Ilmastonmuutos ja vieraslajit Suomen metsien uhkana
|
|
- Vilho Hakola
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ilmastonmuutos ja vieraslajit Suomen metsien uhkana Heli Viiri Metsien terveys ja biodiversiteetti Luonnonvarakeskus Valtakunnalliset MHY-päivät Finlandia-talo, Natural Resources Institute Finland Natural Resources Institute Finland
2 Esityksen rakenne: 1) Ilmastonmuutosskenaariot Miltä Suomen metsissä näyttää tulevaisuudessa? 2) Nykyiset ja uudet tuholaisemme: Kirjanpainaja Tähtikudospistiäinen Puskamailapistäinen Havu- ja lehtinunna Juurikääpä 3) Vieraslajit sieniä, hyönteisiä, mäntyankeroinen 4) Pitääkö olla huolissaan? Natural Resources Institute Finland
3 Keskeisimpien kasvihuonekaasujen CO 2, CH 4, N 2 0 pitoisuudet eri tulevaisuusvaihtoehdoissa RCP2.6 RCP 4.5 RCP 6.5 RCP 8.5 Ilmatieteen laitos
4 Talven keskimääräinen suurin lumikuorma, RCP4.5 Kuuden ilmastomalliin keskiarvo Julkaisematon, poistettu nettiversiosta
5 Keskimääräinen vuosittainen päivien lukumäärä, jolloin routaa alle 20 cm Viisi ilmastomallia, RCP4.5, maaperä turvetta, mäntymetsä Vastaavat laskelmat on tehty myös sora ja siltti maalle Julkaisematon, poistettu nettiversiosta
6 Keskimääräinen päivien lukumäärä (touko-elokuu) jolloin maanpinta kuiva (max 122) Julkaisematon, poistettu nettiversiosta
7 Kirjanpainaja D.I.Gavryushin 4,2-5,5 mm pitkä kaarnakuoriainen kuusen pahin runkotuholainen paksun kuoren alla Parveilu riippuu keväällä ilman lämpötilasta, >+18 C Tiedustelijat etsivät kohteet ja erittävät kokoontumisferomonia 7 Natural Resources Institute Finland
8 Kirjanpainajan elinkierto Heikentyneet pystypuut, tuulenkaadot, järeä hakkuutähde, kuorellinen puutavara Jos lisääntymismateriaalia saatavilla ja otolliset olosuhteet, voi paritella uudestaan ja tuottaa ns. sisarusjälkeläistön 8 Natural Resources Institute Finland
9 Kirjanpainajien talvehtiminen Talvehtii Suomessa aikuisena maassa/karikkeessa Muut elinkierron vaiheet eivät kestä pakkasia Pohjois-Karjalaisessa kuusikossa tehtyjen lumenpoistokokeiden mukaan lämpötilat maassa 5 cm:n syvyydellä eivät laske alle -18 o C:n vaikka ilmassa olisi pakkasta -30 o C Kirjanpainajat ovat Suomen oloihin hyvin sopeutuneita hyönteisiä, jotka voivat selviytyä myös poikkeuksellisista talvista Natural Resources Institute Finland
10 Vioittuneiden puiden poisto Puut, joista kuoret ovat irronneet, kannattaa jättää kirjanpainajan loisille ja pedoille lisääntymisalustoiksi Niissä ei ole enää kirjanpainajia, eivätkä kirjanpainajat niissä enää lisäänny Erkki Oksanen Natural Resources Institute Finland
11 Aikaisemmat keväät ja useammin esiintyvät myrskytuhot mahdollistavat kaarnakuoriaisten lisääntymisen Arvioidut aikuistumispäivät kirjanpainajan 1. polvelle (= dd >700 ) Etelä-Suomessa Musta viiva kuvaa ns. lakirajaa puiden poistolle Etelä-Suomessa (Ns. Ötökkälaki, muutettu 2014) jolloin kaadetut/kaatuneet kuuset pitää olla kuljetettu pois metsästä dd >700 kuusi_pvm Poly. (dd >700)
12 Kesän lämpö ratkaisee - Lämpösummat dd5 Lähde: Venäläinen ym Natural Resources Institute Finland
13 Tuulituhot Suomessa v Milj. m Natural Resources Institute Finland
14 Kirjanpainajakanta on ylittänyt monilla alueilla Etelä-Suomessa epidemiarajan (keltainen punainen väri) (Lähde: Metla/Luke) Natural Resources Institute Finland
15 Kirjanpainajakannat kesällä Natural Resources Institute Finland
16 Kirjanpainajan esiintyminen ennustetuissa lämpötiloissa Suomessa Julkaisematon, poistettu nettimateriaalista
17 Antti Pouttu Miksi tähtikudospistiäistuhot ilmestyivät Yyteriin v. 2006? Antti Pouttu
18 Tähtikudospistiäinen Vasemmalla ylhäällä veneen muotoisia munia, oikealla ylhäällä neulasia syövä toukka, vasemmalla alhaalla maassa jurovia toukkia, keskellä alhaalla kotelo ja oikealla aikuisia yksilöitä parittelemassa. Kuvat: Antti Pouttu, Metsätuhot 2015.
19 Miksi aikaisemmin harmiton laji on alkanut aiheuttaa tuhoja? Esiintyy koko maassa. Elinkierto 2 3 vuotta. Ensimmäinen ikinä Suomessa tunnettu tuhotapaus Porissa Yyterissä 2006; 200 ha, 30 ha pahoin vaurioitunut Tuho jatkuu Kuivat, aikaiset kesät 2001, 2003 & 2006* Aikaisemmin tunnettu tuholaisena eteläisessä Baltiassa ja Puolassa. Tähtikudospistiäisen vioittama männikkö Yyterissä Pori, kesä 2007 Antti Pouttu *
20 Tähtikudospistiäisen biologista Tuhoja havaittu myös Virossa 2008, 821 ha männikköä vioittunut ja tuhot jatkuvat edelleen Latviassa tuhot alkoivat 2013 ja laajentuivat 454 ha 2016 mennessä torjuntaa Tähtikudospistiäistä on torjuttu Yyterissä ruiskuttamalla biologista torjuntavalmistetta, sukkulamatoja 2011 ja 2012 Tyypillisesti vuoden riesa, vain karuilla mailla Antti Pouttu
21 Jo hävinnyt pulskamailapistiäinen V ilmestyi Ylämaalle ja toukat tuhosivat koivikkoa lophyrotomin-myrkky Matti Nuorteva Heikki Nuorteva Heikki Nuorteva
22 Havununna Perhonen, valkeat etusiivet, mustia poikkijuovia Toukka ruskeankeltainen, vaihtelevan värinen Meillä ollut harvinainen, mutta yleistynyt Toukat lähes kaikkiruokaisia (mänty, kuusi, haapa, pajut, mustikka) = DEFOLIAATTORI Nick_Greaturex-Davies Kimmo Silvonen
23 Havununnan yleisyys muuttunut 80- kertaiseksi 1990-luvun alusta Lähde: Suomen ympäristökeskus
24 Havununna, miksi pelätään? munii runkojen tyvelle, koloihin n kpl munat talvehtivat toukat laskeutuvat rihmojen, varassa oksalta toiselle voi muodostaa pilviä Keski-Euroopassa, Ruotsissa tuhoja (3000 ha),
25 Ilmastotekijöiden ja havununnan leviämisen ja esiintymisen välisten tekijöiden yhteys Havununnan esiintyminen Lämpötilat Nocturna, % paikoista jossa L.mom Seili, Turku Luomus, seuranta Nocturna keskiarvo July-August May-June 25
26 Vuosien lukumäärä jolloin lämpötila alle -29⁰C vähintään kerran; Noin -29⁰C = kriittinen lämpötila havununnan munien kuolleisuuden kannalta (Fält-Nardman et al., 2018) Julkaisematon, poistettu nettiversiosta
27 Ilmastonmuutos lisää juurikääpätuhoja Lähde: Müller ym. Ilmaston lämpeneminen haastaa nykyistä tehokkaampaan juurikäävän torjuntaan. Metsätieteen aikakauskirja 4/2012. Talvi lyhenee Routa-aika lyhenee Lumettoman ajan hakkuut lisääntyvät Itiöidenleviämis- ja tartunta-aika pitenee Rihmaston kasvuaika pitenee ja kasvu nopeutuu Korjuuvauriot lisääntyvät Metsien kiertoaika lyhenee Puiden kasvu nopeutuu Juurikääpätuhojen määrä Juurikääpärihmaston kasvu nopeutuu Kesä lämpenee Tuulisuus lisääntyy Myrskytuhot lisääntyvät Juurikäävän itiötuotanto lisääntyy kirjanpainaja 27 Luonnonvarakeskus
28 Kuusenjuurikäävän uusi riskialue 2099 Kuusenjuurikääpä varmistetut löydöt Kuusen tyvilahon yleisyys nyt ja uusi raja? Kuusen tyvilahon yleisyys (Tamminen 1985) Yleinen 28 Luonnonvarakeskus
29 Tulokastauteja Suomessa Cronartium ribicola, tervasroso 5- neulasmännyillä Kuoripolte ja haavanroso: estävät hybridihaavan kasvatusta Lepänruoste (1997) Saarnensurma 2000-luvulla: Ahvenanmaa, etelärannikko Phytophthora inflata, eristetty koivun versolaikuista, alppiruusu, syreeni (2005) Punavyökariste (2008) männyn taimikoissa Etelänversosurma (2015) Saarnensurma Jarkko Hantula Punavyökariste Luonnonvarakeskus Michael Müller
30 Etelänversosurma Oireita Ruotsissa, kuvat: Jonas Oliva Diplodia sapinea: havainnot (punaisella) ja muut tutkitut kohteet (Kuva: Sointu Virkkala)
31 Tulokashyönteisiä, joista vaaraa Aasianrunkojäärä löydettiin 2015 Vantaalta, EU:n karanteenilaji, iskeytyy koivuihin ja lehtipuihin Evira Saarnenjalosoukko, karanteenilaji, tuhoaa saarnet, tulossa Tverin itäpuolella idästä Mäntyankeroinen, löytynyt hakkeesta ja pakkausmateriaaleista kymmeniä kertoja, ei maastosta, EU:n karanteenilaji Aiheuttaa männyille kuivumistaudin, mänty erittäin altis, olisi katastrofi puunjalostukselle 31 Luonnonvarakeskus
32 Pitääkö olla huolissaan? Puuston kasvu kiihtyy, mikä lisää hakkuupotentiaalia (+) Metsien terveys voi heiketä lisääntyneiden sieni- ja hyönteistuhojen vuoksi (-) Lyhyemmät ja vesisateisemmat talvet haittaavat korjuuta (-) Kansainvälinen kasvikauppa lisää vieraslajien leviämisen riskiä yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa (-) Puulajiston yksipuolisuus, mänty ja kuusi yli 90 % metsäalasta, lisää suurtuhoriskiä (-) Luonnonvarakeskus
33 VMI 11 ( ) tuhonaiheuttajat ryhmittäin, kaikki puulajit Laatua alentavat Kaikki tuhot km 2 % metsämaasta km 2 % metsämaasta Abioottiset tuhot , ,8 Ihmisen toiminta , ,4 Hirvi , ,2 Muut selkärankaiset 399 0, ,3 Hyönteiset , ,0 Sienet , ,3 Kilpailu , ,4 Tunnistamaton , ,3 Yhteensä , ,7 Korhonen, K. ym Suomen metsät ja niiden kehitys Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus. 59/ s. 33 Luonnonvarakeskus
34 Laatua alentavat tuhot puuntuotannon metsämaalla VMI:n mukaan Natural Resources Institute Finland
35 Mitä pitäisi tehdä nykyisten ja tulevien tuhojen vähentämiseksi? Puulajirakenteen monipuolistaminen, kuusettuminen ei ole hyvää varautumista tulevaisuuden muuttuviin olosuhteisiin (tuuli- ja kirjanpainajatuhot) Metsänhoidon ja metsähygienian ylläpitäminen Puutavaran poisto metsästä nopeammin kuin metsätuholain aikarajat edellyttävät, etenkin A vyöhyke, Salpausselän eteläpuoli Tuhojen seuranta, tiedotus ja välitön reagointi Hyvä korjuuvalmius ja tiedotus suurelle yleisölle tuulituhotilanteissa 35 Natural Resources Institute Finland
36 Miehet kaiken takana: Heikki Nuorteva pulskamailapistiäinen Antti Pouttu tähtikudospistiäinen Seppo Neuvonen kirjanpainaja havununna 36 Natural Resources Institute Finland Seppo Nevalainen sienet Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen, Ilmatieteen laitos, Ilmastonmuutosskenaariot
37 VAIN TERVEET METSÄT SITOVAT TEHOKKAASTI HIILTÄ Kiitos! Natural Resources Institute Finland
Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotMetsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa
Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa Juha Honkaniemi Metsätuhot Suomessa Metsikön laatua alentavia tuhoja 25 % ja tuhoja kaiken kaikkiaan 47 % puuntuotannon metsämaan pinta-alasta (VMI10)
LisätiedotKatsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä
Katsaus metsätuhotilanteeseen Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Metsätuholain perustelut (Metla) Metsätuhot vuonna 2012 (Metla, Esa Heino ja Antti
LisätiedotSuomen metsävarat 2004-2005
Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotLevittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos
Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin
LisätiedotJuurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA METSÄTUHOT ANALYYSI ILMASTON LÄMPENEMISEN SEURAUKSISTA SUOMESSA
ILMASTONMUUTOS JA METSÄTUHOT ANALYYSI ILMASTON LÄMPENEMISEN SEURAUKSISTA SUOMESSA ANTTI ASIKAINEN, HELI VIIRI, SEPPO NEUVONEN, SEPPO NEVALAINEN, JUSSI LINTUNEN, JANI LATURI, JUSSI UUSIVUORI, LUONNONVARAKESKUS,
LisätiedotMännyn tyvitervastauti, taudin torjunta ja eteneminen Pohjanmaalla. Tuula Piri
Männyn tyvitervastauti, taudin torjunta ja eteneminen Pohjanmaalla Tuula Piri Seinäjoki 2.12.2011 Tyvitervastaudin tuntomerkit Männyn koko latvus kuolee samanaikaisesti muuttuen ensin kellertäväksi, sitten
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus ja Metla 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita
LisätiedotMetsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan
Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto Kuva: Heli Viiri Kuva: MOTIVE Merkittävimmät tuulituhot Suomessa Myrsky Tuho, Keskituuli (10 min) & Alue milj. m 3 puuskat, m
LisätiedotTervasroson ja männynneulasruosteen levinneisyys puoliloiskasveilla Oulun kaupunkialueella
Tervasroson ja männynneulasruosteen levinneisyys puoliloiskasveilla Oulun kaupunkialueella Juha Mikkilä 2016 Metsätuhot Metsätaloudelle tulee vuosittain tappiota erilaisista metsätuhoista. Näkyvimmät ja
LisätiedotSuomen metsät muuttuvassa ilmastossa
Erkki Oksanen/LUKE Erkki Oksanen/LUKE Erkki Oksanen/LUKE Heli Peltola/UEF Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa Professori Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto Suomen metsävarojen kehitys ja niihin vaikuttaneet
LisätiedotJuurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri
Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri 20 vuotta taistelua juurikääpää vastaan kantokäsittelyn juhlaseminaari 1.6. 2011 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotLahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-
Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78
LisätiedotKirjanpainajatuhoriskit
Kirjanpainajatuhoriskit Juha Siitonen, Luonnonvarakeskus (Luke) Sisältö Kirjanpainajatuhojen tunnistaminen Kirjanpainajan elinkierto Tuhoriski, tuhojen torjunta 2010-luvun alun kirjanpainajatuhot Tuhojen
LisätiedotUutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin
Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin Hilppa Gregow 25.5.212 Kiitokset: Pauli Jokinen, Natalia Pimenoff, Matti Lahtinen, Marko Laine, Kirsti Jylhä, Kimmo
LisätiedotMitä metsänomistaja voi tehdä juurikääpätuhojen torjumiseksi?
Mitä metsänomistaja voi tehdä juurikääpätuhojen torjumiseksi? Tuula Piri Luonnonvarakeskus PKMO 8.3.2017 Juurikäävät lahottava Suomen metsiä joka vuosi n. 50 milj. euron arvosta Kuva E. Oksanen/Luke 2
LisätiedotVMI9 ja VMI10 maastotyövuodet
VMI ja VMI maastotyövuodet VMI: alueittain VMI: koko maa vuosittain Puuston kokonaistilavuus kaikki puulajit VMI: milj. m³ VMI: 8 milj. m³ Muutos: +8 milj. m³ (+%) 8 Lappi VMI VMI Lehtipuut Kuusi Mänty
LisätiedotMuuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen
Metsätieteen päivä, 29.10.2013, Helsinki Muuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen Dos. Päivi Lyytikäinen Saarenmaa Metsätieteiden laitos, PL 27, 00014
LisätiedotMetsävakuuttaminen. Ismo Ruokoselkä
Metsävakuuttaminen Ismo Ruokoselkä Vakuuta metsäsi! Myrskyt tuhoavat laajojakin alueita, menetykset voivat olla useita kymmeniä tuhansia euroja. Myrskyt ennusteiden mukaan lisääntyvät edelleen ja ovat
LisätiedotTuulituhot ja metsänhoito
Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt
LisätiedotMetsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon
Metsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon Heli Peltola, Tero Heinonen, Timo Pukkala, Antti Asikainen, Ari Venäläinen ja Jyrki Kangas FORBIO hankkeen puoliväliseminaari,
LisätiedotRisto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi
Mänty vai kuusi metsätuhoalttius puulajivalinnassa Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi Metsänuudistaminen 1965 2013 Metsätilastollinen vuosikirja 2014 (Luke) V. 2013 metsän uudistamiseen tähtääviä
LisätiedotMetsätuholaki Seinäjoki SMK / EKP / JPY/Rahoitus- ja tarkastustoiminto Mauri Hyytiä
Metsätuholaki Seinäjoki 10.4.2014 SMK / EKP / JPY/Rahoitus- ja tarkastustoiminto Mauri Hyytiä Metsätuholaki 1087/2013 Taustaa Metsäkeskuksen rooli (MK laki 8 ): metsien tilan seuranta, aloitevelvollisuus.
LisätiedotUusimmat metsävaratiedot
Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt
LisätiedotViljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan
Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan Viljelymetsien kasvu ja tuotos SMS:n metsänhoito- ja taksaattoriklubit Antti Ihalainen ja Kari T. Korhonen Luke / Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu Metsäsuunnittelu
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotRavintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys
Ravintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys Juho Matala, Luonnonvarakeskus Antti Ihalainen, Kari Korhonen, Seppo Nevalainen, Ari Nikula, Vesa Nivala, Jyrki Pusenius, Antti Paasivaara, Teija
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT
ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.
LisätiedotKasvintuhoojien uusi luokittelu, kriittisimmät lajit, tunnistaminen ja ilmoittaminen
Kasvintuhoojien uusi luokittelu, kriittisimmät lajit, tunnistaminen ja ilmoittaminen Paula Lilja Ylitarkastaja Kasvinterveysyksikkö Vieraslajit puutarhassa 9.4.2019 Turvallisuutta ja kilpailukykyä ruokaketjun
LisätiedotAlttius mäntypistiäiselle. Seppo Neuvonen et al. Climforisk sidosryhmäseminaari
Alttius mäntypistiäiselle Seppo Neuvonen et al. Climforisk sidosryhmäseminaari 26.1.2012 Alttius mäntypistiäistuhoille Seppo Neuvonen, Mikko Peltoniemi ja Seppo Nevalainen; Metla Tuhoalttiutta rajoittavien
Lisätiedotsiemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.
Hyönteistuholaiset i kuusen siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä 18.3.2010 Eevamaria Harala Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Kuusen
LisätiedotAasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015
Aasianrunkojäärä Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aino-Maija Alanko 18.11.2015 Sisällys Yleistä aasianrunkojäärästä Tilannekatsaus Kivipyykintien esiintymäpaikasta Kartoitukset Jatkotoimenpiteet Aino-Maija
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotIlmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?
Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä? Metsähallituksen toiminnan muutokset ilmaston lämpenemisen varalta 09.12.2014 Johanna Leinonen Yleiset toimenpiteet ilmaston lämpenemisen
LisätiedotMetsäpalojen ennaltatorjunta - metsänhoidolliset vaikutukset. Tatu Torniainen Maa- ja metsätalousministeriö
Metsäpalojen ennaltatorjunta - metsänhoidolliset vaikutukset Tatu Torniainen Maa- ja metsätalousministeriö Sisältö Lyhyesti metsävaroista Metsätuhot yleisesti Metsäpalojen kehitys Metsävarojen kasvu ja
LisätiedotTervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi
Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen
LisätiedotPaloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla
Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotMetsäbiotalous muuttuvassa ilmastossa
Metsäbiotalous muuttuvassa ilmastossa Professori Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto Studia Generalia 24.1.2017 Erkki Oksanen/LUKE Heli Peltola/UEF Erkki Oksanen/LUKE Erkki Oksanen/LUKE FORBIO: Kestävä,
LisätiedotClimforisk,
Climforisk, 2011 2014 LIFEDATA Sidosryhmäseminaari, Metla, Vantaa 31.1.2012 Mikko Peltoniemi www.metla.fi/life/climforisk LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought effects on forest growth and
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotKirjanpainajariskiin suhtauduttava entistä vakavammin lämpenevässä ilmastossa
Kirjanpainajariskiin suhtauduttava entistä vakavammin lämpenevässä ilmastossa Seppo Neuvonen (Luke); Metsänterveysseminaari, Vantaa 18.5. 2016 Kiitokset yhteistyökumppaneille: Suomen Metsäkeskus (erit.
LisätiedotVuoristoniluri-niminen, Länsi-Kanadan normaaliin
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2013 Jarkko Hantula Ilmastonmuutoksesta ja kansainvälisestä kasvikaupasta aiheutuvat riskit ja niiden merkitys suomalaiseen metsätalouteen e e m t a Suomen metsät
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,
LisätiedotUnderstanding the climate variation. and change and assessing the risks
Metsien tuulituho-, lumituho- ja metsäpaloriskit Understanding the climate variation Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Pentti Pirinen, Mikko Laapas, Matti Horttanainen, Hilppa Gregow, Heli Peltola*, ym.
LisätiedotKuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk
Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk Mikko Peltoniemi Tieteiden talo 29.11.2011 www.metla.fi/life/climforisk LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought
LisätiedotSään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks
Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja
ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000
LisätiedotSahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa
Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet Pohjois-Karjalassa Hannu Hirvelä, Metla Leena Kärkkäinen, Metla Helena Mäkelä, Metla Tuula Nuutinen, EFI/Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotTuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013
Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen
LisätiedotHyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen
Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen Kuva: S. Pönniö Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen Myrskyssä kaatuneet, korjaamatta jääneet puut aiheuttavat ympäröiville metsille hyönteistuhojen riskin.
LisätiedotMetsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä
Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) hankkeen aloituspaja 15.4.2016 Sisältö Metsien rooli maapallon
LisätiedotPakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa
Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot
LisätiedotKokemuksia uudistetusta laista metsätuhojen torjunnasta Lapin metsätalouspäivät
Kokemuksia uudistetusta laista metsätuhojen torjunnasta Lapin metsätalouspäivät 28.-29.1. 2016 Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Tommi Lohi Suomen metsäkeskus Laki metsätuhojen torjunnasta 1.1.2014, muutoksia
LisätiedotLaki metsätuhojen torjunnasta ja omavalvonta
Laki metsätuhojen torjunnasta ja omavalvonta Lämpöyrittäjäpäivä Kiihtelysvaara 4.4.2014 Mikko Korhonen, johtava esittelijä Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, P-K Lain tavoite Tavoitteena on metsien
LisätiedotMetsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan
Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia
LisätiedotAasianrunkojäärä ja muut tulokaslajit. Aino-Maija Alanko Metsänterveysseminaari
Aasianrunkojäärä ja muut tulokaslajit Aino-Maija Alanko Metsänterveysseminaari 18.5.2016 Sisältö Aasianrunkojäärä Biologiaa Levinneisyys Isäntäkasvit Leviäminen Merkitys Vantaan tapaus Kartoitettavat metsätuhoojat
LisätiedotEktomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä
Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä 1 Helmisaari, H-S., 2 Ostonen, I., 2 Lõhmus, K., 1 Derome, J., 1 Lindroos, A-J., 2 Merilä, P. & 1 Nöjd,
LisätiedotEnergiapuun korjuun hyödyt ja haitat metsien terveydelle
Energiapuun korjuun hyödyt ja haitat metsien terveydelle Tuula Piri ja Heli Viiri 1 ForestEnergy2020 7.10.2015 9.10.2015 Energiapuuharvennukseen liittyvät tuhoriskit Energiapuuharvennukset ja nuorten metsien
LisätiedotMUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö
PUUNTUOTANTO JA ILMASTON MUUTOS Punkaharju 16.10.2008 Kari Mielikäinen M t ä t tki Metsäntutkimuslaitos l it Metla/Arvo Helkiö METSÄKUOLEMAN ENNUSTEET Terveysongelmat 1970- ja 1980 -luvuilla Vakava neulaskato
LisätiedotKainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotKuusen siemen- ja käpytuhojen tunnistaminen
Kuusen siemen- ja käpytuhojen tunnistaminen Tiina Ylioja Kutsuseminaari 20.9.2007 Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki METSÄPUIDEN IDÄTYSTESTIT ISTAN SÄÄNNÖT JA NYKYKÄYTÄNNÖT Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotKANGASALAN LAMMINRAHKAN LIITO-ORAVIEN KULKUYHTEYKSIEN PUUSTON TARKASTELU
KANGASALAN LAMMINRAHKAN LIITO-ORAVIEN KULKUYHTEYKSIEN PUUSTON TARKASTELU Lamminrahkan eteläosan asemakaavaehdotuksen, kaava nro 785 (11.12.2018) liito-oravan kulkuyhteyksien (1-6) nykytilanne tarkistettiin
LisätiedotIlmasto, energia, metsät win-win-win?
Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomen metsillä on vain hyvin marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta parhaimmillaan voimme toimia
LisätiedotKuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.
Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7
LisätiedotAlue Pääryhmä Hakkuun ajankohta hakkuuvuosina 2) Hakkuutapa km 2 % puuntuotannon
Liitetaulukko 29. Hakkuupinta-alat inventointia edeltäneellä 10-vuotiskaudella 1) puuntuotannon metsämaalla. % puuntuotannon Ahvenanmaa Kankaat Edellinen hakkuuvuosi 7 0 4 1 1 3 4 5 0 1 5 32 5,6 Edeltäneet
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotLisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.
Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.2010 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön LIFErahoitustukea.
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Kari Härkönen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä,
LisätiedotOvatko tulokaspatogeenit uhka Suomen metsille? Tässä esiteltävien tutkimusten tekijät. Suomen tärkeimmät luontaisesti esiintyvät metsätaudit
Ovatko tulokaspatogeenit uhka Suomen metsille? Jarkko Hantula Jarkko Hantula Metsäntutkimuslaitos Vantaan tutkimuskeskus Tässä esiteltävien tutkimusten tekijät rja Lilja, Heikki Nuorteva & Jarkko Hantula
LisätiedotIlmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää
Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi
LisätiedotJuurikäävän torjunnasta. Tuula Piri Juha Honkaniemi
Juurikäävän torjunnasta Jarkko Hantula Tuula Piri Juha Honkaniemi Juurikäävän torjunnan keinot Kantokäsittely tai talvihakkuu vähentävät uusien infektioiden syntyä y ei vaikuta rihmastotartuntaan Kannonnosto
LisätiedotKoto- ja vierasperäiset metsien tuholaiset. Jarkko Hantula, Michael Müller, Jussi Uusivuori, Tuula Piri, Taina Pennanen & Juha Honkaniemi
Koto- ja vierasperäiset metsien tuholaiset Jarkko Hantula, Michael Müller, Jussi Uusivuori, Tuula Piri, Taina Pennanen & Juha Honkaniemi Esitelmän sisältö Juurikääpä kuusen- ja männynjuurikääpä 50 miljoonan
LisätiedotMetsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari
Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat
LisätiedotLaskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
LisätiedotEnsiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa
Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010
LisätiedotMikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
LisätiedotRiittääkö puu VMI-tulokset
Riittääkö puu VMI-tulokset Lapin 61. Metsätalouspäivät 14.2.2019 Rovaniemi Kari T. Korhonen Metsävarat: Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Mikael Strandström Hakkuumahdollisuudet: Olli Salminen, Hannu
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotMetsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen
Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely Tutkimushanke 2013 2014 Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito (MHO) Egbert
LisätiedotLiitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.
Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotEri ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun
LisätiedotMetsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotEri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.
Lisätiedot