ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN VASTAUK- SET MIKKELIN VALTUUSTORYHMIEN PUHEENJOHTAJIEN KYSYMYKSIIN

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Liite (7) ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN VASTAUK- SET MIKKELIN VALTUUSTORYHMIEN PUHEENJOHTAJIEN KYSYMYKSIIN Mikkelin valtuuston SDP:n, Keskustan, Kokoomuksen Vihreiden, Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat tehneet kaupungin hallintosäännön 131 :n mukaisen valtuustokysymyksen kaupunginhallituksen vastattavaksi. Kuntayhtymän vastaus Mikkelin kaupunginhallituksen valmisteluun on seuraavassa. Vastaus perustuu kuntayhtymän palvelujen vastuualuejohtajien ja palvelupäälliköiden valmisteluun. 1. Miten kaupunginhallitus aikoo huolehtia siitä, että Essoten perusterveydenhuollon ja psykiatrian lääkäripalvelut sekä saattohoito/palliatiivinen hoito ym. palvelut järjestetään määrällisesti ja laadullisesti Mikkelin kaupungin väestöntarpeita vastaavasti lainsäädännön edellyttämällä tavalla? Perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut Terveyspalvelujen vastaanottopalvelujen lääkäritilanne on ollut vaikea hyvinvointikeskuksissa ja -asemilla marraskuusta Tilanne on jossain määrin korjaantumassa. Kuntayhtymä on saanut ja saa useita nuoria lääkäreitä töihin keväällä Erityisesti on ollut puutetta normaali vastaanottoajoista jotta on voitu turvata päivystys, osastot ja neuvola- ja kouluterveydenhuolto. Lääkärien normaali vastaanotoille on joutunut odottamaan viisi viikkoa ja kiirevastaanotoille on päässyt päivässä sekä samoin hoitajien vastaanotoille. Kuntayhtymä on käyttänyt myös ulkopuolista rekrytointiyritystä, mutta myös yrityksellä on ollut vaikeuksia saada rekrytoitua lääkäreitä. Myös ostopalvelua on käytetty saatavuuden mukaan edellyttäen että lääkärien kokemustaso ovat riittäviä. Myönteistä on, että kuntayhtymässä on nyt useita yleislääketieteeseen erikoistuvia. Vastaanotoilla kiinnitetään huomiota nuorten lääkärien perehdytykseen. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen ky. Porrassalmenkatu 35 37, Mikkeli Vaihde Faksi Y-tunnus

2 2(2) Nuoria lääkäreitä huolestuttaa valtakunnallinen sote-tilanne, kun he ovat päättämässä tulevatko Mikkeliin vai jäävätkö yliopistopaikkakunnalle. Kuntalaiset arvostavat palveluita ja antava myös positiivista palautetta uusista toimintamalleista kuten nopean palvelun vastaanotosta, johon asukkaat voivat itse varata suoraan ajan. Kaupungin vastaanottopalveluissa on tällä hetkellä 25 lääkäriä ja tavoitteena on 36 lääkäriä. Vaikeasta lääkäritilanteesta ja kuntayhtymän perustamisen valuvioista johtuen terveyspalvelujen vastuualueella vahvistettiin vastaanottopalvelujen palvelualueen johtamista siten, että maaliskuusta 2018 alkaen vastanottopalvelujen palvelupäällikköylilääkärin lisäksi kuuden hyvinvointiaseman palveluista vastaa ylilääkäri, keskussairaalan vastaanottopalveluista toinen ylilääkäri ja hyvinvointikeskusten vastaanottopalveluista kolmas ylilääkäri. Lisäksi vastaanottopalvelujen hoitotyön johtamista vahvistettiin kahdella osastonhoitajan työpanoksella. Perusterveydenhuollon vastaanottopalvelujen palvelusetelimallien toteuttamistavat on selvitetty eri kunnista ja näistä vuoden 2019 aikana valmistellaan esitys hallitukselle palvelusetelimalliksi valinnanvapauden lisäämiseksi. 2. Palliatiivisesta ja saattohoidosta Saattohoitoa on toteutettu Essoten alueella kaikilla lähikuntoutusosastoilla, palvelutaloissa ja kotihoidossa sekä kotisairaalassa. Hoidossa toimintaperiaatteena on, että potilas ja hänen läheinen huomioidaan hoitopäätöksissä ja -suunnitelmissa. Osaava hoito tarjotaan kotiin tai palveluasumisyksikköön. Vaativampi saattohoito toteutetaan osastoilla. Palliatiivisen hoidon palveluketju on kuvattu ja toimii käytännössä. Hoitoketju on kolmivaiheinen. Kun todetaan, että parantumattomasti sairaan ihmisen vointi heikkenee, tehdään palliatiivisen hoidon suunnitelma ja arvioidaan tuen ja keskusteluhoidon järjestämisen tarve. Voinnin heiketessä tehdään saattohoitosuunnitelma yhdessä hoidettavan ja hänen läheistensä kanssa. Kuolin prosessissa huolehditaan kuolevan potilaan hyvästä hoidosta ja taataan läheisten tuki. Kuntayhtymässä on toiminnassa myös geriatrin ja sairaanhoitajan pitämä palliatiivisen hoidon avovastaanotto. Yhteistyötä kotisairaalan ja syöpäsairaanhoitajan välillä on tiivistetty. Syöpäsairaanhoitaja ottaa yhteyttä kotisairaalan hoitajaan heti, kun asiakkaan kanssa on tehty palliatiivinen hoitolinjaus. Tämän jälkeen kotisairaalan hoitaja ottaa yhteyttä potilaaseen mahdollisimman pian kotikäynnin tai soiton muodossa. Potilaalle kerrotaan kotisairaalan toiminnasta ja sovitaan seuraava yhteydenotto. Tällä pyritään varmistamaan se,

3 3(7) ettei kukaan jää palvelun ulkopuolelle. Samalla kerrotaan myös mahdollisuudesta kotisaattoon. Kiinnostus kotisairaalan tarjoamaan hoitoon ja vaihtoehtoon, olla kotona mahdollisimman pitkää ja toteuttaa myös saattohoito kotona on kasvanut. Kuntayhtymässä saattohoidon osaamista on vahvistettu niin, että kaikki osastoilla saattohoitoon osallistuvat ovat käyneet Xamk:n saattohoitokoulutuksen. Saattohoitoa kehitetään osana maakunnallista suunnittelua, jonka myötä saattohoidon osastopaikkojen määrää lisätään ja hoidon porrasteisuus selkenee. Tällä hetkellä kuntayhtymän osastoilla olevien saattohoitopaikkojen määrä ei vastaa EU suositusta. Mikkeliin on suunniteltu15-paikkainen saattohoitoyksikkö, joka toteutetaan Esper-hankkeen mielentalorakennushankkeen yhteydessä. Tällöin Mikkelin keskussairaalaalueelle rakennetaan asukkaiden tarpeisiin hyvin varusteltu B-tason saattohoitoyksikkö. Edeltävänä aikana on osastoilla tapahtuvan saattohoidon paikkalukuun saatavissa muutamien paikkojen lisäys ensi vuoden alusta lähtien. Perustason saattohoitoa (A-taso) toteutetaan jo nyt muilla osastoilla ja enenevästi kotihoidossa ja palvelukodeissa. Erityisen vaativa C-tason saattohoito on keskitetty yliopistollisiin sairaaloihin. Saattohoitoon osallistuvien lääkärien ja hoitajien osaamista vahvistetaan edelleen palliatiivisen ja saattohoidon suositusten mukaisesti. Kuntayhtymän kuntoutus- ja vanhus- ja vammaispalvelut pyrkivät aktiivisesti vahvistamaan lääkäriresurssia, mikä mahdollistaisi geriatrien työpanoksen vapautumisen osastoilla tapahtuvaan saattohoitoon. Tavoitteena on saada parannusta asiaan jo tulevan kesän aikana. Kaksi kuntayhtymän palveluksessa olevaa geriatria on pätevöitymässä palliatiiviseen- ja saattohoitoon. He vastaavat tällä hetkellä palvelutaloissa tapahtuvasta saattohoidosta. Kuntoutuspalvelujen osastoilla oli 217 saattohoitoa vuonna 2017, heistä 94 Mikkelin lähikuntoutusosastolla (43 %) ja loput 57 % muilla lähikuntoutusosastoilla (Juva, Mäntyharju ja Kangasniemi). Mikkelin keskussairaalassa oli kirjattuna vuoden 2017 aikana 16 kuolemaa, joista oli tehty saattohoitopäätös. Saattohoidon tarve kuntayhtymän alueella on arvioitu olevan noin 350 henkilö vuodessa. Tähän arvioon pohjaten on saattohoitoa toteutunut kotisaattoina ja palveluasumisessa noin 130 kuolevan osalta. 3. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Aikuisten mielenterveys- ja päihdekuntoutus Aikuisten mielenterveys- ja päihdekuntoutujien avohoidon prosesseja on yhtenäistetty. Palvelurakennetta on kevennetty peruspalvelujen suuntaan. Monitoimijayhteispäivystyksessä työskentelee akuuttityöryhmä. Nuorisopsykiatrisen avohoidossa on matalankynnyksen avopalveluja (nuorten akuuttityöryhmä ja varhaistyö). LAPE-hanke on ollut mukana

4 tässä kehittämisessä. Mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen kokonaisuutta on yhtenäistetty ja sisältöä kehitetty yhdessä kuntoutujien kanssa. Aikuispsykiatrian osastohoidossa on käytössä yhteensä 52 sairaansijaa. Sairaalassa oli hoidossa vuonna 2017 yhteensä 624 potilasta ja osastojen hoitopäivämäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Osastojen kuormituksen keskiarvo oli 90,8 %. Korkean kuormituksen vuoksi osastojen talousarvio ylittyi henkilöstömenojen osalta, mutta tulot olivat etukäteen arvioitua suuremmat. Asumis- ja laitospalvelujen hoitopäivien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Asumispalvelujen piirissä asiakkaita on ollut kaikkiaan 209. Kokonaisuutena asumispalveluiden osalta toiminta ja talousarvio toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Nuorten akuuttiryhmään pääsee ilman lähetettä tai ajanvarausta. Nuorten psykiatrialla ei ole jonoa. Nuorisopsykiatriaan rekrytoidaan aktiivisesti. Vuonna 2017 kustannusten nousuun ovat vaikuttaneet: - palvelutarpeen kysynnän kasvu (lähetteiden määrän kasvu 32 %) - neuropsykiatriset laitoskuntoutusostot Vaalijalalta - lääkäreiden ja psykologien kustannusten kohdentaminen nuorisopsykiatrian yksiköihin - lääkäreitä oli viroissa enemmän kuin aikaisempana vuonna - 4 työntekijää siirtyi Mikkeliltä nuorisopsykiatriaan (kuten myös kustannukset) 4(7) Psykiatrian aikuisasiakkaat ovat päässeet hoidon piiriin hoitotakuun sisällä. Inhimillisestä näkökulmasta mielenterveys- ja päihde asiakkaiden hoitoonpääsy tulisi kuitenkin olla hoitotakuuta nopeampaa, mikä on ollut haasteellista toteuttaa huomioiden lisääntynyt kysyntä ja suhteellinen henkilöstön vajaus. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on lääkäreiden rekrytoinnissa onnistuttu kohtuullisen hyvin, edelleen lääkärityöpanosta tarvitaan lisää noin 3-5 lääkärin työpanoksen verran. Se tarkoittaa euron lisäystä. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin saapuneiden lähetteiden määrä kuntayhtymän alueella kasvoi vuonna 2017 edelliseen vuoteen verrattuna 23,4 % (nuorisopsykiatria 20 % ja aikuispsykiatria 23,9 %). Mikkeliläisten lähetteiden määrä kasvoi 35,6 % (nuorisopsykiatria 32 % ja aikuispsykiatria 36,1 %). Hoito toteutettiin kuitenkin entisellä henkilöstöresurssilla ja tiiviimmissä tiloissa. Valtakunnallisten linjausten mukaan 1000 asiakasta kohti tulisi olla 0,7 avohoitotyöntekijää. Avohoidossa työskentelee tällä hetkellä 50 työntekijää. Asiakkaat ovat päässeet hoidon piiriin hoitotakuun sisällä. Tarvittaessa palvelua on täydennetty ostopalveluna eri terapioihin. Pidemmällä tähtäyksellä avohoidon henkilöstömäärään tulee kiinnittää enemmän huomiota. Samanaikaisesti on kehitettävä toimintatapoja ja tehtäväjakoa. Toimiva ja riittävän tehokas avohoito vähentää raskaampien ja kustannuksiltaan kalliimpien palvelujen käyttöä ja siten myös kokonaiskustannuksia.

5 Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän ylläpitämä Tuustaipaleen kuntoutumiskeskus siirtyi kuntayhtymän mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnaksi. Toiminnan siirron yhteydessä yksikön nimi muuttui päihdehoitoyksikkö Tuustaipaleeksi. Uudet tilat sijaitsevat Moision sairaalan yhteydessä olevassa C-talossa. Mikkelin tiloissa on 10 paikkainen päihdekatkaisu/arviointiosasto sekä 8 paikkainen päihdekuntoutusosasto. Siirtymisen yhteydessä päihdekuntoutuksen toimintamallia muutetaan siirtämällä osa henkilöstöresurssista avopäihdetyöhön. Lastenpsykiatrian palvelut: 5(7) Lastenpsykiatrian vastaanottopalvelut ja lastenpsykiatrian päiväosaston (avoinna klo 8-20) palvelut ovat erikoissairaanhoidon palveluja. Vastaanoton sisällä on neljä lastenpsykiatrista tiimiä: akuutti- ja konsultaatiotiimi, tutkimusja hoitotiimi, kotisairaala ja pikkulapsityöryhmä. Kotisairaalatyö on lasten kotiin tehtävää työtä. Lastenpsykiatrian palveluun ohjaudutaan lähetteellä. Vuonna 2017 mikkeliläisistä tehtyjä lähetteitä lastenpsykiatriaan: alle 1-v.lapset: 33 kpl 1-6-v.lapset 70 kpl 7-14-v. lapset 88 kpl Lastenpsykiatriassa hoidetaan alle 13v. lapset (lähetteistä n. 170) ja nuorisopsykiatriassa yli 13 v.(lähetteistä n. 20 kpl). Asiakkaita jonossa on 42 huhtikuun lopun tilanteen mukaan. Kaikki nyt jonossa olevat lähetteet ovat tulleet v aikana. Aikaisempien vuosien ja v tulleet lähetteet on seulottu v ja asiakkaat on kohdennettu hoidon tarpeen mukaan. Tilanne ei ole kuitenkaan hyvä. Jonotusaika hoitoon voi olla kuukausia. Lasten hoitotakuu (3 kk) ei ole toteutunut Etelä-Savon sairaanhoitopiirin aikana eikä toteudu nykyisinkään. Tällä hetkellä akuuttipaikalle pääsee parin viikon kuluessa ja lastenpsykiatrina osastolle elo-syyskuussa. Huhtikuuhun 2018 mennessä kuntayhtymä hankkinut ulkoa neljä hoitojaksoa, joista kolme KYS:stä ja yksi Vaalijalasta. Lastenpsykiatrian sisällöllistä työtä on kehitetty ja kehitetään edelleen. Lastenpsykiatrian konsultaatiota tehdään perustason palvelujen (neuvola- ja oppilashuollon tiimit) kanssa. Muutokset vievät aikaa ja toteutuvat vaiheittain. Peruspalvelujen vahvistamisella pyritään varmistamaan asiakkaiden varhainen apu sekä vahvistamaan perustason työntekijöiden

6 osaamista eli toimitaan ennen kuin ongelmat kasvavat suuriksi. Lastenpsykiatriassa pyritäänkin lisäämään akuutin ja konsultatiivisen työn osuutta. 6(7) Lastenpsykiatrian osastolla ja vastaanotolla hoidossa olevat lapset voivat osallistua sairaalaopetukseen Urpolan ala-asteen alaisessa opetuspisteessä, sairaalakoulussa, jossa on 12 oppilaspaikkaa. Koulussa työskentelee kaksi opettajaa ja kaksi koulunkäyntiavustajaa, jotka ovat Mikkelin kaupungin sivistystoimen työntekijöitä. Sairaalaopetus sijaitsee samassa rakennuksessa lastenpsykiatrian osaston kanssa, os. Moisiontie 6, Lammenranta. Vuonna 2017 kuntayhtymässä on ollut yksi virkalastenpsykiatri ja ostopalveluna 3 lastenpsykiatrin osa-aikainen työpanos (ostona yht pvä/kk). Lastenpsykiatreja on yritetty rekrytoida useamman haun ja suorakontaktoinnin kautta tuloksetta. Lastenpsykiatrityön ostaminenkaan ei aina onnistu, koska yrityksilläkään ei ole tällä hetkellä myytävissä lastenpsykiatrien osaamista tarvittavia määriä. Tilanne on heikko Itä-Suomessa ja myös koko maassa. Kuntayhtymän lastenpsykiatrian palvelua on vahvistettu vuoden 2017 aikana palkkaamalla kolme lastenpsykiatrian sairaanhoitajaa lisää. Perhepalvelupäällikkö/ vastaava ylilääkäri/lastenpsykiatri (yksi henkilö) on irtisanoutunut virastaan lukien. Vastaavan ylilääkärin virka sekä palvelupäällikön virat ovat olleet haettavana. Rekrytointi on kesken. Lastenpsykiatripalvelujen ostoja lisätään, mikäli palveluntarjoajia on saatavilla. Lastenpsykiatripalvelujen ja terapiapalvelujen kilpailutus tehdään vuoden 2018 aikana. Sopimukset tulisivat voimaan vuoden 2019 alusta. 2. Miten kaupunginhallitus aikoo seurata mikkeliläisten tyytyväisyyttä Essoten palveluihin, palveluiden laatua ja mikkeliläisten yhdenvertaisuuden toteutumista Essoten palveluiden käyttäjinä? Asiakastyytyväisyyttä seurataan kuntayhtymässä säännöllisesti palvelujen vastuualuekohtaisesti sovitulla tavalla. Asiakaskyselyjä ollaan viemässä sähköiseen muotoon Essoten www-sivuille jatkuvasti avoinna olevaksi kyselyksi. Vuoden 2017 alusta toteutettu Mikkelin sote-yhteistoiminta-alueen ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin palvelujen yhdistäminen Essote-kuntayhtymäksi on suuri muutos kaupungin asukkaille. Kesällä 2018 mahdollisesti voimaan tulevan järjestelmätasoisen sote- ja maakuntauudistuksen myötä muutosvauhti kiihtyy. Tässä tilanteessa kuntayhtymä esittää Mikkelin kaupungille, että kuntayhtymä ja kaupunki voisivat yhdessä selvittää asukkaiden käsityksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Myöhemmin maakunta- ja sote-uudistuksen voimaantulon jälkeen vastaavanlainen arvioiti asukasnäkökulmasta voitaisiin uusia maakunnan toimesta.

7 7(7) Kuntayhtymä on valmis käynnistämään ja rahoittamaan kyseessä olevan selvityksen tai tutkimushankkeen. Seutusotessa tehtiin jo aiemmin toiminnan käynnistysvaiheessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimesta vastaavantyyppistä selvitystä osana isompaa tutkimushanketta. Selvityksestä oli tuolloin hyötyä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiselle. ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ, ESSOTE Risto Kortelainen, kuntayhtymän johtaja