SOTAHISTORIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUSSA -ESISELVITYS

Transkriptio

1 HANKESUUNNITELMA BUDJETTI SOTAHISTORIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUSSA -ESISELVITYS

2 TIIVISTELMÄ Tausta Pohjois-Karjalassa on tehty ansiokasta työtä sotahistoriallisten kohteiden kunnostamiseksi ja kehittämiseksi. Työ on vielä kesken, kunnostamis- ja kehittämiskohteita on vielä eri puolilla maakuntaa ja yhteinen sävel niiden markkinoinnista ja matkailullisesta hyödyntämisestä puuttuu. Sotahistoria koskettaa myös Kainuuta ja Venäjän Karjalaa, joiden kanssa yhteistyötä ei tällä hetkellä tehdä. Sotahistoriallisten kohteiden keskittymä Pohjois-Karjalan ja Kainuun itäosissa tulee nähdä monipuolisena kokonaisuutena. Alueita yhdistävänä tekijänä voidaan nähdä myös Runon ja rajan tie, joka on vanhin Suomen matkailuteistä. Sotahistoriallisista kohteista täytyy luoda houkuttelevia tuotteita, esimerkiksi valmiita tapahtumapaketteja tai matkailureittejä. Lisäksi markkinoinnin ja tiedon jakamisen tulee olla nykyaikaista, uusinta teknologiaa hyödyntävää, jotta yhä nuoremmat matkailijasukupolvet kiinnostuvat kohteista. Parhaimmillaan matkailija saa kerralla tiedon koko teemakokonaisuudesta riippumatta siitä mistä hänen matkansa alkaa. Kokonaisuus kannustaa matkailijaa viipymään alueella pitempään ja käyttämään alueen palveluita. Esiselvityshankkeen tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset Esiselvityshankkeen tavoitteet ja toimenpiteet ovat: kartoittaa kunnostamista ja kehittämistä kaipaavat sotahistoriaan liittyvät kohteet Ilomantsin, Lieksan, Tohmajärven, Kiteen ja Rääkkylän alueella, kerätä ideoita sotahistoriallisten kohteiden hyödyntämiseksi alueen matkailussa ja koulutuksessa, kartoittaa ja luoda yhteisiä toimintamalleja ja yhteistyömahdollisuuksia yhdistyksille ja pk-yrittäjille, kartoittaa millainen tiedon ja palvelujen välityspalvelu (esim. mobiilisovellus tai internetpalvelu) sotahistoriallisten kohteiden markkinointiin tarvitaan, tehdä vertailukehittämismatka (benchmarking) Eurooppaan ja Venäjän Karjalaan sekä kartoittaa yhteistyömahdollisuuksia Venäjän Karjalan sekä Kainuun sotahistoriatoimijoiden kanssa. Kartoituksen pohjalta hankkeessa tuotetaan toimenpide- ja rahoitussuunnitelma Runon ja rajan tien läheisyydessä sijaitsevien sotahistoriallisten kohteiden kunnostus- ja kehittämistöistä ja kohteiden hyödyntämisestä alueen matkailussa. Suunnitelma sisältää markkinoinnissa käytettävän matkailijoille suunnatun mobiili- ja/tai internetpalvelun idealuonnoksen. Suunnitelman mukaiset toimenpiteet toteutetaan jatkohankkeessa, jossa voi olla mukana tahoja myös Kainuusta ja/tai Venäjän Karjalasta. Suunnitelman toimenpiteiden myötä Pohjois-Karjala näyttäytyy suomalaisille, venäläisille ja eurooppalaisille sotahistoriasta kiinnostuneille matkailijoille houkuttelevana ja monipuolisena matkailukohteena, jonka sotahistoriallisiin kohteisiin kannattaa tulla tutustumaan. Hankkeen tulokset luovat matkailun ja sotahistorian parissa toimiville yrittäjille hyvän alustan toiminnalle ja avaa yhteistyömahdollisuuksia pohjois-karjalaisten, kainuulaisten ja venäläisten toimijoiden keskuuteen. Esiselvityshankkeen toteutus Esiselvitys toteutetaan välisenä aikana. Esiselvitystyön toteuttaa projektipäällikkö. Hallinnoijana toimii Ilomantsin kunta. Esiselvityshanketta ohjaa ohjausryhmä, johon rahoittajatahot nimeävät edustajansa. Lisäksi esiselvitystyötä tukemaan perustetaan asiantuntijaryhmä, joka osallistuu esiselvitystyön aikana syntyvään keskusteluun ja tukee projektipäällikköä toimenpideohjelman tekemisessä. Budjetti Esiselvityshankkeen kokonaisbudjetti on Rahoituksesta vastaavat Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto sekä Kiteen ja Lieksan kaupungit ja Ilomantsin, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnat.

3 Tausta Sotahistoria on ohittamaton osa Pohjois-Karjalaa. Rajan läheisyydessä kulkevien teiden varret ovat täyttyneet sota-aikana taistelupaikoista sekä kokoontumis- ja majoitusalueista, linnoitetuista puolustusasemista ja väliaikaisista sidontapaikoista. Suomen nykyisten rajojen sisällä ainoastaan Ilomantsissa on sekä talvi- että jatkosodan taistelupaikkoja. Sodan jälkeen paikoille on pystytetty muistomerkkejä ja tapahtumista kertovia opastauluja sekä linnoitteita on entistetty. Pohjois-Karjalassa on panostettu mm. Taistelijan talon ja Rukajärvikeskuksen tyyppisiin opastuskeskuksiin. Keskusten tarkoitus on säilyttää ja jakaa tietoa sota-ajasta erityisesti Pohjois-Karjalassa. Lisäksi sotahistorian ympärille syntyneet tapahtumat (mm. Torjuntavoitto 70, Ratsuväen perinnepäivät) kertovat kiinnostuksesta sotahistoriaan. Sotahistorian ympärille on syntynyt vahva ja monipuolinen toimijakenttä. Juuri tämän kentän ansiosta sotahistoria saa osakseen huomiota ja kehittämistoimenpiteet ovat mahdollisia. Toimijat ovat usein paikallisia yhdistyksiä ja pieniä yrityksiä, joilla ei ole resursseja lähteä toteuttamaan yhteistä laajempaa matkailuhanketta. Toimijoilta puuttuu myös yhteinen foorumi ja kannustin tehdä yhteistyötä ohi kuntarajojen. Maakunnassamme on jo toteutettu onnistuneesti useita sotahistoriaan liittyviä hankkeita, esim. Sotahistorian taltiointi ja tuotteistaminen Ilomantsissa. Hankkeessa mm. kerättiin muistitietoa Ilomantsin sota-ajasta, kartoitettiin maastossa näkyvät sotahistorialliset kohteet lähes koko Ilomantsin alueelta ja tuotettiin Ilomantsin mottitaisteluista kertova näytelmä Mottimestari. (EAKR) Euregio Karelia: Museum Hypertext. Ilomantsin osalta hankkeen toimenpiteet keskittyivät Taistelijan talolle ja sen lähiympäristöön. Hankkeessa mm. tuotettiin Taistelijan talolle uusia näyttelyitä ja kunnostettiin ja rakennettiin infotauluja. (Karelia ENPI CBC) Kaatiolammen sotahistoriallisen alueen yleisö- ja esittelytila sekä Kaatiolammen näyttelytilan näyttely. Kattiolammen/Öykkösenvaaran linnoitetulle taistelupaikalle rakennettiin hankkeessa näyttely- ja levähdysalue. Näyttelytilaan pystytetään näyttely keväällä (Leader, Museovirasto) Rukajärventie. Hankkeessa rakennettiin laavu ja opasteita Rukajärventielle Lieksaan. (Leader) Kujoset Kauppatielle. Hankkeessa rakennettiin mm. Ilomantsin Piirolan pihan kotirintamanäyttely. (Leader) Onni Määttänen sodan ja rauhan ritari. Hankkeessa tuotettiin elokuva Mannerheim-ristin ritari Onni Määttäsestä. (Leader) Taistelijan talon tykkikatos. Hankkeessa rakennettiin Taistelijan talon viereen esillä olevia sodanaikaisia tykkejä suojaamaan tykkikatos. Katos valaistiin asianmukaisesti. (Leader) Kaurilan kylätalon toiminnankehittämishanke. Hankkeessa mm. pystytettiin Mannerheimin jalanjäljillä valokuvanäyttely Kaurilan kylätalolle. Lisäksi sotiin liittyvät muistomerkit on Pohjois-Karjalassa kartoitettu Tammenlehvän perinneliiton toimeksiannosta. Vaikka kunnostamis- ja kehittämistyötä on tehty eri puolilla maakuntaa, ei työ ole vielä valmis. Epäselvyydet siitä, kuka muistomerkkejä ja muita kohteita ylläpitää ja kunnostaa vaikeuttavat niiden kehittämistä. Lisäksi toimijakentän hajanaisuus ja usein yhdistyksien vapaaehtoisten toimijoiden aktiivisuuteen nojautuva toiminta on johtanut kohteiden eriarvoistumiseen etenkin kunnossapidon osalta.

4 Maakunnan sotahistorialliset matkailukohteet tulee kunnostaa vierailukuntoon ja kehittää vastaamaan nykyajan matkailijan vaatimuksia. Kohteiden kehittäminen ja kunnostaminen eivät vielä riitä tuomaan matkailijoita paikan päälle. Jotta kohteiden olemassa olo tiedostetaan myös muualla kuin omassa maakunnassamme, tarvitaan tiedottamista ja markkinointia. Sotahistoriallisista kohteista täytyy luoda houkuttelevia tuotteita, esimerkiksi valmiita tapahtumapaketteja tai matkailureittejä. Lisäksi markkinoinnin ja tiedon jakamisen tulee olla nykyaikaista, uusinta teknologiaa hyödyntävää, jotta yhä nuoremmat matkailijasukupolvet kiinnostuvat kohteista. Ennen kaikkea olemassa oleva kohde- ja palvelutieto täytyy tehdä helposti saavutettavaksi. Myös pakettien ja reittien käyttö koulutustarkoituksissa on hyvä huomioida. Sotahistoriallisten kohteiden keskittymä Pohjois-Karjalan ja Kainuun itäosissa tulee nähdä monipuolisena kokonaisuutena. Alueita yhdistävänä tekijänä voidaan nähdä Runon ja rajan tie, joka on vanhin Suomen matkailuteistä. Tie kulkee Suomen itärajaa myötäillen Suomenlahdelta Sallaan ja sen läheisyydestä löytyvät lähes kaikki Suomen sotahistorialliset kohteet. Sota ei rajoittunut Suomen nykyisten rajojen sisälle, vaan kokonaisuutta täydentävät Venäjän Karjalan kohteet. Rajan ylittävän yhteistyön mahdollisuudet on selvitettävä myös sotahistoriateeman osalta. Aiemmissa hankkeissa kiinnostusta yhteistyöhön on saatu mm. Karhumäen museolta. Parhaimmillaan matkailija saa kerralla tiedon koko teemakokonaisuudesta riippumatta siitä mistä hänen matkansa alkaa. Kokonaisuus kannustaa matkailijaa viipymään alueella pitempään ja käyttämään alueen palveluita. Esiselvityshankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Kevät - kesä 2015: Kartoittaa paikallisilta toimijoilta (yhdistykset, museot, yms.) kunnostamista ja kehittämistä kaipaavat sotahistoriaan liittyvät kohteet Ilomantsin, Lieksan, Tohmajärven, Kiteen ja Rääkkylän alueella (esim. Taistelijan Talon perusnäyttely, Jälleenrakentajien muistomerkki) ja valita yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja kuntien kanssa sotahistorian kärkikehittämiskohteet Kerätä Pohjois-Karjalan ja Kainuun (Kuhmo, Suomussalmi) sotahistoriatoimijoilta (yhdistykset, museot, yms.) ja muilta asiasta kiinnostuneilta ideoita Runon ja rajan tien sotahistoriallisten kohteiden hyödyntämiseksi alueen matkailussa ja koulutuksessa (esim. Mottimestarin tie Ilomantsiin, matkailureitit), kartoittaa ja luoda yhteisiä toimintamalleja ja yhteistyömahdollisuuksia yhdistyksille ja pk-yrittäjille Kartoittaa sotahistoriatoimijoilta ja muilta asiantuntijoilta millainen tiedon ja palvelujen välityspalvelu sotahistoriallisten kohteiden markkinointiin tarvitaan (mitä tietoja ja palveluja sen tulee sisältää, kuka sitä ylläpitää ja päivittää, millaisia valmiita alustoja on käytettävissä, yms.), erityistä huomiota kiinnitetään nykyaikaisuuteen ja uusimpaan teknologiaan ja täten nuorempaan matkailijakuntaan (esim. yhteinen mobiilisovellus tai internetpalvelu, uusi tai jo olemassa oleva alusta) Kesä 2015: Tehdä vertailukehittämismatka (benchmarking) Venäjän Karjalaan ja kartoittaa yhteistyömahdollisuuksia Venäjän Karjalan (esim. Karhumäen museo, Karjalan Tasavallan Kansallismuseo, Sortavalan museo) sekä Kainuun (Kuhmo, Suomussalmi) sotahistoriatoimijoiden kanssa sotahistoriallisten kohteiden hyödyntämisessä alueen matkailussa Tehdä vertailukehittämismatka (benchmarking) eurooppalaiseen sotahistoria- ja/tai matkailutiekohteeseen Kesä-syksy 2015:

5 Kartoittaa yhteistyömahdollisuuksia kehittymässä olevan Maanpuolustustalo-hankkeen kanssa Koota kehittämiskohteista ja ideoista toimenpideohjelma, joka sisältää sotahistorian kärkikehittämiskohteet ja niiden kehittämistoimenpiteet, alueen markkinointiin liittyvät toimenpiteet, yhteistyömahdollisuuksia alueen toimijoille ja suunnitelman matkailijoille suunnatusta tiedonvälityspalvelusta Suunnitella 3-5 vuotisen jatkohankkeen toteutus (hallinnointi, rahoitus, yms.) toimenpideohjelman toimenpiteiden toteuttamiseksi Esiselvityshankkeen tulokset Hankkeessa tuotetaan toimenpide- ja rahoitussuunnitelma Runon ja rajan tien läheisyydessä sijaitsevien sotahistoriallisten kohteiden kunnostus- ja kehittämistöistä ja kohteiden hyödyntämisestä alueen matkailussa. Suunnitelma sisältää markkinoinnissa käytettävän matkailijoille suunnatun mobiili- ja/tai internetpalvelun idealuonnoksen. Suunnitelman mukaiset toimenpiteet toteutetaan yhdessä tai useammassa yhteen nivoutuvassa jatkohankkeessa, jossa voi olla mukana tahoja myös Kainuusta ja/tai Venäjän Karjalasta. Suunnitelman toimenpiteiden ansiosta Pohjois-Karjala näyttäytyy suomalaisille, venäläisille ja eurooppalaisille sotahistoriasta kiinnostuneille matkailijoille houkuttelevana ja monipuolisena matkailukohteena, jossa sotahistoriallisiin kohteisiin voi tutustua vaivattomasti, tieto kohteista ja oheispalveluista on helposti saatavilla ja uusin teknologia on matkailijan helposti hyödynnettävissä. Hankkeen myötä Pohjois-Karjalasta tulee vetovoimainen ja kansainvälinen maakunta. Hankkeen tulokset houkuttelevat maakuntaamme teemamatkailijoita ja luovat matkailun ja sotahistorian parissa toimiville yrittäjille hyvän alustan toiminnalle. Hanke luo pohjan myös uusille yhteistyömahdollisuuksille yrittäjien ja yhdistysten kesken. Hanke avaa yhteistyömahdollisuuksia kainuulaisten ja venäläisten toimijoiden kanssa ja houkuttelee venäläisiä matkailijoita. Esiselvityshankkeen toteutus Esiselvitys toteutetaan välisenä aikana. Esiselvitystyön toteuttaa kuudeksi kuukaudeksi palkattava projektipäällikkö Jaana Puhakka. Projektipäällikkö järjestää tilaisuuksia ja kyselyitä liittyen hankkeessa selvitettäviin asioihin, tekee vertailukehittämismatkat ja tuottaa toimenpideohjelman ja hankesuunnitelman. Esiselvityshankkeen hallinnoijana toimii Ilomantsin kunta. Esiselvityshanketta ohjaa ohjausryhmä, johon rahoittajatahot nimeävät edustajansa. Ohjausryhmän kokoukset pidetään mahdollisuuksien mukaan eri kunnissa ja niihin yhdistetään tutustuminen alueen sotahistoriallisiin kohteisiin. Lisäksi esiselvitystyötä tukemaan perustetaan asiantuntijaryhmä, joka osallistuu esiselvitystyön aikana syntyvään keskusteluun ja tukee projektipäällikköä toimenpideohjelman tekemisessä. Asiantuntijaryhmään kuuluvat mm. Jouni Mattila (Pohjois-Karjalan aluetoimisto), Tarja Raninen-Siiskonen (Pohjois-Karjalan museo), Juha Rantala (Runon ja rajan tie ry), Timo Rui (Karelia AMK), Ulla Vartiainen (Ilomantsin Museosäätiö). Budjetti Henkilöstökulut Projektipäällikön palkka ja sivukulut (2600 /kk*6)

6 Ostopalvelut Tulkkaus- ja käännöspalvelut 2000 Konsulttipalvelut 1000 Lehti-ilmoitukset 1000 Matkakulut Kotimaan matkakulut 2500 Ulkomaan matkakulut (sis. viisumikulut) 3500 Vuokrat ja toimistokulut Toimistovuokrat 1000 Kokouspaikkojen vuokrat 500 Puhelinkulut, monistuskulut, tarjoilut, postitus 1000 Laitteet Puhelin 300 Tietokone 500 YHTEENSÄ Rahoitus Avustukset Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto Oma rahoitus Ilomantsin kunta 4000 Kiteen kaupunki 1000 Lieksan kaupunki 3290 Rääkkylän kunta 1000 Tohmajärven kunta 1000 YHTEENSÄ