentuminen kuten myös Sääksmäentien itäpuolella olevan Viuhan alueen alkoi pääasiassa sotien jälkeen silloisen Valkeakosken kauppalan rajan ulkopuolelle. Muuten Vallon itäisen kyläpellon viljelykset rajoittuvat mäkisiin metsäalueisiin sekä kaakossa Vallonojaa seuraavaan ja aina Sääksmäen kirkolle ja Huittulaan ulottuvaan viljelymaisemaan. Vallon viljelysmaiseman ja kaupunkitaajaman rajaus on pääosin edelleen hyvin selkeä, joskin Sääksmäentien tuntumaan, Vallon viljelysmaiseman reunoille on syntynyt vähäisessä määrin pientaloasutusryhmiä ja 1950-luvulla. Kaava-alueen reunamilla, Sääksmäentien itäpuolella, viljelymaiseman kaavoittaminen ja rakentaminen omakotialueeksi alkoi 2000-luvun alkupuolella. Kaava-alueen vähäisen asuinrakentamisen lisäksi julkista rakentamista edustavat vain 1900-luvun jälkipuoliskolla rakennetut Haapasaaren vedenpuhdistuslaitos, kaupunkitaajaman laidalla voimalinjan muuntaja-asema ja Sääksmäentien varrella oleva pieni kiviveistämö. Sääksmäentien varrelle vuonna 1945 rakennettu Vallon koulu purettiin vuonna Kaava-alueen pääväylät ovat alueen länsireunalla, Vanajaveden rantaa seuraava ja pääosin asumattomien alueiden halki kulkeva seututie 130 (Tampereentie) ja edellisestä erkaneva sekä kaupunkiin yhden sisäänajoväylän Haapasaaren kautta muodostava seututie 310 (Tavaksentie). Kolmannen ja alueen vanhimman tielinjan muodostaa Vallon viljelymaiseman itälaidalla sijaitseva Sääksmäentie. Asutushistoriallisesti alueen keskeiset, Vallojärven ympäristössä sijaitsevat alueet kuuluvat Vallon vanhaan maarekisterikylään. Kaava-alueen reunoilla on pienehköjä alueita, jotka kuuluvat Salon, Annilan, Naakan (Leipiälän) ja Rapolan maakirjakyliin sekä Sääksmäen Pappilaan. Maisemallisesti ja historiallisesti merkittävin näistä reuna-alueista on Säkkisaari, joka kuului pappilan maihin. 1.1 Alueen rakennetun ympäristön kerrostumat Alueen rakennetun perinnön kulttuuriarvot liittyvät pääosin maatalouteen. Vanhimman kerrostuman muodostavat asutus- ja rakennushistorian kannalta keskeinen Vallon kylätontti, jolla ovat säilyneet nykypäiviin Nukarin ja Sipilän kantatalojen tilakeskukset. Kyläalueen nuorempaa maankäytön historiaa edustavat Vallon kantataloista Uotila ja Heikkilä, joiden nykyiset kylän itäpuolella olevan kyläpellon yhteydessä olevat asuintontit ovat perustettu luvun alkupuolella. Historialliseen maanviljelyyn liittyy edelleen Säkkisaaressa oleva Säkkisalon pieni tilakeskus, joka edustaa maankäytön torppavaihetta. Samaan aikakauteen liittyy Rauhaniemessä sijainnut pientila, josta on säilynyt lähinnä vain raunioita. Kaava-alueella on lisäksi yksittäisiä 1900-luvun alun pientiloja, mm. Harjunlahti ja Nuutinmäki joilla on lähinnä maisemallista merkitystä viljelymaiseman reunoilla. Kerrostuman osia ovat myös historiallinen Sääksmäentie sekä autonomian loppupuolella kukoistanutta huvilakulttuuria edustava jugendhenkinen huvilarakennus Vanajaveden rannalla. Toisen selkeän kerrostuman maisemaan muodostaa jälleenrakennuskausi, jota edustavat Vallon kylän itäisen viljelymaiseman jälleenrakennuskauden pie-

5 FCG Planeko Oy 3 (41) net omakotialueet sekä yksittäiset asuintontit ja tilat, joita ovat mm. Loukko, Leola ja Tuomaala. Merkittävän osan maisemaa sekä sotien jälkeistä aikakautta hyvin luonnehtivan kohteen muodostavat myös aluetta halkovat seuttie 130 ja 310, joihin liittyy mm. kolme betonirakenteista siltaa ja kylmäksi asemaksi muutettu huoltoasema. Vallon Uotilan pohjoispuolella on samalta aikakaudelta lisäksi suurjännitelinja. Vallon kantatalojen lisäksi inventoinnissa on huomioitu Vallon viljelysmaisemaan sijoittuvat jälleenrakennuskauden omakotialueet. Kolmannen kerrostuman maisemassa muodostaa 1900-luvun loppupuoli ja 2000-luvun alku. Kaava-alueen rakentaminen oli vähäistä 1900-luvun loppupuolella. Merkittävin kohde ajalta on Valkeakosken vedenpuhdistuslaitos, joka valmistui 1980-luvulla Haapasaaren kärkeen. Sääksmäentien ja Tavaksentien risteyksessä on muuntaja-asema. Alueen muu rakennustoiminta on ollut vähäistä, eikä sillä ole ollut maisemallista merkitystä. Merkittävimmät muutokset maisemaan ovat 2000-luvun alkupuolelta, jolloin Valkeakosken taajaman jatkoksi kaavoitettiin Sääksmäentien varrelle omakotitontteja. Alueen rakentaminen on aloitettu ja se tulee muodostamaan maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden ja uuden kerrostuman historiallisessa kylä- ja viljelymaisemassa. 1.2 Lounaissuunnan aikaisemmat inventoinnit, rakennetut alueet ja inventoidut kohteet. Alueella ei ole aikaisemmin tehty rakennusinventointia. Lounaissuunnan kaava-alueelta on Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet -teoksessa maakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi mainittu Taavetinlahden rannalla oleva jugendhuvila. (Putkonen 1990). Perinnemaisemia alueella ei ole. Kaava-alueelta laaditaan (Mikroliitti oy) kaavoituksen pohjaksi arkeologinen selvitys, joka valmistuu kesällä Alueen maisemahistoriaa vanhoja karttoja digitoimalla on käsitelty perusteellisesti teoksessa Sääksmäen vanhat paikannimet ja historialliset kartat Valkeakoskella. Vallojärven koillisosat, jossa maisemaa hallitsevat metsittyneet ranta-alueet ja metsäiset moreenialueet, on merkitty luonnonsuojelualueeksi. Pienempiä luonnonsuojelualueita on Haapasaaren kärjessä ja Säkkisaaressa. Lounaissuunnan kulttuuriympäristöä voidaan tarkastella kahtena, maantieteellisesti ja historiallisesti selkeänä kokonaisuutena. Ensimmäisen muodostaa Vallojärven ympäristöön ja Sääksmäentien varrelle keskittynyt Vallon kylän kulttuurimaisema. Toisen, enemmän luonnontilaisen kokonaisuuden Apianvirran eteläpuolella levenevän alajuoksun ympäristöön sijoittuvien Haapasaaren, Säkkisaaren ja Rauhaniemen kulttuurimaisema. Kohde- ja alueinventoinnit ovat käsitelty kappaleessa 3, jossa on myös annettu toimenpidesuositukset kohteista. I Vallon maakirjakylä muodostaa ensimmäisen ja keskeisen osan Lounaissuunnan rakennusperintöä. Kylän rakennuskannasta on inventoitu Vallojärven rantamaisemassa vanhalla kylätontilla sijaitsevat kantatalot Sipilä ja Nukari sekä viljelysten yhteyteen muuttaneet Uotilan ja Heikkilän kantatalot. Maatalousmaiseman ulkopuolella Tavaksenlahden rannalla oleva 1900-luvun alun huvilarakennus (Koivuniemi) edustaa ajan huvilakulttuuria. Inventoinnin lisäksi omaksi arvoalueeksi on rajattu Vallon kylätontit ja pellot. Aluerajauksena on esitelty Puntilan-, Vallon- ja Heikkiläntien varrella olevat jälleenrakennuskauden omakotialueet. Kyläalueen itäreunalla Sääksmäentie edustaa historiallista, Valkeakosken vanhinta maantietä.

6 FCG Planeko Oy 4 (41) II Haapasaari, Säkkisaari ja Rauhaniemi muodostavat vähäisemmän osan rakennettua ympäristöä, eikä niiden alueilla sijaitse vanhoja kyläalueita. Alueita halkovat 1960-luvulla rakennetut seututie 130 ja 310. Vesistöihin rajoittuvien alueiden asutushistoriallisena taustana on yksittäisiä torppia ja pientiloja, joihin on vain vähäisessä määrin liittynyt viljelymaisemaa. Säkkisaaren ja Rauhaniemen kohdalla ovat pienialaiset viljelymaisemat kasvaneet umpeen ja rannoille on tullut jossain määrin mökkirakentamista. Säkkisaaren vanhinta asutusmaisemaa edustaa inventoitu Säkkisalon torppa, jossa on säilynyt vähäisessä määrin vanhempaa rakennuskantaa. Rauhaniemen torpasta/pientilasta on jäljellä vain kivijalan jäänteitä ja metsittyneitä peltoja. Vuohilahden viljelysmaiseman reunalla on pieni Harjulahti niminen tontti, jonka vaatimaton, osittain säilynyt rakennuskanta edustaa 1900-luvun alun pientä pihapiiriä. Alueista vain Haapasaaressa on säilynyt viljelymaisemaa, jolla on lähinnä maisemallista merkitystä. Haapasaaren vanhimmat pellot, jo viimeistään luvulla raivatut, ovat Vallon kylän peltoja. Rakennettuna ympäristönä alueella, Isovuolteen puolella on mm luvun alkupuolen pieni maatila (rek. Nuutinmäki) ja Tuomaalan jälleenrakennuskauden muutaman hehtaarin maatila sekä Valkeakosken vedenpuhdistuslaitos. Viljelymaisemaan Vallojärven puolella liittynyt avoin maisema on kasvanut umpeen vesistön vedenpinnan laskun myötä. 1.3 Inventoidut kohteet, arvot ja arvoluokat Alueelta on inventoitu ja arvotettu sen keskeinen rakennuskanta. Tämä käsittää neljä kantataloa, huvilan ja torpan. Rakennetun ympäristön arvoalueeksi on rajattu Vallon maakirjakylä. Näiden lisäksi ovat raportissa pyritty tuomaan esiin alueella olevat muut rakennukset ja rakenteet. Tämäntyyppisiä ovat yksittäiset pientilat, jälleenrakennuskauden omakotialueet ja uudempi omakotiasutus. Yksittäisen luonteen ja pienialaisuuden vuoksi näitä kohteita ei ole arvotettu erikseen. Ne ovat kuitenkin osa historiallisen maiseman rakennetun ympäristön kerrostumia ja ne tulisi huomioida tulevissa maankäytön suunnitelmissa. Kohteiden arvot ovat käsitelty kunkin kohteen yhteydessä. Luokittelussa on käytetty sanallisen kuvailun lisäksi numeerista luokittelua. Inventoidut kohteet, valintaperuste, arvoluokka 1. Sipilä, Vallon kylän kantatalo kyläkeskustassa, arvoluokka I 2. Uotila, Vallon kylän kantatalo, uusjaon tontti, arvoluokka I 3. Nukari, Vallon kylän kantatalo kyläkeskustassa, arvoluokka I 4. Koivuniemi, Huvila 1910-luku, arvoluokka II 5. Heikkilä, Vallon kylän kantatalo, uusjaon tontti, arvoluokka II 6. Säkkisalo, Pappilan torppa 1800-luvulta, arvoluokka III Inventoidut alueet, valintaperuste, arvoluokka 1. Vallon kyläalue, ryhmäkylä, vanha kyläpelto, arvoluokka I

7 FCG Planeko Oy 5 (41) Kulttuuriarvojen kirjainluokittelu Kaava-alueelta on inventoitu sen vanhimpaan kerrostumaan liittynyt rakennukset. Kohteiden arvottamisessa on kiinnitetty huomioita rakennushistoriallisiin (R), historiallisiin (H) ja maisemallisiin (M) arvoihin. R = Rakennushistoriallisesti arvokas. Kohde tai alue on rakennustaiteellisesti tai teknisesti arvokas, se ilmentää aikaansa ja/tai ympäristönsä rakennustapoja, -ihanteita ja tekniikkaa. H = Historiallisesti arvokas. Kohde tai alue liittyy alueen kannalta tärkeään historialliseen asutukseen, ilmiöön tai tapahtumaan. M = Maisemallisesti arvokas. Alue tai kohde on merkittävä kulttuurimaisema tai rakennettu kokonaisuus, osa maisemakokonaisuutta Kulttuuriarvojen numeerinen luokittelu, I, II, III Kiinteistöille on annettu arvoluokitus, joka perustuu kohteiden kulttuurihistoriallisiin arvoihin, jotka muodostuvat rakennus-, ympäristö- ja historiallisista arvoista. Kiinteistöjen valinnassa ja luokittelussa painottuvat selvästi maiseman historialliset kiintopisteet, joita edustavat kylien kantatalot. Yleiskaavan näkökulmasta tärkeämpää on kohteen merkitys osana alueen rakennetun ympäristön ominaispiirteitä kuin sen rakennuskannan ulkoasun säilyneisyys tai muutokset. Luokka I Erityisen merkittävät kohteet, suuri paikallinen arvo Kiinteistöjä tai laajempia arvoalueita, jotka edustavat parhaalla mahdollisella tavalla alueen rakennettua perintöä tai ovat hyvin säilyneitä kokonaisuuksia sekä omaavat suuren intensiteetin. Näihin kohteisiin sisältyy useita arvonäkökohtia tai yksi erittäin vahva peruste. Tässä luokassa olevat ovat kantataloja, jotka muodostavat alueen historian ja maiseman keskeisen osan. Luokka II Merkittävät kohteet Edustavia ja vähintään kohtalaisen hyvin säilyneitä, intensiteettiä omaavia ja sisältävät yleensä useita arvonäkökulmia. Ensimmäiseen luokkaan verrattuna rakennuskanta ja asuinpaikka ovat usein nuorempia tai kokonaisuus on suppeampi. Tähän luokkaan on usein sijoitettu asutushistorialtaan edelleen merkittävät, mutta rakennuskannaltaan uudistuneet kantatalot. Yksittäiset omakotitalot ja huvilat ovat edustavina ja hyvin säilyneinä sijoitettu tähän luokkaan. Luokka III Maisemallisesti tai historiallisesti arvokkaat kohteet Kohteita, joilla on historiallista arvoa ja ovat osa laajempaa kokonaisuutta tai ilmiötä. Tähän luokkaan on sijoitettu usein yksittäiset asuinrakennukset, pienimuotoiset arvoalueet ja sotien jälkeinen rakennuskanta.

8 FCG Planeko Oy 6 (41) 2 Kaava-alueen historiaa 2.1 Vallon kylä Sääksmäen pitäjään kuuluneesta Vallon kylästä on mainintoja jo luvulta. Kylän nimi pohjautuu ehkä varhaiseen talonnimeen. Kylässä oli luvulla viisi taloa, joita olivat mm. Heikkilä, Uotila ja Nukari. Ratsutiloina toimivat 1500-luvun loppupuolelta Heikkilä ja Uotila. Vallon kylä paloi vuonna Keskiajalla muodostunut tiivis ryhmäkylä sijaitsi nykyisellä jo luvulla. Kylän sijainti on keskiaikaiselle kylälle perinteinen, rakennukset ovat keskittyneet tiiviiksi ryhmäksi vesistön rannalla olevalle kapealle moreeniharjanteelle, joka jakoi kylän pellot ajan viljelytavan kannalta kahteen, aidattuun lohkoon. Kylän viljelymaat sijoittuvat Vallojärven ja Vallojoen tuntumaan, joiden ympäristössä pelloksi raivattuja alavia savimaita rajaavat korkeammat moreeniharjanteet. Nykyisistä taloista Sipilän talo muodostui 1618, jolloin Uotilan kantatalo jaettiin veljesten Eskon ja Sipin kesken. Sipilästä kehittyi 1600-luvulla suuri, puolentoista manttaalin tila, joka suoritti ratsupalvelua. Kartta: Maakirjakartta 1640-luvulta. Verotuksen tarpeisiin tehtyyn karttaan on merkitty kylän pellot (harmaa väri) ja niityt (vaalean kellertävä), joita rajaa pitkä aita. Nykyisin kylän ympäristössä olevien peltojen rajaukset vastaavat suuressa määrin tähän jo 1600-luvulla nähtävissä olevaan maisemaan. Itäpuolelle jäävä viljelymaiseman raivaus ei vielä ulottunut nykyiseen Sääksmäentiehen. Kylän neljä taloa sijaitsivat jo tällöin nykyisellä paikalla tiiviinä ryhmänä. Kylän sarkajaossa olleet pellot on jaettu aikakauden kaksivuoroviljelyn seurauksena kahteen lohkoon. Länsipuolella oli etelärajaltaan aidattu A- lohko ja kylän itäpuolella B-lohko. Haapasaaressa, josta kylään kuului vain Vallojärven (kartassa Salmisjärvi) puoli, oli raivattu jo pieniä peltoalueita laajan rantaniityn reunalle. Vanajaveden vedenpinta oli tällöin korkeammalla, joten Haapasaari muodosti niemen ja nykyiset pellot olivat rantaan asti ulottuvina niittyinä. Vedenpinta laski Vanajavedellä 1800-luvulla kun vesistöjen koskia mm. Kuokkalan koskea ruopattiin. Vallonjärven rantamille syntyi tällöin

9 FCG Planeko Oy 7 (41) niittyjä, jotka taasen metsittyivät 1900-luvulla luonnonniittyjen menettäessä merkitystä karjataloudessa. Keskiajalta lähtien voimassa ollut peltojen kaksivuoroviljely, sarkajako ja metsien yhteisomistus muodostivat maankäytön ja pellonraivauksen kannalta merkittävän esteen. Sarkajaossa talojen pelto-omistukset olivat useina kymmeninä sarkoina eri puolilla viljelymaisemaa. Niiden viljely vaati samanaikaisuutta ja yhteistyötä. Keskiajan jälkeen uudistuksia alkoi tulla 1700-luvun puolivälissä, jolloin valtakunnassa annettiin asetuksia isojaosta, jossa kylän maat mitattaisiin ja jaettaisiin talojen verolukujen suhteessa. Tarkoitus oli kerätä yhden talon maat yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä maanjaon uudistus tehostaisi maankäyttöä ja hajottaisi myös palovaaralliset ryhmäkylät talojen muuttaessa lähemmäksi peltojaan. Vallon kylän maat mitattiin isonjaon pohjaksi 1760-luvulla. Kylän isojaossa pellot ja metsät saatiin jaettua, mutta maanomistusta jäi vaivaamaan edelleen omistusten moniosaisuus. Kylän talojen maat koostuivat edelleen lohkosta ja kaikki talot pysyivät vanhalla kylätontilla. Isonjaon täydennys, uusjako pidettiin Vallon kylässä 1908, jonka jälkeen vanha, keskiaikainen kylätontti väljeni kun Uotila ja Heikkilä siirtyivät kylästä jaossa sovittujen viljelmiensä yhteyteen. Uusjaossa talojen omistamien lohkojen määrä saatiin supistettua neljään ja Sipilässä jopa kolmeen. Vallon itäpuolella Sääksmäentie muodosti Sääksmäen pitäjän keskeisen maantien aina toiseen maailmansotaan saakka. Sotien jälkeisen kerrostuman Vallon maisemissa muodostavat Sääksmäentien varren tuntumaan, Vallon viljelymaiseman metsäsaarekkeisiin rakennetut pienet omakotitaloalueet sekä Vanajaveden rantaa seuraava Helsingin ja Tampereen välinen valtatie, jonka Valkeakosken osuuden rakentaminen alkoi Tien rakentamiseen käytettiin pääosin työllistämis- ja vankityövoimaa. Tien rakentamista varten perustettiin vankisiirtoloita, joista yksi sijoitettiin Sääksmäen Valloon. Uuden valtatien rakentamista seurasi myös Haapasaaren kautta kulkevan liittymän rakentaminen Valkeakosken kauppalaan. Tampereentie ja Tavaksentie valmistuivat 1960-luvulla ja Valkeakosken 1923 perustetusta kauppalasta tuli kaupunki Sääksmäkeen kuulunut Vallon alue liitettiin Valkeakoskeen luvulla. Vallon kyläalue keskittyi Vallonjärven ympäristöön, ulottuen pieneltä osin Tavaksenlahden kohdalla Vanajaveteen. Apianvirran alajuoksulla olevat alueet, Haapasaari, Säkkisaari ja Rauhanniemi kuuluivat useille kylille. Ne eivät asutus- ja rakennushistoriallisesti muodosta merkittävää aluetta. Alueilla on vähäisessä määrin ollut torppia, pientiloja ja jälleenrakennuskauden maatiloja, joista on säilynyt vain vähäisiä rakenteita ja lähinnä Haapasaaressa. 2.2 Haapasaari, Säkkisaari ja Rauhaniemi Kaava-alueen vesistöön rajautuvat Haapasaaren länsipuoli, Säkkisaari ja Rauhaniemi olivat pitkään asumattomia. Alueet kuuluivat kylille, joiden keskeiset kylä- ja viljelyalueet sijaitsivat toisaalla. Maaperältään pääosin kallio- ja moreenipohjaiset alueet eivät myöskään tarjonneet kovin hyviä lähtökohtia viljelylle. Parhaat viljelyalueet olivat Haapasaaressa, jossa osa pelloista raivattiin Vallon kylän talojen toimesta viimeistään uuden ajan alkupuolella. Rauhaniemen taustahistoria jäi selvittämättä. Niemessä on ollut pieni viljelytila, mahdollisesti torppa, joka on autioitunut. Rakennuksesta löytyi vain lohkotuista kivistä tehdyt nurkkakivet ja maakellarin jäänteet Rauhaniemen etelärannalta. Ympäristössä on lisäksi metsittyneitä peltoja. Kylähistoriallisesti

10 FCG Planeko Oy 8 (41) Rauhanniemi siirrettiin Mulkuen kylään kuuluvaksi 1920-luvulla. Rauhaniemen rantoja on lohkottu mökkitonteiksi sotien jälkeen, pääasiassa 1950-luvulla. Säkkisaaren itäpuoli kuului alun perin Salon maakirjakylään. Myöhemmin koko saari liitettiin osaksi Sääksmäen Pappilan tiluksia. Saaren ainoa asutusta edustanut Säkkisalon torppa perustettiin ilmeisesti 1800-luvun alkupuolella ja se itsenäistyi 1929, jolloin Pappilaan kuuluneet neljä vuokratilaa itsenäistyivät. Salon kylälle kuului myös Haapasaaren länsipuoli, jonka osalta viljely alkoi vasta ja 1900-luvulla. Haapasaaressa on vähäistä asutusta, vanhinta edustaa Nuutinmäki. Nykyinen seututie 310 rakennettiin 1960-luvulla ja vedenpuhdistuslaitoksen rakentaminen alkoi 1970-luvun loppupuolella. Alueen harva asutus on keskittynyt länsirannalla olevalle metsävyöhykkeelle, jolla sijaitsevat mm. kaksi pientä tilakeskusta ja yksittäisiä omakotitaloja.

11 FCG Planeko Oy 9 (41) 3 Inventoinnit 3.1 Arvoalue: Vallon kylän kulttuurimaisema Kartta: Vallon kylän kulttuurimaiseman rajaus Arvoalueeksi ovat rajattu Vallon kylä ja sen yhteydessä olevat keskeiset kyläpellot. Maiseman keskeiset elementit, kylä, pellot ja tielinjat ovat säilyttäneet jo ja 1700-luvun kartoissa nähtävissä olevan maiseman. Vallon kylässä on säilynyt neljästä historiallisesta rivikylän taloista Sipilän ja Nukarin tilakeskukset. Niiden rakennuskanta on keskittynyt lähellä Vallojärveä olevalle matalalle moreenisaarekkeelle, joka on ollut asuttuna todennäköisesti jo keskiajalla ja viimeistään 1640-luvulla. Nykyinen rakennuskanta on keskeisiltä osiltaan ja 1900-luvun vaihteesta. Historiallisesti talojen tontit ovat olleet kahdessa osassa, joita erotti toisistaan kapea peltokaistale. Tämä tonttien kaksijakoisuus näkyy mm luvun kartoissa. Tämä piirre on säilynyt nykypäiviin ja nykyisin varsinaisten pihapiirien koillispuolelle jäävillä tonteilla on talousrakennuksia. Vanhoista kylätonteista on autioitunut ainoastaan Heikkilän talolle kuulunut tontinosa raitin varrella sekä kylän eteläreunalla ollut entinen sotilastorppa. Sipilän ja Nukarin lisäksi arvoalueen lounaisreunalla on vain Kaitalan jälleenrakennuskauden omakotitontti. Viljelymaiseman osalta arvoalueeksi ovat rajattu metsään ja Vallojärveen selkeästi rajautuvat peltoalueet, jotka ovat nähtävissä avoimina tiloina ts. peltoina ja niittyinä jo 1640-luvun kartassa. Kylän raitin muodostaa Nukarin ohi ja Sipilän pihapiirin halki menevä Puntilantie. Tie yhdistää kylän Sääksmäentiehen ja Tampereentiehen. Tämän tien Sääksmäentien suuntaan menevä linjaus on nähtävissä jo 1760-luvun kartassa. Kylän ja Taavetinlahden suuntaan menevä linjaus on myös vanha. Kylän peltoja oli 1640-luvulla myös pienemmässä määrin Haapasaaressa ja kylän itäpuolella olevalla viljelyaukealla. Koska näiden peltojen maisemallinen yhteys kylään katkeaa metsäosuuksien vuoksi ja niiden säilyneisyys ei ole samaa luokkaa, on ne jätetty rajauksen ulkopuolelle. Arvoluokka:I

12 FCG Planeko Oy 10 (41) Toimenpiteet: Hyvin säilyneen historiallisen maisemakuvan vuoksi arvoalueelle ei suositella uudisrakentamista. Kylän rakennetun ympäristön itsenäinen, selkeä ja keskeinen sijainti maisemassa tulee ehdottomasti säilyttää. Samoin vuosisatoja säilynyt avoimen viljelymaiseman rajaus metsäalueisiin on säilytettävä. Tilojen asuin- ja maanviljelystoimintaan liittyvä rakentaminen on sallittua ja sen suhteen suositellaan noudatettavan kohdeinventoinnin yhteydessä annettuja suosituksia.

13 FCG Planeko Oy 11 (41) 3.2 Kiinteistöinventoinnit INVENTOIDUT KOHTEET Kartta: Inventoidut kohteet toukokuussa 2009 Kartta: Sama maisema vuoden 1912 Senaatinkartassa. Nykyisellä paikalla ovat Vallon kylässä Sipilä ja Nukari. Kantataloista Heikkilä ja Uotila ovat merkitty jo nykyisille paikoille kylän itäpuolelle. Muuta asutusta on varsin vähän. Nykypäiviin niistä ovat säilyneet Säkkisalon torppa ja Koivuniemen huvila. Kadonneita kohteita ovat kaava-alueella Rauhaniemen ja Veijonsaaren asutus sekä Sääksmäentien ja Vallonojan väliin jäänyt pientila. Pelloista ja niityistä muodostuva avoin maisema on nykyisessä laajuudessa, joskin ulottuen tällöin vielä aina vesirajaan saakka.

14 FCG Planeko Oy 12 (41) 1. KIINTEISTÖLOMAKE: VALKEAKOSKI/VALTO/SIPILÄ Kunta Valkeakoski Alue Valto Historiallinen kylä Valto Kiinteistötunnus Osoite Puntilantie 116 Aluetyyppi Kyläkeskusta/maatalousalue Kohdetyyppi tilakeskus Historiallinen tilatyyppi kantatalo Nykyinen tilatyyppi tila Rakennusten lukumäärä 15 Nykyinen käyttö asuinkäyttö, pellot viljelyssä Kuva: Sipilän rakennuksia itäpuolelta, Puntilantieltä kuvattuna. Kuva: Sipilän päärakennus 1920/30-luvulla Suomen maatilat II teoksessa. Kuvaus ja historia: Sipilän rakennukset sijaitsevat kahdessa ryhmässä vanhoilla kylätonteilla. Varsinaisen pihapiirin muodostavat päärakennus, kaksi pienempää asuin/talousrakennusta ja kolme talousrakennusta. Rakennuskanta on pääosin 1900-luvun alkupuolelta. Pihapiirin läpi kulkee kylänraitti, osa Sipilän talousrakennuksista muodostaa keskeisen osan kylän raittinäkymää. Toisen ryhmän rakennuksia muodostavat pihan koillispuolella, kapean pellon takana

15 FCG Planeko Oy 13 (41) olevalla metsäharjanteella olevat talousrakennukset, joista osa 1900-luvun loppupuolelta mm luvulta. Sipilän pihapiirin luoteispuolella on Nukarin kantatalon pihapiiri. Vallon kylän vanhimmat pellot sijaitsevat kylän ympäristössä. Sipilä on kylän kantataloja. Talo muodostui kun Uotilan talo jaettiin 1618 veljesten kesken. Perustamisen jälkeen Sipilä oli 1600-luvulla huomattavan suuri tila. Sipilän asuinrakennus on vanhalla kylätontilla, joka kuului Sipilälle jo 1760-luvulla. Tilan koko oli 1920-luvulla 107 hehtaaria. Kylätie on nimetty Puntilantieksi Sipilän 1900-luvulla omistaneen Puntilan suvun mukaan. Vallon kantatalojen Nukarin, Uotilan ja Sipilän kiinteistöjen omistaja kielsi tontilla tapahtuvan rakennusten kuvaamisen. Rakennusten käytöstä ja historiasta ei ollut myöskään mahdollista keskustella. Rakennukset ovat näin ollen kuvattu julkisen tilan muodostavalta kylätieltä. Sipilän rakennuksia: Sipilän kivijalalle rakennettu ja kahdella kuistilla varustettu päärakennus sijaitsee matalan kyläharjanteen korkeimmalla kohdalla. Kuva: Sipilän päärakennus Kuva: Raitin asuin- ja talousrakennus Kuva: Navetta

16 FCG Planeko Oy 14 (41) Arvot: (R,H,M) Sipilän 1618 muodostuneen kantatalon vanhoilla kylätonteilla sijaitsevilla rakennuksilla on asutus- ja rakennushistoriallista merkitystä sekä keskeinen asema raittimaisemassa. Avoimena säilyneiden kyläpeltojen yhteydessä olevat kylätontit ovat olleet käytössä todennäköisesti jo keskiajalla, kuitenkin varmuudella viimeistään 1640-luvulla. Nykyinen rakennusten ryhmittyminen kahteen, pellon erottamaan ryhmään, on nähtävissä jo 1760-luvun kartoissa. Tilan monipuolisella, keskeisiltä osin 1900-alun rakentamista edustavilla asuin- ja talousrakennuksilla on rakennusperinnön lisäksi näkyvä asema pihapiirin halki kulkevan kylänraitin varrella. Arvoluokka: I Toimenpiteet: Tilan keskeisen pihapiirin, päärakennuksen ja raitin varrella olevien asuin- ja talousrakennusten muodostaman kokonaisuuden säilyminen tulisi ehdottomasti turvata. Erityisesti kapeaa kylämaisemaa hallitsevan asuinrakennuksen säilyminen tulee turvata. Keskeisen pihapiirin rakennuskanta tulisi säilyttää nykyisessä asussa ja mahdollisten muutos- ja korjaustöiden tavoitteena tulisi olla alkuperäisen ulkoasun säilyttäminen tai palauttaminen. Yleisesti ottaen ko. rakennusten korjaustoimenpiteissä tulisi käyttää perinteisiä materiaaleja, työtapoja ja rakenteellisia ratkaisuja. Vanhat rakennusosat tulisi mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Pihapiirin uudisrakentamisessa tulee huomioida vanhan pihapiirin ominaispiirteet, kuten materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti.

17 FCG Planeko Oy 15 (41) 2. KIINTEISTÖLOMAKE: VALKEAKOSKI/ VALTO/ UOTILA Kunta Valkeakoski Alue Valto Historiallinen kylä Valto Kiinteistötunnus Osoite Sääksmäentie 236 Aluetyyppi maatalousalue Kohdetyyppi tilakeskus Historiallinen tilatyyppi kantatalo Nykyinen tilatyyppi tila Rakennusten lukumäärä 7 Nykyinen käyttö tilakeskus asuinkäytössä, pellot viljelyssä Kuva: Uotilan tilakeskus lounaasta, Heikkiläntieltä kuvattuna. Kuvaus ja historia: Vallon viljelymaiseman yhteydessä olevalle peltomäelle rakennetussa Uotilan tilakeskuksessa ovat asuinrakennus (1910-l/1930) ja viisi punaista talousrakennusta. Pihapiiriä suojaa puutarhamainen ympäristö, johon kuuluu mm. kookkaita pihapuita ja pensaita. Pihapiirin pohjoispuolella on maisemallisesti näkyvä ja näyttävä aittarakennus, joka on rakennettu todennäköisesti 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Uotilan tilakeskus sijaitsee Vallon Sääksmäentien varrella olevan viljelylmaiseman pohjoisosassa. Rakennukset ovat peltosaarekkeessa lähellä Vallonjokea ja Sääksmäentietä. Tilakeskuksen länsi- ja pohjoispuolella on Vallonjärven alavia rantapeltoja. Viljelymaiseman erottaa Vallonjärvestä rannan lehtipuumetsiköt. Valkeakosken kaupungin yhtenäinen taajama-alue jää tilan ja Sääksmäentien koillispuolelle. Uotila on Vallon kylän kantataloja ja sen kaksiosainen kylätontti sijaitsi Vallon rivikylän kaakkoiskulmalla aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. Nykyiselle paikalle, tilan viljelysten keskelle, tilakeskus siirrettiin 1908 pidetyn uusjaon jälkeen. Pihapiirin puutarha mainitaan jo 1930-luvulla. Vallon kantatalojen Nukarin, Uotilan ja Sipilän kiinteistöjen omistaja kielsi tontilla tapahtuvan rakennusten kuvaamisen. Rakennusten käytöstä ja historiasta ei myöskään keskusteltu. Rakennukset ovat kuvattu julkisen tilan muodostavilta Sääksmäen- tai Heikkiläntieltä.

18 FCG Planeko Oy 16 (41) Kuva: Uotila Heikkiläntien ja Sääksmäentien risteyksestä kuvattuna. Kuva: Uotilan useilla koristeikkunoilla varustettu aittarakennus sijaitsee näkyvällä paikalla Sääksmäentien varrella. Klassismiin viittaavista ikkunoista päätellen rakennus olisi rakennettu 1920-luvulla. Kuva: Uotilan asuinrakennus 1930-luvulla julkaistussa Suomen maatilat II teoksessa. Alkuperäinen maalaistalon ulkoasu muuttui ja 1930-luvun vaihteessa, jolloin rakennukseen lisättiin ajalle tyypillinen avokuisti ja mansardikattoinen frontoni. Kuvan ulkoasu on säilynyt pääpiirteissään nykypäiviin. Nykyisin rakennus on väriltään vaaleankeltainen.

19 FCG Planeko Oy 17 (41) Arvot: (R,H,M) Uotilan kantatalon puutarhamaisessa miljöössä olevilla asuinja talousrakennuksilla on asutus- ja rakennushistoriallista merkitystä. Vanhan maantien, Sääksmäentien, varrella olevalla ja uusjaossa peltokumpareelta valitulla asuintontilla viljelysmaisemineen on maisemahistoriallista merkitystä. Erityisesti maisemallisesti näkyvä ja näyttävä aittarakennus muodostaa kiintopisteen, joka liittyy perinteiseen maatalouteen ja aikakauden rakennustyyliin. Pohjoispuolella Sääksmäentie muodostaa selkeän rajapinnan Valkeakosken kaupunkialueen rakennetun taajamaympäristön ja Vallon/Uotilan viljelymaiseman välille. Arvoluokka: I Toimenpiteet: Tilan keskeisen pihapiirin, asuin- ja talousrakennusten muodostaman kokonaisuuden säilyminen tulisi ehdottomasti turvata. Erityisesti asuinrakennuksen ja maisemallisesti keskeisen aittarakennuksen säilyminen tulisi turvata. Rakennuskanta tulisi säilyttää nykyisessä asussa ja mahdollisten muutos- ja korjaustöiden tavoitteena tulisi olla alkuperäisen ulkoasun säilyttäminen tai palauttaminen. Yleisesti ottaen ko. rakennusten korjaustoimenpiteissä tulisi käyttää perinteisiä materiaaleja, työtapoja ja rakenteellisia ratkaisuja. Vanhat rakennusosat tulisi säilyttää. Pihapiirin uudisrakentamisessa tulee huomioida vanhan pihapiirin ominaispiirteet, kuten materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti. Tilakeskusta ympäröivä viljelymaisema muodostaa olennaisen osan Uotilan rakennettua ympäristöä ja se tulisi säilyttää avoimena. Tämän maiseman osittaista umpeen kasvamista mm. Vallonojan varrella olisi hyvä rajoittaa. Kuva: Uotilan punaiseksi maalattuja talousrakennuksia pohjoispuolelta kuvattuna. Uotilan näyttävä aittarakennus näkyy kuvan vasemmassa laidassa. Pensaskasvillisuus osoittaa Vallonojan sijainnin.

20 FCG Planeko Oy 18 (41) 3. KIINTEISTÖLOMAKE: VALKEAKOSKI/VALTO/NUKARI Kunta Valkeakoski Alue Valto Historiallinen kylä Valto Kiinteistötunnus Osoite Puntilantie 116 Aluetyyppi Kyläkeskusta/maatalousalue Kohdetyyppi tilakeskus Historiallinen tilatyyppi kantatalo Nykyinen tilatyyppi tila Rakennusten lukumäärä 4 Nykyinen käyttö asuminen Kuva: Nukarin talous- ja asuinrakennus 1920/30-luvulla Suomen maatilat teoksessa. Kuva: Nukarin asuinrakennus toukokuussa Etualalla ollut talousrakennus on purettu ja asuinrakennuksen ulkoasua ovat jossain määrin muuttaneet uudet ikkunat, kuisti ja vuoraus.

21 FCG Planeko Oy 19 (41) Kuvaus ja historia: Nukarin pihapiirissä ovat päärakennus (n.1910) ja kaksi pienempää talousrakennusta. Neljäs, kookas talousrakennus, on pohjoispuolella olevassa metsäsaarekkeessa. Rakennukset ovat kylänraitin muodostavan Puntilantien mutkassa, vanhojen kyläpeltojen välissä olevalla matalalla harjanteella. Pihapiirin kaakkoispuolella on samalla matalalla harjanteella Sipilän kantatalon laaja rakennuskanta. Ympäristössä ei ole muuta rakennuskantaa. Nukarin rakennukset sijaitsevat vanhassa kyläkeskustassa. Rakennukset ovat osittain talon vanhalla kylätontilla, nykyinen asuinrakennus on ilmeisesti vanhalla Heikkilän kantatalon tontilla, joka vapautui Heikkilän muuttaessa kylästä 1910-luvulla. Nukarin vanha kylätontti oli välittömästi nykyisen asuinrakennuksen luoteispuolella. Kookas talousrakennus on paikalla, joka oli merkitty osaksi talon kylätonttia 1760-luvulla. Nukari oli 1930-luvulla noin 105 hehtaarin kokoinen tila ja se säilyi aina vuoteen 1945 jakamattomana. Arvot: (H,M) Nukari on Vallon kylän kantatalo ja sen rakennukset ovat vanhalla, todennäköisesti jo keskiajalla käytössä olleella kylätontilla. Vaikka tilan rakennuskanta on vähäistä, muodostavat säilyneet rakennukset keskeisen osan Vallon historiallista kylämaisemaa. Arvoluokka: I Toimenpiteet: Vanhan kylätontin rakennuskannan, erityisesti maisemallisesti keskeisen asuinrakennuksen säilyminen tulisi turvata. Yleisesti ottaen rakennusten korjaustoimenpiteissä tulisi käyttää perinteisiä materiaaleja, työtapoja ja rakenteellisia ratkaisuja. Mahdollisten muutos- ja korjaustöiden tavoitteena tulisi olla alkuperäisen ulkoasun säilyttäminen tai palauttaminen. Pihapiirin mahdollisessa uudisrakentamisessa tulee huomioida vanhan pihapiirin ominaispiirteet, kuten materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti. Tilaan ja kylään olennaisesti liittyvä viljelymaisema tulisi säilyttää avoimena ja rakentamattomana. Erityisesti pihapiirin koillispuolella vanhoja kylätontteja jakava kapea peltoaukea tulisi säilyttää avoimena.

22 FCG Planeko Oy 20 (41) 4.KIINTEISTÖLOMAKE:VALKEAKOSKI/VALTO/KOIVUNIEMI (Apteekkarin huvila) Kunta Alue Historiallinen kylä Kiinteistötunnus Osoite Aluetyyppi Kohdetyyppi Historiallinen tilatyyppi Nykyinen tilatyyppi Rakennusten lukumäärä 5 Nykyinen käyttö vapaa-aika Valkeakoski Tavaksenlahti Valto/Salo (Koivuniemi) (Koivuniemi I) Tavaksenlahdentie vapaa-ajan ympäristö vapaa-ajan asunto huvila tontti Kuvaus ja historia: Niemenkärjessä olevan pihapiirin muodostavat huvilarakennus (1910-l) ja todennäköisesti samalta ajalta oleva rantasauna. Niiden lisäksi tontilla ovat myöhempää rakentamista edustavat autotalli/varasto, lasitettu huvimaja ja ulkohuone. Vanhaan pihapiiriin liittyy myös tontin itärajalla oleva, koko niemenkärjen rannasta rantaan ulottuva vanha kiviaita. Huvilatontti sijaitsee Vanajaveteen kuuluvan Tavaksenlahden eteläpuolella olevan niemen kärjessä. Pihaan johtaa Tampereentieltä erkaneva, pääosin kapea ja ruohottunut kärrytie. Niemenkärjen käsittävä tontti on pääosin luonnontilainen, kivinen ja metsäinen, jonka korkeimmalle kohdalle on rakennettu huvilarakennus. Huvilaan nähden nuorehko puusto koostuu lähinnä koivuista, kuusista ja männyistä. Niemen ympäristö on säilynyt rakentamattomana. Tontin ulkopuolella, kärrytien varrella on Vallon kylän vanhoja, jo 1600-luvulla käytössä olleita ja nykyisin jo metsittyneitä peltokappaleita. Korkea, lähes kaksikerroksinen, hirsipintainen huvilarakennus on rakennettu lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle. Rakennukseen liittyy satulakattoinen avokuisti ja pitkällä sivulla on näyttävä, koristeellinen lasikuisti. Eteläpäädyssä on toisessa kerroksessa avoterassi, johon johtaa portaat ulkoa. Terassirakenne on vanha, mutta ei ehkä alkuperäinen. Huvilan satulakatto on katettu poltetulla tiilellä. Ikkunat ovat pääosin vanhat ristikarmilliset. Yksittäisiä ikkunoita on uusittu. Ulko-ovet ovat nykyaikaiset ja vanhaan asuun sopimattomat. Rakentamisessa on seurattu ilmeisesti aikakauden vaikutteita luvulla monimuotoinen jugend oli väistymässä ja tilalle oli tulossa historismin nimellä tunnettu erityylien kirjo. Huvilassa onkin nähtävissä jugendin piirteiden lisäksi geometrisempää myöhäisjugendia, kuistin puoliympyräikkunat voivat olla 1910-luvun alussa ajankohtaiseksi tulleen empiren vaikutusta.

23 FCG Planeko Oy 21 (41) Kuva: Huvilarakennus rannan puolelta kuvattuna. Niemenkärjessä sijaitsevan huvilan rakennutti Valkeakosken teollisuustaajaman apteekkari Gustafsson 1910-luvulla. Huvila rakennettiin ilmeisesti vuokratontille, koska nimenkärki lohkottiin vasta vuonna 1970 omaksi tontiksi. Huvilan pihapiiri muodostuu kahdesta maarekisterikiinteistöstä, joiden yhteenlaskettu koko on noin hehtaari. Huvilan osa tontista on lohkottu Vallon kylän Nukarista ja ranta-alueet Salon kylän Vuohilahden tilasta. Historiallisesti niemenkärjessä on ollut Vallon kylän maiden historiallinen rajapiste (Kaxraja), joka ilmeisesti on alkujaan sijainnut rantaviivalla. Myöhemmin Vanajaveden pinnan laskettua on paljastunut maa liitetty Salon kylään kuuluvaksi. Tontin puusto on osin nuorta, joten huvilan maisemallinen asema vesistön varrella on todennäköisesti ollut huomattavasti merkittävämpi. Kuva: Rantasauna Arvot: (R,H) Huvilarakennus on hyvin säilynyt ja edustava esimerkki luvun alun huvilarakentamisesta, joka kuului aikakauden sivistyneistön tapakulttuuriin. Osaltaan jo 1800-luvun alkupuolella alkaneen huvilakulttuurin

24 FCG Planeko Oy 22 (41) taustalla oli kaupungistumisen ja teollistumisen tuottamat ongelmat, johon sivistyneistö ja porvaristo reagoivat rakentamalla tai vuokraamalla pakopaikkoja luonnonympäristöstä. Valkeakosken teollisuusyhdyskunnassa ylimmän sosiaaliluokan muodostivat tehtaiden johtohenkilöt, lääkärit, kanavan esimiehet ja apteekkarit. Huvilan sijainti, ympäristö ja rakenteet; hirsipinta, yksityiskohdat, lukuisat kuistit ja parvekkeet viittaavat aikakauden tyyleistä lähinnä kansallisromantiikkaan ja myöhäisjugendiin. Miljööarvoihin kuuluu myös kärrypolkumainen pihatie, joka ilmeisesti on alun perin ollut osa Vallon kylästä Vanajaveden ranta-alueella oleville pelloille johtanutta kärrypolkua. Arvoluokka: II Toimenpiteet: Vanhan huvilapihan keskeiset rakennukset ja ominaispiirteet tulee ehdottomasti säilyttää. Erityisesti huvilan säilyminen tulee turvata. Keskeisiin rakennuksiin ja rakenteisiin kuuluvat huvilan lisäksi rantasauna ja kiviaita. Yleisesti ottaen rakennusten korjaustoimenpiteissä tulisi käyttää perinteisiä materiaaleja, työtapoja ja rakenteellisia ratkaisuja. Mahdollisten muutos- ja korjaustöiden tavoitteena tulisi olla alkuperäisen ulkoasun säilyttäminen tai palauttaminen. Pihan ominaispiirteet käsittävät pihamaiseman hallitsevana piirteenä luonnontilan, johon liittyy puuston lisäksi maaperän kivisyys. Merkittävää uudisrakentamista ei suositella huvilan välittömässä läheisyydessä. Mahdollisessa tontin uudisrakentamisessa tulee korostetun tarkkaan ottaa huomioon huvilan keskeinen ja hallitseva asema.

25 FCG Planeko Oy 23 (41) 5. KIINTEISTÖLOMAKE: VALKEAKOSKI/VALTO/HEIKKILÄ (rek. Havurinne) Kunta Valkeakoski Alue Valto Historiallinen kylä Valto Kiinteistötunnus asuinrak. ja navetta riihi ja aitta Osoite Heikkiläntie 46 Aluetyyppi maatalous-/omakotialue Kohdetyyppi tilakeskus Historiallinen tilatyyppi kantatalo Nykyinen tilatyyppi tontti Rakennusten lukumäärä 3+2 Nykyinen käyttö asuinkäyttö Kuvaus ja historia: Heikkilän suojaisessa ja väljästi rakennetussa pihapiirissä on 1900-luvun puolivälissä valmistunut puolitoistakerroksinen asuinrakennus, jota on myöhemmin korjattu ja laajennettu. Paremmin ovat säilyneet käytöstä poistuneet kivinavetta (n. 1910) ja aittarakennus. Pihaan liittyy lisäksi omakotivaiheesta tynnyrisauna ja erilaisia katoksia. Pihaan tulevan tien varrella on vanha ja huonokuntoinen riihi/kuivurirakennus. Heikkilän tilakeskuksen asuinrakennus ja navetta ovat erotettu vuonna 1982 omaksi Havurinne nimiseksi tontiksi, joka on nykyisin asuinkäytössä. Heikkilän pihapiiri sijaitsee Vallon itäisten kyläpeltojen pohjoislaidalla olevassa leveässä metsäniemekkeessä. Puuston ja pienen omakotialueen suojaamalla pihapiirillä ja sen rakennuksilla ei ole merkittävää maisemallista merkitystä. Tilan kivinavetta näkyy osittain Vallon kylätienä toimivalle Puntilantielle. Pihapiirin alkuperäinen maatalouden leimaama pihapiiri on muuttunut enemmän omakotitalon pihapiiriksi. Tilakeskuksen kaakkoispuolella on pääosin luvulla rakennettu pieni omakotialue, jonka tontit ovat lohkottu tilan maista. Kuvat: Heikkilän asuinrakennus ja navetta Vallon kylän kantataloihin kuuluva Heikkilä siirrettiin vanhalta kylätontilta 1900-luvun alkupuolella nykyiselle paikalleen. Tilan siirto perustui samaan aikaan pidettyyn uusjakoon (1908). Samassa yhteydessä valmistuivat kivinen karjakartano (1910) ja myöhemmin purettu päärakennus. Tilan oli 1932 kooltaan noin 79 hehtaaria.

26 FCG Planeko Oy 24 (41) Tilakeskus on erotettu Heikkilän tilasta omaksi Havurinne -nimiseksi tontiksi Tontin koko on noin hehtaari ja siihen kuuluvat vain asuinrakennus ja navetta. Pihapiirin laidoilla olevat vilja-aitta ja riihi ovat kuuluvat lähinnä metsiä ja viljelymaita käsittävään Heikkilän tilaan. Arvot: (H) Vallon kylän kantatalon Heikkilän arvot ovat lähinnä asutushistorialliset. Heikkilän tilakeskuksen sijainti edustaa kyläasutuksen hajoamisvaihetta, joka alkaa isonjaon, useimmiten vasta uusjaon jälkeen, jolloin tilojen viljelykset ja metsät saatiin koottua yhtenäisemmiksi lohkoiksi. Heikkilä siirrettiin uusien peltojensa yhteyteen, viljelysten laidalle, uusjaon jälkeen vuoden 1910 tienoilla. Tilakeskuksen perinteinen rakennuskanta ja maisemallinen asema on vähentynyt aktiivisen maatalouden päättymisen ja ympäristön rakentamisen seurauksena. Rakennushistoriallista merkitystä on lähinnä luvun alun kivinavetalla ja vanhalla aitalla sekä vähäisessä määrin asuinrakennuksella. Arvoluokka: II Toimenpiteet: Perinteiseen maatalouteen liittyvien vanhojen talousrakennusten, navetan ja aitan, säilyminen olisi suotavaa. Rakennuksille olisi löydettävä niihin sopivia toimintoja, jotka edesauttaisivat niiden säilymistä. Rakennusperinnön näkökulmasta ko. rakennusten korjaustoimenpiteissä tulisi käyttää perinteisiä materiaaleja, työtapoja ja rakenteellisia ratkaisuja. Kulttuuriarvojen näkökulmasta uudisrakentamiselle ei ole esteitä, joskin suunnittelussa tulee huomioida pihapiirin historialliset piirteet.

27 FCG Planeko Oy 25 (41) 6. KIINTEISTÖLOMAKE: VALKEAKOSKI/PAPPILA/SÄKKISALO Kunta Valkeakoski Alue Säkkisaari Historiallinen kylä Pappila Kiinteistötunnus Osoite Säkkisaarentie 26 Aluetyyppi takamaa, ent. agraarimaisema Kohdetyyppi asuinpiha Historiallinen tilatyyppi torppa Nykyinen tilatyyppi tila Rakennusten lukumäärä 6 Nykyinen käyttö asuminen Kuvaus ja historia: Säkkisalon lähellä rantaa olevassa pihapiirissä ovat säilyneet perinteistä maatilan rakennuskantaa edustavat asuinrakennus (1930-l), varastorakennus (1950-l) sekä vanhemmat riviaitta ja pikkuaitta. Rannassa on lisäksi kaksi hirsirakennusta, joista eteläisempi on todennäköisesti 1900-luvun alkupuolelta. Metsään ja metsittyneisiin peltoihin rajautuvassa väljässä pihapiirissä on mm. omenapuita ja syreenipensaita sekä rakennusten jäänteitä. Betonisokkelille rakennettu ja keilapontatulla vaakavuorauksella vuoratun asuinrakennuksen ikkunat ovat 6- ja 9-ruutuiset. Pulpettikattoisessa umpikuistissa ikkunat ovat 2- ruutuiset. Satulakatto on katettu mustalla betonitiilellä ja rannanpuolella kattoon liittyy pulpettikattoinen valokaappi. Asuinrakennus on rakennettu mahdollisesti 1920/30-luvulla, joskin se voi sisältää myös vanhempia osia. Asuinrakennusta on ulkoasusta päätellen muutettu vähäisissä määrin sotien jälkeen. Kuvat: Säkkisaaren riviaitta ja pikkuaitta Kahdesta aitasta muodostuva lyhytnurkkainen riviaitta kuuluu todennäköisesti torppakauden rakennuksiin. Pieni, punaiseksi maalattu ja otsallinen aitta on rakennuksena mielenkiintoinen.

28 FCG Planeko Oy 26 (41) Apianvirran alajuoksulla sijaitsevien Pikkuvuolteen ja Isovuolteen väliin jäävän Säkkisaaren nykyinen maisema on pääosin metsäinen, jonka maapohjassa on runsaasti kiviä ja kallioalueita. Nykyisen seututien (130) linjaus on keskellä saarta ja sen rakentamisen yhteydessä on tehty vähäisessä määrin kallioleikkauksia. Ympäristön metsiä on hakattu viime vuosina. Saaren rakentaminen on ollut vähäistä. Vanhinta asutusta edustava Säkkisalon torppa sijaitsee saaren itärannalla. Sen rinteessä, lähellä rantaa sijainneet pellot ovat metsittyneet. Säkkisalon lisäksi saaren länsirannalla on kolme vapaa-ajan asuntoa. Säkkisaaressa on ollut nykyisen Säkkisalon paikkeilla Sääksmäen pappilalle kuulunut torppa jo 1800-luvun alkupuoliskolla. Saaren kivisyyden ja mäkisyyden vuoksi torpan pellot raivattiin saaren rannan läheisyyteen. Pellot sijaitsivat pääosin itärannalla ja jossain määrin saaren länsirannalla. Maastotyypistä johtuen pellot myös muodostuivat pitkäksi nauhaksi rannan suuntaisesti. Säkkisalon torpan pellot jäivät pois käytöstä sotien jälkeen ja ovat nykyisin metsittyneet. Torpan laajemmasta rakennuskannasta ovat säilyneet lähinnä asuinrakennus ja aitat. Helsinki - Tampere valtatie (vt.3) valmistui luvun alkupuolella Säkkisaaren keskiosiin. Uuden, 2000-luvun vaihteessa Vanajaveden länsipuolelle rakennetun Helsinki - Tampere moottoritien valmistumisen jälkeen liikenne seututieksi (130) muuttuneella tiellä on vähentynyt murto-osaan. Arvot: (R,H) Entinen Säkkisalon torppa edustaa Säkkisaaren vanhinta asutusta. Asutus- ja pellonraivaus levisi vanhojen kylien rintamaiden ulkopuolelle etupäässä isonjaon jälkeen. Näiden vanhojen kylien näkökulmasta asumattomien takamaiden, jota Säkkisaari myös edustaa, raivaus alkoi usein torppareiden toimesta. Säkkisalon torppa on ollut perustettu viimeistään 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Sen aitat liittyvät tähän torppa-aikaan, asuinrakennus edustaa 1920-luvulla itsenäistyneen tilan rakentamista. Ympäristön omaleimainen, pienialainen viljelymaisema on kasvanut pääosin umpeen. Arvoluokka: III Toimenpiteet: Torppaan ja myöhemmin itsenäiseen maatilaan kuuluneen perinteisen rakennuskannan, asuinrakennuksen ja aittojen säilyminen olisi hyvä turvata. Yleisesti ottaen rakennusten korjaustoimenpiteissä tulisi käyttää perinteisiä materiaaleja, työtapoja ja rakenteellisia ratkaisuja. Mahdollisten muutos- ja korjaustöiden tavoitteena tulisi olla alkuperäisen ulkoasun säilyttäminen tai palauttaminen kuitenkin historialliset kerrostumat huomioiden. Pihapiirin uudisrakentamisessa tulee huomioida vanhan pihapiirin ominaispiirteet, kuten materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti. Ympäristön metsäalueiden asuinkäyttöön ottamiselle ei ole kulttuurimaiseman kannalta estettä. Toisaalta olisi toivottavaa että entisen torpan pihapiiri ja metsittyneet pellot toimisivat suunnittelun yhtenä lähtökohtana.

29 FCG Planeko Oy 27 (41) 3.3 Aluelomakkeet: JÄLLEENRAKENNUSKAUDEN OMAKOTITALOALUEET VALLON VILJELY- MAISEMASSA Kartta: Jälleenrakennuskauden omakotitaloalueet ja yksittäiset kohteet kaava-alueella. Aniliininvärillä karttaan on merkitty luonnonsuojelualueet. Vallon kyläalueen kolme pienehköä omakotialuetta ovat rakennettu Vallon kylän Sääksmäentien varrella aukeavan viljelymaiseman metsäsaarekkeisiin ja osin peltojen laidalle. Metsäsaarekkeiden ja maanomistuksen lisäksi asutuksen sijoittumiseen ovat vaikuttaneet viljelymaiseman vanhat kylä- ja peltotiet. Erikokoisten omakotialueiden tontit ovat lohkottu Vallon kylän Sipilän, Heikkilän ja Uotilan tiloista jälleenrakennuskaudella. Tonttien lohkominen ja rakentaminen edustaa aikakauden taajaman ulkopuolista yksityistä rakentamista, joten yhtenäistä rakennustyyppiä alueilla ei ole. Vallon alue kuului tällöin vielä Sääksmäen pitäjään, ei läheiseen Valkeakosken kauppalaan. Alueille yhtenäisyyttä tuo ajalle tyypillinen rakennusmuoto, johon kuului puolitoistakerroksinen, kuutiomainen asuinrakennus. Jälleenrakennuskautta edustavilla omakotialueilla ja niiden reunamilla on myös vähäisessä määrin uudempaa omakotirakentamista. Merkittävimmän jälleenrakennuskauden kokonaisuuden muodostaa Vallontien ja Isoniityntien varrella oleva kokonaisuus (nro 1). Yksittäisiä aikakauden omakotitaloja ovat mm. Kaitala Vallon länsipuolisen kyläpellon laidalla. 1. Vallontien ja Isoniityntien jälleenrakennuskauden omakotitalot Kuvaus: Tiivis omakotialue on rakennettu Vallon Sääksmäentien varrella olevan kyläpellon etelälaidalle. Rakennukset ovat sijoittuneet Vallon kylään johtavan ja metsäharjannetta seuraavan Vallontien ja siitä erkanevan lyhyen ja kapean Isoniityntien varrelle. Omakotitontteja on kolmessa rivissä yhteensä 20 kappaletta. Tonttien koko vaihtelee ja alueella on pääosin ja luvulla rakennettuja omakotitaloja. Alueen eteläpäässä on kolme rakentamatonta tonttia. Rakennusajallisesti alue on säilynyt yhtenäisenä. Yksittäistä, 2000-luvulla rakennettua omakotitaloa lukuun ottamatta omakotitalot ovat pääosin 1950-luvulta.