TALVIKUNNOSSAPITO 2012

Transkriptio

1 TALVIKUNNOSSAPITO 2012 TALVEN VAIKEUSASTE JA SAAVUTETTU LAATUTASO Päivämäärä Tilaaja Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Laatija Juha Rissanen Pentti Häkkinen

2 ALKUSANAT Ramboll Finland Oy on seurannut Tampereen kaupungin talvikunnossapidon laatua, talven olosuhteiden vaikeutta sekä talvikunnossapidon kustannuksia vuodesta 2001 lähtien. Työn tilaajana on ollut Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen -yksikkö. Työhön ovat osallistuneet Tampereen kaupungin tilaajaorganisaatiosta rakennuttajainsinööri Esa Rannisto sekä rakennuttajahortonomit Teemu Kylmäkoski ja Petri Kujala. Urakoitsijoiden edustajina työhön ovat osallistuneet Tampereen Infrasta työpäälliköt Kari Korpela ja Reijo Lahtinen. Muiden urakoitsijoiden edustajia ovat olleet Ilkka Mattila (Destia Oy), Vesa-Matti Mäkinen (Kuljetusliike Juha Niemenmaa Oy) sekä Jukka ja Merja Haapaniemi (Pihahuolto Ky Haapaniemi). Ramboll Finland Oy:stä Tampereelta työhön ovat osallistuneet Ins. Pentti Häkkinen sekä DI Juha Rissanen. Tampereella Juha Rissanen

3 SISÄLTÖ 1. Tutkimusmenetelmä 4 2. Tutkimuksessa käytetyt mittarit 4 3. Talven vaikeus sääolosuhteiden perusteella Talven vaikeus aurauksen suhteen Talven vaikeus liukkauden torjunnan suhteen Talven sääolosuhteiden vaikeusaste Talven sääolosuhteiden yhteenveto 7 4. Talvien olosuhdekuvat Talvi Talvi Talvi Talvi Kunnossapitotyön vaikeus työnjohdon arvio Talven vaikeusaste Kaupunkilaisten antama palaute Kustannukset Laatutason seuranta Vertailu edellisiin talviin Muita talven tunnuslukuja Kaatumisonnettomuudet ja korvaushakemukset Käytetyn liukkauden torjuntamateriaalin määrä Ilmanlaadun mittaus 25 Liite 1, Talvien sää- ja olosuhdekuvat 1

4 4 1. TUTKIMUSMENETELMÄ Tutkimusmenetelmän keskeisenä osana on tarkka säätilojen vaihtelun seuranta. Mitattujen säätietojen perusteella määritetään kuluneen talven sääolojen vaikutus päivittäisen kunnossapitotyön vaikeuteen. Tutkimuksen tuloksena määritettyjen vaikeusasteiden avulla kulunutta talvea, sen sääolosuhteita sekä talvikunnossapidosta aiheutuneita kustannuksia voidaan verrata aikaisempiin talviin. Tutkimuksessa on käytetty Foreca Oy:n toimittamia, Pirkkalan lentoaseman mittauspisteen säätilastoja. Lisäksi Tampereen Infran sekä yksityisten urakoitsijoiden työnjohto on kerännyt tietoja säätilan paikallisesta vaihtelusta sekä sen vaikutuksesta kunnossapitotyön vaikeuteen. Tutkimuksessa seurataan myös kaupunkilaisten kokemaa talvikunnossapidon laatua saadun palautteen sekä Tampereen kaupungin web-sivuilla vuosittain järjestettävän kunnossapitokyselyn tulosten perusteella. Kunnossapitotyön vaikeutta ja saavutettua laatua kuvaavien mittareiden rinnalla seurataan talvikunnossapidosta aiheutuneita kustannuksia. Tämän tutkimuksen tarkkailujakso on Tilastot ja säätiedot, joiden perusteella talven vaikeusaste on määritetty, perustuvat kyseiseltä jaksolta kerättyyn aineistoon. 2. TUTKIMUKSESSA KÄYTETYT MITTARIT Talven vaikeusaste sääolojen suhteen on määritetty mittaamalla yhtenäisten pakkasjaksojen kestoja, päivittäisten lämpötilojen vaihtelua, lumi- ja vesisateita ja niiden ajoittumista sekä sademääriä. Talvien säätiedot on asetettu samaan kaavioon, josta voidaan huomata eri sääolojen ja - ilmiöiden yhteisvaikutus kunnossapitotyöhön (Talvi : kuvat 3 ja 4 sivulla 8). Edellä mainitut indikaattorit on pisteytetty ja niiden perusteella on laskettu tarkastelujakson sääolosuhteille tunnusluku, joka kuvaa talven sääolojen vaikutusta talvikunnossapidon vaikeuteen. Lisäksi Tampereen Infran sekä yksityisten alueurakoitsijoiden työnjohto on arvioinut päivittäisen kunnossapidon vaikeutta. Sääolosuhteiden sekä kunnossapitotyön vaikeutta kuvaavien arvosanojen perusteella määritettiin lopullinen talven vaikeusaste. Talvikunnossapidon laatu määritettiin kaupunkilaisilta saadun palautteen perusteella. Kaupunkilaisten mielipiteitä kerättiin Tampereen kaupungin kotisivuilla maalis- huhtikuussa 2012 toteutetulla kyselyllä. Yhteenveto tehdyn kyselyn tuloksista on raportin sivulla 16. Talvikunnossapidon taloutta seurattiin toteutuneiden kustannustietojen perusteella. Kustannukset on eritelty lumen aurauksesta ja liukkauden torjunnasta syntyneisiin kustannuksiin. Talvikunnossapidon kustannuksiin on laskettu mukaan myös hiekoitushiekan keruusta aiheutuneet kustannukset. Talvien kustannukset eivät pidä sisällään näitä kustannuksia. Jotta kaikkien seurannan piirissä olleiden talvien vertailukelpoisuus säilyisi, on hiekoitushiekan keruusta aiheutuneita kustannuksia käsitelty raportissa omana osanaan ja ne on jätetty pois kappaleen 9 Laatutason seuranta kuvaajista.

5 5 Taulukko 1: Tutkimuksessa käytettyjä lähteitä. Sääolosuhteet : Talven vaikeusaste: Saavutettu laatutaso: Kunnossapitotyön vaikeusaste: Kustannukset: * Tienpitäjän kalenteri *) * Foreca Oy:n säätiedot * Sää- ja olosuhde tietokantaohjelmisto * Tienpitäjän kalenteri *) * Sää- ja olosuhde tietokantaohjelmisto * Sääolosuhteet * Kunnossapitotyön vaikeus *) * Kaupunkilaiset *) Tampereen Infran ja yksityisten alueurakoitsijoiden työnjohto * Taloudellinen seuranta 3. TALVEN VAIKEUS SÄÄOLOSUHTEIDEN PERUSTEELLA 3.1 Talven vaikeus aurauksen suhteen Talven vaikeusaste aurauksen suhteen määritetään seurantakauden aikana sataneen lumen kokonaismäärän sekä lumisadepäivien lukumäärän ja niiden ajoittumisen perusteella. Kokonaislumimäärä oli tarkastelujaksolla 190 cm. Kokonaislumimäärän vaikeusasteeksi muodostui 3,80. Lumisadepäiviä oli yhteensä 49 kappaletta. Näistä 1 luokiteltiin pyrypäiväksi ja 14 ajoittui viikonloppuun. Pyrypäiväksi katsotaan päivä, jonka aikana lunta maahan kertyy yli 8 cm. Vaikeusasteeksi edellisten perusteella muodostui 3,80. Talven vaikeusaste aurauksen suhteen määritetään edellisten keskiarvona ja vaikeusasteeksi tulee 3,80. HELPPO TALVI VAIKEA TALVI , Kuva 1: Vaikeusaste aurauksen suhteen.

6 6 3.2 Talven vaikeus liukkauden torjunnan suhteen Talven vaikeusaste liukkauden torjunnan suhteen määritetään pakkasjaksojen, vesisadepäivien sekä nolla-asteen ylitysten ja alitusten lukumäärän perusteella. Pakkasjaksoja tarkastelujaksolla edellisistä talvista poiketen oli vain kaksi. Pakkasjaksojen yhteiskesto oli yhteensä 23 päivää. Seurantakaudella pakkasjaksoja oli yhteensä viisi kappaletta ollen kestoltaan yhteensä peräti 50 päivää. Myös talvi oli pakkaspäivien määrän perusteella kylmä talvi. Tuolloin pakkasjaksojen yhteispituus oli 41 päivää. Pakkaspäivien lukumäärän valossa kulunut talvi oli kahta edeltäjäänsä huomattavasti lauhempi. Varsinaiseksi pakkasjaksoksi katsotaan aika, jolloin ilman lämpötila pysyttelee jatkuvasti alle -5 C vähintään viiden päivän ajan. Tällaiset jaksot ovat yleensä liukkauden torjunnan kannalta helppoa aikaa. Pakkasjaksojen yhteispituuden (23 vrk) perusteella vaikeusasteeksi muodostui 2,70. Talvikunnossapitoon vaikuttavia vesisadepäiviä oli yhteensä edellisen seurantakauden tapaan 10 kappaletta. Vaikeusasteeksi muodostuu tällöin 2,50. Tarkastelun ulkopuolelle on rajattu vesisateet, jotka eivät vaikeuttaneet talvikunnossapitoa (sulaan maahan satanut vesi) Nollan ylityksiä ja alituksia tuli yhteensä 21 kpl. Vaikeusasteeksi muodostui 1,75. Talven vaikeusaste liukkauden suhteen määritetään edellisten keskiarvona ja vaikeusasteeksi tulee 2,32. HELPPO TALVI VAIKEA TALVI , Kuva 2: Vaikeusaste liukkauden torjunnan suhteen.

7 7 3.3 Talven sääolosuhteiden vaikeusaste Koko talven sääolosuhteiden vaikeusaste talvikunnossapidon kannalta määritetään aurauksen ja liukkauden torjunnan vaikeusasteiden keskiarvona. Koko talven sääolojen vaikeusasteeksi muodostuu Talven sääolosuhteiden yhteenveto Tarkastelujakson sääoloja ja toimenpiteiden vaikeutta on kuvattu kuvissa 3 ja 4 sivulla 8. Seuraavassa on lyhyt kuvaus talven olosuhteista kunnossapidon kannalta katsottuna. Vuonna 2011 harvinaisen lämmintä kesää seurasi lämmin ja runsassateinen syksy. Suomen ilmatieteenlaitoksen mukaan koko maassa syys-marraskuun keskilämpötila oli noin 3,5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Koko maan keskilämpötilaa tarkasteltaessa yhtä lämmin syksy on viimeksi koettu vuonna Syyskuun viimeisinä päivinä mitattiin vielä yleisesti yli 20 asteen lämpötiloja Etelä-Suomessa. Lokakuun alkaessa terminen syksy ei ollut edes vielä alkanut Etelä- Suomessa. Syksy jatkui marras- ja joulukuussa lämpimänä. Marraskuu oli Suomen mittaushistorian kolmen lämpimimmän marraskuun joukossa. Lumipeitettä ei vielä marraskuun alkuun mennessä ollut missään päin Suomea. Vasta joulukuussa talvi alkoi tiukentaa otettaan. Tampereella ensilumi satoi Lunta saatiin heti seuraavien päivien aikana lisää. Lämmin joulukuun loppu sateineen kuitenkin sulatti lumen nopeasti pois. Joulukuu oli erittäin sateinen ja valtaosa sateista satoi vetenä. Ilmatieteenlaitoksen tilastojen valossa maan eteläosissa joulukuun sademäärä oli paikoin jopa 2,5-kertainen verrattuna tavanomaiseen. Runsaiden sateiden lisäksi joulukuu oli myrskyisä. Joulukuussa myrskytuulia havaittiin Suomen alueella yhteensä 11 päivänä. Tyypillisesti joulukuussa myrskypäiviä on noin kolme. Tapaninpäivänä maan eteläosiin saapunut myrsky aiheutti laajaa tuhoa. Talvi alkoi vasta tammikuussa. Lämpötila laski pakkaselle ja tammikuun alkupäivinä Tampereella satoi pysyvä lumipeite. Tammikuun ensimmäisillä viikoilla pienet lumisateet seurasivat toisiaan. Lämpötilojen osalta tammikuu oli Ilmatieteenlaitoksen tilastojen valossa kaksijakoinen. Kuun alkupuoli oli keskimääräistä lämpimämpi ja loppupuolisko selvästi tavanomaista kylmempi. Kuun loppupuoliskolla lämpötilat laskivat aina 30 pakkasasteeseen. Ilma pysytteli kylmänä aina helmikuun puoleenväliin asti. Maan eteläosissa helmikuu oli kylmyydestään huolimatta sateinen; sademäärät nousivat noin puolitoistakertaisiksi tavanomaiseen nähden. Kylmän helmikuun lopun jälkeen maaliskuu oli tavanomaista lämpimämpi. Terminen kevät alkoi Etelä-Suomessa noin kaksi viikkoa normaalia aikaisemmin. Maaliskuun lopussa kevään eteneminen kuitenkin pysähtyi. Kuun loppupuoliskolla useat pienet lumisateet seurasivat toisiaan päivälämpötilojen jo noustua plussalle. Talvi kuitenkin palasi vielä uudelleen hetkeksi 2.4., jolloin Tampereen seudulla koettiin talven kovin lumimyräkkä. Lunta satoi etenkin Tampereen keskustassa sekä keskustan eteläpuolella paikoin yli 30 cm. Huono ajokeli aiheutti Tampereen ulosmenoväylillä useita ketjukolareita ja ruuhkautti hetkellisesti koko kaupungin liikenteen. Talven kovin lumimyräkkä jäi viimeiseksi kuluneena talvena. Tämän jälkeen ilma lämpeni ja kevät alkoi tehdä tuloaan toden teolla. Kokonaisuutena talvi oli lämpimän syksyn ansiosta noin kuukautta lyhyempi kuin talvi

8 8 Kuva 3: Syksy 2011 oli tavanomaista selvästi lämpimämpi ja sateisempi. Kuva 4: Talven viimeinen lumimyräkkä Tampereella koettiin 2.4. Lunta satoi paikoin jopa yli 30 cm ruuhkauttaen liikenteen pahoin.

9 9 4. TALVIEN OLOSUHDEKUVAT 4.1 Talvi Kuva 5: (Syksy 2010) Marras- ja joulukuu olivat erittäin kylmiä. Kuva 6: (Kevät 2011) Tammikuussa satoi lunta lähes 70 cm.

10 Talvi Kuva 7: Loppuvuosi 2009 oli kylmä ja sateinen. Kuva 8: Kevät 2010 eteni hitaasti ja talvi jatkui pääsiäiseen saakka.

11 Talvi Kuva 9: Syksy 2008 oli sateista aikaa. Esilumi satoi marraskuun puolessa välissä. Kuva 10: Seurantakauden lumisateet painottuivat kevätpuolelle.

12 Talvi Kuva 11: Syksy 2007 oli lämmin ja lunta satoi erittäin vähän. Kuva 12: Kevät 2008 oli sääolosuhteiltaan vaihteleva.

13 13 5. KUNNOSSAPITOTYÖN VAIKEUS TYÖNJOHDON ARVIO Tienpitäjän kalentereiden ja tietokantasovelluksen avulla Tampereen Infran sekä yksityisten alueurakoitsijoiden työnjohto kirjasivat päivittäin mm. olosuhteen vaikeutta kuvaavia arvosanoja. Kalenteri ja tietokanta on kehitetty olosuhdetietojen järjestelmällistä kokoamista ja tallennusta varten. Talven aikana kalenteritiedot siirrettiin tietokantaan yhteenvetoja varten. Tietokantaan ja kalentereihin tilastoitiin mm. seuraavia tietoja: Säätyyppi ja lämpötila Lumi- ja vesisateet Olosuhteiden vaikeusaste talvikunnossapidon näkökulmasta Tilastot on laskettu aikaväliltä Talvikunnossapidon toimenpiteet ovat myös ajoittuneet tuolle aikavälille. Tämä on nähtävissä hyvin sivun 8 sää- ja olosuhdekuvista (kuvat 3 ja 4). Oheisessa luettelossa on listattuna talvikunnossapidon vaikeutta kuvaavat määritelmät, joita työnjohto on käyttänyt arvioidessaan talviolosuhteen vaikutusta työn suorituksen vaikeuteen. Vaikeutta arvioitiin sekä lumen poiston että liukkauden torjunnan suhteen eri kunnossapitoluokan mukaisilla väylillä (I-III). Olosuhteiden kuvaukset aurauksen ja lumen poiston suhteen: 0-1. Ei toimenpiteitä Ei lumisateita, pelkästään lumen poistamista kohteelta 1-2. Helppo: Vähäisiä lumisateita, pääosin pakkaslunta 2-3. Normaali: Ajoittaista lumi- tai räntäsadetta, ei nopeita muutoksia olosuhteissa 3-4. Hankala: Jatkuva runsas lumi- tai räntäsade Vaikea: Jatkuva runsas lumi- tai räntäsade ja/tai nopeat olosuhteiden muutokset ja niiden ajoittuminen liikenteellisesti hankaliin ajankohtiin. (5) Liikenne on jumiutunut osin tai kokonaan runsaan lumentulon vuoksi Olosuhteiden kuvaukset liukkauden torjunnan suhteen: 0-1. Ei toimenpiteitä: Ei lumisateita, lämpötilassa ei muutoksia 1-2. Helppo: Vähäisiä lumisateita, pääosin pakkaslunta, lämpötilassa ei nopeita muutoksia, ei olla nollan asteen tuntumassa 2-3. Normaali: Ajoittaista lumi- tai räntäsadetta, ei nopeita muutoksia olosuhteissa 3-4. Hankala: Jatkuva runsas lumi- tai räntäsade ja / tai nopea lämpötilan muutos 4-5. Vaikea: Jatkuva runsas lumi-, räntä- tai vesisade ja / tai nopea olosuhteiden ja lämpötilan muutos ja niiden ajoittuminen liikenteellisesti hankaliin ajankohtiin. (5) Liikenne on jumiutunut osin tai kokonaan erittäin liukkaan olosuhteen vuoksi

14 14 Taulukko 2: Talviolosuhteen keskimääräinen vaikeus kunnossapitotyön kannalta eri kunnossapitoluokan mukaisilla väylillä Lumen auraus Liukkauden torjunta I II III KA I II III KA Syksy ,89 1,17 1,18 8 1,20 1,44 1,64 1,43 Kevät ,94 2,08 2,13 2,05 2,05 1,96 2,01 2,01 Seurantakausi 1,42 1,62 1,66 1,57 1,62 1,70 1,83 1,72 1,64 Olosuhteen vaikeuden vaihtelu on nähtävissä syksyn 2011 ja kevään 2012 sää- ja olosuhdekuvista sivulla 8. Kunnossapitotyön vaikeuden kannalta kulunut talvi oli kokonaisuutena edeltäjänsä kaltainen. Seurantakaudella kunnossapitotyön vaikeusasteeksi muodostui 1,60. Kuitenkin tarkasteltaessa vaikeusasteita eroteltuna toimenpiteittäin ja kausittain, ero edelliseen talveen on merkittävä. Kuluneen talven kokonaisvaikeusastetta laski myöhään alkanut talvi. Ensilumi satoi maahan syksyllä 2011 vasta joulukuun alussa ja suli nopeasti vesisateiden myötä pois. Vuotta aikaisemmin pysyvä lumipeite satoi maahan jo marraskuun alkupuolella. Syksyllä 2010 lumen aurauksen vaikeusasteeksi oli arvioitu 1,41. Kuluneena talvena lumen syksyn aurauksen vaikeudeksi oli arvioitu 8. Lämmin syksy helpotti osaltaan myös liukkauden torjuntatyötä, jonka vaikeusaste laski myös hieman edellisestä vuodesta. Kokonaisuutena kulunut syksy nähtiin kunnossapidon kannalta siis helpommaksi kuin vuonna Kevätkausi puolestaan oli edellistalvea lumisempi. Kevätkauden lumen auraustyön vaikeusaste nousikin huomattavasti edellisestä vuodesta. Kuluneena talvena vaikeusasteeksi muodostui 2,05, kun edeltävänä vuonna vaikeudeksi arvioitiin 1,69. Vastaavasti seurantakaudella kevään pitkät pakkasjaksot helpottivat liukkauden torjuntatyötä. Talvikaudella pakkasjaksojen yhteispituus oli huimat 50 päivää, kun kuluneena talvena pakkasjaksojen pituus jäi yhteensä 23 päivään. Liukkauden torjunnan vaikeusaste nousikin kevätkaudella 2012 edellisen kevään 1,67:stä 2,01:een. Kulunut syksy oli siis kunnossapitäjille kokonaisuutena syksyä 2010 huomattavasti helpompi. Kevättalvi puolestaan oli koettu edeltäjäänsä hankalammaksi. Kunnossapitotyön vaikeusastetta kuvaavan tunnusluvunperusteella talvi koettiin hieman normaalia helpommaksi. HELPPO TALVI VAIKEA TALVI 0 1 1, Kuva 13: Kunnossapitotyön vaikeusaste. Vaikeusasteeksi kunnossapitotyön suhteen muodostuu 1,64.

15 15 6. TALVEN VAIKEUSASTE Talven vaikeusaste määritetään sääolosuhteiden ja kunnossapitotyön vaikeuden perusteella siten, että sääolosuhteiden vaikeusastetta painotetaan 65 % ja kunnossapitotyön vaikeusastetta 35 %. Sääolosuhteiden vaikeusasteeksi muodostui lumen aurauksen ja liukkauden torjunnan vaikeusasteiden perusteella 6. Vaikeusasteeksi kunnossapitotyön hankaluuden suhteen muodostui 1,64. Edellisten perusteella talven vaikeusasteeksi muodostuu 2,56. Edelliseen vuoteen verrattuna, talven vaikeusaste nousi hieman. Talven vaikeusaste oli 2,39. Edellistalveen nähden sääolosuhteiden vaikeusaste nousi, kunnossapitotyön kannalta arvioidun vaikeusasteen pysyessä edellisvuoden tasolla. Lumen aurauksen kannalta talven vaikeusaste pysyi lähes edellistalven tasolla laskien hieman. Talven aikana satanut kokonaislumimäärä kasvoi, mutta varsinaisten lumipyrypäivien alhainen määrä laski vaikeusastetta. Pakkasjaksojen yhteispituuden roima putoaminen edellisestä seurantakaudesta puolestaan nosti sääolosuhteiden vaikeusastetta. 7. KAUPUNKILAISTEN ANTAMA PALAUTE Tampereen kaupunki on vuosittain toteuttanut talvikunnossapidon tyytyväisyyskyselyn. Kaupunkilaisilla oli mahdollisuus antaa palautetta suoraan kunnossapidosta vastaaville tahoille Tampereen kaupungin kotisivujen kautta. Kysely on toteutettu vuosittain maalis-huhtikuun aikana. Kyselyssä on käytetty seuraavaa arvosteluasteikkoa: Talvikunnossapidon taso, väylien kunto: Pää-, asunto- ja kokoojakadut sekä kevyen liikenteen väylät ja jalkakäytävät 0 = ERITTÄIN HUONO, liikkuminen vaarallista ja ajoittain mahdotonta 1 = HUONO, liikkuminen vaikeaa ja satunnaisesti mahdotonta 2 = HEIKKO, liikkuminen pääsääntöisesti ongelmallista 3 = KOHTALAINEN, liikkuminen sujuu joistakin ongelmista huolimatta 4 = HYVÄ, liikkuminen yleensä ongelmatonta 5 = ERITTÄIN HYVÄ, tasoa voisi jopa laskea kustannusten säästämiseksi Talvikunnossapidon toimenpideajat (lumisateiden aikana/jälkeen, liukkauden ilmetessä): Pää-, asunto- ja kokoojakadut sekä kevyen liikenteen väylät ja jalkakäytävät 0 = ERITTÄIN HUONO, kadut heikossa kunnossa viikkoja 1 = HUONO, kadut huonossa kunnossa useita päiviä 2 = HEIKKO, kadut heikossa kunnossa useita päiviä 3 = KOHTALAINEN, kadut tulevat kohtuulliseen kuntoon muutaman päivän sisällä 4 = HYVÄ, pääväylät kohtalaisessa kunnossa aamulla, muut väylät kohtuulliseen kuntoon päivällä 5 = ERITTÄIN HYVÄ, pääväylät hyvässä kunnossa aamulla, muut väylät kohtuulliseen kuntoon aamun aikana

16 16 Tampereen kaupungin kotisivujen kyselyn kokonaistulokset on esitetty seuraavassa taulukossa (suluissa muutos edellistalven kyselyn tuloksiin nähden). Vastauksia kevään 2012 kysellyyn kertyi yhteensä noin 826 kpl. TALVIKUNNOSSAPIDON LAATU Pääkadut 2,63 (-0,04) Asunto- ja kokoojakadut 1,95 (-0,01) Kevyenliikenteen väylät 1,84 (-0,01) Jalkakäytävät 1,85 (+0,04) Arvosana 2,07 (0,00) TALVIKUNNOSSAPIDON TOIMENPIDEAJAT Pääkadut 2,90 (+0,04) Asunto- ja kokoojakadut 2,02 (0,00) Kevyenliikenteen väylät 1,97 (-0,07) Jalkakäytävät 1,94 (+0,07) Arvosana 2,21 (+0,01) KESKIARVO 2,14 (0,00) Annetut arvosanat pysyivät pääsääntöisesti edellisvuoden tasossa. Kaupunkilaisten tyytyväisyys kasvoi hieman jalkakäytävien kunnossapidon laadun sekä pääkatujen ja jalkakäytävien kunnossapidon toimenpideaikojen osalta. Annetut arvosanat laskivat pääkatujen kunnossapidon laadun sekä kevyen liikenteen väylien toimenpideaikojen osalta. Kokonaisuutena kaupunkilaisten tyytyväisyys pysyi edellistalveen verrattuna samalla tasolla. Annetun asiakaspalautteen perusteella kulunut talvi ja talvi olivat arvosanoiltaan heikoimmat heikoimmat seuratuista talvista. Vapaamuotoisissa palautteissa nousi päällimmäisenä esille tyytymättömyys kevyen liikenteen väylien kunnossapidon tasoon. Kritiikkiä herätti etenkin lumen auraaminen ajoradalta kevyen liikenteen väylälle. Myös ajoratojen kaventuminen lumen vuoksi ja risteys- sekä bussipysäkkialueiden puutteellinen lumenpoisto aiheuttivat kommentointia.

17 17 8. KUSTANNUKSET Edellisten seurantakausien ( ) kustannukset on korjattu maarakennuskustannusindeksin (Maku-ind.) hoidon ja kunnossapidon osaindeksillä helmikuun 2012 kustannustasoon. Em. indeksien kehitys vuosina on esitetty seuraavassa kuvassa. Helmikuun 2012 Makuindeksin pisteluku oli 156,7 sekä hoidon ja kunnossapidon osaindeksin 157,1 (2000 = 100). 160 Maku-ind. kehitys, helmikuu (2000=100) Maku-ind. Hoidon ja kunnossapidon osaindeksi Indeksi Vuosi Kuva 14: Maku-indeksin sekä hoidon ja kunnossapidon osaindeksin kehitys, helmikuu Kokonaisuudessaan talvikunnossapidosta aiheutuneet kustannukset olivat noin Tämän lisäksi käytetyn liukkauden torjuntamateriaalin keruusta aiheutui kustannuksia yhteensä noin Verrattuna edelliseen seurantakauteen, talvikunnossapidon kustannukset laskivat noin Kustannuksissa on mukana myös Tasanteen, Peltolammin sekä Kalkun alueurakoiden liikenneväylien talvikunnossapidon kustannukset. Näiden urakka-alueiden kunnossapidosta vastaa yksityinen urakoitsija.

18 18 Kuluneen talven kustannusten lasku edelliseen seurantakauteen verrattuna johtui eritoten leudosta syksystä. Syksyn talvikunnossapidon kustannukset olivat reilut pienemmät, kuin edellisellä seurantakaudella. Kevättalven kohdalla suurimmat kustannussäästöt syntyivät lumen vastaanottopaikoille kuljetetun lumimäärän huomattavasta pienenemisestä. Lumen kuormaamisen ja kuljetuksen kustannukset pienenivät noin Taulukossa 3 on esitetty kustannusten jakautuminen liukkauden torjunnan, lumenpoiston sekä hiekoitusmateriaalin keruun välillä. Taulukossa on esitetty syystalvi 2011 ja kevättalvi 2012 erikseen. Taulukko 3: Talvikunnossapidon kustannukset syksy 2011 ja kevät Suluissa on esitetty talvikauden kustannukset vastaavalta ajanjaksolta (helmikuun 2012 kustannustasossa). Liukkauden torjunta, syksy 2011 Auraus, syksy 2011 Liukkauden torjunta, kevät 2012 Auraus, kevät 2012 Yhteensä Hiekoitusmat. keruu, yhteensä ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Mikäli koko seurantakauden lumen aurauksesta syntyviä kustannuksia tarkastellaan ilman lumen kuormaamisen ja kuljettamisen kustannuksia, laskivat lumen aurauksen kustannukset yhteensä noin Kuluneena talvena lunta kertyi hieman enemmän kuin edellisellä seurantakaudella. Edellisen seurantakauden suurimmat lumisateet ajoittuivat marras tammikuulle (noin 80 % talven kumulatiivisesta kertymästä). Kuluneena talvena runsaimmat lumisateet ajoittuivat seurantakauden loppupuolelle. Huhtikuun alun lumimyräkkä huomioiden tammi-huhtikuun aikana satoi noin 85 % koko talven kumulatiivisesta lumikertymästä. Kevättalven 2012 lumen aurauksen kustannukset nousivatkin noin keväästä Vastaavasti lumeton syystalvi 2011 aiheutti noin kustannussäästön verrattuna syystalveen Vaikka koko seurantakauden kumulatiivinen lumikertymä kasvoi edellisestä seurantakaudesta, pienenivät lumen kuormaamisen ja kuljetuksen kustannukset merkittävästi. Lämmin joulukuun loppu sulatti syksyn lumikertymän. Tammikuun alussa ilman lämpötila laski pakkaselle. Ilma lämpeni uudelleen helmikuun puolen välin jälkeen, jolloin päivälämpötilat nousivat jaksoittain plussan puolelle. Nämä lämpimät jaksot sulattivat ja tiivistivät kertynyttä lumipeitettä vähentäen lumen kuljettamisen tarvetta vastaanottopaikoille. Talven kumulatiivisesta lumikertymästä vain noin 40 % satoi tammi-helmikuun kylmän talvijakson aikana. Tämä ilmiö näkyy edellisvuodesta laskeneilla lumen kuormaamisen ja kuljettamisen kustannuksina. Säästöä edellisestä talvikaudesta syntyi noin

19 19 Liukkauden torjunnasta aiheutuneet kustannukset pienenivät noin Syksyllä 2010 ensilumi satoi maahan jo marraskuun alussa, jonka jälkeen ilman lämpötila laski pysyvästi pakkaselle. Seurantakaudella liukkauden torjunnan toimenpiteet aloitettiin täysipainoisesti vasta marras- joulukuun vaihteessa. Vastaavasti seurantakaudella liukkaudentorjunnan toimenpiteet jatkuivat aina huhtikuun puoleen väliin asti, kun kuluneena keväänä liukkaudentorjunnan toimenpiteet lopetettiin muutamaa yksittäistä päivää lukuun ottamatta käytännössä jo kuukautta aikaisemmin. Laskeneet liukkauden torjunnan kustannukset selittyvät talvea huomattavasti lyhyemmällä työkaudella. Kuvassa 15 on esitetty kahden edellisen seurantakauden kustannusrakenne eriteltynä toimenpidelajeittain sekä syys- ja kevätkausittain. Kuva 15: Seurantakausien ja kustannukset toimenpiteittäin eroteltuna. Lumen kuormauksen ja kuljetuksen aiheuttamat kustannukset on eroteltu toisistaan.

20 20 Kuuden edellisen seurantakauden talvikunnossapidon kokonaiskustannukset ovat keskimäärin olleet noin (helmikuun 2012 kustannustasossa). Kuluneen talven kunnossapidon kustannukset olivat noin alle keskimääräisen. Lumen aurauksen kustannukset nousivat noin yli keskiarvon. Vastaavasti liukkauden torjunnan kustannuksissa säästöä syntyi noin Kuvassa 16 on esitetty seurantakausien talvikunnossapidon kustannukset eriteltynä lumenauraukseen ja liukkauden torjuntaan. Kuva 16: Talvikunnossapidon kustannukset eriteltynä liukkauden torjunnan ja lumen aurauksen kustannuksiin (helmikuun 2012 kustannustasossa).

21 21 9. LAATUTASON SEURANTA Kun aurauksen (3,80) ja liukkauden torjunnan (2,32) vaikeusasteet suhteutetaan kunnossapitoon käytettyyn rahaan, voidaan eri talvien vaikeusasteita ja talvikunnossapidon kustannuksia verrata keskenään luotettavasti. Lumen aurauksesta aiheutuvat kustannukset olivat kuluneella talvella yhteensä noin Liukkauden torjuntaan käytettiin rahaa tarkastelujaksolla yhteensä noin Kustannukset aurauksesta ja liukkauden torjunnasta olivat yhteensä noin Kuvassa 14 on esitetty seurannan piirissä olleiden talvien ( ) lumen aurauksen ja liukkauden torjunnan vaikeusasteet suhteessa niistä syntyneisiin kustannuksiin. Aikaisempien vuosien kustannukset on korjattu hoidon ja kunnossapidon osaindeksillä helmikuun 2012 kustannustasoon vertailukelpoisuuden takaamiseksi. Talvikunnossapidon kustannuksissa on seurattu vuodesta 2009 alkaen myös hiekoitusmateriaalin keruusta aiheutuneita kustannuksia. Hiekoitushiekan keruusta aiheutuneita kustannuksia on käsitelty raportissa omana osanaan ja ne on jätetty pois kappaleen seuraavista kuvaajista (kuvat 17, 18 ja 19). Kuva 17: Talven olosuhteiden vaikeus kustannuksiin suhteutettuna aurauksen ja liukkauden torjunnan kannalta. Kuvassa on esitetty vastaavat tiedot myös talvilta Kun aurauksen (3,80) ja liukkauden torjunnan (2,32) ja kunnossapitotyön (1,64) vaikeusasteet yhdistetään, saadaan koko talven vaikeusaste. Talven vaikeusastetta määritettäessä painotetaan sääolosuhteita 65 % ja kunnossapitotyön vaikeusastetta 35 %. Talven vaikeusasteeksi muodostui 2,56. Kuvassa 18 tätä tunnuslukua on verrattu talvikunnossapidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

22 22 Kuva 18: Talven vaikeusaste ja kunnossapidosta aiheutuneet kustannukset. Kuvasta 18 voidaan huomata, että kuluneen talven vaikeusaste sekä kunnossapidosta aiheutuneet kustannukset olivat melko keskimääräisiä. Kuva 19: Talvien kunnossapidon laatutaso suhteessa kustannuksiin.

23 23 Kuvassa 19 talvikunnossapidon aiheuttamat kustannukset on suhteutettu kaupunkilaisten kokemaan kunnossapidon laatutasoon. Vuodesta 2003 lähtien aina vuoteen 2005 kaupunkilaisten kokema kunnossapidon laatu on noussut. Vuodesta 2005 lähtien kaupunkilaisten tyytyväisyys kunnossapitoon on ollut lievässä laskusuunnassa. Kuluneena talvena kunnossapidon laatu pysyi edellisen seurantakauden tasolla. Kaksi edellistä seurantakautta ovat olleet seuratuista talvista laatutasoltaan heikommat. 10. VERTAILU EDELLISIIN TALVIIN Taulukossa 4 on koottuna seurantakausien tulokset siten, että niitä pystyy vertailemaan helposti keskenään. Taulukossa esitetyt vuosittaiset talvikunnossapidon kustannukset on korjattu Maku-indeksin hoito- ja kunnossapitotyön osaindeksillä helmikuun 2012 kustannustasoon. Taulukko 4: Talvikunnossapidon seurannan tulokset koko Tampereen alueelta, vuodet Vaikeusaste: Lumen auraus Vaikeusaste: Liukkauden torjunta Sääolosuhteiden vaikeusaste Kunnossapitotyön vaikeusaste Talven kokonaisvaikeusaste Kunnossapidon laatu (palautekysely) 2,80 3,17 2,59 2,28 2,20 2,11 3,43 3,88 3,80 2,98 3,91 2,32 2,57 3,69 3,14 1,63 1,75 2,32 2,89 3,54 2,46 2,43 2,95 2,63 2,53 2,82 6 2,53 2,66 2,54 1,42 8 1,27 1,95 1,6 1,64 2,76 3,23 2,49 2,08 2,30 2,15 2,33 2,39 2,56 2,66 1 2,90 2,60 2,61 2,41 2,41 2,14 2,14 Kustannukset (M ) 4,55 4,33 4,82 4,87 4,18 4,92 4,58 6,08 4,87

24 MUITA TALVEN TUNNUSLUKUJA 11.1 Kaatumisonnettomuudet ja korvaushakemukset Taulukossa 5 on esitetty Tampereen kaupungille liukastumisonnettomuuksista tulleet korvausvaatimukset sekä korvatut onnettomuudet. Keskimääräinen korvausvaatimus on ollut vuosien aikana noin Vastaavasti korvattujen onnettomuuksien keskimääräinen kustannus on ollut noin /kpl. Liukastumisonnettomuuden korvaushakemuksen jättämiselle on laissa määrätty kolmen vuoden aikaraja. Tämä vaikeuttaa onnettomuuksien reaaliaikaista seuraamista ja korvausmäärät käytännössä saattavat vielä muuttua kahden viimeisen vuoden osalta. Taulukko 5: Anotut ja korvatut liukastumisonnettomuudet Keskim. Korvaus Anotut kpl Anotut yht Korvatut kpl Korvatut yht Taulukon 5 korvaushakemukset ja korvaukset koskevat vain liukastumisia. Lukumäärät eivät pidä sisällään esimerkiksi ajoneuvo-onnettomuuksiin liittyviä korvaushakemuksia tai korvauksia Käytetyn liukkauden torjuntamateriaalin määrä Kuvassa 20 on esitetty vuosina käytetyn hiekoitusmateriaalien (sepeli ja hiekka) määrät. Käytetyn liukkauden torjuntamateriaalin määrät ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta 2008 asti. Kasvu kuitenkin taittui talvella Käytetyn hiekoitusmateriaalin määrä laski talvesta 2011 yli 60 %. Hiekoitushiekan ja -sepelin lisäksi liukkaudentorjunnassa käytettiin talvella koko kaupungin alueella kuivasuolaa noin 160 tonnia sekä liuossuolaa noin 495 tonnia. Käytetyn suolan määrä laski edellisestä seurantakaudesta noin 24 %.

25 25 Talvien aikana käytetty hiekoitusmateriaali ja liukkauden torjuntamateriaalin keruun kustannukset Hiekoistusmateriaali yht. Kustannukset , , , Tonnia , , , , ,000 Vuosi Kuva 20: Vuosina käytetyn hiekoitusmateriaalien määrä ja hiekoitusmateriaalin keruusta aiheutuneet kustannukset Ilmanlaadun mittaus Tampereen kaupungin ilmanlaadun mittaustulokset ovat olleet osana selvitystä vuodesta 2007 lähtien. Kuvissa 21 ja 22 on esitetty sekä Pirkankadun, että Epilän mittauspisteiden tulokset hengitettävien (PM 10 ) hiukkasten pitoisuuksille ilmassa. Hengitettävät hiukkaset koostuvat pääosin liikenteen ilmaan nostattamasta hienojakoisesta aineksesta. Pienhiukkaset koostuvat lähinnä hiekoitusmateriaaleista sekä asfaltista irronneesta kiviaineksesta. Ilman pienhiukkaspitoisuuden raja-arvona (mittaustulosten keskiarvo vuorokaudelle) käytetään 50 µg/m 3. Tämä raja-arvo perustuu Valtioneuvoston asetukseen 711/2001. Pölyämistä on pyritty estämään mm. käyttämällä liukkaudentorjunnassa hiekan sijasta sepeliä sekä tehostamalla liukkaudentorjuntamateriaalin keruuta ja katujen kevätsiivousta. Keväällä 2012 ilmalaatua seurattiin edellistalven tapaan Pirkankadun sekä Epilän mittauspisteillä. Mittaustuloksista voidaan havaita raja-arvojen ylittyneen selkeästi muutamassa erillisessä jaksossa. Huhtikuun alun lumimyräkkä ja toisaalta kuun lopun vesisateet helpottivat kevään katupölytilannetta. Osasyynä pienhiukkasten kohonneisiin pitoisuuksiin voi olla myös hiukkasten kaukokulkeuma. Liikenne, kuivuus ja katupöly ovat kuitenkin merkittävin tekijä korkeille hiukkaspitoisuuksille.

26 26 Taulukko 6: PM 10 -hiukkasten raja-arvojen ylitykset , Pirkankadun mittauspiste. Vuosi Raja-arvon ylityksiä (kpl, ) Kuva 21: Ilmanlaadun mittaustulokset Pirkankadun mittauspisteeltä, Punaisilla pylväillä merkittyinä päivinä ilman pienhiukkasmäärät ovat nousseet yli 50 µg/m3 raja-arvon yli.

27 27 Kuva 22: Ilmanlaadun mittaustulokset Epilän mittauspisteeltä, Punaisilla pylväillä merkittyinä päivinä ilman pienhiukkasmäärät ovat nousseet yli 50 µg/m3 raja-arvon yli. Ramboll Finland Oy DI Juha Rissanen Ins. Pentti Häkkinen

28 1 LIITE 1, TALVIEN SÄÄ- JA OLOSUHDEKUVAT Talvi Syksyllä 2006 lokakuu vaihtui marraskuuksi myrskyisissä merkeissä. Helmikuuta 2007 sävyttivät kaksi pitkää pakkasjaksoa.

29 2 Talvi lämpötila ( o C) lumisade (cm) lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus olosuhteen vaikeus vaikea helppo Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen syksyn 2005 aikana 0, pvm Syksyllä 2005 ensilumi satoi lokakuun lopussa. 1 14,0 1 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 lämpötila ( o C) lumisade (cm) Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen kevään 2006 aikana pvm lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus vaikea olosuhteen vaikeus 1 14,0 1 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Kevättalvi 2006 oli vähäsateinen ja kylmä.

30 3 Talvi lämpötila ( o C) lumisade (cm) vaikea lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus olosuhteen vaikeus helppo Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen syksyn 2004 aikana 0, Syksyllä 2004 ensilumi satoi marraskuussa. pvm 1 14,0 1 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 lämpötila ( o C) lumisade (cm) Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen kevään 2005 aikana pvm lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus vaikea olosuhteen vaikeus helppo 1 14,0 1 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Vuoden 2005 tammikuu oli vuosisadan sateisin tammikuu.

31 4 Talvi lämpötila ( o C) lumisade (cm) vaikea lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus olosuhteen vaikeus helppo Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen syksyn 2003 aikana 0, pvm 1 14,0 1 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 Syksyllä 2003 joulun seutu oli kunnossapitäjille hankalaa aikaa. lämpötila ( o C) lumisade (cm) Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen kevään 2004 aikana pvm lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus vaikea olosuhteen vaikeus helppo 1 14,0 1 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Keväällä 2004 yöpakkaset jatkuivat lähes koko huhtikuun.

32 5 Talvi lämpötila ( o C) lumisade (cm) vaikea lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus olosuhteen vaikeus helppo Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen syksyn 2002 aikana 0, pvm 30 cm 1 14,0 1 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 Syksyllä 2002 talvi alkoi jo lokakuussa. lämpötila ( o C) lumisade (cm) Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen kevään 2003 aikana pvm lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus vaikea olosuhteen vaikeus helppo 1 14,0 1 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Lämpötilojen nopeat vaihtelut työllistivät kunnossapitoa suuresti keväällä 2003

33 6 Talvi lämpötila ( o C) lumisade (cm) vaikea lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus olosuhteen vaikeus helppo Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen syksyn 2001 aikana pvm Talvi alkoi syksyllä 2001 marraskuun alussa. lämpötila ( o C) lumisade (cm) Sään vaikutus talvikunnossapidon vaikeuteen kevään 2002 aikana 32 cm helppo 0, pvm lumisateet vrk:n ylin vrk:n alin olosuhteen vaikeus vaikea olosuhteen vaikeus 1 14,0 1 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 Lumimyrsky tammikuussa 2002 työllisti kunnossapitäjiä suuresti.