CURATOR. Koulukuraattoriyhdistyksen jäsenlehti 2017

Transkriptio

1 CURATOR Koulukuraattoriyhdistyksen jäsenlehti 2017

2 Curator Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö - Fackorganisationen för högutbildade inom socialbranschen Talentia ry:n jäsenyhdistys Koulukuraattoriyhdistyksen jäsenlehti CURATOR 2017 SISÄLLYSLUETTELO 3 Puheenjohtajan terveiset 6 Kuvia valtakunnallisilta kuraattoripäiviltä 7 Koulutuspäivien palautteita 9 Kuraattorin kelpoisuudesta Sosiaalihuoltolain soveltamisoppaassa 11 LAPEssa kehitetään opiskeluhuoltoa 13 Yhteisöllistä oppilashuoltoa luokassa koulukuraattorin näkökulma 15 Lausunto oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta 18 Ammattitaitoinen henkilöstö on lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin turva 19 Toimintasuunnitelma Hallitus 2018 Koulukuraattorit Skolkuratorer ry Kotisivut Sähköposti koulukuraattorit@talentia.fi Puheenjohtaja Hanna Gråsten-Salonen, hanna.grasten-salonen@tampere.fi Kannen kuva ja sisäsivujen revontulikuvat Anne

3 Curator Puheenjohtajan terveiset Suomi 100 -juhlavuosi on ollut mielenkiintoista aikaa lainsäädäntöön vaikuttamisen ja kuraattorityön kehittämisen näkökulmasta. Koulukuraattorit ry kannattaa hallituksen esitystä (HE 15/2017 vp), että kuraattori- ja psykologipalvelut jäävät kuntien ja opetustoimen järjestämisvastuulle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevassa lainsäädännössä. Sote-uudistukseen liittyvästä asiakkaan valinnanvapaudesta annettiin keväällä 2017 hallituksen esitys (HE 47/2017 vp), jossa kuvattu asiakkaan valinnanvapausasia ei onneksi koske oppilashuoltopalveluja antavia kuraattoreita, psykologeja, terveydenhoitajia ja lääkäreitä. Tältä osin kouluissa ja oppilaitoksissa toimivien oppilashuoltopalveluja antavien henkilöiden keskinäinen yhteistyö voi jatkua oppilasja opiskelijahuoltolain (1287/2013) tavoitteiden mukaisesti. Tässä vaiheessa on vaikea arvioida sitä, minkälaisia yhteistyötä edistäviä tai heikentäviä vaikutuksia sosiaalitoimen työntekijöiden siirtymisellä maakuntiin tulee olemaan yhteistyöhön kuraattorien kanssa. Vaikka sote-uudistus muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita, myös kuraattorien toimintaa säätelee oppilas- ja opiskelijahuoltolain ohella edelleen osaltaan sosiaalihuoltolaki ja lastensuojelulaki. Valinnanvapauden osalta huolestuttaa kuitenkin se, monimutkaistuuko kuraattorin yhteistyö lastensuojelun kanssa, kun perheen jäsenten palvelut mahdollisesti hajaantuvat eri tahoille. Pahimmassa tapauksessa perheen jäsenet voivat valita eri palveluntuottajia, esim. äiti maakun nan, isä yksityisen ja 16-vuotias lapsi toisen yksityisen palvelutuottajan heidän asioissaan. Mikäli palvelut pirstaloituvat valinnanvapauden myötä liikaa, on haasteena lapsen/nuoren ja perheen tarvitseman palvelukokonaisuuden mielekäs koordinointi ja yhteensovittaminen. Monialaisen yhteistyön rakentuminen toimivaksi eri toimijatahojen kesken tulee olemaan iso haaste sote-uudistuksessa. Viimeisin Koulukuraattorit ry:n lausunto koskee toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformiin liittyviä oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutoksia (HE 116/2017 vp). Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia esitetään muutettavaksi siten, että oikeus oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisiin kuraattori- ja psykologipalveluihin laajennettaisiin koskemaan kaikkia ammatillista perustutkintoa suorittavia opiskelijoita ja valmentavassa koulutuksessa olevia opiskelijoita. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain soveltamisala laajenisi myös niihin henkilöihin, jotka aikaisemmin suorittivat ammatillista perustutkintoa näyttötutkintona ja niihin, jotka suorittavat perustutkintoa työvoimakoulutuksena. Lisäksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain säännöksiä muutettaisiin siten, että ne vastaavat ammatillisesta koulutuksesta annetun uuden lain (531/2017) terminologiaa. Koulukuraattorit ry kannattaa hallituksen esitystä, joka selkeyttää sitä, keitä jatkossa palvellaan ja uuden ammatillisen koulutuksen lain mukaiset opiskelijat tulevat yhdenvertaiseen asemaan kuraattori- ja psykologipalvelujen saamisen osalta nykyisin palveluihin oikeutettujen opiskelijoiden kanssa. Koulukuraattorit ry:n lau-

4 Curator sunnossa (sivulla 15) esitetyt näkemykset työmäärän kasvusta ja työnkuvan laajentumisesta ammatillisissa oppilaitoksissa on huomioitu hyvin asiaa käsittelevässä sivistysvaliokunnan mietinnössä (SiVM 16/2017vp, /Sivut/SiVM_ aspx) Sivistysvaliokunta tähdentää, että ammatillisen koulutuksen reformi ja käsiteltävänä oleva hallituksen esitys luovat järjestäjätasolla tarpeen ja mahdollisuuden tarkastella uudelleen oppilas- ja opiskelijahuoltoon suunnattujen panostusten riittävyyttä sekä nykyisen asiakasmäärän ja palvelutarpeen että myös kasvavan asiakasmäärän ja sen mukaisen lisäresurssitarpeen osalta. Lain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan Edellä mainituissa Koulukuraattorit ry:n lausunnoissa on esitetty suurta huolta vastaavien kuraattorien ja kuraattorien resurssien riittävyydestä. Aiheeseen liittyen laadimme Lapsen oikeuksien päivänä OAJ:n ja Psykologiliiton kanssa yhteisen kannanoton siitä, että oppilashuollon palveluja on tarjottava säädösten ja tarpeen mukaan. Kouluterveyskyselyn 2017 mukaan etenkin koulupsykologien ja koulukuraattorin vastaanotolle on vaikea päästä. Lakisääteisten oppilashuollon palvelujen vajetta ei saa paikata toisilla ammattiryhmillä. Lapset ja nuoret on asetettava etusijalle, kun päätetään kuntien budjeteista. Kannanotto Ammattitaitoinen henkilöstö on lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin turva on luettavissa sivulla 18. Valtakunnalliset kuraattoripäivät Yhteisöllisesti yhdessä syyskuun lopulla Tampereella oli erittäin antoisa kokemus päivien järjestäjänä ja osallistujana. Yhteisölliseen oppilashuoltoon painottuva ohjelma veti kuraattoreita paikalle ennätysmäärän, peräti noin 170 osallistujaa ympäri Suomen. Päivien pääaiheina olivat PURO - nuorten hyvinvointia edistävä valmennusmenetelmä, sovitteleva työote kouluissa ja oppilaitoksissa, nuorten sosiaalinen toimintakyky sekä kiusaamisen vastustamiseen liittyvä Puutun Peliin - koulukiertue Suomi 100 -hengessä PURO -menetelmää lähti kokeilemaan viime keväänä 100 koulukuraattoria Nuorgamista Helsinkiin. Menetelmä soveltuu hyvin yhteisölliseen oppilashuoltoon ja sen kehittäminen jatkuu edelleen ( Päivillä käsiteltiin myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformia ja ajankohtaista lainsäädäntöä. Lasten ja nuorten koskettavien musiikkiesitysten ohella todella hieno lisä koulutuspäivien ohjelmaan oli Tampereen kaupungin iltavastaanotto museokeskus Vapriikissa, jossa oli hyvin arvostava tunnelmatampereen kaupungin hyvinvoinnin palvelualueen apulaispormestari Johanna Loukaskorven taholta. Seuraavat valtakunnalliset kuraattoripäivät järjestetään Turussa syksyllä Hienoa, että turkulaiset kuraattorit ottavat haasteen vastaan! Yhdistyksen 45-vuotistoimintaa on tarkoitus juhlistaa Helsingissä ensi syksynä iltapäiväseminaarin merkeissä. Valtakunnallisilla kuraattoripäivillä käsiteltiin myös Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan liittyvää opiskeluhuollon kehittämistyötä. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena -kehittämiskokonaisuuden painopisteinä ovat opiskeluhuollon uudet toimintamallit tulevassa maakunnan ja kunnan toiminta-ympäristössä, yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa sekä lapsen ja nuoren hyvinvointiinsa tarvitseman tuen helppo saatavuus arjen ympäristöön. Kehittämistyö on parhaillaan

5 Curator käynnissä 13 maakunnassa. Pääkaupunkiseudulla tapahtuvasta opiskeluhuollon kehittämistyöstä voi lukea lisää sivulta 11. Monenlaista mielenkiintoista kehittämistyötä on siis menossa. Hyvä niin! Rentouttavaa joulunaikaa ja onnea uudelle vuodelle 2018! Hanna Gråsten-Salonen Puheenjohtajan tekstissä mainitut kannanotot ja lausunnot voit lukea yhdistyksen kotisivuilta Hanna Gråsten-Salonen (oik.) ja Mari Lankinen Valtakunnallisilla kuraattoripäivillä Tampereella

6 Curator Kuvia valtakunnallisilta kuraattoripäiviltä Kuvat: Hanna Gråsten-Salonen ja Heli Kangaspunta Koulukuraattorit Kirsi Vanhanen ja Leena Kaarineva järjestelemässä kokousmateriaalia Koulutuspäivien osallistuja olivat eri puolilta Suomea Maija Gellin Mari Lankinen Satu Nevalainen Oskari Palomäki

7 Curator Koulutuspäivien palautteita Kiitos vielä kaikille koulutuspäiville osallistuneille! Kiitos myös teille, jotka kävitte antamassa palautetta koulutuspäivistä kotisivujemme kautta! Palautteiden avulla on hyvä lähteä suunnittelemaan seuraavia koulutuspäiviä syksylle 2019 Turkuun. Koulutuspäivien aiheet ja luennoitsijat Käytännöntyöhön sai hyviä vinkkiä Mari Lankisen puheenvuorosta/menetelmistä. Sen sijaan Kannasojan puheenvuoro oli liian teoreettinen; aihe oli tärkeä ja mielenkiintoinen, mutta esitelmää olisi voinut yhdistää enemmän kouluarkeen. Pääosin olin tyytyväinen. Osan teoreettisuus tosin karkasi hieman pääni yli ja ehkä kaipaisinkin enemmän käytännön läheisyyttä. Oskarin lopetus oli loistava, harmi että niin moni oli jo lähtenyt pois. Myös nuorten esitykset ovat aina sykähdyttäviä. Puro ja sovitteleva työote oli päivien paras anti. Ajankohtaisten asioiden käsittely olisi voinut olla osallistavampi. Kannasojan esitystä kuunnellessa jäin miettimään, että tunteeko hän kohderyhmää. Tuli tunne kuulijan aliarvioimisesta. Toisen asteen reformi osuudessa, odotin kuulevani, mitä se merkitsee kuraattorin työn näkökulmasta. Perjantaina Oskari Palomäen esitys saa kymmenen pistettä, tämmöistä enemmän, pysyi hereillä. Sirpa Kannasojan luennosta tuli mieleen opiskeluajat, kohdeyleisö oli väärä. Hanna on perehtynyt hyvin tilanteeseen; on aina hyvä kuulla hänen esitystään! Minua kiinnosti myös Mari Lankisen esitys PUROsta, josta sai uusia vinkkejä. Samoin Maija Gellinin sovitteleva työote oli mielenkiintoinen. Sirpa Kannasojan esityksestä Nuorten sosiaalisesta toimintakyvystä odotin paljon, mutta valitettavasti tutkimustulokset eivät, ainakaan minulla, lähteneet elämään arkeen. Käytännön järjestelyt Mielestäni nämä asiat sujuivat hyvin. Myös yhteinen illanvietto oli hyvin järjestetty ja paikkana kiva. Hyvä paikka, oikein hyvää ruokaa, tauot ehkä hieman turhan pitkiä. Kokouspaikka oli mielenkiintoinen ja historiallisen upea, hyvällä sijainnilla, kävelymatka asemalta ja hotellilta. Hieno ympäristö, hyvä ruoka eikä jonotus ollut kohtuuton väkimäärästä huolimatta. Ruokatauot myös riittävän pitkiä, samoin kahvitauot. Tampere oli paikkana erinomainen kokouspaikan ja majoittumisen suhteen ja ruoka oli hyvää. Paikka hyvä, hyvät ruoat, iltavastaanotolla lähes samanlaista ruokaa kuin päivällä, eikä ollenkaan jälkiruokaa, se olisi voitu

8 Curator tarkistaa ja muuttaa. Osa luennoista olisi voinut olla lyhempiä. Koulutuspaikassa oli hieman huono ilma. Ruoka oli hyvää. Ruokailuaika olisi voinut olla hieman lyhempi. Kokouspaikka oli mielestäni kiva ja viihtyisä. Tuolit olivat mukavat. Usein kokoustiloissa on huonot tuolit. Ruuasta isot isot plussat. Olen erityisruokavalioinen ja sain vatsani täytettyä todella maukkaalla ruualla, kiitos siitä! Tauotus oli sopivaa ja auttoi jaksamaan tiiviit päivät hyvin. Ruusut ja risut Kiitos järjestelyistä ja että yhdistys sekä paikalliset kuraattorit jaksavat näitä järjestää! Luentojen puheenvuorot voisivat olla lyhyempiä. Päivien tunnelma oli positiivinen ja rentokin - oli mukava nähdä kollegoita ympäri Suomen! Yhteisessä tapaamisessa oli mukava tavata toisia saman alan ammattilaisia. Päivien jälkeen osaa arvostaa omaa työtään, vaikka arjessa se välillä unohtuu. Iso kiitos päivien alussa olleille ihanille musiikkiesityksille! Koulutuspäivien luentomateriaalin toivoisin saavani etukäteen, jolloin olisi helpompi seurata ja tehdä merkintöjä/muistiinpanoja puhutusta osuudesta. Toisen asteen ammatillinen reformiosuudessa olisin toivonut kuulevani ajatuksia/konkretiaa siitä, mitä se tuo kuraattorin työhön. Ekstrakiitosta kaupungin vastaanotosta- Pienissä ryhmissä keskustelua olisin toivonut, jotta olisi kuullut enemmän, miten missäkin päin Suomea toimitaan. Hyvin toimivat järjestelyt, loistavat musiikkiesitykset, herkullinen iltajuhla. Minusta tarvetta ja tilausta voisi tämmöisten päivien yhteydessä olla järjestää aikaa ja kohtaamisia, jotka vahvistavat kuraattorityön yhtenäisyyttä ja kuraattorien ammatillista identiteettiä. Tärkeää voisi olla kokemusten vaihtaminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen. Olisi kiva kuulla, mitä kuraattorityö on eripuolille Suomea. Ajankohtaisia asioita olisin kuullut ehkä vielä laajemmin. Nyt niille oli varattu melko vähän aikaa. Olisi ollut mukavaa, jos olisi alkuunsa tai jossain välissä lyhyt esittelykierros, mistä kaikki ovat edes maakunnittain. Toiminnallisuus ja pienemmät ryhmät olisivat mukavia, jotta tulisi luontevia tilaisuuksia kohdata eri puolilta Suomea tulevia kuraattoreita. Yleiselle keskustelulle eri alueiden ilmiöistä ja tilanteista ei juuri jäänyt aikaa, mikä oli harmi koska niin monta osaajaa oli paikalla samaan aikaan. Tätä jäin kaipaamaan. Hyviä aiheita ja luennoitsijoita. Olisin tosin kaivannut enemmän mahdollisuutta tutustua muihin kuraattoreihin- toki siihen oli mahdollisuus illanvieton yhteydessä - mutta myös koulutuspäivien aikana. Olisi voinut olla esim. ryhmäkeskustelua ajankohtaisista asioista kuraattorityön näkökulmasta eri puolella Suomea. Muuten iso kiitos hauskoista, informatiivivista ja virkistävistä päivistä. Nämä jäivät kyllä mieleen!

9 Curator Kuraattorin kelpoisuudesta Sosiaalihuoltolain soveltamisoppaassa 2017 Teksti: Hanna Gråsten-Salonen Tämän vuoden alussa tuli voimaan kuraattorin kelpoisuuden muutos, josta on annettu soveltamisohje uudessa Sosiaalihuoltolain soveltamisoppaassa 2017 (Sosiaali- ja terveysministeriön Julkaisuja 2017:5, ) sivulla 24 seuraavasti: "Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013), jäljempänä opiskeluhuoltolaki, kuraattorin kelpoisuudesta säätävää 7 :ää on muutettu lukien. Muutoksen myötä kuraattorina voivat toimia paitsi rekisteröidyt sosiaalihuollon ammattihenkilöt (sosionomi ja sosiaalityöntekijä) myös henkilöt, jotka ovat suorittaneet tehtävään soveltuvan tutkinnon ja sen lisäksi sosiaalialan aineopinnot, tai henkilöt, joilla on soveltuvan korkeakoulututkinnon lisäksi vähintään kahden vuoden työkokemus kuraattorin tehtävästä tai sitä vastaavasta sosiaalialan tehtävästä. Vastaavana kuraattorina voi jatkossakin toimia vain sosiaalihuollon ammattihenkilölain mukainen sosiaalityöntekijä. Kuraattorityötä tekevät henkilöt, jotka eivät ole sosiaalihuollon ammattihenkilöitä, voidaan katsoa sosiaalihuoltolain 3 :n mukaiseksi muuksi asiakastyöhön osallistuvaksi henkilöstöksi. Kuraattoripalvelun toteutumisesta vastaa jatkossakin aina viime kädessä sosiaalihuollon ammattihenkilö. Jos kuraattori ei ole sosiaalihuollon ammattihenkilö, vastuu on vastaavalla kuraattorilla. Kuraattorien koulutustaso vaikuttaa vastaavien kuraattorien tarpeeseen. Mikäli kuraattori on sosiaalihuollon ammattihenkilö, hän voi myös tehdä sosiaalihuoltolain 36 :n mukaisen palveluntarpeen arvioinnin, mikäli tämä katsotaan työnjaollisesti tarkoituksenmukaiseksi. Jos kyseessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi, arvioinnin tekijältä edellytetään sosiaalityöntekijän koulutusta. (Katso myös sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfo numero 13a/2015 opiskeluhuoltolain soveltamisesta)." Soveltamisohjeessa on useita epäselviä kohtia. Ensinnäkin siinä mainitaan tehtävään soveltuva tutkinto kun siinä pitäisi oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7 :n mukaan olla tehtävään soveltuva KOR- KEAKOULUtutkinto. Olen jo kahdesti antanut tänä syksynä tästä vakavasta asiavirheestä palautteen sosiaali- ja terveysministeriöön, mutta virhettä ei ole toistaiseksi korjattu. Virheellinen koulutusvaatimus ohjaa lukijaa harhaan. Niinhän ei tietenkään saisi olla ministeriön tuottamassa julkaisussa. Soveltamisohjeessa ei ole avattu mitenkään sitä, mitä tarkoittaa sosiaalialan aineopinnot? Sille ei löydy vastinetta yliopistojen eikä ammattikorkeakoulujen koulutusvastuissa. Kuraattoria vastaa-

10 Curator vasta sosiaalialan tehtävästä on myös vaikea antaa esimerkkiä, koska sellaista tehtävää ei ole olemassa. Ihmetystä herättää myös tulkinta, että laillistamattomat kuraattorit rinnastetaan sosiaalihuoltolain 3 :n mukaiseksi muuksi asiakastyöhön osallistuvaksi henkilöstöksi. En kyllä ymmärrä, mitä tämä henkilöstö on oppilashuollon näkökulmasta. Vastuun näkökulmasta asetetaan mielettömät paineet vastaavalle kuraattorille, joita ei suinkaan ole riittävästi ohjaamaan ja valvomaan laillistamattomia kuraattoreita. Eikä sen kuuluisi edes olla heidän tehtävänsä. Ei ole mikään ihme, että vaikeaselkoinen ja tukinnanvarainen kuraattorin kelpoisuus aiheuttaa pulmia rekrytoinnissa. Minun on erittäin vaikea ymmärtää, miten kuraattorin kelpoisuudesta tehtiin noin monimutkaisen sotkuinen asia, josta ei pystytä selkokielisesti ja ymmärrettävästi kertomaan, mitä sillä oikein tarkoitetaan. Edelleen olen sitä mieltä, että tällainen toimintatapa ei olisi mitenkään mahdollista koulussa toimivien terveydenhuollon ammattihenkilöiden kohdalla.

11 Curator LAPEssa kehitetään opiskeluhuoltoa Teksti: Terhi Pippuri Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa ( ) kehitetään laajasti lasten ja perheiden palveluja. Tavoitteena on yhteensovitetut lapsi- ja perhelähtöiset palvelut sekä lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistava toimintakulttuuri. Yhteensä 13 maakuntaa on valinnut kehittämisen kohteeksi varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten hyvinvointityön. Kehittämiskokonaisuuden tavoitteena on yhteisöllisen työn suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden vahvistaminen. Yksilökohtaisen työn tulee olla ehkäisevää, helposti saavutettavissa, laadukasta sekä lapsi- tai nuorilähtöistä. Oppilaat, opiskelijat ja vanhemmat halutaan vahvemmin mukaan opiskeluhuollon suunnitteluun ja toteuttamiseen. Pääkaupunkiseudun kuusi kuntaa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava) kehittävät yhteistyössä esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitosten opiskeluhuoltoa. Kehittämiseen on saatu mukaan 56 esiopetusyksikköä, peruskoulua tai toisen asteen oppilaitosta. Kehittäjäyksiköille tehtiin syksyn alussa kysely, jolla kartoitettiin opiskeluhuollon nykytilaa ja kehittämistarpeita. Kyselyn tulosten perusteella kehittämistä fokusoidaan niihin asioihin, mihin erityisesti tarvitaan lisää yhdenmukaisuutta, systemaattisuutta ja hyvien toimintamallien levittämistä. Yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittäminen on alkanut käytössä olevien toimintamallien keräämisellä. Alussa selvennet tiin, mitä yhteisöllisellä opiskeluhuollolla kunnissa tarkoitetaan ja miten sitä toteutetaan. Kehittäjäyksiköille suunnatussa kyselyssä 30 % vastasi, ettei käytössä ole opiskeluhuollon vuosikelloa. Se on parhaillaan työn alla. Poissaolojen seurantaan luodaan yhteinen malli, jota pilotoidaan kehittäjäyksiköissä keväällä. Seuraavaksi hankekunnista kerätään ehkäisevän päihdetyön toimintamalleja sekä kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen malleja. THL:n tekemän selvityksen mukaan psykologit ja kuraattorit käyttivät yhteisölliseen työhön keskimäärin 20 % ja terveydenhoitajat 15 % työajastaan. Lääkäreiden työaika sisälsi ainoastaan yksilökohtaista työtä. LAPE-hankkeessa lasten ja perheiden palvelujen painopistettä halutaan siirtää korjaavista palveluista kaikille yhteisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Hyvinvointi rakentuu arjen kohtaamisissa. Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla on suuret mahdollisuudet vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta ja hyvinvointia. Se tarkoittaa, että koulun toimintakulttuurin kehittämistä ohjaa pyrkimys jokaisen oppilaan hyvinvoinnin ja turvallisen arjen varmistamiseen. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon kehittäminen on käynnistynyt kartoittamalla eri koulutusasteilta tietoa opiskeluhuollollisen polun toteutumisesta. Näistä koostetaan yhteinen malli. Tähän liittyy myös konsultaatiokäytänteiden selkeyttäminen ja yhdenmukaistaminen. Painopisteenä ovat maahanmuuttajataustaisten lasten ja

12 Curator perheiden erityistarpeet. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa halutaan onnistua yhä paremmin vanhemmuuden tukemisessa. Kehittäjäyksiköille suunnatussa kyselyssä 42 % vastaajista ilmoitti, ettei opiskeluhuollon palveluista kerätä lainkaan asiakaspalautetta. Koska opiskeluhuollon vaikuttavuutta halutaan vahvistaa, on tämä keskeinen kehittämiskohteemme. LAPEssa lasten ja perheiden palvelut sovitetaan yhteen lapsi- ja perhelähtöiseksi palvelujen kokonaisuudeksi. Teemme kehittämisessä hyvää yhteistyötä perhekeskus-kehittämisen sekä erityisja vaativimman tason kehittämiskokonaisuuden kanssa. Useissa työryhmissä kehitetään malleja integratiivisten toimintamallien lisäämiseksi. Esimerkiksi mielenterveyspalvelujen integraatiota kehitetään siten, että jatkossa kouluihin jalkautuvat mielenterveyteen liittyvät perus- ja erityispalvelut tukevat yhä sujuvammin opiskeluhuollon palveluita. Osana pääkaupunkiseudun LAPE-hanketta kysyttiin syksyllä noin 600:lta 9.-luokkalaiselta, mistä he haluaisivat tarvittaessa saada apua mielenterveyden ongelmissa. Nuoret toivoivat apua nimenomaan kouluista ja mahdollisimman joustavin aikatauluin. LAPE-kehittäminen etenee yhtä aikaa maakunnallisella ja kansallisella tasolla. Yhtenä kansallisena kehittämistehtävänä on opiskeluhuoltoryhmän valtakunnallisen toimintamallin laadinta. Se on alkanut THL:n, OPH:n ja OKM:n yhteistyönä ja jatkuu ensi vuoden puolella verkostotyöskentelynä, johon kutsutaan mukaan maakuntien edustajia. Kansallinen malli rakennetaan ensin perusopetukseen, työ laajenee myöhemmin esiopetukseen ja toiselle asteelle. Jatkossa opiskeluhuolto on kuntien ja maakunnan palveluita yhdistävä yhdyspintapalvelu. Keskeistä on onnistua opiskeluhuollon johtamisessa ja toteuttamisessa toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä jatkossakin. Terhi Pippuri, kehittämiskoordinaattori, YTL Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena - kehittämiskokonaisuus, pääkaupunkiseudun LAPE-hanke Lisätietoja: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Lapsen paras yhdessä enemmän, pääkaupunkiseudun LAPE-hanke

13 Curator Yhteisöllistä oppilashuoltoa luokassa koulukuraattorin näkökulma teksti: Sirpa Heimonen Yhteisen luokkatyöskentelyn onnistuminen vaatii ennakkovalmistelua koulukuraattorin ja opettajan kesken. Aluksi pohditaan ja kirkastetaan ajatusta siitä, miksi luokkatyöskentelyä tarvitaan ja mitä sillä tavoitellaan. Kuraattori tarvitsee tietoa luokkadynamiikasta ja oppilaiden yhteistyötaidoista. Työskentelyn tavoitteiden on hyvä olla tiedossa myös oppilailla. Siten kaikilla osapuolilla on ymmärrys siitä, miksi muutosta halutaan. Opettajan aktiivinen rooli luokkatyöskentelyssä on avainasemassa, sillä ilman sitä sillä ei saada aikaan pysyvämpiä vaikutuksia luokassa. Jos luokkatyöskentelyn vaikutuksia halutaan tehostaa, voidaan ottaa mukaan myös vanhemmat. Esimerkiksi kiusaamisasioissa tai työrauhaongelmissa vanhempien osallisuus lisää vaikuttavuutta. Yhteistyö vanhempien kanssa voidaan aloittaa yhteisellä iltatapaamisella, johon kutsutaan sekä oppilaat että vanhemmat. Tapaamisessa vahvistetaan vanhempien ja oppilaiden osallisuutta esimerkiksi niin, että oppilaat valmistelevat luokan haasteista pieniä näytelmiä esitettäviksi vanhemmille. Näiden pohjalta voidaan tilanteesta keskustella ryhmittäin. Ryhmät kannattaa muodostaa niin, että niissä on vanhempia ja lapsia, mutta ei siten, että oppilaat ovat omien vanhempiensa kanssa samassa ryhmässä. Kuraattori ja opettaja tekevät keskusteluiden tueksi rungon ja keskustelun avaukseen auttavia kysymyksiä. Ryhmien keskustelut ja ehdotukset toimivat tulevan luokkatyöskentelyn pohjana. Koska kuraattorit ovat kouluilla vain muutamana päivänä viikossa, on tärkeää suunnitella, miten opettaja pitää aihetta yllä sekä vahvistaa jo opeteltuja taitoja tapaamiskertojen välissä. Jotta tapaamiset eivät jää irrallisiksi arjesta, voidaan asettaa osatavoitteita ja välitehtäviä, joita opettaja ohjaa ja seuraa yhdessä oppilaiden kanssa. On tärkeää huomioida saavutetut osatavoitteet ja juhlistaa työskentelyn päätöstä. Opettajan aktiivinen rooli on keskeinen, sillä hän ylläpitää asian opettelua kaikissa oppiaineissa ja arjen tilanteissa. Yhteistyön edetessä myös osatavoitteet ja -tehtävät tarkentuvat. Vaikka alussa olisi tehty tarkka suunnitelma, ennen jokaista työskentelykertaa kerrataan suunnitelma. Jokaisen työskentelykerran jälkeen varataan pieni hetki myös kuraattorin ja opettajan kahdenkeskiselle palautekeskustelulle. Tällöin voidaan keskustella välitehtävien toteutumisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta ja niiden pohjalta tarkentaa tai muokata suunnitelmia. Työskentelyn lopussa käydään yhdessä läpi opettajan ja oppilaiden palaute sekä arviointi työskentelystä. Jos ennen työskentelyn aloittamista on tavattu vanhem-

14 Curator pien kanssa, voidaan tavata työskentelyn lopussa vanhemmat uudestaan. Oppi-laat voivat olla tapaamisessa aktiivisessa roolissa. He voivat mm. valmistaa prosessista erilaisia esityksiä, julisteita tai kirjoitelmia. Onnistunut luokkatyöskentely Hyvä ennakkovalmistelu ja -suunnittelu kuraattorin ja opettajan yhteistyönä Oppilaat ja vanhemmat otetaan mukaan jo suunnitteluvaiheessa Opettajan aktiivinen rooli, jotta aihetta pidetään arjessa mukana myös tapaamisten välillä Prosessinomainen arviointi työskentelyn aikana Palautekeskustelu ja arviointi lopussa Ennaltaehkäisevä monitoimijuus: Osallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy osaksi koulujen toimintakulttuuria (EMOK) Rahoittajana: Euroopan sosiaalirahasto ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Revontulikuvat Anne Tapio

15 Curator Koulukuraattorit - Skolkuratorer ry Eduskunnan sivistysvaliokunnan kirjallinen asiantuntijalausuntopyyntö Koulukuraattorit ry:n lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta (HE 116/2017) Oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttaminen Hallituksen esityksessä oppilas- ja opiskelijahuoltolakia ehdotetaan muutettavaksi, koska ammatillisesta koulutuksesta on annettu uusi laki, joka tulee voimaan Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia esitetään muutettavaksi siten, että oikeus oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisiin kuraattori- ja psykologipalveluihin laajennettaisiin koskemaan kaikkia ammatillista perustutkintoa suorittavia opiskelijoita ja valmentavassa koulutuksessa olevia opiskelijoita. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain soveltamisala laajenisi myös niihin henkilöihin, jotka aikaisemmin suorittivat ammatillista perustutkintoa näyttötutkintona ja niihin, jotka suorittavat perustutkintoa työvoimakoulutuksena. Lisäksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain säännöksiä muutettaisiin siten, että ne vastaavat ammatillisesta koulutuksesta annetun uuden lain terminologiaa. Hallituksen esityksessä on kolmesta vaihtoehdosta päädytty sellaiseen, joka toisi valtakunnallisesti kuraattori- ja psykologipalvelujen piiriin opiskelijaa lisää ja tarvetta uusille kuraattorin ja psykologin toimille. Koulukuraattorit ry kannattaa hallituksen esitystä, joka selkeyttää sitä, keitä jatkossa palvellaan ja uuden ammatillisen koulutuksen lain mukaiset opiskelijat tulevat yhdenvertaiseen asemaan kuraattori- ja psykologipalvelujen saamisen osalta nykyisin palveluihin oikeutettujen opiskelijoiden kanssa. Tällä hetkellä esimerkiksi jossakin ammatillisessa oppilaitoksessa kuraattori- ja psykologi-infot täytyy tehdä siten, että vain osa saa tulla paikalle, koska samassa ryhmässä on sekaisin perus- ja näyttötutkintoja tekeviä opiskelijoita. Oppilaitoksen arjessa heitä ei kykene edes erottamaan muutoin kuin jollain opiskelijajärjestelmän koodituksella. Kuraattorien resurssien ja ammatillisen osaamisen turvaaminen Esityksessä todetaan, että Kustannuslaskelmissa on huomioitu oppilas- ja opiskelijahuoltolain valmistelussa (HE 67/2013 vp) käytetyt henkilöstön mitoitusperusteet. Käytettyjen mitoitusperusteiden mukaan opiskeluhuollon toteuttamiseksi tulisi olla käytössä yksi psykologi 1000:ta opiskelijaa kohti ja yksi koulukuraattori 780:tä opiskelijaa kohti. Koulukuraattoreiden mitoitusperusteessa on otettu huomioon, että opiskeluhuoltopalveluiden piirissä on täysi-ikäisiä opiskelijoita, joiden kohdalla koulukuraattorien tarjo-

16 Curator amien palveluiden tarpeen voidaan arvioida olevan vähäisempi kuin nuoremmilla oppilailla ja opiskelijoilla. Esityksen mukainen kuraattori- ja psykologipalveluiden laajentaminen koskemaan ammatillisen koulutuksen kaikkia perustutkinnon suorittavia sekä valmentavien koulutusten opiskelijoita merkitsisi arviolta 49 psykologin ja 62 kuraattorin lisätarvetta. Esityksestä ei selviä, millä perusteilla täysi-ikäisten opiskelijoiden arvioidaan tarvitsevan vähemmän kuraattorin palveluja kuin nuorempien oppilaiden ja opiskelijoiden. Aikuisopiskelijoiden mukaan tuleminen kuraattoripalveluiden piiriin tarkoittaa pikemminkin työkentän ja työnkuvan valtavaa laajentumista. Aikuisopiskelijoilla on hyvinkin heterogeeniset perusvalmiudet: korkeasti koulutetut (alanvaihtajat), vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat opiskelijat, maahanmuuttajataustaiset opiskelijat (osalla omasta kotimaastaan koulutus/tutkinto, osalla traumataustaa, ei koulutusta, matala koulutus, luku- ja kirjoitustaidottomat). Aikuissosiaalityötä tulee olemaan kuraattorin työssä aikaisempaa enemmän. Esimerkiksi etuusasioissa osaamista pitäisi olla laajasti eri-ikäisten opiskelijoiden vuoksi. Aikuisopiskelijoiden tukeminen myös mm. erilaisissa elämän kriiseissä, perheen ongelmissa, talousasioissa edellyttää kuraattorilta erilaista osaamista kuin lasten ja nuorten tukeminen heidän pulmissaan. Kuraattorin työote on erilainen riippuen siitä, minkä ikäisten kanssa työskennellään. Huolta herättää myös opiskelun muuttuminen ammatillisissa oppilaitoksissa luokattomaan suuntaan jatkuvan haun myötä. Tuoreen Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten mukaan erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat pojat ovat kokeneet olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä. Ryhmään kuulumattomuus voi jatkossa tuoda mukanaan ajelehtimista ja turvattomuutta sekä lisätä tarvetta opiskeluhuollon palveluille. Nimellinen ryhmänohjaaja ja kotiryhmä ei ole riittävää. Voi olla, että aikuisopiskelijoiden ja ammatillisen reformin myötä tarve kuraattorin yksilökohtaisen opiskeluhuollon palveluihin lisääntyy ammatillisissa oppilaitoksissa ja samalla mahdollisuudet oppilasja opiskelijahuoltolain painopisteenä olevan ennaltaehkäisevän yhteisöllisen opiskeluhuollon tekemiseen heikkenevät entisestään. Huoli kuraattorien resurssien riittävyydestä on todellinen, koska nykyresursseillakaan mitoitusperusteena käytettävää 780 opiskelijaa/kuraattori ei suinkaan saavuteta esi- ja perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa kaikilla paikkakunnilla. Kouluterveyskyselyn 2017 mukaan oppilailla ja opiskelijoilla on edelleen yrittämisestä huolimatta vaikeuksia päästä kuraattorin ja psykologin vastaanotolle. Tämä ongelma näyttäytyy kummankin ammattiryhmän kohdalla erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa. Kun kuraattorin työn pitäisi olla koko ajan enemmän ennaltaehkäisevää ja yhteisöllistä, opiskelijamäärä tai oppilaitosten määrä ei voi enää kasvaa nykyisestään, vaan suunta pitäisi olla toisinpäin. Yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelulle ja yhteisöllisten toimenpiteiden kokeilulle pitäisi varata riittävästi aikaa. Kuraattorin työnkuvan laajentuessa myös tarvittavasta lisäkoulutuksesta on huolehdittava. Tärkeää on myös vahvistaa opetushenkilöstön valmiuksia ohjata opiskelijoita kuraattorille ja psykologille. Myös oppilaitoksen johto ja opetushenkilöstö tulee kouluttaa opiskeluhuoltopalveluihin ja hyvinvointiryhmien tehtäviin. Kaikkiaan vastaavien kuraattorien ja kuraattorien riittävät resurssit on turvattava oppilas- ja opiskelijahuollon lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädetyissä aikarajoissa pysymiseksi. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tekemän selvityksen Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten kuraattori- ja psykologipalveluiden toteutuminen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella (Aluehallintovirastojen julkaisuja

17 Curator /2016) mukaan palvelujen järjestämisessä on ollut puutteita. Selvityspyyntö oli lähetetty 86 kuntaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Vuonna 2015 saatujen kuntien vastausten perusteella oppilas- ja opiskelijahuoltolain velvoitteet kuraattori- ja psykologipalvelujen osalta eivät monessa kunnassa kaikilta osin toteutuneet. Suurin yksittäinen ongelma koko Länsi- ja Sisä-Suomen alueella oli vastaavan kuraattorin (sosiaalityöntekijä) puuttuminen. Vastaava kuraattori puuttui 18 kunnassa eli 21 %:sta alueen kunnista. Puutteita oli vastaavan kuraattorin palvelujen tarjoamisen lisäksi kuraattori- ja psykologipalveluihin pääsyssä. Ongelmat palveluihin pääsyn määräajoissa viittaavat lisäksi riittämättömiin henkilöstömääriin. Sosiaaliohjauksen osalta tilannetta hankaloittaa alkaen muuttunut kuraattorin kelpoisuus, jonka myötä sosiaalialan osaaminen vähenee entisestään, kun kouluissa ja oppilaitoksissa toimii kuraattoreita, jotka eivät ole sosiaalihuollon laillistettuja ammattihenkilöitä. Muuttunut kelpoisuus asettaa oppilaat ja opiskelijat eriarvoiseen asemaan kuraattorin palvelujen sisällön ja laadun osalta. Tämä on vastoin oppilas- ja opiskelijahuoltolalakia (2 ), jonka yhtenä tarkoituksena on turvata oppilaiden ja opiskelijoiden tarvitsemien opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu. Sisällöltään kuraattorin kelpoisuuden muutos on vaikeaselkoinen ja se on jo johtanut tulkinnallisiin ongelmiin rekrytoinnissa, kun työnantajat eivät tiedä, mitä tarkoittavat sosiaalialan aineopinnot ja kuraattorin tehtäviä vastaavat sosiaalialan tehtävät. Sosiaalialan aineopinnot -käsitteellä ei ole vastinetta yliopistojen eikä ammattikorkeakoulujen koulutusvastuissa. Kuraattoripalvelujen valtakunnallisesta ohjaamisesta ja kehittämisestä vastaavat THL, OPH ja STM sekä Valvira valvontaviranomaisena edellyttävät kuraattorilta selkeästi sosiaalipalvelujen ja sosiaalihuollon tehtäviin valmistavaa koulutusta ja osaamista, koska kyseessä on sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 :n mukainen sosiaalipalvelu. Se, millä koulutuksella ja osaamisella kuraattori tekee asiakastyötä oppilaiden ja opiskelijoiden parissa, on oikeusturvakysymys. Huoltajien ja asiakkaiden on tiedettävä, kuka heitä palvelee ja millä koulutuksella. Taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset Esityksen mukaan valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille lisättiin 5,633 miljoonaa euroa oppilas- ja opiskelijahuollon palvelun laajentamiseen. Millä varmistetaan, että suunniteltu määräraha todella kohdistetaan kuraattorien ja psykologien palkkaamiseen? Määrärahan pitäisi olla ns. korvamerkittyä rahaa kuraattorien ja psykologien palkkaamiseen, jotta se ei katoa kunnan pohjattomaan kassaan. Erityisen haasteellista on se, että lain on tarkoitus tulla voimaan jo Noin nopealla aikataululla kunnissa ei välttämättä ole varauduttu palkkaamaan riittävästi lisää työntekijöitä. Puheenjohtaja Hanna Gråsten-Salonen Varapuheenjohtaja Satu Jokelainen Koulukuraattorit ry -Skolkuratorer rf

18 Curator Lapsen oikeuksien päivänä Ammattitaitoinen henkilöstö on lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin turva Lapsille ja nuorille on laissa turvattu oikeus saada opetusta ja kasvatusta sekä opiskeluhuollon ja kouluterveydenhuollon palveluita päteviltä ammattilaisilta. Näin muistuttavat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Suomen Psykologiliitto sekä Koulukuraattorit ry tänään Lasten oikeuksien päivänä. Oppimista ja hyvinvointia tukevat opettajien, erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien lisäksi koulupsykologit, koulukuraattorit, kouluterveydenhoitajat ja koululääkärit. Näistä ammattihenkilöistä on pulaa, sillä kunnat eivät ole perustaneet riittävästi kouluterveydenhuollon ja psykososiaaliseen opiskeluhuollon työpaikkoja. Palvelujen tarve ei ole vähentynyt mihinkään, vaan päinvastoin. Kouluterveyskyselyn 2017 mukaan etenkin koulupsykologin ja koulukuraattorin vastaanotolle on vaikea päästä. Koulu-uupumusta kokee 14 prosenttia 8 9-luokkalaisista, ja joka kolmas toisen asteen opiskelija on huolissaan mielialastaan. Viimeaikaisten selvitysten mukaan myös ryhmäkoot ovat kasvussa, eikä opetusta ja erityisopettajan tukea ole tarjolla riittävästi. Oppimistulosten ero peruskoulussa heikoimmin ja parhaiten pärjäävän kymmenyksen välillä on suurentunut niin, että se vastaa jo yhden lukuvuoden oppimäärää. Vaille riittävää luku taitoa jää 11 prosenttia perusasteen päättävistä nuorista. Järjestöjen mielestä on ensiksi huolehdittava siitä, että opettajia, psykologeja, kuraattoreja, koulunkäyntiavustajia ja terveydenhoitajia on lain edellyttämä riittävä määrä. Vajetta ei saa paikata toisilla ammattiryhmillä, kuten erilaisilla ohjaajilla tai psykiatrian sairaanhoitajilla. Kouluissa ja oppilaitoksissa on tarjolla laajaa ja monipuolista, moniammatillista ja monitieteellistä osaamista lasten ja nuorten oppimisen, kasvun ja terveyden tueksi. Lasten oikeuksien päivänä muistutamme, että palveluja on tarjottava säädösten ja tarpeen mukaisesti. Lapset ja nuoret on asetettava etusijalle, kun päätetään kuntien budjeteista. Lisätiedot: Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, puheenjohtaja Olli Luukkainen, puh Suomen Terveydenhoitajaliitto, puheenjohtaja Leila Lehtomäki, puh Suomen Psykologiliitto, puheenjohtaja Annarilla Ahtola, puh Koulukuraattorit ry, puheenjohtaja Hanna Gråsten-Salonen, puh

19 Curator Koulukuraattorit - Skolkuratorer ry TOIMINTASUUNNITELMA 2018 Toimintavuonna 2018 Koulukuraattorit ry:n tärkeänä painopistealueena on seurata ja vaikuttaa koulukuraattorityön asemaan toiminnan jäädessä kuntien järjestämisvastuulle valmisteilla olevassa sote- ja maakuntauudistuksessa. Muina tärkeinä painopistealueina ovat kuraattoritoiminnan lakisääteinen toteutuminen ammatillisen reformin toimeenpanossa ja yhdistyksen 45-vuotisjuhlan järjestäminen. Yhdistyksen toiminnassa huomioidaan jäsenkunnan laajentuminen ja alueellisen yhteistyön kehittäminen. Jäsenistöä aktivoidaan osallistumaan paikallisiin palkkaneuvotteluihin sekä huolehtimaan KVTES:ssa sovittujen etujen toteutumisesta. Kansainvälistä ja pohjoismaista yhteistyötä ylläpidetään tarpeen mukaan. TAVOITE TOIMINTA Jäsenistö edunvalvonta ja Yhdistys kehittää jäsenistön ammattiyhdistystietoutta sekä edunvalvontaa. Hallitus aktivoi jäsenistöä osallistumaan paikallisiin palkkaneuvotteluihin. Hallitus laatii pyynnöstä lausuntoja ja kannanottoja yksittäisten jäsenten edunvalvonnallisissa asioissa. Jäsenkunnan laajentuessa hallitus kehittää alueellista yhteistyötä. Hallituksen jäsenet tutustuvat mahdollisuuksien mukaan jäsenistöön erilaisten vierailujen ja tapahtumien yhteydessä. Viestintä Yhdistys viestii opiskeluhuollon kuraattorityön ajan-kohtaisista tapahtumista ja ilmiöistä tapaamisissa, sähköisellä jäsenkirjeellä, yhdistyksen kotisivuilla, jäsenlehdessä ja sähköpostitse. Hallitus aktivoi jäsenistöä osallistumaan tapaamisten, kotisivujen, jäsenistön sähköpostiosoitteiden ja yhdistyksen oman sähköpostiosoitteen avulla. Sähköinen jäsenkirje ilmestyy vähintään 4 kertaa vuodessa. Jäsenlehti ilmestyy kerran vuodessa sähköisenä. Jäsenistöä aktivoidaan kirjoittamaan työstään jäsenkirjeisiin ja -lehteen. Koulutus Yhdistys järjestää jäsenis-tölle koulutusta. Hallitus järjestää yhdistyksen 45-vuotisjuhla-seminaarin syksyllä 2018 Helsingissä.

20 Curator Yhteistyö Yhdistys jatkaa yhteistyötään Talentian ja sen jäsenyhdistysten kanssa. Yhdistys ylläpitää yhteyksiään aluehallintovirastoihin. Muita yhteistyötahoja ovat opetushallitus, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, THL, Psykologiliitto, Opetusalan ammattijärjestö, Opintoohjaajat ry, Erityiskasvatuksen Liitto, Terveydenhoitajaliitto, Vanhempainliitto, Kuntaliitto, Lastensuojelun Keskusliitto ja Lapsiasiavaltuutettu. Hallitus jatkaa yhteistyötään Talentian ja sen jäsenyhdistysten kanssa ajankohtaisissa asioissa. Hallitus antaa lausuntoja ajankohtaisissa asioissa. Yhteistyötä Psykologiliiton, Opintoohjaajat ry:n, Erityiskasvatuksen Liiton ja Terveydenhoitajaliiton kanssa jatketaan. Aluehallintovirastoihin, Opetushallitukseen, Opetus- ja kulttuuriministeriöön, Sosiaali- ja terveysministeriöön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen, Opetusalan ammattijärjestöön, Suomen Vanhempainliittoon, Kuntaliittoon, Lastensuojelun Keskusliittoon ja Lapsiasiavaltuutettuun pidetään tarvittaessa yhteyttä ajankohtaisissa asioissa. Kansainvälisyys Yhdistys jatkaa pohjoismaista ja kansainvälistä yhteistyötä ja osallistuu kummilapsitoimintaan. Hallitus on yhteydessä kansainvälisiin ja pohjoismaisiin sisarjärjestöihin tarpeen mukaan. Yhdistys tukee stipendillä intialaista kummilapsitoimintaa Pelastakaa Lapset ry:n kautta.

21 Curator Koulukuraattorit ry - Skolkuratorer rf Hallitus 2018 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Hanna Gråsten-Salonen Satu Jokelainen Tampere Rovaniemi hanna.grasten-salonen@tampere.fi satujokelainen@hotmail.com Hallituksen varsinaiset jäsenet Nina Böhls Loviisa nina.bohls@loviisa.fi Hallituksen varajäsenet Johanna Öhman-Helle Espoo johanna.ohman@gmail.com Raija Cser Marja Pulju Helsinki Rovaniemi raija.cser@helsinki.fi marja.pulju@rovaniemi.fi Heli Kangaspunta Heli Lehtonen Jyväskylä Jyväskylä heli.kangaspunta@jkl.fi heli.lehtonen@jkl.fi Tuula Komulainen Jaana Kähkönen Turku Espoo tuula.komulainen@turku.fi jaana.kahkonen@espoo.fi Mira Kumpula Pia Hoivassilta Tampere Tampere mira.kumpula@tampere.fi pia.hoivassilta@tampere.fi Heta Puronen Jaana Toijonen Helsinki Helsinki heta.e.puronen@hel.fi jaana.toijonen@hel.fi