Talous, väestö ja globalisaatio. Johdatus systemaattiseen kulttuurimaantieteeseen Juha Ridanpää Oulun yliopisto Maantieteen tutkimusyksikkö

Transkriptio

1 Talous, väestö ja globalisaatio Johdatus systemaattiseen kulttuurimaantieteeseen Juha Ridanpää Oulun yliopisto Maantieteen tutkimusyksikkö

2 Talousmaantiede Economic Geography 1. ) Talousmaantiede tarkastelee taloustoimien spatiaalisia eli paikkoihin ja alueisiin sekä niiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin liittyviä ilmiöitä. talouden spatiaalinen skaala a.) lokaalista globaaliin ja b.) toisinpäin 2. ) Talousmaantiede tarkastelee myös talouden ja luonnonympäristön välisiä suhteita luonnonvarakysymys, ympäristökysymys

3 Talousmaantiede Economic Geography Getis & Getis & Fellman (Introduction to Geography, 1996) define as follows: Economic geography is the study of - how people earn their living, - how livelihood systems vary by area, and - how economic activities are spatially inter-related and linked. From their [economic geographers ] studies emerge a deeper awareness of the dynamic, interlocking diversity of human enterprise, of the impact of economic activity on all other facets of human life and culture, and of the increasing interdependence of differing national and regional economic systems.

4 Teollisuuden synty - Teollistuminen ja tieteellis-tekninen kehitys ovat aina kulkeneet yhtä jalkaa ja kulkevat yhä luvulta lähtien teollisuustuotteiden kysyntä alkoi kasvaa väestönkasvu työvoima Teollistumisen edellytyksiä: - koneet, erityisesti höyrykone - koksaaminen (kivihiili kaasuksi kuivatislaamalla) - kuljetusvälineet (rautatiet, höyrylaivat) [ensimmäinen rautatie: Manchester-Liverpool 1825; ensimmäinen valtamerihöyrylaiva yli Atlantin 1819] - rahoitusjärjestelmä (kolonialismin tuomat rikkaudet)

5 Teollisuuden synty Yksi keksintö johti toiseen syntyi yhä uusia teollisuudenaloja. Britannialla oli monopoliasema tekniikan alalla; lisäksi hiilikentät, rautaesiintymät ja satamat sijaitsivat lähellä toisiaan positiiviset sijainnilliset tekijät. Lisäksi Britannialla oli teollisen toiminnan rahoituspotentiaalia (vrt. kolonialismi).

6 Teollisuuden sijaintiteoria Klassikko: saksalainen Alfred Weber ( ) Über den Standort der Industrien, ilm Sijaintitekijät: raaka-aineet energia työvoima markkinat kuljetus muut tekijät: keskittymisedut, poliittiset olot, verotus haetaan kustannukset minimoiva ja voitot maksimoiva optimisijainti

7 The Magic Washing Machine Hans Rosling Lääketieteen tohtori, tilastotieteilijä. Karoliininen Instituutti, Tukholma.

8 Globalisaation maantiede

9 Ja nyt tulemme [ ] näiden uusien välineiden mullistavaan vaikutukseen. Se on välimatkojen eristävän vaikutuksen katoaminen. Maailma on supistunut, mutta maailma on samalla myös laventunut. Ihmiskunta katselee nyt tätä planeettaansa kuin täysi-ikäinen tullessaan lapsuutensa leikkipaikoille. Ei ole enää yhdentekevää Oulussa, mitä tapahtuu ja mitä ajatellaan Pariisissa, Lontoossa tai New Yorkissa, kun sieltä voidaan olla jokapäiväisessä yhteydessä näihin maailman metropoleihin. Puhumattakaan siitä, miten ratkaisevasti jokin pieni tapahtuma toisella mantereella voi vaikuttaa taloudellisten riippuvaisuussuhteiden johdosta maapallon kaikkien kansojen elämään. Eino Krohn: Henkisen kulttuurimme kohtalo. Gummerus, 1948.

10 Globalisaatio eli kansainvälistyminen eli maapalloistuminen on käytöltään hyvin moniulotteinen termi. Karkeasti määritellen se tarkoittaa yhteiskunnallista muutosta, joka ilmenee lisääntyvinä mannertenvälisinä yhteyksinä ihmisten välillä. Globalisaatio on siis maailmanlaajuista verkottumista.

11 Globe talk Denis Cosgrove: Apolloohjelmassa avaruudesta otetut valokuvat Maapallosta olivat merkittävässä roolissa siinä, kuinka globaali - diskurssi muotoutui.

12 Globalisaatioon liittyy muun muassa maailmanlaajuisten rahamarkkinoiden kehitys ylikansallisten yritysten vallan kasvu maailmanmarkkinoilla kansainvälisen kaupan kehitys maailmanlaajuisen tietoliikenteen kehitys kansainvälinen kulttuurivaihto (monikulttuurisuus?) kansallisvaltioiden suvereniteetin väheneminen matkailun voimakas kehitys siirtolaisuuden lisääntyminen etc.

13 Source: Encyclopedia of Human Geography (2006)

14 Globalisaation kolme muotoa 1. Ekonominen globalisaatio 2. Poliittinen globalisaatio 3. Kulttuurinen globalisaatio Huom! Eivät ole toisistaan irrallisia!

15 (1/3) Ekonominen globalisaatio Näkyy tuotteiden ja palveluiden tuotantojärjestelmissä, vaihdossa, jakelussa ja kulutuksessa näkyvä muutos (esim. monikansallisten yritysten (TNCs) kasvu, ulkomaalaisten sijoittajien määrän, joustavien tuotantojärjestelmien sekä globaalin tarjousjärjestelmien määrän kasvu).

16 (2/3) Poliittinen globalisaatio Näkyy vallan käyttöön ja keskittymiseen liittyvissä järjestelyissä (esim. monikansallisten poliittis-taloudellisten järjestöiden määrän kasvu sekä paikallisten asioiden käsittely globaalissa kontekstissa).

17 (3/3) Kulttuurinen globalisaatio Näkyy muutoksena symboleissa, jotka kuvaavat faktoja, merkityksiä, uskomuksia, arvojärjestyksiä, mielipiteitä ja arvoja (esim. mielikuvien ja informaation globaali levittäytyminen sekä urbaanin elämän muuttuminen kosmopoliittiseksi).

18 McDonaldisaatio The McDonaldization of Society (George Ritzer Journal of American Culture) Malli sosiaalisesta rationaliteetista muistuttaa pikaruokaketjun toimintastrategiaa. 4 piirrettä: 1) tehokkuus, 2) laskelmoitavuus, 3) ennustettavuus, 4) kontrolli.

19 Disneyfikaatio Kulutuksen käytäntöjen homogesoituminen Keskeisimmät piirteet: Paikkojen teemoittuminen tietyn idean ympärille Kuluttamisen hybridisoituminen Markkinointi mielikuvat, logot Performatiivinen työ

20 Cocacolanisaatio Amerikkalaiset kulttuuriarvot ja hyödykkeet valloittavat maailman Termillä viitataan erityisesti arjen ja kuluttamisen maailmassa tapahtuvaan sosiaaliseen muutokseen Synonyymi Amerikanisaatiolle

21 Glokalisaatio - Tarkoittaa globaalin ja lokaalin dialektista sekä refleksiivistä suhdetta. - Termillä viitataan: - 1) de-lokalisaatioon tai de-territorialisaatioon, kuten esimerkiksi iin - 2) re-lokalisaatioon tai re-territorialisaatioon, missä globaalit vaikutteet tuodaan lokaaliin kontekstiin, vrt. perinneteollisuus. (M. Pacione. Urban geography: A global perspective 2005)

22

23 Väestömaantiede Population Geography Väestömaantieteellisiä kysymyksiä: väestön kasvu alueellisesti tarkasteltuna väestön alueellinen jakaantuminen väestöllinen muutos alueittain alueittainen muuttoliike alueittaiset väestöpolitiikat ruoan ja terveyspalvelujen alueittainen saatavuus naisten asema eri alueilla / kulttuureissa spatiaalinen näkökulma ensisijainen

24 Muuttoliike Muuttoliikettä luovia tekijöitä: taloudelliset olot: odotus alituisen puutteen loppumisesta poliittiset olot: pakolaisuus sotilaalliset konfliktit ja sisällissodat: pakolaisuus ympäristötekijät: hasardit informaatiovirrat: nopea tiedon välittyminen missä olisi parempi elämä?

25 v

26 Pakolaisten oikeusasemaa koskeva YK:n yleissopimus määrittelee pakolaisen seuraavasti: Pakolainen on henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteensä johdosta, joka oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja on kykenemätön tai sellaisen pelon johdosta haluton turvautumaan sanotun maan suojaan; tai olematta minkään maan kansalainen oleskelee entisen pysyvän asuinmaansa ulkopuolella ja edellä mainittujen seikkojen tähden on kykenemätön tai sanotun pelon vuoksi haluton palaamaan sinne.

27

28 Väestöllinen muutos Minkä tahansa alueen väestöllinen (demografinen) muutos annetulla aikavälillä voidaan laskea kaavalla: TP = OP + B D + I E, jossa TP = kokonaisväestö OP = lähtöajankohdan väestö B = syntyneet D = kuolleet I = alueelle muuttaneet E = alueelta muuttaneet

29

30 LOPUKSI