Salpalinjan rakenteiden luovuttaminen maanomistajille Salpalinja-museo, Miehikkälä Tiedotustilaisuus

Transkriptio

1 Salpalinjan rakenteiden luovuttaminen maanomistajille Salpalinja-museo, Miehikkälä Tiedotustilaisuus

2 SALPALINJA SELVITYS KÄYTTÖOIKEUDEN RAJOITUKSISTA Pekka Vilska, Miehikkälä

3 SALPALINJAN VAIHEITA Puolustusvoimien käytössä Palautuslaki > rajoitetut käyttöoikeudet Puolustusvoimilta valtiovarainministeriölle 2003 Senaatti-kiinteistöt huolehtii linnoituslaitteista ministeriön lukuun Museoviraston inventointi Selvitys käyttöoikeuden rajoituksista Lieksa, Vornosenvaara

4 LINNOITUSALUEIDEN HANKINTA Vuoden 1898 pakkolunastuslain mukaisilla sopimuksilla alueen rajoista sekä korvauksista 2. Määräalakaupoilla (pääosa linnoitusalueista) 3. Sopimuksilla rajoitetun käyttöoikeuden perustamiseksi Määräaloja ei lohkottu eikä pakkolunastustoimituksia tehty valtion omistusoikeuden varmistamiseksi

5 SALPALINJAN ALUEIDEN PALAUTTAMINEN Palautuslaki 323/1968 -> rajoitetut käyttöoikeudet Omistusoikeus palautettiin 2. Rajoitetut käyttöoikeudet perustettiin ainoastaan valmiisiin betonikorsuihin, luoliin ja tykinjalustoihin. 3. Kiviestelinjat saadaan maanomistajien toimesta ja kustannuksella poistaa vapaasti. 4. Louhitut avonaiset kuopat, kaivannot ja em. kiviesteet katsottiin hylätyiksi. 5. Kaivantojen reunoja ei aidata

6 RAJOITETTU KÄYTTÖOIKEUS 1. pitää linnoituslaite alueella, 2. huoltaa linnoituslaitetta, 3. käyttää linnoituslaitteita ja luolia varastointiin sekä 4. oikeus tien käyttämiseen siinä laajuudessa että moottoriajoneuvoilla ajo perille saakka olisi mahdollista. Maanomistajien oli mahdollista rakentaa rakennuksia linnoituslaitteita vaurioittamatta myös siten, että rakentaminen tapahtui ampumasektorille tai bunkkerin katolle sisäänpääsyä kuitenkaan estämättä Kiinteistörekisterissä käyttöoikeusyksikkö on muotoa ( K50767) Puumalan linnoitteet

7 Joensuu (Pielisen järvialue)-savukoski (sininen osa): 11 kuntaa, 84 inventointikohdetta Joensuu, Marjala kahdella kiinteistöllä käyttöoikeuden rajoitus Kemijärvi, Joutsijärvi viidellä kiinteistöllä käyttöoikeuden rajoitus ja yhdellä yhteisellä alueella Ilomantsi, Kontiolahti, Kuhmo, Kuusamo, Lieksa, Nurmes, Salla, Savukoski ja Suomussalmi; ei pakkolunastustoimituksissa perustettuja käyttöoikeuden rajoituksia

8 Saimaan järvialue (oranssi) Luumäen Kivijärvi- Joensuu (Pielisen järvialue): 13 kuntaa Kohteet Kohteet, joissa Kiinteistöt, joilla Kunta yhteensä rajoitusmerkintä rajoitusmerkintä ent. Kerimäki Lappeenranta sis. Ylämaa ent. Punkaharju Puumala Ruokolahti Savonlinna Sulkava Yhteensä Kitee, Lemi, Polvijärvi, Rääkkylä, Taipalsaari ja Tohmajärvi; ei pakkolunastustoimituksissa perustettuja käyttöoikeuden rajoituksia

9 Virolahti-Luumäen Kivijärvi (punainen): 7 kuntaa Kohteet Kohteet, joissa Kiinteistöt, joilla Kunta yhteensä rajoitusmerkintä rajoitusmerkintä Hamina Kotka Luumäki Miehikkälä Pyhtää Virolahti Yhteensä Kouvolassa ei ole pakkolunastustoimituksissa perustettuja käyttöoikeuden rajoituksia

10 Salpalinja metsän peitossa Lieksan Hatunkylässä Kiitos mielenkiinnosta!

11 VALTION ERITYISTEN KÄYTTÖOIKEUKSIEN LAKKAUTTAMINEN SALPALINJALLA Tiedotustilaisuus Salpalinja-museossa Miehikkälässä Senaatti-kiinteistöt Tuomas Pusa

12 Valtio hallinnoi Salpalinjalla 13 kunnan ja hieman yli 400 kiinteistön alueella olevia rakenteita, joille on aikoinaan lunastettu erityinen käyttöoikeus puolustustarkoituksiin. Maa-alueet ja muut rakenteet on palautettu maanomistajille 60- ja 70-luvuilla. Valtion käyttöoikeuksien sijainti: Tuomas Pusa

13 HOITO- JA SUOJAAMISTOIMENPITEET Senaatti-kiinteistöt on valtionvarainministeriön toimeksiannosta toteuttanut Salpalinjan hoito- ja suojaamistoimenpiteitä vuosien aikana Senaatti verkostoitui Salpalinjan toimijoiden kanssa vuonna 2015 ja kartoitti yhteistyössä Salpalinjan vaarallisia kohteita Suojaamistoimenpiteinä on tehty mm. vaaralliseksi havaittujen rautatappien taivutuksia, putoamissuojauksia, puuston raivausta ja kohteiden merkintää varoituskyltein Hoitotoimenpiteinä on tehty mm. kasvillisuuden raivaamista ja kohteiden merkitsemistä Senaatti toteuttaa vuonna 2018 tarkastuskierroksen suojattuihin kohteisiin ilkivallan ja muiden korjaustarpeiden hoitamiseksi Suojattujen kohteiden lukumäärä: 2015: 78 kohdetta 2016: 24 kohdetta 2017: 31 kohdetta Suojaustoimenpiteiden kokonaiskustannus oli noin Kartoituksissa havaitut suojattavat kohteet on nyt suojattu. Suojaustoimenpiteiden kuvaliitteet: Tuomas Pusa

14 Tuomas Pusa

15 Tuomas Pusa

16 Tuomas Pusa

17 Tuomas Pusa

18 VALTION KÄYTTÖOIKEUKSIEN LAKKAUTTAMINEN Valtionvarainministeriön päätöksellä Senaattikiinteistöt hakee kaikkien 13 kunnassa olevien noin 42 erityisen käyttöoikeusyksikön lakkauttamista Maanmittauslaitokselta Samassa yhteydessä haetaan käyttöoikeuksiin liittyvien tieoikeuksien lakkauttamista Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta ( /603) 72 b Jos lunastamalla hankittu erityinen oikeus tai 3 :n 2 kohdassa tarkoitettu rajoitus on olosuhteiden muuttumisen vuoksi käynyt lunastuksen hakijalle tarpeettomaksi, on oikeuden tai rajoituksen kohteena olevan omaisuuden omistajalla ja lunastuksen hakijalla oikeus vaatia oikeuden tai rajoituksen lakkauttamista. Tuomas Pusa

19 VALTION KÄYTTÖOIKEUKSIEN LAKKAUTTAMINEN Rekisteröidyn maanmittaustoimituksen jälkeen maanomistaja saa kaikki rakenteet haltuunsa Senaatti-kiinteistöt lähettää hakemuksen Valtionvarainministeriön päätöksellä 2-4 viikon kuluttua Siirtyvien kohteiden turvallisuuteen liittyvät vastuut määrittyvät samalla tavoin kuin minkä tahansa kiinteistön tai rakennuksen omistajan vastuut eli vastuu kiinteistön ja rakennuksen turvallisuudesta on omistajalla Jos rasitteen purkamisesta aiheutuu maanomistajalle merkittävää haittaa tai kustannuksia ratkaistaan asia maanmittaustoimituksessa. Salpalinjan kohteet eivät yleisesti ole sellaisia, että ne aiheuttaisivat maanomistajalle merkittävää haittaa. Tuomas Pusa

20 LISÄTIETOJA Valtion käyttöoikeuksien sijainti, selvitykset, tiedotteet, esitykset, kysymyksiä ja vastauksia, Maanmittaustoimitukset, Maanmittauslaitos Maanmittausinsinööri Ari Mäkinen, p Tehdyt turvaamistoimenpiteet, Senaatti-kiinteistöt Jos maanomistaja ei pääse vm.fi -sivustoon, suojaustoimenpiteiden tietoja voi pyytää Senaatin vaihteesta /Jari Sipilä, Linjan suojelu, Museovirasto Intendentti Helena Ranta, Puolustusministeriö Osastoesiupseeri Vesa Halinen, p Valtionvarainministeriö Neuvotteleva virkamies Pauliina Pekonen, p Senaatti-kiinteistöt Toimialajohtaja Tuomas Pusa, p Metsähallitus Erikoissuunnittelija Anu Vauramo, p Tuomas Pusa

21 KIITOS Tuomas Pusa

22 Maanmittaustoimitukset Salpalinjalla Toimitusinsinööri Ari Mäkinen Maanmittauslaitos, Lahti

23 Lunastustoimitus Lunastuslain (1977/63) 72 b :n mukainen lunastustoimitus vireille kun hakemus on saapunut maanmittauslaitokselle Toimitusmenettelyssä sovelletaan lunastuslain lisäksi kiinteistönmuodostamislain (1995/554) säännöksiä Toimituksessa päätökset antaa lunastuslain mukainen toimitusmiehistö eli lunastustoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri ja jäseninä kaksi uskottua miestä (uskotun miehen tehtävä vastaa likimain käräjäoikeuden lautamiehen tehtävää) Toimituksissa on tarkoitus poistaa Salpalinjalta kaikki käyttöoikeuden rajoitukset ja tarpeettomat kulkuoikeudet Käyttöoikeuden rajoitukset on merkitty käyttöoikeusyksikön nimellä ja tunnuksella kiinteistörekisteriin, rajoitukset kohdistuvat 407 kiinteistön alueeseen, 13 kuntaa Toimituksia tulee vireille ehkä 5-10 kpl, päätökset voitaneen tehdä suurimmalta osin yhdessä toimituskokouksessa, osa päätettävistä asioista vaatinee toisen kokouksen ja tarvittaessa vireille uusi toimitus

24 Rasitettujen kiinteistöjen lukumäärä (rasitettu kiinteistö lasketaan vain kerran, vaikka olisi Kunta KOY kpl KOY:n tunnus KOY:n osien lukumäärä mukana useassa KOY:n osassa) Kotka K K Pyhtää K Hamina K K Virolahti K K K K K K Miehikkälä K K K K K K K

25 Luumäki K K K K K Lappeenranta(Ylämaa) K K K K Ruokolahti K K Puumala K Sulkava K Savonlinna(Kerimäki,Pu 7 Y K K K K K K Joensuu K Kemijärvi K K K K Yhteensä

26

27

28 Salpalinjan suojelu Salpalinja ja sen suojelu Mikko Härö Mikko Härö,

29 Tausta Kansainvälisesti huomionarvoinen VM/Senaatti/Museovirasto&Co inventoivat linjan Työn pohjalta yhteistyössä merkittävimmät kohteet (huippukohteet) 45 kokonaisuutta, joissa 94 erillistä kohdetta Sakari Pälsi / Yleisetnografinen kuvakokoelma / Museovirasto (VKK156:6)

30 Suojelu Eivät muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä Otettava huomioon maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa historiallisesti merkittävinä kohteina Museovirasto selvittää mahdollisuuksia tehdä rakennusperintölakiin perustuvat suojeluesitykset huippukohteista Kenttälinnoitetut osat maatuvat ja murenevat Museovirasto ei itse hoida kohteita Voi hakea hoitoavustusta Metsähallitus sitoutunut omien huippukohteidensa turvaamiseen Sakari Pälsi / Yleisetnografinen kuvakokoelma / Museovirasto (VKK156:6)

31 Mitä saa tehdä? Huippukohteet tulee säilyttää ja turvata mahdollisuuksien mukaan alkuperäisessä asussaan Kohteiden säilymistä edistävä toiminta ja käyttö ylipäänsä suotavaa Muiden kuin huippukohteiden säilyminen ja käyttö riippuvat kiinteistönomistajan sekä kuntien päätöksistä ja harkinnasta Sakari Pälsi / Yleisetnografinen kuvakokoelma / Museovirasto (VKK156:6)

32 Mistä tietoa? Keskeisiä Salpakeskus ja perinneyhdistys Julkaisu Salpalinja - Itsenäisyyden monumentti ennakkoon-tilattava/products/1-salpalinja-salpalinjaitsenaisyyden-monumentti Museovirasto vienyt tietonsa muinaisjäännösrekisteriin fault.aspx Yleiskuvan Salpalinjan historiasta myös Museoviraston inventoinnin loppuraportissa i/mjhanke/edit/asp/hae_liite.aspx?id=114394&ttyyppi=p df&kansio_id=0. Sakari Pälsi / Yleisetnografinen kuvakokoelma / Museovirasto (VKK156:6)

33 Organisoituminen jatkossa? Tarvitsemme verkosto tiedon jakamiseen, osaamisen varmistamiseen, suojelun turvaamiseen sekä kohteiden käyttöön ja hoitoon Ainakin Museovirasto, Metsähallitus ja puolustusvoimat Lisäksi ympäristöhallinto (tuleva LUOVA), maakunnat, kunnat, museot ja eri yhteisöt Museovirasto toivoo järjestelyä, jossa Salpakeskus ja Salpalinjan perinneyhdistys ry voisivat olla koordinoijia ja moottoreita Museovirasto keskittyy huippukohteiden turvaamiseen Sakari Pälsi / Yleisetnografinen kuvakokoelma / Museovirasto (VKK156:6)

34 Erityisiä kysymyksiä Saako Salpalinjan kohteissa käyttää metallinpaljastinta? et-ja-metallinetsin.pdf Miten Salpalinjan kohteet vaikuttavat metsänkäyttöön? to/arkeologinen-kulttuuriperinto/arkeologisenkulttuuriperinnon-suojelu/metsankaytto-jaarkeologiset-kohteet Maisemanhoidossa voi soveltaa kiinteitä muinaisjäännöksiä koskevia maisemanhoitoohjeita to/arkeologinen-kulttuuriperinto/arkeologisenkulttuuriperinnon-hoito Sakari Pälsi / Yleisetnografinen kuvakokoelma / Museovirasto (VKK156:6)

35 Kiitos Sakari Pälsi / Yleisetnografinen kuvakokoelma / Museovirasto (VKK156:6)

36 Itsenäisyytemme monumentti Puheenjohtaja Teppo Lahti, Salpalinjan perinneyhdistys

37 Salpalinja Salpalinjan perinneyhdistys ry Historiaa Rakentamispäätös Salpalinjan rakentaminen Linnoitteet Salpalinjan merkitys sotien aikana ja sen jälkeen Salpalinja tänään Salpalinjan perinneyhdistys ry:n esitys

38 Esityksessä on lainauksia seuraavien asiantuntijoiden aineistoista: Armi Oinonen Heikki Koskelo Terho Ahonen Juha Kilpeläinen Arto Mikkonen Elina Lyijynen Jorma Ignatius Jussi Lukkari

39 Salpalinjaksi kutsutaan sitä massiivista 1200 kilometrin mittaista puolustusasemaa, joka rakennettiin Suomen itärajan turvaksi vuosina ja Salpalinja kulkee itärajaamme myötäillen Suomenlahdelta Sallaan, ja sieltä kevyemmin linnoitettuna aina Jäämerelle saakka. Haluttiin vahvistaa pikaisesti uusi puolustuksellisesti epäedullinen maaraja linnoittamalla.

40 Suomen Salpa, lyhyesti Salpa Mannerheimin kenraaliluutnantti Oesch n ehdotuksesta hyväksymä virallinen nimi, siihen saakka se oli tilanteen mukaista linnoittamista, yleisesti puhuttiin päävastarinta-asemasta tai linjasta ja myös esim. Moskovan rauhan linja tai jopa pakkorauhan linja yms. Salpa-asema Puolustusvoimien käyttämä nimi, nimenomaan asema, koska siinä oli useita linjoja: -pääasema ja -44, Hamina-Taavetti linja , Vaalimaan oikaisuasema 1944 Salpalinja Kansan suuhun vakiintunut yleisnimi

41 Perustettu vuonna 2002 Tarkoitus mm: Kehittää ja ylläpitää Salpalinjaa kansallisena muistomerkkinä Salpaveteraanien perinteen ja historiallisten muistojen vaaliminen Salpalinjan kansallisen ja kansainvälisen tunnettuuden lisääminen Esitelmä-, näyttely- ym tilaisuuksien järjestäminen, julkaisut Yhteistyö kuntien ja eri järjestöjen kanssa

42 Aiempaa toimintaa: Tuki eri toimijoille (Lappeenranta, museot, Salpapolku, Salpaportaali jne) Julkaisut (Matka Salpalinjalle, Kohti Salpalinjaa) Esitteet eri kielillä, Harjun alue Salpalinjan esittely reserviupseerikursseille Toiminta vuonna 2017: Uusi kirja: Salpalinja Itsenäisyyden monumentti julkistettiin 2.6. E-18:n tietaiteen tukeminen, valmis

43 Rakentamispäätös

44 Rauhan tulosta huolimatta tiedostettiin, että Neuvostoliittoa eivät tyydyttäneet Suomelta Moskovan rauhassa saamat alueet. Kenraaliluutnantti E F Hanell määrättiin johtamaan Salpalinjan rakentamista. Rakentamista ryhdyttiin valmistelemaan jo viikon kuluttua talvisodan päättymisestä.

45 Mannerheimin linnoittamispäätös Juvalla Neuvottelu Inkilän kartanossa läsnä: Marski, Oesch, Heinrichs, Sarlin, Airo, Hanell ja Tapola päätös: Linja Klamila Luumäki on viipymättä linnoitettava ja mitä pikimmin varustettava kantalinnoituslaittein. Päätös jalostui suunnitelmaksi, jonka pääkohdat olivat: Hankoniemen poikki yhtenäinen linnoitus, Harparskog-linja, samanlaiset linnoitteet kuin itärajalla Suomenlahden saariston linnoittaminen Kotkasta Virolahdelle, Merivoimien vastuulla Yhtenäinen puolustusasema Suomenlahti Luumäen Kivijärvi, tärkein osuus, Karjalan kannaksen jatke, suorin tie Helsinkiin Vesistöihin nojaava puolustusasema Saimaa-Pielinen, saaret ja kapeikot linnoitettiin, vahva tykistön käyttö Pielinen-Salla-Petsamo: tärkeimpien itä-länsisuuntaisten teiden sulkeminen kenttälinnoitetuin tukikohdin

46 Puolustusaseman maastoon sijoittaminen nopea rakentaminen, työn, materiaalin ja rahan säästäminen Omat asemat korkealle metsän suojaan, epätasaiseen maastoon, helposti kaivauduttavia Hyökkääjä alavaan etumaastoon, mielellään märkä, kivinen, vaikeakulkuinen panssareille, vaikea jv:n kaivautua Ei tähystyspaikkoja tulenjohdolle, ei suora-ammuntaa Konekiväärit sivustatuliasemaan, pyyhkäisevä tuli, myös rintamasta ampuvia konekivääriasemia Kiviesteet lähemmäksi, max 150 m omalla tulella valvottavia on pystyttävä ampumaan kiviesteiden suuntaisesti sekä konekivääreillä että panssarintorjuntatykeillä Myös piikkilankaesteet oltava valvottavissa, ei liian kaukana, m

47 Salpalinjan rakentaminen

48 Mannerheim antoi kenraalimajuri E F Hanellin tehtäväksi laatia koko itärajan linnoitussuunnitelma. Apuna koko kenttäarmeija. Suunnitelma oli valmis huippunopeasti, toukokuun puolivälissä Työt alkoivat Virolahdella jo !

49 Perustettiin Myllykoskelle, osin silloisen Yhtyneitten Paperitehtaiden tehdasalueelle (Myllykoski Oy irtosi Yhtyneistä 1952). Päämajan linnoitustoimisto oli siirretty Myllykoskelle , siis talvisodan jatkumoa. Sijainti hyvä johtaa myös Salpalinjan rakentamista. Yhtyneitten perustaja Rudolf Walden oli Mannerheimin ystävä, talvisodan jälkeen puolustusministeri ja johti tehtaitaan Myllykoskelta käsin. Ehkä osasyy Myllykoskelle tuloon? Linnoitustoimisto johti suunnittelun ja rakentamisen 400 miehen esikunta, myöhemmin osia siirrettiin käytännön syistä Helsinkiin ja Ouluun.

50

51 Kiivainta rakennusaikaa oli kevät 1941, jolloin enimmillään linnoitustöissä urakoi miestä ja lottaa. Lotta Svärd organisoi muonitustoiminnan, 2000 Lottaa Linnoitustyömaat sijaitsivat yleisemmin asumattomilla seuduilla. Tämä asetti huollolle omat vaatimuksensa.

52 Heti talvisodan päätyttyä heräsi Ruotsissa ajatus Suomen auttamisesta lähettämällä linnoittajia, joita enimmillään kevään 1940 lopulla Suomessa oli noin tuhat. Vielä työvoimaakin merkittävämpää oli Ruotsin taloudellinen tuki noin 253 Mmk.

53 Jatkosodan sytyttyä linnoitustyöt Salpa-asemalla pysähtyivät, kun linnoitusrakennusmuodostelmia tarvittiin itään edenneiden taistelujoukkojen selustassa rakennustöihin. Salpa-asema jäi kesken ja sieltä kuljetettiin rakennusmateriaaleja Kannakselle ja Itä-Karjalaan. Muun muassa estekiveä Kannakselle. Uudelleen linnoitusrakennusjoukot palasivat Salpa-linjalle kesäkuussa 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja Kannaksen puolustuslinjojen murruttua. Päämaja antoi määräyksen linjan taistelukuntoon saattamisesta ja kaikkien linnoitusrakennusjoukkojen keskittämisestä Salpalinjalle kesäkuun puolivälissä Rakentajia työskenteli puolustuslinjalla heinäkuussa yli

54 Salpalinja julistettiin Suomen pääpuolustuslinjaksi Lopullisen mittansa se saavutti , jolloin uusien linnoitustöiden aloittaminen kiellettiin.

55 Salpalinja on työvoimavahvuudeltaan Suomen historian suurin työmaa. Kaivettavien maamassojen määrässä Suomen työmaista vasta uusi Saimaankanava ohitti sen. Huomattava on, että Salpalinja kaivettiin pääosin lapiotyönä.

56 Ruotsalaiset vapaaehtoiset aloittivat, noin 900 miestä Välirauhan aikana siviilistä palkattu, enimmillään miestä ja lottaa Vapailta markkinoilta, siirtolaiset etusijalla, maa- ja metsätaloudesta vain erikoistapauksissa Työehtosopimuksen mukainen palkka / Kotka 8-16 mk /tunti, lähes aina myös urakkavaihtoehto Ruoka lottien ruokalassa maksoi 7 mk ja kahvi 1 mk Rakennus- ja maansiirtoliikkeet urakkakilpailulla 25 urakoitsijaa Kenttäarmeija teki kolme päivää viikossa kenttälinnoitteita Jatkosodan aikana hermotoipilaskomppanioita tärähtäneistä n. 200 miehen komppanioita oli kuusi kappaletta oli 13 kappaletta (lähes miestä) ylläpitoa, pientä rakentamistakin Kesällä 1944: työkomppaniat (II lk nostomiehiä, rauhan aikana vapautettu), á 200 miestä, 18 kpl Salpa-asemaan, 10 kpl U-linjalle - kenttäarmeijan linnoitusjoukot

57 Siviilityövoima: rakensi betonikorsut, luolat, kallioon louhittavat taistelu- ja yhdyshaudat, panssarivaunun kiviesteet Kenttäarmeijan joukot: tiedustelivat ja merkitsivät asemat maastoon rakensivat kenttälinnoitteet: maahan kaivettavat taistelu- ja yhdyshaudat, korsut, pesäkkeet, tykkiasemat sekä kaivantoesteet, piikkilankaesteet raivasivat maastoon ampumasektorit

58 Rakennusliikkeet olivat aikansa ja alueensa suurimpia, monet niistä ovat mukana rakentamisessa vielä lähes 70 vuotta myöhemmin. Oskari Vilamo Otto Vuorio Oy Constructor Ab Alfred A. Palmberg Insinööritoimisto Oy Rakennustoimi Oy Oy Tektor Ab Oy Viarecta Ab Tampereen sementtivalimo F. W. Winter Oskari Hyypiä Ääri Oy Elovuori & Kumpp. Oy Kymin Oy Granit Oy Kreuger & Toll Oy Elovuori & Kumpp. Oy A. Kiikka (Pyramid Oy) Sopanen, Heino & Lindroth Tähtinen & Sola Taipale & Nieminen Matti Pasanen S. Valjus

59 LINNOITETIHEYS MAASTON JA TARPEEN MUKAAN Punaiset aseita Siniset suojatiloja

60 SIVUSTATULTA KIVIESTEIDEN SUUNTAISESTI

61 Rakennusmiesten lisäksi tarvittiin myös huoltohenkilökuntaa, ennen kaikkea muonituksesta vastanneita lottia, mutta myös lääkintähenkilöstöä, suutareita, partureita ja pyykkäreitä. Jokaisessa työryhmässä oli lisäksi muutama poliisi valvomassa yleistä järjestystä.

62

63 Salpalinjan tyypillisin kantalinnoite on konekivääri- ja 20 miehen majoituskorsu, joita tehtiin noin 170 kappaletta. Muita linnoitteita muun muassa: - Pst-tykki, kk- ja 20 miehen majoituskorsuja - Pst-tykkipesäkkeitä - Tulenjohto- ja majoituskorsuja - Majoituskorsuja miehelle - Pallokorsuja - Luolia

64 Korsumonttu, 10x20x6 metriä, 1600 kuutiometriä maata Muottilautaa 430 neliömetriä Betoniterästä noin 50 tonnia Sementtiä 5000 säkkiä a 50 kg, 425 kg / betonikuutio Valmista betonia 560 kuutiometriä = 560 autokuormaa Kivitäytettä 1200 kuutiometriä korsun ympärille Täytemaata 1200 kuutiota (montun maa lapioitiin takaisin) Massojen liikuttelua yhteensä tonnia = n autokuormaa!

65 Betonisia ja louhittuja ase- ja majoituskorsuja n. 730 kpl Puisia kenttälinnoitteita n kpl Taistelu- ja yhteyshautaa n. 350 km Kiviestettä 225 km, kiveä Kaivantoestettä 130 km Piikkilankaestettä 315 km Luolia 25 kpl Patoja 10 kpl

66

67 Salpa-aseman lujuutta ei koskaan onneksi jouduttu tositoimissa koettelemaan. Kesällä 1944 se muodosti torjuntataisteluiden henkisen selkärangan. Olemassaolollaan Salpa-asema vaikutti vihollisen laskelmiin hyökkäyksen jatkamisen kannattavuudesta, ja tämä ilmeisesti nopeutti aselevon syntymistä. Salpa-asema turvasi omalta osaltaan Suomen itsenäisyyden säilymistä.

68 Linnoittamis- ja rakennustekniikka kehittyivät Louhintatekniikka ja koneiden käyttötaito kehittyivät Lottajärjestö kehitti toimintaansa Sotilas- ja siviiliorganisaatiot lähentyivät Työmaa tasoitti Talvisodan jälkeistä työllisyystilannetta

69 Venäläiset esittivät 1945, että itärajan linnoitteet tulisi räjäyttää. Oli siis huomattava sotilaallinen este. YYA-sopimus: painopiste Lapissa ja Lounais-Suomessa, kuitenkin valmistauduttiin Salpalinjan miehitykseen. Merkittävä osa puolustusratkaisua Asemia kunnostettiin aina 1980-luvun lopulle saakka, käyttöönottovalmius säilyi, oli merkittävä osa silloista puolustusratkaisuamme. Salpalinjan merkitys puolustuksessa väheni nykyaikaan tultaessa, linjapuolustus Linnoitteet antavat edelleen suojaa, betonilinnoitteille asetettu vaatimus oli suoja kg lentopommin täysosumalle.

70

71 Aiemmin Puolustusministeriön omaisuutta, nyt Senaattikiinteistö (VM) Linnoitteet ovat pääosin hyvässä kunnossa, laverit ja korsukamiinat puuttuvat Estekivet poistettu viljelysten tieltä, valtaosa kuitenkin siellä, mihin ne asennettiin Kenttälinnoitteita Maastossa ja taajama-alueilla Matkailu Salpalinjan inventointi

72 Inventointi kesti kolme vuotta, John Lagerstedt KARTTAOTE Museoviraston Inventointiraportti. Punaiset pisteet ovat tutkittuja alueita. Siniset pisteet näyttävät Salpalinjan laitteiden sijaintipaikat karttalähteiden perusteella. (Pohjakartta Maanmittauslaitos).

73 Minne mennä? Salpalinja-aiheiseen museoon: Joensuu, Miehikkälä ja Virolahti Kunnostettuun kohteeseen eri puolille linjaa: esim. Hostikka, Ylämaa, Rutola, Lappeenranta tai Änäkäinen, Lieksa Vaellusreitti Salpapolulle, Virolahden ja Ylämaan välillä 55 km Tapahtumiin, esim. vuosittainen Salpavaellus Maastoon oppaan kanssa tai omatoimisesti Jorma Ignatius nimesi yli 30 matkailunähtävyyttä pitkin itärajaa aina Sallaan saakka.

74 Itsenäisyyden monumentiksi nimeäminen Tunnettavuuden lisääminen Matkailun kehittäminen Eri jakelukanavien käyttäminen tiedon levittämisessä Pilottihankkeita ja tapahtumia koko linjalle Toiminnoilla ei saa tähdätä vain nykyhetkeen vaan parinkymmenen vuoden päähän. Silloin olemme siinä kriittisessä pisteessä, jolloin henkilökohtainen kytkös sodasta katkeaa ja yksi vahva kiinnostustekijä häviää.

75

76 Talvisodan päättyessä 1940 uuden rajan taakse jäivät kaikki itärajan linnoitteet. Uuden puolustusaseman linnoittaminen aloitettiin välittömästi. Salpalinja, jota rakennettiin vuosina ja 1944 lienee edelleenkin Suomen suurin rakennustyö. Töissä linnoitustyömaalla, joka ulottui Suomenlahdelta Petsamoon, oli enimmillään henkeä. Taisteluja Salpalinjalla ei koskaan käyty. Salpalinjan perinneyhdistys ry on valtakunnallinen yhdistys, jonka tarkoituksena on tehdä Salpalinjaa kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetuksi. Se vaalii myös Salparakentajien perinnettä. Yhdistys täytti viime vuonna kymmenen vuotta. Perinneyhdistys esittää, että Salpalinja nimetään Itsenäisyyden monumentiksi Suomen viettäessä itsenäisyyden 100- vuotisjuhlavuotta Olihan tämä valtava rakennustyö osoitus kansakunnan halusta puolustaa itsenäisyyttään Euroopan epävakaissa oloissa.

77 Salpalinja on kansainvälisesti täysin vertailukelpoinen Euroopan muihin 1900 luvulla rakennettuihin puolustusasemiin: mm. Saksan Nordkapista Biskajan lahdelle rakentamaan Atlantin valliin ja Länsivalliin, Kreikan Metaxas-linjaan ja Italian Pohjois-Afrikkaan rakentamaan Marethin-linjaan, sekä Ranskan kuuluisaan Maginot-linjaan. Salpalinja kuuluu viimeisimpiin maailmalla rakennettuihin puolustuslinjoihin.

78 Salpa-asemassa ei koskaan taisteltu Linnoitus on täyttänyt tehtävänsä parhaiten silloin, kun sitä ei ole tarvittu Salpa-asema olkoon meille suomalaisille itsenäisyyden, vapauden, rauhan ja ennen kaikkea lujan maanpuolustustahdon symboli Kiitos sen rakentajille, heidän ansiostaan

79 voimme nostaa siniristilipun salkoon seuraavan kerran juhlavuotemme Itsenäisyyspäivänä

80 KESKUSTELU