Metsäpalojen ennaltatorjunta - metsänhoidolliset vaikutukset. Tatu Torniainen Maa- ja metsätalousministeriö

Transkriptio

1 Metsäpalojen ennaltatorjunta - metsänhoidolliset vaikutukset Tatu Torniainen Maa- ja metsätalousministeriö

2 Sisältö Lyhyesti metsävaroista Metsätuhot yleisesti Metsäpalojen kehitys Metsävarojen kasvu ja hoito, paloriskiin vaikuttavat rakenteelliset tekijät Yhteenveto 2

3 Järnefelt 1893:Raatajat rahanalaiset (Kaski)

4 Metsät ja metsätalous pähkinänkuoressa 23 miljoonaa hehtaaria metsämaata, peittää 86% maa-alasta Vuosikasvu 107 milj. m 3 /a Puustopääoma 2.5 mrd m 3 kasvanut tasaisesti viimeiset 50 vuotta BKT osuus n. 4.4 % Osuus viennistä yli 20% Metsien omistus: Yksityiset, perheet 60% 350,000 tilaa yli 2 ha; 630,000 omistajaa, 32 ha keskimääräinen tilakoko Valtio 26% Yksityiset yritykset 9% Muut 5%

5 Metsien tuhoriskeistä Suomessa metsien terveydentila on säilynyt toistaiseksi pääasiassa hyvänä. Merkittävämpiä tuhoja metsissä aiheuttavat hirvet, myyrät, juurikääpä, tuuli ja lumi. Viime vuosien aikana useat myrskyt ovat aiheuttaneet laajoja metsätuhoja. Lisäksi lumituhoja on esiintynyt poikkeuksellisen laajoilla alueilla. Kirjanpainaja on aiheuttanut tuhoja erityisesti vanhoissa kuusikoissa Etelä-Suomessa. Luonnonvarakeskus seuraa kirjanpainajan kannan kehitystä. Tähtikudospistiäinen on aiheuttanut ensimmäistä kertaa Suomessa laajoja tuhoja Porin Yyterin seudulla. Metsäpalot on onnistuttu pitämään kurissa tehokkaalla palontorjunnalla. Ilmaston lämpeneminen, ääriilmiöt, kuivuus ja maahamme kulkeutuvat tulokaslajit voivat lisätä metsien terveyteen kohdistuvia riskejä. Metsiin kohdistuviin tuhoihin on varauduttu laatimalla varautumissuunnitelma, joka kattaa myrskytuhot, metsäpalot, lumituhot, kuivuuden ja pakkasen aiheuttamat tuhot, sekä ilmansaasteiden kaukokulkeuman ja maassamme ennen esiintymättömän kasvintuhoojan aiheuttamat tuhot. Luonnonvarakeskus seuraa viranomaistehtävänään metsien terveydentilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia valtakunnallisesti apunaan Suomen metsäkeskus. Suomen metsäkeskus vastaa omalta osaltaan varautumisesta metsätuhoihin ja pelastuslaissa tarkoitetun virka-avun antamisesta pelastusviranomaisille. Metsähallitus on velvollinen antamaan pelastusviranomaisille asiantuntija-apua metsäpalojen torjunnassa ja varautumaan omatoimisesti hallinnassaan olevalla valtion maalla tapahtuvien metsäpalojen ehkäisyyn ja torjuntaan yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa.

6 Tuhojen kokonaismäärä n. 9 milj. ha, joista vakavia 0,5 milj. ha Tuhot voivat alentaa metsikön laatua muun muassa, jos puuston kasvu tai saatavan tukkipuun laatu tai määrä alentuu olennaisesti tai metsikkö jää tuhon jälkien korjaamisen takia harvaksi. Kaksijaksoisissa metsiköissä vain vallitsevan jakson tuhot on otettu huomioon. Abioottisia tuhoja aiheuttavat tuuli, lumi, pakkanen, halla, kuivuus, märkyys, ravinteiden epätasapaino ja metsäpalo. Näiden määrä on ollut kasvussa koko 200-luvun. 6

7 Metsäpalojen lukumäärä Metsäpalot viimeisen 10 vuoden aikana Metsäpalojen lukumäärä Palanut metsäala (ha) 0,7 0,6 0,5 0,4 Palanut metsäala keskimäärin (ha) ,3 0,2 0,

8 Metsäpalot v Aikajakso Paloja keskimäärin nro / v. Keskimääräinen paloala ha / v , , , , , , ,38 Keskimääräinen paloala ha / palo Lähde: Metsäntutkimuslaitos / Metsätilastollinen vuosikirja, SM tilastot 8

9 Suomen metsäpalot : ha number, size, ha:s Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja

10 Metsien hoito on tehostunut luvulta lähtien 10

11 Metsänkuva ennen: useita latvuskerroksia, pensaikkoa, lahopuuta 11

12 Jaksottainen kasvatus vallitsee 12

13 Lahopuun keskitilavuus (m3/ha) metsämaalla Etelä-Suomessa, Pohjois-Suomessa ja koko maassa 13

14 Paloainekset niiden määrä ja jakautuminen Suuria muutoksia harjoitettu metsänhoito Pohja- ja kenttäkerros (syttyminen) - Jäkälä-sammalet - Uudistaminen, puulajimuutokset muutokset kenttäkerroksessa (heinittyminen kuloheinä) - Puustosta kertyvän palokuorman väheneminen (puulajimuutokset-männyn suosiminen, harvennukset, latvusmassan korjuu bioenergiaksi)

15 Latvuskerros, latvapaloriski - leviäminen Tasarakenteiset, tasaikäiset metsiköt: kuvioiden välinen epäjatkuvuuskohta pohja- ja kenttäkerroksen sekä latvuskerroksen välillä, mikä vähentää latvapaloriskiä Uudistaminen: puulajimuutokset, maanmuokkaus Metsiköt perustetaan harvoiksi, mikä vähentää latvuskerroksen yhtenäisyyttä, vähentää latvapaloriskiä Voimakkaat harvennukset vähentää myös osaltaan latvuskerroksen sulkeutumista, maassa vähemmän kariketta/kuollutta puuta Puulajimuutokset männyn suosiminen näkyy metsissä (karsiutuu nopeastisyntyy epäjatkuvuuskohta, oksamateriaali on karkeampi ja harvempi ja kuivuu hitaammin, oksa- ja neulasmassaa syntyy vähemmän (30-50 %) Kuitenkin: käynnissä kuusikoiden lisääntyminen erityisesti E-Suomessa

16 Pyrkimys metsien hoidon monipuolistamiseen Osa metsänomistajista on kiinnostunut käyttämään jatkuvaa kasvatusta (eli erirakenteista metsän kasvatusta) ainakin osassa metsiään. Jatkuvassa kasvatuksessa metsää ei uudisteta ja kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsiköissä on monen ikäisiä puita, joista poistetaan osa kerrallaan. Avohakkuuta ei tehdä, vaan metsä säilyy aina enemmän tai vähemmän peitteisenä. Ilmastonmuutos osatekijä kiinnostuksen kasvuun. Entä vaikutus metsäpaloriskiin? 16

17 Valtio tukee metsien hoitoa yksityismetsissä Nuoren metsän hoito 35,36 milj. euroa ha Taimikon varhaishoito ha Nuoren metsän kunnostus ha Nuoren metsän hoito + pienpuun korjuu ha Metsänuudistaminen 2,52 milj. euroa ha Terveyslannoitus 1,46 milj. euroa ha Suometsän hoito/kunnostusojitus 6,70 milj. euroa km Metsätiet 6,76 milj. euroa km ( sis. uusia 98 km) Ympäristötukisopimukset 2,97 milj. euroa Metsäluonnon hoitohankkeet 0,63 milj. euroa 17

18 Tieverkoston rooli metsäpalojen kannalta - Nopeuttaa palokohteen saavuttamista - Lisää ihmisten liikkumista metsäalueilla - Tieverkon tiheyden vaikutus metsäpaloihin voi olla kulttuurisidonnainen

19 Omistus- ja metsikkörakenne Metsätilan keskimääräinen koko on 32 ha, E-Suomessa tätä pienempi Käsittelykuviot ovat E-Suomessa 0,5 5 ha, P-Suomessa suurempia Käsittelykuvioiden rajat muodostavat esteitä/hidasteita tulen etenemiselle 19

20 Pähkinänkuoressa: metsäpaloriskiin vaikuttavia tekijöitä Suomessa Sademäärä ja suhteellisen alhainen lämpötila kesäaikaan Maaperän laatu, luonnolliset esteet (kosteikot - 1/3 turvemaata, ~ järveä) Tietoisuus, palovaroituksia ja kieltoja noudatetaan hyvin Tehokkaat ja oikea-aikaiset metsänhoitotoimet; nuorten metsien hoito, harvennushakkuut, energiapuun (pienet rungot, latvukset, oksat) keruu -> paloaineksen vähäisyys Metsikkökuvioiden pieni koko, tasaikäinen kasvatus, -> rakenteelliset esteet/hidasteet Tiheä tieverkko, ml. metsäautotiet (FI 13m/ha, SWE 16m/ha, RUS 1,5m/ha) Tehokas palojen seuranta- ja torjuntajärjestelmä Viranomaisten yhteistyö Tiheä palolaitosverkko, ml. sopimuspalokunnat erityisesti syrjäseudulla

21 Yhteenveto ja jatkopohdintaan Tuli on perinteisesti kuulunut suomalaiseen metsään, palojen määrä on vähentynyt luvulta lähtien, osin metsien hoidon tehostumisen vuoksi Metsänhoidon ensisijaisena tavoitteena on ollut puuntuotannon parantaminen ja metsäluonnon monimuotoisuuden ylläpito, metsäpaloriskin vähentäminen on tullut siinä sivussa Ilmastonmuutoksen ja sääilmiöiden äärevöitymisen myötä paloriski kasvaa, tulisiko metsien hoidossa kiinnittää entistä enemmän huomiota riskin vähentämiseen? Miten? Missä kysymyksissä hallintojen välistä yhteistyötä tarvitaan lisää? 21

22 Kiitos! 22

23 Suurpalot 1959 Isojoki-Honkajoki noin ha 1960 Tuntsa noin ha (siitä Suomen puolella noin ha) 1969 Rantsila noin 600 ha 1969 Tyrnävä-Muhos noin 1300 ha 1972 Inari noin 200 ha 1970 Kalajoki noin ha 1970 Liminka noin 500 ha 1992 Lieksa noin 150 ha 1997 Laihia noin 150 ha 1997 Tammela noin 250 ha 1999 Kangasala noin 110 ha (2006 Sodankylä, ampuma-alue n 130 ha) 2018 Pyhäjärvi

24 Tuhojen kokonaismäärä n. 9 milj. ha, joista vakavia 0,5 milj. ha Tuhot voivat alentaa metsikön laatua muun muassa, jos puuston kasvu tai saatavan tukkipuun laatu tai määrä alentuu olennaisesti tai metsikkö jää tuhon jälkien korjaamisen takia harvaksi. 24