VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 Vastaanottaja MULTIAN KUNTA Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä , tark VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS

2 Tarkastus Päivämäärä , tark Laatija Stina Karhunmaa Jenny Jungar, Jouni Laitinen Tarkastaja 2 (37)

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SELVITYKSESSÄ KÄYTETTÄVIEN KULTTUURIHISTORIALLISTEN ARVOJEN MÄÄRITTELY MULTIAN KUNTA... 5 KYLÄT-KOHTEET Kirkonkylä Kohteet (Kirkonkylä) Tarhapään kylä Kohteet (Tarhapää) TYHJILLEEN JÄÄNEET PIHAPIIRIT LÄHTEET LIITTEET (37)

4 1. JOHDANTO VT18 ja MT621 osayleiskaava-alue muodostuu Multian kunnan sekä Ähtärin ja Keuruun kaupunkien alueelle. Tässä rakennuskannan selvityksessä tutkitaan kaava-alueen ja sen kylien rakennuskantaa ympäristöineen. Maaseutumme arvokkaat perinnemaisemat ovat muovautuneet vuosisatojen aikana ihmisen toiminnan tuloksena. Perinteiseen maalaismaisemaan kuuluvat vanhat rakennukset ja rakennelmat, jotka ovat arvokkaita joko arkkitehtuurinsa, historiansa tai maisemansa ansiosta. Perinnemaisemat ovat luonnoltaan, kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaita alueita; toisaalta myös luonnonmukaiset koskemattomat kulttuuriympäristöt ovat huomioonotettavia. Alueen yleinen historia on olennainen osa kulttuurihistoriallisten arvojen määrittämistä. Tämän selvityksen tarkoituksena on tukea ja ohjata osayleiskaavaprosessia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaisesti niin, että maankäytön suunnittelussa edistettäisiin kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Tällä tavoin varmistetaan, että valtakunnallisesti sekä maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja perinnemaisemat säilyvät. Työskentelyn lähtökohtana ovat olleet maastokäynnit kesällä 2012, joiden aikana kaavaalueen rakennuksia, sekä perinnemaisemia valokuvattiin. Alustavalla kaavarajausalueella tehtiin totaali-inventointi, ts. kaikki rakennukset kattava inventointi. Maastokäynnit auttavat erityisesti alueen maiseman sekä kulttuuriympäristön kokonaiskuvan hahmottamisessa. Lähtöaineistoa tukemaan on käytetty karttoja, kuntien kirjastoista lainattuja kirjoja, sekä Internet-lähteitä. Raportin runko rakentuu kunnan ja sen kylien ympärille. Kunta otsikon alla kerrotaan yleistietoa kunnasta, sekä kaava-alueen ympäristössä sijaitsevat valtakunnallisesti sekä maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Jokaisesta kylästä kerrotaan kyläkuvaus, jonka jälkeen tarkennetaan kylän kohteisiin. Kohteella tarkoitetaan pihapiiriä kaikkine rakennuksineen. Parhaimmillaan tilan pihapiirit ja sitä ympäröivät pellot, niityt ja laitumet muodostavat yhdessä arvokkaan maisemallisen kokonaisuuden, joka ilmentää hyvin seudulle tyypillisiä luonto- ja kulttuuriperinteitä. Rakennusten arvioinnissa on tutkittu taulukon muodossa käyttötarkoitus, rakennusajankohta, kerrosluku, rungon muoto, perustukset, julkisivumateriaali, katon muoto, katemateriaali, rakennuksen kunto sekä sanallisesti mahdollinen historiatieto. Tämän perusteella määritellään rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot, sekä toimenpidesuositukset. Ennen toista maailmansotaa rakennetut rakennukset kuuluvat erityisen arvokkaaseen rakennuskantaan. Toisaalta myös sotien jälkeinen luvun perinteinen rakennuskanta on arvokasta; erityisen arvokkaita ovat jälleenrakennuskauden rintamamiestalot sekä niiden mahdollisesti muodostamat taloryhmät. Julkisivumuutokset tai rakennuksen huono kunto saattavat alentaa kohteen kulttuurihistoriallista arvoa. Alue on kokonaispiirteiltään mäkistä, metsäistä ja harvaanasuttua. Vanhaa arvokasta rakennuskantaa ja peltomaisemaa on melko vähän; suurin osa tiloista on autioita tai kesäkäytössä. Kaava-alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä. 4 (37)

5 2. SELVITYKSESSÄ KÄYTETTÄVIEN KULTTUURIHISTORIALLISTEN ARVOJEN MÄÄRITTELY 1. Arkkitehtoniset, rakennushistorialliset, rakennusperinteiset arvot A: rakennustaiteellisesti arvokas; puhdaspiirteisyys, arkkitehtonisen tyylin edustaminen. T: rakennusteknisesti arvokas; käytetty rakennusteknisesti mielenkiintoisia, aikanaan uusia tai uniikkeja ratkaisuja. (suurin osa maatalouden vanhasta rakennuskannasta). 2. Ympäristöarvot M: pihapiiri muodostaa oman maisemallisen kokonaisuutensa ja luo itsenäisesti ympäristöllisiä arvoja. Mk: maisemallisesti tai kaupunkikuvallisesti merkittävä; pihapiiri on tärkeä osa ympäristökokonaisuutta, näkyy ympäristöönsä hyvin. 3. Historialliset arvot H: asutushistoriallisesti arvokas, teollisuus-, kauppa- ja liikennehistoriallisesti arvokas, sivistyshistoriallisesti arvokas, aatehistoriallisesti arvokas, henkilöhistoriallisesti arvokas, sosiaalihistoriallisesti arvokas. 3. MULTIAN KUNTA Multian kunta sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa Suomenselän eteläosassa n. 50 kilometriä Jyväskylästä luoteeseen. Multia tunnetaan vesistöjen ympäröimästä kauniista kirkonkylästään, jonka rakennustapa on saanut tunnustusta. Multia perustettiin v ja asukkaita siellä on Multialla n. 3 kilometriä kaava-alueen ulkopuolella, n. 3,5 kilometriä VT18 eteläpuolella ja n. 6 kilometriä Mt621 itäpuolella sijaitseva Tarhapään kylä on rakennetun ympäristönsä sekä perinnemaisemansa ansiosta maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Peltokylämiljöön ydinalue sijoittuu Tarhapään järven länsirannan niemeen, jossa myös arvokkaat pihapiirit Hokkanen, Seppälä, Heikkala ja Harju sijaitsevat (37)

6 KYLÄT-KOHTEET 3.1 Kirkonkylä Multian kirkonkylä (kylä numero 403) on pinta-alaltaan suuri ja sijoittuu Ison- ja Pienen Multianjärven pohjois-, etelä-, ja itäpuolelle. Harvaanasutun Multian maasto on vaihtelevaa; pienet peltoalueet ja korkeat harjut kuvaavat parhaiten kylän maisemarakennetta. Kirkonkylän lounaispuolella sijaitsee Tarhapään kylä. Tarhapäänjärven ja Pienen Multianjärven välillä virtaa Multianjoki. Multialla on lukuisia koskia, joissa on toiminut useita myllyjä, niistä mainittakoon Riuttakosken sekä Kurenkosken myllyt. Riuttakosken äärellä toiminut Riuttakosken mylly rakennettiin v Mylly toimi sahana ja sähkölaitoksena. Kurenkorkean mylly oli yksi Multian parhaimmista myllyistä ja oli aikanaan Kurenkorkean lahkomylly Vilhulan, Pekkasen ja Pekolan talojen yhteisenä. Myllyt purettiin aikanaan pois huonon kuntonsa takia. 3 Nykyään Kurenkoskella sijaitsee laavu ja kosket ovat kalastajien suosimia paikkoja. 4 Riuttakankaalla sijaitsee ravirata. Pekkasen tilalla (kohde numero 208) sijaitsevat Pekkasen niityt, jotka ovat maakunnallisesti arvokasta perinnemaisemaa. Niityllä kasvavat uljaat katajat, vanhat komeat pihlajat, sekä runsaasti kukkiva päivänkakkara; osa perinnebiotoopin kasvillisuudesta on huomionarvoista, yksi näistä lajeista on valtakunnallisesti silmälläpidettävä ketonoidanlukko. 5 Kaava-alueella asutus on keskittynyt lähinnä nauhamaisesti teiden, erityisesti Väätäiskyläntien, sekä edellä mainittujen vesistöjen varrelle. Kuva 1. Perinnebiotooppi Pekkasen niityt (punainen rasteri) Maanmittauslaitos. 3 Tarhapään kyläyhdistys ry, 2001, s (37)

7 Kuva 2. Pekkasen niityt aukeavat tielle metsäkaistaleen jälkeen oikealle. Kuva 3. Pieni Multianjärvi Soutujoentien varresta kuvattuna. 7 (37)

8 Kuva 4. Pieneen Multianjärveen laskeva Riuttakoski. Maanmittauslaitos Kuva 5. Pieneen Multianjärveen laskeva Kurenkoski. Maanmittauslaitos Kohteet (Kirkonkylä) 201. Valkama Kiinteistötunnus: Rakennusten lukumäärä: 7 Valkama sijaitsee Multian kirkonkylällä, VT18 itäpuolella Väätäiskyläntien varrella. Pienen Multianjärven läheisyyteen sijoittuva pihapiiri on näkyvällä paikalla vilkasliikenteisen tien kupeessa. Pihapiirissä on 1800-luvulla rakennettuja siirrettyjä aittoja. Pihapiirin rakennuksia ovat: päärakennus, kaksi aittaa, sekä neljä ulkorakennusta. Ympäristöarvot Mk: maisemallisesti merkittävä; tärkeä osa ympäristökokonaisuutta, näkyy ympäristöönsä hyvin. 1. Päärakennus Nykyinen käyttötarkoitus: asuminen Rakennusajankohta: v (37)

9 Kerrosluku 1 1/2 Perustus suorakaide kivi peiterimoitettu pystylaudoitus profiilipelti Korkeassa päärakennuksessa on räystäslinjaa noudattava umpikuisti. Rakennus on hyvin säilynyt alkuperäisessä muodossaan. rakennusperinteisten arvojen sekä rakennuksen luonteen säilyttäminen. 2. Aitta Entinen käyttötarkoitus: aitta Rakennusajankohta: 1800-luvulla Kerrosluku 1 1/2 suorakaide Perustus - hirsi huopa Aitta on siirretty. Rakennukseen on lisätty katos. 9 (37)

10 rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. Alkuperäiseen muotoon palauttavat korjaukset korottavat rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa. 3. Aitta Entinen käyttötarkoitus: aitta Rakennusajankohta: 1800-luvulla Kerrosluku 1 suorakaide Perustus - hirsi huopa Pieni aitta on siirretty.. rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 4. Ulkorakennus Käyttötarkoitus: - Rakennusajankohta: 1900-luvun alku. Kerrosluku 1 10 (37)

11 suorakaide Perustus kivi/kellari hirsi - rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 5. Ulkorakennus Entinen käyttötarkoitus: riihi Rakennusajankohta: n luvun alku Kerrosluku 1 Perustus suorakaide kivi/kellari hirsi konesaumattu pelti rakennusperinteisten arvojen säilyvyys. 11 (37)

12 6. Ulkorakennus; pieni punainen 7. Ulkorakennus 203. Välilä Kiinteistötunnus: Rakennusten lukumäärä: 3 Välilä sijaitsee Multian kirkonkylällä, VT18 länsipuolella, Väätäiskyläntien varrella. Metsän ympäröimä pihapiiri sijoittuu rinteeseen. Lähialueella on paljon muuta asutusta. Pihapiirin rakennuksia ovat: päärakennus, torppa, ulkorakennus ja leikkimökki. 1. Torppa Entinen käyttötarkoitus: asuminen Rakennusajankohta: n luku Kerrosluku 1 1/2 suorakaide Perustus - peiterimoitettu pystylaudoitus 12 (37)

13 huopa Rakennus on hyvin säilynyt alkuperäisessä muodossaan; ikkunat ovat kuusi- ja neliruutuiset. Katto on huonokuntoinen. rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 2. Ulkorakennus; (rakennus oikealla) 3. Ulkorakennus; leikkimökki 4.Päärakennus 13 (37)

14 204. Kiinteistötunnus: Rakennusten lukumäärä: 2 Kohde 204 sijaitsee Multian kirkonkylällä, VT18 länsipuolella, Väätäiskyläntien varrella. Metsän reunustama pihapiiri sijoittuu rinteeseen ja on näkyvällä paikalla. Pihapiirin rakennuksia ovat: päärakennus ja ulkorakennus. Ympäristöarvot Mk: maisemallisesti merkittävä; tärkeä osa ympäristökokonaisuutta, näkyy ympäristöönsä hyvin. 1. Päärakennus Nykyinen käyttötarkoitus: asuminen Rakennusajankohta: n luku Kerrosluku 1 1/2 suorakaide Perustus kellari vaakasuora puoliponttilaudoitus - rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 14 (37)

15 2. Ulkorakennus Nykyinen käyttötarkoitus: ulkorakennus Rakennusajankohta: Piilo Kiinteistötunnus: Rakennusten lukumäärä: 4 Piilo sijaitsee Multian kirkonkylällä, VT18 itäpuolella, Väätäiskyläntieltä haarautuvan piilontien varrella. Pihapiiri sijoittuu näkyvälle paikalle aivan tien viereen pienen peltoaukion laidalle. Pihapiirin rakennuksia ovat: Ympäristöarvot Mk: maisemallisesti merkittävä; tärkeä osa ympäristökokonaisuutta, näkyy ympäristöönsä hyvin. 1. Entinen päärakennus Entinen käyttötarkoitus: asuminen Rakennusajankohta: n luku Kerrosluku 1 1/2 suorakaide 15 (37)

16 Perustus kivi peiterimoitettu pystylaudoitus profiilipelti tyydyttävä Rakennuksessa on n. ½ m räystäslinjan alapuolelle ulottuva kuisti. Ikkunat ovat kuusiruutuiset. Rakennus on hyvin säilynyt alkuperäisessä muodossaan. rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 2. Aitta Entinen käyttötarkoitus: aitta Rakennusajankohta: n luku Kerrosluku 1 1/2 Perustus suorakaide kivi hirsi profiilipelti Rakennus on hyvin säilynyt alkuperäisessä muodossaan. rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 16 (37)

17 3. Uusi päärakennus 4. Ulkorakennus 207. Honkamäki Kiinteistötunnus: Rakennusten lukumäärä: 2 Honkamäki sijaitsee Multian kirkonkylällä, VT18 itäpuolella, Väätäiskyläntieltä haarautuvan piilontien varrella. Korkealle rauhalliselle paikalle mäen päälle sijoittuvan Honkaniemen rakennuksia on purettu (rakennusjäänteitä pihalla). Pihapiirin rakennuksia ovat: päärakennus ja aitta. Ympäristöarvot Mk: maisemallisesti merkittävä; tärkeä osa ympäristökokonaisuutta, näkyy ympäristöönsä hyvin. 1. Päärakennus Nykyinen käyttötarkoitus: asuminen Rakennusajankohta: 1900-luvun alku Kerrosluku 1 1/2 Perustus suorakaide kivi 17 (37)

18 hirsi profiilipelti Korkeassa ennen toista maailmasotaa rakennetussa omakotitalossa on räystäslinjaa noudattava umpikuisti. Rakennuksen ikkunat ovat pääosin neliruutuiset. rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 2. Aitta Entinen käyttötarkoitus: aitta Rakennusajankohta: 1900-luvun alku Kerrosluku 1 1/2 Perustus suorakaide kivi hirsi profiilipelti tyydyttävä/huono rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 18 (37)

19 208. Pekkanen Kiinteistötunnus: Rakennusten lukumäärä: 8 Pekkanen sijaitsee Multian kirkonkylällä, VT18 itäpuolella, Väätäiskyläntien varrella. Näkyvällä paikalla tien vieressä oleva aktiivisen maatilan laaja pihapiiri sijoittuu niityn laidalle. Pekkasen niityt ovat maakunnallisesti arvokasta perinnemaisemaa. Tilalla harjoitetaan lypsykarja- sekä metsätaloutta. 6 Pihapiiriin kuuluvia rakennuksia ovat: kolme asuinrakennusta, kolme talousrakennusta, leikkimökki ja navetta. Historia Entinen Suorannan Tila on alun perin ollut Pekolan torppa ja sai nykyisen nimensä Pekkasen isojaon jälkeen. Tilasta on lohkottu kuusi torppaa, lisäksi pika-asutukseen lohkottiin joitakin tontteja 1940-luvulla. 7 Ympäristöarvot Mk: maisemallisesti merkittävä; tärkeä osa ympäristökokonaisuutta, näkyy ympäristöönsä hyvin. 1. Päärakennus Nykyinen käyttötarkoitus: asuminen Rakennusajankohta: 1700-luvulla Kerrosluku 1 Perustus suorakaide kivi peiterimoitettu pystylaudoitus huopa 6 Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, (37)

20 Hirsirunkoisessa rakennuksessa on umpikuisti. Ikkunoita on uusittu luultavasti luvun jälkeen. Suurin osa ikkunoista on kaksi- tai kolmijakoisia. Historia 1700-luvulla rakennettu talo on peruskorjattu v ja myöhemmin 1990-luvulla. 8 rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 1. Päärakennus Nykyinen käyttötarkoitus: asuminen Rakennusajankohta: v.1877 Kerrosluku 1 Perustus L-muoto kivi peiterimoitettu pystylaudoitus profiilipelti Rakennuksessa on leveä avokuisti. Historia Rakennusta on laajennettu 1950-luvulla. 9 rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. Kulttuurihistoriallisia arvoja korottavat korjaukset ovat laadultaan alkuperäiseen muotoon palauttavia. 8 Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, (37)

21 3. Talousrakennus 4. Asuinrakennus 5. Leikkimökki, 6. Talousrakennus 7. Navetta 8. Talousrakennus 21 (37)

22 209. Seppälä Kiinteistötunnus: Rakennusten lukumäärä: 5 Seppälä sijaitsee Multian kirkonkylällä, VT18 itäpuolella, Väätäiskyläntieltä haarautuvan tien varrella. Pihapiirin ympärillä kasvaa metsää, sen rakennuksia ovat: päärakennus, aitta, torppa sekä kaksi ulkorakennusta, jotka muodostavat perinteisen neliöpihan. Historia Tila on lohkottu omaksi tilakseen Pekkasen tilasta 1920-luvun vaihteessa. Tilalla on aina tuotettu maa- ja lypsykarjataloutta, mutta karjataloudesta luovuttiin v.1981 ja myöhemmin 1990-luvun alussa pellot metsitettiin Päärakennus Nykyinen käyttötarkoitus: asuminen Rakennusajankohta: v.1952 Kerrosluku 1 1/2 Perustus z-muoto kellari pystylaudoitus profiilipelti Historia Rakennus on persuskorjattu v. 1975, taloon lisärakennettiin saunaosasto v Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, (37)

23 Mahdollisia korjaustöitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyvyys. Kulttuurihistoriallisia arvoja korottavat korjaukset ovat laadultaan alkuperäiseen muotoon palauttavia. 2. Aitta Entinen käyttötarkoitus: varasto Rakennusajankohta: 1900-luvun alku Kerrosluku 1 1/2 suorakulmio Perustus - hirsi konesaumattu pelti rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 23 (37)

24 3. Talousrakennus 7. Aitta; v Talousrakennus 210. Toikkanen Kiinteistötunnus: Rakennusten lukumäärä: 4 Toikkanen sijaitsee Multian kirkonkylällä, VT18 länsipuolella, Väätäiskyläntien varrella. Korkealle, näkyvälle paikalle sijoittuva maatilan pihapiiri on pienen pellon ympäröimä. Avoimesta pihasta on mahtavat näkymät ja tämän vuoksi pihapiiri on arvokas. Pihapiirin rakennuksia ovat: päärakennus, talousrakennus, aitta sekä ulkorakennus. Ympäristöarvot Mk: maisemallisesti merkittävä; tärkeä osa ympäristökokonaisuutta, näkyy ympäristöönsä hyvin. 12 Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, (37)

25 1. Ulkorakennus ja maisemaa 2. Päärakennus 3. Aitta 4. Talousrakennus 211. Tiekka Kiinteistötunnus: Rakennusten lukumäärä: 5 Tiekka sijaitsee Multian kirkonkylällä, VT18 länsipuolella, Soutujoentieltä haarautuvan Haahkalantien varrella lähellä Myllynlahtea. Haahkalantie kulkee näkyvällä paikalla rinteessä sijaitsevan maatilan pihapiirin läpi. Päärakennuksen länsipäädyssä kasvaa kaunis ruusupensas. Pihapiirin rakennuksia ovat: päärakennus, navetta ja kolme ulkorakennusta. Ympäristöarvot Mk: maisemallisesti merkittävä; tärkeä osa ympäristökokonaisuutta, näkyy ympäristöönsä hyvin. 1. Päärakennus Nykyinen käyttötarkoitus: asuminen Rakennusajankohta: v Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, (37)

26 Kerrosluku 1 1/2 Perustus suorakulmio kivi peiterimoitettu pystylaudoitus profiilipelti Punaiseen hirsirunkoiseen rakennukseen on myöhemmin lisätty räystäslinjan alapuolelle ulottuva umpikuisti, jonka julkisivumateriaalina on vaakasuora puoliponttilaudoitus. Suurin osa ikkunoita on T-ikkunoita. Historia Rakennuksen entinen omistaja Edvin Vekuri toimi ennen Kurenkosken myllärinä. 14 rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 2. Talousrakennus; navetta 3. Ulkorakennus 4. Ulkorakennus 5. Ulkorakennus 14 Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, (37)

27 213. Ahola Kiinteistötunnus: Rakennusten lukumäärä: 3 Kulma sijaitsee Multian kirkonkylällä, VT18 länsipuolella, Soutujoentieltä haarautuvan Haahkalantien varrella. Peltoaukion keskelle sijoittuva pihapiiri on näkyvällä paikalla mäen päällä. Pihassa seisoo lipputanko ja paljon erilaisia istutuksia. Pihapiirin rakennuksia ovat: päärakennus, ja kolme ulkorakennusta. Ympäristöarvot Mk: maisemallisesti merkittävä; tärkeä osa ympäristökokonaisuutta, näkyy ympäristöönsä hyvin. 1. Päärakennus Käyttötarkoitus: asuminen, nykyään autiona tai kesäkäytössä Rakennusajankohta: v Kerrosluku 1 1/2 Perustus suorakulmio kivi Puoliponttilaudoitus ja vinovuorilaudoitus profiilipelti Rakennukseen on myöhemmin lisätty kuisti. Peruskorjausten yhteydessä ikkunat ja ulko-ovi on uusittu. Myös rakennuksen julkisivumateriaali on uusittu. 27 (37)

28 rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. Tulevat muutos- ja korjaustyöt tulisivat olla palauttavia. 2. Ulkorakennus 3. Ulkorakennus 4. Ulkorakennus 3.2 Tarhapään kylä Tarhapään kylä on muodostunut Tarhapään järven rannalle ja sijoittuu n. 6 kilometrin päähän Multian keskustaajama-alueesta lounaan suuntaan. Tarhapään järvi on n. 8 kilometriä pitkä ja laskee Järvenpäänkosken kautta Tarhianjokeen ja sieltä Keurusselkään. 15 Tarhapään kyläalueen etäisyys alustavasta kaava-alueesta on n. 3 kilometriä. Tarhapään maasto on kumpuilevaa ja maisemaa vallitsevat laajat peltoalueet. Keuruun Suolahden ja Suojärven kylien rajaamalla alueella Soutujoen länsipuolella sijaitseva Vuorinperää nimitettiin ennen Keuruun korkeimmaksi paikaksi ja siellä sijaitsi näkötorni. Tarhapään kylä on rakennetun ympäristönsä sekä perinnemaisemansa ansiosta maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Tarhapää on ollut Multian merkittävimpiä ja vauraimpia kyliä, mikä peilautuu vanhan rakennuskannan 15 Tarhapään kyläyhdistys ry, 2001, (37)

29 näyttävyydessä. Tarhapäänjärven rantoja syleilevät peltomaisemat luovat kylän identiteetin. 16 Kylä on saanut ensimmäiset asukkaansa Kangasalan metsästäjien noustessa Keuruun reittiä metsästysmailleen. Ensimmäinen merkintä metsämiesten asettumisesta pysyvästi asumaan koulun läheiseen Tarhapäänjärven niemeen on vuodelta Kuva 6. Vuorinperän mäkimaisemaa (37)

30 Kuva 7. Vuorinperän tila Kohteet (Tarhapää) 215. Joensuu Kiinteistötunnus: Rakennusten lukumäärä: 3 Joensuu sijaitsee Multian maakunnallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa Tarhapään kylässä, VT18 ja maantien 621 välissä, Soutujoentieltä haarautuvan Tarhapääntien varrella. Peltoaukion laidalle sijoittuva entisen maatilan pihapiiri on lähellä Tarhapään järveä. Pihapiirin rakennuksia ovat: päärakennus, ulkorakennus ja talousrakennus. 30 (37)

31 1. Päärakennus Käyttötarkoitus: ennen asuminen, nykyään kesäasunto Rakennusajankohta: v Kerrosluku 1 1/2 Perustus suorakulmio betoni peiterimoitettu pystylaudoitus konesaumattu pelti Hirsirunkoisessa rintamamiestalossa on räystäslinjan alapuolelle ulottuva umpikuisti. Ikkunat ovat kuusiruutuiset, julkisivun yläkerroksen ikkunat ovat haukanikkunoita. Mahdollisia korjaustöitä tehdessä tulisi ottaa huomioon rakennusperinteisten arvojen säilyvyys. 2. Talousrakennus 3. Ulkorakennus 18 Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi, 2001, (37)

32 216. Vuorimäki Kiinteistötunnus: Rakennusten lukumäärä: 7 Vuorimäki sijaitsee Keuruun maakunnallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa Tarhapään kylässä, VT18 länsipuolella, Tarhapääntieltä haarautuvan Vuorimäenraitin varrella. Korkealle, näkyvälle paikalle sijoittuva pihapiiri on peltoaukion ympäröimä. Rauhalliselta vuorinperältä on mahtavat maisemat Multian yli. Tilan lähinaapurina toimii toinen Vuorimäki ns. Leijooni, muut naapurit ovat lähinnä Tarhapääntien varrella. Pihapiirin rakennuksia ovat: päärakennus, aitta, navetta sekä neljä ulkorakennusta. Historia Vuorimäen tila on perustettu 1850-luvun lopulla; tilalla asui torppareita. Vuorimäki on kuulunut Serlachius Oy:lle, jonka yhtiö osittain myi v yksityiseen omistukseen. 19 Ympäristöarvot Mk: maisemallisesti merkittävä; tärkeä osa ympäristökokonaisuutta, näkyy ympäristöönsä hyvin. 1. Päärakennus Käyttötarkoitus: ennen asuminen, nykyään kesäasunto Rakennusajankohta: v Kerrosluku 1 1/2 Perustus L-muoto betoni ja kivi peiterimoitettu pystylaudoitus tiili 19 Tarhapään kyläyhdistys ry, 2001, (37)

33 Hirsirunkoisessa maailmansotien jälkeen rakennetussa omakotitalossa on n. 0,5 m räystäslinjan alapuolelle ulottuva kuisti. Talo on rakennettu vanhoista vuonna 1902 rakennetun talon hirsistä. Rakennuksen takaosaa on laajennettu. Ikkunat ovat yhdeksänruutuiset, julkisivun toisen kerroksen ikkunat ovat haukanikkunoita. rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. Rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa lisäävät korjaukset ovat laadultaan rakennuksen alkuperäiseen muotoon palauttavia. 2. Aitta Entinen käyttötarkoitus: aitta Rakennusajankohta: 1800-luku Kerrosluku 2 suorakaide Perustus - hirsi huopa Hyväkuntoinen kaksikerroksinen aitta on siirretty pihapiiriin. rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 33 (37)

34 3. Talousrakennus; navetta 4. Ulkorakennus; sauna 5. Ulkorakennus; lato 6, 7. Ulkorakennus 4. TYHJILLEEN JÄÄNEET PIHAPIIRIT 214. Porraskorpi Kiinteistötunnus: Rakennusten lukumäärä: 3 Porraskorpi sijaitsee Multian kirkonkylällä, VT18 ja maantien 621 välissä, Soutujoentieltä haarautuvan Tarhapääntien varrella. Aution, metsän ympäröimän pihapiirin kolme rakennusta sijoittuvat risteysalueelle, tien itä- ja länsipuolille. 34 (37)

35 1. Päärakennus Käyttötarkoitus: ennen asuminen, nykyään autio Rakennusajankohta: 1900-luvun alku Kerrosluku 1 1/2 Perustus suorakulmio kivi peiterimoitettu pystylaudoitus profiilipelti tyydyttävä Rakennuksessa on räystäslinjan alapuolelle ulottuva kuisti. rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 2. Sauna 3. Ulkorakennus 1900-luvun alku. 35 (37)

36 212. Kulma Kiinteistötunnus: Rakennusten lukumäärä: 3 Kulma sijaitsee Multian kirkonkylällä, VT18 länsipuolella, Soutujoentieltä haarautuvan Haahkalantien varrella. Nykyään autiona tai kesäkäytössä oleva pihapiiri (rehevöitynyt piha) on näkyvällä paikalla tien vieressä. Ympäristöarvot Mk: maisemallisesti merkittävä; tärkeä osa ympäristökokonaisuutta, näkyy ympäristöönsä hyvin. 1. Päärakennus Käyttötarkoitus: asuminen, nykyään autiona tai kesäkäytössä Rakennusajankohta: n luku Kerrosluku 1 1/2 Perustus suorakulmio kivi ja betoni peiterimoitettu pystylaudoitus profiilipelti Ikkunoiden perusteella talo on luultavasti rakennettu 1900-luvun puolivälissä. Rakennuksessa on hieman räystäslinjan alapuolelle ulottuva umpikuisti. 36 (37)

37 rakennusperinteisten arvojen säilyttäminen. 2. Ulkorakennus 3. Ulkorakennus 5. LÄHTEET Painetut lähteet: Kotiseutumme Keuruu-Multia-Saarijärvi 2001, Oy Arkmedia Ab Vaasa, Tarhapään kyläyhdistys ry, Tarhapää, Gummeruksen kirjapaino Oy, Jyväskylä, Internet-lähteet: Painamattomat lähteet: Kiinteistöjen omistajien haastattelut, kesä LIITTEET Kohdekartat 2 kpl. Rakennusinventointi- ja maisemakuvat: Ramboll Finland Oy Kohteiden sijaintikarttakuvat: Maanmittauslaitos 37 (37)