No YS 711. Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto PL Helsingin kaupunki

Transkriptio

1 U U D E N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... N Y L A N D S M I L J Ö C E N T R A L YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (25) Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2004-Y No YS 711 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee lievästi pilaantuneiden ja pilaantuneiden maaainesten välivarastointia ja hyödyntämistä meluvallin rakenteissa. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun välivarastoinnin ja hyödyntämisen aloittamisesta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto PL Helsingin kaupunki TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Meluvallin rakentaminen Helsinki Vuosaari RN:o 2:103 ja Länsisalmi RN:o 1:64 Tilojen omistaja: Helsingin kaupunki Toimialaluokka: LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 2 momentti kohta 4. Ympäristönsuojeluasetus 1 3 momentti. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on alueellinen ympäristökeskus ympäristönsuojeluasetuksen 6 1 mom. kohdan 12 d perusteella. MAKSU A AT20 Postiosoite PL Helsinki Käyntiosoite Asemapäällikönkatu 14 Puhelin Postadress PB Helsingfors Besöksadress Stinsgatan 14 Telefon kirjaamo.uus@ymparisto.fi Internet Telefax

2 2 (25) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Meluvallin rakentamiselle ei ole haettu muita lupia. Ympäristöministeriö on vahvistanut Vuosaaren satamaa ja sen liikenneyhteyksiä koskevan seutukaavan sekä Vuosaaren sataman ja sen ympäristön asemakaavan Korkeimman hallintooikeuden hylättyä ministeriön vahvistuspäätöksistä tehdyt valitukset, seutukaava ja asemakaava ovat tulleet lainvoimaisiksi Asemakaavassa on edellytetty meluesteen rakentamista alueelle tulevan ratapihan koillisreunaan kaavamerkinnällä EV-1 (suojaviheralue, jolle tulee rakentaa melueste). EV-1 -alueen pinta-ala on 4,7 ha. Meluvallin rakentamispaikka rajoittuu pohjoispuolella EV-2 -alueeseen (suojaviheralue, jolle voidaan rakentaa ulkoilutie), SL-1 -alueeseen (luonnonsuojelulain perusteella suojeltavaksi tarkoitettuun alueeseen), VL-sl -alueeseen (lähivirkistysalue, jolla on luonnonsuojelullista arvoa ja jolle saa rakentaa virkistystoimintaan liittyviä rakennuksia). Itäpuolella paikka rajoittuu LS-k -alueeseen (kunnan tarpeisiin varattu satamaalue) ja eteläpuolella LR (rautatie) -alueeseen. MELUVALLIN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Maaperäolosuhteet Tilojen osat, johon melueste rakennetaan, on ollut luonnontilaista metsää ja niittyä. Alueella ei ole rakennuksia tai teitä. Suunniteltu melueste ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimpien luokiteltujen pohjavesialueiden rajat ovat noin 1,5 km etäisyydellä lounaassa (I luokan pohjavesialue Vuosaari no ) ja 2 km etäisyydellä lännessä (I luokan pohjavesialue Vartiokylä no ). Tehtyjen selvitysten mukaan pohjavesi ei virtaa maa-ainesten sijoituspaikalta kumpaakaan pohjavesialuetta kohti. Pohjavedet virtaavat kohti Porvarinlahtea ja Niinilahtea noudattaen pintavesien luonnontilaisia vedenjakajia. Rakennettava meluvalli sijoittuu kahden kallion väliseen laaksopainanteeseen. Painanteen savikolla varsinainen pohjavesi on 2-6 m paksun savikerroksen alapuolisissa kitkamaakerroksissa. Kallioiden väliseltä alueelta pintavedet virtaavat Porvarinlahteen ja etelään Niinilahteen. Maa-ainesten sijoituspaikka on kahden kallioisen harjanteen välinen savialue. Länsipuolen kallioharjanne nousee korkeimmillaan tasolle +11 ja itäpuolen +9 m. Harjanteiden välisen savikon maanpinta on tasolla

3 3 (25) +0,3 - +1,0 m. Savikon pinta on kuivakuorta, jonka päällä on ohut hiekkainen kasvukerros. Maaperäselvitysten perusteella savikerros ulottuu enimmillään tasolle -6 m. Savi on yläosastaan liejuista ja lujuudeltaan heikkoa. Saven alla on silttiä, hiekkaa ja moreenia. Kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta, lähin asutus on noin 1,5 km etäisyydellä lännessä Niinisaarentien varrella. Vuosaaren satama-alueen suunnitelmassa sijoituspaikka tulee rajautumaan kaakkoispuolella konttivarastoalueeseen ja lounaispuolella satamarataan ja rekkakeskukseen, johon on suunniteltu mm. palvelukeskus, rotelli ja polttoaineiden jakeluasema. Sijoituspaikka toimii meluvallina näiden toimintojen ja suojelualueiden välillä. Sijoituspaikasta noin 100 m pohjoiseen on Porvarinlahti, joka kuuluu osana Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet -nimiseen Naturaalueeseen. Alueen lehdot, lintuvedet ja kalliot on todettu valtakunnallisesti arvokkaiksi ja yhdessä ne muodostavat merkittävän luontokokonaisuuden. Porvarinlahti, noin 750 m etäisyydellä pohjoiseen oleva Bruksviken sekä 2 km etäisyydellä olevat Torpviken ja Kapellviken kuuluvat kansainvälisesti arvokkaiksi määriteltyinä kohteina lintuvesien suojeluohjelmaan. Porvarinlahdella pesii noin 40 lintulajia. Luonnonsuojelulain perusteella on rauhoitettu Porvarinlahden perukka, Mustavuoren eteläosa ja Kasabergetin lakialue. Suojelualueen rajalle on matkaa 900 metriä. Maa-ainesten sijoituspaikka rajoittuu koillisreunassa Skillbergetin kallioalueeseen, joka asemakaavassa on merkitty VL-sl -alueeksi (lähivirkistysalue, jolla on luonnonsuojelullista arvoa). Meluesteen tarkoituksena on toimia suojana mm. tätä aluetta vasten. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Alueen melutasoja on tutkittu osana satamahankkeen ympäristöselvityksiä. Selvityksen mukaan mittausajankohtana ääniympäristöä hallitsi vahvasti lentomelu. Muita melulähteitä olivat Itäväylän liikenne sekä Niinisaarentien liikenne voimaloille ja telakalle, moottoriveneily ja voimalat. Uuden satama-alueen rakentamisen käynnistyessä melu ja pöly tulevat lisääntymään merkittävästi mm. raskaan ajoneuvoliikenteen ja alueen louhintojen vuoksi. Sataman rakentamisen yhteydessä suunniteltujen korkeustasojen toteuttaminen merkitsee noin 1,3 milj.m 3 :n louhinta- ja maansiirtotöitä uuden sataman länsiosassa Laivanrakentajantien varressa (Vuosaaren satama, asemakaavaselostus). Vuosaaren telakka-alueelle johtavan Niinisaarentien - Laivanrakentajantien liikenne on ollut arkipäivisin noin ajoneuvoa. Raskaiden ajo-

4 4 (25) neuvojen osuus liikenteestä on ollut noin 20 %. Laivanrakentajantien liikenne-ennuste vuonna 2020 on noin ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Nykytilanteessa Niinisaarentien - Laivanrakentajantien 55 db melualue ulottuu noin 45 m etäisyydelle tiestä ja 45 db alue noin 135 m etäisyydelle. Meluvallin rakentamisessa hyödynnettävät massat ovat peräisin noin 800 m etäisyydellä olevalta Vuosaaren telakka-alueelta. Kuorma-autojen käyttämä ajoreitti telakalta hyödyntämispaikalle kulkee rakennettavan satama-alueen sisällä eikä siinä käytetä alueen katuverkkoa. Maamassojen kuljettaminen edellyttää noin 50 kuorma-autokuljetusta työvuorossa määrän vaihdellessa kuljetusta työvuoron aikana. HYÖDYNNETTÄVIEN MASSOJEN SIJOITTAMINEN Yleistä Maamassojen alkuperä Kyseessä on Vuosaaren telakka-alueelta poistettavien lievästi pilaantuneiden ja pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntäminen satamaradan varrelle rakennettavan meluvallin rakenteissa. Hyödynnettävien maaainesten määrä on noin m 3. Lupaa haetaan myös edellä mainittujen lievästi pilaantuneiden ja pilaantuneiden maa-ainesten välivarastointiin meluvallin rakentamispaikalla enintään kolmen vuoden ajaksi. Hyödynnettävät massat ovat peräisin Vuosaaren satama- ja työpaikkaalueeksi rakennettavalta telakka-alueelta. Uudenmaan ympäristökeskus on tehnyt päätöksen telakka-alueen maaperän kunnostamisesta Ympäristöluvan mukaan hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava hyödynnettäväksi paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty ko. jätteiden hyödyntäminen. Meluesteen rakentaminen Meluvallin rakentaminen perustuu ympäristöministeriön hyväksymään ja korkeimman hallinto-oikeuden vahvistamaan asemakaavaan. Meluesteen rakentamisen arvioidaan kestävän noin 4 vuotta. Sen 4,7 ha:n pinta-alasta noin 2,5 ha on maastomuodoiltaan ja pohjan olosuhteilta sellaista, jossa voidaan hyödyntää lievästi pilaantuneita ja pilaantuneita maa-aineksia. Meluesteen muotoilu perustuu asemakaavaan. Sen luiska itäpuolelle tulevan konttivaraston ja eteläpuolelle tulevan satamaradan suuntaan rakennetaan jyrkkänä esim. geovahvistettuna tukimuurina, jonka paksuus on noin 7 m. Meluesteen pituus radan suunnassa on noin 250 m ja suurin etäisyys radasta lähes 300 m. Asemakaavassa meluesteen enimmäiskorkeudeksi on asetettu +15 m. Mikäli hyödynnettävien massojen stabiliteetti on heikko, voidaan sitä parantaa esim. louheesta tai kiinteytetyistä massoista tehtävillä tukipenkereillä.

5 5 (25) Lievästi pilaantuneiden ja pilaantuneiden massojen päälle tehdään puhtaista ylijäämämaista väliaikainen peittokerros, mikäli rakentamiseen tulee yli 5 kk pituinen tauko. Maamassojen laatu, haitta-ainepitoisuudet ja määrä Vuosaaren telakan alue on täyttömaata, jonka haitta-aineet ovat peräisin pääosin käytetystä tai käyttämättömästä hiekkapuhallushiekasta ja kalliomurskeesta. Hiekkapuhallushiekka koostuu rautarikkaasta silikaatista, rautaoksidista ja niitä sitovasta välilasista. Kupari, nikkeli ja koboltti esiintyvät hiekkapuhallushiekassa hienojakoisina sulkeumina, jotka ovat metallilejeerinkejä tai sulfideja. Käytetyssä hiekkapuhallushiekassa on jäänteinä hiekkapuhallettujen kappaleiden pintakäsittelyjätteitä. Hyödynnettävät maa-ainekset sisältävät lähinnä raskasmetalleja (täyttömaa) ja arseenia (kalliomurske). Metalleista korkeimmat pitoisuudet todettiin arseenilla, koboltilla, kromilla, kuparilla, nikkelillä ja sinkillä. Telakka-alueen maaperässä ei maalijätteen läjitysaluetta lukuun ottamatta ole todettu merkittäviä mineraaliöljy-, PAH- eikä PCB -pitoisuuksia (Golder Associates Oy, telakan maaperätutkimus 2002). Telakka-alueelta otetuissa maaperänäytteissä todettiin Samase-rajaarvotason ylittäviä pitoisuuksia arseenia (2-390 mg/kg), kobolttia (0, mg/kg), kuparia (0, mg/kg), kromia (alle mg/kg), nikkeliä (2, mg/kg), lyijyä (1,2-761 mg/kg) ja sinkkiä ( mg/kg). Lisäksi todettiin Samase -ohjearvotason ylittäviä kadmiumin (0,1-4,3 mg/kg), vanadiinin (0,5-280 mg/kg) ja elohopean (0,1-0,38 mg/kg) pitoisuuksia. Telakka-alueella tehtiin syksyllä 2003 ja keväällä 2004 lisätutkimuksia tributyylitinan eli TBT:n pitoisuuksien määrittämiseksi maaperässä niillä alueilla, joissa on tehty laivojen pintakäsittelyä hiekkapuhaltamalla. Tutkimuspisteitä oli 11 kpl. Yhdellä pisteellä tavattiin TBT-pitoisuus 0,4 mg/kg kuiva-ainetta, kolmella tutkimuspisteellä pitoisuudet olivat välillä 0,04-0,05 mg/kg ja seitsemällä muulla pisteellä pitoisuudet jäivät alle 0,01 mg/kg eli alle 10 µg/kg. Hakemuksen mukaan meluesteeseen ei sijoiteta maa-ainesta, mikäli sen yhdenkin orgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää Samase -rajaarvotason. Epäorgaanisen haitta-aineen pitoisuus voi ylittää raja-arvon. Selvitysten mukaan telakka-alueelta on poistettava lievästi pilaantuneita maita noin m 3 ja pilaantuneita maita noin m 3. Hyödyntämisessä on varauduttu 50 % massamäärän kasvuun. Mikäli pilaantuneita maita tulee telakka-alueelta hyödynnettäväksi suunniteltua vähemmän, esitetään vaje korvattavaksi rakennusteknisesti soveltuvilla puhtailla ylijäämämailla tai muilla liukoisuuksiltaan ja pitoisuuksiltaan vastaavilla Helsingin kaupungin alueelta peräisin olevilla pilaantuneilla mailla. Meluvallin koko massamääräksi on arvioitu m 3 vallin muotoilusta riippuen.

6 6 (25) Haitta-aineiden liukoisuudet Telakka-alueelta poistettavien, hyödynnettävien maamassojen pitkäaikaisen ympäristökäyttäytymisen arvioimiseksi maa-aineksesta on tehty liukoisuuskokeita. Määritettäviksi näytteiksi on valittu ne, joissa XRF -kenttämittausten mukaan oli suurimmat pitoisuudet. Näytteet olivat mursketta, hiekkapuhallushiekkaa ja käytettyä hiekkapuhallushiekkaa. Tulosten mukaan (Geologian tutkimuskeskus, 2003) näytteistä liukenee erittäin alhaisia pitoisuuksia. Pitoisuudet alittavat pääsääntöisesti pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoitettavan materiaalin raja-arvon (EU:n neuvoston päätös 1999/31/EY, ). Ainoastaan arseenin liukoisuus ylittää tavanomaisen jätteen raja-arvon joissakin näytteissä. Arseeni on tutkimusten mukaan alkuperältään pääosin luontaista ja esiintyy telakan alueella murskatun kallioperän sulfidimineraaleissa. Selvityksen mukaan rakennettavan meluvallin täytön puskurikapasiteetti on riittävä estääkseen sulfidien rapautumisen ja happaman sadeveden imeytymisen aiheuttamat happamuuden muutokset täyttörakenteen huokosvedessä. Pitkällä aikavälillä pieniä määriä metalleja liukenee kalliomurskeen sulfideista täyttörakenteen huokosveteen. Haitta-aineita sisältävien sulfidimineraalien rapautumisnopeudet ovat selvityksen mukaan todennäköisesti alhaisia maa-aineksen korkean ph:n ja murskeen suuren raekoon vuoksi. TBT-yhdisteiden haihtuvuus on vähäistä ja ne ovat veteen niukkaliukoisia. Liukoinen tributyylitina sitoutuu nopeasti savimineraaleihin ja myös maaperän ja sedimentin orgaaniseen ainekseen. TBT-yhdisteiden liikkuvuus maaperässä ja huuhtoutuvuus on adsorptio-ominaisuuksien perusteella hyvin vähäistä (Ramboll Finland Oy, 2004). Hyödyntämispaikan rakenteet ja suojaus Pohjarakenne Meluesteen alue on pääasiassa savikkoa, joka edellyttää pohjavahvistusta riippumatta siitä, mistä materiaalista melueste rakennetaan. Meluvallin Porvarinlahden puoleisella reunalla pohjanvahvistustapana on massastabilointi savikerroksen alapintaan saakka ja massanvaihto itäreunalla kulkevan huoltotien penkereen alla. Muualla meluvallin alla savikolla massastabilointi tehdään noin 1,5 m syvyydelle. Savikon ulkopuolella pohjanvahvistusta ei tarvita. Pohja tasataan siten, että pinnan taso tulee vähintään 1 m pohjaveden pinnan yläpuolelle. Pohjarakenne tehdään siten, että se täyttää pysyvän jätteen kaatopaikan pohjarakenteen vaatimukset. Alimpana kerroksena on kantava pohjanvahvistus (massastabilointi ja massanvaihto). Pohjanvahvistuksen päälle rakennetaan mineraalinen tiivistekerros, joka vastaa vedenläpäisevyydeltään yhden metrin kerrosta, jonka vedenläpäisevyysarvo k < 1,0 x 10-7 m/s. Mineraalisen eristeen päälle asennetaan suodatinkangas erottamaan mineraalisen tiivistekerroksen ja pilaantuneen maan toisistaan. Pilaantuneen maa-aineksen alin 0,5 m paksu kerros tehdään vettä johtavasta murskeesta. Kerroksen tarkoituksena on estää veden kertyminen ja pa-

7 7 (25) toutuminen täytön pohjalle. Kerroksesta vedet johdetaan tarkkailukaivon kautta kuivatusojaan ja edelleen Niinilahteen pois Porvarinlahden Natura -alueelta. Välivarastokenttä Salaojituskerroksen alapuolisen mineraalisen tiivistyskerroksen läpi suotautuu jonkin verran suotovettä. Suotautuvien vesien kulkeutuminen ympäristöön kerrosta pitkin estetään kerrokseen tehtävin savisuluin. Alapuolinen luonnonmaakerros rajoittuu massastabiloituun saveen, jonka vedenläpäisevyys on suuruusluokkaa m/s. Pintarakenne Pilaantuneiden massojen päälle rakennetaan mineraalinen tiivistekerros, joka vedenläpäisevyydeltään vastaa vähintään 0,5 metrin paksuista kerrosta, jonka k-arvo < 1,0 x 10-9 m/s. Mineraalisen eristeen päälle tehdään vähintään 0,5 metrin paksuinen salaojakerros, jonka päälle asennetaan salaojakerroksen tukkeutumisen estävä suodatinkangas. Tämän päälle tehdään 0,7 metrin suojamaakerros ja päällimmäiseksi noin 0,3 metrin kasvukerros. Salaojakerroksen vedet ohjataan meluvallin reunoille rakennettavilla salaojilla ja avo-ojilla maastoon. Sijoituspaikka-alueella välivarastoidaan telakka-alueelta poistettavia lievästi pilaantuneita ja pilaantuneita maa-aineksia. Varastokentän pohja rakennetaan kuten edellä on kuvattu noudattaen pysyvän jätteen kaatopaikkojen eristerakenteille annettuja määräyksiä (valtioneuvoston päätös kaatopaikoista 861/1997). Kenttä on jaettu kolmeen osa-alueeseen, joiden pinta-alat ovat 0,6 ha, 1 ha ja 0,9 ha. Välivarastokenttää rakennetaan vaiheittain yhden vuoden tarvetta vastaavalla alalla. Kunkin vuoden varastokasan rakentamisen jälkeen massat peitetään suodatinkankaalla ja puhtailla mailla. Välivarastoitavat massat säilytetään aumoissa tai kasoissa, jotka peitetään pölyämisen estämiseksi. Erityyppiset massat pidetään eri aumoissa siten, että ne voidaan tarvittaessa käsitellä eri tavoilla. Maamassojen välivarastointiaika on enintään kolme vuotta. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Vuosaaren telakka-alueen kunnostussuunnitelmassa on pyritty ratkaisuun, jossa pilaantuneita maita kaivetaan mahdollisimman vähän. Rakentamisen vuoksi niitä joudutaan kuitenkin poistamaan noin m 3. Vuosaaren sataman asemakaavan mukaan alueelle on rakennettava melueste, johon tarvitaan maa-ainesta m 3. Telakka-alueelta poistettavia lievästi pilaantuneita tai pilaantuneita maita voidaan käyttää hyödyksi meluesteessä siten, ettei niistä aiheudu ympäristö- tai terveysvaikutuksia. Massat ovat pilaantuneet metalleilla ja arseenilla, eivätkä niiden keskimääräiset pitoisuudet ole korkeita. Poistettavien maamassojen hyödyntäminen lähellä syntypaikkaa on järkevää pitkien kuljetusmatkojen välttämiseksi.

8 8 (25) YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Rakentamisen aika Suotoveden muodostuminen rakentamisen aikana määräytyy sääolojen ja meluesteessä hyödynnettävien maiden alkukosteuden mukaan. Mikäli hyödynnettävien maa-ainesten kosteus on pienempi kuin niiden kenttäkapasiteetti, suotovettä ei välttämättä muodostu ollenkaan. Mikäli maat ovat kosteita ja rakentamisen aikana sataa paljon, suotovettä arvioidaan syntyvän enimmilläänkin alle m 3 /a. Rakentamisesta aiheutuu pölyämistä, jolloin haitta-aineet voivat levitä ilmavirtausten mukana. Hyödynnettävät lievästi pilaantuneet tai pilaantuneet maa-ainekset ovat suurimmaksi osaksi hiekkaa, jonka pölyämisen ei arvella ulottuvan mainittavasti rakennettavan alueen ulkopuolelle. Pölystä häiriintyvä kohde on viereinen asemakaavassa virkistysalueeksi merkitty VL-sl -alue (lähivirkistysalue, jolla on luonnonsuojelullista arvoa). Meluvallin valmistumisen jälkeiset suotovedet ja päästöt vesiin Päästöt maaperään Suotovettä arvioidaan muodostuvan enimmillään alle m 3 /a. Arvio perustuu sademäärään 0,6 m/a, sijoitusalueen pinta-alaan m 2 ja siihen, että hyödynnettävät maa-ainekset ovat ottamispaikalla pääasiassa pohjavesitason yläpuolelta kaivettavia kuivia maita. Meluvallin kaakkoispuolelle rakennetaan avo-oja, jolla vedet ohjataan Niinilahteen. Vedet ovat peräisin pilaantuneen maa-aineksen alimmasta 0,5 m paksusta salaojakerroksesta. Ojaan sijoitetaan vesientarkkailupiste. Maamassojen hyödyntämisestä ei aiheudu maaperän pilaantumista aiheuttavia päästöjä. Täyttö eristetään pohjamaasta mineraalisella tiivistekerroksella, joka vastaa vedenläpäisevyydeltään 1 metrin kerrosta, jonka k-arvo on < 1,0 x 10-7 m/s. Täyttöalue ympäröidään puhtaalla maaaineksella. Koko meluvallin täyttöala on 4,7 ha, jonka keskelle 2,5 ha alueelle sijoitetaan telakka-alueelta poistettavia maita. Häiriötilanteet ja mahdolliset päästöt Häiriötilanteet lievästi pilaantuneiden ja pilaantuneiden massojen hyödyntämisessä meluvallin rakentamisen yhteydessä voivat olla - hyötykäytettävien maiden geotekninen rakennettavuus on huono; - suotovesien haitta-ainepitoisuudet ovat oletettua korkeampia; - rankkasateet irrottavat hienoainesta rakentamisen aikana. Häiriötilanteiden ilmetessä rakentamisessa varaudutaan toteuttamaan mm. seuraavat toimenpiteet: - jos hyötykäytettävien massojen geotekninen rakennettavuus on huono, rakennetaan kitkamaasta tarvittavat tukipenkereet. Hyödynnettävät maaainekset ovat telakka-alueen rakennekerrosta ja selvitysten mukaan ne soveltuvat hyvin meluesteen rakentamiseen;

9 9 (25) - mikäli suotovesien haitta-ainepitoisuuksien nousu on suurempaa kuin tehtyjen selvitysten (mm. liukoisuustestit) perusteella on oletettu, lisätään veden laadun tarkkailua ja aloitetaan suotovesien puhdistus; - mikäli rankkasateet irrottavat hienoainesta rakentamisen yhteydessä, rakennetaan tilapäisiä patoja tai maavalleja, joilla estetään haittaainepitoisen hienoaineksen kulkeutuminen ympäristöön. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN YVA-lain mukaiset selvitykset Vaikutus Natura-alueeseen Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut lausunnossaan , että Vuosaaren meluvallin rakentamisessa on tarkoitus käyttää sekä puhtaita ylijäämämassoja että pilaantuneita maita. Kyse on tällöin ylijäämämaiden ja pilaantuneiden maiden hyötykäytöstä eikä YVA -asetuksen hankeluettelon tarkoittamasta kaatopaikkatoiminnasta. YVA -menettely ei täten tule sovellettavaksi hankkeeseen YVA -asetuksen hankeluettelon perusteella. Hankkeen tarkoituksena on estää satamatoimintojen aiheuttamaa melua luonnonsuojelualueelle. Hankkeen ympäristövaikutuksia ja suhdetta alueen maankäyttöön on selvitetty alueelle laadittujen kaavojen valmistelun yhteydessä, eikä meluvallin ole näissä selvityksissä todettu aiheuttavan merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Siten YVA-menettelyä ei sovelleta hankkeeseen YVA-lain 4 2 mom. perusteella tapauskohtaisestikaan. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt sataman asemakaavan laatimista varten maankäyttö- ja rakennuslain 9 mukaisen ympäristövaikutusten selvityksen. Siinä todetaan mm., että Porvarinlahtea sen eteläpuolella reunustava luonnontilainen metsäalue on lintulajistoltaan Helsingin edustavimpia. Uhanalaisia lajeja ovat uuttukyyhky, pyy, harmaapäätikka, pikkutikka, palokärki ja nuolihaukka. Meluvallin rakentamisesta seuraa luonnontilaisen suojavyöhykkeen kaventuminen, mikä vaikuttaa alueen linnustolliseen diversiteettiin. Vallin rakentaminen voi vähentää pesimäpaikkoja, melun lisääntyminen taas häiritsee rauhallisia pesimäympäristöjä vaativien lajien pesintää. Meluvallin itäpuolelle rajautuva Skillbergetin rinnelehto, joka on Helsingissä hyvin harvinaisen imikän kasvupaikka, jää pieneltä osin meluvallin alle. Meluesteen kohdalla sijaitsevalla Porvarinlahdella on tehty hoito- ja käyttösuunnitelman pohjaksi kasvillisuuskartoitus vuonna Kasvustokuviot edustavat luontodirektiivin luontotyyppiä "laajat ja matalat lahdet" ja lahden rannat luontotyyppejä "vaihettumissuot" ja "rantasuot" sekä "suurruohoniitty". Vuosaaren satamahankkeen linnustonseuranta aloitettiin vuonna Sitä jatketaan koko rakennusajan ja vielä kolme vuotta satamahankkeen valmistumisen jälkeen. Viimeisin seurantaraportti on vuodelta 2003.

10 10 (25) Meluesteen rakentaminen voi vähentää väliaikaisesti joidenkin lintujen pesintää ja rakentamisaikeinen melu voi häiritä herkimpiä lintulajeja. Vaikutukset eivät kuitenkaan johdu pilaantuneen maa-aineksen hyödyntämisestä. Valmis melueste suojaa luontoalueita sataman melulta. Melueste rakennetaan niin, että se ei vaikuta Porvarinlahden vesioloihin eikä sitä kautta Natura-alueen luontotyyppeihin ja lajeihin. Vaikutus muihin luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus pinta- ja pohjavesiin Meluvalli rakennetaan ennen kuin sataman louhinta ja maansiirtotyöt alkavat. Valli toimii melusuojana tulevan satamaradan ja rekkaterminaalin alueen louhinnan vaikutuksille Porvarinlahden suojelualuetta ja Skillbergetin kallioaluetta vasten. Lievästi pilaantuneiden ja pilaantuneiden maiden käytöllä vallin rakennusmateriaalina ei ole vaikutusta suojeluarvoihin. Maa-aineksesta suotautuvien vesien haitta-ainepitoisuudet ovat hyvin vähäiset ja vedet johdetaan pois Porvarinlahden suojelualueelta Niinilahden suuntaan. Meluvallin rakentamisen aikana suotovedet painuvat osaksi pohjamaahan meluesteen alle ja kulkeutuvat pohjaveden mukana. Koska rakentamisen aika on lyhyt, vaikutukset jäävät lyhytaikaiseksi. Pohjavedet virtaavat kohti Porvarinlahtea ja Niinilahtea noudattaen pintavesien luonnontilaisia vedenjakajia. Meluvallin valmistumisen jälkeisen tilanteen vesitaloutta on arvioitu mm. kaatopaikkojen vesitalouden laskentaan kehitetyllä laskentamallilla. Sen mukaan raskasmetallien, mm. nikkelin ja sinkin, pitoisuudet mereen purkautuvassa vedessä eivät nouse maa-ainesten sijoittamisen seurauksena, vaan pysyvät taustan tasolla. Arseenia voi kulkeutua mereen saakka, mutta pitoisuudet eivät nouse alueen tilanne huomioon ottaen haittaa aiheuttavalle tasolle. MELUVALLIN JA SEN RAKENTAMISEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Rakentamisen aikana meluesteen suunnitelmat tunteva konsultti valvoo, että rakennekerrokset, pohjan suojakerrokset, täytöt, välipeittokerrokset ja pinnan suojakerrokset tehdään suunnitelmien mukaisesti. Hyödynnettävien massojen haitta-ainepitoisuuksia seurataan massoja kaivettaessa telakka-alueen kunnostuksen ympäristöluvan No YS 1076 määräysten mukaisesti. Lisäksi hyödynnettävistä massoista otetaan näyte keskimäärin m 3 :a kohti. Näytteistä tutkitaan metallit, elohopea, öljyt, PCB, TBT ja VOC.

11 11 (25) Päästötarkkailu Laadunvarmennus Raportointi Pohjavesitarkkailu aloitetaan jo ennen meluesteen rakentamista. Pohjaveden tarkkailemiseksi alueelle asennetaan kolme pohjavesiputkea eri puolille meluestettä. Pintavesiä tarkkaillaan kolmesta pisteestä alueen ojista. Näytteet otetaan kaksi kertaa ennen kuin lievästi pilaantuneiden ja pilaantuneiden maiden hyödyntäminen aloitetaan. Vesinäytteistä tutkitaan metallit, elohopea, ph, sähkönjohtavuus, öljyt, PCB, TBT, VOC ja AOX. Meluesteen pohjoispuolelle tulee suotovesien tarkkailukaivo. Kun se valmistuu, myös siitä otetaan näyte. Meluesteen rakentamisen aikana vesinäytteet otetaan kolme kertaa vuodessa. Näytteistä tutkitaan metallit, elohopea, ph, sähkönjohtavuus ja öljyt. Mikäli alueella hyödynnetään maa-ainesta, jossa jonkin orgaanisen yhdisteen pitoisuus ylittää ohjearvon, myös kyseisen aineen pitoisuus tutkitaan. Vallin valmistumisen jälkeen tarkkailua jatketaan kolmesta pohjavesiputkesta ja tarkkailukaivosta sekä kolmesta pintavesipisteestä. Näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa. Tarkkailua jatketaan viiden vuoden ajan, jonka jälkeen päätetään tarkkailun jatkamisesta. Pölyämistä seurataan kahdesta keräyspisteestä, joista toinen sijoitetaan meluesteen pohjoispuoliselle suojeltavaksi suunnitellulle alueelle ja toinen itäpuolella olevalle Skillbergetin lähivirkistysalueelle. Näytteet analysoidaan kahdesti vuodessa ja niistä määritetään laskeuman määrä, ja laskeumassa olevien metallien pitoisuudet. Pölyn mittaus lopetetaan vallin valmistuttua. Meluvallin rakentamista koskeva rakentamissuunnitelma laaditaan sen jälkeen, kun ympäristölupa on myönnetty. Rakentamissuunnitelmassa esitetään myös laadunvarmennuksen järjestäminen. Pinta- ja pohjavesien sekä pölymittausten tulokset raportoidaan vuosittain Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Helsingin ja Sipoon ympäristönsuojeluviranomaisille. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Meluvallissa hyödynnettävissä maa-aineksissa olevista haitta-aineista aiheutuvat riskit ovat suurimmillaan rakentamisen aikana. Silloin työntekijät ovat merkittävin altistuva kohderyhmä ja haittaava tekijä hengitysilman pölypitoisuus. Hyödynnettävät pilaantuneet maamassat ovat suurimmaksi osaksi hiekkaa. Siinä olevien haitta-aineiden pitoisuudet eivät ole erityisen suuria. Käytettävät tekniikat ja sääolot vaikuttavat

12 12 (25) oleellisesti pölyämiseen, ja haittoja voidaan rajoittaa sopivilla työmenetelmillä. Rakentamisen aikana pilaantuneisiin maa-aineksiin imeytyvät vedet voivat kuljettaa pieniä määriä haitta-aineita, lähinnä arseenia. Haitta-aineet voivat kulkeutua myös täytön alapuolisiin maakerroksiin ja edelleen kuivatusjärjestelmään tai mereen. Meluesteen pintarakenteen valmistuttua suotoveden määrä vähenee. Suurin osa suotovesistä kerääntyy meluvallin kaakkoispuoliseen avo-ojaan, jossa veden laatua tarkkaillaan. Vallin pohjoispuolelta suotovesiä voi kulkeutua pohjaveden mukana Porvarinlahteen. Vallin pohjoispuolelle tulee kaksi pohjaveden tarkkailuputkea ja kaksi pintavesien tarkkailupistettä. Meluvallin rakenteiden vaurioituessakaan riskit eivät ole suuria ja haittaaineita leviää ympäristöön hyvin hitaasti. Kuivatusjärjestelmän vesien tarkkailu (kolme pohjavesipistettä ja kolme pintavesipistettä) sekä kaksi pölyn mittauspistettä rakentamisen aikana tuovat tietoa mahdollisten riskien kehittymisestä. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA YSL 101 mukainen pyyntö Helsingin kaupungin kiinteistövirasto on hakenut ympäristönsuojelulain 101 tarkoittamaa määräystä toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. Määräystä haetaan erikseen maamassojen hyödyntämisen aloittamiselle ja erikseen näiden massojen välivarastoinnille hyödyntämispaikalla. Perustelut määräyksen hakemiselle Satamakeskuksen rakentaminen etenee. Jos pilaantuneita maita ei voida käyttää meluesteen rakennusmateriaalina, ne joudutaan viemään johonkin kaukana sijaitsevaan paikkaan. Se olisi luonnonvaroja haaskaavaa ja ympäristön kannalta huonompi ratkaisu. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut ympäristölupahakemuksesta kuuluttamalla Helsingin ja Vantaan kaupunkien sekä Sipoon kunnan ilmoitustauluilla välisenä aikana. Kuulutuksesta on ilmoitettu myös Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet -lehdissä. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 mukaisesti annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille.

13 13 (25) Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Neuvottelu hakemuksen täydennyksistä pidettiin hakijan ja hakemuksen laatineen konsultin edustajien kanssa Uudenmaan ympäristökeskuksessa Hakemusta koskeva tarkastus hyödynnettävien maamassojen syntypaikalla ja meluvallin rakentamisalueella tehtiin Tarkastuksesta on laadittu tarkastuspöytäkirja No YS 418. Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnot Etelä-Suomen lääninhallitukselta, Helsingin kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta, Vantaan ympäristövalvontalautakunnalta ja Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan ympäristönsuojelujaostolta. Etelä-Suomen lääninhallitus ilmoittaa, että sillä ei ole huomauttamista hakemuksen suhteen. Helsingin ympäristölautakunta pitää pilaantuneen maan paikallista hyötykäyttöä perusteltuna, meluesteen suunnitelmaa hyvänä ja puoltaa hakemuksen hyväksymistä. Lautakunta ehdottaa lupamääräyksiä, jotka koskevat haitta-ainepitoisuuksien enimmäismääriä, täytön väliaikaista peittoa sekä pöly- ja vesistövaikutuksia. Helsingin kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan hyväksymistä ja toistaa ympäristölautakunnan ehdotukset lupamääräyksiksi. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa satamakeskuksen rakentamisaikataulun edellyttävän, että maanrakennustyöt voidaan tehdä vuosina , joten meluesteen rakentaminen tulisi aloittaa vuonna Vantaan ympäristökeskus katsoo lausunnossaan, että melueste voidaan toteuttaa niin, että se ei muuta luonnonsuojelulain nojalla suojeltavaksi tarkoitetun alueen vesiolosuhteita. Pinta- ja pohjavedet virtaavat Porvarinlahteen meluesteen koilliskulmassa sijaitsevan vedenjakajan pohjoispuolelta, muualta Niinilahteen. Esitetyt selvitykset ja ympäristönsuojelutoimenpiteet huomioon ottaen Vantaan ympäristövalvontaviranomainen puoltaa ympäristölupahakemusta pilaantuneiden maiden välivarastointiin ja hyödyntämiseen meluesteessä. Pilaantuneiden maiden hyötykäyttö lähellä sijaintikohdettaan on luonnonvaroja säästävää ja täten vältytään niiden kuljetuksilta pääkaupunkiseudun poikki muihin sijoituskohteisiin tai käsittelylaitoksiin. Sipoon tekniikka- ja ympäristölautakunnan ympäristönsuojelujaosto katsoo, että pilaantuneen maan hyödyntäminen meluesteen rakenteissa on sinänsä hyväksyttävä ratkaisu. Luvanhakija tulee velvoittaa huolehtimaan siitä, että pilaantuneen maan epäpuhtauksia ei pääse työaikana eikä meluesteen valmistumisen jälkeen kulkeutumaan ympäristöön. Hakemuksesta ei käy ilmi, onko telakka-alueen laivojen pohjamaaleista peräisin olevien ja maahan joutuneiden tinayhdisteiden pitoisuuksia tutkittu. Lupaehdoissa tulee velvoittaa myös tinayhdisteiden sisällyttämi-

14 14 (25) Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine nen tarkkailuohjelmaan. Tarkkailutulokset tulee lähettää tiedoksi myös Sipoon ympäristönsuojeluviranomaiselle. P.F:n oikeudenomistajat ja J.F. katsovat, että luvan myöntämisestä tulisi pidättäytyä tällä hetkellä, kun koko hankkeen luonnonsuojelullisten edellytysten tulkinta on kesken EU:n parlamentin vetoomusvaliokunnassa sekä EU:n komissiossa. Hankkeesta tulisi laatia perusteellisempi LSL 65 mukainen arvio sen vaikutuksista Natura 2000-alueelle ja siellä suojelluille luontoarvoille. KHO:n alueen asemakaavaa koskevassa päätöksessä todetaan, että kaavoitus perustuu riittäviin LSL 65 mukaisiin selvityksiin hankkeen vaikutuksista suojelualueelle. Kaavoituksen yhteydessä ei kuitenkaan käsitelty meluestettä pilaantuneiden maiden sijoituspaikkana. Hankkeen yleissuunnitelmasta voidaan havaita, että osa alueen pohja- ja pintaveistä kulkeutuu Porvarinlahteen Natura 2000-alueelle. Hankkeen johdosta on suoritettava tehostettua pohja- ja pintavesien tarkkailua Porvarinlahdella jo ennen rakentamista sekä sen jälkeen. Tarkkailupisteitä tulisi sijoittaa myös vesialueelle. Hankesuunnitelmasta puuttuvat tiedot meluesteen rakentamisaikana aiheutuvista meluhaitoista, jotka oletettavasti ovat merkittäviä niin Natura 2000-alueen kuin asuinkiinteistöjenkin kannalta. Hakijalle luovutettiin neuvottelun yhteydessä saadut lausunnot ja muistutukset vastineen antamista varten. Hakija esitti saapuneessa vastineessaan Helsingin kaupunginhallituksen ja ympäristölautakunnan lausuntoon mm., että pölyhaittojen ehkäisemiseksi välivarastoitava maa-aines peitetään pressuilla, jotka samalla estävät sadeveden pääsyn maa-ainekseen. Mikäli rakentamiseen tulee pitkä tauko, hakija esittää ympäristöviranomaiselle suunnitelman tauon aiheuttamien ympäristöhaittojen poistamiseksi. Pölyämistä seurataan kahdesti vuodessa alueen pohjois- ja eteläpuolelta keräyspisteistä. Näytteistä mitataan laskeuman määrä ja määritetään metallipitoisuudet. Vantaan ja Sipoon lausuntoihin hakija toteaa, että rakentamisen aikaista pölyä estetään mm. kastelemalla. Päästöjä valuma-, pinta- ja pohjavesiin tarkkaillaan työn aikana ja ainakin viisi vuotta meluvallin valmistumisen jälkeen. Mikäli päästöjä havaitaan, ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi. Orgaanisia tinayhdisteitä on tutkittu telakka-alueella. Niiden pitoisuudet ovat olleet suhteellisen pieniä. Yhdisteet voidaan tutkia tarvittaessa myös tarkkailtavista vesistä. Tulokset lähetetään myös Sipoon ympäristönsuojeluviranomaiselle. Esitettyyn muistutukseen hakija toteaa mm., että hankkeen vaikutukset Natura alueeseen on arvioitu hanketta koskevan seutukaavan, sen

15 15 (25) muutoksen ja asemakaavan sekä asemakaavan muutoksen yhteydessä. Arvioinnin lopputulos on vahvistettu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Pilaantuneiden maiden hyödyntäminen haetulla tavalla ei lisää sataman rakentamisesta aiheutuvia haittoja Natura alueelle. Ympäristölupahakemusta on täydennetty rakentamisen ympäristövaikutusten ja häiriintyvien kohteiden osalta. Alueelta suotautuvat vedet ohjataan ympäristölupahakemuksesta poiketen kokonaan pois Natura -alueelta Niinilahden suuntaan. Näin haitallisia aineita ei kulkeudu Porvarinlahteen häiriötilanteissakaan. Merivedestä voidaan ottaa vesinäytteitä, mutta laimenemisen ja maamassojen sisältämien aineiden niukkaliukoisuuden vuoksi haitta-aineiden pitoisuudet eivät todennäköisesti näkyisi merivedessä. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Helsingin kaupungin kiinteistövirastolle ympäristönsuojelulain 28 mukaisen ympäristöluvan lievästi pilaantuneiden ja pilaantuneiden maa-ainesten välivarastoinnille ja hyödyntämiselle asemakaavan mukaisen meluvallin rakenteissa. Lievästi pilaantuneiden ja pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntäminen on toteutettava ympäristölupahakemuksen mukaisesti noudattaen lisäksi seuraavia lupamääräyksiä: Vastaanotettavat lievästi pilaantuneet ja pilaantuneet maamassat ja niiden hyödyntäminen 1. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto saa - hyödyntää Vuosaaren telakan alueelta poistettavia, epäorgaanisilla haitta-aineilla (arseeni, koboltti, kromi, kupari, nikkeli, sinkki, kadmium, lyijy, vanadiini ja elohopea) lievästi pilaantuneita ja pilaantuneita maa-aineksia sekä orgaanisilla haitta-aineilla lievästi pilaantuneita maa-aineksia enintään m 3 hakemuksessa yksilöidyn meluvallin rakenteissa; - välivarastoida enintään m 3 Vuosaaren telakka-alueelta peräisin olevia, edellä esitettyjä lievästi pilaantuneita tai pilaantuneita maa-aineksia meluvallin rakentamispaikalla enintään kolmen vuoden ajan. (YSL 45 ) Hyödyntämistä koskevat rajoitukset 2.1. Hyödynnettäväksi ei saa ottaa maa-aineksia, jotka ovat ongelmajätteitä ympäristöministeriön yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luetteloa koskevan asetuksen (1129/2001) perusteella. Ongelmajäteluonteen määrittelyssä on otettava huomioon sosiaali- ja terveysministeriön asetus vaarallisten aineiden luettelosta (624/2001) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetus kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä (807/2001). (YSL 43, 45, JL 51 )

16 16 (25) 2.2. Mikäli meluvallin rakenteissa hyödynnetään maa-aineksia, joiden epäorgaanisten haitallisten aineiden pitoisuus ylittää Samase -rajaarvon, on näiden ongelmajäteluonnetta koskevat selvitykset laskelmineen liitettävä lupamääräyksen 12. tarkoittamaan raporttiin. (YSL 43, 45, JL 51 ) 2.3. Alueella ei saa varastoida eikä hyödyntää muualla Helsingin kaupungin alueella syntyneitä lievästi pilaantuneita tai pilaantuneita maa-aineksia. Alueelle ei myöskään saa ottaa vastaan eikä läjittää yhdyskuntajätettä tai siihen verrattavaa jätettä eikä purkujätettä. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on jäte viipymättä toimitettava yleiseen jätteiden käsittelypaikkaan tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa vastaavan jätteen vastaanotto on hyväksytty tai jäte on palautettava jätteen haltijalle. (YSL 7, 8, 45, JL 4, 6, 15, JA 8, 9 ) Pohja- ja pintarakenteet 3.1. Meluvallin ja välivarastokentän pohjarakenne Tasatun, tiivistetyn ja tarvittaessa pohjavahvistetun kantavan rakenteen päälle on rakennettava mineraalinen tiivistyskerros, joka vastaa vedenläpäisevyydeltään 1 metrin kerrosta, jonka k < 1,0 x 10-7 m/s. Tiivistyskerroksen päälle on rakennettava suodatinkankaalla ylä- ja alapuolelta erottamana 0,5 metrin paksuinen salaojituskerros. Tiivistyskerroksen materiaalit on valittava siten, että niiden kemiallinen kestävyys sijoitettaville massoille ja niistä syntyvälle suotovedelle on mahdollisimman hyvä. (YSL 7, 8, 43, 45, JL 6, JA 8 ) 3.2. Meluvallin pintarakenne Sijoitettujen pilaantuneiden tai lievästi pilaantuneiden massojen päälle on rakennettava mineraalinen tiivistyskerros, joka vedenläpäisevyydeltään vastaa vähintään 0,5 metrin kerrosta, jonka k-arvo on < 1,0 x 10-9 m/s. Tiivistyskerroksen päälle on rakennettava ylä- ja alapuolelta suodatinkankaalla erotettu vähintään 0,5 metrin paksuinen salaojakerros, tämän päälle 0,7 metrin paksuinen suojamaakerros ja päällimmäiseksi vähintään 0,3 metrin paksuinen kasvukerros. (YSL 7, 8, 43, 45, JL 6, JA 8 ) 3.3. Meluvallin pohja-, pinta- ja tukirakenteita varten on laadittava rakennussuunnitelma. Materiaalien ja rakenteiden suunnitelmanmukaisuuden todentamisesta sekä menettelystä poikkeamistilanteissa on laadittava laadunvalvontasuunnitelma. Siinä on esitettävä sekä luvan saajan oma että urakoitsijan laadunvalvonta. Suunnitelmat on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen pohja-, pinta- ja tukirakenteiden rakentamisen aloittamista. (YSL 7, 8, 43, 45, JL 52, JA 8 )

17 17 (25) Käyttövalvonta 4. Maa-ainesten hyödyntämispaikalle on nimettävä vastaava hoitaja. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan alkamista. Mikäli vastaavan hoitajan nimi tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava tiedoksi edellä mainituille viranomaisille. (JA 10 ) 5. Tuotaessa maa-aineksia alueelle on siellä oltava käyttötarkkailua hoitava valvoja. Valvojan on tarkastettava kuormat, kuormia koskevat asiakirjat sekä maa-aineksen määrät ja osoitettava ainekselle sijoituspaikka. Valvojan on annettava maa-aineksen tuojalle kirjallinen todistus vastaanotetuista kuormista. (YSL 46, JL 51 ) Toimet haittojen ehkäisemiseksi 6. Meluvallin rakennusalueella tapahtuva toiminta on toteutettava järjestelmällisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maiseman rumentumista, pölyämistä, epäsiisteyttä tai ympäristön roskaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Ympäristön siisteyttä on valvottava. Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien maa-ainesten eikä sinne kuulumattomien muidenkaan materiaalien varastoaluetta. Pölyämisen vähentämiseksi aluetta ja sinne läjitettäviä maa-aineksia on kasteltava tarvittaessa, tai pölyäminen on estettävä muulla toimivalla tavalla. (YSL 43, JL 6, 19, JA 8 ) Tarkkailumääräykset 7.1. Hyödyntämisalueelta lähtevän pintaveden laatua ja hyödyntämisalueen vaikutuksia alueen pohjaveteen on tarkkailtava hakemuksessa esitetyllä tavalla. Pintavesiä on tarkkailtava kolmesta pisteestä alueelta lähtevissä ojissa. Pohjavesiä on tarkkailtava kolmesta pohjavesiputkesta ja yhdestä tarkkailukaivosta. Tarkkailu on aloitettava jo ennen rakentamisen aloittamista siten, että kahdet näytteet edustavat ns. tausta-arvoja. Näytteet on otettava kaksi kertaa vuodessa maalis- huhtikuussa ja syys- lokakuussa viiden vuoden ajan laskien meluesteen valmistumisesta. Tarkkailupisteiden koordinaatit ja pohjavesiputkikortit on toimitettava lupaviranomaiselle ensimmäisen näytteenottokerran yhteydessä. (YSL 46, JL 52 ) 7.2. Vesinäytteistä on tutkittava metallit, jotka esiintyvät hyödynnettävässä maa-aineksessa sekä ph, sähkönjohtavuus, öljyt, PCB, TBT, VOC ja AOX. Pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa tarvittaessa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 7, 8, 46, JL 51 ) 7.3. Pinta- ja pohjaveden laadunseurantaan liittyvät selvitykset on teetettävä puolueettomalla asiantuntijalaitoksella. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että meluvallin rakennusalueelle asennetut pohjavesiputket ovat lukittavia, edustavia ja riittävän syvälle asennettuja luotettavan näytteenoton mahdollistamiseksi ja että putket pysyvät käyttökunnossa koko tarkkailujakson ajan. (YSL 46, JL 51 )

18 18 (25) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 8. Meluvallin rakennusvaihe on kokonaisuudessaan suunniteltava ja toteutettava siten, että estetään ja torjutaan haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat. (JA 8 ) 9. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa polttoaineita pääsee vuotamaan maaperään, pinta- tai pohjavesiin, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, YSA 30 ) 10. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on hyödyntämisalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. (JL 6, JA 8 ) Tiedottaminen 11. Luvan saajan on ilmoitettava etukäteen Uudenmaan ympäristökeskukselle kunkin rakennekerroksen rakentamisen aloittamisajankohdat samoin kuin meluvallin rakentamisen tai välivarastoinnin aloitusajankohdan. (JL 52 ) Raportointimääräykset 12. Vesi- ja pölytarkkailutuloksista on laadittava vuosittain yhteenvetoraportti, johon kootaan edellisen vuoden mittaus- ja analyysitulokset. Raportissa tulee olla sanallinen arvio tuloksista ja niiden merkityksestä. (YSL 8, 46, JL 51 ) 13. Meluvallin rakennus- ja välivarastointialueelle tulevista maaaineksista on pidettävä kirjaa, josta ilmenee ainesten määrä, laatu, alkuperä, tuontipäivämäärä ja tuoja. Kirjanpito koskee myös poisvietyjä maa-aineksia, niiden määrää, laatua, vientiajankohtaa ja kohdetta sekä viejää. (YSL 46, JL 51 ) 14. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Yhteenveto kirjanpidosta sekä määräyksen 12. edellyttämä väliraportti on toimitettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle, Helsingin kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 46, JL 51, 52 ) 15. Meluvallin valmistuttua sen rakentamisesta on laadittava loppuraportti. Raportissa on esitettävä: - selvitys lievästi pilaantuneiden ja pilaantuneiden maa-ainesten välivarastoinnista ja hyödyntämisestä ja rakentamisen kulusta - yhteenveto rakentamisen aikaisesta kirjanpidosta, jossa esitetään hyödynnettyjen massojen lajit, määrät ja toimituspäivämäärät - kuvaus meluvallin pohja- ja pintarakenteiden sekä vesien keräys- ja johtamisrakenteiden rakentamisesta

19 19 (25) - piirustukset toteutuneista rakenteista ja niiden sijainnista - yhteenveto rakentamisen laadunvalvonnasta. Raportti on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Helsingin ja Sipoon ympäristönsuojeluviranomaisille kolmen kuukauden kuluessa rakentamisen päättymisestä. (YSL 46, JL 51, 52 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Helsingin kaupunginhallituksen ja ympäristölautakunnan lausunnoissa edellytettiin, että maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät ongelmajätteen raja-arvon, ei saa käyttää rakentamisessa. Lisäksi lausunnoissa kiinnitettiin huomiota rakentamisen aikaisten pöly- ja muiden päästöjen ehkäisemiseen. Nämä vaatimukset on huomioitu lupamääräyksissä. Sipoon tekniikka- ja ympäristölautakunnan ympäristönsuojelujaosto kiinnitti myös huomiota em. pöly- ja muiden päästöjen ehkäisemiseen. Lisäksi lautakunta huomautti, että hyödynnettävien maa-ainesten orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuutta ei ollut selvitetty. Yhdisteitä on ollut käytössä veneiden pohjamaaleissa. Uudenmaan ympäristökeskus toteaa, että hakija on tehnyt tinayhdisteitä koskevia lisätutkimuksia telakka-alueella ja toimittanut tutkimustulokset hakemuksen täydennykseksi. Lisätutkimuksista annetussa asiantuntijalausunnossa todetaan mm., että hyötykäytettävistä maa-aineksista määritetty korkein orgaanisen tinan, TBT, pitoisuus oli 0,4 mg/kg, mikä vastaa 0,00004 % maa-aineksen kuivapainosta. Ongelmajätteeksi luokitellaan aines, jossa haitta-aineen paino-osuus on 0,1 % (VNA 1128/2001 asetuksen 1390/1993 liitteen 4 muuttamisesta). Muistuttajat ovat katsoneet, että ympäristöluvan myöntämisestä tulisi pidättäytyä tällä hetkellä, koska koko satamahankkeen luonnonsuojelullisten edellytysten tutkinta on kesken EU:n parlamentin vetoomusvaliokunnassa sekä EU:n komissiossa. Lisäksi hankkeen vaikutuksista Natura alueelle tulisi laatia LSL 65 mukainen arvio. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että asian vireillä olo EU:n elimissä ei ole este asian käsittelylle ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä. Luvan myöntämisen edellytykset on mainittu YSL 42 :ssä, ja niiden täyttyessä lupa on myönnettävä. Vaikutuksista alueen suojeluarvoihin hakija on toimittanut lisäselvityksiä hakemukseen. Selvitykset koskevat satamahankekokonaisuuden vaikutuksia Natura alueeseen, Porvarinlahden kasvillisuuskartoitusta, alueen linnustonseurantaa sekä raportin muista alueella menossa olevista seurantaohjelmista. RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että lievästi pilaantuneita ja pilaantuneita maa-aineksia voidaan hyödyntää asemakaavassa rakennettavaksi määrätyn meluvallin rakenteissa suunnitellulla paikalla. Kyseessä on tu-

20 20 (25) levan satama-, liikenne- ja terminaalialueen viereen rakennettava meluvalli, joka tulee jäämään pysyvästi paikalleen. Sen päälle ei tulla rakentamaan eikä se sijaitse pohjavesialueella tai pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä. Hyödynnettävä maa-aines eristetään pohjamaasta eristerakenteella, joka on vastaa tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakennetta. Geologian tutkimuskeskuksen tekemien haitallisten aineiden liukoisuustestien tulosten mukaan meluvallissa hyödynnettäväksi tulevien maaainesten näytteistä liukeni erittäin alhaisia pitoisuuksia haitta-aineita. Pitoisuudet alittavat pääsääntöisesti pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoitettavan materiaalin raja-arvon (EU:n neuvoston päätös 1999/31/EY, ). Poikkeuksena oli arseenin liukoisuus. Arseeni on kuitenkin peräisin alueen kallioperästä ja esiintyy alueella luontaisesti. Tutkimusraportin mukaan arseeni pidättyy maa-ainekseen täyttömaan korkean puskurikapasiteetin vuoksi. Tällä perusteella Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että pysyvän jätteen kaatopaikan pohjarakennetta vastaava suojaustaso riittää tällä paikalla estämään haitalliset päästöt maaperään ja pohjaveteen. Edellä annetuilla lupamääräyksillä varmistetaan, että meluvallin ja välivarastointikentän rakentaminen täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaisille toiminnoille asetetut vaatimukset sekä vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Alueella on aiemmin tehty Natura-arvio "Mustavuoren lehto - Östersundomin lintuvedet. Vuosaaren satamahankkeen vaikutukset Natura alueeseen", joka on laadittu vuonna Ympäristöministeriö on ja vahvistanut Vuosaaren sataman seutukaavan ja asemakaavan. Yhteenvetona hankkeen vaikutuksista ympäristöministeriö kaavapäätösten yhteydessä toteaa, että Vuosaareen satamahanke heikentää niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet -niminen alue on ehdotettu sisällytettäväksi Natura verkostoon. Heikentymistä ei kuitenkaan voida pitää merkittävänä. Maa-aineksen hyödyntämisalue on Vuosaaren sataman ja sen ympäristön asemakaavassa varattu suojaviheralueeksi, jolle tulee rakentaa melueste (EV-1). Ilman ympäristölupaa melueste voidaan rakentaa, mikäli käytetään vain puhtaita maa-aineksia. Vuosaaren rakennettavalta satama-alueelta joudutaan rakentamisen vuoksi poistamaan arviolta m 3 lievästi pilaantuneita tai pilaantuneita maa-aineksia. Uudenmaan ympäristökeskus on maaperän kunnostusta koskevassa ympäristölupapäätöksessä edellyttänyt, että satama-alueelta poistettavat, hyödynnettäväksi kelpaavat maa-ainekset tulee hyödyntää ja hyödyntämiseen kelpaamaton aines toimittaa luvalliselle käsittelijälle. Ottaen huomioon, että meluvalli joka tapauksessa hyväksytyn asemakaavan mukaisesti rakennetaan, on lähialueelta poistettavien lievästi pilaantuneiden tai pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntäminen siinä jätelain 6 hyödyntämistavoitteiden mukaista. Hyödyntä-