TALVIKUNNOSSAPITO 2017

Transkriptio

1 TALVIKUNNOSSAPITO 2017 TALVEN VAIKEUSASTE JA SAAVUTETTU LAATUTASO Päivämäärä Tilaaja Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue Laatija Juha Rissanen Pentti Häkkinen

2 ALKUSANAT Ramboll Finland Oy on seurannut Tampereen kaupungin talvihoidon laatua, talviolosuhteiden vaikeutta sekä talvihoidon kustannuksia vuodesta 2001 lähtien. Työn tilaajana on ollut Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön palvelualue. Työhön ovat osallistuneet Tampereen kaupungin tilaajaorganisaatiosta rakennuttajahortonomit Teemu Kylmäkoski ja Petri Kujala sekä rakennuttajainsinöörit Kimmo Myllynen ja Juha Antila. Urakoitsijoiden edustajina työhön ovat osallistuneet Tampereen Infrasta työpäällikkö Reijo Lahtinen. Muiden urakoitsijoiden edustajia ovat olleet Ville Köppä (Destia Oy), Vesa-Matti Mäkinen (Pimara Oy) sekä Jukka Haapaniemi (Pihahuolto Haapaniemi Oy). Rambollista työhön ovat osallistuneet DI Juha Rissanen sekä Ins. Pentti Häkkinen ja Ins. AMK Juha Uusitalo. Tampereella Juha Rissanen

3 SISÄLTÖ 1. Tutkimusmenetelmä 4 2. Tutkimuksessa käytetyt mittarit 4 3. Talven vaikeus sääolosuhteiden perusteella Talven vaikeus aurauksen suhteen Talven vaikeus liukkauden torjunnan suhteen Talven sääolosuhteiden vaikeusaste Talven sääolosuhteiden yhteenveto 8 4. Olosuhdekuvat, talvet Talvi Talvi Talvi Talvi Talvi Talvihoitotyön vaikeus työnjohdon arvio Talven vaikeusaste Kaupunkilaisten antama palaute Kustannukset Laatutason seuranta Vertailu edellisiin talviin Muita talven tunnuslukuja Liukastumiset ja korvaushakemukset Käytetyn liukkauden torjuntamateriaalin määrä Kevätpöly ja ilman pienhiukkaspitoisuudet Ylläpidon palautejärjestelmä Palautejärjestelmän tausta ja toiminta Talvikauden palautemäärät 34 Liite 1: sää- ja olosuhdekuvat, Talvet

4 4 1. TUTKIMUSMENETELMÄ Tutkimusmenetelmän keskeisimpänä osana on tarkka säätilojen vaihtelun seuranta. Mitattujen säätietojen perusteella määritetään talven sääolojen vaikutus päivittäisen talvihoitotyön haastavuuteen. Tutkimuksen tuloksena määritettyjen vaikeusasteiden avulla kulunutta talvea, sen sääolosuhteita sekä talvihoidosta aiheutuneita kustannuksia voidaan verrata aikaisempiin talviin. Tutkimuksessa on käytetty Foreca Oy:n toimittamia, Pirkkalan lentoaseman mittauspisteen säätilastoja. Lisäksi Tampereen kaupungin alueurakoitsijoiden työnjohto on kerännyt tietoja säätilan paikallisesta vaihtelusta ja sen vaikutuksesta talvihoitotyön vaikeuteen. Tutkimuksessa seurataan myös kaupunkilaisten kokemaa talvihoidon laatua saadun palautteen sekä Tampereen kaupungin web-sivuilla vuosittain järjestettävän kyselyn tulosten perusteella. Talvihoidon vaikeutta ja saavutettua laatua kuvaavien mittareiden rinnalla seurataan talvihoidosta aiheutuneita kustannuksia. Tämän tutkimuksen tarkastelujakso on Tilastot ja säätiedot, joiden perusteella talven vaikeusaste on määritetty, perustuvat tältä jaksolta kerättyyn aineistoon. 2. TUTKIMUKSESSA KÄYTETYT MITTARIT Talven vaikeusaste sääolojen suhteen on määritetty mittaamalla yhtenäisten pakkasjaksojen kestoa, päivittäisten lämpötilojen vaihtelua, lumi- ja vesisateita ja niiden ajoittumista sekä sademääriä. Talven säätiedot on asetettu samaan kaavioon, jolloin voidaan tarkastella eri sääolojen ja - ilmiöiden yhteisvaikutusta talvihoitotyöhön (Talvi : kuvat 8 ja 9 s.12). Edellä mainitut muuttujat on pisteytetty ja niiden perusteella on laskettu tarkastelujakson sääolosuhteille tunnusluku, joka kuvaa talven sääolojen vaikutusta talvihoidon vaikeuteen. Lisäksi Tampereen kaupungin alueurakoiden toteutuksesta vastaava työnjohto on arvioinut päivittäistä talvihoitotyön vaikeutta. Sääolosuhteiden sekä talvihoidon vaikeutta kuvaavien arvosanojen perusteella määritettiin lopullinen talven vaikeusaste. Kaupunkilaisten tyytyväisyys talvihoidon laatutasoon selvitettiin touko- kesäkuussa järjestetyn internetkyselyn avulla. Yhteenveto kyselyn tuloksista on raportin sivulla 22. Talvihoidosta syntyneet kustannukset on eritelty lumen aurauksesta ja liukkauden torjunnasta syntyneisiin kustannuksiin. Kustannuksiin on laskettu mukaan myös liukkaudentorjunnassa käytetyn sepelin keruusta aiheutuneet kustannukset.

5 5 Taulukko 1: Tutkimuksessa käytettyjä lähteitä. Sääolosuhteet : Talvihoitotyön vaikeusaste: Talven vaikeusaste: Saavutettu laatutaso: Kustannukset: * Tienpitäjän kalenteri *) * Tienpitäjän kalenteri * Sääolosuhteet * Kaupunkilaiset * Alueurakkasopimukset * Foreca Oy:n säätiedot * Sää- ja olosuhdetietokanta * Talvihoitotyön vaikeus 1) * Alueurakoiden toteumatiedot * Sää- ja olosuhdetietokanta 1) Tampereen kaupungin alueurakoitsijoiden työnjohdon päivittäinen arvio. 3. TALVEN VAIKEUS SÄÄOLOSUHTEIDEN PERUSTEELLA 3.1 Talven vaikeus aurauksen suhteen Talven vaikeusaste aurauksen suhteen määritetään seurantakauden aikana sataneen lumen kokonaismäärän sekä lumisadepäivien lukumäärän ja niiden ajoittumisen perusteella. Kokonaislumimäärä oli tarkastelujaksolla 71 cm. Kokonaislumimäärän vaikeusasteeksi muodostui 1,42. Lumisadepäiviä oli yhteensä 30 kappaletta. Näistä lumisateista 9 ajoittui viikonloppuun. Pyrypäiviä seurantakaudella ei ollut yhtään. Pyrypäiväksi katsotaan päivä, jonka aikana lunta kertyy maahan yli 8 cm. Vaikeusasteeksi edellisten perusteella muodostui 2,30. Þ Talven vaikeusaste aurauksen suhteen määritetään edellisten keskiarvona ja vaikeusasteeksi tulee 1,86. Kuva 1: Vaikeusaste lumen aurauksen suhteen.

6 6 Sekä kokonaislumimäärän, että lumisadepäivien lukumäärän perusteella talvi oli lumen aurauksen kannalta helppo. Lumenaurauksen vaikeusaste laskikin seurantakauteen verrattuna 0,4 yksikköä. Sekä sataneen lumen kokonaismäärä, että lumisadepäivien lukumäärät laskivat edellisestä seurantakaudesta. Pyrypäiviä ei seurantakaudelle sattunut edellisen talven tapaan ollenkaan. Seurantakaudella vaikeusasteeksi muodostui 2,26. Lumen aurauksen kannalta talvi oli selvästi keskimääräistä helpompi. Kymmenen edellisen seurantajaksojen lumen auraustyön vaikeusaste on ollut keskimäärin 2,63. Neljä edellistä seurantajaksoa ovat olleet lumen aurauksen kannalta erittäin helppoja. Sen sijaan talvet olivat haastavia. 3.2 Talven vaikeus liukkauden torjunnan suhteen Talven vaikeusaste liukkauden torjunnan suhteen määritetään pakkasjaksojen, vesisadepäivien sekä nolla-asteen ylitysten ja alitusten lukumäärän perusteella. Pakkasjaksojen yhteispituuden (12 vrk) perusteella vaikeusasteeksi muodostui 3,80. Talvihoitoon vaikuttavia vesisadepäiviä oli yhteensä 17 kappaletta. Vaikeusasteeksi muodostuu tällöin 4,25. Tarkastelun ulkopuolelle on rajattu vesisateet, jotka eivät vaikeuttaneet talvihoitotyötä. Nollan ylityksiä ja alituksia tuli yhteensä 38 kpl. Vaikeusasteeksi muodostui 3,17. Þ Talven vaikeusaste liukkauden suhteen määritetään edellisten keskiarvona ja vaikeusasteeksi tulee 3,74. Kuva 2: Vaikeusaste liukkauden torjunnan suhteen.

7 7 Pakkasjaksoja seurantakaudella oli kaksi ( ja ). Pakkasjaksot olivat kestoltaan yhteensä 12 vuorokautta. Talvikaudella pakkasjaksoja oli vain yksi, mutta sen kesto oli yhteensä 18 vuorokautta. Pitkien pakkasjaksojen puute vaikeutti osaltaan talven liukkauden torjuntatyötä. Pakkasjaksoksi katsotaan aika, jolloin ilman lämpötila pysyttelee jatkuvasti alle -5 C vähintään viiden päivän ajan. Tällaiset jaksot ovat yleensä liukkauden torjunnan kannalta helppoa aikaa. Tammikuun kahta kylmää jaksoa lukuun ottamatta talvi oli edeltäjänsä tapaan hyvin lauha. Nolla-lämpötila-asteen ylitysten ja alitusten määrä kasvoi kuitenkin edellisestä seurantakaudesta merkittävästi (+12 kpl). Myös liukkauden torjuntatyötä vaikeuttavien vesisadepäivien määrä nousi edellistä talvea selvästi suuremmaksi (+9 kpl). Vaikeusasteen laskennassa vesisadepäivien joukosta poistetaan ne vesisadepäivät, jolloin vesi on satanut sulaan maahan eikä näin ollen ole vaikeuttanut liukkauden torjuntatyötä. Edellisellä seurantakaudella liukkauden torjunnan vaikeusasteeksi muodostui 2,46. Liukkauden torjuntatyön vaikeus nousi siis merkittävästi edellisestä talvesta. Myös keskimääräiseen talveen verrattuna kuluneen talven liukkauden torjuntatyö oli vaikea. Viiden edellisen seurantakauden liukkauden torjunnan vaikeusaste on ollut keskimäärin 2,35. Seurantakausien liukkauden torjuntatyön vaikeusaste on ollut keskimäärin 2, Talven sääolosuhteiden vaikeusaste Koko talven sääolosuhteiden vaikeusaste talvihoidon kannalta määritetään aurauksen ja liukkauden torjunnan vaikeusasteiden keskiarvona. Koko talven sääolojen vaikeusasteeksi muodostuu 2,80. Kuva 3: Sääolosuhteiden vaikeusaste. Seurantakaudella sääolosuhteiden vaikeusasteeksi muodostui 2,36. Vähäluminen, mutta liukkauden torjunnan kannalta hankala talvi näkyi siis sääolosuhteiden vaikeusasteen kasvuna. Vaikeusaste nousi edellisestä talvesta noin 19 %. Viidellä edellisellä seurantakaudella sääolosuhteiden vaikeusaste on ollut keskimäärin 2,41.

8 8 3.4 Talven sääolosuhteiden yhteenveto Tavanomaista lämpimämmän ja vähäsateisen syyskuun jälkeen lokakuu jatkui huomattavasti tavanomaista kuivempana. Yhtä vähäsateinen lokakuu toistuu tilastojen valossa vain kerran 30 vuodessa. Tampereella sateita saatiin vain muutamana päivänä ja Nokian Tottijärven havaintoasemalla kuukauden sademääräksi mitattiin vain 11,2 mm. 30 vuoden tilastoissa lokakuun sademäärän keskiarvo Tampereella on noin 64 mm. Lämpötilojen osalta lokakuu oli edellisvuoden tapaan hieman tavanomaista kylmempi, ollen reilun asteen verran tavanomaista alempi. Lokakuu oli siis edellisvuottakin kuivempi ja koleampi. Heti marraskuun alussa Tampereelle saatiin ensilumi. Pohjoinen ja itäinen ilmavirtaus toi koko Suomeen vuodenaikaan nähden harvinaisen kylmää ilmaa. Ilman lämpötila pysytteli pakkasen puolella pari viikkoa. Marraskuun alkupuoli olikin lähes koko maassa talvinen ja valoisa. Kuun puolen välin jälkeen ilmavirtaukset kääntyivät lounaaseen ja toivat Suomeen lämmintä ja kosteaa ilmaa Atlantilta, jonka vuoksi Tampereella saatiin parina päivänä runsaita lumi/räntäsateita. Sade muuttui kuitenkin nopeasti vesisateeksi, ja kuun lopulla maassa ollut lumi oli käytännössä sulanut pois. Kahtiajakautuneen marraskuun keskimääräinen sademäärä oli pitkän ajan keskiarvon mukainen. Kuukauden keskimääräinen lämpötila oli vain hieman pitkän ajan keskiarvoa kylmempi. Joulukuussa ilmat hieman kylmenivät. Kuun alussa oli etenkin öisin kireitäkin pakkasia, mutta päivisin lämpötilat nousivat plussan puolelle. Kuukauden keskimääräinen lämpötila oli edellisvuotta kylmempi, mutta kuitenkin pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi. Hajanaisia lumisateita tuli joinakin päivänä, mutta sademäärät jäivät hyvin pieniksi. Koko joulukuun sademäärä jäikin reilusti keskiarvoa pienemmäksi; Tampereella joulukuun sademäärä oli noin 22 mm, joka on hieman alle puolet 30 vuoden keskiarvosta. Sahaava lämpötila yhdistettynä hajanaisiin sateisiin aiheutti joulukuussa liukkauden torjuntakalustolle töitä. Kuva 4: Joulukuun 20. päivänä polannepinnat olivat märkiä ja liukkaita. Tammikuu 2017 alkoi Tampereella kiristyvällä pakkasella ja lumisateilla. Ensimmäisen viikon aikana lunta kertyi kymmenisen senttiä lämpötilan laskiessa parhaimmillaan -24 asteeseen. Tammikuun alussa Tampereella vaikutti talven ensimmäinen pakkasjakso, joka kesti 6 vuorokautta. Tammikuun toisella viikolla sää palasi kuitenkin nopeasti joulukuussa totuttuun: lämpötilat olivat nollan tuntumassa ja hajanaisia sateita tuli vain muutamana päivänä. Sateet tulivat kuitenkin

9 9 pääosin lumena, ja lumen syvyys olikin tammikuun lopulla noin 10 cm. Tammikuun sademäärä jäi Suomessa Lappia lukuun ottamatta harvinaisen pieneksi. Tampereella sademäärä (14 mm) oli alle kolmasosa 30 vuoden keskiarvosta (45 mm). Lämpötilojen osalta Tampereella kuukauden keskiarvo (-3,3) oli noin 3 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Kuva 5: Tammikuun 11. päivä pakkasta oli noin -1 ⁰C. Keli oli kuvan mukainen lähes koko tammikuun. Tammikuun vaihtuessa helmikuuksi, myös säätilaan tuli tilapäinen muutos. Kuun alussa Suomi kuului laajan korkeapaineen vaikutuspiiriin, jonka vuoksi sää oli koko Suomessa verrattain selkeää ja kylmää. Tällöin Tampereella vaikutti toinen talven pakkasjaksoista, kestäen edellisen tapaan 6 vuorokautta. Korkeapaine antoi kuitenkin periksi helmikuun puoleen väliin tultaessa, jolloin Atlantilta tullut lämmin ilmavirtaus pääsi puhaltamaan Norjan ja Ruotsin yli Suomeen, tuoden mukanaan kovia tuulia. Keski- ja Pohjois-Lapissa tuulen nopeus nousi 13. päivä myrskylukemiin, Muoniossa mitattiin keskinopeudeksi jopa hirmumyrskylukemat. Lämmin ilmavirtaus nosti myös Tampereella lämpötilat takaisin nollan tietämille ja toi mukanaan vesi- räntä- ja lumisateita. Lämpötiloissa oli kuitenkin suuriakin vaihteluita, ja öisin mitattiinkin alle 10 asteen pakkasia. Helmikuun lämpötilat jäivät hajanaisista pakkasista huolimatta keskimääräistä lämpimämmiksi ja sateiden osalta helmikuu oli niin ikään keskimääräistä kuivempi.

10 10 Kuva 6: Helmikuun 21. päivä. Muutaman lämpimän päivän jälkeen pakkanen oli laskenut edeltävänä yönä lähelle -10 astetta ja päivällä oli aurinkoinen pakkaskeli. Maaliskuussa ei säässä tapahtunut juuri muutosta. Ensimmäisen viikon loppupuolella ilman lämpötila pysytteli Tampereella hieman pakkasen puolella, kunnes toiselle viikolle tultaessa päivälämpötilat nousivat plussan puolelle. Lämpötilan nousu toi myös joitakin lumisateita, jotka kuitenkin muuttuivat muutaman päivän sisällä vesisateeksi. Lunta ehti sataa viitisen senttiä. Maaliskuun puolen välin jälkeen päivälämpötilat Tampereella jäivät käytännössä lopputalveksi plussan puolelle nousten välillä jopa 10 asteeseen, ja joinakin päivinä satoi runsaastikin vettä. Vaikka yöpakkaset eivät kuitenkaan olleet vielä hellittämässä, jäi maaliskuun keskimääräinen lämpötila kolmisen astetta keskimääräistä lämpimämmäksi. Huhtikuun ensimmäiseen päivään mennessä lumi oli sulanut pois. Tampereella päästiin keräämään sepeliä huhtikuun alussa; vesisateet helpottivat työtä. Pieniä yöpakkasia esiintyi kuitenkin koko huhtikuun ajan. Kuun puolessa välissä Suomen yli liikkui lumikuurorintama ja Tampereellekin satoi muutama sentti lunta. Lumi alkoi kuitenkin sulaa jo seuraavana päivänä, jolloin tien pinnat muuttuivat liukkaaksi. Kuun lopussa Suomen yli pyyhki toinen saderintama, joka toi Tampereelle useamman sentin räntää. Sitkeiden yöpakkasten ansiosta huhtikuu oli lämpötiloiltaan keskimääräistä kylmempi. Edellisen kerran yhtä kylmä huhtikuu oli Tampereella vuonna Sateiden osalta huhtikuu oli hieman keskimääräistä sateisempi.

11 11 Kuva 7: Huhtikuun 7. päivä. Lumet olivat jo sulaneet ja sepeliä päästy harjaamaan. Yöpakkaset ja kuuroittaiset räntäsateet jatkuivat kuitenkin kuun loppuun asti. Kokonaisuudessaan kulunut talvi oli vähäsateinen ja tavanomaista lämpimämpi. Pirkanmaalla joillakin mittauspisteillä talven yhteenlaskettu sademäärä oli jopa ennätyksellisen pieni. Lämpötilan suhteen talvi oli koko maassa keskimäärin 2-3 astetta lämpimämpi kuin 30 vuoden keskiarvo.

12 12 Kuva 8: Syksyllä 2016 ensilumi satoi maahan marraskuun alussa. Kuva 9: Kevään 2017 viimeiset räntäsateet ajoittuivat aivan seurantakauden viimeisille päiville.

13 13 4. OLOSUHDEKUVAT, TALVET Talvi Kuva 10: Marraskuu 2015 oli lauha ja sateinen. Kuva 11: Tammikuun 2016 keskilämpötila oli noin 12 ⁰C tavanomaista kylmempi.

14 Talvi Kuva 12: Talvi alkoi marraskuun alussa 6. ja 7. päivän lumipyryllä. Kuva 13: Tammikuussa 2015 ilman lämpötila vaihteli voimakkaasti. Lähes 70 % talven lumikertymästä satoi kevättalven aikana.

15 Talvi Kuva 14: Syksy 2013 oli hyvin sateinen ja lämmin. Kuva 15: Talven ainoa pakkasjakso koettiin tammikuun jälkimmäisellä puoliskolla.

16 Talvi Kuva 16: Joulukuu 2012 oli kylmä ja luminen. Vuosi kuitenkin vaihtui vetisissä merkeissä. Kuva 17: Talvi 2013 jatkui kuitenkin kylmänä aina huhtikuulle asti.

17 Talvi Kuva 18: Syksy 2011 oli tavanomaista selvästi lämpimämpi ja sateisempi. Kuva 19: Talven viimeinen lumimyräkkä koettiin Lunta satoi paikoin jopa yli 30 cm ruuhkauttaen liikenteen pahoin.

18 18 5. TALVIHOITOTYÖN VAIKEUS TYÖNJOHDON ARVIO Tienpitäjän kalentereiden ja tietokantasovelluksen avulla Tampereen Infran ja yksityisten alueurakoitsijoiden työnjohto kirjasivat päivittäin mm. olosuhteiden vaikeutta kuvaavia arvosanoja. Kalenteri ja tietokanta on kehitetty olosuhdetietojen järjestelmällistä kokoamista ja tallennusta varten. Talven aikana kalenteritiedot siirrettiin tietokantaan yhteenvetoja varten. Tietokantaan ja kalentereihin tilastoitiin mm. seuraavia tietoja: Säätyyppi ja lämpötila Lumi- ja vesisateet Olosuhteiden vaikeusaste talvihoidon näkökulmasta Tilastot on laskettu aikaväliltä Talvihoidon toimenpiteet ovat myös ajoittuneet tuolle aikavälille. Tämä on nähtävissä hyvin sivun 12 sää- ja olosuhdekuvista. Oheisessa luettelossa on listattuna talvihoidon vaikeutta kuvaavat määritelmät, joita työnjohto on käyttänyt arvioidessaan talviolosuhteiden vaikutusta työn suorituksen vaikeuteen. Vaikeutta arvioitiin sekä lumen poiston että liukkauden torjunnan suhteen eri hoitoluokan mukaisilla väylillä (I-III). Olosuhteiden kuvaukset aurauksen ja lumen poiston suhteen: 0-1. Ei toimenpiteitä Ei lumisateita, pelkästään lumen poistamista kohteelta 1-2. Helppo: Vähäisiä lumisateita, pääosin pakkaslunta 2-3. Normaali: Ajoittaista lumi- tai räntäsadetta, ei nopeita muutoksia olosuhteissa 3-4. Hankala: Jatkuva runsas lumi- tai räntäsade Vaikea: Jatkuva runsas lumi- tai räntäsade ja / tai nopeat olosuhteiden muutokset ja niiden ajoittuminen liikenteellisesti hankaliin ajankohtiin. (5) Liikenne on jumiutunut osin tai kokonaan runsaan lumentulon vuoksi. Olosuhteiden kuvaukset liukkauden torjunnan suhteen: 0-1. Ei toimenpiteitä: Ei lumisateita, lämpötilassa ei muutoksia 1-2. Helppo: Vähäisiä lumisateita, pääosin pakkaslunta, lämpötilassa ei nopeita muutoksia, ei olla nollan asteen tuntumassa 2-3. Normaali: Ajoittaista lumi- tai räntäsadetta, ei nopeita muutoksia olosuhteissa 3-4. Hankala: Jatkuva runsas lumi- tai räntäsade ja / tai nopea lämpötilan muutos 4-5. Vaikea: Jatkuva runsas lumi-, räntä- tai vesisade ja / tai nopea olosuhteiden ja lämpötilan muutos ja niiden ajoittuminen liikenteellisesti hankaliin ajankohtiin. (5) Liikenne on jumiutunut osin tai kokonaan erittäin liukkaiden olosuhteiden vuoksi.

19 19 Taulukko 2: Talviolosuhteen keskimääräinen vaikeus talvihoitotyön kannalta, lumen auraus ja liukkauden torjunta Lumi Liukkaus Talvihoito Syksy ,51 0,95 0,73 Kevät ,21 1,69 1,45 Talvi ,86 1,32 1,09 Talven vaikeusasteeksi talvihoitotyön kannalta muodostui 1,09. Raportin kappaleessa 3 määriteltyjen vaikeusasteiden valossa talvi oli edellistä talvea helpompi lumen auraustyön suhteen, mutta haastavampi liukkauden torjunnan kannalta. Myös alueurakoitsijoiden työnjohto koki kuluneen talven olosuhteet vastaavasti. Edellisellä seurantakaudella talvihoidon vaikeudeksi oli koettu 0,95. Kulunut talvi oli kuitenkin edellisen talven tapaan alueurakoitsijoiden työnjohdon mielestä keskimääräistä huomattavasti helpompi. Taulukko 3: Edellinen seurantajakso. Talviolosuhteen keskimääräinen vaikeus talvihoitotyön kannalta, lumen auraus ja liukkauden torjunta Lumi Liukkaus Talvihoito Syksy ,49 0,74 0,62 Kevät ,18 1,39 1,29 Talvi ,84 1,07 0,95 Syksyllä 2016 talvihoitotyön vaikeusaste nousi edellisestä syksystä hieman. Satanut lumimäärä oli syksyn 2015 tasolla kuten lumen auraustyön haastavuuskin. Lumisateet kuitenkin jakaantuivat syksyllä 2016 edellistä syksyä useammalle päivälle. Ilman lämpötilaltaan syksy 2016 oli edeltäjäänsä kylmempi. Syksyllä 2015 ilman lämpötila laski vain satunnaisesti pakkaselle. Puolestaan syksyllä 2016 oli muutama selkeä yhtäjaksoinen ajanjakso, jolloin ilman lämpötila pysytteli pakkasella. Lämpötilan puolesta talvisempi syyskausi näkyi liukkauden torjuntatyön koetun vaikeuden pienenä kasvuna (noin + 0,20). Myös keväällä 2017 talvihoitotyön vaikeusaste nousi verrattuna kevääseen Vaikeusasteen kasvu aiheutui haastavaksi koetusta liukkaudentorjuntatyöstä. Sekä vesisadepäivien, että nollaasteen ylitysten ja alitusten suuri määrä näkyi myös liukkauden torjuntatyön koetussa vaikeusasteessa. Nousua kevättalveen 2016 verrattuna oli noin 0,30 yksikköä. Kuva 20: Talvihoitotyön vaikeusaste.

20 20 6. TALVEN VAIKEUSASTE Talven vaikeusaste määritetään sääolosuhteiden ja talvihoitotyön vaikeuksien perusteella siten, että sääolosuhteiden vaikeusastetta painotetaan 65 % ja talvihoitotyön vaikeusastetta 35 %. Sääolosuhteiden vaikeusasteeksi muodostui lumen aurauksen ja liukkauden torjunnan vaikeusasteiden perusteella 2,80. Talvihoitotyön vaikeusasteeksi muodostui 1,09. Edellisten perusteella talven vaikeusasteeksi muodostuu 2,20. Edelliseen talveen verrattuna talven vaikeusaste nousi reilusti (noin 18 %). Seurantakaudella talven vaikeusasteeksi muodostui 1,87. Talvina talven kokonaisvaikeusaste on ollut keskimäärin 2,07. Kulunut talvi oli siis myös keskimääräiseen talveen verrattuna aavistuksen tavanomaista haastavampi. Kuva 21: Talven vaikeusaste.

21 21 7. KAUPUNKILAISTEN ANTAMA PALAUTE Tampereen kaupunki on vuosittain toteuttanut talvihoidon tyytyväisyyskyselyn. Kaupunkilaisilla oli mahdollisuus antaa palautetta Tampereen kaupungin kotisivuilla pidetyn tyytyväisyyskyselyn kautta. Kysely järjestettiin touko kesäkuussa Kyselyssä on vuosittain käytetty seuraavaa arvosteluasteikkoa: Talvihoidon taso, väylien kunto: Pää-, asunto- ja kokoojakadut sekä kevyen liikenteen väylät ja jalkakäytävät 0 = ERITTÄIN HUONO, liikkuminen vaarallista ja ajoittain mahdotonta 1 = HUONO, liikkuminen vaikeaa ja satunnaisesti mahdotonta 2 = HEIKKO, liikkuminen pääsääntöisesti ongelmallista 3 = KOHTALAINEN, liikkuminen sujuu joistakin ongelmista huolimatta 4 = HYVÄ, liikkuminen yleensä ongelmatonta 5 = ERITTÄIN HYVÄ, tasoa voisi jopa laskea kustannusten säästämiseksi Talvihoidon toimenpideajat (lumisateiden aikana/jälkeen, liukkauden ilmetessä): Pää-, asunto- ja kokoojakadut sekä kevyen liikenteen väylät ja jalkakäytävät 0 = ERITTÄIN HUONO, kadut huonossa kunnossa viikkoja 1 = HUONO, kadut huonossa kunnossa useita päiviä 2 = HEIKKO, kadut heikossa kunnossa useita päiviä 3 = KOHTALAINEN, kadut tulevat kohtuulliseen kuntoon muutaman päivän sisällä 4 = HYVÄ, pääväylät kohtalaisessa kunnossa aamulla, muut väylät kohtuulliseen kuntoon päivällä 5 = ERITTÄIN HYVÄ, pääväylät hyvässä kunnossa aamulla, muut väylät kohtuulliseen kuntoon aamun aikana Tampereen kaupungin kotisivujen kyselyn kokonaistulokset on esitetty taulukossa 4. Vertailun vuoksi samassa taulukossa on vastaavat tulokset kevään 2016 kyselystä. Vastauksia kyselyyn kertyi yhteensä 202 kappaletta. Näistä 79 kappaletta koski Tampereen kaupungin alueita. Kyselyyn saatujen vastausten määrä nousi hieman edellisestä vuodesta. Tässä raportissa on käsitelty vain Tampereen kaupunkia koskevat vastaukset.

22 22 Taulukko 4: Talvihoidon tyytyväisyyskyselyn tulokset Talvikunnossapidon laatutaso Muutos edelliseen seurantakauteen Pääkadut 3,42 3,18-0,24 Asunto- ja kokoojakadut 2,89 2,55-0,34 Kevyen liikenteen väylät 2,62 2,10-0,52 Jalkakäytävät 2,85 2,60-0,25 Kaupunkilaisten tyytyväisyys väylien laatutasoon keskimäärin 2,95 2,61-0,34 Talvikunnossapidon toimenpideajat Muutos edelliseen seurantakauteen Pääkadut 3,60 3,36-0,24 Asunto- ja kokoojakadut 2,94 2,82-0,12 Kevyen liikenteen väylät 2,79 2,22-0,57 Jalkakäytävät 2,94 2,64-0,30 Kaupunkilaisten tyytyväisyys toimenpideaikoihin keskimäärin 3,07 2,76-0,31 Kaupunkilaisten kokonaistyytyväisyys talvikunnossapitoon 3,01 2,69-0,32 Kaupunkilaisten tyytyväisyys talvihoidon laatutasoon sekä toimenpideaikoihin laski edellisen seurantakauden tasolta hieman. Kaupunkilaiset olivat kokeneet talvihoidon palvelutason laskeneen kautta linjan kaikilla kyselyn mittareilla. Tyytyväisimpiä kaupunkilaisten keskuudessa oltiin edellisen vuoden tapaan pääkatujen toimenpideaikoihin sekä hoitotyön laatuun. Pääkatujen osalta myös tyytyväisyyden lasku oli keskimääräistä pienempää. Eniten tyytyväisyys puolestaan laski kevyen liikenteen väylien talvihoitoon. Tulosten vertailtavuutta edellisiin vuosiin heikentää kuitenkin kyselyyn saatujen vastausten pieni lukumäärä. Taulukko 5: Kaupunkilaisten kokonaistyytyväisyys talvihoidon laatutasoon vuosina Kaupunkilaisten kokonaistyytyväisyys talvikunnossapitoon Keskimäärin 2,14 2,58 3,11 2,53 3,01 2,69 2,68

23 23 8. KUSTANNUKSET Edellisten seurantakausien ( ) kustannukset on korjattu maarakennuskustannusindeksin (Maku-ind.) hoidon ja kunnossapidon osaindeksillä helmikuun 2017 kustannustasoon. Em. indeksien kehitys vuosina on esitetty seuraavassa kuvassa. Helmikuun 2017 Makuindeksin pisteluku oli 157,4 sekä hoidon ja kunnossapidon osaindeksin 161,2 (2000 = 100). Kahden vuoden laskun jälkeen indeksit lähtivät kasvuun. Maku-indeksi kasvoi helmikuusta 2016 noin 4,2 % ja kunnossapidon osa-indeksi noin 1,2 %. Kuva 22: Maku-indeksin sekä hoidon ja kunnossapidon osaindeksin kehitys, helmikuu Tampereen kaupungille talvihoidosta syntyneet kustannukset on määritetty alueurakkasopimusten mukaisten hintojen sekä urakoitsijoiden toimittamien toteumatietojen (työsuoritteet, kustannukset) perusteella. Kokonaisuudessaan talvihoidon kustannukset olivat talvikaudella noin Kustannukset pysyivät lähes edellisen seurantakauden tasolla nousten vain (2 %). Kustannuksissa on mukana myös Tasanteen, Peltolammin sekä Kalkun alueurakoiden liikenneväylien talvihoidon kustannukset. Liukkauden torjuntamateriaalin keruun osuus talven 2017 kustannuksista oli noin (31 %).

24 24 Talven kokonaislumimäärä laski edellisestä seurantakaudesta noin 25 %. Vähentynyt lumimäärä laski myös lumen aurauksen kustannuksia. Verrattuna talveen kuluneen talven lumen auraustyön kustannukset laskivat noin (26 %). Myös lumen kuormauksen ja kuljettamisen osuus lumen aurauksen kokonaiskustannuksista laski. Kuluneena talvena lumen kuormaukseen ja kuljettamiseen käytettiin noin Talvella lumen kuormaamiseen ja kuljettamiseen vastaanottopaikoille käytettiin noin Sääolosuhteiden vaikeusasteiden valossa kulunut talvi oli huomattavasti haastavampi liukkauden torjuntatyön kannalta kuin edellinen talvi. Myös liukkauden torjuntatyön kustannukset nousivat edellisestä talvesta noin (26 %). Suurin osa kustannusnoususta aiheutui syystalvella 2016 suoritetusta liukkauden torjunnasta. Myös kevättalvella 2017 kustannukset nousivat verrattuna kevättalveen 2016, mutta nousu oli huomattavasti vähäisempi. Olosuhteiden haastavuuden lisäksi kustannuksia nosti työkauden pituus. Syksyllä 2016 liukkauden torjuntatyöt alkoivat todenteolla jo lokakuun lopussa. Syksyllä 2015 liukkauden torjuntatyöt aloitettiin vasta kolme viikkoa myöhemmin. Kevättalven työkauden pituudessa ei ollut juuri eroa vuosien 2016 ja 2017 välillä. Keväällä 2017 työkausi katsotaan päättyneeksi Vaikka tämän päivämäärän jälkeen räntää satoikin useaan otteeseen, olivat liukkauden torjunnan tarpeet enemmän satunnaisia ja laajuudeltaan pieniä. Keväällä 2016 varsinainen työkausi päättyi Kevättalven nousseet liukkauden torjuntatyön kustannukset selittyvät olosuhteiden haastavuudella. Liukkauden torjunnan kasvanut määrä näkyi myös liukkauden torjuntamateriaalin poistotyön kustannusten nousuna. Kustannukset kasvoivat keväästä 2016 noin (11 %). Pitkälle venynyt kevät ja yöpakkaset myös viivästyttivät kevätharjausten suorittamista. Taulukossa 6 on verrattu kustannusten jakautumista liukkauden torjunnan, lumenpoiston (ml. lumen kuormaus ja kuljetus) sekä liukkauden torjuntamateriaalin keruun välillä seurantakausilla 2016 ja Taulukko 6: Talvihoidon kustannukset, seurantakaudet ja (helmikuun 2017 kustannustasossa). Seurantakausi Talvi Talvi Muutos edelliseen seurantakauteen Lumen auraus Liukkauden torjunta Syksy Kevät Syksy Kevät , , ,00 Liukkauden torjuntamateriaalin keruu Lumen aurauksen kustannukset olivat talvella pienet keskimääräiseen verrattuna. Säästöä viiden vuoden keskimääräiseen talveen nähden syntyi noin Liukkaudentorjunnan sekä liukkauden torjuntamateriaalin poistotyön kustannukset puolestaan nousivat keskimääräiseen talveen nähden. Liukkauden torjunnan kustannukset nousivat noin ja liukkauden torjuntamateriaalin poiston kustannukset noin Kokonaisuutena talvihoidon kustannukset pysyivät hyvin lähellä keskimääräistä talvea. Viiden vuoden keskiarvoon verrattuna talven hoitotyö tuli noin keskimääräistä kalliimmaksi. Viiden edellisen seurantakauden talvihoidon kustannukset liukkauden torjuntamateriaalin poisto mukaan lukien ovat olleet noin

25 25 Kuvassa 23 on esitetty talvien kustannusrakenne. Kuvasta voidaan huomata, että lumenaurauksen kustannukset vaihtelevat talven olosuhteiden mukaan selvästi liukkauden torjunnan kustannuksia enemmän. Kuva 23: Talvihoidon kustannukset eriteltynä liukkauden torjunnan ja torjuntamateriaalin poiston sekä lumen aurauksen kustannuksiin (helmikuun 2017 kustannustasossa). Rakennetussa kaupunkiympäristössä talven lumisuudella on huomattavasti suurempi vaikutus talvihoidosta aiheutuneisiin kustannuksiin kuin liukkauden torjuntatyön kannalta työläällä talvella. Lumisina talvina lumen kuormaamiseen ja kuljettamiseen käytetyt panokset nousevat helposti suuriksi. Esimerkiksi lumisina talvina ja lumen kuormaamisen ja kuljettamisen osuus talvihoidon kustannuksista nousi merkittäväksi. Talvella lumen kuormaamisen ja kuljettamisen kustannukset olivat lähes 25 % talvihoidon kustannuksista. Kuluneena talvena lumen kuormaamisen ja kuljettamisen osuus kustannuksista oli vain noin 1,3 %. Sataneen lumen määrän lisäksi myös sateiden ajoittuminen sekä lumen olomuoto vaikuttavat lumen vastaanottopaikoille kuljettamisen tarpeeseen.

26 26 9. LAATUTASON SEURANTA Kun lumen aurauksen (1,86) ja liukkauden torjunnan (3,74) vaikeusasteet suhteutetaan talvihoitoon käytettyyn rahaan, voidaan eri talvien vaikeusasteita ja talvihoidon kustannuksia verrata keskenään luotettavasti. Lumen aurauksesta aiheutuvat kustannukset olivat kuluneella talvella yhteensä noin Liukkauden torjuntaan käytettiin rahaa tarkastelujaksolla yhteensä noin Kuvassa 24 on esitetty kymmenen edellisen talven ( ) lumen aurauksen ja liukkauden torjunnan vaikeusasteet suhteessa niistä syntyneisiin kustannuksiin. Aikaisempien vuosien kustannukset on korjattu hoidon ja kunnossapidon osaindeksillä helmikuun 2017 kustannustasoon. Talvihoidon kustannuksissa on seurattu vuodesta 2009 alkaen myös hiekoitusmateriaalin keruusta aiheutuneita kustannuksia. Hiekoitushiekan keruusta aiheutuneita kustannuksia on käsitelty raportissa omana osanaan ja ne on jätetty pois kappaleen seuraavista kuvaajista (kuvat 24-26). Kuva 24: Talvien sääolosuhteiden vaikeusasteet kustannuksiin suhteutettuna, lumen auraus ja liukkauden torjunta eriteltynä. Kun aurauksen (1,86), liukkauden torjunnan (3,74) ja talvihoitotyön (1,09) vaikeusasteet yhdistetään, saadaan koko talven vaikeusaste. Talven vaikeusastetta määritettäessä painotetaan sääolosuhteita 65 % ja talvihoitotyön vaikeusastetta 35 %. Talven vaikeusasteeksi muodostui 2,20. Kuvassa 25 tätä tunnuslukua on verrattu talvihoidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

27 27 Kuva 25: Talvien vaikeusaste ja talvihoidosta aiheutuneet kustannukset. Kuvasta 25 voidaan huomata, että talven vaikeusasteen noustessa nousevat myös kustannukset.

28 28 5 Erinomainen Laatutaso Huono 0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 Kustannus (Milj. ) Kuva 26: Talvien talvihoidon laatutaso suhteessa kustannuksiin. Kuvassa 26 talvihoidon aiheuttamat kustannukset on suhteutettu kaupunkilaisten kokemaan hoitotyön laatutasoon (2,69). Kuluneena talvena koettu laatutaso laski edellisestä tarkastelujaksosta. Tyytyväisyys talvihoitoon säilyi laskusta huolimatta kuitenkin keskimääräisellä tasolla. Talvikausien talvihoidon laatutaso on ollut keskimäärin 2,68.

29 VERTAILU EDELLISIIN TALVIIN Taulukossa 7 on koottuna seurantakausien tulokset siten, että niitä pystyy vertailemaan helposti keskenään. Taulukossa esitetyt vuosittaiset talvihoidon kustannukset on korjattu helmikuun 2017 kustannustasoon. Taulukko 7: Seurantatyön tulokset, vuodet Vaikeusaste: Lumen auraus Vaikeusaste: Liukkauden torjunta Sääolosuhteiden vaikeusaste KA 2,20 2,11 3,43 3,88 3,80 3,10 1,64 2,06 2,26 1,86 2,63 3,69 3,14 1,63 1,75 2,32 1,77 2,22 2,43 2,46 3,74 2,52 2,95 2,63 2,53 2,82 3,06 2,43 1,93 2,25 2,36 2,80 2,58 Kunnossapitotyön vaikeusaste 1,08 1,27 1,95 1,6 1,64 1,56 0,75 0,96 0,95 1,09 1,29 Talven kokonaisvaikeusaste 2,30 2,15 2,33 2,39 2,56 2,13 1,52 1,80 1,87 2,20 2,13 Kunnossapidon laatu (palautekysely) 2,61 2,41 2,41 2,14 2,14 2,58 3,11 2,53 3,01 2,69 2,55 Kustannukset (M ) 4,29 5,05 4,7 6,23 5 5,49 2,81 3,81 3,66 3,57 4, MUITA TALVEN TUNNUSLUKUJA 11.1 Liukastumiset ja korvaushakemukset Taulukossa 8 on esitetty Tampereen kaupungille liukastumisonnettomuuksista tulleet korvausvaatimukset sekä korvatut onnettomuudet. Keskimääräinen vaatimus on ollut vuosina suuruudeltaan Vastaavasti liukastumisonnettomuuden keskimääräinen maksettu korvaus on ollut suuruudeltaan Vuonna 2016 sekä korvattujen, että hylättyjen korvaushakemusten määrät laskivat noin puoleen vuodesta Vaadittu korvaus oli vuonna 2016 keskimäärin noin ja maksettu korvaus suuruus noin 600. Vuonna 2015 vastaavat luvut olivat suuruudeltaan (vaaditut) ja (korvatut). Taulukko 8: Anotut ja korvatut liukastumisonnettomuudet Keskim. Korvaus Anotut kpl Anotut yht Korvatut kpl Korvatut yht Taulukon 8 korvausvaatimukset ja korvaukset koskevat vain liukastumisia. Lukumäärät eivät pidä sisällään esimerkiksi ajoneuvo-onnettomuuksiin liittyviä korvausvaatimuksia tai korvauksia.

30 Käytetyn liukkauden torjuntamateriaalin määrä Kuvassa 27 on esitetty vuosina käytetyn hiekoitussepelin määrä. Liukkauden torjunnan kannalta hankala talvi näkyi myös käytetyn liukkaudentorjuntamateriaalin määrässä. Käytetyn hiekoitussepelin määrä kasvoi edellisestä seurantakaudesta noin 19 %. Myös hiekoitussepelin keruun kustannukset nousivat noin 11 %. Kuva 27: Vuosina käytetyn hiekoitusmateriaalien määrä ja hiekoitusmateriaalin keruusta aiheutuneet kustannukset.

31 Kevätpöly ja ilman pienhiukkaspitoisuudet Kuvissa 34 ja 35 on esitetty sekä Pirkankadun, että Epilän mittauspisteiden tulokset hengitettävien (PM 10 ) hiukkasten pitoisuuksille ilmassa. Hengitettävät hiukkaset koostuvat pääosin liikenteen ilmaan nostattamasta hienojakoisesta aineksesta. Pienhiukkaset koostuvat lähinnä hiekoitusmateriaalista ja asfaltista irronneesta kiviaineksesta. Osasyynä pienhiukkasten kohonneisiin pitoisuuksiin voi olla myös hiukkasten kaukokulkeuma. Liikenne, kuivuus ja katupöly ovat kuitenkin merkittävin tekijä korkeille hiukkaspitoisuuksille. Ilman pienhiukkaspitoisuuden raja-arvona (mittaustulosten keskiarvo vuorokaudelle) käytetään 50 µg/m 3. Tämä raja-arvo perustuu Valtioneuvoston asetukseen 711/2001. Pölyämistä on pyritty estämään mm. käyttämällä liukkauden torjunnassa hiekan sijasta sepeliä sekä tehostamalla liukkauden torjuntamateriaalin keruuta. Keväällä 2017 ilmanlaatua seurattiin edellistalven tapaan Pirkankadun sekä Epilän mittauspisteillä. Ilman pienhiukkasten määrän raja-arvot ylittyivät vain muutamana päivänä. Edellisen kymmenen vuoden aikana ainoastaan vuonna 2011 on Pirkankadulla mitattu yhtä vähän raja-arvon ylityksiä. Raja-arvojen ylittyminen jakaantui käytännössä neljään erilliseen jaksoon. Edellisvuosista poiketen mitattiin heti maaliskuun alussa Pirkankadulla kahtena peräkkäisenä päivänä raja-arvon ylitys (6.3. ja 7.3.). Tiistaina 7.3. mitattiin vuorokauden keskiarvoksi 105 µg/m 3, joka oli kevään 2017 korkein lukema. Pirkankadun ilmanlaadun mittauspisteessä raja-arvot ylittyivät välisenä aikana 6 vuorokautena, joka on 3 vuorokautta edellisvuotta vähemmän. Epilän ilmanlaadun mittauspisteessä raja-arvon ylityksiä mitattiin asemalla neljänä vuorokautena, joka on vuorokauden vähemmän kuin edellisvuotena. Yhteensä raja-arvon ylityksiä mitattiin n. 30% vähemmän kuin vuosina keskimäärin. Taulukko 9: PM 10 -hiukkasten raja-arvojen ylitykset , Pirkankadun mittauspiste. Vuosi Pirkankatu, raja-arvon ylityksiä (kpl, )

32 32 Kuva 28: Ilmanlaadun mittaustulokset Pirkankadun mittauspisteeltä, Punaisilla pylväillä merkittyinä päivinä ilman pienhiukkasmäärät ovat nousseet 50 µg/m3 raja-arvon yli. Kuva 29: Ilmanlaadun mittaustulokset Epilän mittauspisteeltä, Punaisilla pylväillä merkittyinä päivinä ilman pienhiukkasmäärät ovat nousseet 50 µg/m3 raja-arvon yli.

33 YLLÄPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄ 12.1 Palautejärjestelmän tausta ja toiminta Tampereen kaupunki otti käyttöön vuoden 2013 alusta ylläpidon palautejärjestelmän. Järjestelmä toimii kaupunkilaisten palautteenjättökanavana katu- ja puistoalueiden hoitoon ja kunnossapitoon liittyvissä akuuteissa vikailmoituksissa. Palautejärjestelmän käyttöliittymänä toimii web-selain. Palautteen paikantaminen tapahtuu osoittamalla kohde kartalta, osoitetietojen tai puiston nimen perusteella. Kaupunkilainen voi yhä edelleen jättää palautteen myös puhelimitse tai sähköpostilla palvelupisteeseen. Tällöin palvelupisteen henkilökunta kirjaa jätetyn palautteen palautejärjestelmään. Jätetty palaute ohjautuu paikannustietojen perusteella oikealle vastuuhenkilöille. Vastuuhenkilöt saavat saapuneista palautteista sähköposti-ilmoituksen. Palautteen jättäminen Puhelimitse tai sähköpostilla kaupungin palvelupisteeseen Suoraan palautejärjestelmään webkäyttöliittymän kautta Palautteen paikantaminen Osoitetiedot Puiston nimi Kartalta osoittamalla Palaute kirjautuu järjestelmään Järjestelmä lähettää paikannustietojen perusteella valituille vastuutahoille viestin saapuneesta palautteesta. Palautteen käsittely järjestelmän avulla Palautteen kommentointi ja palautteen tilaa muuttamalla Palautteen jättäjälle haluttaessa sähköpostilla viesti palautteen käsittelystä Palautteen arkistointi järjestelmään Kuva 30: Ylläpidon palautejärjestelmän toimintaperiaate.

34 34 Kun palautteen syy on poistettu, merkitään palaute käsitellyksi. Halutessaan palautteen jättäjä saa tästä sähköpostiinsa ilmoituksen. Käsitelty palaute arkistoidaan järjestelmään, jolloin esimerkiksi palautteiden tilastointi on mahdollista. Palautejärjestelmässä voidaan esittää myös perustietoa yleisten alueiden hoidosta. Tällä hetkellä palautejärjestelmässä on esitetty Tampereen kaupungin Iris-järjestelmän sisältämät katu- ja puistoaluetiedot. Katujen, kevyen liikenteen väylien sekä jalkakäytävien perustiedoista järjestelmässä on esitetty mm. väylien hoitoluokka sekä väylän talvihoidon keskeisimmät laatuvaatimukset. Jalkakäytävien osalta järjestelmässä on esitetty myös talvihoidosta ja puhtaanapidosta vastaava taho (kaupunki tai kiinteistö). Kuva 31: Palautejärjestelmässä esitettävät katujen keskeisimmät talvihoidon laatuvaatimukset Talvikauden palautemäärät Järjestelmään kirjattiin välisenä aikana palautteita yhteensä kpl, joka on 54 kpl vähemmän kuin aikaisemmalla tarkastelukaudella. Kevättalven 2017 aikana palautteita jätettiin yhteensä Kuluneen talven palautteista lähes kaikki (hieman yli 99 %) jätettiin järjestelmän julkisen käyttöliittymän kautta ja alle 1 % kirjattiin Tampereen kaupungin palveluspisteen toimesta (puhelimella / sähköpostitse saapunut palaute). Palautteiden jakaantumisen suhde käyttöliittymän ja palvelupisteen välillä oli sama kuin viime tarkastelukaudella. Lumeen ja liukkauteen liittyviä palautteita annettiin edellisvuosia vähemmän (620 kpl -> 443 kpl). Palautteiden määrä myös jakaantui edellisvuosia tasaisemmin talvikuukausille. Lumeen ja liukkauteen liittyvien palautteiden määrät olivat tammikuussa tarkastelukaudella noin kolmasosa edellisen vuoden tammikuun palautteista (2016 : 225kpl -> 2017 : 82 kpl) ja helmikuussa ero oli vielä suurempi (2016 : 235 kpl -> 2017 : 68 kpl). Marraskuun 2016 lumisateet aiheuttivat kuitenkin selkeän nousun lumeen liittyvissä palautteissa. Marraskuussa lumeen liittyviä palautteita annettiin 122 kpl, joka on nelinkertainen määrä edellisvuoden marraskuuhun verrattuna.

35 35 Katupölyyn ja kevätsiivoukseen liittyviä palautteita annettiin huomattavasti edellisvuotta enemmän (162 kpl -> 235 kpl). Palautteet painottuivat pääosin huhtikuulle. Myös liikennemerkkeihin, kaiteisiin ja muihin varusteisiin liittyviä palautteita tuli edellisvuotta enemmän (305 kpl -> 376 kpl). Rakennustyömaita koskevien palautteiden määrä jatkoi kasvuaan edellisvuosiin verrattuna : 28 kpl -> : 82 kpl -> : 153 kpl. Rakennustyömaata koskevia palautteita annettiin edellisvuosia enemmän etenkin marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana. Huhtikuussa palautemäärät olivat lähes samat kuin edellisvuonna. Vähiten palautteita annettiin edellisvuoden tapaan joulukuussa (153 kpl), jolloin pääosa palautteista koski liikennemerkkejä, kaiteita ja muita varusteita. Vilkkainta aikaa palautteiden osalta olivat maalis- ja huhtikuu. Kolmanneksi eniten palautteita tuli marraskuussa. Huhtikuun palautteista selkein enemmistö on tullut katupölystä ja kevätsiivouksesta (188 kpl). Taulukko 10: Tampereen kaupungin ylläpidon palautejärjestelmän kautta jätettyjen palautteiden määrä aihealueittain ja kuukausittain, Aihe Kentät, kalusteet ja leikkivälineet Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Yhteensä Kasvit ja puut Katupöly- ja kevätsiivous Kuivatus Liikennemerkit, kaiteet ja muut varusteet Lika ja roskat Lumi ja liukkaus Päällysteet Rakennustyömaa Yhteensä

36 LIITE 1 1 LIITE 1: SÄÄ- JA OLOSUHDEKUVAT, TALVET Talvi Kuva 32: (Syksy 2010) Marras- ja joulukuu olivat erittäin kylmiä. Kuva 33: (Kevät 2011) Tammikuussa satoi lunta lähes 70 cm.

37 LIITE 1 2 Talvi Kuva 34: Loppuvuosi 2009 oli kylmä ja sateinen. Kuva 35: Kevät 2010 eteni hitaasti ja talvi jatkui pääsiäiseen saakka.

38 LIITE 1 3 Talvi Kuva 36: Syksy 2008 oli sateista aikaa. Esilumi satoi marraskuun puolessa välissä. Kuva 37: Seurantakauden lumisateet painottuivat kevätpuolelle.

39 LIITE 1 4 Talvi Kuva 38: Syksy 2007 oli lämmin ja lunta satoi erittäin vähän. Kuva 39: Kevät 2008 oli sääolosuhteiltaan vaihteleva.

40 LIITE 1 5 Talvi Syksyllä 2006 lokakuu vaihtui marraskuuksi myrskyisissä merkeissä. Helmikuuta 2007 sävyttivät kaksi pitkää pakkasjaksoa.

41 LIITE 1 6 Talvi lämpötila ( o C) lumisade (cm) 19,0 17,0 15,0 13,0 11,0 9,0 7,0 5,0 3,0 1,0-1,0-3,0-5,0-7,0-9,0-11,0-13,0-15,0-17,0-19,0-21,0-23,0-25,0-27,0-29,0-31,0-33,0-35,0-37,0-39,0-41,0-43,0-45,0 lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus olosuhteen vaikeus vaikea helppo Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen syksyn 2005 aikana 0, pvm Syksyllä 2005 ensilumi satoi lokakuun lopussa. 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 lämpötila ( o C) lumisade (cm) Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen kevään 2006 aikana 19,0 17,0 15,0 13,0 11,0 9,0 7,0 5,0 3,0 1,0-1,0-3,0-5,0-7,0-9,0-11,0-13,0-15,0-17,0-19,0-21,0-23,0-25,0-27,0-29,0-31,0-33,0-35,0-37,0-39,0-41,0-43,0-45, pvm lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus vaikea olosuhteen vaikeus 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Kevättalvi 2006 oli vähäsateinen ja kylmä.

42 LIITE 1 7 Talvi lämpötila ( o C) lumisade (cm) 19,0 17,0 15,0 13,0 11,0 9,0 7,0 5,0 3,0 1,0-1,0-3,0-5,0-7,0-9,0-11,0-13,0-15,0-17,0-19,0-21,0-23,0-25,0-27,0-29,0-31,0-33,0-35,0-37,0-39,0-41,0-43,0-45,0 vaikea lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus olosuhteen vaikeus helppo Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen syksyn 2004 aikana 0, Syksyllä 2004 ensilumi satoi marraskuussa. pvm 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 lämpötila ( o C) lumisade (cm) Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen kevään 2005 aikana 19,0 17,0 15,0 13,0 11,0 9,0 7,0 5,0 3,0 1,0-1,0-3,0-5,0-7,0-9,0-11,0-13,0-15,0-17,0-19,0-21,0-23,0-25,0-27,0-29,0-31,0-33,0-35,0-37,0-39,0-41,0-43,0-45, pvm lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus vaikea olosuhteen vaikeus helppo 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Vuoden 2005 tammikuu oli vuosisadan sateisin tammikuu.

43 LIITE 1 8 Talvi lämpötila ( o C) lumisade (cm) 19,0 17,0 15,0 13,0 11,0 9,0 7,0 5,0 3,0 1,0-1,0-3,0-5,0-7,0-9,0-11,0-13,0-15,0-17,0-19,0-21,0-23,0-25,0-27,0-29,0-31,0-33,0-35,0-37,0-39,0-41,0-43,0-45,0 vaikea lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus olosuhteen vaikeus helppo Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen syksyn 2003 aikana 0, pvm 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 Syksyllä 2003 joulun seutu oli kunnossapitäjille hankalaa aikaa. lämpötila ( o C) lumisade (cm) Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen kevään 2004 aikana 19,0 17,0 15,0 13,0 11,0 9,0 7,0 5,0 3,0 1,0-1,0-3,0-5,0-7,0-9,0-11,0-13,0-15,0-17,0-19,0-21,0-23,0-25,0-27,0-29,0-31,0-33,0-35,0-37,0-39,0-41,0-43,0-45, pvm lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus vaikea olosuhteen vaikeus helppo 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Keväällä 2004 yöpakkaset jatkuivat lähes koko huhtikuun.

44 LIITE 1 9 Talvi lämpötila ( o C) lumisade (cm) 19,0 17,0 15,0 13,0 11,0 9,0 7,0 5,0 3,0 1,0-1,0-3,0-5,0-7,0-9,0-11,0-13,0-15,0-17,0-19,0-21,0-23,0-25,0-27,0-29,0-31,0-33,0-35,0-37,0-39,0-41,0-43,0-45,0 vaikea lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus olosuhteen vaikeus helppo Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen syksyn 2002 aikana 0, pvm 30 cm 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 Syksyllä 2002 talvi alkoi jo lokakuussa. lämpötila ( o C) lumisade (cm) Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen kevään 2003 aikana 19,0 17,0 15,0 13,0 11,0 9,0 7,0 5,0 3,0 1,0-1,0-3,0-5,0-7,0-9,0-11,0-13,0-15,0-17,0-19,0-21,0-23,0-25,0-27,0-29,0-31,0-33,0-35,0-37,0-39,0-41,0-43,0-45, pvm lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus vaikea olosuhteen vaikeus helppo 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Lämpötilojen nopeat vaihtelut työllistivät talvihoitoa suuresti keväällä 2003

45 LIITE 1 10 Talvi lämpötila ( o C) lumisade (cm) vaikea lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus olosuhteen vaikeus helppo Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen syksyn 2001 aikana pvm Talvi alkoi syksyllä 2001 marraskuun alussa. lämpötila ( o C) lumisade (cm) 19,0 17,0 15,0 13,0 11,0 9,0 7,0 5,0 3,0 1,0-1,0-3,0-5,0-7,0-9,0-11,0-13,0-15,0-17,0-19,0-21,0-23,0-25,0-27,0-29,0-31,0-33,0-35,0-37,0-39,0-41,0-43,0-45,0 Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen kevään 2002 aikana 32 cm helppo 1,0 0, pvm lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus vaikea olosuhteen vaikeus 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 Lumimyrsky tammikuussa 2002 työllisti kunnossapitäjiä suuresti.