Yhdyskuntarakentamisen lautakunta

Transkriptio

1 -2, YRL :30 Sida 1 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta klo pidettävän kokouksen esityslista Oskarshamn

2 INNEHÅLLSFÖRTECKNING / SISÄLLYSLUETTELO YRL, :30, Föredragningslista 1-2 Kutsusivu Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastaminen Esityslistan hyväksyminen Kunnossapitoavustusten ja tiekuntien kunnossapito-osuuksien vahvistaminen Yksityisteiden kunnossapitoavustukset Bilaga: Yksityisteiden kunnossapitoavustukset Mustasaarentien viitoitussuunnitelma Bilaga: Viitoitussuunnitelma Lausunto lietekuljetusten järjestämisestä Vaasan seudun jätelautakunnan toiminta-alueella Bilaga: Vaasan seudun jätelautakunnan pöytäkirja Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Vastaus kirjelmään toimenpiteistä ja ehdotuksesta koulun ja päivähoidon säilyttämiseksi Petsmossa Bilaga: Ehdotus koulusta ja päivähoidosta Petsmossa Tilanneraportti kiinteistöjen liittymisestä kunnan viemäriverkkoon Bilaga: Viemäriliittymät Hakemus asemakaavan muutoksesta Sepänkylän korttelissa Bilaga: Planförslag Bilaga: Planbeskrivning Omaisuuden, maa-alueiden ja rakennusten myyminen Bilaga: Mustasaaren kunnan osakehuoneistot Bilaga: Maa-alueet, jotka voitaisiin myydä Lausunto keittiötoimintojen kokonaisselvityksestä Bilaga: Loppuraportti: Kokonaisselvitys keittiötoimintojen tarpeesta Mustasaaressa Bilaga: Työryhmän lisäselvitys loppuraporttiin Talousarvio Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan neljännesvuosiraportti Bilaga: Talouden arviointi käyttötalousarvio Bilaga: Sitovien tavoitteiden arviointi Ilmoitusasiat Bilaga: Lähete Bilaga: Tidtabell/Aikataulu Bilaga: Asialista

3 -2, YRL :30 Sida 2

4 62, YRL :30 Sida 3 ASIASIVU Toimielin Yhdyskuntarakentamisen lautakunta 5/2016 Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Mustasaaren kunnan hallintosäännön 108. :n mukaan toimielin päättää kokoustensa ajasta ja paikasta. Hallintosäännön 109. :n mukaan kokouskutsun antaa toimielimen puheenjohtaja. Kokouskutsussa ilmoitetaan kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on kokouksessa läsnäolooikeus tai -velvollisuus. Kutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla. Kokouskutsu voidaan lähettää myös sähköisesti, jos toimielin niin päättää. Kuntalain 58. :n mukaan yhdyskuntarakentamisen lautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Ehdotus: Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

5 63, YRL :30 Sida 4 ASIASIVU Toimielin Yhdyskuntarakentamisen lautakunta 5/2016 Sivu 1 Pöytäkirjan tarkastaminen Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Kuntalain 63. :n mukaan valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu. Ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta valitsee jäsenet Birgitta Söderback ja Henrik Ingo pöytäkirjantarkastajiksi. Pöytäkirja tarkastetaan Mustasaaren virastotalossa. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävillä klo Mustasaaren virastotalossa. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

6 64, YRL :30 Sida 5 ASIASIVU Toimielin Yhdyskuntarakentamisen lautakunta 5/2016 Sivu 1 Esityslistan hyväksyminen Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Mustasaaren kunnan hallintosäännön 109. :n mukaan kokouskutsun antaa toimielimen puheenjohtaja. Kokouskutsun antaa puheenjohtaja, joka myös ratkaisee, mitkä asiat otetaan esityslistalle ja käsitellään kokouksessa. Hallintosäännön 113. :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi enemmistön päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen sellaisenkin asian, joka on valmisteltu mutta jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Kokouksissa asiat ratkaistaan viranhaltijan esittelystä. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta. Ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta hyväksyy esityslistan. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

7 65, YRL :30 KT: 30/2016 Sida 6 ASIASIVU Dnr KT 30/2016 Sivu 1 Kunnossapitoavustusten ja tiekuntien kunnossapito-osuuksien vahvistaminen 2015 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Tiemestari Per-Håkan Österåker: Puh , per-hakan.osteraker[at]mustasaari.fi Yksityisteiden kunnossapitoavustusten maksamista varten vahvistettujen ohjeiden mukaan yhdyskuntarakentamisen lautakunnan on vahvistettava enimmäisavustukset, jotka maksetaan tiekunnan kustannusselvityksen pohjalta niille teille, joilla ei ole kunnossapitosopimusta kunnan kanssa. Kunnan kanssa kunnossapitosopimuksen tehneiltä tiekunnilta laskutettavat tieluokkakohtaiset osuudet on niin ikään vahvistettava. Kunnossapitokustannukset (keskihinta kilometriä kohti/tieluokka) Tieluokkakohtainen kunnossapitokustannus lasketaan keskikustannuksen perusteella (keskikustannuksen muodostumista selvitettiin edellisessä pykälässä). Keskikustannus on 2 061,89 euroa/km (sis. alv:n). Tieluokka Keskikustannus = Keskihinta/km/tieluokka Luokka I 2 061, % = 2 268,08 /km (sis. alv:n) Luokka II 2 061,89 10 % = 1 855,70 /km (sis. alv:n) Luokka III 2 061,89 20 % = 1 649,51 /km (sis. alv:n) Luokka IV 2 061,89 30 % = 1 443,32 /km (sis. alv:n) Enimmäisavustusrajan vahvistaminen tieluokalle IV Ne luokan IV tiekunnat, joilla ei ole kunnossapitosopimusta kunnan kanssa, saavat 70 % avustusta kustannusselvityksen pohjalta. Koska kunta huolehtii lumen aurauksesta, edellä ilmoitetusta keskihinnasta vähennetään aurauskustannukset. Tieluokka Avustus Keskihinta lumenauraus = enimmäisavustus/km Luokka IV 70 % x (1 443,32 410,81) = 722,75 /km Tiekuntien kunnossapito-osuuksien vahvistaminen Kunnossapitosopimuksen piiriin kuuluvista teistä laskutetaan seuraavasti: Tieluokka Keskihinta Osuus Laskutetaan/km Luokka II 1 855,70 x 20 % = 371,14 /km (sis. alv:n) Luokka III 1 649,51 x 25 % = 412,37 /km (sis. alv:n) Luokka IV 1 443,32 x 30 % = 433,00 /km (sis. alv:n) Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus:

8 65, YRL :30 KT: 30/2016 Sida 7 ASIASIVU Dnr KT 30/2016 Sivu 2 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta hyväksyy edellä olevien laskelmien mukaiset kunnossapitoavustuksen enimmäismäärät ja laskutettavat summat/km. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin. --- Tiemestari Kjell Sundsten: Puh , kjell.sundsten[at]mustasaari.fi Aiemmin vahvistetussa tieluokan IV enimmäisavustusrajassa on todettu laskuvirhe, joka johtuu siitä, että lumenaurauksen kustannuksessa ei ole huomioitu arvonlisäveroa. Oikea avustusraja: Tieluokka Avustus Keskihinta lumenauraus = enimmäisavustus/km Luokka IV 70 % x (1 443,32 509,41) = 653,74 /km Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta korjaa aiempaa päätöstään siltä osin kuin se koskee tieluokan IV enimmäisavustusrajaa. Avustusrajaksi vahvistetaan 653,74 euroa/km. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

9 66, YRL :30 KT: 30/2016 Sida 8 ASIASIVU Dnr KT 30/2016 Sivu 1 Yksityisteiden kunnossapitoavustukset 2015 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Tiemestari Kjell Sundsten: Puh , kjell.sundsten[at]mustasaari.fi Kunnossapitoavustukset maksetaan yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätöksen mukaisesti vuoden 2015 kunnossapitokustannusten selvitystä vastaan. Pysyvästi asuttujen yksityisteiden tiekunnat, joilla ei ole kunnossapitosopimusta kunnan kanssa, voivat hakea avustusta pysyvästi asutulle tieosuudelle. Avustus on 70 prosenttia toteutuneista kunnossapitokustannuksista yhdyskuntarakentamisen lautakunnan vahvistamien avustusrajojen mukaisesti (päätös , korjattu ). Avustukseen oikeutettuja tiekuntia on 78 ja avustukseen oikeutettuja tieosuuksia yhteensä 41,3 kilometriä. Määräaikaan mennessä saatiin 42 hakemusta. Yksi hakemus hylättiin, sillä haettavan avustuksen määrä oli 0,00 euroa. Vahvistettujen ohjeiden ja luokan IV tiekuntien korjatun avustusrajan mukaisesti voidaan 41 yksityistien tiekunnalle myöntää teiden kunnossapitoon avustusta yhteensä ,21 euroa. Aiemmin lisäavustusta on myönnetty 50 prosenttiin hakemuksen mukaisista kustannuksista edellyttäen, että kustannukset pysyvät vahvistetun talousarvion puitteissa. Lisäavustusta on haettu seuraavasti: Bladträskvägenin tiekunta hakee lisäavustusta tien parantamiseen alkupäästä 400 metrin osuudella. Kustannukset 1 132,48 euroa, avustus 50 % = 566,24 euroa. Liitteet: Yksityisteiden kunnossapitoavustukset 2015 Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta maksaa kunnossapitoavustusta 41 tiekunnalle yhteensä ,21 euroa. Bladträskvägenin parantamiseen myönnetään lisäavustusta 50 prosenttia selvitetyistä kustannuksista, yhteensä 566,24 euroa. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

10 66, YRL :30 / Bilaga: Yksityisteiden kunnossapitoavustukset 2015 Sida 9 YKSITYISTEIDEN KUNNOSSAPITOAVUSTUKSET 2015 NRO TIEN NIMI PITUUS PITUUS AVUSTUS HYVÄKSYTTY K-PITO- KUNN. AVUSTUSRAJA HAETTU HYVÄKSYTTY Haku- Pöytä- Tulos- 1 YHTEENSÄ AVUSTUS % KUSTANNUS AVUSTUS LK. 653,74 AVUSTUS SUMMA lomake kirja laskelma 421 ABBISTÅET ,10 105, , ,07 x x 190 BACKASVÄGEN ,02 469, , ,12 x x x 445 BACKÄNGSVÄGEN ,39 289, , ,37 x x x 292 BJÖRNVÄGEN ,00 86, , ,45 x x 290 BLADTRÄSKVÄGEN , , , ,50 x x x 234 BOLIDVÄGEN ,25 525, , ,31 x ½ x 7 BOLOTVÄGEN ,51 416, , ,16 x ½ x 262 BONDISTÅET ,94 380, , ,18 x x x 389 BRÅTHAGAVÄGEN ,00 271, , ,15 x x x 309 EVERTASVÄGEN ,00 172, , ,20 x x ½ 304 FALKVÄGEN ,38 141, , ,67 X X X 307 FARMVÄGEN ,14 175, , ,21 x x 232 GRÄDDJASBACKVÄGEN ,37 298, , ,58 x x 362 GUSTISVÄGEN ,44 360, , ,81 x x x 365 HÄGGNÄSVÄGEN ,11 142, , ,18 x x x 349 KALKABACKSVÄGEN ,96 461, , ,96 x x x 288 KOSKIVÄGEN ,08 534, , ,87 x x 286 LEMPVÄGEN ,50 320, , ,25 x x x 438 LILJENSTÅET ,35 635, , ,02 x ½ x 209 LINASVÄGEN ,50 158, , ,55 x x x 110 LÅNGTRÄSK SKOGSVÄG , , , ,25 x x x 373 LÅNGÖRSVÄGEN , , , ,80 x x x 275 MARKVÄGEN ,00 65, , ,10 x x x 53 MÄLSORFJ.VÄGEN I , , , ,23 x x x 344 RODASVÄGEN ,78 413, , ,55 ½ x 250 SIIKVÄGEN ,68 378, , ,66 x x x 406 SKOLBACKVÄGEN ,20 416, , ,72 x x x 433 STENÖRSVÄGEN ,73 629, , ,99 x x x 20 STORKÄRRSVÄGEN , , , ,91 x x x 106 STORVIKSVÄGEN , , , ,24 x x x 418 STORÖRSSKAT-BJÖRKALLÉV ,48 809, , ,77 x x x 408 SÖDERLUNDSVÄGEN ,00 298, , ,81 x x x 402 SÖDERNÄSBERGET ,72 89, , ,40 x x x 383 VALLAVÄGEN/LAIDUNTIE ,63 416, , ,67 x x x 343 VARGISVÄGEN , , , ,99 x x x 47 VIKMINNEVÄGEN , , , ,29 x x x 99 VITVIKSVÄGEN , , , ,58 x x x 118 VOLOTVÄGEN ,97 511, , ,93 x x x 243 VÄRLAXVÄGEN , , , ,45 x x x 454 ÄNGSVÄGEN/NIITTYTIE ,73 246, , ,91 x x x 127 ÖRNVÄGEN ,37 296, , ,36 x ½ 364 BAFASVÄGEN ,00 0, ,87 0, BJÖRNBACKSVÄGEN ,00 0, ,14 0, BULLERSTENSVÄGEN ,00 0, ,09 0,00

11 66, YRL :30 / Bilaga: Yksityisteiden kunnossapitoavustukset 2015 Sida 10 YKSITYISTEIDEN KUNNOSSAPITOAVUSTUKSET 2015 NRO TIEN NIMI PITUUS PITUUS AVUSTUS HYVÄKSYTTY K-PITO- KUNN. AVUSTUSRAJA HAETTU HYVÄKSYTTY Haku- Pöytä- Tulos- YHTEENSÄ AVUSTUS % KUSTANNUS AVUSTUS LK. 653,74 AVUSTUS SUMMA lomake kirja laskelma 419 BÖNEHUSVÄGEN ,00 0, ,79 0, EGNAHEMSVÄGEN ,00 0, ,52 0, FABRIKSVÄGEN ,00 0, ,77 0, GYTTJETED ,00 0, ,97 0, HÖMOSS SKOGSVÄG ,00 0, ,75 0, KAJASTUSTIE/SKIMMERVÄGE ,00 0, ,75 0, KLÅVUSTÅET ,00 0,00 19,61 0, KVARNKÄRRVÄGEN ,00 0, ,60 0, KÄLLBACKSVÄGEN ,00 0, ,71 0, LILLISVÄGEN ,00 0, ,73 0, LUNDETÅET ,00 0, ,75 0, LUNDEVÄGEN ,00 0, ,02 0, MATTÄNGSVÄGEN ,00 0, ,00 0, MOSSAVÄGEN ,00 0, ,97 0, NORRGÅRDSVÄGEN ,00 0, ,82 0, NYMANSTÅET ,00 0, ,60 0, OXÖRSVÄGEN ,00 0, ,75 0, PROSTÄNGSVÄGEN ,00 0, ,50 0, RIKASVÄGEN ,00 0, ,14 0, RUDTRÄSKVÄGEN ,00 0, ,06 0, SANDBACKVÄGEN ,00 0, ,24 0,00 28 SIDLÄNDSVÄGEN ,00 0,00 4 0,00 0, STAGBOVÄGEN ,00 0, ,30 0, STORÖJSVÄGEN ,00 0, ,27 0, STRANDSTIGEN ,00 0, ,01 0, STRANDSVEDSVÄGEN ,00 0, ,42 0, STRÖMSBACKVÄGEN ,00 0, ,50 0, SVARTBODAVÄGEN ,00 0, ,91 0, SVARTVIKSVÄGEN ,00 0, ,20 0, VALLBACKSVÄGEN ,00 0, ,52 0,00 74 VIKVÄGEN ,00 0, ,14 0, VINDNÄSTÅET ,00 0, ,42 0, ÅNÄSBACKVÄGEN ,00 0, ,44 0, ÅNÄSVÄGEN ,00 0, ,45 0,00 78 KPL , , ,21 LISÄAVUSTUS 50 % 309 BLADTRÄSKVÄGEN Tienparannus 400 m 1132,48 566,24 566, ,45 78 YKSITYISTIELLÄ LUOKKA 4 ON OIKEUS AVUSTUKSEEN 42 YKSITYISTIETÄ ON HAKENUT AVUSTUSTA 41 YKSITYISTIEN HAKEMUKSE LISÄAVUSTUS BLADTRÄSKVÄ ,21 566,24 2

12 67, YRL :30 KT: 415/2016 Sida 11 ASIASIVU Dnr KT 415/2016 Sivu 1 Mustasaarentien viitoitussuunnitelma Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Tiemestari Kjell Sundsten: Puh , kjell.sundsten[at]mustasaari.fi Viitoitussuunnitelma on suunnitelma viitoituksesta eli opasteista. Tien viitoituksesta näkyy, minne tie johtaa, eli paikannimet ja määränpää. Viitoitusjärjestelmämme perustuu niin sanottuun kaukokohdeperiaatteeseen, eli viitoitus tien varrella osoittaa tien päätepisteen, kaukokohteen. Opasteisiin voidaan lisätä välikohteita. Ne ovat tien varrella olevia kohteita, jotka ovat tärkeitä teiden solmukohtia. Viitoituksella osoitetaan myös lähikohteet, jotka ovat lähimmät kohteet tietä kuljettaessa. Opasteisiin tulevien nimien on oltava hyvän nimeämistavan mukaisia. Mustasaaren kunta otti vastuulleen (vanhan valtatien 8) Sepänkylän läpi kulkevan tieosuuden tienpidon syksyllä Tieosuus nimettiin Mustasaarentieksi. Tienpidon mukana kunnan vastuulle siirtyi myös tien viitoitus. Kunnanvaltuustossa on tehty aloitteita Mustasaaren keskustan viitoituksen parantamiseksi sekä yleisesti liikenteen että erityisesti palveluntuottajien kannalta. Mustasaarentien molemmilla puolilla sijaitsevaa keskusta-aluetta suunnitellaan parhaillaan, ja Ramboll on kunnan toimeksiannosta päivittänyt Mustasaarentien viitoitussuunnitelman osana suunnittelutyötä. Päivitetty viitoitussuunnitelma ulottuu Vaasan kaupungin rajalla sijaitsevasta Välitien kiertoliittymästä Stormossenin kiertoliittymään. Suunnitelmassa on pyynnöstä nostettu kokonaisuuksina esiin Mustasaari, Sepänkylä, Böle ja Söderbyn. Paikannimien viitoituksella pystymme osoittamaan konkreettisemmin, mistä kunnan keskusta alkaa ja mihin se loppuu. Opasteet, joissa mainitaan kaukokohteina Vaasa ja Kokkola, osoittavat suunnan kaukokohdeperiaatteen mukaisesti. Opasteet päivitetään maastossa seuraavan aikataulun mukaan: Mustasaarentien varrelle on jäänyt ohikulkutien rakentamisen jälkeen jonkin verran vanhojen opasteiden runkoja, ja ne poistetaan kesän aikana. Ne opasteet, joihin keskusta-alueen suunnittelu ei vaikuta, toteutetaan vuoden 2016 kuluessa. Jotta matkailijat ja kauempaa tulevat vieraat löytävät perille, kesään mennessä muutetaan myös opasteita Mustasaarentien ja Keskustien sekä Mustasaarentien ja Bölentien risteyksissä. Muun keskusta-alueen osalta opasteita uusitaan vaiheittain sitä mukaa kuin liikennealueen suunnitelmaa toteutetaan. Liitteet: Viitoitussuunnitelma Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus:

13 67, YRL :30 KT: 415/2016 Sida 12 ASIASIVU Dnr KT 415/2016 Sivu 2 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta hyväksyy Mustasaarentien viitoitussuunnitelman. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

14 67, YRL :30 / Bilaga: Viitoitussuunnitelma Sida 13 Mark. Projektets namn Ändring Dat. Konstr. Gransk. Korsholmsvägen och Smedsby centrum,utmärknings plan Mustasaarentie ja Sepänkylän keskusta, viitoitussuunnitelma Ritnings innehåll Utmärkning Viitoitus Koordinatssystem Höjdsystem ETRS-GK22 N60 Stadsgränsen-Centrumvägen/Kaupungin raja-keskustie Ramboll Hovrättsesplanaden 19 E Vasa tel Dat Konstr. Godk. Pia Penttilä Klas Hytönen KORSHOLMS KOMMUN Dat. Skala Ritn.nr 1:5000 TKA

15 68, YRL :30 KT: 391/2016 Sida 14 ASIASIVU Dnro KT 391/2016 Sivu 1 Lausunto lietekuljetusten järjestämisestä Vaasan seudun jätelautakunnan toiminta-alueella Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Kunnallistekniikan päällikkö Jens-Patrik Revahl: Puh , jens-patrik.revahl[at]mustasaari.fi Vaasan seudun jätelautakunta on pyytänyt lausuntoa päätöksestään , joka koskee lietekuljetusten järjestämistä lautakunnan toiminta-alueella. Uusi jätelaki (646/2011) tuli voimaan Jätteenkuljetuksen (mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete) vaihtoehtoja ovat jätelain mukaan kunnan järjestämä ja kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Jätehuoltoviranomaisen on jätelain mukaan tarkastettava jätteiden kuljetusjärjestelmä, mikäli käytössä on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Vaasan seudun jätelautakunta on päättänyt laatia selvityksen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvista lietteistä yhteistyössä Oy Stormossen Ab:n kanssa. Saatujen tarjousten perusteella lautakunta päätti kokouksessaan valita Turun ammattikorkeakoulun lieteselvityksen tekijäksi. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että Vaasan seudun jätelautakunnan alueella on epätietoisuutta järjestelmään kuuluvien kiinteistöjen määristä, kaivojen todellisista tyhjennysväleistä ja -määristä. Selvityksen tulosten perusteella ei voida olla täysin varmoja, että kaikki alueella syntyvä liete päätyy asianmukaiseen käsittelyyn. Kunnat vastasivat selvityksen yhteydessä kyselyyn, jonka vastauksista voidaan päätellä, että valvonta on nykyisessä järjestelmässä haasteellista. Yhdelläkään kunnalla ei ole tietoja tai rekisteriä alueella sijaitsevista viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevista kiinteistöistä. Kaikki alueella toimivat lietekuljetusyritykset eivät ole Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen jätehuoltorekisterissä, ja lisäksi kuljetusyritysten asiakasrekistereiden ylläpidossa on ilmennyt epätarkkuutta. Vaasan seudun jätelautakunta toteaa päätöksessään , että jätelain 37. :n mukaan nykyinen kuljetusjärjestelmä voi jatkua ainoastaan, jos voidaan todeta, että nykyinen järjestelmä toimii. Vaasan seudun jätelautakunnan tällä hetkellä tiedossa olevan lietetilanteen perusteella voidaan todeta, että jätelain 37. ei täyty, ja siten kuljetusjärjestelmä tulee vaihtaa kiinteistökohtaisesta jätteenkuljetuksesta kunnallisesti järjestettyyn jätteenkuljetukseen kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolella syntyvän lietteen osalta. Jätelautakunta antaa asukkaille, kunnille ja niille, joita päätös suoranaisesti koskee, mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä asiassa pitämällä asian sekä lietekuljetusselvityksen nähtävillä kuntien ilmoitustauluilla Kun asia on ollut nähtävillä, kaikki lausunnot kootaan ja asia käsitellään jätelautakunnassa, joka päättää jätteenkuljetuksista.

16 68, YRL :30 KT: 391/2016 Sida 15 ASIASIVU Dnro KT 391/2016 Sivu 2 Kuten lietekuljetusjärjestelmäselvityksessä todetaan, tiedot ja rekisteri viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevista kiinteistöistä ovat puutteellisia ja valvonta on nykyisessä järjestelmässä erittäin haasteellista rajallisten resurssien vuoksi. Selvityksestä ilmenee myös, että nykytilanteessa oletuksena on, etteivät kaikki urakoitsijoiden kaivojen tyhjennykset ole valmiiksi reititettyjä, vaan kaivoja käydään tyhjentämässä tarvittaessa asiakkaan tilauksesta. Reittien kokonaiskilometrimäärät saataisiin pieniksi ja kuljetuksista syntyvät ympäristöpäästöt mataliksi, kun reiteillä tyhjennettäisiin mahdollisimman monen kiinteistön kaivot kerralla. Liitteet: Vaasan seudun jätelautakunnan pöytäkirja Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta yhtyy Vaasan seudun jätelautakunnan päätökseen Lautakunta toteaa, että lietekuljetusten parempi yhteensovittaminen on eduksi ympäristölle ja valvonnalle. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

17 68, YRL :30 / Bilaga: Vaasan seudun jätelautakunnan pöytäkirja Sida 16

18 68, YRL :30 / Bilaga: Vaasan seudun jätelautakunnan pöytäkirja Sida 17

19 68, YRL :30 / Bilaga: Vaasan seudun jätelautakunnan pöytäkirja Sida 18

20 68, YRL :30 / Bilaga: Vaasan seudun jätelautakunnan pöytäkirja Sida 19

21 68, YRL :30 / Bilaga: Vaasan seudun jätelautakunnan pöytäkirja Sida 20

22 68, YRL :30 / Bilaga: Vaasan seudun jätelautakunnan pöytäkirja Sida 21

23 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida 22 Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Vaasan seudun jätelautakunta 2015

24 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida 23 2 Sisällys 1. Johdanto Nykytila Jätteiden kuljetusjärjestelmät Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Lain lähtökohdat Jätelaki Lietteen vastaanottopaikat ja puhdistamot Alueen kuljetusurakoitsijat Rekisterit ja seuranta Alueella syntyvän lietteen määrä Laskennalliset arviot Käsittelyyn ohjautuvan lietteen määrä Selvityksen toteutus Tulokset Kotitalouksien asema Tarkastelu kunnittain Yhteenveto kotitalouksille suunnatun kyselyn tuloksista Yritysvaikutusselvitys Yritysten koko Toiminta-alue Tyhjennykset Nykytilan arviointi Tulevaisuus Yritysvaikutusselvityksen yhteenveto Puhdistamot ja vastaanottopisteet Viranomaiset ja valvonta Isokyrö Korsnäs Mustasaari Vaasa Vöyri Ympäristövaikutukset Kuljetuksista aiheutuvat vaikutukset Käsittelemättömien jätevesien ja lietteiden ympäristövaikutukset... 17

25 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida Yhteenveto Nykytila Jätelain vaatimusten toteutuminen Lähteet Liitteet Liite Kysely, kotitaloudet Liite Yritysvaikutusselvitys Liite Kysely, puhdistamot Liite Kysely, kunnat... 29

26 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida Johdanto Vuonna 2012 voimaan astunut jätelaki (646/2011) edellyttää, että vanhan lain mukaiset sopimusperusteiset jätteenkuljetuspäätökset on arvioitava uudelleen. Laissa on kuvattu tietyt ehdot, joiden tulee täyttyä, jotta jätekuljetuksia voidaan jatkaa sako- ja umpikaivolietteiden osalta kiinteistön haltijan järjestämänä. Jätteenkuljetuksen vaihtoehtoja ovat jätelain mukaan, kunnan järjestämä ja kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus. Kunnan järjestämisvastuulle kuuluu mm. asumisessa syntyvän jätteen (ns. kotitalousjätteen) jätehuolto. Asumisessa syntyvää jätettä on kaikki vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte sen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta, mukaan lukien sako- ja umpikaivolietteet 1. Jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen kuuluu jätehuoltoviranomaiselle, joka on tässä tapauksessa Vaasan seudun jätelautakunta. Lautakunnan koko toimialueella on voimassa kiinteistön haltijan järjestämä jätteen kuljetus sako- ja umpikaivolietteiden osalta. Jätelautakunnan toimialueeseen kuuluvat seuraavat kuusi kuntaa: Isokyrö, Korsnäs, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri. Jätehuoltoviranomaisen on jätelain mukaan tarkastettava nykyinen jätteiden kuljetusjärjestelmä, mikäli käytössä on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Kuljetusjärjestelmän tarkastelua ja tehtävää päätöksentekoa varten laadittiin tämä selvitys, jossa tarkastellaan sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmän nykytilaa kokonaisuutena. Selvityksessä tarkasteltiin kotitalouksien asemaa, kuntien viranomaisten roolia ja alueen puhdistamoiden sekä lietteen käsittelypaikkojen näkemyksiä nykytilasta. Lisäksi lieteurakoitsijoille toteutettiin yritysvaikutusselvitys ja kuljetusjärjestelmien ympäristövaikutuksia tarkastellaan aikaisempien selvitysten ja tutkimusten perusteella. 2. Nykytila 2.1 Jätteiden kuljetusjärjestelmät Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus Vaasan seudun jätelautakunnan alueella on tällä hetkellä voimassa kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus sako- ja umpikaivolietteiden osalta. Nykyisessä järjestelmässä kiinteistön haltija on velvollinen tilaamaan sako- ja umpikaivojen tyhjennykset. Kiinteistön haltija päättää itse lietteen tyhjennysurakoitsijan ja voi tarvittaessa kilpailuttaa alueen yrityksiä. Sako- ja umpikaivojen tyhjennykset voidaan sopia tehtäväksi säännöllisesti tietyin väliajoin tai jokainen kaivon tyhjennys tilataan erikseen. Kuljettajat päättävät itse kuljetushinnoistaan Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunta järjestää kuljetuksen omana toimintanaan tai hankkimalla palvelut yksityiseltä yrittäjältä julkisia hankintoja koskevan lain mukaisesti. Lietekuljetukset voidaan järjestää hankkimalla palvelut yksityisiltä kuljetusyrityksiltä. Jätekuljetukset kilpailutetaan keskitetysti urakkaalueittain kiinteistöjen haltijoiden puolesta. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tyhjennykset reititetään automaattisesti jätehuoltomääräysten mukaisesti. 1 Jätelaki 32

27 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida Lain lähtökohdat Jätelaki Uusi jätelaki (646/2011) tuli voimaan Jätteenkuljetuksen vaihtoehtoja ovat jätelain mukaan kunnan järjestämä ja kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Jätehuoltoviranomaisen on jätelain mukaan tarkastettava jätteiden kuljetusjärjestelmä, mikäli käytössä on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Jos jätehuoltolautakunnan päätöksellä siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, on laissa määritelty siirtymäaika kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lopettamiseen. Tämä voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. 2 Jos kunnassa on voimassa vanhan lain mukainen sopimusperusteinen järjestelmä, jätehuoltolautakunta voi harkita kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen jatkamista vain, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: 1) päätöksen kohteena olevalla alueella on tarjolla jätteen kuljetuspalveluja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin 3 2) jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle 4 3) päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan Lietteen vastaanottopaikat ja puhdistamot Vaasan seudun jätelautakunnan alueella toimii viisi lietteen puhdistamoa ja vastaanottopaikkaa, joiden lisäksi alueella toimii kaksi yritystä, jotka käsittelevät lietteen itse. Mustasaaren kunnan alueella toimii Röjdahls Åkeri Ky. Yrityksellä on käytössä lietteen käsittelyjärjestelmä, jossa liete käsitellään turve- ja hiekkasuodattimien avulla ja kompostoidaan (DNr LSSAVI/130/04.08/2010). Yrityksen ympäristöluvassa maksimimääräksi käsitellylle lietteelle on merkitty m 3. Lisäksi Maalahdessa toimii Jan-Erik Fodgen yritys, joka käsittelee lietteen kalkkistabiloimalla. Ympäristöluvassa (Nr 3/2003) lietteen käsittelymääräksi vuodessa on merkitty m 3. Taulukko 1. Puhdistamoiden ja vastaanottopisteiden käsittelyhinnat * Vaasan seudun jätelautakunnan lieteselvityksen tiedot Käsittelyhinnat (alv 0) Puhdistamo/vastaanottopiste Sakokaivoliete ( /m 3 ) Umpikaivoliete ( /m 3 ) Korsnäs 25,00 5,10 Stormossen 10,15 10,15 Vöyri ja Oravainen 14,00 1,60 Hyyriä 4,00* 4,00* 2 Jätelaki Jätelaki 35 4 Jätelaki 37 5 Jätelaki 37

28 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida Alueen kuljetusurakoitsijat Jokaisen jätteen ammattimaista kuljettamista suorittavan toimijan on oltava hyväksyttynä jätelain 96 :n mukaisesti jätehuoltorekisteriin. Jätehuoltorekisteriä ylläpitävät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset jätelain 142 :n mukaisesti. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylläpitämässä jätehuoltorekisterissä oli 14 alueen sako- ja umpikaivolietteen kuljetusurakoitsijaa (tilanne ). Ohessa päivitetty lista Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen sako- ja umpikaivolietteen kuljetusurakoitsijaa (tilanne ). ELYkeskuksella on parhaillaan menossa tarkastus niille jätteen kuljetusurakoitsijoille, joiden viime tarkastuksesta tai päätöksestä jätehuoltorekisteriin hyväksymisestä on kulunut kolme vuotta. Tarkastuksen ollessa kesken voidaan olettaa, että jätehuoltorekisterissä saattaa vielä tapahtua muutoksia. Tiedot alueen lietekuljetusurakoitsijoista kerättiin puhdistamoiden asiakastiedoista. Puhdistamoiden asiakasrekistereistä ja ELY-keskuksen jätehuoltorekisteristä saimme koottua yhteensä 23 kuljetusyrityksen tiedot kyselyä varten. Taulukko 2. Sako- ja umpikaivolietteen kuljettajat / Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (tilanne ) ALUE JÄTTEENKULJETTAJA POSTIOSOITE POSTINRO POSTITOIMIPAIKKA ISOKYRÖ KARHU HEIKKI, JÄTEKULJETUS JAURINTIE ISOKYRÖ ISOKYRÖ URAKOINTI M & M KARHU AY, JÄTEKULJETUS SAVIKUJA ISOKYRÖ ISOKYRÖ WAISMAA JUHA, JÄTEKULJETUS RUUSUPURONTIE ISOKYRÖ MAALAHTI FOGDE JAN-ERIK, AVFALLSTRANSPORT SIMONSBACKVÄGEN ÖVERMALAX MAALAHTI HÄGGVIKS TRANSPORT, AVFALLSTRANSPORT BJÖRNEBORGSVÄGEN LÅNGÅMINNE MAALAHTI STORSVED SOPSERVICE, AVFALLSTRANSPORT NORRVÄGEN PETALAX MUSTASAARI KB EASYWASH S-E HERRGÅRD KY, AVFALLSTRANSPORT LÅNGKÄRRVÄGEN ISKMO MUSTASAARI OY RUNE BERGSTRÖM AB, AVFALLSTRANSPORT BACKSVÄGEN KARPERÖ MUSTASAARI KB RÖJDAHLS ÅKERI KY, AVFALLSTRANSPORT VÄSTERSOLFVÄGEN SOLF VAASA KULJETUSLIIKE ARTO CEDERLÖF, JÄTEKULJETUS HUUTONIEMENTIE VAASA VAASA MT-JÄTEHUOLTO OY, JÄTEKULJETUS VÖYRINTIE VÄHÄKYRÖ VAASA POHJANMAAN VIEMÄRIPALVELU OY, JÄTEKULJETUS KAIRATIE VAASA VAASA SUOMEN YKKÖSVUOKRAUS OY, JÄTEKULJETUS HONKAKATU VAASA VÖYRI AB NORDQVIST-TRANS OY, AVFALLSTRANSPORT KLEIDERSVÄGEN VÖRÅ VÖYRI ÖBBET BOLAG STORLUNDS TRANSPORT, AVFALLSTRANSPORT STJÄRNHJULSVÄGEN VÖRÅ Rekisterit ja seuranta Jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja sako- ja umpikaivolietteestä, joka siirretään ja luovutetaan 29 :ssä tarkoitetulle vastaanottajalle. Siirtoasiakirjassa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jos 1 momentissa tarkoitettu jäte noudetaan kotitaloudesta, jätteen kuljettajan on jätteen haltijan sijasta laadittava siirtoasiakirja sekä huolehdittava asiakirjan antamisesta vastaanottajalle ja sen säilyttämisestä (JL 121 ) Jätteenhuoltoammattilaisen on ilmoittauduttava ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. Toiminnan harjoittajan velvollisuutena on pitää rekisteriä kuljettamistaan jätteistä. Ilman asianmukaisen rekisterin ylläpitoa on toimivaltaisen valvontaviranomaisen mahdotonta valvoa, toteutuuko lietetyhjennyksissä sitä ohjaavat lait. 2.5 Alueella syntyvän lietteen määrä Vaasan seudun jätelautakunnan toimialueella ei ole tarkkaa tietoa viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen ja kotitalouksien määrästä. Koska tietoja ei ole saatavissa, on mahdotonta arvioida tarkasti kuinka paljon alueella syntyy sako- tai umpikaivolietteitä ja kuinka suuri osa siitä ohjautuu asianmukaiseen käsittelyyn. Lietekuljetusten nykytilaa arvioitaessa ja kotitalouksien asemaa tarkasteltaessa on hyvä esittää jonkinlainen laskennallinen arvio kotitalouksissa syntyvän lietteen määrästä.

29 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida Laskennalliset arviot Laskelmat syntyvän lietteen määrästä ovat suuntaa antavia. Laskelmissa on käytetty arvioita kiinteistöjen lukumäärästä, jotta pystytään hahmottamaan syntyvän lietteen määrä selvityksen kohdealueella. Vaasan veden rekisteritietojen avulla tavoitettiin Vaasan alueen viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevista kiinteistöistä noin 90 prosenttia. Vaasan veden rekisterin päivitys on vielä kesken, joten tiedot olivat osaksi puutteelliset. Vöyrin, Korsnäsin, Maalahden ja Isokyrön osalta saatiin tiedot viemäriverkostoon liitettyjen kiinteistöjen osalta. Tietoja verrattiin jäterekisteriin, minkä tuloksena saatiin viemäriverkoston ulkopuolelle jäävät kiinteistöt. Kiinteistötietoja Mustasaaren osalta ei saatu useista yhteydenottopyynnöistä huolimatta, joten tiedot viemäriverkoston ulkopuolisista kiinteistöistä poimittiin Vaasan seudun jätelautakunnan jäterekisteristä postinumerotietojen perusteella. Rekistereistä saatiin poimittua kiinteistön tiedot. Alueella syntyvän lietteen määrän laskelmissa arvioimme, että alueella sijaitsee vakituista viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevaa kiinteistöä. Vapaa-ajan asunnoista arvioitiin aikaisempien selvitysten perusteella, että noin 30 prosenttia kuuluu lietetyhjennysten piiriin. Eli 70 prosenttia vapaa-ajan asunnoista olisi ns. vähäisten vesien kiinteistöjä. Alueella sijaitsee noin vapaa-ajan kiinteistöä, joista siis oletettiin kiinteistön kuuluvan lietetyhjennysten piiriin. Vakituisessa asuinkiinteistössä syntyy arvion mukaan lietettä asukasta kohden keskimäärin 850 litraa vuodessa 6. Kotitalouksien keskimääräinen koko on 2,58 henkilöä 7. Vakituisten kiinteistöjen laskennallinen arvio syntyvän lietteen määrästä saadaan laskukaavalla: 850l/hlö/a 2,58 hlö viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevat kiinteistöt (kpl) Tällä laskukaavalla saadaan alueen kotitalouksissa syntyvän lietteen määräksi m 3. Vastaavasti vapaa-ajan asuntojen lietemäärät saadaan laskettua kaavalla: 850 l/hlö/a 365vrk 75vrk 8 4 hlö 9 viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevat vapaa-ajan asunnot Tällä laskukaavalla saadaan alueen vapaa-ajan asunnoissa syntyvän lietteen määräksi m 3. Alueella voidaan siis arvioida lietettä syntyvän kotitalouksista ja vapaa-ajan kiinteistöistä yhteensä noin m Käsittelyyn ohjautuvan lietteen määrä Alueen puhdistamoihin ja vastaanottopaikkoihin vietiin lietettä vuonna 2014 yhteensä noin m 3 (taulukko 3). Osa tästä lietteestä on peräisin alueen yrityksistä (5 800 m 3 ). Yrityksissä syntyvän lietteen osuudeksi arvioitiin noin 20 prosenttia 10 puhdistamoihin ja vastaanottopaikkoihin päätyneestä lietteestä. Vakituisten ja vapaa-ajan kiinteistöjen osuudeksi jää silloin noin m 3, eli laskelmien perusteella voidaan arvioida, ettei kaikki alueella syntyvä liete päädy asianmukaiseen käsittelyyn (kuva 1 ja 2). 6 Länsi-Suomen ympäristökeskus Tilastokeskus Kesämökkibarometri Tilastokeskus Keskiarvo lieteyritysten kyselyn vastauksista.

30 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida 29 8 Taulukko 3. Puhdistamoihin ja vastaanottopisteisiin päätyvä liete Lietteiden määrät Puhdistamo/vastaanottopiste Sakokaivoliete (m 3 ) Umpikaivoliete (m 3 ) Yhteensä (m 3 ) Korsnäs 694,40 753, ,80 Stormossen ,00 Vöyri ja Oravainen 6 696,00 Hyyriä 600,00* 400,00* 1 000,00 Röjdahls Åkeri** 4 000,00 Jan-Erik Fodge** 400, ,80 * Vaasan seudun jätelautakunnan selvityksen tiedot **Lietemäärä poimittu kuljetusyrityksille suunnatusta kyselystä Kuva 1. Kaaviot käsittelyyn ohjautuvasta lietteestä Kuva 2. Minne lietteet päätyvät? 3. Selvityksen toteutus Selvitys toteutettiin kevään 2015 aikana. Tiedot kiinteistön haltijan järjestämän lietekuljetusjärjestelmän nykytilasta hankittiin eri sidosryhmille kohdennetuilla kyselyillä. Selvityksen sidosryhmiä olivat kotitaloudet, lietekuljetusurakoitsijat, kuntien ympäristöviranomaiset ja alueen lietteen puhdistamot ja vastaanottopisteet.

31 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida 30 9 Kotitalouksien osalta oltiin kiinnostuneita mm. kaivojen tyhjennysfrekvensseistä, tyhjennyspalveluiden hinnoista ja siitä, ovatko kotitaloudet tyytyväisiä alueella tarjottavaan lietteen tyhjennyspalveluihin ja miten nykyistä lietteenkuljetusjärjestelmää tulisi kehittää. Kysely (liite 1) lähetettiin satunnaisotannalla alueen kotitaloudelle. Kyselyt lähetettiin postitse ja asukkaille annettiin mahdollisuus vastata paperiseen tai sähköiseen kyselyyn. Kyselyyn vastasi noin 600 kotitaloutta, vastausprosentin ollessa noin 30 prosenttia. Lietekuljetusurakoitsijoille toteutettiin yritysvaikutusselvitys (liite 2). Kyselyllä oli tarkoitus kartoittaa sako- ja umpikaivolietteen kuljetusyritysten nykytilaa. Lietekuljetusurakoitsijoilta kysyttiin yrityksen perustiedoista: henkilöstön määrästä, liikevaihdosta ja kuljetuskalustosta. Lisäksi urakoitsijoita pyydettiin arvioimaan yrityksen nykytilaa ja mahdollisesta kuljetusjärjestelmämuutoksesta aiheutuvia muutoksia. Näiden lähtötietojen ja urakoitsijoiden näkemysten pohjalta arvioitiin, mitä kuljetusjärjestelmämuutos todellisuudessa merkitsisi. Kyselyllä pyrittiin tavoittamaan kaikki alueen lieteurakoitsijat. Lieteurakoitsijoiden yhteystiedot kerättiin ELY:n jätehuoltorekisteristä ja alueen puhdistamoiden ja lietteen vastaanottajien asiakasrekisteritiedoista. Puhdistamoiden ja lietteen vastaanottajien asiakasrekistereitä tarkasteltaessa huomattiin, etteivät kaikki alueen lietekuljetusurakoitsijat ole lain edellyttämässä jätehuoltorekisterissä. Eri rekistereistä koottiin yhteensä 23 lietekuljetusyrityksen yhteystiedot. Kyselyt lähetettiin postitse ja yrityksille annettiin mahdollisuus vastata paperiseen tai sähköiseen kyselyyn. Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 12 yritykseltä ja kyselyn vastausprosentti oli 52 %. Yrityksiä pyydettiin lähettämään asiakasrekisterit kyselyn vastausten ohessa. Asiakasrekisteritiedot saatiin kolmelta kyselyyn vastanneelta yritykseltä. Puhdistamoille ja lietteen vastaanottopisteille lähetettiin kysely (liite 3) sähköpostitse. Puhdistamojen osalta oltiin kiinnostuneita mm. käsittelyyn päätyvän lietteen määrästä. Kysely lietekuljetusjärjestelmän nykytilasta lähetettiin jokaiselle jätelautakunnan toimialueen kunnan ympäristöviranomaiselle. Yksi kunta jätti vastaamatta kyselyyn. Kyselyllä (liite 4) pyrittiin selvittämään kuntien lietteiden käsittelyjärjestelmien nykytilannetta ja mahdollisia haasteita. 4. Tulokset 4.1 Kotitalouksien asema Kyselyyn tuli vastauksia jokaisesta Vaasan seudun jätelautakunnan toimialueen kunnasta. Pääsääntöisesti vastaajat asuivat kahden hengen talouksissa ja noin 30 prosenttia vastaajista asui yli kahden hengen talouksissa. Noin 30 prosenttia vastaajista ei tiedä, kuinka monta lietekuljetusurakoitsijaa oman kunnan alueella toimii. Loput 70 prosenttia tietävät ainakin yhden alueella toimivan kuljetusurakoitsijan.

32 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida Keskimääräinen sakokaivojen tilavuus vastausten perusteella on noin 4 m 3 ja umpikaivojen 6 m 3. Sakokaivojen osuus on noin 80 prosenttia alueen lietekaivoista. Kiinteistöillä on myös muita puhdistusjärjestelmiä, kuten kemiallinen puhdistamo (WehoPuts), maahan imeytys ja suodatus, biologinen hapetus ja fosforin saostus PAC:lla sekä Jita järjestelmän suodatin kasettikenttä. Tällä hetkellä ei ole tietoa, kuinka monta kotitaloutta alueella tyhjentää sako- tai umpikaivonsa määräysten mukaisesti vähintään kerran vuodessa. Kyselyn vastausten perusteella voidaan arvioida, että noin 25 prosenttia kiinteistöistä ei tyhjennä lietekaivojaan määräysten mukaisesti. Vastauksissa ilmoitettiin, että tyhjennysvälit saattavat olla useammankin vuoden. Epävarmuutta kysymyksen vastauksissa aiheuttaa kotitalouksien jäteveden eri käsittelyjärjestelmät. Vastaajista 85 prosenttia tilaa kaivojen tyhjennyspalvelun aina tarvittaessa. Alle sadassa alueen kiinteistössä on tyhjennysurakoitsijan kanssa sovittu säännöllinen tyhjennysrytmi. Puolet kiinteistöistä tietää, kuinka paljon lietettä tyhjennyskerralla keskimäärin kaivosta tyhjennetään. Kotitaloudet painottavat urakoitsijan valinnassa enemmän palvelun laatua kuin hintaa. Hinnan perusteella urakoitsijan valitsee noin 20 prosenttia vastaajista. Urakoitsijan valintaan vaikuttaa myös paikallisuus ja palvelu halutaankin usein tilata oman kunnan urakoitsijalta. Noin 80 prosenttia vastaajista pitää lietteen tyhjennyspalvelujen hintakehitystä maltillisena. Viimeisenä kysymyksenä asukkailta kysyttiin ideoita ja ajatuksia tyhjennyspalvelun kehittämiseksi. Tässä muutamia pääteemoja, jotka toistuivat vastauksissa: Nykyinen järjestelmä on toimiva, ei tarvitse kehittää Kommunikoinnin kehittäminen asiakkaan ja urakoitsijan välillä (tiedot tyhjennyksistä ja aikatauluista tekstiviestillä ja sähköpostilla) Asukkaille jätettävä päätäntävalta urakoitsijasta Naapuruston kanssa tilattavat yhteiset tyhjennykset, jotta kuljetuskustannuksia saadaan pienemmäksi Säännöllinen tyhjennysrytmi helpottaisi asukkaan asemaa Palvelut halutaan tilata paikalliselta urakoitsijalta Viemäriverkoston laajentaminen

33 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida Tarkastelu kunnittain Jotta voidaan tarkastella lietteen tyhjennyspalveluiden tasavertaisuutta eri alueilla, on palvelujen laatua ja hintaa sekä tyytyväisyyttä tarkasteltava kunnittain. Toteutuuko lietekuljetuspalvelut alueella syrjimättömin ehdoin? Ensin tarkastellaan kotitalouksien tyytyväisyyttä nykyiseen lietteiden tyhjennyspalveluun (taulukko 4). Tyytyväisimpiä ovat asukkaat Korsnäsissä ja vähiten tyytyväisiä Mustasaaressa. Vastausten keskiarvoissa on todella pienet erot ja pääsääntöisesti voidaankin todeta, että asukkaat ovat kaikissa kunnissa tyytyväisiä saamaansa tyhjennyspalveluun. Taulukko 4. Kuinka tyytyväisiä olette nykyiseen tyhjennyspalveluun? (1 = en lainkaan tyytyväinen, 5 = todella tyytyväinen) Keskiarvo Vastaajien määrä Kaikki kunnat , Isokyrö ,39 46 Korsnäs ,63 16 Maalahti ,56 50 Mustasaari , Vaasa , Vöyri ,55 67 Toiseksi tarkastellaan onko tyhjennyspalveluiden hinnoissa eroja eri kuntien välillä (Taulukko 5). Kaivojen tyhjennyshintojen keskiarvo laskettiin vastaajien ilmoittamista hinnoista. Keskimääräisesti korkeimmat hinnat ovat Mustasaaren kunnan alueella ja edullisimmat taas Maalahden kunnassa. Keskimääräisen tyhjennyspalvelun hinnan eroksi muodostuu noin 40 (66 %) kalleimman ja edullisimman kunnan välillä. Myös kuntien sisällä on suuria hinnanvaihteluita, joita voidaan osaksi selittää tyhjennettävien kaivojen lukumäärällä ja tyhjennettävän lietteen määrällä. Yritysvaikutusosiossa kuljetusyritykset kertovat hinnan määräytyvän pääasiassa etäisyyden ja tyhjennettävän lietteen määrän perusteella. Mustasaari on pintaalaltaan Vaasan seudun jätelautakunnan suurin kunta, jossa lietteen kuljetusetäisyydet helposti kasvavat pidemmiksi, kuin muissa alueen kunnissa. Kyselyssä vastaajilta kysyttiin tietoja myös kuljetuksen ja käsittelyn osuuksista hinnan muodostuksessa. Hyvin harva oli vastauksissaan erotellut kuljetuksesta ja käsittelystä muodostuvat hinnat. Tämä voi johtua siitä, että laskulla asiakkaalle ilmoitetaan vain yksi kokonaishinta. Tällöin asiakas ei tiedä, kuinka suuri osuus hinnasta muodostuu kuljetuspalveluista ja kuinka suuri osuus on lietteen käsittelymaksua. Jätelain 85, 3 momentin mukaan kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetusjärjestelmässä kuljettajan on eriteltävä käsittelyn ja kuljetuksen osuus kiinteistön haltijalle tekemässään laskussa. Taulukko 5. Tyhjennyksen keskimääräinen hinta kunnittain Tyhjennyshinnan keskiarvo ) min. - max. hinta ( ) Vastaajien määrä (yht. 386) Isokyrö 81, Maalahti 60, Mustasaari 104, Korsnäs 62, Vaasa 87, Vöyri 73,

34 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida Yhteenveto kotitalouksille suunnatun kyselyn tuloksista Kyselyn vastausten perusteella voidaan todeta alueen asukkaiden olevan tyytyväisiä saamaansa lietetyhjennyspalveluihin ja lisäksi nykyistä kuljetusjärjestelmää pidetään toimivana. Useassa vastauksessa lietteen tyhjennysten hinnoissa voidaan nähdä pieniä eroavaisuuksia, jotka voidaan selittää etäisyyksien vaihtelulla. 4.2 Yritysvaikutusselvitys Yritysten koko Kyselyyn vastanneista yrityksistä yli puolet (58 %) on yhden tai kahden hengen työllistäviä kuljetusyrityksiä. Suurin kyselyyn vastannut yritys työllisti 40 henkeä. Kaikki yritykset eivät ilmoittaneet liikevaihtoaan. Lietekuljetukset muodostavat keskimäärin 37 prosenttia kyselyyn vastanneiden yritysten liikevaihdosta. Kaksi yritystä ilmoitti, että heidän liikevaihtonsa muodostuu kokonaisuudessaan lietekuljetuksista Toiminta-alue Alueen kuljetusyritykset tarjoavat tyhjennys- ja kuljetuspalveluita jokaisessa Vaasan seudun jätelautakunnan kunnassa. Lisäksi alueen kuljetusyrityksistä neljä toimii myös jätelautakunnan toiminta-alueen ulkopuolella. Mustasaaren kunnan alueella tyhjennyspalveluja tarjoaa seitsemän yritystä, kun vastaavasti Korsnäsin kunnan alueella kaksi yritystä. Vastausten perusteella voidaan todeta, että Vaasan seudun jätelautakunnan toiminta-alueen kaikissa kunnissa on kattavasti tarjolla lietteen tyhjennys- ja kuljetuspalveluita. Muualla, missä? Valtakunnallinen Laihia Vähäkyrö, Ylistaro Uusikaarlepyy, Pedersöre, Pietarsaari Puolet alueella toimivista lietekuljetusyrityksistä toimittaa lietettä Stormossen Oy:lle. Vastauksista voidaan päätellä, että kuljettajat vievät lietteitä useampaan, kuin yhteen puhdistamoon tai lietteen vastaanottopaikkaan. Vastausten perusteella voidaan päätellä, että etäisyydellä on suurin vaikutus puhdistamon valintaan. Myös käsittelyn hinnalla on merkitystä Tyhjennykset Kuljetusurakoitsijat tekevät keskimäärin 640 sako- ja umpikaivon tyhjennystä asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöille vuodessa. Urakoitsijoiden arvioiden mukaan yritysten tuottaman lietteen osuus kokonaismäärästä on keskimäärin 20 prosenttia. Korkeimmillaan yritysten tuottaman lietteen osuudeksi arvioitiin 80 prosenttia.

35 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida Tyhjennysten hinta perustuu kyselyn vastausten perusteella tyhjennettävän lietteen määrään ja maksu on kertaluontoinen. Myös kaivojen etäisyydellä ja lukumäärällä on merkitystä. Yksi kuljetusyritys ilmoittaa veloittavansa tuntitaksalla ja lisäksi pyhäpäivien ja viikonloppujen kerrotaan vaikuttavan hinnoitteluun Nykytilan arviointi 75 prosenttia kyselyyn osallistuneista yrityksistä oli valmiita laajentamaan toimintaansa ottamalla lisää kotitalouksia asiakkaiksi. Yrityksillä on pääasiassa käytössä lietteen kuljetukseen säiliö- tai kuorma-autoja. Kahdella kyselyyn vastanneista yrityksistä oli käytössä ainoastaan traktori ja vastaavasti kahdella yrityksellä oli käytössään sekä traktori ja kuorma- tai säiliöauto. Kolmasosa yrityksistä on tehnyt viimeisen kahden vuoden aikana investointeja kuljetuskalustoon. Kaikki kyselyyn vastanneet yritykset olivat sitä mieltä, että nykyinen kiinteistön haltijan järjestämä kuljetusjärjestelmä on toimiva. Yrityksiltä kysyttiin nykyisen lietekuljetusjärjestelmän kehittämisideoita. Vastauksissa nousi esille kolme pääteemaa: Nykyinen käytäntö on toimiva asiakkaille ja kuljetusyrityksille Viranomaisen valvontaa kuljetuskaluston ja raportoinnin osalta pitäisi tiukentaa Lietekuljetuksia hoidetaan jo nyt säännöllisillä ja optimoiduilla tyhjennysreiteillä, joissa kaivot tyhjennetään vähintään kerran vuodessa Tulevaisuus Kyselyssä haluttiin tietää yritysten omista näkemyksistä tulevaisuuden suhteen. 11 yritystä oli sitä mieltä, että yrityksen toimintaedellytykset heikkenisivät kuljetusjärjestelmä muutoksen seurauksena. Ainoastaan yksi kyselyyn vastanneista yrityksistä uskoi uusien yritysten syntyyn kuljetusjärjestelmämuutoksen seurauksena. Hieman yli puolet (58 %) yrityksistä ei usko mahdollisuuksiinsa mahdollisessa kunnan järjestämässä kilpailutuksessa. Kyllä, miksi? Jos kilpailutuksessa painotetaan muutakin kuin hintaa, eli painotusta myös laadullisiin tekijöihin: kalusto, raportoinnit, työturvallisuus ja osaaminen Yritys on joustava ja pystyy toimimaan asiakkaan tilauksesta esim. viikonloppuisin ja pyhinä (3 vastausta) Ei, miksi? Suuryritykset valtaavat alaa ja syrjäyttävät pienet joustavat yritykset (6 vastausta) Kovassa hintakilpailussa ei pystytä takaamaan asiakkaalle nykyistä palvelutasoa Yrityksiltä kysyttiin kunnan järjestämän sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmän hyötyjä yrityksen liiketoiminnalle. Pääsääntöisesti hyötyjä ei nähty olevan ainuttakaan (11 vastausta). Kunnan järjestämässä lietekuljetuksessa nähdään hyötyjä silloin jos yrityksiltä vaaditaan laadullisia tekijöitä ja jos reitityksissä panostetaan järkevään suunnitteluun (1 vastaus). Kun yrityksiltä kysyttiin kunnan järjestämän sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmästä aiheutuvia haittoja yrityksen liiketoiminnalle, olivat vastaajat samoilla linjoilla. Palvelutason heikkeneminen (5 vastausta) Kustannusten nousu asiakkaille ja yrityksille (3 vastausta) Yrityksen toimintaedellytysten heikkeneminen (7 vastausta)

36 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida Lopuksi yrityksiä pyydettiin listaamaan ajatuksia mahdollisesta kuljetusjärjestelmämuutoksesta: Tulevaisuudessa on noudatettava erittäin tarkkaa viranomaisvalvontaa Kilpailutuksessa huomioitava muutakin kuin halvin hinta Muutoksessa ei ole mitään järkeä, nykyinen järjestelmä on toimiva ja asiakkaalle edullinen Viemäröintihankkeiden ja uusien jätevesijärjestelmien myötä asiakkaat vähenevät jo nyt Yrittäjiltä tullaan viemään elinkeino uuden järjestelmän myötä (3 vastausta) Palvelutaso laskee ja hinnat nousevat Byrokratia lisääntyy Asiakkaat eivät saa palvelua enää iltaisin tai pyhäpäivinä Yritysvaikutusselvityksen yhteenveto Yritykset pitivät nykyistä kiinteistön haltijan järjestämää kuljetusjärjestelmää toimivana. Uhkana mahdollisessa kuljetusjärjestelmämuutoksessa nähtiin palvelutason heikkeneminen ja kustannusten nouseminen asiakkaille ja yrityksille. Yli puolet kyselyyn vastanneista ilmoitti, että mahdollinen kuljetusjärjestelmämuutos heikentää yrityksen toimintaedellytyksiä. 4.3 Puhdistamot ja vastaanottopisteet Kyselyyn vastanneet puhdistamot ja vastaanottopisteet olivat kaikki sitä mieltä, ettei toiminta-alueen ulkopuolelta kulkeudu lietteitä toiminta-alueelle ja alueen puhdistamoihin. Kuitenkin yhdessä vastauksessa todetaan, ettei voida varmuudella selvittää mistä puhdistamoon päätynyt liete on peräisin, sillä kaikki urakoitsijat eivät suostu antamaan tietoja lietteen noutopaikoista, vaikka jätelaki velvoittaa antamaan tiedot. Puhdistamot ovat sen tiedon varassa, jonka kuljetusurakoitsijat heille ilmoittavat. Lietekuljetukset eivät keskity tietylle ajankohdalle, eikä niistä silloin aiheudu haittaa puhdistamoiden toiminnalle. Korsnäsin puhdistamo on vastaanottanut vuonna 2014 sakokaivolietteitä 694,4 m 3 ja umpikaivolietteitä 753,4 m 3. Yhteensä puhdistamo on siis vuonna 2014 käsitellyt lietettä m 3. Puhdistamo ottaa vastaan lietettä vain kuntansa omilta kiinteistöiltä. Yrityksissä syntyvän lietteen määräksi puhdistamo arvioi noin 5 prosenttia. Lähitulevaisuudessa ei ole suunnitteilla suuria muutoksia. Viime vuonna Stormossen Oy otti vastaan noin m 3 lietettä. Parhaimmillaan yritys on vastaanottanut lietettä vuositasolla noin m 3. Stormossen Oy vastaanottaa, esipuhdistaa ja pumppaa sakokaivolietteen edelleen Påttin puhdistamolle. Stormossen Oy ei osaa antaa arviota yritysten tuottaman lietteen määrästä, koska kuljetusliikkeet eivät suostu antamaan lain vaatimia siirtoasiakirjoja. On käynyt ilmi, että asiakirjoihin on merkitty yksi noutopaikka vaikka kuormassa on ollut lietettä useasta noutopaikasta. Stormossen kuitenkin arvio, että suurin osa lietteestä on peräisin kotitalouksista. Tulevaisuudessa Stormossen Oy tulee todennäköisesti siirtymään eri hintaan sako- ja umpikaivolietteiden osalta. Påttin puhdistamo suunnittelee lieteputken rakentamista puhdistamonsa ja Stormossen Oy:n välille. Vöyrin ja Oravaisen puhdistamon kapasiteetti m 3 lietettä vuodessa. Vuonna 2014 puhdistamoon päätyi käsiteltäväksi lietteitä yhteensä m 3. Tästä määrästä noin m 3 (22 %) on yritysten tuottamaa lietettä. Puhdistamoihin ei päädy lietteitä alueen ulkopuolelta. Tulevaisuudessa lietteen vastaanottoa tullaan jatkamaan samaan malliin, kuin tähänkin asti Viranomaiset ja valvonta Kiinteistön haltijan järjestämässä lietteenkuljetuksessa jätehuoltoviranomaisen tulisi pystyä valvomaan jätehuoltomääräysten toteutumista. Kuntien vastauksista voidaan päätellä, että valvonta on nykyisessä järjestelmässä haasteellista. Yhdelläkään kunnalla ei ole tietoja tai rekisteriä alueella sijaitsevista viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevista kiinteistöistä. Valvontaa voidaan suorittaa vain jos tiedot nykytilanteesta ovat riittävät ja ajan tasalla. Viranomaisilla tulisi olla tieto alueen kiinteistöistä, joissa syntyy

37 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida lietettä. Lisäksi tarvitaan kuljetusurakoitsijoiden ajantasainen rekisteri, josta selviää tyhjennetyt lietemäärät ja tyhjennysfrekvenssit ja minne liete viedään käsiteltäväksi Isokyrö Kunnan vesi- ja viemärilaitoksella on toimitustiedot toimijoista, jotka toimittavat viemäriverkkoon lietettä. Kunnalla ei ole varsinaista viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen rekisteriä. Kaikki alueella toimivat lieteurakoitsijat on rekisteröity ympäristösuojelulain mukaisesti. Kunnasta löytyy kaksi suurempaa vesiosuuskuntaa Lehmäjoelta ja Jokiperältä. Muut mahdolliset vesiosuuskunnat ovat pieniä. Kunnan alueella ei ole haettu lupaa lietteen itsenäiseen puhdistukseen. Kalkkistabiloinnista on joidenkin kiinteistönomistajien kanssa keskusteltu ja ohjeita sen tekemiseen on jaettu. Kunnan alueella ei ole ilmennyt ongelmia liittyen sako- ja umpikaivon tyhjennyksiin. Tyhjennyspalveluita on kunnassa saatavilla, mutta muutaman kerran on ilmoitettu ongelmista aikataulun venymisen suhteen. Kunnasta todetaankin, että on haastavaa arvioida, kuinka usein alueen kaivot tyhjennetään ja levitetäänkö liete kalkkistabiloituna pellolle. Kunnassa tyhjennyspalvelun maksaa tilaaja tarpeen ja aiheutuneiden kustannusten mukaisesti: Esimerkiksi vesihuoltolaki edellyttää toiminnasta aiheutuvien kustannusten kohdistuvan aiheuttajalle, näin ollen tulee erilaisista ajomatkoista ja erilaisista kuutiomääristä periä erisuuruinen maksu, ja ymmärtääkseni se nykyisellään toteutuu Korsnäs Korsnäsin alueella ei toimi omaa lietekuljetusyritystä. Lähimmät yritykset löytyvät naapurikunnista, Närpiöstä ja Maalahdesta. Viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevista kiinteistöistä ei ole olemassa rekisteriä, ja suurin osa kunnan kiinteistöistä on liittynyt kunnan vesi- ja viemäröintiverkkoon. Kunnan alueelta ei löydy vesiosuuskuntia. Alueella pystytään ottamaan vastaan umpikaivolietteitä kunnan viemäriverkostoon, jossa se voidaan myös puhdistaa. Korsnäsin ympäristöviranomainen uskoo, että asukkaat ovat tietoisia kaivojen tyhjennysvelvoitteesta, eikä alueella ole ilmaantunut suuria ongelmia sako- tai umpikaivojen tyhjennyksiin liittyen Mustasaari Kunnan alueelta löytyy kolme vesiosuuskuntaa. Alueella lupaa itsenäiseen puhdistukseen on hakenut Röjdahls Åkeri Ky Vaasa Vaasan alueella ei ole rekisteriä alueella toimivista lietteenkuljettajista eikä viemäriverkon ulkopuolella sijaitsevista kiinteistöistä. Kunnan alueelta löytyy vesiosuuskuntia. Alueella ei ole haettu lupia lietteen itsenäiseen puhdistukseen. Asukkaiden uskotaan olevan tietoisia kiinteistöjen haltijoiden velvoitteesta tyhjentää kaivot vähintään kerran vuodessa. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuspalvelua on saatavilla kunnassa kattavasti ja tasapuolisesti Vöyri Vöyrissä ei ole valmiita rekistereitä viemäriverkoston ulkopuolisista kiinteistöistä. Kunnassa on muutamia pieniä vesiosuuskuntia. Vöyrin kunnassa ei ole haettu lupaa itsenäiseen lietteen puhdistukseen. Osa kotitalouksista ei tyhjennä kaivoja määräysten mukaisesti vähintään kerran vuodessa ja lietteen hajuhaittoja esiintyy silloin tällöin. Kunnassa on saatavilla kattavasti ja tasapuolisesti sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuspalvelua mutta on kuitenkin mahdollista, että kaivoja tyhjennetään omatoimisesti maaperään. Alueella tarvitaan ehdottomasti tiedottamista ja neuvontaa, koska kaikki kuntalaiset eivät tiedä nykyisiä jätehuoltomääräyksiä.

38 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida Ympäristövaikutukset Kuljetuksista aiheutuvat vaikutukset Lietekuljetusten ympäristövaikutukset liittyvät ennen kaikkea kuljetusmatkojen pituuteen. Raskaasta tieliikenteestä aiheutuu paikallisesti ja maailmanlaajuisesti merkittäviä hiilidioksidipäästöjä. Päästöjä voidaan luokitella sen mukaan, mihin ympäristöelementtiin ne kohdistuvat. Ympäristöpäästöt voivat olla ilmaan, vesistöihin tai maaperään kohdistuvia. Liikenteen aiheuttama ympäristökuormitus on hajakuormitusta. Tieliikenteen pakokaasupäästöjä ovat mm. hiilidioksidi (CO 2 ), hiilimonoksidi (CO), typen oksidit (NOx), haihtuvat hiilivedyt (VOC) ja hiukkaset. Hiilidioksidi on merkittävä kasvihuonekaasu, joka aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Häkä ja hiukkaset aiheuttavat haitallisia terveysvaikutuksia varsinkin ruuhkaisilla seuduilla. 11 Nykytilanteessa oletuksena on, etteivät kaikki urakoitsijoiden kaivojen tyhjennykset ole valmiiksi reititettyjä, vaan kaivoja käydään tyhjentämässä tarvittaessa asiakkaan tilauksesta. Reittien kokonaiskilometrimäärät saataisiin pieniksi ja kuljetuksista syntyvät ympäristöpäästöt mataliksi, kun reiteillä tyhjennettäisiin mahdollisimman monen kiinteistön kaivot kerralla. Kuva 3. Nykyinen ajojärjestely Nykytilanne on yhdistelmä molempia järjestelyjä (Kuva 3). Sako- ja umpikaivolietteen noutokuljetusten suunnittelu ja optimointi on sen reunaehtojen vuoksi haastavaa. Tyhjennysten suuri volyymi ja vaihtelevuus lietteen määrässä vaikeuttavat reittisuunnittelua. Tietyn suunnitteluperiodin aikana monet kaivot tulee tyhjentää useasti, joka kasvattaa käyntien määrää moninkertaisiksi ja samalla kasvattaa ongelman kokoa. Ympäristökuormitusta syntyy laiminlyödyistä tyhjennyksistä mutta myös suunnittelemattomista kaivojen tyhjennyksistä, joiden kuljetusmatkoista syntyy ympäristöpäästöjä. Savo-Pielisen Jätelautakunnan kuljetusjärjestelmäselvityksessä suunnittelun ja optimoinnin avulla kyettiin kuljetusjärjestelmävertailussa vähentämään lietekuljetuksia 34 prosenttia. Vertailu suoritettiin lietekuljetusjärjestelmien nykytilan ja optimoidun tilan välillä. Nykytila kuvaa nykyistä kiinteistön haltijan järjestämää lietekuljetusta ja optimoitu kuvaa kunnan järjestämää lietekuljetusta, jossa käytetylle kalustolle ja reiteille on suoritettu optimointia. Selvityksessä optimoitu kuljetusjärjestelmä tuotti n kiloa vähemmän hiilidioksidia, kuin nykyinen kuljetusjärjestelmä ja hiilidioksidipäästöt vähenisivät arviolta YTV 2000.

39 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida prosenttia. Mikäli kaikkien kiinteistöjen kaivot tyhjennettäisiin vuosittain, korostuisi optimoidun eli kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen ympäristöhyöty verrattuna kiinteistön haltijan tilaamaan kuljetukseen. (Savo- Pielisen jätelautakunta, kuljetusjärjestelmäselvitys 2013) Käsittelemättömien jätevesien ja lietteiden ympäristövaikutukset Jäteveden paikalliset vaikutukset liittyvät ennen kaikkea sen sisältämiin ravinteisiin, eloperäisen aineksen määrään ja ulosteperäisten mikrobien määrään. Jätevesien paikallisten ympäristövaikutuksien suuruutta määrittävät useat tekijät: puhdistustehokkuus, jäteveden purkupaikka, maaperä, pohjaveden pinnan läheisyys, ympäröivän alueen herkkyys (pohjavesialueet, vesistöt, luonnonsuojelualueet). Käsittelemättömät tai riittämättömästi puhdistetut jätevedet voivat aiheuttaa terveysriskin saastuttamalla lähialueen talousvesikaivoja. Siksi onkin tärkeää taata riittävät suojaetäisyydet purkupaikan ja kaivojen välillä sekä sijoittaa purkupaikka alarinteen puolelle kaivoihin nähden. Rehevöityminen on vähittäinen prosessi, jonka vaikutukset kasautuvat valuma-alueen alaosissa. Rehevöityminen ilmenee muun muassa veden samentumisena, ranta- ja vesikasvillisuuden lisääntymisenä, leväkukintojen yleistymisenä ja runsastumisena. 5. Yhteenveto 5.1 Nykytila Ilman tarvittavia pohjatietoja on mahdotonta muodostaa tarkkaa kuvaa lietekuljetusten nykytilasta. Vaasan seudun jätelautakunnan alueella on epätietoisuutta järjestelmään kuuluvien kiinteistöjen määristä, kaivojen todellisista tyhjennysväleistä ja -määristä. Selvityksen tulosten perusteella ei voida olla täysin varmoja, että kaikki alueella syntyvä liete päätyy asianmukaiseen käsittelyyn. Lietteiden käsittely- ja keräysjärjestelmien optimaalista kehittämistä varten tulisi järjestää parempi seuranta ainakin seuraavien tietojen osalta: - Kuinka paljon alueella syntyy lietettä? - Tyhjennetäänkö sako- ja umpikaivot määräysten mukaisesti? - Minne lietteet päätyvät? 5.2 Jätelain vaatimusten toteutuminen Selvitykseen saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, etteivät kaikki jätelain edellytykset täyty. Jätelain täyttymistä arvioidaan seuraavien kolmen kohdan perusteella: 1) Päätöksen kohteena olevalla alueella on tarjolla jätteen kuljetuspalveluja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin Kaikissa kunnissa on saatavilla lietteen kuljetuspalvelua. Kotitalouksille tehdyn kyselyn tulosten perusteella kuntalaiset olivat tyytyväisiä saamaansa tyhjennyspalveluun ja nykyistä kuljetusjärjestelmää pidetään toimivana. Tyhjennyspalvelujen hinnat vaihtelivat kunnittain, halvimman ja kalleimman kuljetuspalvelun kertamaksun hintaero oli noin 40 (66 %). 2) Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle Vaikutuksia jätehuollon yleiseen toimivuuteen on vaikea arvioida. Selvitykseen ei ollut saatavissa tietoa nykyisistä lietevirroista, eikä tällöin pystytä selvittämään ohjautuuko lietettä käsittelypaikkojen ulkopuolelle. Ilman asianmukaista käsittelyä lietteet saattavat aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle ja ympäristölle. 3) Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan

40 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida Kyselyn vastausten perusteella voidaan todeta alueen asukkaiden olevan tyytyväisiä saamaansa lietekuljetuspalveluun, ja lisäksi nykyistä kuljetusjärjestelmää pidetään toimivana. Yritykset pitivät nykyistä kiinteistön haltijan järjestämää kuljetusjärjestelmää toimivana. Uhkana mahdollisessa kuljetusjärjestelmämuutoksessa nähtiin palvelutason heikkeneminen ja kustannusten nouseminen asiakkaille ja yrityksille. Yli puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti, että mahdollinen kuljetusjärjestelmämuutos heikentäisi yrityksen toimintaedellytyksiä. Kuntien vastauksista voidaan päätellä, että valvonta on nykyisessä järjestelmässä haasteellista. Yhdelläkään kunnalla ei ole tietoja tai rekisteriä alueella sijaitsevista viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevista kiinteistöistä. Kaikki alueella toimivat lietekuljetusyritykset eivät ole Etelä-pohjanmaan ELY:n jätehuoltorekisterissä ja lisäksi kuljetusyritysten asiakasrekistereiden ylläpidossa on ilmennyt epätarkkuutta. Vaasan seudun jätelautakunnan alueen lietevirtoja voidaan tarkastella ja valvoa lietekuljetusyritysten kattavan asiakasrekisterin avulla. Valvontaa voidaan suorittaa vain jos tiedot nykytilanteesta ovat riittävät ja ajan tasalla.

41 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida Lähteet Jätelaki /646. Saatavissa: Kesämökkibarometri (2009). Saatavissa: Länsi-Suomen ympäristökeskus (2009). Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu -Yhdyskunta- ja hajaasutuslietteet. Saatavissa: Savo-Pielisen jätelautakunta (2013). Kuljetusjärjestelmäselvitys. Saatavissa: et pdf Tilastokeskus (2009). Saatavissa: 10_tau_001_fi.html YTV (2000). Liikenteen jäljet. Saatavissa:

42 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida Liite Liitteet Kysely, kotitaloudet Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Vaasan jätelautakunta 1. Kunta Isokyrö Maalahti Mustasaari Korsnäs Vaasa Vöyri 2. Talouden koko 1 hlö 2 hlö 3 hlö tai enemmän 2.1. Asumismuoto Vakituinen asunto Vapaa-ajan asunto 3. Kiinteistöllä tyhjennettävät kaivot Sakokaivo, tilavuus (m 3 ) Umpikaivo, tilavuus (m 3 ) Muu järjestelmä, mikä?

43 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida Tyhjennykset 4. Kuinka usein kaivonne tyhjennetään? Kaksi kertaa vuodessa tai useammin Kerran vuodessa Kahden vuoden välein Harvemmin, kuinka usein? 5. Tilaatteko tyhjennyspalvelun aina tarvittaessa? Kyllä Ei, urakoitsijan kanssa on sovittu säännöllinen tyhjennysrytmi 6. Tiedättekö keskimääräisen tyhjennysmäärän (m3)? Kyllä, Ei 7. Kuinka paljon tyhjennys/kerta maksaa (sis. alv)? Tyhjennys/kerta/ ) Mikä on käsittelyn osuus ( )? Mikä on kuljetuksen osuus ( )? Tyhjennyspalvelut 8. Alueellani toimii... Vain yksi urakoitsija Kaksi urakoitsijaa Useampi kuin kaksi urakoitsijaa En tiedä

44 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida Oletteko kilpailuttaneet tyhjennysurakoitsijoita? Kyllä Ei 10. Mitkä kriteerit ovat vaikuttaneet tyhjennysurakoitsijan valintaanne? Hinta Nopea palvelu (saatavuus) Hyvä palvelu Joku muu, mikä? 11. Onko hintojen kehitys ollut mielestänne maltillista? Kyllä Ei 12. Kuinka tyytyväisiä olette nykyiseen tyhjennyspalveluun? En ole laisinkaan O O O O O Olen todella tyytyväinen tyytyväinen 13. Miten tyhjennyspalvelua tulisi kehittää? 14. Osallistun ipadin arvontaan. Yhteystiedot: Nimi Osoite Puhelinnumero

45 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida Liite 2. Yritysvaikutusselvitys Kuljetusjärjestelmäselvitys Vaasan jätelautakunta 1. Vastaajan perustiedot Nimi Yritys Sähköposti Päätoimiala Paikkakunta Yrityksen koko 2. Kuinka monta henkilöä yrityksenne työllistää? hlöä 3. Kuinka moni heistä työskentelee sako- ja umpikaivolietteiden parissa? hlöä 4. Mikä on yrityksenne liikevaihto? 5. Kuinka suuri osuus (%) liikevaihdostanne muodostuu lietekuljetuksista? %

46 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida Toiminta-alue 6. Minkä kunnan tai kuntien alueella yritys toimii? Isokyrö Korsnäs Maalahti Mustasaari Vaasa Vöyri Muualla, missä? 7. Mihin puhdistamoon tai puhdistamoihin yritys toimittaa lietteen? Hyyriä Korsnäs Oravainen Stormossen Vöyri Muualle, minne? 8. Mitkä tekijät vaikuttavat puhdistamon valintaan? Käsittelyn hinta Etäisyys Muu, mikä?

47 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida Tyhjennykset 9. Kuinka paljon (m 3 ) lietettä yrityksenne tyhjentää keskimäärin vuoden aikana? m Kuinka suuri osuus (%) tästä on alueen yritysten tuottamaa lietettä? % 11. Kuinka monta asuinkiinteistön (ml. vapaa-ajan kiinteistöt) sako- ja umpikaivotyhjennystä yritys tekee vuodessa? lkm 12. Miten tyhjennysten hinta muodostuu asiakkaille? Kertamaksu Tuntimaksu Kuutiomäärään perustuva (m 3 ) Etäisyyteen perustuva (km) Muu, mikä? Kuljetuskalusto 13. Yrityksen käytössä oleva kuljetuskalusto Traktori Kuorma- tai säiliöauto Muu, mikä? 14. Onko kuljetuskalustoon tehty investointeja viimeisen kahden vuoden aikana? Kyllä Ei

48 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida Nykytilan arviointi 15. Yritys on halukas laajentamaan toimintaa ottamalla uusia asuinkiinteistöasiakkaita Kyllä Ei 16. Nykyinen kiinteistön haltijan järjestämä lietteenkuljetusjärjestelmä on toimiva Kyllä Ei 17. Listatkaa nykyisen lietteenkuljetusjärjestelmän kehittämisideoita Tulevaisuus 18. Uskotteko yrityksen mahdollisuuksiin mahdollisessa kunnan järjestämässä kilpailutuksessa? Kyllä, miksi? Ei, miksi? 19. Yrityksen toimintaedellytykset heikkenisivät kuljetusjärjestelmämuutoksen jälkeen Kyllä Ei 20. Uskotteko uusien yritysten syntyyn mahdollisen kuljetusjärjestelmämuutoksen seurauksena?

49 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida Kyllä Ei 21. Mitkä olisivat kunnan järjestämän sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmän hyödyt yrityksen liiketoiminnalle? 22. Mitkä olisivat kunnan järjestämän sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmän haitat yrityksen liiketoiminnalle? 23. Ajatuksia mahdollisesta kuljetusjärjestelmämuutoksesta Pyydämme ystävällisesti Teitä lähettämään lietetyhjennysten asiakasrekisterinne tämän kyselyn liitteenä, kiitos! Rekistereitä tullaan käyttämään lietekuljetusjärjestelmän nykytilan kartoitukseen.

50 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida Liite 3. Kysely, puhdistamot 1. Laitoksen nykyinen sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottomäärä ja -kapasiteetti. 2. Laitokselle lietteitä nykyisin tuovat kuljetusurakoitsijat ja heidän vuonna 2014 laitokselle toimittamiensa sako- ja umpikaivolietteiden määrät. 3. Vuoden 2014 käsittelyhinnat sako- ja umpikaivolietteille (alv 0). 4. Aiheutuuko lietteiden kuljetusten keskittymisestä kevät- ja syyskuukausille haittaa laitoksen toiminnalle? Millaista? 5. Kuinka suuri osuus (%) käsittelyyn tuodusta lietteestä on yritysten tuottamaa (arvio)? 6. Osaatteko arvioida paljonko (m 3 ) käsittelyyn ohjautuu lietettä Vaasan seudun jätelautakunnan toiminta-alueen ulkopuolelta? 7. Mahdolliset laitoksen lietteiden vastaanoton jatkamista, muuttamista tai toiminnan lopettamista koskevat päätökset ja/tai suunnitelmat ja niihin vaikuttavat asiat.

51 68, YRL :30 / Bilaga: Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Sida Liite 4. Kysely, kunnat 1. Onko kunnalla rekisteriä alueella toimivista lietekuljetusyrityksistä? Entä viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevista kiinteistöistä? 1. Löytyykö kunnasta vesiosuuskuntia? 2. Onko kunnassa haettu lupia lietteen itsenäiseen puhdistukseen? Entä pelloille levittämiseen? Kuinka paljon lupia on myönnetty ja kenelle? 3. Laki velvoittaa sako- ja umpikaivon tyhjennettäväksi vähintään kerran vuodessa. Uskotteko, että kaivojen omistajat ovat tietoisia velvoitteesta? Onko epäilystä siitä, että kunnan alueella olisi kiinteistöjä, jotka tyhjentävät kaivoja itse esim. maastoon laillisen sijoituksen sijaan? 4. Mitkä ovat tyypillisiä kunnassa esiintyviä ongelmia sako- ja umpikaivolieteasioissa? 5. Onko mielestänne kunnassanne kattavasti saatavissa sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuspalvelua? 6. Saako mielestänne kunnassanne palvelua syrjimättömin ehdoin ja kohtuuhinnalla sijainnista tai tilaavasta henkilöstä riippumatta? 7. Onko kuntanne alueella mielestänne tiedottamis- tai neuvontatarpeita? Minkälaisia?

52 69, YRL :30 KT: 160/2016 Sida 51 ASIASIVU Dnr KT 160/2016 Sivu 1 Vastaus kirjelmään toimenpiteistä ja ehdotuksesta koulun ja päivähoidon säilyttämiseksi Petsmossa Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Rakennuttajainsinööri Erik Rönnqvist: Puh , erik.ronnqvist[at]mustasaari.fi Petsmo skolan vanhempainyhdistys on lähettänyt Mustasaaren kunnalle ehdotuksen Petsmo daghemin ja Petsmo skolan toimitilojen järjestämisestä. Ehdotuksen mukaan lisätiloja rakennettaisiin niin, että kunta vastaisi rakennusmateriaaleista, suunnittelusta ja valvonnasta ja työt tehtäisiin talkoovoimin. Ehdotuksesta ei käy ilmi, miten maansiirtotyöt, mahdolliset massanvaihdot ja erityisurakat, kuten sähkö-, LVI- ja automaatiotyöt, järjestettäisiin. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta vastaa kunnan kiinteistöistä. Lautakunnan tehtäviin kuuluu vastata kunnan talonrakennuksen ja julkisen omaisuuden sekä vesihuoltolaitoksen investointien suunnittelusta ja toteuttamisesta Sivistyslautakunta ei ole tilannut koulun tai päiväkodin laajennusta Petsmossa, joten ei ole myöskään tehty laajaa selvitystä siitä, mitä ehdotettu hanke merkitsisi valvonnan, takuuaikojen, kiinteistönhoidon ja kunnossapidon osalta. Petsmo daghemin tai Petsmo skolan laajentamista ei ole mainittu myöskään investointiohjelmassa Jos sivistyslautakunta päättää, että Petsmo skolaa tai Petsmo daghemiä on laajennettava, vanhempainyhdistyksen ehdotuksesta on tehtävä yksityiskohtainen selvitys. Liitteet: Ehdotus koulusta ja päivähoidosta Petsmossa Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päättää yhtyä edellä olevaan valmisteluun. Lautakunta toteaa, että jos sivistyslautakunta päättää Petsmo daghemin ja Petsmo skolan tilojen laajentamisesta, investointihankkeen suunnittelu ja toteutus pannaan toimeen kunnan sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

53 69, YRL :30 / Bilaga: Ehdotus koulusta ja päivähoidosta Petsmossa Sida 52 Mottagare: Kommunstyrelsen Korsholms kommun / Mustasaaren kunta 5, L,?øþ lnkommit / Saapunut Diarienr I Diaarinro.Æ,,Lçç, Ø Förslag gällande Petsmo skola och dagvård I Petsmo skola går idag 33 elever och daghemmet år sen lãnge fullsatt, elevprognosen för framtiden pekar rakt uppåt och redan 2O22 gâr det över 60 elever i skolan. Och då har vi ännu inte räknat med det faktum atl det finns planeral30 egnahemstomter och etl radhus ttll nyahavsnâra smrådet, som med stor sannolikhet medför ännu flera barn. Skola och daghem bör finnas kvar för att få en lyckad försäljning av tomterna. För att i första hand råda bot på br:sten av dagvårdsplatser {som det är brist på i dom flesta byar) så vill vi komma med följande förslag: En skilld byggnad kunde byggas på befintlþ tomt bredvid dagiset {se bilaga), byggnaden skulle ha plats för 2st. avdelningar och hit flyttas också Lilla dagis som nu är beläget i skolan. Med en skilld byggnad är det också lämpligare att'iframtîden ha möiligheten att dra ner på uppvärmningen utifall att dagvårdsplatser blír í överflöd och í stãllet anvånda byggnaden till annat åndamå1. Bygget skulle helt och hållet ske på talkokraft med ledning av lokala byggentreprenörer samt kommunens övervakning. Kommunens kostnad blir således endast det materiella samt planeringen. Skolan Skolan som är ca. 700m2 är för õvrígt i gott skíck, men det finns saker att förbãttra för att få ner b.la. drfftskostnaden, som i sig redan är låg men går att fõrbãttra. Som fðrslag har vi följande: Mellantaket skulle tillãggsisoleras med û0mm. blåsull, fõnstren ses óver med nya tãtningar, en temparatur sänkníng kunde göras (alldeles för varmt som det är). Fasaden borde småningom få sig en målning. Eventuell anpassning av utrymmen för nya läroplanen kan också utföras med talkokraft. Detta ãr arbeten som i sin helhet bekostas av Hem och Skola samt privata fínansiärer dvs. GRATIS fór kommunen. tftis som nu är belåget i skolan kan med fördel också flyttas till en annañ lakal i närheten för att få användning av utrymmet mer ändamålsenligt i undervisningen. I skolan finns också vindsutrummen som í dagsläget används till förvaring. Gårdskarls arbeten kan också utfö'ras ideellt ínom byn, vi sköter redan om isbana, skidspår, röjning osv. Med dessa åtgãrder samt att Lilla dagis flyttar ur skolan och elevantalet om 5 år närmar sig det dubbla skulle också driftskostnaderna sjunka betydligt. Då skulle inte heller kommunen behöva fundera på hur alla ska rymrnastill Kvevlax. Sarnt spara in rejält på skolskjutsarna. Petsmo är en kraftigtvãxande bymed skolan som hjãrta. Vi har en enormtalkoanda och om kommunen kunde helst överväga våra förslag kan vi säkert komma överens om en lösning som både ger inbesparing till kommunen samt låter byn ha kvar sin skola. Petsmo L6 Med vänliga hälsningar Petsmo Hem och Skola

54 69, YRL :30 / Bilaga: Ehdotus koulusta ja päivähoidosta Petsmossa Sida 53 ForsLaE f ör s[rol o cmra del i Petsmc Nv d agisbygçnad för 2st avdelninqar hit ftittaå ätkså Litta dagis från íkotan SportpIan,Ô kola --- 'æ'-- -4 ó,..<,ô,

55 70, YRL :30 KT: 618/2015 Sida 54 ASIASIVU Dnro KT 618/2015 Sivu 1 Tilanneraportti kiinteistöjen liittymisestä kunnan viemäriverkkoon Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Vesihuoltopäällikkö Allan Heir: Puh , allan.heir[at]mustasaari.fi Viemäriverkon laajennus Singsbyssä valmistui vuonna 2015, ja kiinteistönomistajilla on saakka aikaa ryhtyä toimenpiteisiin. Vuosina tehty laajennus koski yhteensä 125 kiinteistönomistajaa, joista 46 on liittänyt kiinteistönsä kunnan viemäriverkkoon mennessä. Singsbyn tilanteesta laaditun yhteenvedon mukaan 24 kiinteistönomistajaa on tehnyt liittymissopimuksen muttei vielä liittänyt kiinteistöään kunnan viemäriverkkoon. Vuoden 2015 sateisen syksyn vuoksi liittymiä ei voitu toteuttaa suunnitellusti, vaan toteuttamista lykättiin. Vapautushakemuksen on jättänyt 15 kiinteistönomistajaa. Valvontaviranomainen on hylännyt kolme hakemusta ja 12 hakemusta on vielä käsittelemättä. Vesihuoltolaitos aikoo muistuttaa muita kiinteistönomistajia kirjeitse siitä, että kiinteistö on liitettävä viemäriverkkoon ennen vuodenvaihdetta. Viemäriverkkoa laajennettiin kunnan muilla alueilla vuosina Kaikki kiinteistönomistajat eivät ole vielä ryhtyneet toimenpiteisiin kiinteistönsä liittämiseksi, vaikka vesihuoltolaitos on lähettänyt useita muistutuksia. Kiinteistöjen omistaja- ja osoitetiedot siirrettiin valvontaviranomaiselle tammikuussa Tällä hetkellä liittymissopimuksen on tehnyt yhteensä 36 kiinteistönomistajaa. Heistä osa on maksanut liittymismaksun, muttei vielä liittänyt kiinteistöään viemäriverkkoon, ja joillekin ympäristöjaosto on päättänyt ajankohdan, johon mennessä kiinteistö on viimeistään liitettävä. Vapautushakemuksen on jättänyt 38 kiinteistönomistajaa, mutta 25 hakemusta on hylätty ja 13 odottaa vielä päätöstä. Valitettavasti 19 kiinteistönomistajaa ei ole vieläkään tehnyt liittymissopimusta tai jättänyt vapautushakemusta. Näiden osalta valvontaviranomainen päättää, milloin kiinteistö on viimeistään liitettävä viemäriverkkoon. Liitteet: Viemäriliittymät, Singsby Viemäriliittymät, muut alueet Valvontaviranomaisen päätökset liittymisajankohdasta

56 70, YRL :30 KT: 618/2015 Sida 55 ASIASIVU Dnro KT 618/2015 Sivu 2 Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta perehtyy yhteenvetoon ja merkitsee sen tiedoksi. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

57 70, YRL :30 / Bilaga: Viemäriliittymät Sida 56 Viemäriliittymät, Singsby Liittymissopimus tehty, kiinteistöä ei ole liitetty Vapautettu liittymisvelvollisuudesta Vapautushakemus odottaa päätöstä Muut Viemäriliittymät, muut alueet Liittymissopimus tehty, kiinteistöä ei ole liitetty Vapautettu liittymisvelvollisuudesta Vapautushakemus odottaa päätöstä Muut 5 0 Länsirannikon ympäristöyksikön päätökset liittymisajankohdasta Lukumäärä Vuosi

58 71, YRL :30 KT: 1137/2013 Sida 57 ASIASIVU Dnro KT 1137/2013 Sivu 1 Hakemus asemakaavan muutoksesta Sepänkylän korttelissa 401 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Kaavoitusinsinööri Marika Häggblom: Puh , marika.haggblom[at]mustasaari.fi Smedsbyn kylässä sijaitsevan kiinteistön Sparbanken RN:o 2:286 omistaja Asunto Oy Sepänkylän Pankkitalo jätti joulukuussa 2013 kuntaan hakemuksen asemakaavan muutoksesta kiinteistöllä. Asunto-osakeyhtiö hakee kerrosluvun/rakennusoikeuden korottamista, jotta olemassa olevaan rakennukseen olisi mahdollista rakentaa kolmas kerros. Laajennus on yksi tapa rahoittaa rakennuksen tulevia kunnostustöitä, joita ovat esimerkiksi linjasaneeraus sekä julkisivun ja ikkunoiden kunnostus. Asunto-osakeyhtiö mainitsee, että kunnostustyöt uudistaisivat rakennuksen julkisivua niin, että rakennus sopisi paremmin "tulevaisuuden Sepänkylään. Kiinteistö RN:o 2:286 muodostaa osan korttelin 401 tontista 2. Kortteliin 401 on osoitettu seuraavat aluevaraukset: liikerakennusten korttelialue (AL) ja kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialue (YT). Lääninhallitus on vahvistanut voimassa olevan rakennuskaavan päätöksellään nro B Liikerakennusten korttelialueella on yksikerroksinen liikerakennus sekä kaksikerroksinen liike- ja asuinrakennus. Rakennukset sijaitsevat eri kiinteistöillä, joilla on eri omistajat. Kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialueella on masto ja siihen kuuluvia huoltorakennuksia. Asemakaavan muutos tulisi laatia koskemaan koko korttelia 401. Muutos koskee ensisijaisesti kiinteistöä RN:o 2:286, mutta tarvittaessa tehdään myös muita, lähinnä teknisiä muutoksia. Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päättää selvittää asemakaavan muuttamisen edellytyksiä. Hakija maksaa asemakaavan muutoksen laatimisesta aiheutuvat kustannukset kaavoituskustannusten veloittamisesta tehdyn kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti. Kunnan ja Asunto Oy Sepänkylän Pankkitalon välille tehdään asemakaavoitussopimus kaavoituksen aloitusvaiheessa.

59 71, YRL :30 KT: 1137/2013 Sida 58 ASIASIVU Dnro KT 1137/2013 Sivu 2 Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen tekemistä kunnanvaltuuston maankäyttösopimuksen suuntaviivoja koskevan päätöksen mukaisesti. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin. --- Kaavoitusinsinööri Marika Häggblom: Puh , marika.haggblom[at]mustasaari.fi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Suunnitelmasta ei jätetty mielipiteitä. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta hyväksyi asemakaavoitussopimuksen ja sopimus allekirjoitettiin Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on korottaa kerroslukua/rakennusoikeutta, jotta nykyiseen rakennukseen kiinteistöllä RN:o 2:586 olisi mahdollista rakentaa kolmas kerros. Asuntoyhtiön edustajan kanssa käydyn keskustelun mukaan hakija haluaa, että kaava mahdollistaa asunto-, liike- ja toimistotilojen toteuttamisen. Asemakaavan muutos saattaa edellyttää maankäyttösopimuksia kunnanvaltuuston maankäyttösopimuksen suuntaviivoja koskevan päätöksen mukaisesti. Kun voimassa oleva rakennuskaava vahvistettiin vuonna 1981, korttelin 401 AL-alue muodosti kokonaisuuden. Nykyisin alue muodostuu kahdesta, eri omistajille kuuluvasta kiinteistöstä, RN:o 2:585 ja RN:o 2:586, mikä huomioidaan asemakaavan muutoksessa. Korttelialueella on ollut ongelmana pysäköintitilojen riittämättömyys, ja pysäköinti tapahtuu osittain Niittylähteentien tiealueella. Asuntoyhtiöllä on lupa käyttää osaa tiealueesta kiinteistön edustalla pysäköintiin kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaoston päätöksen nojalla. Päätöksen mukaan lupa voidaan kumota tai sitä voidaan muuttaa asemakaavan tarkistuksen yhteydessä. Korttelia 401 varten on laadittu asemakaavaluonnos. Kiinteistölle RN:o 2:586 osoitetaan merkintä AK, kolmikerroksisen kerrostalon rakennuspaikka. Enintään 20 prosenttia kerrosalasta saa käyttää liike- tai toimistotiloihin. Rakennusoikeuden kerrosalaksi ilmoitetaan m². Rakennusoikeuden korottamisen edellytyksenä on, että rakennuspaikalle voidaan osoittaa riittävästi tilaa pysäköintipaikkoja ja muita pihatoimintoja varten. Rakennuspaikkaa on laajennettu noin viisi metriä Niittylähteentien suuntaan alueelle, jota jo nyt käytetään asuntoyhtiön pysäköintipaikkana (KAKSJ ).

60 71, YRL :30 KT: 1137/2013 Sida 59 ASIASIVU Dnro KT 1137/2013 Sivu 3 Kiinteistölle RN:o 2:585 osoitetaan edelleen merkintä AL, liikerakennusten korttelialue. Vähintään puolet kerrosalasta on tarkoitettu liiketilaksi. Rakennusoikeus osoitetaan luvulla e = 0,40 nykyisen rakennuskannan pohjalta. Voimassa olevaan asemakaavaan sisältyy korttelialue, jonka aluemerkintä muutetaan käyttötarkoituksen perusteella kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialueesta (YT) mastoalueeksi (EMT). Alueella on noin 60 metriä korkea telemasto ja siihen kuuluva huoltorakennus. Kaava-alueella on kunnan vesi- ja viemäriverkko, jotka on merkitty kaavakarttaan. Johtoalueelle ei saa rakentaa kiinteitä rakennelmia. Asemakaavan muutoksella päivitetään pysäköintipaikkoja koskevia kaavamääräyksiä sen mitoituksen mukaan, jota on käytetty Sepänkylän keskustassa eli 1 autopaikka/50 k-m² liike- ja toimistotiloja ja 1,25 autopaikkaa/asunto. Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päättää yhtyä korttelia 401 koskevaan asemakaavan muutosluonnokseen ja asettaa sen nähtäville 30 päivän ajaksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30. :n mukaisesti. Lausunnot pyydetään rakennuslautakunnalta, ympäristöjaostolta, elykeskukselta, Pohjanmaan pelastuslaitokselta, Anvialta ja Vaasan Sähköverkko Oy:ltä. Kaavaluonnos lähetetään tiedoksi rajanaapureille. Kaavoittaja oikeutetaan tekemään kaavaehdotukseen tarvittaessa vähäisiä teknisiä muutoksia, ennen kuin ehdotus asetetaan nähtäville. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin. --- Kaavoitusinsinööri Marika Häggblom: Puh , marika.haggblom[at]mustasaari.fi Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä valmisteluvaiheessa Kaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Lausunnon jättivät rakennuslautakunta, ympäristöjaosto, Pohjanmaan pelastuslaitos, Vaasan Sähköverkko Oy ja Anvia. Yhteenveto saaduista lausunnoista sekä vastineehdotukset: Rakennuslautakunta yhtyy asemakaavan muutokseen ja pitää tämänkaltaisia kaavanmuutoksia erinomaisina, sillä ne tiivistävät kunnan keskustaaluetta ja antavat samalla mahdollisuuden parantaa vanhempaa rakennuskantaa.

61 71, YRL :30 KT: 1137/2013 Sida 60 ASIASIVU Dnro KT 1137/2013 Sivu 4 Todetaan. Ei aiheuta toimenpiteitä. Ympäristöjaostolla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Todetaan. Ei aiheuta toimenpiteitä. Pohjanmaan pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Todetaan. Ei aiheuta toimenpiteitä. Vaasan Sähköverkko Oy:llä ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Todetaan. Ei aiheuta toimenpiteitä. Anvia huomauttaa alueelle kaivetuista kaapeleistaan, jotka on otettava huomioon ja suojattava kaivutöissä. Anvialla ei ole muuta lisättävää. Todetaan. Ei aiheuta toimenpiteitä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa mutta haluaa mielellään käydä kaavan läpi työkokouksessa. Ely-keskuksen ja kunnan kesken on pidetty työkokous Kokouksen aikana kävi ilmi, että tietoliikennemaston vaikutukset on selvitettävä kaavan laatimisen yhteydessä. Myös maston käyttöikä ja alueen käytön mahdollinen muuttaminen nostettiin esiin keskustelussa. Yleisesti kaavanmuutos nähtiin kuitenkin myönteisenä asiana, sillä se mahdollistaa ennestään olevan rakennuskannan kehittämisen. Kaavaehdotusta laadittaessa kaavaselostukseen on täydennetty tietoliikennemaston vaikutukset. Vaasan Puhelin Oy on merkitty mastoalueen käsittämien kiinteistöjen omistajaksi. Maanomistajaan on oltu yhteydessä, ja on käynyt ilmi, ettei Vaasan Puhelimella ole suunnitelmissa muuttaa maankäyttöä. Nykyisellä mastolla on vielä vuotta käyttöikää, ja ikää voidaan pidentää entisestään huollon ja kunnossapidon avulla. Vaasan Puhelin huomauttaa, että masto on operaattorien yhteiskäytössä, mikä vähentää mastojen tarvetta ympäristössä. Kaavakarttaan ei tehdä muutoksia lausuntojen johdosta. Kaavaselostusta on täydennetty mastoalueen vaikutuksilla. Ehdotus asemakaavaksi on laadittu. Kaavaehdotuksen laadinnan yhteydessä korttelialueen rajausta on tarkistettu Niittylähteentien tiealuetta kohti, mikä mahdollistaa useamman pysäköintipaikan järjestämisen tontille 3. Liitteet: Kaavaehdotus Kaavaselostus Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus:

62 71, YRL :30 KT: 1137/2013 Sida 61 ASIASIVU Dnro KT 1137/2013 Sivu 5 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta yhtyy asemakaavaehdotukseen ja asettaa sen nähtäville 30 päivän ajaksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27. :n mukaisesti. Kaavaehdotuksesta ei pyydetä uusia lausuntoja, mutta se lähetetään tiedoksi rakennuslautakunnalle, ympäristöjaostolle, ely-keskukselle, Pohjanmaan pelastuslaitokselle, Vaasan Sähköverkko Oy:lle ja Anvialle sekä rajanaapureille. Kaavoittaja oikeutetaan tekemään asemakaavaan tarvittaessa vähäisiä teknisiä muutoksia, ennen kuin kaava-asiakirjat asetetaan nähtäville. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

63 71, YRL :30 / Bilaga: Planförslag Sida SMEDSBY SEPÄNKYLÄ Ändring av detaljplan i kvarter 401 Asemakaavan muutos korttelissa 401 Planläggningsavdelningen/ Kaavoitusosasto: Planförslag Kaavaehdotus Plankod/ Kaavatunnus: /13 Skala/ Mittakaava: 1:2 000 Planläggningschef/ Kaavoituspäällikkö: Barbara Påfs Planläggningsingenjör/ Kaavoitusinsinööri: Marika Häggblom, YKS-506 Koordinatsystem / Koordinaattijärjestelmä: GK22 Baskartan kompletterad/ Pohjakartta täydennetty: Planläggningschef: Kaavoituspäällikkö: Barbara Påfs Godkänd av kommunfullmäktige: Hyväksytty kunnanvaltuustossa: x.x.20xx xx

64 z rp ar ar ar ar ar II Huoltoasema Servicestation Henriksvägen Heikintie Andersvägen Antintie Kälängsvägen Nittylähteentie Mustasaarentie Korsholmsvägen EMT e=0.15 ajo m20% p p AK 1200 III 2 AL-1 e=0.35 II 3 Sida 63 71, YRL :30 / Bilaga: Planförslag

65 71, YRL :30 / Bilaga: Planförslag Sida 64 AK AL-1 EMT Heikintie 1200 m20%

66 71, YRL :30 / Bilaga: Planförslag Sida 65 II e=0.40 p

67 71, YRL :30 / Bilaga: Planbeskrivning Sida Smedsby Ändring av detaljplan för kvarter 401 Planläggningsavdelningen 1:2000 Planutkast Planförslag Godkänd av kommunfullmäktige._.201_

68 71, YRL :30 / Bilaga: Planbeskrivning Sida 67 Innehållsförteckning 1 BAS- OCH IDENTIFIKATIONSUPPGIFTER Detaljplanens grunduppgifter och namn Planområdets läge Planens syfte Beskrivningens innehållsförteckning Förteckning över bilagor till beskrivningen SAMMANDRAG Olika skeden i planprocessen Detaljplanen Genomförandet av detaljplanen Detaljplanens rättsverkningar UTGÅNGSPUNKTER Utredning om förhållandena i planeringsområdet Planeringssituationen OLIKA SKEDEN I PLANERINGEN AV DETALJPLANEN Inledning av planläggningen och beslut Intressenter Mål för detaljplanen Preliminära alternativ och deras inverkningar REDOGÖRELSE FÖR DETALJPLANEN Planens struktur Områdesreserveringar Planens konsekvenser Konsekvenser för livsmiljö och hälsa Planbeteckningar och planbestämmelser Namn GENOMFÖRANDET AV DETALJPLANEN Uppföljning av genomförandet

69 71, YRL :30 / Bilaga: Planbeskrivning Sida 68 1 BAS- OCH IDENTIFIKATIONSUPPGIFTER 1.1 Detaljplanens grunduppgifter och namn Kommun: Kommundel: Fastigheter: Planens namn: Planens skala: 1: Plankod: /13 Korsholm 180, Smedsby Detaljplanen berör fastigheterna RNr 2:586, RNr 2:585, RNr 2:352, RNr 2:353, RNr 2:356, RNr 2:439 och RNr 878:0:1. Kvarter 401, ändring av detaljplan 1.2 Planområdets läge Detaljplanområdet utgörs av kvarter 401 samt angränsande vägområden. Kvarteret gränsar till Korsholmsvägen, Källängsvägen, Andersvägen och Henriksvägen. Planområdets läge och avgränsning framgår från pärmbilden. 1.3 Planens syfte Bostads Ab Smedsby bankhus har anhållit om ändring av detaljplan för fastighet RNr 2:586 som enligt gällande detaljplan utgör del av tomt 2/401. Målsättningen med planändringen är att undersöka förutsättningar att höja byggrätt och våningstal för fastighet RNr 2:586. Samtidigt görs plantekniska justeringar för övriga delar av kvartersområdet. 1.4 Beskrivningens innehållsförteckning Detaljplanen består av detaljplankarta och planbeskrivning. I planbeskrivningen presenteras utgångsuppgifter om planområdet samt uppställda mål och motiveringar till detaljplanen. 1.5 Förteckning över bilagor till beskrivningen - Program för deltagande och bedömning Bilaga 1 - Illustration Bilaga 2 - Uppföljningsblankett Bilaga Bakgrundsutredningar och källmaterial - Kartor över vatten- avloppslednings- och elnät. - Exposure of the general public to radiofrequency electromagnetic fields (a joint statement from the Nordic radiation safety authorities, 2009). - Mastot maisemassa, Miljöministeriet

70 71, YRL :30 / Bilaga: Planbeskrivning Sida 69 2 SAMMANDRAG 2.1 Olika skeden i planprocessen Samhällsbyggnadsnämnden beslöt utreda förutsättningar att ändra detaljplanen Program för deltagande och bedömning hölls framlagt till påseende Samhällsbyggnadsnämnden beslöt att lägga fram ett utkast till detaljplan i beredningsskedet Planutkastet var framlagt till officiellt påseende _ Samhällsbyggnadsnämnden beslöt att lägga fram ett förslag till detaljplan. _._.2016 _._.2016 Planförslaget var framlagt till officiellt påseende _._.2016 _ Samhällsbyggnadsnämnden omfattade förslaget till detaljplan. _._.2016 _ Kommunstyrelsen omfattade förslaget till detaljplan. _._.2016 _ Kommunfullmäktige godkände förslaget till detaljplan. 2.2 Detaljplanen Detaljplanen omfattar kvarter 401 i Smedsby. Detaljplanområdets areal är ca 0.6 ha. AL-kvartersområdet som i nuvarande detaljplan är reserverat för affärsbyggnader delas i två separata tomter. Den del som planändringen berör anges med beteckningen AK, flervåningshus. I övrigt kvarstår beteckningen enligt AL, kvartersområde för bostads-, affärs- och kontorsbyggnader. Kvartersområdet som enligt tidigare detaljplan hade beteckningen YT (kvartersområde för kommunaltekniska byggnader och inrättningar) har ändrats till EMT, mastområde, utgående från områdets användningsändamål. Inom kvartersområdet är det tillåtet att uppföra servicebyggnader i anslutning till verksamheten. Plankartan har kompletterats med befintligt ledningsnät. 2.3 Genomförandet av detaljplanen Området är utbyggt och ändringar och utvidgningar av befintligt byggnadsbestånd görs i privat regi. 2.4 Detaljplanens rättsverkningar En byggnad får inte uppföras i strid med detaljplanen (bygginskränkning). Beträffande andra åtgärder som förändrar miljön ska detaljplanen beaktas på det sätt som bestäms enligt följande: 3

71 71, YRL :30 / Bilaga: Planbeskrivning Sida 70 På detaljplanområdet får inte placeras sådana funktioner som medför olägenheter för den användning av andra områden som anvisats i detaljplanen. På ett detaljplanområde får inte heller placeras funktioner som strider mot detaljplanebestämmelser som avser att förhindra eller begränsa miljökonsekvenser som är skadliga eller förorsakar störningar. 3 UTGÅNGSPUNKTER 3.1 Utredning om förhållandena i planeringsområdet Allmän beskrivning av området Kvarter 401 finns i anslutning till Smedsby centrum i korsningen Korsholmsvägen-Källängsvägen, ca 500 meter från Smedsby kärncentrum. I närområdet finns kulturhuset, skolcentrum, servicestation, en industri- /lagerbyggnad där Österbottens äggcentral tidigare hade sin verksamhet samt småhusbebyggelse i form av rad-och egnahemshus. Bild 1. Vy över planområdet. Naturmiljön Området är beläget inom bebyggd miljö. Inom planområdet finns inga områden i naturtillstånd. Inom området finns inga grundvattenområden. 4

72 71, YRL :30 / Bilaga: Planbeskrivning Sida 71 Den byggda miljön Kvarter 401 är helt utbyggt. Närmast korsningen Korsholmsvägen Källängsvägen finns en affärs-/kontorsbyggnad i en våning där en motorcykelklubb har sin verksamhet. Intill finns en affärs- /bostadsbyggnad i två våningar. Byggnaden inhyser frisörverksamhet men används i dagsläget i övrigt för bostadsändamål. Inom kvarteret finns även en telekommunikationsmast med en servicebyggnad. Servicebyggnaden har ursprungligen uppförts som telefoncentral. På området förekommer inga kända fornlämningar eller fornminnen. Service Inom kommuncentret Smedsby finns ett brett serviceutbud. Trafik Planområdet finns invid Korsholmsvägen, somt tidigare utgjorde riksväg 8. Kvartersområdet gränsar också till Källängsvägen, Andersvägen och Henriksvägen. Mellan Henriksvägen och Korsholmsvägen finns en reservering för lättrafikled som dock inte är ansluten mot Korsholmsvägen. Längs Korsholmsvägen och Källängsvägen finns lättrafikförbindelse. Teknisk service Byggnaden som planändringen berör är ansluten till fjärrvärmenätet. På området finns utbyggd kommunalteknisk service. Bild 2. Vatten- och avloppsledningsnät. 5

73 71, YRL :30 / Bilaga: Planbeskrivning Sida 72 Bild 3. Anvias kabeldragningar inom planområdet Specialverksamhet Inom planområdet finns en 60 meter hög telekommunikationsmast. Masten som är Anvias ägo är i fleroperatörsbruk, vilket betyder att alla mobiloperatörer erbjuds mastplats i masten. Radio-, tv-, och telefonmaster avger radiovågor på frekvenser mellan 10 MHz 2,5 GHz. För radiofrekventa fält (radio-, och mikrovågor) ges ett högsta referensvärde, vilket är en rekommenderad högsta signalstyrka som ger god säkerhetsmarginal till kända hälsoeffekter. Signalstyrkan bör inte överskridas på platser där allmänheten vistas. Majoriteten av alla EU-länder tillämpar samma referensvärden, vilka rekommenderas av EU och är baserade på den internationella strålningsskyddskomissionens (ICNIRP) riktlinjer. Referensvärden anges i watt per kvadratmeter (W/m²). Bild 4. Radiovågor från en mast går vågrätt ut från antennen i form av en solfjärder, vilken i lodrät riktning är smal (10º) och i vågrät riktning bred (90º). 6

74 71, YRL :30 / Bilaga: Planbeskrivning Sida 73 Radiovågornas styrka avtar snabbt med avståndet till sändaren. Detta gör att radiovågor från starka TV- och radiosändare har låg styrka när de når marken och andra platser där människor vistas. Starka sändare är alltid belägna i höga master, vilket innebär att exponeringen är låg när radiovågorna når marken. Det är inte bara sändarstyrkan som avgör exponeringen utan även avståndet till antennen, antennens riktning liksom förekomsten av dämpande och reflekterande föremål. Nedan ses en tabell med jämförelse av signalstyrka hos olika källor. Typ av källa Signalstyrka Trådlös telefon 0,01 W Basenhet för trådlös telefon 0,01 W Trådlöst datornätverk (2,4 GHz) 0,1 W Mobiltelefon 0,25 Bluetooth (trådlös mus/headset) 0,001 W Basstation för mobiltelefoni 2 W - 8 W Digital TV-sändare 1 W W Radiosändare, FM 5 W W Markägoförhållanden Området omfattar i huvudsak privatägda markområden. Angränsande gatuområden är delvis i kommunens ägo vilka framkommer med röd rastrering från bild 5. Bild 5. Markägoförhållanden. 7

75 71, YRL :30 / Bilaga: Planbeskrivning Sida Planeringssituationen Planer, beslut och utredningar som berör planområdet Riksomfattande målen för områdesanvändningen Statsrådets beslut om riksomfattande mål för områdesanvändningen trädde i kraft Målen har reviderats till vissa delar, med huvudtema att svara på de utmaningar som klimatförändringen ställer på vårt samhälle. De reviderade målen trädde i kraft På basis av sakinnehållet har de riksomfattande målen för områdesanvändningen grupperats i följande helheter: Fungerande regionstruktur Enhetligare samhällsstruktur och kvalitet på livsmiljön. Kultur- och naturarv, rekreation i det fria och naturresurser. Fungerande förbindelsenät och energiförsörjning. Specialfrågor i Helsingforsregionen. Helheter av särskild betydelse så som natur- och kulturmiljöer. De riksomfattande målen är indelade i allmänna mål och särskilda mål. De allmänna målen är till sin karaktär principiella linjedragningar som gäller områdesanvändningen i övergripande planläggning. De särskilda målen däremot är förpliktelser som gäller områdesanvändningen och planeringen av den såvida målen inte avgränsats att gälla endast en särskild planläggningsnivå. Landskapsplanen Landskapsplanen för Österbotten är fastställd i enlighet med miljöministeriets beslut den Följande områdesreserveringar berör detaljplanområdet: Område för tätortsfunktioner (A) Område för centrumfunktioner (c) Stadsutvecklingszon, Vasa stadsregion kk-1 Zon för växelverkan mellan stad och landsbygd kmk. Bild 6. Utdrag ur landskapsplan. 8

76 71, YRL :30 / Bilaga: Planbeskrivning Sida 75 Strategisk generalplan En strategisk generalplan för Korsholms kommun har utarbetats under Syftet med generalplanen är att styra de allmänna principerna för kommunens samhällsstruktur och markanvändning. Den strategiska generalplanen beskriver kommunens vision av var markanvändningen ska utvecklas fram till år 2040, och strategin för att genomföra den. Planen godkändes av kommunfullmäktige Den strategiska generalplanen saknar rättsverkning. Bild 7. Utdrag av Strategiska generalplanen för Korsholms kommun. Generalplan Smedsby delgeneralplan godkändes av kommunfullmäktige I delgeneralplanen ingår kvarter 401 i område för närservice (PL). En revidering av Smedsby delgeneralplan påbörjades hösten Ett planförslag presenterades våren Enligt planförslaget ingår kvarter 401 i områdesreservering för centrumfunktioner (C). Ett utdrag från gällande delgeneralplanen framgår från bild 8 och förslag till revidering från bild 9. 9

77 71, YRL :30 / Bilaga: Planbeskrivning Sida 76 Bild 8. Utdrag ur Smedsby delgeneralplan. Bild 9. Förslag till delgeneralplan, 2016 Detaljplan Gällande byggnadsplan är fastställd , länsstyrelsens utslag Nr. B Kvarter 401 omfattar kvartersområde för affärsbyggnader där minst 50 % av byggnadens våningsyta bör användas för affärsändamål (AL/0,50) samt en områdesreservering för kommunaltekniska byggnader och inrättningar (YT). Bild 10. Utdrag ur byggnadsplan. 10

78 71, YRL :30 / Bilaga: Planbeskrivning Sida 77 Byggnadsordning Korsholms kommuns byggnadsordning har trätt i kraft Miljöskyddsföreskrifter Västkustens miljöenhets miljöskyddsföreskrifter har trätt i kraft Servitut Fastigheterna inom tomt 2/401 belastas av flera servitut. Fastighet RNr 2:586 belastas av servitut för förbindelse (Y ) samt vattenledning (Y ). Fastighet RNr 2:585 belastas av parkering (Y ) samt avloppsledning (Y ). Fastighet RNr 2:586 har vägrätt över fastighet RNr 2:439. Enligt planläggnings- och kommunplaneringssektionens beslut tillåts Bostads Ab Smedsby Bankhus använda vägområdet framför fastigheten som parkering. Vid kommande revidering av detaljplan kan tillståndet upphävas eller förändras. Baskarta Vid uppgörande av planen används kommunens baskarta i skala 1:2000. Kartan har kompletterats och godkänts av planläggningschef Barbara Påfs OLIKA SKEDEN I PLANERINGEN AV DETALJPLANEN 4.1 Inledning av planläggningen och beslut Bostads Ab Smedsby bankhus har anhållit om ändring av detaljplan för sin fastighet. Sökanden är ägare till fastighet RNr 2:586 som utgör del av tomt 2/401. Samhällsbyggnadsnämnden har beslutat att utreda förutsättningar att ändra detaljplanen Ett avtal om detaljplanering mellan Bostads Ab Smedsby bankhus och kommunen har undertecknats Intressenter Intressenter har rätt att delta i beredningen av planen, bedöma dess inverkningar samt yttra åsikter om planen. Intressenter i planeringen är: - markägare, - invånare och de på vilkas förhållanden planen märkbart kan inverka, - Korsholms kommuns förvaltningsenheter - Närings-, trafik- och miljöcentralen i södra Österbotten - Österbottens räddningsverk - Vasa elnät - Anvia 11

79 71, YRL :30 / Bilaga: Planbeskrivning Sida 78 Anhängiggörande Om program för deltagande och bedömning annonserades i Vasabladet och Pohjalainen, på kommunens officiella anslagstavla och på kommunens webbplats. Deltagande i planeringsprocessen och växelverkan Program för deltagande och bedömning var framlagt Inga kommentarer lämnades mot programmet. Ett planutkast hölls framlagt i beredningsskedet Inga påpekanden lämnades mot planförslaget. Utlåtanden lämnades av Byggnadsnämnden, miljösektionen, Österbottens rättningsverk, Vasa elnät och Anvia. Byggnadsnämnden omfattar ändringen av detaljplanen och anser att dylika projekt är utmärkta med tanke på att förtäta kommunens centrumområde och samtidigt förbättra det äldre byggnadsbeståndet. miljösektionen, Österbottens räddningsverk och Vasa elnät har inget att anmärka på planutkastet. Anvia påpekar att de har kablar nergrävda på området vilka bör beaktas och skyddas vid grävning. Anvia har inget annat att tillägga. Utlåtandena föranleder inga åtgärder vid utarbetande av planförslaget. Närings- trafik och miljöcentralen har meddelat att de inte ger utlåtande men meddelar att de gärna går igenom planen vid ett arbetsmöte. Ett arbetsmöte mellan ntm-centralen och kommunen hölls Vid mötet framkom att telekommunikationsmastens konsekvenser bör utredas vid utarbetande av planen. Överlag ansågs planändringen som positiv då befintligt byggnadsbestånd kan utvecklas. Myndighetssamarbete Utlåtande av kommunens förvaltningsenheter och berörda myndigheter begärdes i utkastskedet enligt vad som framkommer i punkt 4.2. Planförslaget sänds för kännedom till berörda myndigheter. 4.3 Mål för detaljplanen Målsättningen är att undersöka förutsättningar att höja byggrätt och våningstal för att möjliggöra uppförande av en byggnad i tre våningar på den del av kvartersområdet som omfattar fastighet RNr 2:586. Samtidigt förnyas byggnadens formspråk i och med att fasader och tak förnyas. Planändringen berör i första hand fastighet 2:586 men vid behov görs även andra justeringar för övriga delar av kvartersområdet. 4.4 Preliminära alternativ och deras inverkningar Planändringen medför ändring av byggrätt för en tomt inom kvarteret. Områdesanvändningen utgår från gällande byggnadsplan varför det inte funnits behov att utarbeta alternativa utkast. 12

80 71, YRL :30 / Bilaga: Planbeskrivning Sida 79 5 REDOGÖRELSE FÖR DETALJPLANEN 5.1 Planens struktur Planområdet omfattar kvarter 401. Kvartersområdet omfattar kvartersområde för flervåningshus (AK), bostads-, affärs- och kontorsbyggnader (AL) samt mastområde (EMT). 5.2 Områdesreserveringar Kvartersområde för flervåningshus (AK) Kvartersområdet omfattar en byggnadsplats med en byggrätt om 1200 v-m² och våningstalet III. På kvartersområdet får 20 % av byggnadens våningsyta användas för affärs- eller kontorslokaler. Kvartersområde för bostads-, affärs- och kontorsbyggnader (AL-1) Kvartersområdet omfattar en byggnadsplats med ett exploateringstal om e=0,35 och våningstalet II. På kvartersområdet ska minst 50 % av byggnadens våningsyta användas för affärs- eller kontorslokaler. Mastområde (EMT) Inom kvarter 401 finns ett mastområde (EMT) med ett exploateringstal om e=0,15. På området finns en ca 60 meter hög mast samt en servicebyggnad. Övriga områden Befintliga ledningar har inom kvartersområden angetts med för underjordisk ledning reserverad del av område. En körrätt (ajo) har reserverats på fastighet RNr 2:586 enligt servitut för förbindelse till fastighet RNr 2:585. Instruktivt parkeringsområde har angett på tomt 2 och Planens konsekvenser Enligt 9 MBL ska en plan baseras på tillräckliga utredningar. Vid beredning av planen har man strävat till att identifiera och utreda de konsekvenser som detaljplanen leder till. Bedömningen har gjorts på basen av befintliga utredningar, litteratur och terrängbesök. Konsekvensbedömningen kompletteras under planprocessen utgående från erhållen respons från olika intressenter. Konsekvenser för naturen och naturmiljön Området utgör byggd miljö, så detaljplanändringen medför inte några konsekvenser för naturen och naturmiljön. 13

81 71, YRL :30 / Bilaga: Planbeskrivning Sida 80 Konsekvenser för den byggda miljön Planändringen medför en ändring i den bebyggda miljön i och med att planen tillåter en höjning av våningstalet inom tomt 2/401. Byggnadens användningsändamål ändras inte men höjningen av våningstalet medför en ändring av byggnadens utformning. I samband med utbyggnaden är avsikten att förnya byggnadens fasad och tak. Enligt förslaget till revidering av Smedsby delgeneralplan finns planområdet i yttre gränsen av område för centrumfunktioner vilket stöder ändringen. Utbyggnaden medför ett behov av fler parkeringsplatser vilket inskränker på den befintliga gårdsplanen. Det ställer krav på en noggrann planering av gårdsmiljön för att kunna skapa en trivsam och välskött helhet. Förverkligande av detaljplanen medför en ökning av trafikströmning till området men eftersom utbyggnaden är förhållandevis liten sker ingen betydande ökning av trafiken i området. Inom kvartersområdet finns kommunens ledningsnät vilket ska beaktas vid förverkligande av byggnadsplatserna. Inom ledningsområdet är det inte tillåtet att uppföra fasta konstruktioner. Också Anvia har kablar nedgrävda inom området vilka ska beaktas och skyddas vid grävning. Dagvattenledningsnät finns inom Källängsvägens vägområde. Vid förverkligande av tomterna ska minst hälften av markytan på obebyggda delar beläggas med material som absorberar vatten. Vid avgränsning av kvartersområdet mot Källängsvägen har möjligheten att förverkliga en rondell i korsningen Källängsvägen Korsholmsvägen beaktats. Konsekvenser för livsmiljö och hälsa Inom planområdet finns en telekommunikationsmast. Masten ger tekniska förutsättningar för ett fungerande telekommunikationsnät men är samtidigt en teknisk anläggning som genom sin höjd kan upplevas ha en negativ inverkan på landskapsbilden. I en tätortsmiljö där det finns många tekniska konstruktioner i omgivningen upplevs dock konsekvenserna ofta mer lokala än i glesbebyggd landsbygdsmiljö där mastkonstruktionen oftast är mer dominerande. Angående radiofrekvent strålning så finns det enligt det gemensamma uttalandet från de nordiska strålningssäkerhetsmyndigheterna 2009 Exposure of the general public to radiofrequency electromagnetic fields i dagsläget inga vetenskapliga bevis för negativa hälsoeffekter orsakade av radiofrekvensfält. De nordiska strålningssäkerhetsmyndigheterna ser i dagsläget därför inte något behov av gemensamma rekommendationer för ytterligare åtgärder för att minska dessa radiofrekventa fält. Med hänvisning till detta kan konstateras att någon utredning av konsekvenser orsakade av mastområdets strålningsrisker för livsmiljö och hälsa inte är aktuell. 14

82 71, YRL :30 / Bilaga: Planbeskrivning Sida 81 Eftersom de system som använder sig av radiovågor bara har funnits ett par årtionden, så bevakar strålsäkerhetsmyndigheterna noggrant forskning inom området mobiltelefoni och hälsorisker. I mastens omedelbara närhet kan förekomma risk för fallande snö och is. I vissa fall kan även vindens vinande i mastkonstruktionen upplevas störande. 5.4 Planbeteckningar och planbestämmelser Planbeteckningarna och detaljplanebestämmelserna finns presenterade på detaljplanekartan och finns även beskrivna under punkt 5.2 områdesreserveringar. 5.5 Namn Angränsande vägar benämns Korsholmsvägen, Källängsvägen, Andersvägen och Henriksvägen. 6 GENOMFÖRANDET AV DETALJPLANEN 6.1 Uppföljning av genomförandet Genomförandet övervakas för kommunaltekniska konstruktionernas del av samhällsbyggnadsnämnden (vägar, vattenledningar och avloppsledningar) och i övrigt av miljömyndigheterna (miljöskydd). Korsholm , planläggningsavdelningen Planläggningschef Barbara Påfs Planläggningsingenjör Marika Häggblom 15

83 71, YRL :30 / Bilaga: Planbeskrivning Sida 82 Illustration Havainnekuva

84 72, YRL :30 KT: 399/2016 Sida 83 ASIASIVU Dnr KT 399/2016 Sivu 1 Omaisuuden, maa-alueiden ja rakennusten myyminen Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Tekninen johtaja Ben Antell: Puh , ben.antell[at]mustasaari.fi Kunnanhallitus päätti , että vuonna 2016 osana kunnan talouden tasapainottamistoimenpiteitä inventoidaan kunnan omaisuutta niin että tunnistetaan kohteet, jotka voidaan realisoida. Omaisuuden myynnin tavoitteena on saada myyntivoittoja, mutta omaisuuden tarkastelun yhteydessä on myös otettava huomioon mahdollisuudet käyttökustannusten alentamiseen. Inventointi tehdään keväällä 2016 niin että kunnanhallitus ja tarvittaessa kunnanvaltuusto voivat päättää myytävästä omaisuudesta viimeistään kesäkuussa Inventointi koskee kiinteistötoimen hallinnoimia asuntoja ja muutamia yleisiä rakennuksia sekä kunnan omistamia maa-alueita. Asunnot Luettelo asuinhuoneistoista, jotka voitaisiin myydä, käsittää yhteensä 24 osakehuoneistoa, joista 14 on ostettu pakolaisasunnoiksi. Tällä hetkellä näistä 14 asunnosta neljässä asuu perhe. Lisäksi kolme pakolaisperhettä asuu Korsholms bostäderin omistamissa asunnoissa. Tällä hetkellä Sepänkylän kuntakeskuksessa on huutava pula kunnallisista vuokra-asunnoista. Jos kunta päättää realisoida asuntokantaansa, ainakin seuraavia seikkoja on tutkittava lähemmin: Onko asunnot ostettu tai rakennettu valtion varoin, mikä voi velvoittaa nykyistä omistajaa jotenkin. Onko asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä lunastusoikeutta koskevia ehtoja. Jos pakolaisasunnoiksi ostettuja asuntoja myydään, miten saadaan korvaavia vuokra-asuntoja, joiden vuokrataso on kohtuullinen. Kuinka pitkä irtisanomisaika on, kun vuokranantaja irtisanoo vuokrasopimuksen. Kuinka monta asuntoa voidaan panna myyntiin kerralla ja millä ajanjaksolla, jotta asuntomarkkinat eivät vääristy. Myynnin toteuttamiseksi on laadittava suunnitelma. Mitä vaikutuksia myymisellä on kiinteistötoimen toimintaan ja talouteen. Onko asuntojen myyminen kunnan noudattaman asuntopolitiikan mukaista. Kaikki asuntolainat, jotka on myönnetty valtion tukilainoina, on tätä nykyä maksettu pois, eikä kunnan arkistossa ole sellaisia asiakirjoja tai päätöksiä, jotka viittaisivat siihen, että lainaehdot sitoisivat yhä kuntaa rajoituksillaan. Asian varmistamiseksi asiasta on tiedusteltu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta.

85 72, YRL :30 KT: 399/2016 Sida 84 ASIASIVU Dnr KT 399/2016 Sivu 2 Jos kunta asuntojen omistajana siirtää asunto-osakekirjat toiselle yhtiölle, voivat asianomaisen asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen lunastusehdot tulla voimaan. Asunto-osakkeen luovuttamiseen uudelle omistajalle sovelletaan asuntoosakeyhtiölain 1. luvun 8. :ää Osakkeen siirtäminen ja 2. luvun 5. :ää Lunastuslauseke. Lunastusoikeus riippuu siitä, mitä yhtiöjärjestyksessä on määrätty. Sen jälkeen, kun osakkeiden omistusoikeus on siirretty uudelle omistajalle, asiasta ilmoitetaan yhtiön osakkaille, joilla on tässä vaiheessa mahdollisuus lunastaa osake samaan hintaan. Jos kunta myy pakolaisasunnoiksi tarkoitettuja asuntoja, korvaavia asuntoja on ensisijaisesti pystyttävä tarjoamaan Korsholms bostäderin kautta. Tilanne on se, että Korsholms bostäderillä on jatkuva tarve saada useampia vuokraasuntoja erityisesti Sepänkylän alueelle. Mahdolliset myyntitulot tulisi siksi käyttää Korsholms bostäderin peruspääoman korottamiseen, mikä mahdollistaisi uusien asuntojen hankkimisen. Kunnan irtisanomisaika on kuusi kuukautta kunnan ollessa vuokranantaja. Kokeneen asuntovälittäjän arvion mukaan Sepänkylän markkinat kestävät sen, että enintään viittä luettelossa mainittua asuntoa myydään aktiivisesti samaan aikaan. Kiinteistötoimella ei ole resursseja hoitaa asuntomyyntiä omalla henkilöstöllä, vaan tehtävä on annettava kiinteistönvälitysyritykselle. Asuntojen myyminen vaikuttaa kiinteistötoimen toimintaan ja talouteen. Korsholms bostäder hoitaa jo nykyiselläänkin sopimuksesta hallinnollisen puolen ja taloushallinnon. Kiinteistöosaston kunnossapitoyksikkö hoitaa asuntojen korjaustoimenpiteet, joten tämä tehtävä häviää asuntokannan osalta myynnin yhteydessä. Tulojen väheneminen vaikuttaa suoraan kiinteistötoimen talouteen. Kaikkien vuokra-asuntojen nettovuokratuotot ovat euroa Vuotuiset kunnossapitokustannukset mukaan lukien nettotuloja jää pois euroa/vuosi. Tämä tulojen menetys täytyy luonnollisesti huomioida kiinteistöosaston toimintakatteessa. Jos myynti ei onnistu suunnitellusti, huoneistot voivat jäädä tyhjilleen lyhyeksi tai pidemmäksi ajaksi, jolloin vuokratuotot vähenevät. Myös tällä on negatiivinen vaikutus kiinteistötoimen tuloihin. Kunnalla ei ole tällä hetkellä selkeää asuntopoliittista linjaa. Ehdotus tarkistetuksi maapoliittiseksi ohjelmaksi sisältää tavoitteita, joiden mukaan kunnassa tuotetaan jatkossa enemmän vuokra-asuntoja, jotta voidaan tarjota monipuolista asumista. Yleisesti voidaan pitää kilpailuetuna, että kunnalla on niin vuokratason kuin asuntojen koon osalta monipuolinen vuokra-asuntotarjonta. Kaikkien asuntojen myynnistä saatavista tuloista on laadittu karkea arvio. Myynti voi antaa kunnalle noin 2,3 miljoonan euron nettotuoton.

86 72, YRL :30 KT: 399/2016 Sida 85 ASIASIVU Dnr KT 399/2016 Sivu 3 Yleiset rakennukset Kunta omistaa kaksi entistä koulua, joissa kunnalla ei enää ole omaa toimintaa. Södra Vallgrund skolan koulurakennus on ollut myytävänä, ja kunnanhallitus on hyväksynyt ehdotuksen kaupasta. Vastapuoli eli Södra Vallgrund byaråd rf ilmoitti kuitenkin , että se ei allekirjoita sopimusta. Myyntiprosessia on siksi jatkettava silloisen kiinteistölautakunnan periaatteiden mukaisesti. Toinen rakennus on Köklotin kylätalo. Rakennus ei sijaitse kunnan maalla vaan yhteismaalla. Rakennusta käytetään nykyisin jossain määrin paikalliseen yhdistystoimintaan. Rakennuksella ei ole enää kunnallista tehtävää, joten se voitaisiin myydä kiinteistölautakunnan periaatteiden mukaisesti. Södra Vallgrundin koulurakennuksen ja Köklotin kylätalon myymisestä saatavat summat olisivat verrattain pieniä. Kaikkein myönteisimmät talousvaikutukset on saavutettavissa vähentämällä käyttö- ja kunnossapitokustannuksia. Kunnan maa-alueet, maa- ja metsätalousmaat, joilla ei ole muuta aluevarausta Kaavoitus on laatinut luettelon maa-alueista, joita ilman tarkempaa tutkimista voidaan pitää alueina, jotka kunta voi myydä. Luettelossa on myös muutamia alueita, joiden myymistä voi olla syytä harkita tarkemmin erityisesti poliittisesta näkökulmasta. Sopiviksi myyntikohteiksi on kartoitettu seuraavat maa-alueet: Entinen jalkapallokenttä, Brändövik, 1,5 hehtaaria Metsäpalsta, Bredskäret, Södra Vallgrund, 1,63 hehtaaria Metsäpalsta, Österhankmo, 0,91 hehtaaria Peltopalsta, Sulva, 2,51 hehtaaria Metsäpalsta, Sulva, 6,56 hehtaaria Metsäpalsta, Riimala, 2,92 hehtaaria Peltopalsta, Helsingby, 3,26 hehtaaria Peltopalsta, Vassor, 0,95 hehtaaria Yhteensä 20,24 hehtaaria, joka on jaettu kahdeksaksi palstaksi. Peltopalstat ja entinen jalkapallokenttä tuovat kunnalle vuosittain 2 248,40 euroa vuokratuloja. Kunnan maa-alueet, maa- ja metsätalousmaat, joilla on toinen aluevaraus tai alueet, joiden kaavoittaminen on ollut tai on yhä ajankohtaista Kunta omistaa kaksi aluetta, joista on maankäyttösuunnitelmat mutta joiden rakentamiseen ei enää ole kiinnostusta. Toinen alueista sijaitsee Södra Vallgrundissa. Yhtään tonttia ei ole myyty, mutta tontteja tarjotaan haettavaksi kunnan verkkosivujen kautta. Vassorissa sijaitsevalla alueella tilanne on sama. Alueiden pinta-ala on yhteensä 12,418 hehtaaria. Näille alueille ei ole rakennettu kunnallistekniikkaa tai teitä, joten ennen kuin tontteja voidaan ryhtyä rakentamaan, kunnan täytyy käyttää alueeseen varoja. Lopulta voi olla, että Södra Vallgrundille ja Vassorille on hyödyksi, jos alueet myydään kokonaisuuksina

87 72, YRL :30 KT: 399/2016 Sida 86 ASIASIVU Dnr KT 399/2016 Sivu 4 ja niitä voidaan kehittää yksityisin resurssein. Alueet on aikoinaan hankittu uusien kunnallisten kaava-alueiden muodostamiseksi. Siksi tarvitaan selkeä poliittinen kannanotto, mikäli halutaan, että käyttötarkoitus on tulevaisuudessa jokin muu. Klobbskatissa on kunnan omistama noin 5 hehtaarin maa-alue. Pohjanmaan maakuntakaavassa 2030 alue on varattu virkistysalueeksi (V). Raippaluodon Björköbyn rantaosayleiskaavassa alue on varattu matkailupalveluille (RM). Kalles Inn Ab:n toiminnanharjoittaja omistaa alueella sijaitsevat rakennukset ja on kiinnostunut ostamaan maa-alueen. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti ehdottaa kunnanhallitukselle, että kyseinen 4,26 hehtaarin maaalue myydään eurolla. Jungsundissa kunnan kaava-alueen ja urheilukentän välittömässä läheisyydessä sijaitsee kaksi kunnan omistamaa suurehkoa kiinteistöä, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 24,9 hehtaaria. Kaava-alue on täysin rakennettu, mutta viime vuosina ei ole juuri osoitettu kiinnostusta siihen, että kunta asemakaavoittaisi ja laajentaisi maankäyttöaluetta. Jungsund ei kuulu strategisessa yleiskaavassa valittuihin kunnan vahvoihin osa-alueisiin, mutta Vaasan kaupungin suunnittelemat Alskatintien parantamistoimenpiteet ja Risön ja Singsbyn risteyksen välisen tieverkoston muutostyöt voivat johtaa siihen, että Alskatin alue ja Jungsund tulevaisuudessa saavat entistä tärkeämmän strategisen merkityksen Mustasaaren uuden asutuksen kehittämisalueina. Jos kunta päättää myydä kyseiset kiinteistöt, se ei tietenkään poissulje yksityisiä panostuksia ja uutta rakentamista. Ero on lähinnä siinä, missä määrin kunta voi itse vaikuttaa rakentamiseen ja palvelutarjontaan. Tuovilan aseman vieressä on noin 9 hehtaarin peltoalue, joka on tällä hetkellä vuokrattuna. Vuosivuokra on euroa. Alueella voi olla tietty strateginen merkitys paikallisen raitiovaunu- ja tavaraliikenteen kannalta. Sitä vastaan, että matkustajaliikenteen pysäkki rakennettaisiin tulevaisuudessa tälle alueelle, puhuu kuitenkin se, että asiakaspohja on tuskin riittävä eikä Tuovilan aseman läheisyydessä ole muita palveluja. Tavaraliikenteen tarpeisiin maa-aluetta ei enää tarvita. Peltoaluetta halkova suurjännitejohto ei rajoita alueen maatalouskäyttöä mutta kylläkin rakentamista. Sulvalla kunta omistaa suuren peltoalueen, niin kutsutun Wahlroosin tilan, jonka pinta-ala on noin 49,4 hehtaaria. Pellot ovat vuokralla maanviljelijällä, joka maksaa vuokraa euroa/vuosi. Vaikka maanvuokra on kunnalle vakaa tulonlähde, peltomaan omistaminen ja vuokraaminen on tuskin kunnan intresseissä. Kunnan harkitessa alueen myyntiä keskeisin merkitys on sillä, mitä vaihtoehtoja kunnalla on ratsastus- ja raviurheilukeskuksen sijainnin ratkaisemiseksi Tölbyn Vikbyn Sulvan alueella. Asiaa pohtiva työryhmä on laatinut ehdotuksia siitä, miten hevosurheilulle voitaisiin järjestää tilat Etelä- Mustasaareen, ja Wahlroosin tila liittyy muutamaan ehdotukseen.

88 72, YRL :30 KT: 399/2016 Sida 87 ASIASIVU Dnr KT 399/2016 Sivu 5 Kehittämisjaostolta on pyydetty lausunto kunnan maankäytön suunnittelun ja maankäytön strategisia tavoitteita silmällä pitäen. Kehittämisjaosto osoittaa lausuntonsa suoraan kunnanhallitukselle. Liitteet: Mustasaaren kunnan osakehuoneistot Maa-alueet, jotka voitaisiin myydä Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle seuraavaa: Kiinteistötoimen hallinnoimia kunnan asuntoja voidaan myydä sitä mukaa kuin markkinat sen sallivat ja siinä laajuudessa kuin se on mahdollista kunnallisten vuokra-asuntojen tarpeen kannalta. Myyntiä varten laaditaan suunnitelma. Myyntisuunnitelmassa huomioidaan vuokranantajan irtisanomisajat. Kiinteistötoimelle korvataan asuntojen myymisestä aiheutuva nettotulojen väheneminen pienentämällä kiinteistötoimen tuottovaatimusta vastaavasti sitä mukaa kuin asunnot menevät kaupaksi. Asuntoja myymään palkataan kilpailutuksen perusteella ulkopuolinen kiinteistönvälittäjä, joka huolehtii markkinoinnista ja myynnistä. Välityspalkkio rahoitetaan myyntituotoista. Södra Vallgrundin koulurakennus ja Köklotin kylätalo myydään entisen kiinteistölautakunnan vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Kunnan maa-alueet, maa- ja metsätalousmaat, joilla ei ole muuta aluevarausta liitteenä olevan luettelon mukaisesti, voidaan myydä. Södra Vallgrundissa ja Vassorissa sijaitsevat maa-alueet, joilla on hyväksytyt maankäyttösuunnitelmat, tarjotaan myyntiin, jotta ne voidaan toteuttaa yksityisten aloitteesta. Kunta kumoaa kyseiset maankäyttösuunnitelmat toimivaltaisen toimielimen erillisellä päätöksellä ennen kauppakirjojen allekirjoittamista. Maa-alue Tuovilan aseman vieressä pannaan myyntiin sen jälkeen kun alue on arvioitu. Wahlroosin tilaa ei myydä tässä vaiheessa, ennen kuin lopullinen päätös hevosurheilualueen sijainnista Etelä-Mustasaaressa on tehty. Jungsundin maankäyttösuunnitelma-alueen yhteydessä sijaitsevaa kahta kiinteistöä ei myydä tässä vaiheessa. Myyminen voi tulla ajankohtaiseksi myöhemmin, jos kunta katsoo perusteellisemmassa arvioinnis-

89 72, YRL :30 KT: 399/2016 Sida 88 ASIASIVU Dnr KT 399/2016 Sivu 6 sa alueen strategisesta merkityksestä tulevaisuudessa, ettei kaavaalueen yhteyteen ole tarpeen laajentaa asutusta. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

90 72, YRL :30 / Bilaga: Mustasaaren kunnan osakehuoneistot Sida 89 MUSTASAAREN KUNNAN OSAKEHUONEISTOT VUOKRATULO YHTIÖ- VUOKRA 1 BAB SMEDEN A 7, Teklantie 3 860,90 371,27 2 BAB SMEDEN B 17, Teklantie 3 507,70 194,58 3 BAB ALMAVÄGEN D ,98 209,25 4 BAB HILMAVÄGEN 2 C ,20 354,67 5 BAB KRONMAN, B2, Sepänkylänt ,30 267,10 6 BAB KRONMAN, B6, Sepänkylänt ,90 270,10 7 ULRIKINTIE 15 asunto B 2 (paritalo) 521,05 0,00 8 BAB KÄRRGÅRDEN, VASSOR 458,30 205,40 9 BAB KOMPASSROSEN, JUNGSUND 484,08 115,20 10 BAB KORSHOLMS BJÖRKHAGEN 555,14 180,00 11 BAB KORSHOLMS BJÖRKBACKEN 622,10 93,00 12 Bostads Ab Adamsvägen 4 B ,70 192,00 13 Bostads Ab Stenängen 412,46 219,95 14 Bostads Ab Stenängen 550,20 219,95 15 Bostads Ab Olavsvägen 2 A 2 604,55 281,50 16 Bostads Ab Almavägen D ,53 209,25 17 Bostads Ab Sälen 744,10 348,00 18 Bostads Ab Granriset 943,00 403,80 19 Bostads Ab Hilmavägen 6 A 7 671,00 391,01 20 Bostads Ab Höstidyllen 682,00 260,00 21 Bostads Ab Idyllen 689,40 283,00 22 Bostads Ab Hilmavägen 4 A 6 837,22 455,10 23 Bostads Ab Rusina Klaravägen 9 A ,90 330,00 24 Bostads Ab Hilmavägen 6 A 6 787,15 503,06 TAMMIKUU 2016 = , ,19 YHTEENSÄ 12 KUUKAUTTA = , ,28

91 72, YRL :30 / Bilaga: Maa-alueet, jotka voitaisiin myydä Sida 90 Kiinteistöjä (maa-alueita),jotka voitaisiin myydä varhaisessa vaiheessa Kunta omistaa monta muutakin kiinteistöä, jotka mahdollisesti voidaan myydä, mutta niistä on tehtävä tarkempi tarvekartoitus ennen mahdollista myyntipäätöstä.

92 72, YRL :30 / Bilaga: Maa-alueet, jotka voitaisiin myydä Sida 91 Brändövik, Vistantie, entinen jalkapallokenttä Kiinteistö Pinta-ala 1,5 ha Ostettu Kaava Rantaosayleiskaava M, M-1 Käyttö Huom. Metsää + umpeen kasvanut jalkapallokenttä Kalles Inn vuokraa saakka. Vuokra 120 /vuosi.

93 72, YRL :30 / Bilaga: Maa-alueet, jotka voitaisiin myydä Sida 92 Bredskäret, Södra Vallgrund, metsäpalsta Kiinteistö Pinta-ala 1,63 ha Ostettu Kaava Rantaosayleiskaava M, M-1 Käyttö Metsää Huom. -

94 72, YRL :30 / Bilaga: Maa-alueet, jotka voitaisiin myydä Sida 93 Österhankmo, metsäpalsta Kiinteistö Pinta-ala 0,9062 ha Ostettu Kaava Käyttö Huom. - Rantaosayleiskaava AT, M, sk, ma Metsää

95 72, YRL :30 / Bilaga: Maa-alueet, jotka voitaisiin myydä Sida 94 Kiinteistö Pinta-ala 2,51 ha Ostettu Kaava Käyttö Huom. Osayleiskaava MT-1, Natura, ulkoilureitti Peltomaata, ulkoilureitti Maanviljelijä vuokraa saakka. Vuokra 693 /vuosi. Sulva, peltopalsta

96 72, YRL :30 / Bilaga: Maa-alueet, jotka voitaisiin myydä Sida 95 Tarha-alue, Sulva, metsäpalsta Kiinteistö Pinta-ala 6,563 ha Ostettu Kaava - Käyttö Metsämaata Huom. Vesijohto

97 72, YRL :30 / Bilaga: Maa-alueet, jotka voitaisiin myydä Sida 96 Maamassoja, Riimala, metsäpalsta Kiinteistö Pinta-ala 2,915 ha Ostettu Kaava - Käyttö Huom. Metsämaata, maamassojen läjitysalue Engman H & H vuokraa saakka. Vuokra 200 /vuosi.

98 72, YRL :30 / Bilaga: Maa-alueet, jotka voitaisiin myydä Sida 97 Helsingby, peltopalsta Kiinteistö Pinta-ala 3,295 ha Ostettu Kaava - Käyttö Huom. Peltomaata Maanviljelijä vuokraa saakka. Vuokra /vuosi.

99 72, YRL :30 / Bilaga: Maa-alueet, jotka voitaisiin myydä Sida 98 Kiinteistö Pinta-ala 0,945 ha Ostettu Kaava Käyttö Huom. Rantaosayleiskaava MT Peltomaata Maanviljelijä vuokraa saakka. Vuokra 191,40 /vuosi. HALUAA OSTAA. Vassor, peltopalsta

100 72, YRL :30 / Bilaga: Maa-alueet, jotka voitaisiin myydä Sida 99 Kunnan pitkään omistamia kiinteistöjä (maa-alueita), jotka voitaisiin myydä. Kunnalla on ollut suunnitelmia alueille, mutta mitään ei ole tehty eli nostetaan kissa pöydälle -kohteita Alue Kiinteistö Pinta-ala (ha) Ostettu Huom. Södra Vallgrund 17:2 16:16 6,145 2, Maankäyttösuunnitelma, kunnallistekniikkaa ei rakennettu, ei myytyjä tontteja, kaksi tonttia myytävänä. Klobbskat 5:278 noin Rantaosayleiskaavassa RM-alue, jolla Kalle s Inn sijaitsee, yritys on halukas ostamaan. Arviointi tehty. Jungsund 6:155 16:0 noin 13,6 11, Täysin rakennettu maankäyttösuunnitelma toisella reunalla, panostetaanko lisää vai myydäänkö loput pois. Vassor 3:151 3, Maankäyttösuunnitelma, kunnallistekniikkaa ei rakennettu, ei myytyjä tontteja, kolme tonttia myytävänä. Yksi maanviljelijä vuokraa peltoja, vuokra 684,45 /vuosi. Tuovilan asema 1:81 noin Peltoja entisen Tuovilan aseman ympärillä, voimajohtoja kulkee joidenkin peltojen yli. Kolme maanviljelijää vuokraa peltoja. Vuokra /vuosi. Sulva 3:28 4:61 49, Wahlroosin tila. Alueeseen ei ole vielä investoitu paljon. Suunnitellaanko vai myydäänkö? Yksi maanviljelijä vuokraa peltoja. Vuokra /vuosi.

101 73, YRL :30 KT: 546/2014 Sida 100 ASIASIVU Dnr KT 546/2014 Sivu 1 Lausunto keittiötoimintojen kokonaisselvityksestä Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Tekninen johtaja Ben Antell: Puh , ben.antell[at]mustasaari.fi Kunnanhallitus käsitteli loppuraportin, joka koskee kokonaisselvitystä keittiötoimintojen tarpeesta Mustasaaressa. Kunnanhallitus päätti pyytää loppuraportista lausunnot yhdyskuntarakentamisen lautakunnalta, sivistyslautakunnalta ja sosiaalilautakunnalta. Lausunnot osoitetaan kehittämisjaostolle, joka antaa niiden pohjalta ehdotuksensa jatkotoimenpiteiksi kunnan osaalueiden investointitarpeiden perusteella. Kunnanhallitus päätti myös, että työryhmä ottaa vielä kantaa vaihtoehtoon, jonka mukaan Norra Korsholms skola valmistaa ruokaa myös Raippaluodon alueen tarpeeseen. Lisäksi kunnanhallitus halusi, että työryhmä täydentää raporttia arviolla siitä, voidaanko osa ruokapalveluista/toimipisteistä hankkia yksityisiltä toimijoilta, sekä selvittää Helsingbyn valmistuskeittiön kustannukset. Ruokapalvelupäällikön johdolla työskennellyt työryhmä on tehnyt koulurakenneraportin pohjalta selvityksen keittiötoiminnoista. Selvityksessä keskitytään kuuteen palvelualueeseen: Sepänkylä, Koivulahti, Raippaluoto, Karperö, Sulva ja Helsingby/Tuovila. Työryhmä on selvittänyt myös muita vaihtoehtoja. Työryhmä esittää loppuraportissaan viisi vaihtoehtoista tapaa kunnan ruokapalvelutoiminnan järjestämiseksi. Kunkin vaihtoehdon kohdalla esitellään hyvät ja huonot puolet sekä kustannusvaikutus. Loppuraportin viisi vaihtoehtoa lyhyesti: Vaihtoehto 1 merkitsee, että jatketaan nykyisellään. Vaihtoehto 2 huomioi, että vuosiluokat 5 6 siirtyvät oppimiskeskuksiin ja että valmistuskeittiöitä on kyläkouluissa yhtä monta kuin ennenkin mutta tehokkuus niissä laskee. Vaihtoehto 3 merkitsee, että ruoanvalmistus keskitetään aluekeittiöihin ja nykyiset valmistuskeittiöt muutetaan jakelukeittiöiksi. Vaihtoehto 4 johtaa siihen, että sekä valmistus että tarjoilu keskitetään tuleviin aluekeittiöihin, jotka ovat Sulva, Koivulahti, Pohjois-Mustasaari, Raippaluoto, Helsingby/Tuovila ja Sepänkylä. Vaihtoehto 5 merkitsee, että ruoanvalmistus keskitetään yhteen suureen keskuskeittiöön, josta ruoka kuljetetaan kunnan kaikille jakelukeittiöille. Työryhmä esittää parhaana vaihtoehtona Mustasaaren kunnalle vaihtoehtoa 4, joka on yhtenevä koulurakenneraportin kanssa. Vaihtoehto 3 voi olla ajankohtainen siirtymäkaudella. Jakelukeittiöt säilytetään Tuovilan koulussa, Smedsby Böle skolassa ja Keskuskoulussa. Vaihtoehdossa säästöt ovat runsaat euroa/vuosi. Helsingbyn/Tuovilan alueen valmistuskeittiön kus-

102 73, YRL :30 KT: 546/2014 Sida 101 ASIASIVU Dnr KT 546/2014 Sivu 2 tannukset on vaihtoehdossa laskettu mukaan Solf skolan keittiön kustannuksiin, koska alueella ei tällä hetkellä ole riittävän suurta keittiötä. Työryhmä on linjannut loppuraportissaan kolme keittiötoimintoja koskevaa keskeistä muutostyötä aikatauluineen: 1. Norra Korsholms skolan keittiön laajennus Korsholms högstadiumin keittiö Replot skolan keittiön kunnostus/laajennus Replot skolan keittiön muutostyöt riippuvat siitä, mitä Vallgrundin kouluille tapahtuu. Sivistyslautakunta päätti lakkauttaa Södra Vallgrund skolan ja keskittää koulun toiminnan Norra Vallgrund skolaan lähtien. Päätös on myös täytäntöönpantu. Kysymysmerkkinä on vielä Etelä-Mustasaaren alueen keittiökapasiteetti. Solf skolan keittiö ei selviä suuremmasta kapasiteettilisäyksestä ilman, että nykyisiä tiloja laajennetaan. Tästä syystä alueen kokonaiskapasiteettia on lisättävä joko laajennuksella tai uudisrakennuksella. Kunnanhallituksen työryhmältä pyytämät kolme lisäselvitystä valmistuivat Norra Korsholms skolan keittiön suunnittelu on valmistunut talven aikana, ja sen mukaan keittiöllä on laajennuksen jälkeen kapasiteettia toimittaa ruuat koko Raippaluodon alueelle. Replot skolasta tulee koulurakenneraportin mukaan aikanaan saariston oppimiskeskus. Mikäli Vallgrund skolaa tällä hetkellä käyvät oppilaat siirretään Raippaluotoon, täytyy koulun keittiössä ja ruokasalissa tehdä muutostöitä. Replot skolan keittiö jää valmistuskeittiöksi, kunnes asiasta tehdään uusi päätös. Ruokapalvelut on käynyt keskusteluja kolmen yksityisen ruokapalvelutoimijan kanssa mahdollisuuksista valmistaa ruokaa kattamaan kunnan ruokapalvelujen tarpeet osittain. Toimijat edustavat kolmea erikokoista yritystä, mikä antaa hyvän kuvan eri mahdollisuuksista. Selvityksessä nostetaan selkeästi esille, että mikäli ruokapalvelut ostaa tiettyjä osia/määriä ulkopuolisilta toimijoilta mikä pienentää keittiössä valmistettavien ruoka-annosten määrää tämä johtaa kokonaisuudessaan siihen, että annoshinta nousee tehokkuuden laskiessa. Työryhmä ei ota suoraan kantaa siihen, onko yksityistäminen järkevä vaihtoehto, mutta työryhmä selventää tiettyjä kysymyksiä. Työryhmä toteaa, että ruokapalvelujen yksityistämisestä ei olisi odotettavissa mitään suuria säästöjä. Jotta yksityistäminen tarjoaisi vaihtoehdon, hankintaan tulisi sisältyä sekä ruokapalvelut että siivous kokonaisuuksina. Pelkästään tiettyjen osien hankinta aiheuttaisi sen, että kokonaisuus kärsii ja jäädään toivotusta kustannustehokkuudesta. Työryhmä korostaa, että kunnan ruokapalvelut valmistaa ruokaa omakustannushintaan eikä pyri saamaan voittoa.

103 73, YRL :30 KT: 546/2014 Sida 102 ASIASIVU Dnr KT 546/2014 Sivu 3 Kolmas kysymys, johon työryhmä otti kantaa, koski Helsingby skolan valmistuskeittiön kustannusten selvittämistä. Valmistuskeittiön rakentamiskustannuksiksi arvioidaan euroa ja kokonaiskustannuksiksi noin euroa. Tätä voidaan verrata Solf skolan keittiön laajennukseen, joka maksaa arviolta noin euroa. Vaikka Helsingbyn vaihtoehto olisi edullisempi, työryhmä esittää, että Solf skolan keittiötä laajennetaan ja että keittiö muutetaan koko Etelä-Mustasaaren aluekeittiöksi. Työryhmä perustelee ehdotustaan sillä, että logistiikka Sulvalla on parempi ja että yksi suuri yksikkö on tehokkaampi ja taloudellisempi kuin kaksi keskisuurta yksikköä. Jos Solf skolan keittiötä laajennetaan, Tuovilan, Helsingbyn, Tölbyn Vikbyn ja mahdollisesti Veikkaalan koulukeittiöistä tulee jakelukeittiöitä. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan lausunto Mikäli kunta pyrkii kustannustehokkaaseen ruoanvalmistukseen, sopivin vaihtoehto on vaihtoehto neljä (4). Myös Solf skolan keittiön laajentaminen tulee asettaa Helsingby skolan keittiön laajentamisen edelle. Aluekeittiövaihtoehdolla on suurin vaikutus henkilöstövahvuuteen. Kuten raportti kuitenkin osoittaa, henkilöstön määrä voidaan jatkossa sopeuttaa todelliseen tarpeeseen luonnollisen poistuman kautta työntekijöiden eläköityessä. Mittakaavaedut näkyvät sekä ruoka- että siivouspalveluissa sekä siten, että henkilökunta voi joustavasti varmistaa toiminnot vapaiden aikana. Ruoanvalmistuksen keskittäminen aluekeittiöihin alentaisi myös annoshintaa kaikissa aluekeittiöön kuuluvissa palvelupisteissä. Raportin mukaan ruokakuljetusten hinnalla ei ole mainittavaa vaikutusta ruoka-annosten kokonaishintaan. Ruokapalveluilla on ennestään hyviä kokemuksia siitä, että ruoan laatu pysyy korkeana valmistetaanpa ruoka suuremmissa aluekeittiöissä ja kuljetetaan jakelukeittiöille tai pienemmissä valmistuskeittiöissä. Tulevissa jakelukeittiöissä päästään todennäköisesti vähemmillä muutostöillä, jotka täytyy huomioida myös budjetoinnissa. Ruokapalvelujen aluekeittiöiden ja jakelukeittiöiden tarve tulee huomioida kunnan kiinteistöjen jatkossa tapahtuvien muutostöiden yhteydessä. Lautakunta kannattaa työryhmän esittämää kiireellisyyslistaa. Liitteet: Loppuraportti: Kokonaisselvitys keittiötoimintojen tarpeesta Mustasaaressa Työryhmän lisäselvitys loppuraporttiin Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päättää antaa valmistelun lausuntonaan kehittämisjaostolle. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

104 73, YRL :30 / Bilaga: Loppuraportti: Kokonaisselvitys keittiötoimintoje... Sida 103

105 73, YRL :30 / Bilaga: Loppuraportti: Kokonaisselvitys keittiötoimintoje... Sida 104

106 73, YRL :30 / Bilaga: Loppuraportti: Kokonaisselvitys keittiötoimintoje... Sida 105

107 73, YRL :30 / Bilaga: Loppuraportti: Kokonaisselvitys keittiötoimintoje... Sida 106

108 73, YRL :30 / Bilaga: Loppuraportti: Kokonaisselvitys keittiötoimintoje... Sida 107

109 73, YRL :30 / Bilaga: Loppuraportti: Kokonaisselvitys keittiötoimintoje... Sida 108

110 73, YRL :30 / Bilaga: Loppuraportti: Kokonaisselvitys keittiötoimintoje... Sida 109

111 73, YRL :30 / Bilaga: Loppuraportti: Kokonaisselvitys keittiötoimintoje... Sida 110

112 73, YRL :30 / Bilaga: Loppuraportti: Kokonaisselvitys keittiötoimintoje... Sida 111

113 73, YRL :30 / Bilaga: Loppuraportti: Kokonaisselvitys keittiötoimintoje... Sida 112

114 73, YRL :30 / Bilaga: Loppuraportti: Kokonaisselvitys keittiötoimintoje... Sida 113

115 73, YRL :30 / Bilaga: Loppuraportti: Kokonaisselvitys keittiötoimintoje... Sida 114

116 73, YRL :30 / Bilaga: Loppuraportti: Kokonaisselvitys keittiötoimintoje... Sida 115

117 73, YRL :30 / Bilaga: Työryhmän lisäselvitys loppuraporttiin Sida 116 Kunnanhallituksen pyytämä lisäselvitys loppuraporttiin (KH ) Raippaluodon alueen tarpeet Koulurakenneraportin mukaan Raippaluotoon tulee tulevaisuudessa oppimiskeskus. Voidaan siis todeta, että Raippaluodossa tarvitaan koululaisille ruokaa jatkossakin. Siitä ei ole tehty päätöstä, missä ruoka Raippaluodon tarpeisiin valmistetaan, mikä tarkoittaa sitä, että toiminta jatkuu vielä nykyisellään. Pohjois-Mustasaareen rakennettavan keittiön kapasiteetti kattaa myös Raippaluodon tarpeen, mutta mitään päätöksiä ruoan kuljettamisesta Raippaluotoon ei ole tehty. Kun Vallgrund skola muuttaa Raippaluodon oppimiskeskukseen, sekä keittiötä että ruokasalia on mahdollisesti kunnostettava ja laajennettava. Arvio siitä, voidaanko osa ruokapalveluista hankkia yksityisiltä toimijoilta Ruokapalvelut on käynyt keskusteluja yksityisten toimijoiden kanssa siitä, voisivatko yksityiset tahot ottaa hoitaakseen ruokapalvelut joko kokonaan tai osittain. Keskusteluja on käyty pientä, keskisuurta ja suurta yritystä edustavien henkilöiden kanssa. Tällä tavalla on saatu laaja kuva siitä, miten yritykset näkevät asian. Pieni yritys Yritys on kiinnostunut tietyistä osista ruokapalveluja kuten virastotalon henkilöstöruokailusta ja avohuollon aterioista Sepänkylän alueella. Kysyttäessä, voisiko kunta säästää tässä vaihtoehdossa, vastaus oli varovaisen myönteinen. On vaikea sanoa, millaisista summista olisi kyse, mutta koska nämä toiminnot eivät ole kovin iso osa ruokapalveluja, voidaan todeta, että säästö ei olisi kovin suuri. Jos avohuollon ateriat Sepänkylän alueella (noin 25 prosenttia avohuollon kaikista annoksista) yksityistettäisiin, tehokkuus Solsidanin ruokapalveluissa laskisi. Ruokapalvelut pyrkii tehostamaan toimintaa jatkuvasti, joten mahdollinen säästö kuluisi kannattamattomampaan toimintaan Solsidanin ruokapalveluissa. Jos virastotalon keittiö yksityistettäisiin, toiminta ei muuttuisi erityisen paljon nykyisestä. Lounaan hinnoittelu (noin 70 prosenttia tuloista) noudattaa verohallinnon vahvistamia määräyksiä, ja lounaan hinta on 6,30 euroa. Suurin osa tuloista tulee siis niiltä, jotka syövät lounaan virastotalossa, ei kunnalta. Jos jäljelle jäävästä 30 prosentista (joka tulee kunnalta) säästetään 5 10 prosenttia hinnoissa, säästöksi tulee euroa. Tämän keittiön yksityistämisestä ei siten voida odottaa mitään suurempia säästöjä.

118 73, YRL :30 / Bilaga: Työryhmän lisäselvitys loppuraporttiin Sida 117 Keskisuuri yritys Keskisuuren yrityksen edustajan kanssa käydyn keskustelun tuloksena on, että yritys ei ole kiinnostunut ruokapalvelujen eri osista. Tämä johtuu lähinnä siitä, että yksityinen toimija pyrkii saamaan voittoa toiminnassaan, kun taas kunta tuottajana toimii omakustannusperiaatteella. Kunnan toiminnan katsotaan myös olevan sen verran tehokasta, että siinä ei voida tehdä mitään suurempia säästöjä ilman että ruoan laatu kärsii. Kysymykseen, haluaako joku ottaa hoitaakseen osia ruokapalveluista samalla rahalla kuin mitä ne maksavat kunnalle, vastattiin kieltävästi. Katsottiin, että on liian suuri riski sitoutua johonkin sellaiseen, mikä vaatii investointeja esimerkiksi tiloihin tai autoihin. Mikäli löytyisi toimija, joka voisi ajatella ottavansa hoitaakseen jonkin osan ruokapalveluista, tarkoittaa se sitä, että nykyisten keittiöiden tehokkuus vähenee huomattavasti, jos esimerkiksi päiväkotien ruoka ryhdytään hankkimaan ostopalveluna. Tämä johtaa siihen, että muiden asiakkaiden ruoka kallistuu, koska kaikkia kustannuksia ei voida vähentää samalla tavalla kuin raakaaineiden. Kouluruoka siis kallistuisi. Suuri yritys Suuren yrityksen edustajan kanssa käydyn keskustelun jälkeen voidaan todeta, että kiinnostus hoitaa vain osaa ruokapalveluista ei ole erityisen suuri. Ainakin suuremmat yritykset ovat kiinnostuneita vain kokonaisuudesta. Kunnan suuret keittiöt voisivat mahdollisesti olla kiinnostavampia, esimerkiksi Korsholms högstadiumin keittiö ja Solsidanin ruokapalvelut. Jotta pienemmät keittiöt kiinnostaisivat enemmän, katsotaan, että myös siivous pitäisi saada samaan sopimukseen. Taloudellisesti katsoen tämä tulisi luultavaksi halvemmaksi kuin nykyisin, mutta on vaikea arvioida, kuinka paljon halvemmaksi. Toisaalta tavoitteena voi olla tietty summa, kun hankinta suoritetaan. Hankinnan suorittaminen on kallista ja hankalaa, ja koko hankinnasta huolehtimaan tarvitaan ehdottomasti konsultti. Suuren yrityksen edustajan mukaan laatu ei ole ongelma: laatu ei kärsi, vaikka toiminta keskitettäisiin harvempiin paikkoihin, kuten varmasti käykin, jos valitaan tämä vaihtoehto. Jos esimerkiksi vain päiväkotien ruoka yksityistettäisiin, Vaasan seudulla ei ole toimijaa, jolla olisi kapasiteettiä sen valmistamiseen. Kunnalla ei ole myöskään tämän asiakasryhmän kannalta riittävän suurta keittiötä, jota voitaisiin vuokrata yksityiselle toimijalle. Yhteenveto: Työryhmä toteaa, että mitään suuria säästöjä ei ole odotettavissa, jos osia ruokapalveluista yksityistetään. Säästöjä saadaan vasta silloin, kun kokonaisuudet hankitaan ostopalveluna, toisin sanoen joko kaikki tai ei mitään. Jos koko ruokapalvelujen hankinta tulee ajankohtaiseksi, siivouksen pitäisi sisältyä samaan sopimukseen. Niissä vaihtoehdoissa, joissa pieni tai keskisuuri yritys ottaisi hoitaakseen niiden kannalta parhaat osat ruokapalveluista, oma toimintamme kärsii. Koska sekä suuret että pienet yksityiset yritykset pyrkivät toiminnassaan voittoon, voidaankin pohtia, paljonko voidaan säästää ennen kuin laatu kärsii. Sillä jossain on pakko säästää verrattuna omaan toimintaan.

119 73, YRL :30 / Bilaga: Työryhmän lisäselvitys loppuraporttiin Sida 118 Aluekeittiöiden kapasiteetti Oppilastilastot Solf skola Tölby Vikby Helsingby Veikars Tuovila Yhteensä Kapasiteetti: Koska keittiötoimintojen työryhmä kannattaa aiemmassa raportissaan toimintojen keskittämistä ja siirtymistä keskuskeittiöihin, voidaan todeta, että Helsingby skolan keittiö ei voi olla valmistuskeittiö nykyisissä tiloissaan. Tai silloin keittiön tulee palvella ainoastaan omaa koulua ja päiväkotia. Etelä-Mustasaaren oppilastilastoista voidaan todeta, että kapasiteetti ei riitä, jos alueella on vain yksi keittiö, joka palvelisi kaikkia muita paikkoja. Kunnanhallitus on päättänyt, että Tuovilan koulun keittiöstä tulee jakelukeittiö, joten sitä ei voida pitää vaihtoehtona alueen valmistuskeittiöksi. Jos kuitenkin pyritään siihen, että nykyiseen rakennusrunkoon saadaan valmistuskeittiö, kapasiteetti riittäisi enintään talon tarpeisiin. Jäljelle jäävät silloin vaihtoehdot laajentaa Helsingbyn koulukeittiötä, laajentaa Sulvan koulukeittiötä tai rakentaa kokonaan uusi, erillinen keittiö Etelä- Mustasaareen. Uuden keittiön pitäisi voida kattaa Helsingbyn, Tuovilan ja Veikkaalan tarpeet, ja mahdollisesti myös vanhustenhuollon tarpeet. Kapasiteetin pitäisi olla lähtökohtaisesti vähintään annosta eli sama kuin Norra Korsholms skolan uudessa keittiössä. Näiden keittiöiden neliömäärien tarkastelu osoittaa, että Solf skolan keittiötä pitäisi laajentaa noin 120 m², jotta tilat riittäisivät. Koska Helsingbyn kapasiteetti on nykyisin noin 250 annosta, keittiön kapasiteetti pitäisi nostaa annokseen, jotta alueen kokonaiskapasiteetti olisi riittävä. Jos tämä otetaan huomioon, Helsingby skolan keittiötä täytyy laajentaa noin 80 m². Haahtelan talonrakennuksen kirjan mukaan neliömetri maksaa euroa. Sulvan kustannukset: 120 * = Helsingbyn kustannukset: 80 * = Koska Helsingby skolan nykyinen keittiö sijaitsee koulun kellarissa ja hankalassa paikassa koulun takapuolella, mahdollinen laajennusosa ei mahdu nykyiseen rakennusrunkoon. Keittiötä voidaan näin ollen laajentaa vain yhteen suuntaan. Tällä suunnalla on peltomaata, jota kunta vuokraa maanviljelijälle. Vuokrasopimus pitäisi irtisanoa ja maaperätyöt (noin euroa) tehdä. Lisäksi tarvitaan uusi tie (noin euroa) koulun taakse, ja mahdollisesti myös liittymiä on siirrettävä. Nämä luvut ovat erittäin suuria kysymysmerkkejä, ja niitä tuleekin pitää ohjeellisina.

120 73, YRL :30 / Bilaga: Työryhmän lisäselvitys loppuraporttiin Sida 119 Nämä lisäkustannukset huomioiden Helsingby skolan keittiön kustannuksiksi tulee noin euroa. Tällä summalla saataisiin noin 100 m²:n uusi keittiö, ja neliöitä tarvitaan noin 150. Lisäksi menoja aiheutuu tonttimaasta, liittymistä ja vastaavista. On siis vaikea sanoa, kuinka paljon erillinen uusi keittiö tulisi maksamaan. Työryhmä katsoo, että Helsingby ei ole paras paikka keittiön laajentamiseen tai uuden keittiön rakentamiseen, koska näiden kahden vaihtoehdon tarkkoja lukuja on vaikea tietää. Tästä syystä olisi taloudellisesti järkevintä laajentaa Solf skolan keittiötä vastaamaan koko Etelä-Mustasaaren tarpeita. Keittiölle on valmis logistiikka, ja yksi suuri yksikkö on tehokkaampi kuin kaksi keskikokoista yksikköä. Jos Solf skolan keittiötä laajennettaisiin vastaamaan tarvetta, alueen muiden koulujen keittiöt eli Tuovilan, Helsingbyn, Tölbyn Vikbyn ja mahdollisesti Veikkaalan koulukeittiöt voisivat jatkaa jakelukeittiöinä. Tehtäväksi saaneena Marcus Åkerblom

121 74, YRL :30 KT: 807/2015 Sida 120 ASIASIVU Dnro KT 807/2015 Sivu 1 Talousarvio Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan neljännesvuosiraportti Yhdyskuntarakentamisen lautakunta Taloussuunnittelija Elisabet Back: Puh , elisabet.back[at]mustasaari.fi Talousarvion soveltamisohjeiden mukaan kunnanhallitus seuraa talousarvion toteutumista neljännesvuosiraportein. Myös yhdyskuntarakentamisen lautakunnan on syytä saada neljännesvuosittain raportti lautakunnan käyttö- ja investointitalousarvion sekä tavoitteiden toteutumisesta. Lautakuntien on ilmoitettava heti kunnanhallitukselle talousarvion ylityksistä ja alituksista. Lautakunnan käyttösuunnitelman käsittelyn yhteydessä päätettiin, että suunnitelmaan sisältyvät säästöt arvioidaan välitilinpäätöksen yhteydessä. On luonnollisesti vaikea tehdä pitkällisiä johtopäätöksiä talousarvion toteumasta vain kolmen kuukauden jälkeen. Voidaan kuitenkin todeta, että tällä hetkellä mikään ei viittaa siihen, että yhdyskuntarakentamisen lautakunnan talousarvio ylittyisi tai alittuisi merkittävästi. Neljännesvuosiraportissa esitetään käyttötalousarvion talouden arviointi, investointihankkeiden toteutumissuunnitelman seuranta sekä lautakunnan sitovien tavoitteiden arviointi. Liitteet: Talouden arviointi, käyttötalousarvio Investointihankkeiden toteutuminen Sitovien tavoitteiden arviointi Teknisen johtajan Ben Antellin ehdotus: Yhdyskuntarakentamisen lautakunta perehtyy neljännesvuosiraporttiin ja merkitsee sen tiedoksi. Yhdyskuntarakentamisen lautakunnan päätös:

122 74, YRL :30 / Bilaga: Talouden arviointi käyttötalousarvio Sida 121 MENOT kumuloitu TULOT kumuloitu NETTO keskiarvo keskiarvo Hallinto 2016 kum kum 2016 kum kum Talousarvio Käytetty ,90 19,08 19,97 19,86 575,00 4,91 1,85 2,35 Ennuste ,31 89,48 95,88 111, ,30 112,46 109,40 109, , , , ,99 Vesihuoltolaitos 2016 kum kum 2016 kum kum Talousarvio Käytetty ,16 24,31 20,97 22, ,14 30,59 26,48 31,63 Ennuste ,09 107,88 104,54 107, ,95 108,16 104,71 103, , , , ,86 Tekniset palvelut 2016 kum kum 2016 kum kum Talousarvio Käytetty ,36 19,13 20,75 20, ,72 29,21 60,38 18,88 Ennuste ,59 95,94 97,57 98, ,25 84,40 115,57 92, , , , ,65 Liikenneväylät 2016 kum kum 2016 kum kum Talousarvio Käytetty ,61 26,70 27,99 23, ,35 51,66 64,58 62,40 Ennuste ,67 97,09 98,38 85, ,54 96,03 108,95 94, , , , ,88 Kiinteistöosasto 2016 kum kum 2016 kum kum Talousarvio Käytetty ,20 25,00 22,34 21, ,73 25,21 25,04 24,87 Ennuste ,54 101,66 99,00 98, ,61 100,76 100,58 99, , , , ,93 Siivous-ruokapalvelut 2016 kum kum 2016 kum kum Talousarvio Käytetty ,96 24,41 24,55 23, ,12 24,29 26,26 25,34 Ennuste ,48 100,49 100,63 96, ,05 99,97 101,93 101, , , , ,43 Kaavoitus 2016 kum kum 2016 kum kum Talousarvio Käytetty ,11 19,43 20,32 22, ,90 7,67 10,08 1,93 Ennuste ,47 88,00 88,88 87, ,64 223,62 226,03 119, , , , ,17 YRL YHTEENSÄ 2016 kum kum 2016 kum kum Talousarvio Käytetty ,30 23,90 22,85 22, ,96 26,25 25,91 26,51 Ennuste ,15 100,24 99,16 97, ,33 102,32 101,95 100, , , , ,19 Sähkö 2016 kum kum Talousarvio Käytetty ,20 19,01 19,02 16,99 Ennuste ,17 100,05 100,06 97,32-316,17 Lämmitys 2016 kum kum Talousarvio Käytetty ,25 28,15 30,69 28,57 Ennuste ,93 91,63 94,17 93, ,07

123 74, YRL :30 / Bilaga: Sitovien tavoitteiden arviointi Sida 122 Yhdyskuntarakentamisen sitovat tavoitteet 2016 Yhdyskuntarakentamisen sitovat tavoitteet 2016 Viihtyisät asuinympäristöt Sitovat tavoitteet / toimiala Painopistealueet / toimiala Tavoitteet / painopistealue Analyysi Q1 Analyysi Q2 Analyysi Q3 Analyysi Q4 Tammi maaliskuu Huhti kesäkuu Heinä syyskuu Loka joulukuu Kaavoitus Kerros- ja rivitalorakentaminen Palveluasuminen Sepänkylän korttelin 226 asemakaava Sepänkylän korttelien 17 ja 18 asemakaavan muutos Valmistuu 2016 Luonnos käsitellään YRL:ssä 2016 Kaavatyötä jatketaan, kun Sepänkylän osayleiskaava on hyväksytty. Kaavoituskatsauksen mukaan työ aloitetaan vuoden aikana. Kunta luo edellytykset erilaisille asumismuodoille kunnanosakeskuksiin Sepänkylän keskusta 1 -asemakaava Hyväksytään 2016 alussa Muutosten vuoksi kaava on pantava uudelleen nähtäville. Tekniset palvelut Uusia kaava-alueita rakennetaan suunnitelman mukaisesti Storgårdin asemakaava, vaihe 1 Hägnäsbacken Katuja ja kunnallistekniikkaa rakennetaan ja saatetaan valmiiksi Katuja ja kunnallistekniikkaa rakennetaan ja saatetaan valmiiksi Etenee hankeaikataulun mukaisesti. Etenee hankeaikataulun mukaisesti. Yleiskaavat Karperö Singsby Valmisteluvaiheen luonnos käsitellään YRL:ssä Yleinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus pidettiin Osayleiskaavan tarjouspyyntö julkaistiin HILMAssa Koivulahti Tarvittavat inventoinnit tilataan ja kaavan hankintamenettely käynnistetään Keskusteltu yhteisestä liikennesuunnitelmasta elyn kanssa. Kaavoitus Gädda II -asemakaavan muutos Valmistuu 2016 KV hyväksynyt kaavan Trollkuniback Singsbyssä Kaavaehdotus käsitellään YRL:ssä Työkokous elyn kanssa Pysynyt aikataulussa. Kunta varmistaa yhdyskuntasuunnittelulla viihtyisien, turvallisten ja tarkoituksenmukaisten asuinympäristöjen saatavuuden Asemakaavat Toimivat pintavesijärjestelmät alueilla, joista kunta vastaa Toimiva tievalaistus, joka täyttää lainsäädännön vaatimukset ja asetetut energiatavoitteet Norrskogen Tölbyssä Valmistuu 2016 Hägnan Sulvalla Pintavesijärjestelmien kartoitus ja tärkeysjärjestyksen mukainen toimenpidesuunnitelma -Ohjauksen keskittäminen -Valopisteiden saneeraus >40 v -Vanhojen keskusten vaihto -Elohopeavalaisinten vaihto Ehdotus käsitellään YRL:ssä Kiireellisyyslistan 2016 mukaan Kiireellisyyslistan 2016 mukaan Kaavaehdotus oli nähtävillä 6.4. asti. Pysynyt aikataulussa. Maanomistajat kutsuttu kokoukseen 26.4., jolloin keskustellaan kaavaluonnoksen hahmotelmasta. Kartoitus tehty. Kiireellisyyslistat tekeillä. -Ohjausjärjestelmän kilpailutus käynnissä. -Perkaus linjojen alta käynnissä. Koivulahti 250 metriä Aloitetaan touko kesäkuussa. Tekniset palvelut Laadukkaita virkistys- ja liikunta-alueita, jotka miellyttävät kuntalaisia ja käyttäjiä Toteuttamattomia polkuja ja leikkipuistoja perustetaan viiden viime vuoden aikana rakennetuille asemakaava-alueille Liikunta-alueiden ja uimarantojen hoitoa tehostetaan rekrytoinnilla ja toimintoja tehostamalla Lähimetsien ja viheralueiden hoitoa parannetaan ja tehostetaan Böle 70 metriä Tuovila 100 metriä Leikkipuisto Mararnan alueelle Kiireellisyyslistan 2016 mukaan Kiireellisyyslistan 2016 mukaan Aloitetaan touko kesäkuussa. Aloitetaan touko kesäkuussa. Suunnittelu käynnissä. Rekrytointi aloitetaan ytneuvottelujen päätyttyä. Puutteet kartoitettu ja tunnistettu. Toimenpide- /kiireellisyyslista tekeillä.

124 74, YRL :30 / Bilaga: Sitovien tavoitteiden arviointi Sida 123 Teiden taso pidetään hyvänä liikenneturvallisuuden varmistamiseksi ja sen mahdollistamiseksi, että kylät säilyvät houkuttelevina asuinpaikkoina -Teiden kunnossapidossa noudatetaan laatuvaatimuksia -Teitä parannetaan kiireellisyysjärjestyksessä -Konekantaa uusitaan -Kunnossapitoa parannetaan rekrytoinnilla Kiireellisyyslistan 2016 mukaan -Kartoitus käynnissä ja kiireellisyyslista tekeillä. -Hankittu uusi traktori. - Rekrytointi aloitetaan ytneuvottelujen päätyttyä. Kunnan kestävä talous Kiinteistöjen kunnossapito- ja käyttökustannukset pidetään kohtuullisina Siivous pidetään kustannustehokkaana ja tarkoituksenmukaisena Ruokapalvelut tuottaa monipuolisia ja ravintoarvoltaan täysipainoisia aterioita kilpailukykyiseen hintaan Ekotehokkaat ratkaisut Kiinteistötoimi Kunnossapitokustannukset Käyttökustannukset 1,31 euroa/m² 4,28 euroa/m² Kiinteistötoimi m² Siivouskustannukset 2,12 euroa/m² Kiinteistötoimi Kiinteistötoimi 95 kiinteistöä m² Koulukeittiöiden ruokapalvelut suoritetta 2,88 euroa/suorite Henkilöstöruokailu ja kokoustarjoilu suoritetta 5,98 euroa/suorite Solsidanin ruokapalvelut suoritetta 4,55 euroa/suorite Öljylämmitys vaihdetaan kaukolämpöön tai kalliolämpöön Saostuskaivoihin perustuvat jätevesijärjestelmät vaihdetaan pienpuhdistamoihin Kiinteistöautomaatio uusitaan käyttövarmuuden parantamiseksi ja ohjauksen energiatehostamiseksi Nannygården Valmistuu 2016 Hankmo skola ja Hankmo daghem Valmistuu 2016 Kartoitus 2015 ja toimenpidesuunnitelma kiireellisyyden perusteella Kiireellisyyslistan 2016 mukaan Luotettavia tietoja ei ole saatavissa Luotettavia tietoja ei ole saatavissa Luotettavia tietoja ei ole saatavissa Luotettavia tietoja ei ole saatavissa Luotettavia tietoja ei ole saatavissa Luotettavia tietoja ei ole saatavissa Rakennuksen tuleva käyttö on selvitettävä ennen investointipäätöstä. Suunnittelu ja tutkimukset tehty. Suunnittelu ja kustannuslaskelmat aloitettu. Tehty jo pienehköjä toimenpiteitä. Kunta ryhtyy valmiussuunnitelman ja kriisinhallintasuunnitelmien mukaisiin toimenpiteisiin Laadukkaita ja helposti saatavilla olevia palveluja Vesihuoltolaitos Kiinteistötoimi Varavoimala, vesihuolto Varavoimala, kiinteistöt Sepänkylän vedenpuhdistamon varavoimala Yhdelle keskuskeittiölle hankitaan varavoimala. Otetaan käyttöön 2016 Otetaan käyttöön 2016 Asennettiin joulukuussa 2015, koeajo 1 krt./kk, Vattvikin varavoima valmis keväällä Laadukkaita satama-alueita ja laitureita, jotka miellyttävät kuntalaisia ja ulkoisia asiakkaita Laiturit varusteineen ovat kunnossa ja täyttävät lainsäädännön määräykset ja asetetut laatuvaatimukset Kaikki kunnan vastuulla olevat satamaalueet ovat siistejä ja järjestyksessä Kiireellisyyslistan 2016 mukaan Kunnossapitorekisterin mukaan Laiturit tarkastetaan huhtikuussa, ja kiireellisyyslista laaditaan sen jälkeen. Satama-alueet tarkastetaan huhtikuussa. Kunnalla on aktiivinen elinkeinopolitiikka Tekniset palvelut Uusia yritysalueita rakennetaan suunnitelman mukaisesti Lintuvuoren yritysalue, vaihe 1 Vikby II -yritysalue, vaihe 1 Kadut ja kunnallistekniikka rakennetaan niin että ensimmäiset tontit voidaan tarjota haettavaksi Valtatien E8 kanavointi, kadut ja kunnallistekniikka rakennetaan niin että ensimmäiset tontit voidaan tarjota haettavaksi Etenee hankeaikataulun mukaisesti. Etenee hankeaikataulun mukaisesti. Kaavoitus Maankäytön suunnittelu Merkkikallion tuulivoimapuiston osayleiskaava Mustasaaren ja Vöyrin yhteisen tarhaalueen suunnittelu Valmistuu 2016 Aloitetaan 2016 Kaavaehdotus nähtävillä asti. Viranomaiskokous Elyn kanssa pidetään työkokous YVA-päätöksestä. Vesihuoltolaitos Vesimittarin lukeman ilmoittaminen Vesimittarin lukema voidaan ilmoittaa Vähintään 50 prosenttia kunnan verkkosivujen kautta, ja asiakas kuntalaisista hyödyntää tämän voi samalla tarkistaa kiinteistön mahdollisuuden vuosittaisen vedenkulutuksen Luentalomakkeet + verkkoohjeet valmiit lähetettäväksi viikolla 22. Kunta laajentaa palvelutarjontaansa verkkopohjaisten ratkaisujen avulla Tekniset palvelut Vikailmoitukset Kunnallistekniikkaan, tievalaistukseen, viheralueisiin, satamiin ja liikenneväylilin liittyvät viat ja puutteet voidaan ilmoittaa sujuvasti kunnan verkkosivujen kautta suoraan tehtäväaluevastaavalle dokumentointia ja toimenpiteitä varten Joulukuussa siirrytään puhelimitse tehtävistä vikailmoituksista ilmoittamiseen verkon kautta Verkkosivujen suunnittelu ja toteutus on käynnissä.

125 75, YRL :30 Sida 124 ASIASIVU Toimielin Yhdyskuntarakentamisen lautakunta 5/2016 Sivu 1 Ilmoitusasiat Yhdyskuntarakentamisen lautakunta KESKUSTELUA MAA-ALUEEN MAHDOLLISESTA OSTAMISESTA SINGSBYSTÄ Kokousasiakirjat: Karttoja ja informaatiota KESKUSTELUA MAA-ALUEEN MAHDOLLISESTA OSTAMISESTA KOIVULAHDESTA Kokousasiakirjat: Kartta ja informaatiota KEHITTÄMISKESKUSTELU ELY-KESKUKSEN KANSSA Liitteet: Lähete 2016 Aikataulu Asialista

126 75, YRL :30 / Bilaga: Lähete Sida 125

127 75, YRL :30 / Bilaga: Lähete Sida 126

128 75, YRL :30 / Bilaga: Tidtabell/Aikataulu Ehdotus kehittämiskeskustelujen 2016 aikatauluksi Förslag till tidtabell för utvecklingsdiskussioner 2016 Yhteyshenkilöt elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Kontaktpersoner på närings-, trafik- och miljöcentral Sida 127 Kunta/Kommun Ajankohta/Tidpunkt Vastuuhenkilö/kontaktperson: Insinööri/ingenjör Seppo Hakala, puh seppo.hakala@ely-keskus.fi - Alajärven kaupunki, Vimpelin kunta ja Soinin kunta Evijärven ja Lappajärven kunnat Kauhavan kaupunki Kruunupyyn kunta/kronoby kommun Lapuan kaupunki Luoto/Larsmo Pedersöre kommun Vöyri/Vörå Vastuuhenkilö/kontaktperson: Ylitarkastaja / överinspektör Ari-pekka Laitalainen, puh ari-pekka.laitalainen@ely-keskus.fi - Alavuden kaupunki Ilmajoen kunta Kurikan kaupunki Kuortaneen kunta Kauhajoen kaupunki, Isojoen, Karijoen ja Teuvan kunnat Seinäjoen kaupunki Ähtärin kaupunki Vastuuhenkilö/kontaktperson: Ylitarkastaja/överinspektör Harald Zschauer, puh harald.zschauer@ely-keskus.fi - Kannuksen kaupunki Kaustisen ja Toholammin kunnat Vetelin kunta Kokkolan kaupunki Perhon ja Halsuan kunnat Lestijärven kunta Vastuuhenkilö/kontaktperson: Arkkitehti/arkitekt Eva Sund-Knuuttila, puh eva.sund-knuuttila@ely-keskus.fi - Laihian kunta Isonkyrön kunta Närpiö/Närpes Vaasa/Vasa Malax /Maalahti Korsnäs Mustasaari/Korsholm Vastuuhenkilö/kontaktperson: Ylitarkastaja/överinspektör Juhani Hallasmaa, ; juhani.hallasmaa@ely-keskus.fi - Kaskinen/Kaskö Kristiinankaupunki/Kristinestad Pietarsaari/Jakobstad Uusikaarlepyy/Nykarleby stad

129 75, YRL :30 / Bilaga: Asialista Sida 128 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Ansvarsområdet för miljö- och naturresurser MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 8 :n MUKAINEN KEHITTÄMISKESKUSTELU 2016 Aika: Paikka: ASIALISTA 1. Avaus ja järjestäytyminen 2. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toiminnasta 3. Vuoden 2015 kehittämiskeskustelussa esillä ollutta 4. Merkittävimmät kunnassa vireillä olevat kaavoitus- ja rakentamisasiat - kunnan katsaus - keskustelu 5. Rakentamista koskevat poikkeamisasiat 6. Muut asiat 7. Kokouksen päättäminen