^Elinkeino-, liikenne- ja LAUSUNTO pirely/i59/o7.oi/2oi4

Transkriptio

1 ^Elinkeino-, liikenne- ja LAUSUNTO pirely/i59/o7.oi/2oi4 ympäristökeskus Pirkanmaa Mettisentien tiekunta Erkki Eteläaho Viite Lausuntopyyntö Mettisentien sillan kunnostushanketta koskevasta Naturatarvearviosta LAUSUNTO METTISENTIEN SILLAN KUNNOSTUKSEN NATURA- TARVEARVIOSTA Marja Nuottajärvi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä on toimittanut Mettisentien tiekunnan puolesta Mettisentien sillan kunnostushanketta koskevan Natura-tarvearvion Pirkanmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskukselle (ELYkeskukselle) kannanottoa varten. Asian taustaa Pirkanmaan ELY-keskus on Mettisentien tiekunnalle antamassaan lausunnossa edellyttänyt sillan kunnostuksesta aiheutuvien vaikutusten arviointia hankkeen yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä. Mettisentien tiekunta on toimittanut ELY-keskukselle päivätyn rakennussuunnitelman sillan kunnostushankkeesta. Pirkanmaan ELY-keskuksessa on pidetty hankkeeseen liittyen palaveri, jossa on ollut paikalla hankkeen suunnittelija sekä Mettisentien tiekunnan ja Pirkanmaan ELY-keskuksen edustajia. Palaverissa ELY-keskus on suositellut kohteelle ns. kansisillan tekemistä jokialueen merkittävien luontoarvojen vuoksi sekä todennut, että mikäli pitäydytään tehdyssä suunnitelmassa, tulee hankkeesta laatia luonnonsuojelulain 65 mukainen varsinainen Natura-arviointi. Hankkeen kuvaus Sillan kunnostuksessa on tarkoitus rakentaa samalle siltapaikalle. Sillaksi on valittu holvityyppinen putkisilta eli monilevyrakenteinen teräsputkisilta maanvaraisin teräsperustuksin. Vuonna 2017 tehdyn pohjatutkimuksen mukaan maapohja rakennuspaikalla on tiivistä hiekkamoreenia. Rintamaa ja maapohja on kivinen ja lohkareinen. PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE-JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin PL Tampere

2 2/9 Rakennuspaikalla ei ole ollut maaperää mahdollisesti pilaavaa toimintaa, joten rakennusalueen maaperässä ei ole syytä olettaa olevan haitta-aineita. Sillan rakennustöiden ajaksi Mettisentien liikenne katkaistaan siltapaikalta. Tien katkaisusta ja siltatyöstä kertovat työmaataulut yhteystietoineen asetetaan yksityistien molempiin päihin. Välittömästi ennen siltapaikkaa estetään ajoneuvoilla ajo työmaa-alueelle asianmukaisin opastein ja estein. Siltapaikan alapuoliseen suvantoon asennetaan rakennustyön ajaksi sukeltajatyönä suojaverkko ja suojapuomi sekä suodatinkangas estämään samean veden ja kiintoaineksen kulkeutumista alavirtaan. Puustoa poistetaan vain välttämättömistä paikoista. Pienet pensaat ja lehtipuut jätetään raivaamatta. Nykyisellä puustolla on varjostavaa vaikutusta ympäristöön. Tämä vaikutus säilytetään rakennustöissä. Pintamaa poistetaan rakennustyön vaatimalta alueelta. Pintamaata ei poisteta tarpeettomasti. Koneet tarkastetaan öljyvuotojen osalta ennen työn aloitusta. Poltto- ja voiteluaineita ei varastoida työmaalla. Koneiden tankkaukset suoritetaan nykyisellä tiellä vähintään 100 m etäisyydellä siltapaikasta. Nykyisen sillan purku voidaan aloittaa, kun em. valmistelutyöt on tehty. Purkaessa estetään irtaimen materiaalin kulkeutuminen virran mukana. Silta nostetaan pois paikaltaan koneilla mahdollisimman isoina kappaleina ja puretaan lopullisesti kauempana vesistöstä. Silta on rakennettu kyllästetystä puusta. Purkujäte luovutetaan toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä materiaalia. Uusi putkisilta rakennetaan nykyisen sillan paikalle hieman yläjuoksun puolelle. Pitämällä rakennuspaikka samana ympäristöä tarvitsee muokata mahdollisimman vähän. Toimenpiteet rajoittuvat jo rakennettuun ympäristöön nykyisellä siltapaikalla. Maaleikkausja massanvaihto tehdään suunnitelman osoittamassa laajuudessa ja tasossa. Tarkoitus on vaihtaa massa kovaan ja tasalaatuiseen pohjaan asti. Massanvaihtokaivun pohjalle asetetaan suodatinkangas. Putkisilta perustetaan 300 mm paksun murskekerroksen varaan. Maaleikkausvaiheessa nykyisen sillan kivistä ladotut maatuet puretaan. Kaivu suoritetaan nykyiseltä tiepenkereeltä uomasta poispäin kaivaen. Molemmille puolille uomaa varataan kaivukone. Uomaa ei ylitetä koneilla kaivutyön yhteydessä. Maaleikkausvaiheessa vältetään veden samentumista ja tarvittaessa muutetaan työtapaa, mikäli samentumista ilmenee. Putkisillan perustukset kaivetaan nykyisen vesiuoman viereen. Uoman pohja pyritään jättämään koskemattomaksi. Kaivutyön aikana vesi virtaa nykyisessä uomassa. Perustamistaso on vesipinnan alapuolella. Veden purkautuminen perustuskaivantoon estetään maapadoilla. Putkisillan molempiin päihin rakennetaan eroosiosuojaus mm seulotusta kalliokiviaineksestaja lohkareista. Ylävirran puoleinen pää verhoillaan asetelluilla lohkareilla. Putken sisäpuolinen täyttö tehdään seulotusta kiviaineksesta estäen hienoaineksen kulkeutuminen vesistöön. Sisäpuolisen täyttö nousee 0,5 m teräsperustuksen yläpuolelle. Putken sisäpuolista täyttöä ja eroosio-

3 3/9 suojausta rakennetaan mahdollisimman paljon jo ennen putken asennusta. Viimeinen sisätäyttö on erityisiä työtapoja vaativaa. Sillan putkielementti asennetaan kaivantoon nostamalla kapasiteetiltaan riittävällä nosturilla. Putken ympärille on asennettu tehtaalla suodatinkangas. Kangas suojaa putken pinnoitusta kolhuilta ja naarmuilta. Myös putken sisäpuolen pinnoitusta varotaan asennuksen yhteydessä. Rakennustyö ajoitetaan matalan veden ja pienen virtaaman ajankohtaan. Rakennustyön kesto on noin kaksi viikkoa. Varsinaiset kaivuja purkutyöt kestävät muutamia päiviä. Rakentamisen aikana ilmeneviä poikkeustilanteita voivat olla ennustamattomat sääolot sekä työkoneille tapahtuvat vauriot ja sen myötä tapahtuvat polttoaine-ja öljypäästöt. Mikäli työn aikana tapahtuu yllättävä voimakas virtaaman kasvu rankkasateen vuoksi, huolehditaan kiintoaineen huuhtoumasuojausten ja maapatojen riittävyydestä välittömästi. Muut rakennustyöt keskeytetään, kunnes virtaama normalisoituu. Koneet tarkastetaan öljyvuotojen osalta ennen työn aloitusta. Poltto-ja voiteluaineita ei varastoida työmaalla. Koneiden tankkaukset suoritetaan nykyisellä tiellä vähintään 100 m etäisyydellä siltapaikasta. Työkoneet varustetaan imeytysmateriaaleilla polttoaine-ja öljypäästöjen varalta. Natura-tarvearvio Natura-tarvearvio on laadittu luontotyyppi- ja lajikohtaisena asiantuntija-arviona keskittyen niihin suojeluarvoihin, joiden perusteella Pinsiön-Matalusjoki on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Arviointi on kohdennettu sille osuudelle Natura-alueesta, jolle vaikutuksia voidaan katsoa mahdollisesti aiheutuvan eli Mettisentien sillan välitön lähiympäristö ja jokiosuus sillalta alavirtaan päin. Vaikutukset vuorten alapuolisiin tasankojokiin, joissa on Ranunculion fluitantis Sillan kunnostushankkeessa ei muuteta uoman rakennetta eikä uoman pohjaa sillan kohdalla. Jokiuoman leveyteen tai syvyyteen ei aiheudu muutosta. Jokiuoman pohjaan ei ole tarkoitus kohdistaa toimenpiteitä eikä korvata nykyistä pohjamateriaalia tai tuoda uoman pohjalle uusia materiaaleja. Maaleikkausja massanvaihto suoritetaan uoman ulkopuolella ja massanvaihtokaivun pohjalle asennetaan suodatinkangas estämään kiintoaineksen huuhtoutumista. Kaivu suoritetaan nykyiseltä tiepenkereeltä uomasta poispäin kaivaen. Rakennustyö ajoitetaan matalan veden ja pienen virtaaman ajankohtaan, jolloin kiintoaineshuuhtouman riski on pienimmillään. Rakentamisalueella tehtyjen pohjatutkimusten mukaan maaperässä ei esiinny haitta-aineita, joten haitta-aineiden huuhtoutumista vesistöön ei hankkeen myötä aiheudu. Rakentamistöiden aikaisten menetelmien ja suojausten arvioidaan olevan riittäviä estämään kiintoaineksen huuhtoutumista merkittävästi haitallisissa määrin alavirtaan. Valikoidut ja vain tarpeelliset puuston poistot muuttavat varjostusoloja vähäisissä määrin, ja muutoksen merkityksen arvioidaan jäävän vähäiseksi. Nykytilanteeseen verrattuna jokiuoman ylle muodostuu aiempaa matalampi ja umpinaisempi tila. Uusi siltarakenne kattaa käytännössä laajemman alan jokiuomaa kuin

4 4/9 nykyinen silta. Jokiuoma itsessään ei kapene, mutta uoman reunoille jäävän maapenkan leveys vähenee. Muutoksen ja sen merkityksen arvioidaan jäävän luontotyypin kannalta vähäiseksi. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan luontotyypille todennäköisesti merkittäviä haittoja. Luontotyypin pinta-ala ei vähene, ominaispiirteiden muutos on vähäinen ja kiintoaineshuuhtouman arvioidaan jäävän vähäiseksi, kun noudatetaan työselosteessa esitettyjä menetelmiä. Vaikutukset Fennoskandian lähteisiin ja lähdesoihin sekä boreaalisiin lehtoihin Lähdesuot-luontotyyppiä esiintyy Natura-alueen pohjoisosassa joen latvalla, minne alavirralla suoritettavilla toimenpiteillä ei ole vaikutuksia. Virtavesi-inventoinnin perusteella Mettisentien sillan välittömään läheisyyteen ei sijoitu lehtokuvioita. Kunnostettavalta sillalta alavirtaan ei arvioida aiheutuvan virtaama- tai eroosiovaikutuksia, jotka vaikuttaisivat alavirralla sijaitseviin lehtokuvioihin. Vaikutukset saukkoon Mettisentien silta täyttää nykyisellään saukkoturvallisen sillan edellytykset. Uusi silta kaventaa sillan alle jäävää maapenkkaaja muodostaa aiempaa matalamman ja umpinaisemman rakenteen. Saukon kuitenkin arvioidaan pystyvän liikkumaan jatkossakin sillan alitse. Saukolle ei arvioida aiheutuvan hankkeesta merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Vaikutukset raakkuun Nykyisen ja tulevan sillan alla sijaitsevalla jokiosuudella tai muualla jokiuomassa ei suoriteta uoman pohjaan kohdistuvia toimenpiteitä kuten uoman pohjamateriaalin kaivuja, vaihtoja tai täyttöjä, joten suoria raakkuyksilöitä hävittäviä vaikutuksia ei aiheudu. Ennen suojausrakenteiden asentamista sillan alapuoliseen suvantoon suositellaan suvanto tarkistettavaksi raakkujen varalta, jotta suojausrakenteet sijoitetaan siten, etteivät ne aiheuta haittaa mahdollisille raakkuyksilöille. Samalla suositellaan, että siltatyömaan kattama alue inventoidaan raakkujen varalta, jotta suojauksen sijoittamisen lisäksi muissa työvaiheissa ja toimenpiteissä voidaan ottaa raakut mahdollisimman hyvin huomioon. Sillan rakentamisessa arvioidaan käytettävän riittäviä suojauksia ja riittäviä haitallisia vaikutuksia ehkäiseviä työmenetelmiä. Siltarakenteen muuttuminen matalammaksi ja umpinaisemmaksi ei todennäköisesti vaikuta raakkuun. Kiintoaineshuuhtoumia todennäköisesti aiheutuu, mutta noudatettaessa esitettyjä suojausmenetelmiäja haitallisten vaikutusten ehkäisy-ja lieventämistoimenpiteitä huuhtouman maarajaa vähäiseksi ja vaikutusten merkittävyys jää niin ikään vähäiseksi sekä mahdollisesti suvannossa esiintyville raakuille että alavirran raakkujen pääesiintymälle. Maaperässä ei esiinny haitta-aineita, joten niitä ei huuhtoudu vesistöön.

5 5/9 Rakentamisen aikana ja sen jälkeen suositellaan suoritettavaksi seurantaa. Havaittuihin puutteisiin tulee reagoida välittömästi. Näin menetellen Pinsiön-Matalusjoen raakkupopulaatiolle ei arvioida aiheutuvan hankkeesta merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Vaikutukset taimeneen Pinsiön-Matalusjoelta laaditun taimenen kutupesäselvityksen mukaan sillan alapuolisolla nivajaksolla sijaitsee taimenen kutupesä. Kiintoaineksen huuhtouman arvioidaan jäävän vähäiseksi, mutta kutusoraikolle kertyvä mahdollinen kiintoaineskertymä voidaan käydä käsityönä pöyhimässä pois soran päältä rakennustöiden loputtua. Pöyhinnässä tulee huomioida raakun mahdollinen esiintyminen alueella eli pöyhittävä soraikko tarkastetaan raakkujen varalta. Mikäli soraikolla havaitaan raakkuja, pöyhintää ei suoriteta siten, että raakku peittyy tai irtoaa alustaltaan. Siltarakenteen muuttumisella matalammaksi ja umpinaisemmaksi ei todennäköisesti ole taimenelle vaikutuksia. Taimenen kannalta on oleellista, että sillan alle jäävää pohjan materiaalia ja profiilia ei muuteta ja taimenen kulku sillan ali on esteetön. Suojaiset siltojen aluset ovat yleisesti ottaen taimenelle ja muille kaloille hyviä suojapaikkoja, kun pohjamateriaali on luontainen. Vaikutukset Natura-alueen eheyteen ja koskemattgmyuteen Pinsiön-Matalusjoen luontotyypit todennäköisesti säilyvät pitkällä aikavälillä eikä hankkeella ole säilymisen edellytyksiin vaikutuksia. Hankkeella ei ole raakun kannalta sellaisia vaikutuksia, jotka merkittävästi lisäisivät lajille jo nykyisellään aiheutuvia haittoja. Saukolle ei arvioida aiheutuvan haitallisia vaikutuksia. Kokonaisuutena tarkastellen Mettisentien sillan kunnostushanke ei uhkaa Natura-alueen eheyttä ja koskemattomuutta. Yhteisvaikutukset Sillan kunnostushankkeella ja Pinsiönharjun vedenotolla ei arvioida olevan yhteisvaikutuksia. Pinsiön-Matalusjoen kunnostus-ja hoitosuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä ei ennakoida olevan haitallisia yhteisvaikutuksia Mettisentien sillan kunnostushankkeen kanssa. Hämeenkyrön kunnassa vireillä olevan Sasi-Mahnala-Laitila- Metsäkulman osayleiskaavan kaavasuunnittelu on niin varhaisessa vaiheessa, ettei yhteisvaikutuksia ole arvioitavissa. Haitallisten vaikutusten ehkäisy ia lieventäminen Arvioinnissa on esitetty haitallisia vaikutuksia ehkäiseviksi ja lieventäviksi toimiksi: -Esivalmistelut sekä purku- ja rakennustyöt suoritetaan alivirtaama-aikaan -Sillan rakennustöiden ajaksi Mettisentein liikenne katkaistaan siltapaikalla -Siltatyömaan kattama alue sekä sillan alapuolinen suvanto tarkistetaan raakkujen varalta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ja päivitetään suojaussuunnitelmat mahdollisten raakkulöydösten pohjalta -Siltapaikan alapuoliseen suvantoon asennetaan rakennustyön ajaksi sukeltajatyönä suojaverkko ja -puomi sekä suodatinkangas estämään samean veden ja kiintoaineksen kulkeutumista alavirtaan

6 6/9 -Puustoa poistetaan vain välttämättömistä paikoista, pienet pensaat ja lehtipuut jätetään raivaamatta -Pintamaa poistetaan rakennustyön vaatimalta alueelta, pintamaata ei poisteta tarpeettomasti -Alueella, missä on kuorittu pintamaita, tulee paljas maa peittää seulotulla kivimateriaalilla tai kasvipeitteellä mahdollisimman nopeasti -Koneet tarkastetaan öljyvuotojen osalta ennen työn aloitusta, poltto-ja voiteluaineita ei varastoida työmaalla, koneiden tankkaukset suoritetaan nykyisellä tiellä vähintään 100 m etäisyydellä siltapaikasta -Poikkeustilanteisiin varaudutaan välittömästi: rankkasateen aikana rakennustyöt keskeytetään ja keskitytään huolehtimaan suojausrakenteiden kapasiteetin riittävyydestä ja tarvittavista lisäsuojauksista, rikkoutuneet työkoneet siirretään välittömästi työmaalta ja työkoneissa on imeytysmateriaalia mahdollisten polttoaineja öljyvuotojen varalta -Sillan alapuolisessa suvannossa sijaitsevalle taimenen kutusoraikolle mahdollisesti kertynyt kiintoaines voidaan käsityönä pöyhiä pois, mikäli soraikolla ei esiinny raakkua. Toimenpide tulee tehdä taimenen kutuajan ja mädin kehittymisen ja kuoriutumisajan ulkopuolella kesä-heinäkuussa. Seuranta Raakkujen esiintyminen suositellaan inventoitavaksi siltatyömaan alueelta sekä sillan alapuolisesta suvannosta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Mikäli raakkuja löydetään, niiden tilaa suositellaan seurattavaksi rakennustoimien jälkeen. Sillan alapuolisessa suvannossa sijaitseva taimenen kutupaikka suositellaan tarkistettavaksi rakentamistöiden päätyttyä. Sillan kunnostuksen rakentamistöiden aikana kiintoaineshuuhtouman jatkuva tarkkailu on tärkeää, jotta mahdollisiin ongelmatilanteisiin voidaan puuttua välittömästi. Rankkasateen aikana tarkkailun merkitys on erityisen korostunutta. Mahdollisiin haittoihin on pystyttävä reagoimaan välittömästi. Sillan valmistuttua paikalla on suositeltavaa suorittaa seurantakäyntejä ylivirtaamaaikaan sekä välittömästi rankkasateiden jälkeen, jotta nähdään vuotaako sillan rakenteista tai välittömästä lähiympäristöstä kiintoainesta alavirtaan. Mahdollisiin havaittaviin huuhtoumiin tulee puuttua välittömästi. Epävarmuustekijät Epävarmuustekijät liittyvät poikkeustilanteisiin eli rakentamistöiden aikana tapahtuviin ennakoimattomiin sääilmiöihin sekä työkoneiden rikkoutumisesta aiheutuviin päästöihin. Noudattamalla esitettyjä varautumistoimenpiteitäja suorittamalla esitetyt haitallisten vaikutusten ehkäisy-ja lieventämistoimenpiteet sekä seuranta, epävarmuustekijöiden ei arvioida aiheuttavan merkittävää riskiä, joka vaarantaisi hankkeen toteuttamiskelpoisuuden. Yhteenveto Pinsiön-Matalusjoen alueen suojeluperusteena oleville luontodirektiivin luontotyypeille tai lajeille ei todennäköisesti aiheudu merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Mettisen-

7 7/9 tien sillan kunnostuksen mukaisista ratkaisuista. Alueella tulee kuitenkin suorittaa ennalta ehkäiseviä toimia. On myös huomattava, että mikäli siltakunnostushanketta ei toteuteta tai se merkittävästi viivästyy, on riskinä huonokuntoisen sillan romahtaminen ja ennakoimattomien merkittävien haittavaikutusten aiheutuminen tätä kautta joen suojeluarvoille. Sillan kunnostus ennaltaehkäisee onnettomuustilanteita. Hankkeen toteuttamatta jättäminen aiheuttaa riskejä Pinsiön-Matalusjoen Natura-suojeluarvoille. ELINKEINO-, LIIKENNE-JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNTO Pirkanmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus (ELY-keskus) lausuu Pinsiön- Matalusjoen Natura 2000-aluetta koskevasta Mettisentien sillan kunnostushankkeen Natura-tarvearviosta seuraavaa: Pirkanmaan ELY-keskus on edellyttänyt päivätyn rakennussuunnitelman mukaisesta hankkeesta laadittavaksi varsinaisen Natura-arvioinnin. Mettisentien tiekunta on ollut tästä tietoinen. Hankkeesta on kuitenkin laadittu Natura-tarvearvio, ei varsinaista Natura-arviointia. Pinsiön-Matalusjoen Natura 2000-alue on luontodirektiivin mukainen SAC-alue eli erityisten suojelutoimien alue. Natura 2000-alueiden suojeluperusteena olevien luontoarvojen heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 64a mukaan. Pinsiön- Matalusjoen suojeluperusteena olevia luontoarvoja ovat pikkujoetja purot (vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis]a Callitricho-Batrachiumkasvillisuutta), boreaaliset lehdot, Fennoskandian lähteet ja lähdesuot, raakkuja saukko. Mettisentien sillan kunnostushankkeen keskeisimmät vaikutukset kohdistuvat Pinsiön-Matalusjoen Natura 2000-alueen suojeluperusteena oleviin pikkujoetja purotluontotyyppiin ja raakkuun erityisesti kiintoaineen sekä muiden mahdollisten haitallisten aineiden päästöjen kautta. Hanke on esitetty toteutettavaksi alivirtaama-aikaan. Hankkeen toteutuksessa tulisi huomioida alivirtaama-ajan lisäksi myös toimenpiteiden ajoittaminen raakun ja taimenen kannalta vähiten haittaa aiheuttavaan ajankohtaan. Taimenen kutupesien säilyminen on erittäin tärkeää myös raakun kannalta. Sillan alapuoleinen taimenen kutupesä on lähimpänä runsaimpia raakkuesiintymiä eikä sen alapuolelta ole tiedossa muita kutupesiä. Tehdyssä arvioinnissa ei ole käsitelty kaikkien suunnitelman toimenpiteiden vaikutuksia Natura 2000-alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin. Rakentamisen jälkeisiä vaikutuksia on suositeltu seurattavaksi, mutta niitä ei ole arvioitu eikä tuotu esille niiden kestoaikaa. Arvioinnissa ei ole käsitelty rakennustyön vaatiman pintamaan poistoalueen suuruutta eikä sen tai hankealueen maaperän mahdollisia vaikutuksia. Arvioinnissa ei ole käsitelty suunnitelmassa mainittua maaleikkaukseen sisältyvää lohkareiden poistoa ja sen mahdollisesti edellyttämää

8 8/9 suurempien lohkareiden rikotusta iskuvasaralla tai räjäyttämällä, ympärystäyttöä tai siltapaikan molempiin päihin kaivettavia siirtymäkiiloja vaikutuksineen. Suunnitelmassa ja arvioinnissa on kerrottu, että veden purkautuminen perustuskaivantoon estetään maapadoilla, mutta maapatoja ei ole tarkemmin kuvattu eikä niiden mahdollisia kiintoainepäästövaikutuksia ole arvioitu. Arvioinnin mukaan uoman pohja pyritään jättämään koskemattomaksi. Arvioinnista jää epävarmuus siitä, onko joen pohjaan suoria vaikutuksia. Tämä liittyy mm. uoman alapuolelle ulottuvaan massanvaihtoon. Joen penkereisiin kohdistuvien toimien ja rakentamisessa käytettävien maa-ja kiviainesten vaikutuksia ei ole myöskään käsitelty selkeästi. Hankkeen edellyttämästä puuston poistosta joen varresta ei ole yksityiskohtaista tietoa suunnitelmassa eikä arvioinnissa. Puuston poiston vaikutuksia joen varjostusoloihin ei voida siksi täysin luotettavasti arvioida. Tehdyssä arvioinnissa on kerrottu, että rakentamisalueella tehtyjen pohjatutkimusten mukaan maaperässä ei esiinny haitta-aineita. Haitta-aineita ei ole kuitenkaan pohjatutkimuksessa selvitetty, ja tämän vuoksi ei voida kokonaan poissulkea, että haittaaineiden huuhtoutumista vesistöön ei hankkeen myötä aiheutuisi. Hankkeen vaikutuksia arvioitaessa on yhtenä keskeisenä epävarmuustekijänä myös tiedon puute lähimpien raakkujen sijainneista hanketoimiin nähden. Arvioinnissa esitetty tieto raakkujen sijainneista perustuu vuonna 2012 Alleco Oy:n tekemään raakkuselvitykseen, joka on tehty satunnaisaloilta. Kuusi vuotta vanha selvitys ei anna kuvaa kaikkien raakkujen sijainneista joella eikä se ole enää välttämättä ajan tasalla. Mikäli raakkuja esiintyy hankealueen välittömässä lähiympäristössä, vaikuttaa se sekä varsinaisten toimenpiteiden että esitettyjen suojaus-ja lievennystoimenpiteiden toteutettavuuteen. Hankealue sijoittuu raakkujen kannalta hyvin kriittiselle paikalle, sillä sillan alapuolella hankkeen vaikutusalueella on suurin osa tiedossa olevista joen raakkuesiintymistä. Tehdyssä arvioinnissa on todettu, että kiintoaineshuuhtoumia todennäköisesti aiheutuu, mutta suojausmenetelmienja haitallisten vaikutusten ehkäisy-ja lievennystoimenpiteitä noudattamalla huuhtouman maarajaa vähäiseksi. Arvioinnissa ei ole perusteltu tarkemmin tehtyä päätelmää vaikutusten vähäisestä merkittävyydestä raakulle. ELY-keskus toteaa, että esitetyillä toimenpiteillä ei katsota voivan poistaa hankkeen toteuttamiseen liittyviä epävarmuustekijöitä ja että monen vedenlaatutekijän osalta sietokykynsä rajoilla elävän, erittäin uhanalaisen ja taantumassa olevan jokihelmisimpukan kohdalla vähäinenkin lajin ja sen elinympäristön heikennys on tulkittava merkittäväksi. Luonnonsuojelulain 65 1 momentin mukaan jos hanke tai suunnitelma joko yksinään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000-verkostoon

9 9/9 sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000-verkostoon, nämä vaikutukset on asianmukaisesti arvioitava. Pirkanmaan ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Mettisentien sillan kunnostus päivätyn suunnitelman mukaisesti todennäköisesti merkittävästi heikentää Pinsiön-Matalusjoen suojeluperusteena olevan raakun elinolosuhteita. Varsinainen Natura-arviointi tulisi siten lähtökohtaisesti tehdä. ELY-keskus katsoo kuitenkin, että tehty Natura-tan/earvio vastaa rakenteeltaan ja sisällöltään Natura-arviointia eikä siksi katso tarpeelliseksi edellyttää tiekuntaa teettämään uutta arviointia. Tehdyssä arvioinnissa on todettu, että kiintoaineshuuhtoumia toimenpiteistä syntyy. ELYkeskuksen näkemyksen mukaan hanke heikentää merkittävästi raakun elinolosuhteita Pinsiön-Matalusjoessa eikä hanke esitetyssä muodossa ole siksi toteutuskelpoinen. Mahdollisen muutetun suunnitelman vaikutukset tulee asianmukaisesti arvioida ja pyytää ELY-keskuksen lausunto. ELY-keskus pitää tärkeänä, että Pinsiön-Matalusjoen ylitse kulkeva maantiesilta on turvallinen eikä aiheuta huonokuntoisena riskiä Natura-alueen suojeluperusteena oleville luontoarvoille. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Mettisentien sillan kunnostamiseksi tulee harkita sellaisia ratkaisuja, jotka voidaan todeta Pinsiön- Matalusjoen Natura 2000-alueen suojeluperusteena olevien luontoarvojen kannalta haitattomiksi. Yksikön päällikkö Mari Rajala ^ic. ^,^'1 '^^J^ 7^ Ylitarkastaja Marja-Liisa Pitkänen