Muut osallistujat: Yhteystiedot: (s-posti ellei toisin mainittu) Jukka Kola, rehtori

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 1(7) HELSINGIN YLIOPISTON HALLITUS Hallituksen kokous 5/2018 Aika: klo Päivällinen ja hallituksen perehdytys klo Kokous Paikka: Yliopiston päärakennus, Runeberg -sali, Fabianinkatu 33, 2. kerros Jäsen: Muuta Halonen, Tarja, presidentti x Herlin, Ilona, dosentti x Hiidenmaa, Pirjo, professori x Hyytiäinen, Elisa, palvelukoordinaattori x Kekkonen, Jukka, professori x Kähkönen, Antti, oikeusnotaari, kaup. yo., teol. yo. x Laitio, Tommi, toimialajohtaja x Pajunen, Jussi, ylipormestari x Riipinen, Ilona, professori x poistui klo Riitakorpi, Johanna, fil. yo., maat. ja metsät. yo. x Saksela, Kalle, professori x Tiilikainen, Teija, johtaja x Wallgren, Thomas, yliopistonlehtori x Muut osallistujat: Nimi: Muuta Yhteystiedot: (s-posti etunimi.sukunimi@helsink.fi ellei toisin mainittu) Jukka Kola, rehtori Sari Lindblom, vararehtori Jouko Väänänen, vararehtori Pertti Panula, vararehtori Esa Hämäläinen, hallintojohtaja Kirsti Lehmusto, viestintäjohtaja Jussi Karvinen, suunnittelujohtaja Tiia Tuomi, henkilöstöjohtaja Minna Frimodig, hallituksen sihteeri HELSINGIN YLIOPISTO PL 3 (Fabianinkatu 33) Helsingin yliopisto, Puhelinvaihde

2 PÖYTÄKIRJA 2(7) HY:n hallituksen kokous Esityslista Hallituksen perehdyttäminen Kokouksen päätösvaltaisuus Kokouksen pöytäkirjantarkastajat Esityslistan hyväksyminen Edellisen kokouksen pöytäkirja Rehtorin ajankohtaiskatsaus Ilmoitusasioita Ohjauksen periaatteet (HY) Vararehtorien rekrytoinnin käynnistäminen (HY) Rehtorin valinta (HY, HYR) Kokouksen päättäminen... 7

3 PÖYTÄKIRJA 3(7) HY:n hallituksen kokous Liitteet Kansainvälistymisen periaatteiden esittelymateriaali Esittely yliopiston työnantajatoiminnasta Rehtorin päätökset ajalta Rahanjakomallin valmistelu yliopistossa Ohjauksen periaatteet Ohjauksen periaatteiden esittelymateriaali Vararehtorien ilmoitusluonnos Vararehtorien rekrytoinnin käynnistäminen - esittelymateriaali ja alustava aikataulu Rehtorin valinta - esittelymateriaali SALASSA PIDETTÄVÄ Rehtorin tehtävää hakeneet Muistio rehtorin valinnasta Rehtorisopimus SALASSA PIDETTÄVÄ

4 PÖYTÄKIRJA 4(7) HY:n hallituksen kokous Hallituksen perehdyttäminen Esityslista Vararehtori Jouko Väänänen perehdytti Helsingin yliopiston kansainvälistymisen periaatteisiin. Perehdyttämisessä olivat mukana myös kehittämispäälliköt Markus Laitinen ja Anna-Maria Salmi (kansainväliset asiat). Liitteet Kansainvälistymisen periaatteiden esittelymateriaali 1 Kokouksen päätösvaltaisuus Puheenjohtaja avasi kokouksen kello ja totesi kokouksen päätösvaltaiseksi. Esityslista 2 Kokouksen pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Elisa Hyytiäinen ja Ilona Herlin. Esityslista Päätös Esityksen mukaan. 3 Esityslistan hyväksyminen Päätösehdotus Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Esityslista Päätös Esityksen mukaan. 4 Edellisen kokouksen pöytäkirja Merkittiin tiedoksi hallituksen kokouksen 4/2018 ( ) pöytäkirja. Esityslista 5 Rehtorin ajankohtaiskatsaus Esittely yliopiston työnantajatoiminnasta (liite 2). Asiaan palataan myöhemmissä kokouksissa. Esityslista Lähes haki Helsingin yliopistoon päättyneessä yhteishaussa. Hakijamäärä kasvoi 25 % edellisvuodesta. Verkkosivut: Kansainvälisiin maisteriohjelmiin tuli yhteensä hakemusta, mikä on 83 % enemmän kuin vuonna Ohjelmiin valittiin yhteensä 674 opiskelijaa 66 maasta.

5 PÖYTÄKIRJA 5(7) HY:n hallituksen kokous Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki ovat asettaneet Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteistyöneuvottelukunnan, jonka tehtävänä on kehittää ja koordinoida kaupungin ja yliopiston välistä yhteistyötä. Rehtorin päätös HY:n jäsenistä: Helsingin yliopistoon perustetaan ensimmäinen englanninkielinen kandiohjelma Bachelor s Programme in Science, joka käynnistyy Ohjelmasta valmistuvien tutkintonimike on Bachelor of Science. Suomen Akatemian ensimmäiset Lippulaiva-osaamiskeskittymät valittu. Opetus- ja kulttuuriministeriön, korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarin Helsingissä. Johdon seminaarin yhteydessä iltapäivällä järjestetään korkeakoulu-uudistusten vaikutusten arvioinnin kansallinen työpaja, joka on katsottavissa reaaliaikaisena verkkolähetyksenä osoitteessa UNIFI:n vuosikokous Rehtori osallistuu European University Information Systems -järjestön rehtorien konferenssiin Portugalissa. Rehtori on kutsuttu Pekingin yliopiston 120-vuotisjuhlaan ja sen yhteydessä pidettävään World University Presidents Forumiin, jossa hän on kutsuttuna puhujana aiheesta Leadership of Modern International Universities. Matkan aikana on myös vierailuja kumppanuusyliopistoissa sekä MegaSense-hankkeen edistämiseen liittyviä tapaamisia. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopiston strategiakauden välitarkasteluneuvottelut Helsingin yliopiston ja Aalto yliopiston rehtorikokous Ilmoitusasioita: liitteenä rehtorin päätökset ajalta Rehtorin päätökset ovat luettavissa Riihessä: Liitteet Esittely yliopiston työnantajatoiminnasta Rehtorin päätökset ajalta Ilmoitusasioita Esityslista

6 PÖYTÄKIRJA 6(8) HY:n hallituksen kokous Ohjauksen periaatteet (HY) Esityslista Esittelijä Jussi Karvinen Esittely Yliopistolain 14 mukaan hallituksen tehtävänä on mm. päättää yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista. Tarkastusvaliokunta on käsitellyt ohjauksen periaatteita ja kokouksissaan. Hallitus jätti periaatteet pöydälle kokouksessaan. Liitteessä 3 on kuvattu ohjauksen periaatteiden ja rahanjakomallin valmisteluprosessi yliopistossa. Päätösehdotus Hyväksytään ohjauksen periaatteet liitteen 5 mukaisesti. Päätös Esityksen mukaan. Liitteet Rahanjakomallin valmistelu yliopistossa Ohjauksen periaatteet Ohjauksen periaatteiden esittelymateriaali 8 Vararehtorien rekrytoinnin käynnistäminen (HY) Esityslista Esittelijä Tiia Tuomi Esittely Yliopistolain 17 mukaan (YOL 558/2009) yliopistolla voi olla vararehtoreita sen mukaan kuin johtosäännössä määrätään. Yliopiston johtosäännön 22 mukaan hallitus päättää vararehtorien lukumäärästä ja vastuualueista sekä valitsee vararehtorit rehtorin esityksestä enintään viiden vuoden määräajaksi. Vararehtorien tarkemmasta työnjaosta päättää rehtori. Vararehtoriksi valittavalta vaaditaan, että hän on suorittanut tohtorin tutkinnon ja että hänellä on vararehtorin tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito. Yhden vararehtorin tulee yliopistolain mukaan olla ruotsinkielistä opetusta antavaan professorin tehtävään otettu, jollei tällaiseen tehtävään otettu ole yliopiston rehtorina. Nykyisten vararehtoreiden toimikaudet päättyvät Päätösehdotus Hallitus toteaa, että tehtävään lukien nimitetty rehtori käynnistää vararehtoreiden rekrytoinnin mahdollisimman pian valintansa jälkeen ilmoittautumismenettelyllä. Päätös Esityksen mukaan. Liitteet Vararehtorien ilmoitusluonnos Vararehtorien rekrytoinnin käynnistäminen - esittelymateriaali ja alustava aikataulu

7 PÖYTÄKIRJA 7(7) HY:n hallituksen kokous Rehtorin valinta (HY, HYR) Esittelijä Tiia Tuomi Esittely Esityslista Päätösehdotus Hallitus valitsee Helsingin yliopiston rehtorin alkaen viiden vuoden määräajaksi. Hyväksytään yliopiston ja rehtorin välinen rehtorisopimus hallituksen puheenjohtajan allekirjoitettavaksi. Päätös Hallitus valitsi Jari Niemelän Helsingin yliopiston rehtoriksi alkaen viiden vuoden määräajaksi. Hallitus hyväksyi yliopiston ja rehtorin välisen rehtorisopimuksen hallituksen puheenjohtajan allekirjoitettavaksi. Liitteet Rehtorin valinta - esittelymateriaali SALASSA PIDETTÄVÄ Rehtorin tehtävää hakeneet Muistio rehtorin valinnasta Rehtorisopimus SALASSA PIDETTÄVÄ 10 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen kello Esityslista Pöytäkirjan vakuudeksi Tarja Halonen Jukka Kola Minna Frimodig hallituksen puheenjohtaja rehtori hallituksen sihteeri Pöytäkirjan tarkastajat Elisa Hyytiäinen Ilona Herlin

8 GLOBAALI VAIKUTTAJA - HELSINGIN YLIOPISTON KANSAINVÄLINEN TOIMINTA VARAREHTORI JOUKO VÄÄNÄNEN HY HALLITUS

9 KANSAINVÄLISTYMISEN TRENDEJÄ 1/2 Poliittinen toimintaympäristö on haastava Trump, Brexit, EU-kriittisyys, nationalismin nousu Kilpailu parhaista osaajista ja resursseista kovenee Maat kilpailevat keskenään Yliopistot kilpailevat keskenään (vrt. rankingit) Kansainvälistyminen monimuotoistuu Kansainvälistyminen on osa kaikkia yliopiston perustehtäviä ja tukitoimintoja Opiskelijaliikkuvuus, kansainvälinen akateeminen rekrytointi, kansainvälinen opiskelijarekrytointi, koulutusvienti, etäkampukset, MOOC, strategiset kv-kumppanuudet ja -verkostot, kansainvälinen solidaarisuustyö (SAR) jne

10 KANSAINVÄLISTYMISEN TRENDEJÄ 2/2 Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus lisääntyy Kasvava nuori väestö, korkeakoulukapasiteetin puute monissa maissa Eräät perinteisistä lähtömaista (esim. Kiina) muuttumassa myös kohdemaiksi Kansallinen rahoitus taantuu Kansainvälisen tutkimusrahoituksen, varainhankinnan, lukuvuosimaksujen merkityksen kasvu Työmarkkinat globalisoituvat Valmistuneiden osaamisen (opintosisällöt, vuorovaikutustaidot, kielitaito) kyettävä vastaamaan uutta todellisuutta Kansainvälisyys on kilpailutekijä Esim. kansainvälinen yhteistutkimus tutkitusti vaikuttavampaa kuin yksin tai kotimaisin voimin tehty

11 YLIOPISTORAHOITUSMALLI

12 TILANNEKATSAUS KOHTI KANSAINVÄLISTÄ HUIPPUA

13 STRATEGISET TAVOITTEET 2020 LISÄTÄÄN KANSAINVÄLISTÄ LIIKKUVUUTTA /OPINTOSUORI- TUKSIA

14 STRATEGINEN TEEMA 1 LUOVA, KANSAINVÄLINEN OPPIMISEN JA HUIPPUTUTKIMUKSEN YMPÄRISTÖ KANSAINVÄLISET KUMPPANUUDET LISÄÄVÄT HELSINGIN YLIOPISTON KANSAINVÄLISTÄ VAIKUTTAVUUTTA LUOMME RATKAISUJA MAAILMAN PARHAAKSI RAKENNAMME OSAAMISKESKITTYMIÄ KANSAINVÄLISEN REKRYTOINNIN AVULLA LUOMME UUSIA GLOBAALEJA KUMPPANUUKSIA

15 STRATEGINEN TEEMA 2 OPISKELIJA KESKIÖÖN MONIKIELINEN JA KULTTUURINEN OPISKELIJAYHTEISÖ VAHVISTAA GLOBAALIA PROFIILIAMME UUSI MAISTERIKOULUTUS MONINKERTAISTAA ENGLANNINKIELISEN OPETUKSEN MAAILMANLUOKAN TOHTORIKOULUTUS HOUKUTTELEE LAAJASTI

16 STRATEGINEN TEEMA 3 UUSIUTUMISEN MAHDOLLISTAVAT VOIMAVARAT KANSAINVÄLISTYMINEN EDELLYTTÄÄ ENNAKKOLUULOTTOMIA PANOSTUKSIA JA UUSIA AVAUKSIA AVOIN JA KOKEILEVA TOIMINTAKULTTUURI MONIPUOLINEN JA KETTERÄ RAHOITUS

17 CASE KIINA STRATEGINEN KUMPPANUUS PEKINGIN YLIOPISTON KANSSA YHTEISTYÖN POHJALLA ON UUSIA URIA AVAAVA TUTKIMUS: MM. MARKKU KULMALAN PEEX JA MEGASENSE-HANKE

18 KANSAINVÄLISYYS 2018 TOIMEENPANO- SUUNNITELMASSA Painotetaan erityisesti kansainvälisyyttä ja kansainvälistä tutkimusyhteisöä Luodaan kansainvälisesti kilpailukykyinen ja kokonaisvaltainen kansainvälisen henkilöstön rekrytointi- ja integrointipalvelumalli Lisätään kilpailukykyä kansainvälisessä tutkimusrahoituksessa: luodaan palvelumalli, joka rohkaisee suurten hankehakemusten valmisteluun Kehitetään kansainvälistä opiskelijarekrytointia

19 STRATEGISET KUMPPANUUDET Strateginen yhteistyö valikoitujen yliopistojen kanssa tutkimuksellisten läpimurtojen ja lisäarvon saamiseksi: PEKINGIN YLIOPISTO TUKHOLMAN YLIOPISTO - ilmanlaatu - Itämeritutkimus - vertaileva oikeustiede - opetus ja oppiminen - lääketiede/syöpätutkimus Uusia kumppanuuksia valitaan globaalin vaikuttavuuden kannalta tärkeiltä alueilta. Seuraava strateginen kumppani Edinburghin yliopisto?

20 KV-TUTKIMUSRAHOITUS: HORISONTTI 2020

21 KV-TUTKIMUSRAHOITUS: ERC Data: April 2018

22 FOR THE WORLD VARAIN- HANKINTAKAMPANJA

23 KIITOS!

24 YLIOPISTON TYÖNANTAJATOIMINNASTA Hallitus Esa Hämäläinen 27/04/20181

25 UUSI TYÖEHTOSOPIMUS Sopijaosapuolet: Sivistystyönantajat, JUKO, Pardia ja JHL Uusi sopimus voimassa (26 kk) Palkankorotukset 3,45 % Vastaava kuin yleinen linja lähes kaikilla aloilla, mikäli palkkausjärjestelmästä sovitaan Kustannusvaikutus jää alle yleisen tason sopimuskaudella 2,1 % yleiskorotukset ( ,1% ja %) 1,35 % paikalliset erät ( ,5% ja ,85%) palkkausjärjestelmän kehittämiseen Mikäli palkkausjärjestelmästä ei päästä sopuun jää 0,3 % korotuksesta toteutumatta Koeaika voi jatkossa olla 6 kk Palkkausjärjestelmän kehittäminen 2 vuoden välein toteutettavat suoritusarviointikierrokset koko henkilöstölle poistuvat Suoritusarviointeja voidaan toteuttaa vuosittain niille henkilöille, joille tarve esittää palkankorotus sovitun budjetin mukaisesti Työryhmässä haetaan ratkaisua prosessien selkiyttämiselle ja suoritustasojen yksinkertaistamiselle joustavammaksi malliksi, jossa 9 tason sijaan vain 4-5 suorituskategoriaa ja palkankorotuksen tason voi esimies määritellä vapaammin 27/04/2018 2

26 YLIOPISTOJEN YLEINEN TYÖEHTOSOPIMUS TES - Perustuu työehtosopimuslakiin - Yliopistojen yleinen työehtosopimus on vahvistettu yleissitovaksi TEM:ssä. - Sopijaosapuolet - Sivistystyöantajat ry (EK) - Julkisten alojen koulutetut ry (Akava) - Pardia ry (STTK) - Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry (SAK) - Sopijaosapuolet asettavat neuvotteluryhmät niin TES:in neuvottelemiseksi kuin TES:ssä sovittujen seuraavaa neuvottelua valmistelevat työryhmien jäsenet. 27/04/2018 3

27 SIVISTYSTYÖNANTAJAT RY - Yhdistys neuvottelee alan työehdot henkilöstöä edustavien ammattiliittojen kanssa, neuvoo ja kouluttaa jäseniään työelämän asioissa sekä vaikuttaa alan kehittämiseen tekemällä yhteistyötä virkamiesten, poliittisten päättäjien ja muiden sidosryhmien edustajien kanssa. - Jäseninä kaikki Suomen yliopistot ja puolet ammattikorkeakouluista ja noin 300 muuta oppilaitosta, koulua ja sivistysalan työnantajaa. - EK:n suurin jäsenjärjestö (vaihtelee vuosittain). EK:lla ei ole nykyään oikeutta neuvotella työehtosopimuksia, mutta esimerkiksi työtaistelutoimenpiteisiin tarvitaan EK:n hallituksen lupa. - Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja ja 5-9 muuta varsinaista jäsentä. Hallituksen jäseneksi voidaan valita henkilö, joka toimii jäsenorganisaatiossa johtavassa asemassa. - Vuosikokous valitsee hallituksen jäsenet. Vuosikokouksessa jäsenorganisaatiolla on yksi ääni jokaista edellisen vuoden lopussa työsuhteessa ollutta kokopäiväistä työntekijää kohden. Vaalivaliokunta tekee ehdotuksen hallituksen kokoonpanoksi. - Neuvottelutoiminnassa ja työnantajayhteistyössä avustavat - Suomen työnantajayhdistys SYTY ry (yliopistot) - Työvoimapoliittinen valiokunta (muut) 27/04/2018 4

28 SUOMEN YLIOPISTOJEN TYÖNANTAJAYHDISTYS SYTY RY Yhdistys neuvottelee henkilöstöjärjestöjen kanssa palvelussuhteen ehtoja koskevissa asioissa ja tukee yliopistojen yhtenäistä työnantajapolitiikkaa Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä muiden yliopistojen edustajat. Hallituksen jäseneksi voidaan valita ainoastaan henkilö, joka toimii yliopistossa työnantajatehtävässä. Puheenjohtaja ja hallituksen jäsen valitaan vuosikokouksessa. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni jokaista alkavaa tuhatta työntekijää kohden. Jäsenyliopiston on välittömästi ilmoitettava sitä uhkaavasta lakosta ja hallituksen ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin. Jäsenorganisaatio tarvitsee yhdistyksen luvan, mikäli se aikoo ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin. 27/04/2018 5

29 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORINEUVOSTO UNIFI RY Yhdistys edistää yliopistojen yhteistyötä, tuo esiin yhteisiä kantoja keskeisissä tutkimus- ja koulutuspoliittisissa kysymyksissä sekä vahvistaa yliopistojen roolia yhteiskuntakeskustelun tärkeänä osapuolena. Unifin jäseninä ovat kaikki 14 yliopistoa sekä Maanpuolustuskorkeakoulu Hallituksessa on viisi jäsentä. Jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen jäsenenä voi olla kaksi vuotta. Hallituksen jäsenet valitsee yhdistyksen vuosikokous. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni vuosikokouksessa. Asian valmistelee hallituksen asettama valmisteluryhmä (yleensä) Rehtorikokouksia järjestetään säännöllisesti, jotta kaikki yliopistot ovat mukana linjaamassa tärkeimpiä asioita. 27/04/2018 6

30 YLIOPISTO(JE)N EDUSTAJIA EK Hallituksen ja hallituksen työvaliokunnan jäsen rehtori Jouko Niinimäki (OY) Vaalivaliokunnan jäsen rehtori Jukka Kola (HY) Sivistystyönantajat Hallituksen puheenjohtaja on rehtori Jouko Niinimäki (OY), varapuheenjohtaja Tauno Kekäle (Vamk) Muut yliopistoedustajat: hallintojohtaja Esa Hämäläinen (HY), palvelujohtaja Päivi Mikkola (TY), rehtori Juha-Matti Saksa (LUT), hallintojohtaja Tiina Äijälä (TTY). Toimitusjohtaja Teemu Hassinen SYTY Hallituksen puheenjohtaja hallintojohtaja Tiina Äijälä (TTY) Varapuheenjohtaja henkilöstöjohtaja Tiia Tuomi (HY) UNIFI Hallituksen puheenjohtaja rehtori Jukka Mönkkönen (ISY) Muut jäsenet rehtori Jari Kuusisto (VY), rehtori Liisa Laakso (TaY), rehtori Ilkka Niemelä (AY), rehtori Karen Spens (Hanken). Toiminnanjohtaja Leena Wahlfors 27/04/2018 7

31 YLIOPISTO TYÖNANTAJANA Hallitus hyväksyy yliopiston toimintaa ohjaavat keskeiset tavoitteet (OKM:n kanssa solmittava sopimus, strategia, toimintasuunnitelma ja muut periaatteellisesti tärkeät asiakirjat) Rehtori johtaa yliopiston toimintaa, ottaa yliopiston työntekijät ja erottaa heidät sekä vastaa niistä asioista, joita ei lain mukaisesti ole säädetty muille yliopiston toimielimille yliopistolain mukaisesti. Rehtori edustaa yliopistoa niissä asioissa jotka kuuluvat hänen toimivaltaansa. Rehtori on siis yliopiston työnantaja. Lisäksi hallintojohtaja, henkilöstöjohtaja ja henkilöstöasiainpäällikkö ovat työsopimustensa mukaisesti yliopiston työnantajaedustajia. Yliopiston yksiköiden johtajat hoitavat työnantajan edustajana tehtäviä sen mukaisesti kuin rehtorin delegointipäätös henkilöstön ottamisesta säätää. Esimiehet toimivat työnantajan edustajina työnjohdollisissa asioissa (mm. direktio-oikeus, työsuojelu) Rehtori, muut työnantajaedustajat sekä yliopiston henkilöstöpalvelut ohjeistavat yliopiston johtajia ja esimiehiä työsuhteisiin liittyvissä asioissa. 27/04/2018 8

32 YLIOPISTON SISÄISIÄ TOIMIELIMIÄ Työnantajan ja pääluottamusmiesten kesken yliopiston yhteistoimintakokoukset kerran kuukaudessa. Läsnä kaikki työnantajaedustajat sekä pääluottamusmiehet. Sihteerinä henkilöstöpalveluiden lakimies. Työsuojelutoimikunnan kokoukset noin neljä kertaa vuodessa. Lisäksi kullakin kampuksella oma kampuksen työsuojelutoimikunta. Puheenjohtajana hallintojohtaja, jäseninä kampustoimikuntien puheenjohtajat sekä henkilöstön edustajista valitut varapuheenjohtajat ja työsuojeluvaltuutetut. Sihteerinä työsuojelupäällikkö. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta kokoontuu tasa-arvosta vastaavan vararehtorin johdolla. Jäseninä henkilöstön ja esimiesten lisäksi alan tutkijoita. Sihteerinä tasaarvovastaava. TES:n palkkausjärjestelmän mukaiset opetus- ja tutkimushenkilökunnan ja muun henkilökunnan vaati-arviointiryhmät kokoontuvat henkilöstöjohtajan johdolla. Jäseninä esimiehiä ja henkiöstöjärjestöjen edustajia. Sihteerinä henkilöstöpalveluiden asiantuntija. 27/04/2018 9

33 HELSINGIN YLIOPISTON TYÖNANTAJAPOLITIIKAN LÄHTÖKOHTA Yliopiston tavoitteena on olla innostava ja hyvinvoiva työyhteisö, joka vahvistaa näkyvyyttään ja houkuttelevuuttaan hyvänä työnantajana sekä harjoittaa aktiivista rekrytointia niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Henkilöstön yhdenvertainen kohtelu edellyttää, että kaikissa yliopiston yksiköissä noudatetaan yhteistä henkilöstöpolitiikkaa ja yhteistä palkkapolitiikkaa ja että henkilöstöasioita hoidetaan yhteisten menettelytapojen mukaisesti. Yliopistoyhteisöön kuuluu opiskelijoiden ja työsuhteessa olevan henkilöstön lisäksi myös apurahatutkijoita sekä kotimaisia ja ulkomaisia vierailevia tutkijoita. Heidän kohdallaan noudatetaan erikseen vahvistettuja yhteisiä menettelytapoja. 27/04/

34 Asian nimi Linkki Luontiaika Tehtäväluokka Kansainvälisiä yhteistutkinto-ohjelmia koskevat yleiset määräykset Helsingin yliopistossa: kandi- ja maisteriohjelmat Linkki Rehtorin päätökset Helsingin yliopiston tohtorintutkintoon johtavan koulutuksen yleiset valintalinjaukset Linkki Rehtorin päätökset Helsingin yliopiston alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja koskevat opiskelijavalintojen yleiset linjaukset Linkki Rehtorin päätökset Helsingin yliopiston edustajien nimeäminen Elli Sunisen ja Rachel Trobergin stipendirahaston hoitokuntaan Linkki Rehtorin päätökset Helsinki Graduate School of Economics -yksikön johtokunta Linkki Rehtorin päätökset J.V. Snellman-palkinto 2018 Professori Samuli Siltaselle Linkki Rehtorin päätökset Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tutkijakoulun johtaja toimikaudelle Linkki Rehtorin päätökset Digitaalisen kehittämisen ohjausryhmä Linkki Rehtorin päätökset

35 Asian nimi Linkki Luontiaika Tehtäväluokka Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 6 luvun 2 ja 3 :n muuttamisesta, Määräaika Linkki Lausunnon antaminen Lausuntopyyntö: Luonnos Hallituksen esitykseksi tekijänoikeuslain muuttamisesta, Määräaika Lausuntopyyntö; Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi kliinisistä lääketutkimuksista ja eräiksi siihen Linkki Lausunnon antaminen liittyviksi laeiksi, Määräaika Linkki Lausunnon antaminen Lausuntopyyntö: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain liitteen 1 (hankeluettelo) muuttamisesta, Määräaika Linkki Lausunnon antaminen Ulkoasiainvaliokunta perjantai klo 12:00 / O 13/2018 vp / Asiantuntijapyyntö Linkki Lausunnon antaminen Luonnos hallituksen esitykseksi biopankkilain kokonaisuudistukseksi, Määräaika Linkki Lausunnon antaminen Kansalliskirjaston lausunto hallituksen esityksestä tietosuojalaiksi Linkki Lausunnon antaminen Sosiaali- ja terveysvaliokunta perjantai klo 09:00 / HE 16/2018 vp / Asiantuntijapyyntö, Määräaika Linkki Lausunnon antaminen Hallintovaliokunta tiistai klo 12:15 / HE 9/2018 vp / Asiantuntijapyyntö Linkki Lausunnon antaminen Lausuntopyyntö: Sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagenda Linkki Lausunnon antaminen Sosiaali- ja terveysvaliokunta keskiviikko klo 09:30 / HE 16/2018 vp / Asiantuntijapyyntö Linkki Lausunnon antaminen Lausuntopyyntö: Tavaramerkkilain kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän mietintö, Määräaika Linkki Lausunnon antaminen Kansalliskirjaston asiantuntijalausunto Juha Nurmisen maastavientihakemukseen Linkki Lausunnon antaminen Suomen liittyminen INFRAFRONTIER ERIC tutkimusinfrastruktuuriin, Määräaika Linkki Lausunnon antaminen Lausuntopyyntö luonnoksista kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmää koskevista lain ja valtioneuvoston asetuksen muuttamiseksi, Määräaika Linkki Lausunnon antaminen

36 Rehtorin päätös 1(6) HY/393/ / Kansainvälisiä yhteistutkinto-ohjelmia koskevat yleiset määräykset Helsingin yliopistossa: kandi- ja maisteriohjelmat Johdanto Kansainväliset yhteistutkinto-ohjelmat täydentävät Helsingin yliopiston koulutustarjontaa. Niiden avulla voidaan hyödyntää useamman yliopiston erityisosaamista ja ne tuovat siten lisäarvoa yliopistolle ja niiden toteutuksesta vastaavalle yksikölle sekä opiskelijoille. Ohjelmat tulee neuvotella ja suunnitella itsenäisiksi koulutusohjelmiksi, joilla on yhteisesti sovitut osaamistavoitteet ja opetussuunnitelma. Ohjelmiin osallistuminen perustuu yhteistyökumppaneiden syvälliseen tuntemukseen ja luottamukseen. Ohjelman sisällöstä sopimiseen, opintohallinnon säädösten vertailuun ja yhteen sovittamiseen sekä opintohallinnollisten päätösten tekoon on varattava riittävästi aikaa. Käytäntö on osoittanut, että ohjelman suunnittelu ja päätösten tekeminen kestää noin kaksi vuotta. Silloin kun yhteistyöosapuolilla ei ole aikaisempaa kokemusta keskinäisestä koulutusyhteistyöstä tai opiskelijaliikkuvuudesta, yhteistyö on suositeltavaa aloittaa solmimalla puite- tai aiesopimus, Memorandum of Understanding, jossa sovitaan yhteistyön aloittamisesta. Yhteistyön tavoitteeksi sopimukseen voidaan kirjata yhteistutkinto-ohjelman suunnittelu ja suunnittelun aikataulu. Opettaja- ja opiskelijavaihdosta sovitaan myös erillisellä sopimuksella. Sopimuksiin liittyvä ohjeistus on Flammassa osoitteessa Näitä määräyksiä laadittaessa on hyödynnetty UNIFIn julkaisua vuodelta 2015 Ohjeet yliopistojen yhteystyönä järjestettävän tutkintokoulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen Määritelmä Kansainvälisellä yhteistutkinto-ohjelmalla tarkoitetaan sellaista koulutusohjelmaa, jonka järjestämiseen osallistuu Helsingin yliopiston lisäksi yksi tai useampia ulkomaisia yliopistoja. Koulutusohjelman suorittaneelle opiskelijalle myönnetään joko yhden tai useamman yliopiston tutkinto sekä annetaan yksi tai useampi tutkintotodistus.

37 2(6) Yhteistutkinto-ohjelmia koskevat määräykset Nämä määräykset koskevat kandi- ja maisteriohjelmia. Tällä päätöksellä korvataan rehtorin päätöksen 205/2011 (Kansainvälisiä yhteistutkinto-ohjelmia ja yhteisohjausjärjestelyjä koskevat yleiset määräykset Helsingin yliopistossa) maisteriohjelmia koskevat osuudet. Uusista yhteistohtoriohjelmia ja yhteisohjausjärjestelyjä (nk. Cotutelle) koskevista määräyksistä päätetään erikseen. 1. Yhteistutkinto-ohjelman perustaminen Rehtori päättää yhteistutkinto-ohjelman perustamisesta tiedekunnan esityksestä. Esityksen tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: - Perustelut koulutusohjelman perustamiselle ja selvitys siitä, mitä merkittävää lisäarvoa koulutusyhteistyö tuo ohjelman edustamalle alalle, tiedekunnalle ja yliopistolle sekä opiskelijoille. - Ohjelman laadunvarmistus. - Ohjelman toteutukseen tarvittavat resurssit: opetus- ja muu henkilöstö ml. koulutussuunnittelijaresurssi, ja muut resurssit. - Ohjelmaan otettavien opiskelijoiden enimmäismäärä. - Ohjelman opetussuunnitelma tai sen alustava luonnos. - Yhteistyöhön osallistuvien kesken allekirjoitettu koulutusyhteistyösopimus tai Memorandum of Understanding tai muu ohjelmassa mukana olevien yliopistojen allekirjoittama dokumentti, josta käy ilmi yhteinen tahto ohjelman perustamiseen. - Ohjelman akateeminen ja hallinnollinen vastuuhenkilö Helsingin yliopistossa. Tiedekunnan tulee ennen esityksen tekemistä varmistaa, että kaikki yhteistutkinto-ohjelman järjestävät yliopistot ovat maansa tai korkeakoulujärjestelmänsä edellyttämän viranomaisen virallisesti tunnustamia tai akkreditoimia. Haettaessa ulkopuolista rahoitusta uuden yhteistutkinto-ohjelman suunnitteluun tai järjestämiseen tiedekunta päättää hanke-esitykseen osallistumisesta. Hanke-esitykseen liittyvät asiakirjat allekirjoittaa dekaani. 2. Johtoryhmä Yhteistutkinto-ohjelmalla on johtoryhmä ohjelmaa koskevien päätösten ja yhteisesti sovittavien asioiden valmistelua varten. Dekaani nimeää Helsingin yliopiston edustajan tai edustajat johtoryhmään. Mikäli mahdollista, johtoryhmässä tulee olla myös opiskelijaedustus. Johtoryhmän tehtävät ja toimintaperiaatteet määritellään ohjelmaa koskevassa sopimuksessa. 3. Opetussuunnitelma Opetussuunnitelmasta neuvotellaan ja sovitaan muiden ohjelman toteutukseen osallistuvien yliopistojen kesken. Yhteistutkinto-ohjelman johtoryhmä esittää opetussuunnitelman hyväksyttäväksi Helsingin yliopiston vastuutiedekunnan tiedekuntaneuvostolle. Yhteistutkinto-ohjelman opetussuunnitelman tulee vastata oleellisin osin Helsingin yliopiston opetussuunnitelmaa koskevia määräyksiä ja periaatteita.

38 3(6) 4. Opiskelijavalinta 4.1Valintaperusteet Valintaperusteista neuvotellaan ja sovitaan muiden ohjelmassa mukana olevien yliopistojen kesken. Yhteistutkinto-ohjelman johtoryhmä tekee esityksen valintaperusteista Helsingin yliopiston vastuutiedekunnan tiedekuntaneuvostolle, joka päättää niistä. Valintaperusteet eivät saa merkittävästi poiketa Helsingin yliopiston ja tiedekunnan valintalinjauksista. Yhteistutkinto-ohjelman haku- ja valinta-aikataulu voi poiketa Helsingin yliopistossa muutoin noudatettavista aikatauluista. 4.2 Valintamenettely Yhteistutkintosopimuksessa päätetään, tehdäänkö opiskelijavalinta hajautetusti tai keskitetysti. Hajautetussa valinnassa kukin yliopisto järjestää haun omille opiskelijapaikoilleen joko sisäisenä tai ulkoisena hakuna, käsittelee ja arvioi hakemukset itsenäisesti sekä päättää omien opiskelijoidensa valinnasta säädöstensä mukaisesti. Keskitetyssä valinnassa kaikki mukana olevat yliopistot osallistuvat kaikkien ohjelmaan hakeneiden hakemusten yhteiseen arviointiin. Ohjelman johtoryhmä tekee ehdotuksen Helsingin yliopistoon hyväksyttävistä opiskelijoista. Tutkinnonsuoritusoikeuden myöntää tiedekuntaneuvoston päätöksen mukaisesti tiedekuntaneuvosto, sen asettama toimielin tai dekaani. 5. Opiskelijan kirjoittautuminen ja ilmoittautuminen Yhteistutkinto-ohjelman opiskelija, joka suorittaa tutkinnon Helsingin yliopistossa, kirjoittautuu Helsingin yliopistoon tutkinnonsuoritusoikeuden saatuaan tai viimeistään sen lukukauden alusta, jonka aikana hän aloittaa opintonsa Helsingin yliopistossa. Suorittaakseen opintoja Helsingin yliopistossa opiskelijan tulee olla läsnäoleva. Yliopistoon kirjautuneen opiskelijan tulee ilmoittautua läsnä- tai poissaolevaksi niille lukukausille, joina hän suorittaa tutkintoon kuuluvia opintoja muualla kuin Helsingin yliopistossa. 6. Opintosuoritusten arvostelu Yhteistutkintoon kuuluvien opintojen arvostelusta sovitaan yhteistutkintosopimuksessa. Mikäli yliopistoissa käytetään toisistaan poikkeavia arvosana-asteikkoja, arvosanojen muuntamisesta järjestelmien välillä voidaan sisällyttää määräykset yhteistutkinto-ohjelman opetussuunnitelmaan. Muissa tapauksissa yhteistutkinto-ohjelmaan sisällytettävistä opinnoista merkitään Helsingin yliopiston opiskelijarekisteriin arvosana vain, mikäli opinnot on arvosteltu käyttäen samoja arvosana-asteikkoja kuin Helsingin yliopistossa (0-5 tai hyväksytty-hylätty). 7. Tutkielman tarkastaminen ja arvostelu Yhteistutkinto-ohjelmaan kuuluvasta tutkielmasta, sen sisällyttämisestä Helsingin yliopiston tutkintoon ja sen arvostelusta sovitaan yhteistutkintosopimuksessa. Tutkielman tulee täyttää kaikkien tutkinnon myöntävien yliopistojen vähimmäisvaatimukset.

39 4(6) 8. Opintojen hyväksilukemisen enimmäismäärät Koska yhteistutkinto-ohjelman opintosuunnitelman mukaisten opintojen suorittaminen, mukaan lukien tutkielman tekeminen, toisessa ohjelmaa järjestävässä yliopistossa on tutkintoon kuuluvien opintojen suorittamista, ei niihin sovelleta opintojen hyväksilukemisen enimmäismääriä. Hyväksiluettavien opintojen enimmäismäärät koskevat vain sellaisia opintoja, jotka eivät kuulu yhteistutkinto-ohjelman opintoihin tai suoritetaan tai on suoritettu yhteistutkinto-ohjelman ulkopuolisissa yliopistoissa. 9. Tutkinnon myöntäminen Yhteistutkinto-ohjelman suorittaneelle opiskelijalle myönnetään joko yhden ohjelmaa järjestävän yliopiston tutkinto tai useampia tutkintoja niistä yliopistoista, joissa hän on suorittanut ohjelmaan kuuluvia opintoja. 10. Tutkintotodistus Helsingin yliopistossa yhteistutkinto-ohjelmassa tutkinnon suorittaneelle annetaan englanninkielinen tutkintotodistus. Tämän lisäksi hänelle annetaan samansisältöinen suomen- tai ruotsinkielinen tutkintotodistus. Tutkintotodistukseen kuuluvassa Diploma Supplementissa kerrotaan, että todistus on annettu yhteistutkinto-ohjelman suorittamisesta, ja kuvataan ohjelman rakenne. Yhteistutkintosopimuksessa voidaan sopia, että ohjelman suorittaneelle annetaan useamman yliopiston yhteinen todistus. Todistuksessa mainitaan ainakin koulutusohjelman nimi sekä sen suorittamisesta annetut viralliset tutkintotodistukset ja -nimikkeet. Tämä yhteisesti annettava todistus ei ole virallinen tutkintotodistus. 11. Yhteistutkinto-ohjelmaan sisältyvä opiskelijaliikkuvuus Yhteistutkinto-ohjelmaan mahdollisesti sisältyvästä pakollisesta ja/tai vapaaehtoisesta opiskelijaliikkuvuudesta samoin kuin liikkuvuuden laajuudesta, muodosta ja rahoituksesta sovitaan ohjelman sopimuksessa ja päätetään opetussuunnitelmassa. Liikkuvuusjärjestelyistä konsultoidaan Helsingin yliopiston liikkuvuuspalveluita. 12. Lukuvuosimaksu Helsingin yliopistossa lukuvuosimaksu peritään vieraskielisissä kandi- ja maisteriohjelmissa opiskelevilta ja niiltä monikielisissä ohjelmissa opiskelevilta, joiden tutkinnon suorituskieli on englanti. Lukuvuosimaksuvelvollisuus koskee myös yhteistutkinto-ohjelmissa opiskelevia. Lukuvuosimaksuvelvollisia ovat henkilöt, jotka eivät ole EU-maiden tai ETA-maiden (Islanti, Liechtenstein, Norja) tai Sveitsin kansalaisia. Maksua ei peritä ulkomaalaiselta opiskelijalta, jolla on oleskelulupastatus A, P ja P-EU. Maksuvapaus koskee myös kansalaisten ja edellä mainittujen oleskelulupastatuksellisten perheenjäseniä eli puolisoa tai alaikäistä lasta. Yhteistutkinto-ohjelman lukuvuosimaksujen periaatteista sovitaan yhteistutkintosopimuksessa. Suosituksena on, että lukuvuosimaksu on sama riippumatta siitä, missä yliopistossa opiskelija suorittaa opintoja. Joka tapauksessa opiskelija maksaa vain yhtä lukuvuosimaksua kerrallaan.

40 5(6) Rehtori päättää yhteistutkinto-ohjelman lukuvuosimaksusta, joka voi poiketa muista Helsingin yliopiston lukuvuosimaksuista. Esitys maksun suuruudesta sisällytetään tiedekunnan esitykseen koulutusohjelman perustamisesta. 13. Laatu ja laadunhallinta Yhteistutkinto-ohjelmia koskevat ohjelmaa järjestävien yliopistojen laadunhallintajärjestelmät. Näiden lisäksi yhteistutkintosopimuksessa voidaan sopia erityisistä tavoista, joilla laadunvarmistus ja opiskelijapalaute ohjelmassa toteutetaan. Yhteistutkinto-ohjelman perustamisen yhteydessä varmistetaan, että yhteistyöyliopistot vastaavat ohjelman alan koulutuksen ja tutkimuksen tasoltaan Helsingin yliopistoa. 15. Rahoitus ja resurssit Tiedekuntaneuvoston tulee varmistaa ohjelman opetussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä, että ohjelman toteutukseen on olemassa tarvittavat resurssit. Mikäli yhteistutkinto-ohjelman suunnitteluun tai toteutukseen haetaan ulkopuolista rahoitusta, tiedekunnan tulee rahoitusta haettaessa varmistaa, että tämän erillisen rahoituksen jälkeen ohjelman toteutukseen liittyvät kustannukset voidaan kattaa ohjelman toteutukseen osallistuvan yksikön budjetista. 16. Yhteistutkintosopimus Kaikista yhteistutkinto-ohjelmista laaditaan sopimus. Helsingin yliopistossa kansainväliset yhteistutkintosopimukset allekirjoittaa ensin vastuutiedekunnan dekaani ja sitten rehtori. Yhteistutkintosopimuksen esittelystä dekaanille vastaa ohjelmalle nimetty koulutussuunnittelija ja rehtorille opetuksen strategiset palvelut (tai sitä vastaava yksikkö). Yhteistutkintosopimukseen suositellaan sisällytettäviksi ainakin seuraavat asiat: - Ohjelman tavoitteet - Ohjelman toteutukseen osallistuvat tahot - Ohjelman johtoryhmän kokoonpano, tehtävät ja toimintatavat - Opiskelijavalinnan kriteerit ja toteuttaminen, kullekin osallistuvalle yliopistolle määritellyt opiskelijakiintiöt sekä tarvittaessa opiskelijan kotiyliopiston määrittely - Tutkinnon/tutkintojen myöntämisen kriteerit - Tutkintonimikkeet/tutkintojen nimet - Tutkintotodistuksen/tutkintotodistusten antaminen, mukaan lukien mahdollisen yhteistodistuksen antaminen ja sisältö - Työnjako ja taloudelliset vastuut ohjelman toteutuksessa - Opiskelijoiden asema yhteistutkintoa järjestävissä yliopistoissa - Opiskelija- ja opettajaliikkuvuus ja sen käytännön järjestelyt ja rahoitus - Opintoja ja opiskelua koskevien sääntöjen määräytyminen opiskelijan suorittaessa opintoja ja/tai tutkintoa useammassa yliopistossa (esimerkiksi hakua ja valintoja koskevat valitukset, opiskeluaikaa koskevat määräykset sekä kurinpitomenettelyt) - Arviointiperusteet ja menettelyt, arvosteluasteikot ja mahdolliset arvosanojen muuntotavat (konvertoinnit) - Sopimuksen voimassaoloaika ja purkautuminen/purkaminen

41 6(6) Opetuksen strategiset palvelut -yksikkö neuvoo sopimuksen laadinnassa. Sopimusten valmistelua varten on ohjeistus Guidelines on Joint Programme Agreements osoitteessa Sopimusten valmisteluun ja niiden versioiden kommentointiin yliopistopalveluissa tulee varata riittävästi aikaa. Liikkuvuuspalvelut neuvoo aie- ja liikkuvuussopimuksiin liittyvissä kysymyksissä. Esitys Päätös Annetaan edellä esitetyt yhteistutkinto-ohjelmia koskevat yleiset määräykset Helsingin yliopistossa. Esityksen mukaan Rehtori Jukka Kola Asiantuntija Esko Koponen Asiakirja on allekirjoitettu sähköisesti Helsingin yliopiston asian- ja dokumenttihallintajärjestelmässä.

42 REHTORIN PÄÄTÖS HY/372/ / HELSINGIN YLIOPISTON TOHTORINTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN YLEISET VALINTALINJAUKSET Tohtorintutkintoon johtavan koulutuksen yleisiä valintalinjauksia ja niiden tarkistamista on käyty läpi yhdessä tohtorikoulutuksen koordinaatio- ja suunnittelupalvelujen palvelupäällikön ja opetus- ja opiskelijapalvelujen hakijapalvelujen päällikön kanssa. Esitys on ollut opintoasiainpäälliköiden ja osittain myös jatkokoulutusasioita hoitavien koulutussuunnittelijoiden kommentoitavana sähköpostikierroksella. Lisäksi esityksestä on pyydetty opetuksesta vastaavan vararehtorin ja opetus- ja opiskelijapalvelujen toimialan toimialajohtajan kommentit. Yleisiin valintalinjauksiin on lisätty uusi, tohtoriohjelman vaihtamista koskeva luku. Toimialajohtaja tulee päättämään ohjelman vaihtamista koskevista tarkemmista menettelyistä. Lukuvuodessa on edelleen enintään neljä hakuaikaa, ja toimialajohtaja päättää hakuaikojen, opiskelupaikan vastaanottoaikojen ja opinto-oikeuden alkamisen ajankohdista. Yleisiin valintalinjauksiin on tehty lisäys, jonka mukaan toimialajohtaja voi päättää, että yliopiston tutkijakoulujärjestelmän kautta rahoitettavalle palkalliselle tutkijankoulutuspaikalle esitettävien hakijoiden osalta noudatetaan poikkeuksellista aikataulua. Lisäksi on tarkennettu hakukelpoisuuden osoittamista siten, että tehty tarkennus vastaa jo aiemmin noudatettuja käytäntöjä. Linjaukset koskevat tohtorintutkintoon johtavaa koulutusta, jonka haku alkaa tai sen jälkeen. Linjaukset ovat voimassa toistaiseksi. Rehtori Jukka Kola Asiantuntija Mervi Pyyhtiä LIITE: Helsingin yliopiston tohtorintutkintoon johtavan koulutuksen yleiset valintalinjaukset Asiakirja on allekirjoitettu sähköisesti Helsingin yliopiston asian- ja dokumentinhallintajärjestelmässä Opetus- ja opiskelijapalvelut, PL 3 (Fabianinkatu 33), Helsingin yliopisto Puhelin , Tjänster för undervisning och studenter, PB 3 (Fabiansgatan 33), FI Helsingfors universitet; Telefon , Services for Teachers and Students, P.O. Box 3 (Fabianinkatu 33), FI University of Helsinki; Telephone ,

43 LIITE HY/372/ / HELSINGIN YLIOPISTON TOHTORINTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN YLEISET VALINTALINJAUKSET Tässä esitetyt linjaukset koskevat tohtorintutkintoon johtavaa koulutusta, jonka haku alkaa tai sen jälkeen. Linjaukset ovat voimassa toistaiseksi. Sisällys 1. Yleistä 2. Kelpoisuus tohtorintutkintoon johtaviin opintoihin 2.1 Yliopistolain (558/2009) mukainen kelpoisuus 2.2 Kelpoisuuden osoittaminen 3. Hakeminen 4. Valintamenettely tohtorin tutkintoon johtavaan koulutukseen 5. Valinnan tuloksesta tiedottaminen ja opiskelupaikan vastaanottaminen 6. Tohtoriohjelman vaihtaminen 7. Oikaisumenettely 1 Yleistä Yliopistolain 36 :n mukaan yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. Opiskelijavalinnoissa on kiinnitettävä erityishuomiota tasa-arvolain (609/1986) ja yhdenvertaisuuslain (1325/2014) toteutumiseen myös välillisen syrjinnän ehkäisemisen osalta. Yliopiston yleisten linjausten lisäksi tohtoriohjelmalla pitää olla omat valintaperusteet, jotka hyväksytään tohtoriohjelman vastuutiedekunnassa. Valintaperusteiden valmistelussa on otettava huomioon yliopiston hallituksen päätös uusien opiskelijoiden määristä. Helsingin yliopistossa tohtorin tutkinto suoritetaan tohtoriohjelmassa. Tutkinnon suoritusoikeuden myöntää tavoitetutkinnosta vastaava tiedekunta, joka tekee myös päätökset puutteellisten hakemusten hylkäämisistä. 1

44 2 Kelpoisuus tohtorintutkintoon johtaviin opintoihin 2.1 Yliopistolain (558/2009) mukainen kelpoisuus Yliopistolain 37 :n mukaan tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut: 1) soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon; 2) soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon; taikka 3) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. 2.2 Kelpoisuuden osoittaminen Tohtorintutkinnon suoritusoikeutta hakevan tulee liittää hakemukseensa kopio tutkintotodistuksesta ja opintosuoritusotteesta tai muista todistuksista, joilla hakija osoittaa, että hänellä on riittävät tiedot ja valmiudet suorittaa tohtorintutkinto. Hakemukseen liitettävien kopioiden (mukaan lukien tutkintotodistus) tulee olla virallisesti oikeaksi todistettuja, kuitenkin niin, että kielitestistä annettavan todistuksen tulee olla alkuperäisen testiorganisaation antama todistus. Todistusten ja muiden hakemukseen liitettävien asiakirjojen tulee olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä tai virallisen kääntäjän käännöksiä, joissa on kääntäjän leima ja allekirjoitus. Hakemukseen liitteeksi riittää kopio tutkintotodistuksesta ja opintosuoritusotteesta, jos jatkokoulutuskelpoisuuden tuottava tutkinto on suoritettu Helsingin yliopistossa. Kaikki ylempään korkeakoulututkintoon tai sitä vastaavaan koulutukseen vaadittavat opinnot tulee olla suoritettuina hakuajan päättymiseen mennessä, ja suoritetusta tutkinnosta on voitava esittää todistus ennen opiskelupaikan vastaanottamista. 3 Hakeminen Helsingin yliopistossa on tohtorintutkinnon suoritusoikeuden hakua varten yhtenäiset hakuajat ja opiskelupaikan vastaanottoajat. Opetus- ja opiskelijapalveluiden toimialajohtaja päättää hakuaikojen, opiskelupaikan vastaanottoaikojen ja opinto-oikeuden alkamisen ajankohdista. Lukuvuodessa on enintään neljä hakuaikaa. Tohtoriohjelmien valintaperusteista tulee ilmetä, mitä toimialajohtajan päätöksen mukaisia hakuaikoja ohjelmassa noudatetaan. Lisäksi toimialajohtaja voi päättää, että yliopiston tutkijakoulujärjestelmän kautta rahoitettavalle palkalliselle tutkijankoulutuspaikalle esitettävien hakijoiden osalta noudatetaan poikkeuksellista aikataulua. 2

45 Opiskelijaksi haetaan sähköisellä hakulomakkeella. Hakemuksessaan hakija valitsee tohtoriohjelman, tiedekunnan ja tavoitetutkinnon. Yliopisto voi hakijan suostumuksella siirtää hakemuksen toiseen tohtoriohjelmaan ja/tai tiedekuntaan, mikäli yliopisto toteaa ko. ohjelman ja/tai tiedekunnan olevan hakijalle paremmin soveltuva kuin hakijan valitsema ohjelma ja/tai tiedekunta. Yliopisto voi päätöksessään myös asettaa hakijalle hakemuksesta poikkeavan tavoitetutkinnon. Hakemukseen laaditaan opintosuunnitelma ja tutkimussuunnitelma, joka sisältää rahoitussuunnitelman. Hakemukseen on liitettävä väitöskirjatyölle lupautuneen ohjaajan puolto, mikäli tohtoriohjelman valintaperusteiden mukaan ohjaaja vaaditaan jo hakuvaiheessa. Tutkimussuunnitelmat voidaan tarkistaa yliopistossa käytössä olevalla plagiaatintunnistusjärjestelmällä. Tohtorintutkintoon johtavaan koulutukseen hakevien on osoitettava opintoihin tarvittava kielitaito. Kielitaidon voi osoittaa kotimaisissa kielissä liitteen 1 mukaisesti tai englannin kielessä liitteen 2 mukaisesti. Mikäli on päätetty, että tohtoriohjelma on englanninkielinen, on kaikkien hakijoiden osoitettava englannin kielen taito liitteen 2 mukaisesti. Hallintolain (434/2003) mukaan hakijalle on annettava kohtuullinen aika puutteellisen hakemuksen täydentämiseen. 4 Valintamenettely tohtorin tutkintoon johtavaan koulutukseen Tohtorintutkintoa suorittamaan otettavien opiskelijoiden valinta perustuu etukäteen päätettyihin ja ilmoitettuihin valintakriteereihin. Valintamenettelyn tehtävänä on mitata hakijan motivaatiota, sitoutuneisuutta ja soveltuvuutta opintoihin. Valittaessa opiskelijoita tohtorin tutkintoon johtavaan koulutukseen on varmistettava, että opiskelija voi saada oman väitöskirjansa aihepiiristä korkeatasoista ohjausta ja tukea. Oikeus tohtorintutkinnon suorittamiseen myönnetään todistusten ja muiden asiakirjojen antamien tietojen perusteella. Valinnan kriteereinä käytetään aiempaa opintomenestystä, aiempien opintojen sisällöllistä soveltuvuutta haettuun tohtoriohjelmaan, opintosuunnitelmaa ja tutkimussuunnitelmaa. Hakijat voidaan kutsua haastatteluun, joiden käyttämisestä on päätettävä valintaperusteiden hyväksymisen yhteydessä ja joiden järjestämisestä vastaa tohtoriohjelman johtoryhmä. Hakemus voidaan hylätä, mikäli väitöskirjatutkimukselle ei löydy sopivaa ohjaajaa. Tohtoriohjelman johtoryhmä arvioi kaikkien ohjelmaan hakeneiden muodolliset vaatimukset täyttävien hakijoiden hakemukset. Arviointi tapahtuu tiedekuntaneuvoston tohtoriohjelmalle päättämien valintaperusteiden mukaisesti. Tiedekunnassa tapahtuvaa päätöksentekoa varten tohtoriohjelman johtoryhmä laatii hakijoista valintaehdotuksen, jonka tulee sisältää ehdotus hyväksyttävistä ja hylättävistä hakijoista perusteluineen. Lisäksi valintaehdotuksessa tulee esittää hyväksytyille hakijoille tohtorintutkinnon tutkintonimike, mahdollinen opintosuunta, vastuuprofessori ja ohjaaja(t). 5 Valinnan tuloksesta tiedottaminen ja opiskelupaikan vastaanottaminen Yliopistolain 38 :n mukaan hakija saa ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta. Myös tohtorintutkintoon johtavat opiskelupaikat kuuluvat tämän säännön piiriin. 3

46 Valinnan tulos perusteluineen tulee ilmoittaa hakijoille. Hyväksymiskirjeessä on oltava maininta yliopistolain 38 :n rajoituksesta. Hyväksytyksi tulleiden tulee ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta yliopiston ilmoittamalla tavalla ja ilmoittamassa ajassa. Niiden, jotka eivät ole ilmoittaneet opiskelupaikan vastaanottamisesta ja toimittaneet pyydettyjä asiakirjoja määräaikana, menettävät opiskelupaikkansa. 6 Tohtoriohjelman vaihtaminen Tohtoriopiskelija voi opintojen aikana hakea perustellusta syystä tohtoriohjelman vaihtoa, esimerkiksi väitöskirjan aiheen tai ohjausjärjestelyjen muuttuessa. Tavoitetutkintoa ja tiedekuntaa ei ole mahdollista vaihtaa kesken opintojen, vaan tällöin tulee hakea uutta tutkinnon suoritusoikeutta. Tohtoriohjelman vaihtaminen edellyttää väitöskirjan ohjaajien ja nimetyn vastuuhenkilön puoltoa. Vaihtaminen ei ole mahdollista väitöstutkimuksen esitarkastuksen käynnistämisen jälkeen. Tohtoriohjelman vaihtamisesta päättää tutkinnon suoritusoikeuden myöntäneen tiedekunnan dekaani. Opetus- ja opiskelijapalveluiden toimialajohtaja päättää menettelytavoista, joita noudatetaan tohtoriohjelman vaihtamisessa. 7 Oikaisumenettely Kielteiseen opiskeluoikeuspäätökseen on liitettävä tieto oikaisumenettelystä. Oikaisumenettelystä on säädetty yliopistolain 82 ja 83 :ssä. Rehtori Jukka Kola Esittelijä Mervi Pyyhtiä Liite 1 Liite 2 Tohtorin tutkinnon suoritusoikeutta hakevan kielitaitovaatimukset kotimaisissa kielessä Tohtorin tutkinnon suoritusoikeutta hakevan kielitaitovaatimukset englannin kielessä 4

47 LIITE 1: TOHTORIN TUTKINNON SUORITUSOIKEUTTA HAKEVAN KIELITAITOVAATIMUKSET KOTIMAISISSA KIELISSÄ Yksittäisten kielten opettajien lausuntoja hakijan kielitaidosta ei hyväksytä, sillä ne eivät ole vertailukelpoisia standardisoitujen kielikokeiden tapaan. Tavat osoittaa suomen kielen taito Perusopetus, toisen asteen tutkinto tai korkeakoulukelpoisuuden antava muu tutkinto suomeksi. Perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998) mukaisista tai vastaavista opinnoista saadussa päättötodistuksessa hyväksytty arvosana äidinkielenä opiskellusta suomen kielestä. Suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen koe (suomen kielessä) vähintään arvosanalla approbatur TAI suomi toisena kielenä -koe vähintään arvosanalla cum laude approbatur. Reifeprüfung/Abiturprüfung-tutkinnossa suomi kirjallisesti hyväksytyllä arvosanalla (= 4) TAI suomi suullisesti vähintään arvosanalla 8. IB-tutkinnossa suomi A1-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2) TAI suomi A2- tai B-kielenä vähintään arvosanalla 5 TAI suomi A-kielenä (literature/language and literature/language and performance) hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2). EB-tutkinnossa suomi LI-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (= 4). Korkeakoulussa suomen kielestä tutkintoon sisältyvä kielikoe tai kieliopinnot, jotka osoittavat suomen kielen (toisena kotimaisena kielenä) suullista ja kirjallista taitoa, vähintään arvosanalla hyvä. Korkeakoulussa suomen kielestä vähintään 35 ov:n tai 70 op:n opinnot TAI arvosana cum laude approbatur TAI vastaavat opinnot korkeakoulun antaman todistuksen mukaan vastaavasta oppiaineesta. Korkeakoulututkinto suomeksi. Korkeakoulututkinto pääaineena suomen kieli (tai vastaava). Korkeakoulussa kypsyysnäyte suomeksi. Kielitaitokoe (hyväksyttävät kokeet ja niistä vaadittavat pistemäärät tai arvosanat): Kielitaitokoe Valtionhallinnon kielikoe Yleinen kielitutkinto HY:n tai muun suomalaisen yliopiston vastaava kielikeskuksen kielipalvelujen kielitesti -osa-alueina luetun ymmärtäminen, kielioppi ja sanasto, kirjoittaminen ja suullinen taito Vaadittu pistemäärä tai arvosana Taitotaso hyvä suullisen taidon ja kirjallisen taidon kokeissa Taitotaso 4 kaikista osa-alueista Keskiarvona taitotaso 5 (C1) käytettäessä asteikkoa 1-6 5

48 Tavat osoittaa ruotsin kielen taito Perusopetus, toisen asteen tutkinto tai korkeakoulukelpoisuuden antava muu tutkinto ruotsiksi. Perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998) mukaisista tai vastaavista opinnoista saadussa päättötodistuksessa hyväksytty arvosana äidinkielenä opiskellusta ruotsin kielestä. Suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen koe (ruotsin kielessä) vähintään arvosanalla approbatur TAI ruotsi toisena kielenä koe vähintään arvosanalla cum laude approbatur. Reifeprüfung/Abiturprüfung-tutkinnossa ruotsi kirjallisesti hyväksytyllä arvosanalla (= 4) TAI ruotsi suullisesti vähintään arvosanalla 8. IB-tutkinnossa ruotsi A1-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2) TAI ruotsi A2- tai B-kielenä vähintään arvosanalla 5 TAI ruotsi A-kielenä (literature/language and literature/language and performance) hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2). EB-tutkinnossa ruotsi LI-kielenä hyväksytyllä arvosanalla. Korkeakoulussa ruotsin kielestä tutkintoon sisältyvä kielikoe tai kieliopinnot, jotka osoittavat ruotsin kielen (toisena kotimaisena kielenä) suullista ja kirjallista taitoa, vähintään arvosanalla hyvä. Korkeakoulussa ruotsin kielestä vähintään 35 ov:n tai 70 op:n opinnot TAI arvosana cum laude approbatur TAI vastaavat opinnot korkeakoulun antaman todistuksen mukaan vastaavasta oppiaineesta. Korkeakoulututkinto ruotsiksi. Korkeakoulututkinto pääaineena ruotsin kieli (tai vastaava). Korkeakoulussa kypsyysnäyte ruotsiksi Kielitaitokoe (hyväksyttävät kokeet ja niistä vaadittavat pistemäärät tai arvosanat): Kielitaitokoe Valtionhallinnon kielikoe Yleinen kielitutkinto HY:n tai muun suomalaisen yliopiston vastaava kielikeskuksen kielipalvelujen kielitesti -osa-alueina luetun ymmärtäminen, kielioppi ja sanasto, kirjoittaminen ja suullinen taito TISUS (Test in Swedish for University Studies) Vaadittu pistemäärä tai arvosana Taitotaso hyvä suullisen taidon ja kirjallisen taidon kokeissa Taitotaso 4 kaikista osa-alueista Keskiarvona taitotaso 5 (C1) käytettäessä asteikkoa 1-6 Hyväksytty 6

49 LIITE 2: TOHTORIN TUTKINNON SUORITUSOIKEUTTA HAKEVAN KIELITAITOVAATIMUKSET ENGLANNIN KIELESSÄ Yksittäisten kielten opettajien lausuntoja hakijan kielitaidosta ei hyväksytä, sillä ne eivät ole vertailukelpoisia standardisoitujen kielikokeiden tapaan. Tiedekunta voi kansainvälisissä yhteistutkinto-ohjelmissa tai vastaavissa kansainvälisissä koulutusyhteistyöhankkeissa päättää kielitaitovaatimuksista, jotka poikkeavat näistä yliopiston yleisistä vaatimuksista. Tavat osoittaa englannin kielen taito Toisen asteen opinnot englannin kielellä Pohjoismaissa (Pohjoismaita ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti), Iso-Britanniassa, Irlannissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa tai Uudessa-Seelannissa. IB-tutkinto englannin kielellä. Mikäli IB-tutkinnon kieli on muu kuin englanti: englanti A1-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2) TAI englanti A2-kielenä vähintään arvosanalla 5 TAI englanti A-kielenä (literature/language and literature/language and performance) hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2). EB-tutkinto: englanti LI-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. 4) TAI englanti LII-kielenä vähintään arvosanalla 7. EU/ETA-maassa tai Sveitsissä, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa tai Uudessa-Seelannissa suoritettu korkeakoulututkinto, jonka suorituskieli on englanti. Suomalaisessa yliopistossa suoritettu tutkinto, jonka pääaineena on ollut englanti Opiskelijan Suomessa suorittamaan suomalaiseen korkeakoulututkintoon sisältyvät, tutkintoasetusten mukaiset vieraan kielen opinnot englannin kielessä. Kielitaitokoe (hyväksyttävät kokeet ja niistä vaadittavat pistemäärät tai arvosanat): Kielitaitokoe Yleinen kielitutkinto HY:n tai muun suomalaisen yliopiston vastaava kielikeskuksen kielipalvelujen kielitesti -osa-alueina luetun ymmärtäminen, kielioppi ja sanasto, kirjoittaminen ja suullinen taito Vaadittu pistemäärä tai arvosana Taitotaso 5 seuraavista osa-alueista: tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puhuminen Keskiarvona taitotaso 5 (C1) käytettäessä asteikkoa 1-6 TOEFL PBT TOEFL ibt 2 92, kirjoitusosiosta vähintään 22 CPE 3 Läpäisytasot A, B, C tai C1-tason todistus/level C1 Certificate CAE 4 Läpäisytasot A, B tai C IELTS 5 Academic 6,5, kirjoitusosiosta vähintään 6,0 PTE Academic 6 62, kustakin communicative skills -osa-alueesta (listening, reading, speaking&writing) vähintään 54 1 Test of English as a Foreign Language, Paper Based Test, enintään kaksi vuotta vanha testitulos 2 Test of English as a Foreign Language, Internet Based Test, enintään kaksi vuotta vanha testitulos 3 Certificate of Proficiency in English, suoritettu vuonna 2005 tai sen jälkeen 4 Certificate of Advanced English, suoritettu vuonna 2005 tai sen jälkeen 5 International English Language Testing System, enintään kaksi vuotta vanha testitulos 6 Pearson Test of English, enintään kaksi vuotta vanha testitulos 7

50 REHTORIN PÄÄTÖS HY/371/ / HELSINGIN YLIOPISTON ALEMPIA JA YLEMPIÄ KORKEAKOULUTUTKINTOJA KOSKEVAT OPISKELIJAVALINTOJEN YLEISET LINJAUKSET Alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja koskevien opiskelijavalintojen yleisiä linjauksia on tarkistettu opetus- ja opiskelijapalvelujen hakijapalveluista saatujen kommenttien perusteella. Esitystä on käsitelty hakijapalvelujen ja opintoasiainpäälliköiden työtapaamisessa , minkä jälkeen on ollut kaksi sähköpostikommentointikierrosta. Esitys on lisäksi ollut opetuksesta vastaavan vararehtorin ja opetus- ja opiskelijapalvelujen toimialan kehitysjohtajan kommentoitavana. Yleisiin linjauksiin tehdyt tarkistukset koskevat pääosin kielitaidon osoittamista. Suomen tai ruotsin kielen taidon voi osoittaa mm. kielitaitokokeella. Kandi- tai maisterivaiheeseen hakevien ei ole enää mahdollista suorittaa Kielikeskuksen kielipalvelujen kielitestiä ja yleiset kielitutkinnot ovat ruuhkaisia, ja myös tulosten saaminen niistä kestää kauan. Valtionhallinnon kielitutkinnot on tämän vuoksi mainittu kielitaitokokeista ensimmäisenä. Tämän lisäksi on tarkennettu kriteerejä, jotka koskevat englannin kielen taidon osoittamista EU/ETA-maassa, Sveitsissä, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa tai Uudessa-Seelannissa samoin kuin Suomessa suoritetun korkeakoulututkinnon perusteella. Lisäksi yleisiin linjauksiin on tehty eräitä tarkennuksia valintatapajonoja ja ensikertalaiskiintiötä koskeviin osuuksiin siten, että lisäykset vastaavat jo aiemmin noudatettuja käytäntöjä. Opiskelijavalintojen yleiset linjaukset koskevat koulutusta, joka alkaa tai sen jälkeen. Linjaukse ovat voimassa toistaiseksi. Rehtori Jukka Kola Asiantuntija Mervi Pyyhtiä LIITE: Helsingin yliopiston alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja koskevat opiskelijavalintojen yleiset linjaukset Asiakirja on allekirjoitettu sähköisesti Helsingin yliopiston asian- ja dokumentinhallintajärjestelmässä Opetus- ja opiskelijapalvelut, PL 3 (Fabianinkatu 33), Helsingin yliopisto Puhelin , Tjänster för undervisning och studenter, PB 3 (Fabiansgatan 33), FI Helsingfors universitet; Telefon , Services for Teachers and Students, P.O. Box 3 (Fabianinkatu 33), FI University of Helsinki; Telephone ,

51 LIITE HY/371/ / HELSINGIN YLIOPISTON ALEMPIA JA YLEMPIÄ KORKEAKOULUTUTKINTOJA KOSKEVAT OPISKELIJAVALINTOJEN YLEISET LINJAUKSET Tässä esitetyt linjaukset koskevat alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, joka alkaa tai sen jälkeen. Linjaukset ovat voimassa toistaiseksi. Sisällys 1 Yleistä opiskelijavalinnoista 2 Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin 3 Tutkinnonsuoritusoikeudet 4 Hakeminen 5 Valintakoe 6 Valinta alempaan tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen 6.1 Valintatapajonot 6.2 Opiskelupaikkojen varaaminen ensikertalaisille hakijoille ( ensikertalaiskiintiö ) 6.3 Lähtöpisteet 7 Valinta ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen 8 Aikaisempia opintoja suorittaneiden valinta 8.1 Avoimia korkeakouluopintoja suorittaneet hakijat 8.2 Siirtohaku 9 Ruotsin kielen taitoisten valinta 10 Kotimaisen kielen taidon osoittaminen 11 Erityisjärjestelyt ja niiden hakeminen 12 Sora-lainsäädännöstä tiedottaminen 1

52 1 Yleistä opiskelijavalinnoista Yliopistolain 36 :n mukaan yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan vuoksi jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin, jolloin samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Yliopisto voi jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi poiketa rajoitetusti yhdenmukaisista valintaperusteista. Opiskelijavalinnoissa on kiinnitettävä erityishuomiota tasa-arvolain (609/1986) ja yhdenvertaisuuslain (1325/2014) toteutumiseen myös välillisen syrjinnän ehkäisemisen osalta. Opiskelijavalintojen tehtävänä on mitata hakijan motivaatiota, sitoutuneisuutta ja soveltuvuutta opintoihin. Opiskelijavalinnat tulee suunnitella niin, että valmennuskursseille osallistuminen ei tuota hakijalle etua verrattuna hakijaan, joka ei ole käynyt valmennuskurssia. Valintaperusteiden suunnittelussa ja toteutuksessa on pyrittävä yksinkertaistamaan ja keventämään valintamenettelyjä ja mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistettava käytänteitä läpi yliopiston. Opiskelijavalinnoissa pyritään lisäämään ylioppilastutkinnon painoarvoa. Helsingin yliopistossa opetus- ja opiskelijapalveluiden toimialajohtaja tekee päätökset korkeakoulukelpoisuuden saavuttamisen ja osoittamisen määräajoista ja menettelytavoista, korkeakoulukelpoisuuksista lukuun ottamatta Svenska social- och kommunalhögskolanin hakukohteita, kielitaidon osoittamisen määräajoista ja menettelytavoista, ennakkoon luettavan valintakoemateriaalin julkaisupäivistä, valintakokeiden ajankohdista ja suorituspaikkakunnista, hakuperusteena olevan tutkinnon osoittamisajankohdan määräajasta, ehdollisesti hyväksyttyjen hakijoiden hakuperusteena olevien tai kielitaidon osoittavien tutkintojen osoittamisajankohdan määräajasta, yhteishaun ulkopuolelle jätettävien hakujen hakuajoista sekä tulosten julkistamisen ja opiskelupaikan vastaanottamisen määräajoista, puutteellisten hakemusten hylkäämisistä ja menettelytavoista, joita noudatetaan valintakokeissa ja niiden järjestämisessä. Yliopistojen välisessä yhteistyössä toteutettavissa opiskelijavalinnoissa voidaan poiketa tämän päätöksen linjauksista, mikäli yhteistyössä muusta on sovittu. 2 Kelpoisuus korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin Kelpoisuudesta korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin määrätään yliopistolain (558/2009) 37 :ssä. Kelpoisuutta tarkentavat laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005) ja sopimus Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä pääsystä korkeampaan koulutukseen (SopS 23/1997). Yliopistolain 37 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut 1) ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon; 2

53 2) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon; taikka 3) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Samalla tavoin määräytyy kelpoisuus ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, jonka yliopisto järjestää siten, ettei koulutukseen kuulu alempaa korkeakoulututkintoa (yliopistolaki 37.2 ). Tällaisia koulutuksia ovat Helsingin yliopistossa lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavat opinnot. Lain 37 :n 9 momentin mukaan alempaan tai alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Helsingin yliopistossa edellä kohdassa 2) ko. tutkinnoksi katsotaan myös tutkinto, joka rinnastetaan nykyiseen tutkintoon, vaikka sen laajuus olisi ollut nykyistä tutkintoa suppeampi. Helsingin yliopistossa kelpoisuuden alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin antaa myös AICE-tutkinto (Cambridge Advanced International Certificate of Education). Yliopistolain 37 :n 3 momentin mukaan ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut 1) soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon; 2) soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon; taikka 3) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Oikeustieteen maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin otettaessa soveltuva tutkinto on oikeusnotaarin tutkinto tai sitä vastaava ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Helsingin yliopistossa pelkästään alempaan, sekä alempaan että ylempään tai pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa myös henkilö, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon, tai jolle on myönnetty vastaavan tasoisen tai tätä ylemmän tutkinnon suoritusoikeus johonkin Helsingin yliopiston tiedekuntaan tai muuhun suomalaiseen tai ulkomaiseen yliopistoon. Pakolaisasemassa olevien hakijoiden huomioiminen opiskelijavalinnassa 1 Jos hakija on pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa, eikä hän voi todistaa korkeakoulukelpoisuuttaan asiakirjoin, yliopisto voi kutsua alemman tai samanaikaisesti alemman ja ylemmän tutkinnon suoritusoikeutta hakevan hakijan valintakokeeseen. 1 Lissabonin tutkintojentunnustamissopimuksen (Lisbon Recognition Convention, LRC) mukaan viranomaisten tulee kehittää menettelyt pakolaisten tai pakolaisasemaan verrattavassa tilanteessa olevien henkilöiden hakukelpoisuuden tasapuoliseen ja tehokkaaseen arviointiin, mikäli he eivät pysty osoittamaan suorittamiaan tutkintoja dokumentein. Suomessa tutkintojen tunnustamisesta vastaa Opetushallitus, tarkemmin Tutkintojen tunnustamisen yksikkö. OPH ei ole tehnyt linjausta tai ohjeistusta pakolaishakijoiden tutkintojen tunnustamisesta vaan asia on Suomessa korkeakoulujen vastuulla. 3

54 Ylemmän korkeakoulututkinnon suoritusoikeutta hakevan henkilön hakukelpoisuus arvioidaan yliopiston hakijapalveluissa ennen tiedekunnissa tapahtuvaa akateemista arviointia. Hakukelpoisuuden arviointi tapahtuu niiden dokumenttien perusteella, jotka hakija toimittaa hakemuksensa yhteydessä. Hakijalta voidaan pyytää lisäselvityksiä hakukelpoisuuden toteamiseen. Hakijalla tulee olla pakolaisstatuksestaan kertova viranomaispäätös (turvapaikkapäätös tai oleskelulupa suojelun perusteella). Hakijan tulee toimittaa kopio kyseisestä päätöksestä hakijapalveluihin. 3 Tutkinnonsuoritusoikeudet Helsingin yliopistossa uusi tutkinnonsuoritusoikeus sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon myönnetään samalla päätöksellä seuraavia poikkeuksia lukuun ottamatta Farmaseutin koulutusohjelmaan ja kasvatustieteiden kandiohjelman lastentarhanopettajan opintosuuntaan hyväksytyille myönnetään tutkinnonsuoritusoikeus pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon. Lääketieteen koulutusohjelmaan ja hammaslääketieteen koulutusohjelmaan hyväksytyille myönnetään tutkinnonsuoritusoikeus ylempään korkeakoulututkintoon (lääketieteen lisensiaatti, hammaslääketieteen lisensiaatti). Siirtohaussa tutkinnonsuoritusoikeus myönnetään samantasoiseen tutkintoon kuin siirron perusteena oleva tutkinnonsuoritusoikeus on ollut. Svenska social- och kommunalhögskolanissa politices kandidat -tutkinnon suorittaneella on oikeus suorittaa Helsingin yliopistossa valtiotieteiden maisterin tutkinto. Helsingin yliopistossa tutkinnonsuoritusoikeus pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon voidaan myöntää erillisen haun perusteella. Tutkinnonsuoritusoikeuden myöntää tiedekunta. Jos opiskelija hakee tutkinnonsuoritusoikeutta, joka hänellä jo on, hänelle ei myönnetä uutta tutkinnonsuoritusoikeutta. 4 Hakeminen Helsingin yliopistossa kaikki haut järjestetään korkeakoulujen yhteishakuna lukuun ottamatta seuraavia: a) haku muuntokoulutukseen b) haku vieraskieliseen koulutukseen c) haku suomen- tai ruotsinkieliseen, pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, joka järjestetään samassa yhteydessä vastaavan vieraskielisen koulutuksen haun kanssa d) siirtohaku e) haku avoimia korkeakouluopintoja suorittaneille. 4

55 5 Valintakoe Valintakokeen järjestämisellä edistetään hakijoiden yhdenvertaista kohtelua valintaprosessissa. Valintakokeella mitataan hakijan tietoja, taitoja, motivaatiota, sitoutuneisuutta ja soveltuvuutta opiskella tietyllä alalla. Kokeiden tulee arvioida yliopisto-opiskelussa tarvittavia tietoja ja valmiuksia. Valintakokeessa ei tule mitata sellaista tietoa, joka käy selville ylioppilastutkintotodistuksesta. Valintamenettelyssä tulisi siirtyä aineistokoetyyppiseen, pelkästään koetilanteessa jaettavaan materiaaliin perustuvaan kokeeseen. Mikäli valintakokeessa on ennakkoon luettavaa materiaalia, pyritään siihen, että materiaali vaihtuu vuosittain. Ennakkoon luettavan valintakoemateriaalin määrä on mitoitettava siten, ettei se heikennä hakuvuonna ylioppilaaksi kirjoittaneen mahdollisuutta menestyä kokeessa ja vaatii hakijalta vain kuukauden valmistautumisajan. Valintakokeiden ohella tai niiden sijasta koulutusohjelmat voivat toteuttaa verkkokursseja, joita hyödynnetään opiskelijavalinnassa. Tällaisia verkkokursseja voidaan toteuttaa myös koulutusohjelmien yhteistyönä. 6 Valinta alempaan tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen 6.1 Valintatapajonot Yhteishakuun kuuluvissa hakukohteissa hakijat tulee järjestää valintatapajonoiksi. Valintatapajono muodostuu kunkin valintatavan valintaperusteiden mukaan paremmuusjärjestykseen asetetuista hakijoista. Hakukohteessa voi olla yksi tai useampi valintatapajono. Hakukohteen valintatapajonoille tulee määritellä keskinäinen käsittelyjärjestys. Jos hakija voisi tulla hyväksyttyä useammasta kuin yhdestä jonosta, hänet hyväksytään käsittelyjärjestyksessä ensisijaisesta jonosta. Jos hakukohteeseen valitaan opiskelijoita sekä lähtöpisteiden ja koepisteiden yhteispistemäärän perusteella että pelkän koepistemäärän perusteella, yhteispistejono on käsittelyjärjestyksessä ensisijainen koepistejonoon nähden. Mikäli valinta toteutetaan yliopistojen välisenä yhteistyönä, käsittelyjärjestyksestä sovitaan yhteistyöhön osallistuvien yliopistojen kesken. Hakija voi tulla varasijalta hyväksytyksi mistä tahansa valintatapajonosta. 6.2 Opiskelupaikkojen varaaminen ensikertalaisille hakijoille ( ensikertalaiskiintiö ) Yliopistolain 36 b :n mukaan yliopiston on yhteishaussa varattava osa aloituspaikoista henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä ole vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Ensikertalaisiin hakijoihin luetaan myös henkilöt, jotka ovat ottaneet opiskelupaikan vastaan kevätlukukaudella 2014 tai sitä ennen alkaneesta koulutuksesta, mutta eivät ole suorittaneet korkeakoulututkintoa (ns. ensikertalaiskiintiö) 2. Lain mukaan opiskelupaikkoja ei tarvitse varata valittaessa opiskelijoita vieraskieliseen koulutukseen tai koulutukseen, jossa aloituspaikkoja on niin vähän, että paikkojen varaamisesta aiheutuisi hakijoiden asettaminen kohtuuttomasti eriarvoiseen asemaan. 2 Määräys koskee alempaan korkeakoulututkintoon, sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon tai lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavia koulutuksia. 5

56 Yliopistolain mukaan yliopiston tulee turvata asianmukainen mahdollisuus päästä koulutukseen myös muille kuin ensikertalaisille hakijoille. Yliopiston tulee huolehtia siitä, että eri hakijaryhmiin kuuluvien mahdollisuudet opiskelupaikan saamiseen eivät muodostu hakijoiden yhdenvertaisuuden kannalta kohtuuttoman erilaisiksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon eri hakijaryhmiin kuuluvien osuus hakijoista, mahdollisuus siirtyä opintoihin muutoin kuin yhteishaun kautta sekä muut näihin rinnastettavat seikat. Helsingin yliopistossa opiskelijavalinnan tavoitteena on nopeuttaa nuorten siirtymistä toisen asteen opinnoista korkeakouluopintoihin. Ensikertalaiskiintiön koosta päätettäessä pyritään siihen, että ensikertaisten määrä kasvaa. Ensikertalaiskiintiötä ei kuitenkaan ole perustetta kasvattaa suuremmaksi kuin 80 %, jotta korkeakoulututkinnon suorittaneille tai opiskelupaikan vastaanottaneille turvataan yliopistolain 36 :n mukainen mahdollisuus päästä koulutukseen. Ensikertalaiskiintiön valmistelussa on huomioitava myös muiden yliopistojen kiintiövalmistelu samoilla koulutusaloilla, mikäli alakohtainen kiintiö ei ole määritelty alan Helsingin yliopistossa jo toteutunutta selvästi alhaisemmaksi. Tiedekuntien on valintaperusteissaan määriteltävä ensikertalaiskiintiöiden suuruus valintatapajonokohtaisesti niissä hakukohteissa, joissa ensikertalaiskiintiöitä käytetään. Jos opiskelupaikka on varattu ensikertalaiselle hakijalle, mutta opiskelupaikkaan ei voida valita ensikertalaista hakijaa, opiskelupaikkaan voidaan valita muu hakija. Jos opiskelupaikkaa ei ole varattu ensikertalaiselle hakijalle, opiskelupaikkaan voidaan valita niin ensikertalainen hakija kuin muukin hakija. 6.3 Lähtöpisteet Hakijalle voidaan myöntää lähtöpisteitä suomalaisen ylioppilastutkintotodistuksen, European Baccalaureate (EB) - ja International Baccalaureate (IB) -tutkintotodistusten arvosanoista sekä Suomessa suoritettujen Reifeprüfung- ja Deutsche Internationale Abitur -tutkintotodistusten arvosanoista. Hakuvuonna valmistuvasta IB- ja EB-tutkinnosta annetaan lähtöpisteitä oppilaitoksen myöntämän ennakkoarvion tai vastaavan asiakirjan perusteella. Ennakkoarvioon tai vastaavaan perustuva lähtöpisteytys on alustava ja valintapäätös on ehdollinen, kunnes tieto lopullisista arvosanoista on toimitettu yliopistoon. Mikäli lopulliset arvosanat ovat ennakkoarviota alemmat niin, että hakija ei tule valituksi, valintapäätös raukeaa. AICEtutkintotodistuksen arvosanoja ei pisteytetä. 3 7 Valinta ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen Ylemmän korkeakoulututkinnon suoritusoikeus voidaan myöntää hakijalle, joka on suorittanut vähintään alemman korkeakoulututkinnon. Tutkinnonsuoritusoikeutta voi hakea myös henkilö, joka ei ole vielä saanut edeltävää tutkintoa valmiiksi, tällöin hyväksyminen on ehdollinen. Ylempään korkeakoulututkintoon hyväksyttävältä ei pääsääntöisesti saa edellyttää täydentäviä opintoja. Mikäli se joissain yksittäistapauksissa on välttämätöntä, voidaan opiskelijaksi hyväksyttävältä edellyttää kuitenkin enintään 30 opintopisteen laajuiset täydentävät opinnot. Tästä voidaan poiketa vain, mikäli lainsäädäntö niin vaatii. Täydentäviä opintoja ei sisällytetä ylempään korkeakoulututkintoon. Tiedekunta antaa päätöksen täydentävien opintojen määrästä ja alasta opiskelijalle kirjallisena hyväksymisilmoituksen 3 AICE-tutkintoa ei rinnasteta suomalaiseen ylioppilastutkintoon ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa. 6

57 yhteydessä. Mikäli valinta perustuu pelkästään valintakoemenestykseen, on hyväksymisilmoituksen yhteydessä annettava ainakin tieto täydentävien opintojen enimmäislaajuudesta. Täydentävien opintojen sisällöstä annetaan kirjallinen päätös opintojen alussa, ellei sitä ole annettu hyväksymisilmoituksen yhteydessä. Vieras- tai monikieliseen koulutusohjelmaan hyväksyttäviltä ei saa edellyttää täydentävien opintojen suorittamista. Oikeus ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen voidaan myöntää ilman valintakoetta todistusten ja muiden asiakirjojen perusteella. Hakijalta voidaan kuitenkin edellyttää osallistumista valintakokeeseen, muuhun kokeeseen, testiin tai haastatteluun. Tarkemmista valintamenettelyistä päätetään tiedekunnan valintaperusteissa. Kaikkien ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen hakevien on osoitettava opinnoissa tarvittava kielitaito. Kielitaidon voi osoittaa kotimaisissa kielissä liitteen 1 mukaisesti tai englannin kielessä liitteen 2 mukaisesti. Mikäli tutkinnon voi suorittaa suomen, ruotsin tai englannin kielellä, hakijan on hakemuksessaan ilmoitettava, millä kielellä hän aikoo tutkinnon suorittaa ja osoitettava kielitaito hakemuksessa ilmoittamallaan tutkinnonsuorituskielellä liitteiden 1 tai 2 mukaisesti. Kielitaito tulee osoittaa hakuajan päättymiseen mennessä. Kielitaito voidaan kuitenkin osoittaa myös hakuperusteena olevalla tutkinnolla, joka valmistuu hakuajan päätyttyä; tällöin hyväksyminen on ehdollinen. Mikäli hakijalta puuttuu vaadittava kielitaito tai hän ei ole osoittanut sitä liitteissä mainituilla tavoilla, hän ei voi tulla hyväksytyksi. Haku maisteriohjelmaan järjestetään aina yhtenä hakuna riippumatta ohjelman kielestä tai tutkinnon suorituskielestä. Pelkästään kotimaisilla kielillä, suomeksi tai ruotsiksi, suoritettavaan maisteriohjelmaan haetaan kevään yhteishaussa. Haku vieras- ja monikieliseen maisteriohjelmaan järjestetään erillishakuna. Helsingin yliopiston vieras- ja monikielisissä koulutusohjelmissa peritään lukuvuosimaksu yliopistolain 10 :n mukaisesti. Kansainvälisten yhteistutkinto-ohjelmien valintamenettelyistä sovitaan erikseen yhteistutkinto-sopimuksissa. 8 Aikaisempia opintoja suorittaneiden valinta 8.1 Avoimia korkeakouluopintoja suorittaneet hakijat Tiedekunta voi myöntää tutkinnonsuoritusoikeuden hakijalle, joka on suorittanut suomalaisen yliopiston opetussuunnitelman mukaisia avoimia yliopisto-opintoja. Hakuajan päättyessä opiskelijaksi hakevalla ei saa olla voimassa olevaa korkeakoulututkinnon suoritusoikeutta Suomessa. Hakijalta voidaan vaatia osallistumista kokeeseen. Tutkinnonsuoritusoikeuden myöntämiseen vaadittavien opintojen sisällön, laajuuden ja tason määrittää tiedekunta. 7

58 8.2 Siirtohaku Yliopistolain 36 :n mukaan siirtohaku käsittää korkeakoulujen väliset siirrot sekä siirrot korkeakoulujen sisällä, kun tutkintonimike vaihtuu. Helsingin yliopistossa tiedekunta voi myöntää tutkinnonsuoritusoikeuden hakijalle, joka suorittaa alempaan korkeakoulututkintoon johtavia opintoja. Lääketieteellisessä tiedekunnassa siirtomenettely koskee lääketieteen tai hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoa opiskelevia. Tutkinnonsuoritusoikeus myönnetään samantasoiseen tutkintoon kuin siirron perusteena oleva tutkinnonsuoritusoikeus on ollut. Siirtää voi vain tutkinnonsuoritusoikeuden, joka on voimassa. Hakijalla tulee olla suoritettuna siirtohaun perusteena olevat opinnot hakuajan päättymispäivään mennessä. Hakijan alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen tulee olla kesken siinä vaiheessa, kun uusi tutkinnonsuoritusoikeus tulee voimaan. Mikäli hakija on tähän mennessä valmistunut alemmasta tutkinnostaan, hänelle myönnetty opinto-oikeus raukeaa. Tutkinnonsuoritusoikeuden myöntämisen edellytyksenä on, että siirtoa hakevalla on riittävästi opintojen suoritusaikaa jäljellä tutkinnon suorittamiseen lain sallimassa ajassa. Arvioinnissa otetaan huomioon aika, joka on käytetty siirron perusteena olevan opiskeluoikeuden mukaiseen opiskeluun ja jäljellä oleva opintoaika. Siirron perusteena olevan opiskeluoikeuden mukaiseen opiskeluun käytettyä aikaa ei oteta huomioon niiltä, jotka ovat ottaneet vastaan siirron perusteena olevan opiskeluoikeuden ennen lukuvuotta Opiskelijan on ilmoittauduttava läsnä olevaksi siirron jälkeiseksi lukuvuodeksi. Otettuaan opiskelupaikan vastaan opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi vain yliopistolain 39 :ssä mainituin perustein. Yliopistolain 43 :n mukaan siirto-opiskelijan aikaisempi tutkinnonsuoritusoikeus lakkaa siinä vaiheessa, kun hän ottaa vastaan uuden tutkinnonsuoritusoikeuden. Tarkemmista siirto-opiskelumenettelyistä päätetään tiedekunnan valintaperusteissa. 9 Ruotsin kielen taitoisten valinta Yliopistolain 12 :n mukaan Helsingin yliopisto vastaa yhdessä Åbo Akademin, Svenska Handelshögskolanin, Taideyliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä koulutetaan riittävä määrä maan tarpeisiin. Ruotsin kieltä taitavana hakevan on osoitettava, että hänellä on opintoihin riittävä ruotsin kielen taito luvun 10 (Kotimaisen kielen taidon osoittaminen) mukaisesti. 10 Kotimaisen kielen taidon osoittaminen Jos hakija on suorittanut perusopetuksen, toisen asteen tutkinnon tai muun korkeakoulukelpoisuuden antavan tutkinnon suomeksi tai ruotsiksi, häneltä voidaan vaatia toisen kotimaisen kielen taidon osoittamista vain seuraavissa tapauksissa: ruotsin kielen taidon osoittamista voidaan vaatia haettaessa ruotsinkielentaitoisena ruotsinkieliseksi määriteltyyn hakukohteeseen tai hakukohteeseen, jossa osa aloituspaikoista on varattu ruotsin kieltä taitaville, ja vastaavasti suomen kielen taidon osoittamista voidaan vaatia 8

59 niiden suomenkielisissä rinnakkaishakukohteissa. Suomen kielen taidon osoittamista ei kuitenkaan vaadita hakijalta, joka on suorittanut tutkinnon Ahvenanmaan maakunnassa toimivassa oppilaitoksessa 4. Jos hakija ei ole suorittanut perusopetusta, toisen asteen tutkintoa tai muuta korkeakoulukelpoisuuden antavaa tutkintoa suomeksi tai ruotsiksi, voidaan hakijalta vaatia kotimaisen kielen taidon osoittamista. Mikäli hakijalta vaaditaan kotimaisen kielen taidon osoittamista, yliopistolla on velvollisuus antaa hakijalle neuvontaa siitä, millä tavoin hakija voi suorittaa hakuaikana tai välittömästi sen jälkeen kielitaitokokeen, jolla vaaditun kielitaidon voi osoittaa. Kotimaisen kielen taito osoitetaan liitteessä 1 mainituilla tavoilla. Tiedekunta voi vain erityisen painavin perustein edellyttää liitteessä mainittua korkeampaa kotimaisen kielen taitotasoa. 11 Erityisjärjestelyt ja niiden hakeminen Erityisjärjestelyillä tuetaan hakijoiden yhdenvertaisuutta valintaprosessissa. Valinnoissa erityisjärjestelyjä tarvitseva hakija hakee tutkinnonsuoritusoikeutta samoin kuin muutkin hakijat ja hänen on osallistuttava valintaperusteissa määritellyn mukaisesti valintaprosessiin. Erityisjärjestelyjä haetaan erillisellä lomakkeella. Hakemuksesta on käytävä täsmällisesti ilmi, millaisia erityisjärjestelyjä haetaan. Erityisjärjestelyhakemuksen on oltava hakijapalveluissa viimeistään hakuajan päättymiseen mennessä. Kyseisen ajankohdan jälkeen saapunut hakemus käsitellään vain siinä tapauksessa, että hakija osoittaa tarpeen erityisjärjestelyihin syntyneen edellä mainitun erityisjärjestelyjen hakuajan päättymisen jälkeen eikä tarve ole ollut ennakoitavissa ennen sitä. Erityisjärjestelyjä terveydellisistä syistä hakevan on toimitettava lääkärinlausunto, josta selviää vamman tai sairauden laatu ja erityisjärjestelyn tarve. Lukemisen tai kirjoittamisen vaikeuden todentamiseksi vaaditaan erityisopettajan, psykologin tai puheterapeutin lausunto. Hakija voi toimittaa lisäksi ylioppilastutkintolautakunnan erityisjärjestelyjä koskevan päätöksen. Valintakoe voidaan järjestää erillisessä tilassa tai kokeessa voidaan käyttää tarvittaessa erityismateriaalia tai apuvälineitä. Kokeeseen voidaan myös myöntää lisäaikaa. Erityisjärjestelyjä koskevaa hakemusta käsiteltäessä otetaan huomioon hakijan esittämä selvitys sekä valintakokeen kesto ja luonne. Valintakoesuoritusten arvostelu tapahtuu yliopiston ohjeiden mukaisesti ja kokeen arvostelussa hakijaan sovelletaan samoja periaatteita kuin muihin hakijoihin. Lääkärintodistuksia ei liitetä koesuoritukseen eikä tietoa vammasta välitetä kokeen tarkastajalle. 12 Sora-lainsäädännöstä tiedottaminen Hakijoille tiedotetaan ns. sora-lainsäädännön (laki yliopistolain muuttamisesta 954/2011) edellyttämällä tavalla terveydentilan ja toimintakyvyn vaikutuksista opiskelijavalintaan. Mikäli tiedekunta ottaa käyttöön terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyviä rajoituksia, se pitää huolen asiaan kuuluvasta tiedottamisesta. 4 Valtioneuvoston asetus ahvenanmaalaiselta opiskelijalta yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa vaadittavasta suomen kielen taidosta (841/2000), 2. 9

60 Hakijoille tiedotetaan niin ikään opintojen aikana tehtävien huumetestien mahdollisuudesta sekä rikosrekisteriotteen esittämisvelvollisuudesta koulutuksen aikana. Rehtori Jukka Kola Asiantuntija Mervi Pyyhtiä Liite 1 Liite 2 Opiskelijavalintaa koskevat kielitaitovaatimukset kotimaisissa kielissä Opiskelijavalintaa koskevat kielitaitovaatimukset englannin kielessä 10

61 LIITE 1: OPISKELIJAVALINTAA KOSKEVAT KIELITAITOVAATIMUKSET KOTIMAISISSA KIELISSÄ Tiedekunta voi päättää, että kotimaisen kielen taidon osoittamiseksi riittää suomen- tai ruotsinkielisessä valintakokeessa osoitettu kielitaito. Humanistisen tiedekunnan koulutusohjelmissa voidaan poiketa näistä kielitaitovaatimuksista. Humanistisen tiedekunnan, kasvatustieteellisen tiedekunnan ja lääketieteellisen tiedekunnan koulutusohjelmissa sekä aineenopettajakoulutuksessa voidaan poiketa näistä kielitaitovaatimuksista. Yksittäisten kielten opettajien lausuntoja hakijan kielitaidosta ei hyväksytä, sillä ne eivät ole vertailukelpoisia standardisoitujen kielikokeiden tapaan. Tavat osoittaa suomen kielen taito Perusopetus, toisen asteen tutkinto tai korkeakoulukelpoisuuden antava muu tutkinto suomeksi. Perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998) mukaisista tai vastaavista opinnoista saadussa päättötodistuksessa hyväksytty arvosana äidinkielenä opiskellusta suomen kielestä. Suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen koe (suomen kielessä) vähintään arvosanalla approbatur TAI suomi toisena kielenä -koe vähintään arvosanalla cum laude approbatur. Reifeprüfung/Abiturprüfung-tutkinnossa suomi kirjallisesti hyväksytyllä arvosanalla (= 4) TAI suomi suullisesti vähintään arvosanalla 8. IB-tutkinnossa suomi A1-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2) TAI suomi A2- tai B-kielenä vähintään arvosanalla 5 TAI suomi A-kielenä (literature/language and literature/language and performance) hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2). EB-tutkinnossa suomi LI-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (= 4). Korkeakoulussa suomen kielestä tutkintoon sisältyvä kielikoe tai kieliopinnot, jotka osoittavat suomen kielen (toisena kotimaisena kielenä) suullista ja kirjallista taitoa, vähintään arvosanalla hyvä. Korkeakoulussa suomen kielestä vähintään 35 ov:n tai 70 op:n opinnot TAI arvosana cum laude approbatur TAI vastaavat opinnot korkeakoulun antaman todistuksen mukaan vastaavasta oppiaineesta. Korkeakoulututkinto suomeksi. Korkeakoulututkinto pääaineena suomen kieli (tai vastaava). Korkeakoulussa kypsyysnäyte suomeksi. Kielitaitokoe (hyväksyttävät kokeet ja niistä vaadittavat pistemäärät tai arvosanat): Kielitaitokoe Valtionhallinnon kielikoe Yleinen kielitutkinto HY:n tai muun suomalaisen yliopiston vastaava kielikeskuksen kielipalvelujen kielitesti -osa-alueina luetun ymmärtäminen, kielioppi ja sanasto, kirjoittaminen ja suullinen taito Vaadittu pistemäärä tai arvosana Taitotaso hyvä suullisen taidon ja kirjallisen taidon kokeissa Taitotaso 4 kaikista osa-alueista Keskiarvona taitotaso 5 (C1) käytettäessä asteikkoa

62 Tavat osoittaa ruotsin kielen taito Perusopetus, toisen asteen tutkinto tai korkeakoulukelpoisuuden antava muu tutkinto ruotsiksi. Perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998) mukaisista tai vastaavista opinnoista saadussa päättötodistuksessa hyväksytty arvosana äidinkielenä opiskellusta ruotsin kielestä. Suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen koe (ruotsin kielessä) vähintään arvosanalla approbatur TAI ruotsi toisena kielenä koe vähintään arvosanalla cum laude approbatur. Reifeprüfung/Abiturprüfung-tutkinnossa ruotsi kirjallisesti hyväksytyllä arvosanalla (= 4) TAI ruotsi suullisesti vähintään arvosanalla 8. IB-tutkinnossa ruotsi A1-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2) TAI ruotsi A2- tai B-kielenä vähintään arvosanalla 5 TAI ruotsi A-kielenä (literature/language and literature/language and performance) hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2). EB-tutkinnossa ruotsi LI-kielenä hyväksytyllä arvosanalla. Korkeakoulussa ruotsin kielestä tutkintoon sisältyvä kielikoe tai kieliopinnot, jotka osoittavat ruotsin kielen (toisena kotimaisena kielenä) suullista ja kirjallista taitoa, vähintään arvosanalla hyvä. Korkeakoulussa ruotsin kielestä vähintään 35 ov:n tai 70 op:n opinnot TAI arvosana cum laude approbatur TAI vastaavat opinnot korkeakoulun antaman todistuksen mukaan vastaavasta oppiaineesta. Korkeakoulututkinto ruotsiksi. Korkeakoulututkinto pääaineena ruotsin kieli (tai vastaava). Korkeakoulussa kypsyysnäyte ruotsiksi Kielitaitokoe (hyväksyttävät kokeet ja niistä vaadittavat pistemäärät tai arvosanat): Kielitaitokoe Valtionhallinnon kielikoe Yleinen kielitutkinto HY:n tai muun suomalaisen yliopiston vastaava kielikeskuksen kielipalvelujen kielitesti -osa-alueina luetun ymmärtäminen, kielioppi ja sanasto, kirjoittaminen ja suullinen taito TISUS (Test in Swedish for University Studies) Vaadittu pistemäärä tai arvosana Taitotaso hyvä suullisen taidon ja kirjallisen taidon kokeissa Taitotaso 4 kaikista osa-alueista Keskiarvona taitotaso 5 (C1) käytettäessä asteikkoa 1-6 Hyväksytty 12

63 LIITE 2: OPISKELIJAVALINTAA KOSKEVAT KIELITAITOVAATIMUKSET ENGLANNIN KIELESSÄ Yksittäisten kielten opettajien lausuntoja hakijan kielitaidosta ei hyväksytä, sillä ne eivät ole vertailukelpoisia standardisoitujen kielikokeiden tapaan. Humanistisen tiedekunnan koulutusohjelmissa voidaan poiketa näistä kielitaitovaatimuksista. Tiedekunta voi kansainvälisissä yhteistutkinto-ohjelmissa tai vastaavissa kansainvälisissä koulutusyhteistyöhankkeissa päättää kielitaitovaatimuksista, jotka poikkeavat näistä yliopiston yleisistä vaatimuksista. Tavat osoittaa englannin kielen taito Toisen asteen opinnot englannin kielellä Pohjoismaissa (Pohjoismaita ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti), Iso-Britanniassa, Irlannissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa tai Uudessa-Seelannissa. IB-tutkinto englannin kielellä. Mikäli IB-tutkinnon kieli on muu kuin englanti: englanti A1-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2) TAI englanti A2-kielenä vähintään arvosanalla 5 TAI englanti A-kielenä (literature/language and literature/language and performance) hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2). EB-tutkinto: englanti LI-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. 4) TAI englanti LII-kielenä vähintään arvosanalla 7. EU/ETA-maassa tai Sveitsissä, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa tai Uudessa-Seelannissa suoritettu korkeakoulututkinto, jonka suorituskieli on englanti. Suomalaisessa yliopistossa suoritettu tutkinto, jonka pääaineena on ollut englanti Opiskelijan Suomessa suorittamaan suomalaiseen korkeakoulututkintoon sisältyvät, tutkintoasetusten mukaiset vieraan kielen opinnot englannin kielessä. Kielitaitokoe (hyväksyttävät kokeet ja niistä vaadittavat pistemäärät tai arvosanat): Kielitaitokoe Yleinen kielitutkinto HY:n tai muun suomalaisen yliopiston vastaava kielikeskuksen kielipalvelujen kielitesti -osa-alueina luetun ymmärtäminen, kielioppi ja sanasto, kirjoittaminen ja suullinen taito Vaadittu pistemäärä tai arvosana Taitotaso 5 seuraavista osa-alueista: tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puhuminen Keskiarvona taitotaso 5 (C1) käytettäessä asteikkoa 1-6 TOEFL PBT TOEFL ibt 6 92, kirjoitusosiosta vähintään 22 TOEFL Paper-delivered Test 7 Osa-alueet seuraavasti: lukeminen vähintään 20, kuuntelu vähintään 20 ja kirjoittaminen vähintään 22 CPE 8 Läpäisytasot A, B, C tai C1-tason todistus/level C1 Certificate CAE 9 Läpäisytasot A, B tai C IELTS 10 Academic 6,5, kirjoitusosiosta vähintään 6,0 PTE Academic 11 62, kustakin communicative skills -osa-alueesta (listening, reading, speaking&writing) vähintään 54 5 Test of English as a Foreign Language, Paper Based Test, enintään kaksi vuotta vanha testitulos 6 Test of English as a Foreign Language, Internet Based Test, enintään kaksi vuotta vanha testitulos 7 Test of English as a Foreign Language, Paper Based Test, enintään kaksi vuotta vanha testitulos 8 Certificate of Proficiency in English, suoritettu vuonna 2005 tai sen jälkeen 9 Certificate of Advanced English, suoritettu vuonna 2005 tai sen jälkeen 10 International English Language Testing System, enintään kaksi vuotta vanha testitulos 11 Pearson Test of English, enintään kaksi vuotta vanha testitulos 13

64 päätös/decision/beslutet HY/360/ /2018 Aalto-yliopisto D/250/ /2018 Hanken School of Economics 107/ / (3) Helsinki Graduate School of Economics -yksikön johtokunta Aalto-yliopisto, Hanken ja Helsingin yliopiston ovat perustaneet Yliopistolain 27 mukaisen Helsinki Graduate School of Economics (Helsinki GSE) -yksikön. Sen tavoitteena tarjota puitteet korkeatasoiselle kandi- ja maisterikoulutukselle sekä tuottaa laadukasta tohtorikoulutusta ja tutkimusta keskeisillä taloustieteen osa-alueilla. Helsinki Graduate School of Economics -yksiköllä on johtokunta, jonka tehtävänä on 1. Ohjata ja valvoa Helsinki GSE:n toimintaa ja taloutta; 2. Ohjata Helsinki GSE yksikköä sen taloutta, henkilökuntaa, tutkimusta ja tutkimuksen kärkihankkeiden suuntaamista sekä opetusta koskevissa suunnitelmissa; 3. Hyväksyä vuosikertomus toimintavuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä; 4. Hyväksyä Helsinki GSE:n työjärjestys; 5. Tehdä ehdotus yliopistojen rehtoreille akateemisen johtajan ja akateemisen apulaisjohtajan nimittämisestä; 6. Nimittää Helsingin GSE johtokunnan edustajat henkilökunnan valintatoimikuntiin; 7. Kutsua jäsenet kansainväliseen tieteelliseen neuvottelukuntaan; 8. Kutsua jäsenet kansalliseen neuvottelukuntaan; ja 9. Käsitellä ja antaa rehtorien hyväksyttäväksi Helsinki GSE:n toimintaan liittyvät asiat, jotka ovat luonteeltaan kauaskantoisia tai perustavanlaatuisi, ja joita ei ole määrätty yliopistokohtaisissa säännöissä tai määräyksissä. Asetamme Helsinki GSE:n johtokunnan toimikaudelle Nimeämme ohjausryhmän puheenjohtajaksi johtaja Erkki Liikasen Suomen Pankista ja jäseniksi seuraavat: ylijohtaja Anni Huhtala, VATT provosti Kristiina Mäkelä, Aalto yliopisto dekaani Hannu Nieminen, Helsingin yliopisto puheenjohtaja Jorma Ollila pääekonomisti Heidi Schauman, Aktia professori Rune Stenbacka, Hanken professori Juuso Välimäki, Aalto yliopisto vararehtori Jouko Väänänen, Helsingin yliopisto Johtokunta nimeää itselleen sihteerin Helsinki GSE:n jäsenistä.

65 2 (3) Direktion för Helsinki Graduate School of Economics Aalto-universitetet, Hanken och Helsingfors universitet har grundat en enhet i enlighet med universitetslagen 27 med namnet Helsinki Graduate School of Economics (Helsinki GSE). Enhetens syfte är att skapa en gynnsam miljö för kandidat- och magisterutbildning på hög nivå, och att erbjuda högklassig doktorandutbildning och forskning inom centrala ämnesområden i nationalekonomi. Helsinki Graduate School of Economics har en direktion med uppgift att 1. Styra och övervaka verksamheten och ekonomin vid Helsinki GSE; 2. Fungera som rådgivande organ i frågor som gäller verksamheten, finansieringen och personalen vid Helsinki GSE, samt ge riktlinjer för forskning, undervisning och de viktigaste forskningsprojekten. 3. Godkänna verksamhetsberättelsen senast i februari året efter verksamhetsårets slut; 4. Godkänna arbetsordning för Helsinki GSE; 5. Göra förslag till universitetens rektorer om utnämning av den akademiska direktören och biträdande direktören.; 6. Utse representanter för Helsinki GSE i organ som utför rekryteringsprocesser. 7. Kalla medlemmar tilll International Advisory Board (en internationall akademisk rådgivande delegation); 8. Kalla medlemmar till en rådgivande nationell delegation; och 9. Behandla och bereda för rektorernas beslut sådana ärenden som till sin karaktär har långsiktig eller fundamental inverkan på verksamheten och om vilka det inte besluts om i de enskilda universitetens regelverk. Direktionen för Helsinki GSE utses för mandatperioden Till ordförande utses Finlands Banks chefdirektör Erkki Liikanen och följande personer utses till medlemmar: överdirektör Anni Huhtala, VATT provost Kristiina Mäkelä, Aalto-universitetet dekan Hannu Nieminen, Helsingfors universitet ordförande Jorma Ollila chefsekonom Heidi Schauman, Aktia professor Rune Stenbacka, Hanken professor Juuso Välimäki, Aalto-universitetet prorektor Jouko Väänänen, Helsingfors universitet Direktionen utser en sekreterare bland medlemmarna för Helsinki GSE.

66 3 (3) Helsinki Graduate School of Economics Board Aalto University, Hanken and the University of Helsinki have established the Helsinki Graduate School of Economics (Helsinki GSE) which is a unit in accordance with the 27 of University Law. The goal of Helsinki GSE is to compete for researchers and students with the world's toplevel units of economics, to offer the framework for high-level bachelor's and master's level education, and to produce high-quality doctoral education and research in central areas of economics. Helsinki Graduate School of Economics has a board of directors whose task is: 1. Steer and monitor the operations and finances of the Helsinki GSE; 2. Advise on plans concerning the operations, finances and staff of the Helsinki GSE, as well as the direction of research and teaching activities as well as key research projects at the Helsinki GSE 3. Approve the annual report by February end of the year which will follow the financial year 4. Approve the code of procedure for meeting procedures; 5. Make a proposal to the rectors of the parties on the appointment of the academic director and the academic deputy director; 6. Appoint the Helsinki GSE Board representatives for recruitment processes; 7. lnvite members to the international scientific advisory board; 8. lnvite members to the national advisory board; and 9. Subject to final approval of the rectors of the parties address and resolve matters of farreaching nature or fundamental importance which relate to the operations of the Helsinki GSE and have not been otherwise provided for in university-specific regulations or instructions. We will appoint the board of Helsinki GSE to the term of office We appoint director Erkki Liikanen from the Bank of Finland as the chairman of the steering group and the following members: Director General Anni Huhtala, VATT Provost Kristiina Mäkelä, Aalto University Dean Hannu Nieminen, University of Helsinki Board Chairman Jorma Ollila Chief Economist Heidi Schauman, Aktia Professor Rune Stenbacka, Hanken Professor Juuso Välimäki, Aalto University Vice Rector Jouko Väänänen, University of Helsinki The board appoints a secretary from the members of Helsinki GSE Aalto University Hanken Helsingin yliopisto Ilkka Niemelä Rector Karen Spens Rektor Jukka Kola Rehtori Jussi Karvinen Suunnittelujohtaja

67 MUISTIO 1 (5) /JKa Tiedekuntien rahanjakomallin valmistelu Tulosohjaustyöryhmät Helsingin yliopisto luopui tiedekuntien välisestä rahanjakomallista vuoden 2010 yliopistouudistuksen yhteydessä. Siitä lähtien tiedekuntien rahoitus on lähtökohtaisesti perustunut vuoden 2008 rahanjakoon. Rehtori asetti Tulosohjaustyöryhmän tukemaan yliopiston strategian valmistelua. Työryhmän tehtävänä oli tarkastella yliopiston rahanjaon, erityisesti valtionrahoituksen, perusteita. Työryhmä laati alustavan hahmotelman rahanjaon periaatteiksi. Työskentely kuitenkin keskeytettiin keväällä 2015, kun valtionrahoitukseen kohdistuneiden leikkausten suuruus varmistui ja aloitettiin yliopiston muutosohjelman valmistelu ja toteuttaminen. Uusi tulosohjaustyöryhmä asetettiin jatkamaan edeltäjänsä työtä. Tavoitteeksi asetettiin, että vuodesta 2018 alkaen yliopisto voisi ottaa käyttöön uudet rahanjaon periaatteet. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin vararehtori Keijo Hämäläinen. Tulosohjaustyöryhmä jätti loppuraporttinsa Raportti käsitteli rahanjaon lähtökohtia ja periaatteita sekä esitti mallin periaatteet. Työryhmä esitti, että rahanjakomalli otettaisiin käyttöön vasta vuodesta 2019 alkaen. Ennen raportin valmistumista työryhmän työtä esiteltiin useaan otteeseen yliopiston eri toimikunnissa ja johtoryhmissä. Loppuraportista pyydettiin yliopistoyhteisöltä kommentteja mennessä. Loppuraportti sekä siitä annetut kommentit ja niistä laadittu kooste ovat luettavissa: 2 Rahanjakomallin toimeenpanon valmistelu Keijo Hämäläisen siirryttyä Jyväskylän yliopiston rehtoriksi , rehtori nimesi vararehtori Jouko Väänäsen valmistelemaan rahanjakomallin toimeenpanoa niin, että se olisi otettavissa käyttöön vuodesta 2019 alkaen. Valmistelussa vararehtoria tukivat erityisesti kvestori Marjo Berglund, suunnittelujohtaja Jussi Karvinen, talouspäällikkö Marika Häggman sekä asiantuntijat Helene Haak ja Antti Moilanen. Tulosohjaustyöryhmän linjauksiin sisältyi näkemys, että mallin tulee palkita tuloksellisuudesta, eikä sillä ole tarkoitus korjata mahdollisesti olemassa olevia budjettiepätasapainoja yksiköiden välillä. Rahanjaon vinoumia selvitettiin syksyllä 2017 kyselyllä. Syiksi vinoumiin tiedekunnat esittivät mm. vuoteen 2010 saakka käytetyn rahanjakomallin väärää rahanjakokerrointa tai muuta eroa todelliseen tarpeeseen (teol, oik, hum, kasv, b&y, farm, ja el.l.), OKM:n valtakunnallisen rahoituksen vähäisyyttä (hum, el.l.) ja tilakustannusten kasvua (mm., el.l.). Tiedekuntien vastaukset ja niistä laadittu tiivistelmä ovat luettavissa: Lääketieteellinen, matemaattis-luonnontieteellinen ja valtiotieteellinen tiedekunta eivät vastanneet kyselyyn.

68 2 (5) 3 Rahanjakomallin perusteet Rahanjakomallin toimeenpano perustettiin Tulosohjaustyöryhmän esittämille periaatteille, joiden mukaan tiedekuntien rahoitus jaetaan kolmena osana: 80 % vakaana osuutena 10 % tuloksellisuuskriteereihin perustuvana osuutena 10 % strategisena rahoituksena 3.1 Vakaa osuus Vakaan osuuden (80 %) tiedekuntien välinen jakosuhde on 1. vuoden mukainen koko strategiakauden. Osuus lasketaan kunkin tiedekunnan vuoden 2017 perusrahoituksesta, josta on vähennetty korvamerkityt määräaikaiset erät (mm. huippuyksikköjen vastinrahoitus, FIRI-rahoitus, 3 v. tutkimusmäärärahat, Opettajien akatemia) sekä valtakunnallinen rahoitus, HYR:n rahoitus, tuloksellisuusrahaston rahoitus sekä rehtorin 5 % yleiskustannusosuus. 3.2 Tuloksellisuus Uudessa rahanjakomallissa on neljä tuloksellisuuskriteeriä, joista jokaisen paino on 2,5 %. Kaikilla tiedekunnilla on kaksi samaa kriteeriä ja kaksi rehtorin kanssa sovittavaa kriteeriä. Yhteiset kriteerit ovat 1) osuus opiskelijoista, jotka suorittavat 55 opintopistettä sekä 2) kansainvälinen ja Suomen Akatemian huippuyksikkö -rahoitus. 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden osuus 55 opintopistettä saavuttaneiden opiskelijoiden laskennassa käytetään OKM:n määrittelyä. Opiskelijoiksi lasketaan mennessä läsnä- tai poissaoleviksi ilmoittautuneet, joista lasketaan edellisellä lukukaudella 55 op suorittaneet. 55 op laskennassa huomioidaan kolmen vuoden liukuva keskiarvo ja laskenta tehdään edellisen kirjanpitokauden osalta. Tämä tarkoittaa, että vuoden 2020 kehystä laskettaessa käytetään vuosien keskiarvoa. Osuus opiskelijoista, jotka saavuttavat 55 %, suhteutetaan lukuun, jonka tiedekunta saisi, jos tämä raha jaettaisiin samassa suhteessa kuin vakaa osuus. Tämä siksi, että kyseinen luku huomioi tiedekunnan koon. OKM muutti vuonna 2017 laskennan määritelmää ottamalla käyttöön takautuvasti ilmoitetut opintopisteet (opintopistepankki). Yliopisto ottaa uuden laskennan käyttöön kun uuden laskentatavan tiedot ovat käytettävissä kolmelta vuodelta. Kansainvälinen rahoitus ja Suoman akatemian huippuyksikkörahoitus Kriteerillä jaettava rahoitus jakautuu sen perusteella, paljonko kansainvälistä tutkimusrahaa tai Suomen Akatemian huippuyksikkörahoitusta tiedekunta on saanut. Kriteerissä käytetään kolmen vuoden liukuvaa keskiarvoa viimeisiltä suljetuilta kirjanpitokausilta. Tämä tarkoittaa sitä, että kun jaetaan vuoden 2020 rahoja, huomioidaan toteuma vuosilta Mallissa KV-rahoitus ja SA:n huippuyksikkörahoitus lasketaan samalla painoarvolla. Kansainväliseksi tutkimusrahaksi lasketaan projektit, joiden rahoituslähteet ovat seuraavat: 69 EU yritysrahoitus 70 Suora EU-rahoitus 71 EU-maat: rahastot ja säätiöt 72 EU maat: muu rahoitus 76 EAKR rahoitus 77 ESR rahoitus 83 Muut ulkomaat, yritysrahoitus 84 Muut ulkomaat, muu rahoitus 86 Muu EU-rahoitus

69 3 (5) 87 Muu laadullisesti kilpailtu EU rahoitus 88 Kansainväliset järjestöt Suomen Akatemian huippuyksiköiden osalta ei lasketa muiden yliopistojen rahoitusosuuksia. Rehtorin kanssa sovittavat kaksi tuloksellisuuskriteeriä Valinnaisia tuloksellisuuskriteerejä valmistellaan kevään 2018 aikana. Tiedekunta sopii rehtorin kanssa kaksi valinnaista kriteeriä neuvotteluissa Rahanjakoon kriteerit vaikuttavat vuodesta 2020 alkaen. Vuodelle 2019 rahoitus jaetaan vakaan osuuden suhteessa. 3.3 Strateginen rahoitus Mallilla rahoituksesta 10 % jaetaan strategisena rahoituksena. Rehtori ja tiedekunta sopivat rahoituksen pääsääntöisesti strategiakaudeksi kerrallaan. Strategisesta rahoituksesta katetaan myös seuraavat erät: 3 v tutkimusmäärärahat ( /v) Opettajan akatemia ( / /v) Digiliokka Professoreiden starttipaketit Hakijasuman purkaminen (OKM:n erillisrahoitus 2019) Strateginen rahoitus vuosille 2019 ja 2020 sovitaan vuonna Rahoitus on 10 % tiedekuntien rahanjakomallista, jolloin rahoituksen määrä muuttuu yliopiston käytettävissä olevan rahoituksen mukaan. KUVA 1: Rahanjakomalli vuonna 2019 vuoden 2017 rahoituksen mukaan

70 4 (5) 3.4 Rahanjakomallin ja sen toimeenpanon käsittely vuonna 2018 Yliopiston johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä ovat käsitelleet mallista tehtyjä koelaskelmia. Yliopiston johtoryhmään kuuluvat rehtorien lisäksi neljä dekaania (1 dekaani/kampus). Laajennettuun johtoryhmään kuuluvat rehtoraatti, kaikki dekaanit (ml. Soc&komin rehtori), HiLIFEn ja Tutkijakollegioumin johtajat sekä yliopistopalveluiden toimialajohtajat. Johtoryhmissä saadun palautteen perusteella on valmisteltu uusia laskelmia ja tarkasteltu määrityksiä. Yliopiston hallitus ja sen tarkastusvaliokunta ovat käsitelleet rahanjakomallia osana ohjauksen periaatteita. Rahanjakomallin periaatteita on lisäksi käsitelty kampusten johtajakokouksissa ja dekaanit edelleen tiedekuntiensa eri tilaisuuksissa. HY:n laajennettu johtoryhmä Esiteltiin ensimmäiset koelaskelmat: 80 % vakaa osuus esitettiin laskettuna niin, että budjetoitava vuosi pohjautui edellisen vuoden perusrahoitukseen sisältäen strategiset erät ja tuloksellisuusosion. Tässä koelaskelmassa tuloksellisuus- ja strategisen erän pitkän ajan vaikutus oli huomattava, koska vuosittainen muutos siirtyi vakaaseen osuuteen. 55 opintopistettä suorittaneet esitettiin laskettuna OKM:n määrityksen mukaisesti (3 v ka./ 55op suorittaneet). Laskentatapa huomioi tiedekunnan koon. Kokouksessa keskusteltiin myös tiedekuntien kehysten historiallisesta epätasapainosta. Keskustelussa todettiin, että rahanjakomallin tarkoitus ei ole korjata vanhoja koettuja vinoumia, ja että kaikki vastanneet tiedekunnat kokivat, ettei kehys vastaa koettua rahoitustarvetta. Saadun palautteen perusteella laadittiin vakaasta osuudesta uusi laskelma, jossa 80 % osuus pysyi kiinteänä ja tiedekuntien suhteelliset osuudet vakioitiin 1. vuoden perusteella. Tällöin vakaa osuus muuttuu ainoastaan OKM:n rahoituksen muuttuessa tai rehtori muuttaessa tiedekunnille mallilla kohdennettavaa osuutta. HY:n johtoryhmä (talous) Esiteltiin laskelmat sekä kaksi mallia; 1) malli, jossa vakaasta osuudesta 80 % perustui edellisvuoteen ja 2) tätä staattisempi malli, jossa vakaa osuus oli vakioitu. Kokouksessa sovittiin ehdotettavaksi, että: 80 % vakaa osuus on vakio, se ei muutu edellisen vuoden mukaan. Kansainvälisen ja huippuyksikkörahoituksen rinnalle ei tuoda Suomen Akatemian Lippulaivarahoitusta. Mallista johtuva yliopiston vuotuinen rahoitus ei muutu 5 % enemmän. Muutos voi olla suurempi, ainoastaan jos mallin perusteella jaettava rahoitus muuttuu. 1. vuotena valinnaiset tuloksellisuuskriteerit jaetaan vakaan osuuden suhteessa. Kriteerit tavoitteineen sovitaan rehtorin ja tiedekunnan välisessä neuvottelussa syksyllä 2018 ja vaikuttavat ensimmäisen kerran vuoden 2020 rahanjakoon. Jatkovalmistelua sovittiin tehtäväksi 55 op suorittaneiden kriteerin laskentaperusteita. Pelkän opiskelijamäärän koettiin palkitsevan suuria tiedekuntia. Hallituksen tarkastusvaliokunta Tarkastusvaliokunta käsitteli ohjauksen periaatteita. Asia jätettiin pöydälle.

71 5 (5) HY:n laajennettu johtoryhmä Esiteltiin johtoryhmässä sovitun mukaiset laskelmat sekä laskelma, jossa 55 op määräytyi opiskelijoiden suhteellisesta osuudesta, jotka suorittavat 55 op vuodessa. Rahoitus on suhteutettu tiedekunnan vakaaseen osuuteen, mikä huomioi tiedekunnan koon. Tuloksellisuuskriteerit saivat kokouksen tuen. Todettiin, että valinnaisia kriteereitä valmistellaan kevään 2018 aikana. HY:n johtoryhmä (talous) Todettiin laskelmien käsittely laajennetussa johtoryhmässä. Sovittiin, että strateginen rahoitus jaetaan nyt strategiakauden loppuun, jatkossa aina koko strategiakaudeksi, ja että strateginen rahoitus jaetaan pääosin strategiakauden loppuun vuoteen 2020 saakka, ja jatkossa pääosin koko strategiakaudeksi. Käytiin läpi vuoden 2019 valmisteluaikataulua: Tatu-seminaarissa käsitellään alustava kehys (vakaa osuus ja tuloksellisuuskriteerit sekä tiedossa olevat strategiset erät) tarkennetaan alustavaa kehystä OKM:n annettua alustavan rahoituslaskelman Kampuksittaiset johtajakokoukset Rahanjakomallia ja sen valmistelua esiteltiin Keskustakampuksella 7.3., Meilahdessa 9.3., Kumpulassa ja Viikissä Kokouksiin kutsuttiin yliopiston johtoryhmä, kampuksella esimiestehtävissä toimivat ja pääluottamusmiehet. Hallituksen tarkastusvaliokunta Tarkastusvaliokunta käsitteli toisen kerran ohjauksen periaatteita ja hyväksyi ne esitettäväksi hallitukselle. Ohjauksen periaatteisiin liittyy rahanjakomallin käyttö tiedekuntien rahoituksen määrittelyssä. Kokoukselle esiteltiin rahanjakomallin perusteita. HY:n johtoryhmä (talous) Käsiteltiin muistioluonnoksen perusteella yliopiston rahanjakomallin tarkennettua määrittelyä. Sovittiin muistion julkaisemisesta ( Lisäksi sovittiin mallilaskelmien jakamisesta dekaaneille, kehittämispäälliköille ja talouspäälliköille. Dekaanit ovat esitelleet rahanjakomallia edelleen omissa kokouksissaan. Hallitus Hallitus jätti ohjauksen periaatteet pöydälle. Erityisesti toivottiin tietoa rahanjakomallin valmistelusta ja vaikutuksista.

72 Hallituksen hyväksymä 1 (4) Ohjauksen periaatteet Helsingin yliopisto on itsenäinen oikeushenkilö. Sen toiminta perustuu itsehallinnolle ja tieteen vapaudelle. Itsehallintoon kuuluu päätöksenteko-oikeus sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista. Toiminnanohjauksen tarkoituksena on tukea yliopiston toiminnan johtamista strategian tavoitteiden mukaisesti. Se ylläpitää ja kehittää strategisen johtamisen edellytyksiä ja johtamista siten, että yliopiston strategiassa määritellyt määrälliset, laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet saavutetaan. Yliopistossa toimintaa ohjataan prosesseilla, joita ovat: 1) strategian laadinta, 2) vuosittainen strategian toimeenpano ja seuranta sisältäen toiminnan ja henkilöstön suunnittelun, budjetoinnin sekä näistä raportoinnin, 3) laadunhallinta sisältäen arvioinnit ja jatkuvan parantamisen, 4) sisäinen tarkastus ja riskienhallinta. Lisäksi yliopistoon kohdistuu erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriön harjoittama ohjaus. Kuvio 1: Toiminnanohjauksen prosessit Yliopisto seuraa strategian toteutumista vuosittain osana toiminnanohjausprosessia.

73 2 (4) 1 Strategian laadinta Yliopiston strategian hyväksyy hallitus. Sen toimeenpanosta ja seurannasta vastaa rehtori. Strategian toteuttamisesta ja toiminnan kehittämisestä käytännössä vastaavat yksiköt. 2 Strategian toimeenpano ja seuranta Strategian toteuttamiseksi yliopisto ja yksiköt laativat vuosittain toimeenpanosuunnitelman (toiminta- ja taloussuunnitelma). Yliopiston toimeenpanosuunnitelmasta päättää hallitus. Yksikkökohtaiset toimeenpanosuunnitelmat vahvistaa rehtori. Toimeenpanosuunnitelmat laaditaan yhteisen ohjeistuksen mukaisesti. Ne sisältävät lakisääteisten asioiden lisäksi kunakin vuonna strategian toteuttamiseksi toteutettavat tärkeimmät asiat sekä henkilöstösuunnitelma ja budjetin. Strategian toteutumista ja toimenpiteiden vaikutusta seurataan jatkuvasti. Hallitus saa perustiedot toiminnasta kahdesti vuodessa, taloudesta kvartaaleittain. Käytössä olevia raportteja ovat osavuosiraportit (osavuosikatsaukset, välitilinpäätökset) sekä kuukausittaiset koosteet ajankohtaisista asioista. Vuosiraportoinnin lopputuotteita ovat tilinpäätökset (HY, HYR, YA, HYK) ja Katsaus vuoteen -raportti. Opetus- ja kultuuriministeriölle raportoidaan sen laatiman ohjeistuksen mukaisesti sopimuskauden keskeisten kehittämistoimenpiteiden ja sopimustavoitteiden etenemisestä. Yliopiston sisäisessä budjetoinnissa määritellään rahoitus tiedekunnille, SSKH:lle, rehtorin alaisille erillisille laitoksille, tutkijakouluille, yliopistopalveluille sekä yhteisiin menoihin. Tiedekuntien yhteiset toimintayksiköt ja koulutusohjelmat rahoitetaan tiedekuntien kautta. Tulosohjausmalli Rahanjako tiedekunnille tapahtuu tulosohjausmallilla, joka perustuu yliopiston strategiaan ja palkitsee tuloksellisuudesta. Tulosohjausmallissa tiedekunnille yliopiston budjetista kohdennettava summa koostuu valtionrahoituksesta jaetaan kolmessa osassa: % vakauttavana perusrahoituksena % tuloksellisuusrahoituksena neljällä yhtäsuurella kriteerillä: a. 2,5 % tutkimuskriteerillä: Suomen Akatemialta saatu huippuyksikkörahoitus ja kansainvälinen tutkimusrahoitus b. 2,5 % opetuskriteeri: 55 op lukuvuonna suorittaneiden opiskelijoiden osuus c. 2,5 % tiedekunnan kanssa sovittava kriteeri d. 2,5 % tiedekunnan kanssa sovittava kriteeri % jaettavasta summasta rehtori jakaa strategisena rahoituksena Tiedekunnan kehystä ei muuteta tulosohjausmallin takia vuosittain yli 5 %. Tätä suuremmat muutokset voivat johtua jaettavana olevan summan muutoksesta. Tiedekunnan kanssa sovittavia tuloksellisuuskriteerejä painotetaan kunkin tiedekunnan edellisen vuoden perusrahoituksen suhteessa. Rehtori ja dekaani sopivat tiedekunnan kanssa sovittavan kriteerit strategiakaudeksi tai tätä lyhyemmäksi ajaksi. Kriteereille sovitaan vuotuiset välitavoitteet. Mikäli tiedekunta ei saavuta tavoitettaan päättää rehtori sen saaman osuuden kriteerin tuottamasta summasta.

74 3 (4) Kuvio 3: Tulosohjausmalli kaaviona 3 Laadunhallinta Laatu on tarkoituksenmukaista toimintaa ja korkeatasoisia tuloksia. Laadunhallinnalla tuetaan yliopiston tavoitteiden tarkoituksenmukaista ja laadukasta toteutusta sekä toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Sen lähtökohtana ovat strategiassa asetetut tavoitteet. Niiden toteuttamiseksi ylläpidetään laatujärjestelmää, joka toteuttaa laadunhallintaa sovituin menettelyin. Keskeisiä laadunhallinnan menetelmiä ovat laatujärjestelmän dokumentointi ja auditointi, tukimusjulaisuissa referee-käytäntö, sidosryhmä- ja henkilöstöpalautteet. 4 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että yliopiston ja yliopistokonsernin toiminta on tehokasta ja tuloksellista, informaatio luotettavaa ja että lakeja ja säädöksiä sekä toimintaperiaatteita noudatetaan. Hallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ja sen konsenin riskienhallinnan periaatteet Valtiollinen resurssi- ja säädösohjaus Yliopisto sekä opetus- ja kulttuuri ministeriö käyvät nelivuotisen sopimuskauden alussa neuvottelut, joissa sovitaan korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet, keskeiset toimenpiteet, yliopiston tehtävä, profiili, vahvuusalat ja uudet nousevat alat, tutkintotavoitteet sekä niiden perusteella kohdennettavat määrärahat. Sopimuksessa määritellään myös tavoitteiden toteutumisen raportointi. Sopimuksen hyväksyy hallitus. Sen allekirjoittavat yliopiston edustajina rehtori ja hallituksen puheenjohtaja.

75 4 (4) 6 Ohjauksen kehittäminen Ohjausta kehitetään jatkuvasti nykyistä strategisemmaksi, kevyemmäksi ja yhtenäisemmäksi. Ohjauksen osalta tämä tarkoittaa tärkeimpien asioiden esillä pitämistä, oikea-aikaisuutta ja selkeitä vastuita, yksiköiden yhteistyön vahvistamista sekä yhteisiä työkaluja ja dokumentaatiomalleja toiminnan kaikilla tasoilla.

76 HELSINGIN YLIOPISTON OHJAUKSEN PERIAATTEET Hallitus Jussi Karvinen

77 HALLITUKSEN TEHTÄVÄT - YLIOPISTOLAKI 14, MM: Päättää (1) yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista; Päättää HY:n toimeenpanosuunnitelma: (2) yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio, (10) yliopistoon valittavien opiskelijoiden määrästä Hyväksyä (6) OKM:n kanssa tehtävä sopimus Tehdä (9) opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotus yliopiston koulutusvastuun muuttamisesta; 21/03/2018 2

78

79 OHJAUKSEN PROSESSIT 1. Strategian laadinta 2. Strategian toimeenpano ja seuranta Vuosisuunnittelu; toiminta, henkilöstösuunnittelu budjetointi / tulosohjaus Raportointi; indikaattorit ja mittarit 3. Laadunhallinta Arvioinnit ja jatkuva parantaminen 4. Sisäinen tarkastus ja riskienhallinta 5. OKM-neuvottelut LAADUNHALLINTA STRATEGIAN ja OKM sopimus STRATEGIA Toimeenpanosuunnitelmien valmistelu Tavoiteneuvottelut Toimeenpanosuunnitelmat 4 vuodelle ja budjetti TOIMEENPANO OKM sop. välitarkastelu LAADUNHALLINTA OKM sopimus

80 OHJAUKSEN PÄÄVAIHEET 2018 HALLITUS Ohjauksen periaatteet Vuoden 2019 tärkeimmät toimenpiteet 6.6. Toimeenpanosuunnitelma keskustelu Toimeenpanosuunnitelma Luonnos Toimeenpanosuunnitelma Raportointi ja analyysit vuodelta 2017 Vuoden 2019 tärkeimmät valinnat -valmistelu Vuoden 2019 toimeenpanosuunnitelmien luonnokset Vuoden 2019 toimeenpanosuunnitelmien viimeistely ja hyväksyminen Vuoden 2018 toimeenpanosuunnitelmien toimeenpano Tammi-maaliskuu Huhti-kesäkuu Elo lokakuu Syys joulukuu

81 OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Strategisempi Tärkeimmät asiat esillä ohjauksessa ja johtamisessa Kevyempi Oikea-aikaisuus, selkeät roolit ja vastuut Vähemmän paperia Yhtenäisempi Yhteiset työkalut ja dokumentaatiomallit toiminnan kaikilla tasoilla

82 TIEDEKUNTIEN RAHANJAKOMALLI - OSA BUDJETOINTIA Rahanjakomalli perustuu yliopiston strategiaan ja palkitsee tuloksellisuudesta Vararehtori Keijo Hämäläisen työryhmän loppuraportti: Rahanjaossa on vakaa osuus ja se on ennustettavissa Mallilla ei ole tarkoitus korjata mahdollisesti olemassa olevia budjettiepätasapainoja. Mallilla jaetaan: OKM:ltä pääasiallisesti laskennallisen mallin kautta tuleva rahoitus VM:ltä harjoittelukouluille tuleva rahoitus OKM:n valtakunnallinen rahoitus, HYR:n rahoitus ja tulevaisuusrahastojen tuotot kohdennetaan suoraan yksiköihin Rehtori kohdentaa erillisen rahoituksen tohtorikouluille, strategisille tutkimusyksiköille, palvelulaitoksille, YPA:lle ja keskitettyihin kuluihin 21/03/2018 8

83 OKM:n rahoitus 436 M (2017) RAHANJAKOMALLI Perusrahoitus mallilla 387 M Laskennalliset tuloskriteerit 271 M Valtakunnalliset 47 M Alakohtainen 24 M Strateginen 45 M Muu yo-lain mukainen rahoitus ) 9 M (eklisäykset ja erilliset erät) ALV-kompensaatio 40 M (ei jaettavaa) ~400 M Rehtori Mallilla jaettava rahoitus Yhteiset kulut Mallin vakaa osuus 80 % Mallin tuloksellisuusosuus 10 % Mallin strateginen osuus 10 % Strateginen rahoitus YPA Palv. ERLAt Yhteiset kulut Tdk Tdk Tdk Tdk Tdk Tdk Tdk Tdk Tdk Tdk Tdk Koulutusohjelmat (90 kpl) Ohjelmien tuloksellisuus: tulosomistajuus tdk:lla Ohjelmien resursointi / kulujen läpinäkyvyys (työsuunnitelmat, tilat) Tutkijakoulut HiLife Luomus Tutkijakollegium Avoin yliopisto Opetuksen kulut työsuunnitelmasta tiedekunnille Käyttöbudjetti Opetuksen tilakulut kampuksittain tiedekunnille Eivät kilpail tiedekuntien kanssa tuloksellisuu indikaattorei

84 RAHANJAKOMALLIN PERIAATTEET Tiedekunnille jaetaan perusrahoitus kolmessa osassa: Yksikön rahoituksen pääosan (80 %) muodostaa vakauttava perusrahoitus 10% jaettavasta summasta jaetaan tuloksellisuusrahoituksena: 10% jaettavasta summasta rehtori jakaa strategisena rahoituksena Tiedekunnan kehys ei voi muuttua tulosohjausmallin perusteella yli 5 %/v. Luovutaan pienien erien jaosta, dekaani vastaa kokonaisuudesta Tdk:lle jaettava rahoitus 185 M (2017) 80 % vakaa osuus (148 M ) Tuloksellisuus 10 %(18,5 M ) Strateginen 10 % (18,5 M ) TDK TDK TDK TDK TDK TDK TDK TDK TDK TDK TDK TVK HY-rahanjako / Marika Häggman 21/03/

85 Helsingin yliopisto hakee VARAREHTOREITA akateemisiksi johtajiksi tukemaan rehtoria yliopiston johtamisessa. Vararehtorit aloittavat työnsä tai sopimuksen mukaan. Rehtori tekee yliopiston hallitukselle esityksen vararehtoreiden lukumäärästä, vastuualueista ja henkilöistä, keitä hän vararehtorin tehtävään esittää. Yliopiston hallitus päättää esityksen pohjalta vararehtorien lukumäärän ja valitsee vararehtorit enintään viiden vuoden pituiseksi toimikaudeksi sekä päättää heidän keskeiset tehtäväalueensa. Ennen valintapäätöksen tekemistä kandidaatit esittäytyvät yliopistokollegiolle. Vararehtoriksi valittavalta vaaditaan, että hän on suorittanut tohtorin tutkinnon ja että hänellä on vararehtorin tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito. Lisäksi hakijoilta odotetaan kokemukseen pohjautuvaa yliopiston perustehtävien ja akateemisen yhteisön syvällistä tuntemusta. Valintaa tehtäessä arvostetaan myös tutkimus- ja koulutuspoliittista näkemyksellisyyttä sekä kykyä kehittää yliopistoa kansainvälisenä toimijana ja aktiivisuutta hoitaa sidosryhmäsuhteita. Yliopistolain mukaan yhden Helsingin yliopiston vararehtorin tulee olla ruotsinkielistä opetusta varten olevaan professorin tehtävään otettu, jollei tällaiseen tehtävään otettu henkilö ole rehtorina Vararehtorin tehtävässä tarvitaan suomen, ruotsin ja englannin kielen taitoa. Lisätietoja antavat, ja hallintojohtaja Esa Hämäläinen, , Hakemus ja ansioluettelo osoitetaan yliopiston hallitukselle LINKKI

86 VARAREHTORIEN VALINTA Hallituksen kokous Esittelijä Tiia Tuomi Presentation Name / Firstname Lastname 18/04/2018 1