Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmäselvitys. Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialue
|
|
- Ville Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmäselvitys Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialue
2 Sisältö 1 Johdanto Jätteiden kuljetusjärjestelmät Uuden jätelain sääntely Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Selvityksen toteuttaminen Perustiedot nykytilanteesta Sako- ja umpikaivolietteitä tuottavat kiinteistöt Lietteiden vastaanottopaikat ja vastaanottokapasiteetit Kuljetusyritykset ja kuljetusten suorittaminen Laskutus ja rekisterinpito Kotitalouksien asema Palvelun saatavuus ja toimivuus nykytilanteessa Palvelut kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Tyhjennyshinnat eri järjestelmissä Kuntien, viranomaisten ja jäteyhtiön toiminta Lietteiden käsittely kuntien vesihuoltolaitoksissa Tyhjennysten seuranta jätehuoltoviranomaisen toimesta Ympäristönsuojeluviranomaisten suorittama valvonta Jäteyhtiön palvelujen tuottaminen Ympäristövaikutukset eri järjestelmissä Kuljetusten aiheuttamat ympäristövaikutukset Yleistä kuljetusten ympäristöpäästöistä Tutkimuksen toteutus Nykytilanne Optimoitu tilanne Tulosten laskenta Tulokset Muut ympäristövaikutukset Yritysten asema eri järjestelmissä Yritysvaikutusselvityksen toteutus Yritysten toiminta kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetusjärjestelmässä Lietekuljetusten työllistävä vaikutus
3 8.2.2 Yritysten toiminta-alueet Liikevaihto Kalusto Yritysten asennoituminen kuljetusjärjestelmämuutokseen Arvio yritysten asemasta kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Jätelain vaatimusten toteutuminen nykyisessä kuljetusjärjestelmässä Lopuksi Lähteet Liitteet
4 1 Johdanto Uusi, voimaan tullut jätelaki (646/2011, JL) velvoittaa kunnan huolehtimaan, että kunnallisella jätehuoltovastuulla olevan jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta käsittelyyn (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus, JL 35 ). Jätteenkuljetuksessa on kyse julkisesta välttämättömyyspalvelusta. Kunnan järjestämisvastuulle kuuluu mm. asumisessa syntyvän jätteen (ns. kotitalousjätteen) jätehuolto. Asumisessa syntyvää jätettä on kaikki vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte sen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta, mukaan lukien sako- ja umpikaivolietteet (JL 32 ). Asumisessa syntyvän jätteen säätämistä kunnan vastuulle on pidetty perusteltuna muun muassa siksi, että yksittäiseltä kotitaloudelta on kohtuutonta edellyttää jätehuollon itsenäistä järjestämistä lain ja sen nojalla säädettyjen tai määrättyjen kaikkien vaatimusten mukaisesti. Kotitalouksilla tulee olla oikeus palvelun helppouteen, saatavuuteen ja toimivuuteen kaikissa oloissa, kaikkina aikoina ja kaikilla alueilla. 1 Jätteenkuljetuksen vaihtoehtoja ovat jätelain mukaan kunnan järjestämä ja kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen kuuluu jätehuoltoviranomaiselle eli tällä alueella Savo-Pielisen jätelautakunnalle. Jätehuoltoviranomaisen on jätelain mukaan tarkasteltava jätteiden kuljetusjärjestelmä, mikäli käytössä on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Tämä järjestelmä on jätelautakunnan toimialueella käytössä sako- ja umpikaivolietteiden osalta. Jätelautakunnan toimialueeseen kuuluvat seuraavat 17 kuntaa: Juankoski, Juuka, Kaavi, Konnevesi, Kuopio, Lieksa, Maaninka, Nurmes, Pieksämäki, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Valtimo ja Vesanto. Kuljetusjärjestelmän tarkastelua ja tehtävää päätöksentekoa varten laadittiin selvitys, jossa selvitettiin kokonaisuutena kattavasti mm. perustiedot jätehuollon nykytilasta, kotitalouksien asema, ympäristönäkökohdat ja yritysten asema. 2 Jätteiden kuljetusjärjestelmät 2.1 Uuden jätelain sääntely Jätelain määrittämänä pääsääntönä on kunnan järjestämä ja kilpailuttama jätteenkuljetus. Toinen vaihtoehto on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus (aiemmin ns. sopimusperusteinen jätteenkuljetus), jossa alueen asukkaat itse sopivat kuljetusyhtiön kanssa jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta kunnan määräämään loppusijoituspaikkaan. Uusi jätelaki velvoittaa kunnan jätehuoltoviranomaista tarkastelemaan kuljetusjärjestelmän ja tekemään siitä päätöksen vuoden kuluessa lain voimaantulosta, mikäli kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on nykyisin käytössä. Jos päätöksellä siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, siirtyminen kuljetusjärjestelmästä toiseen voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Kunta voi hyväksyä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen vain, jos voidaan perustellusti katsoa, että alueella on tarjolla kuljetuspalveluja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (JL 35 ). Lisäksi tyhjennyksissä on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Näiden 1 Lähde: HE 199/2010 vp, jätelain 32 :n yksityiskohtaiset perustelut. 3
5 edellytysten on täytyttävä myös kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle on asetettu lisäksi erityisiä lisäedellytyksiä (JL 37 ). Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus ei ole mahdollinen, jos se heikentää jätehuollon yleistä toimivuutta alueella taikka lisää vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle verrattuna kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Lisäksi kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen tulee arvioida olevan kokonaisuutena myönteinen ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Arvioitavia seikkoja tällöin on muun muassa vaikutukset eri toimijoiden jätehuoltokustannuksiin ja työmäärään. Päätöksenteossaan kunnan jätehuoltoviranomainen voi painottaa niitä jätelaissa säädettyjä tekijöitä, joita se pitää alueellisesti tärkeinä näkökohtina. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytykset ovat tiukemmat kuin aikaisemmin voimassa olevan jätelain mukaisen sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytykset. Tämä on katsottu tarpeelliseksi erityisesti kiinteistön haltijoiden oikeussuojan turvaamiseksi. Jätteenkuljetuksen järjestäminen kiinteistön haltijan järjestämänä lisää kiinteistön haltijan velvollisuuksia verrattuna kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Näin ollen tätä järjestelmää ei ole mahdollista valita, jos jätelain edellytykset eivät täyty. 2 Halutessaan jätehuoltoviranomainen voi tosin siirtyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, vaikka kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen edellytykset täyttyisivät Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on tällä hetkellä käytössä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen osalta. Kiinteistön haltijan tilaamassa jätteenkuljetuksessa kiinteistön haltijat sopivat itse kuljetusten järjestämisestä valitsemansa jätehuoltorekisteriin merkityn kuljetusurakoitsijan kanssa. Jätteenkuljetukset voidaan sopia tehtäväksi säännöllisesti tietyin väliajoin tai jokainen jätteenkuljetuskerta tilataan erikseen. Kuljettajat päättävät itse kuljetushinnoistaan. Jokaisen jätteen ammattimaista kuljettamista suorittavan toimijan on oltava hyväksyttynä jätelain 96 :n mukaisesti jätehuoltorekisteriin. Jätehuoltorekisteriä ylläpitävät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset jätelain 142 :n mukaisesti. Virallista tietoa jätehuoltorekisteriin merkityistä kaikista kuljettajista ei ole tällä hetkellä yleisesti verkossa asiakkaiden saatavilla. Kuntien jäteyhtiö, Jätekukko, ylläpitää internet-sivuillaan listausta alueen lietekuljettajista asiakkaita varten. Lisäksi kuljettajat on listattu lietteitä koskevaan esitteeseen. Listaukset perustuvat ELY-keskukselta määräajoin kysyttäviin tietoihin jätehuoltorekisteriin merkityistä kuljettajista. Tiedonvaihdossa on ollut kuitenkin puutteita. 2.3 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunta, Savo-Pielisen jätelautakunnan alueelle kunnallinen jäteyhtiö Jätekukko, järjestää kuljetuksen omana toimintanaan tai hankkimalla palvelut yksityiseltä yrittäjältä julkisia hankintoja koskevan lain (348/2007) mukaisesti. Käytännössä jäteyhtiöllä ei ole omaa kuljetuskalustoa, vaan kuljetukset järjestetään hankkimalla palvelut yksityisiltä kuljetusyrityksiltä. Jäteyhtiö kilpailuttaa keskitetysti urakka-alueittain jätekuljetukset kiinteistön omistajien puolesta. 2 Lähde: HE 199/2010 vp, jätelain 37 :n yksityiskohtaiset perustelut. 3 Lähde: Suomen kuntaliitto
6 Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella on tällä hetkellä käytössä kunnan järjestämä jätteenkuljetus kaikkien kunnan järjestämisvastuulle kuuluvien jätteiden paitsi sako- ja umpikaivolietteiden osalta. 3 Selvityksen toteuttaminen Savo-Pielisen jätelautakunnassa sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmää koskevaa päätöksentekoa varten on tehty tämä kuljetusjärjestelmäselvitys, jossa tarkastellaan kokonaisuutena kattavasti mm. perustiedot jätehuollon nykytilasta, kotitalouksien asema, ympäristönäkökohdat ja yritysten asema. Selvitys on laadittu yhteistyössä kunnan jätehuoltoviranomaisen (Savo-Pielisen jätelautakunnan) ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Turun ammattikorkeakoulu on toteuttanut seuraavat selvityksen osiot: - kotitalouksien asema, - ympäristövaikutukset eri järjestelmissä kuljetusten osalta ja - kuljetusjärjestelmien yritysvaikutukset Lähtötiedot selvityksen tekemiseen on saatu jätelautakunnan hallinnoimasta jätehuollon asiakasrekisteristä. Kuntien vesihuoltolaitosten, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten ja jäteyhtiön osalta tietoja kerättiin eri tahojen kanssa käydyissä yhteistyöpalavereissa. Yritysvaikutusten arviointia varten Turun ammattikorkeakoulu lähetti kyselyn kaikille Savo-Pielisen jätelautakunnan toimintaalueella toimiville jätehuoltorekisteriin merkityille lietekuljetusyrittäjille. Asukkaille, jotka olivat tyhjennyttäneet lietekaivojaan viimeisen kahden vuoden aikana, Turun ammattikorkeakoulu teki otannalla asiakastyytyväisyyskyselyn kotitalouksien aseman arvioimiseksi. 4 Perustiedot nykytilanteesta 4.1 Sako- ja umpikaivolietteitä tuottavat kiinteistöt Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella olevien kiinteistöjen määrä saadaan selville jätelautakunnan hallinnoimasta jätehuollon asiakasrekisteristä. Viemäriverkostoon kuuluvien kiinteistöjen määrät on selvitetty kuntien vesilaitoksilta (taulukko 1). Taulukko 1. Kiinteistöjen lukumäärä jätelautakunnan toimialueella Asiakasrekisterissä olevat asuin- ja vapaaajan kiinteistöt Viemäriverkon piirissä olevat kiinteistöt Viemäriverkon ulkopuolella olevat kiinteistöt Kiinteistöt, joilla syntyy lietettä (arvio) Sakokaivolliset kiinteistöt (arvio) Umpikaivolliset kiinteistöt (arvio) Kiinteistömäärä (kpl) noin , joista vakituisia asuntoja 43 % ja vapaa-ajan asuntoja 57 % (n. 45 % viemäriverkoston ulkopuolisista kiinteistöistä) (n. 75 % tyhjennyskohteista) (n. 25 % tyhjennyskohteista) Arvio viemäriverkoston ulkopuolella olevista kiinteistöistä, joilla syntyy lietettä (45 %), perustuu kiinteistön omistajille tehtyyn kyselyyn jätevesilietteiden synnystä ja lietteiden määrästä. Kysely 5
7 toteutettiin vuosina 2009 ja 2010 Kuopiossa, Pieksämäellä, Suonenjoella, Kaavilla, Juankoskella ja Nilsiässä. Kyselyyn vastasi noin 75 % kyselyn saaneista. Pohjanmaalla Lakeuden Etapin alueella olevassa Alavuden kunnassa viemäriverkoston ulkopuolella olevista kiinteistöistä 70 % on sellaisia, joilla syntyy lietettä. Tämä ei perustu arvioon vaan todelliseen tilanteeseen. Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella on suhteessa enemmän vapaa-ajan kiinteistöjä kuin Pohjanmaalla, joten kuivakäymäläratkaisuja on enemmän. Viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen, joissa syntyy lietettä, prosentuaalinen osuus kaikista viemäriverkoston ulkopuolella olevista kiinteistöistä on mahdollisesti enemmän kuin arvioitu 45 % kiinteistöstä. Savo-Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella on viemäriverkoston ulkopuolella arviolta noin kiinteistöä, joissa syntyy sako- ja/tai umpikaivolietteitä. Tällä hetkellä lietteitä tyhjennetään noin kiinteistöltä. Noin puolet kiinteistöistä ei tällä hetkellä toimita lietteitään toiminta-alueella toimiviin virallisiin vastaanottopaikkoihin alueella toimivien urakoitsijoiden kautta. Osa lietteistä saattaa ohjautua raja-alueelta toiminta-alueemme ulkopuolella oleviin vastaanottopaikkoihin. Lisäksi toiminta-alueella sijaitsee toimivaa maatalousyrittäjää, joista osa käyttää asumisessaan syntyvät lietteet omilla pelloilla ravinteina. Asiakasrekisteriin kirjattujen tietojen mukaan kiinteistöillä tyhjennetään keskimäärin sakokaivolietteitä 2,4 m 3 /tyhjennyskerta ja umpikaivolietteitä 5,2 m 3 /tyhjennyskerta. 4.2 Lietteiden vastaanottopaikat ja vastaanottokapasiteetit Lietteiden vastaanottopisteitä on yhteensä 22 kpl. Vastaanottopaikat sijaitsevat yleisimmin kuntien vesilaitosten puhdistamojen yhteydessä. Puhdistamojen vastaanottokapasiteetit vaihtelevat paljon. Puhdistamot ovat tähän saakka pystyneet vastaanottamaan ja käsittelemään sako- ja umpikaivolietteet. Tosin pienimmillä puhdistamoilla tiettyihin vuodenaikoihin keskittyneet lietekuormat ovat aiheuttaneet kuormitusta jäteveden puhdistusprosessissa siten, että puhdistustulos heikkenee väliaikaisesti. Kaavio 1. Kuntien puhdistamoilla yhteensä ja Kuopion Lehtoniemen puhdistamolla vastaanotettujen lietteiden kokonaismäärää kuukausittain. 6
8 Kaavio 2. Pienillä puhdistamoilla vastaanotettujen lietteiden kokonaismäärää kuukausittain, esimerkkinä Rautavaara ja Valtimo. ELY-keskuksen jätehuoltorekisteriin on merkitty lietteiden kuljettajaksi kymmenkunta maatalousyrittäjää. Nämä yrittäjät levittävät muiltakin kiinteistöiltä noutamansa sako- ja umpikaivolietteet omille pelloilleen. Jätelautakunta on pyytänyt peltolevittäjiä ilmoittamaan keräämänsä lietteet jätehuollon asiakasrekisteriin, mutta ilmoituksia siirtoasiakirjoilla on tehnyt vain kaksi lieteurakoitsijaa. Tämän takia peltolevityksen määrää on vaikea arvioida. 4.3 Kuljetusyritykset ja kuljetusten suorittaminen Savo-Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella toimii noin 80 yrittäjää, jotka kuljettavat sako- ja umpikaivolietteitä. Useat yrittäjät toimivat jätehuoltorekisterin tietojen mukaan useamman kunnan alueella. Suurimmassa osassa kuntia kuljettajia on 2 6 kpl. Muutamassa kunnassa kuljettajia on tätä enemmän ja yhdessä kunnassa kuljettajia on vain yksi. Listaus kunnissa toimivista yrittäjistä on liitteessä 2. 4 Kiinteistön haltijan tehtyä kuljetustilauksen suoraan kuljetusyrittäjälle kuljetuksen suorittaja saapuu tyhjennyskohteeseen. Tehtyään kaivojen tyhjennyksen kuljettaja lähettää tiedot kiinteistöittäin tyhjennetyistä lietemääristä joko paperisella siirtokirjalla tai matkapuhelinsovelluksen (TCS) avulla jäteyhtiö Jätekukolle jätehuollon asiakasrekisteriin vietäväksi. Sähköisen matkapuhelinsovelluksen tai siirtokirjan avulla ilmoitetaan myös se, minne lietteet on toimitettu käsiteltäväksi. 4 Listauksessa ovat ne kuljetusyrittäjät, jotka oli merkitty jätehuoltorekisteriin Listauksessa on lisäksi tuotu esille mennessä jätelautakunnan tietoon saamat uudet kuljetusyrittäjät sekä yrittäjät, jotka ovat ilmoittaneet, etteivät enää hoida kuljetuksia. Joidenkin yrittäjien osalta on ollut epäselvyyttä rekisteröitymisessä ja asia on selvittelyn alla. Nämä yrittäjät on merkitty listaan erikseen. 7
9 4.4 Laskutus ja rekisterinpito Koko Savo-Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella on käytössä keskitetty sako- ja umpikaivolietteiden laskutus- ja rekisterinpitojärjestelmä. Tässä järjestelmässä sako- ja umpikaivolietteiden kuljettajien ilmoittamat kiinteistöiltä noudetut lietemäärät viedään jätelautakunnan hallinnoimaan jätehuollon asiakasrekisteriin, jossa on myös muut jätehuoltoon liittyvät kiinteistöjen tiedot. Jätekukko hoitaa lietteen käsittelyn laskutuksen asiakkailta jätelautakunnan hyväksymän taksan mukaisesti. Lietteiden käsittelymaksu muodostuu kuntien tai kuntien vesilaitosten päättämästä käsittelyhinnasta (vaihtelee tällä hetkellä kunnittain) ja sen päälle tulevasta osuudesta, jolla katetaan laskutuksen ja rekisterinpidon kustannukset. Jätekukko tilittää käsittelyhinnan kunnille tai kuntien vesilaitoksille lietteiden käsittelystä aiheutuviin kustannuksiin kahden kuukauden välein. Lietteiden kuljetusosuuden laskuttamisen kuljettajat hoitavat itse. Halutessaan he voivat sopia laskuttamisesta Jätekukon kautta. Tällöin Jätekukko perii samalla laskulla sekä lietteiden käsittelymaksun että lietteiden kuljetusmaksun. Jätelautakunta ei voi kuitenkaan mitenkään vaikuttaa tähän kuljetusmaksuun, josta kuljettajat itse päättävät. Keskitetyllä käsittelymaksujen laskutuksella saadaan jätelautakunnan hallinnoimaan rekisteriin jätelain vaatimia kiinteistökohtaisia tietoja jätevesijärjestelmän tyhjennyksistä ja lietteiden sijoituspaikoista niiltä kiinteistöiltä, jotka tyhjentävät lietekaivojaan jätehuoltorekisterissä olevien, järjestelmää käyttävien kuljetusyritysten kautta. 5 Kotitalouksien asema 5.1 Palvelun saatavuus ja toimivuus nykytilanteessa Tällä hetkellä asiakasrekisterin perusteella ei saada esille kartta-aineistoa, josta voisi tarkastella eri kuljettajien toiminta-alueita. Tällöin ei voida myöskään tarkastella sitä, ovatko alueet jo jakautuneet eri kuljettajien kesken tai miten paljon eri kuljettajien alueet ovat päällekkäisiä. Asiakasrekisterin läpikäynnin perusteella voidaan arvioida, että tyhjennyspalveluja on saatavilla suhteellisen hyvin koko jätelautakunnan toiminta-alueella. Tosin joissakin kunnissa tai alueilla saattaa olla vain yksi tai kaksi urakoitsijaa, joista asiakkaan on valittava. Asiakkaiden kokemuksia tyhjennysten toimivuudesta selvitettiin asiakastyytyväisyyskyselyllä, jonka toteuttamisen Savo-Pielisen jätelautakunta tilasi Turun ammattikorkeakoululta. Asiakaskysely lähetettiin satunnaisotannalla kiinteistön omistajalle, joiden kiinteistöillä sako- tai umpikaivoja oli tyhjennetty viimeisen kahden vuoden aikana (otannan osuus kaikista noin 30 %). Kyselyyn vastasi kiinteistön omistajaa, vastausprosentin ollessa siis noin 40 %. Vastaajista suurin osa, noin 880 kappaletta, on miehiä. 49 % vastaajista on yli 60-vuotiaita ja saman verran on ikäluokkaan vuotiaat kuuluvia. Vastaajista vain 2 % on alle 30-vuotiaita. Suurin osa vastaajista, yli 90 %, asuu omakotitalossa. Alle 50 vastaajaa asuu paritalossa tai heillä on loma-asunto. Vastaajista 54 % asuu kahden hengen taloudessa, 30 % asuu kolmen tai yli kolmen hengen taloudessa ja 17 % asuu yhden hengen taloudessa. Lähes vastaajalla on sakokaivo ja noin 350 vastaajalla on umpikaivo, lisäksi osalla vastaajista on saattanut olla molemmat. 8
10 Vastaajat kunnittain Juankoski Juuka Kaavi Konnevesi Kuopio Lieksa Maaninka Nurmes Pieksämäki Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Valtimo Vesanto Kpl Kaavio 3. Vastaajat kunnittain Jokaisessa kunnassa 60 % kyselyyn vastanneista tietää, että alueella toimii useampi kuin yksi kuljettaja. Loput vastaajista tuntevat vain sen yhden kuljettajan, jolta ovat tyhjennyksen tilanneet tai eivät tiedä, onko urakoitsijoita enemmän kuin tämä yksi. Vastaajista noin 2/3 tietää mistä löytyy kuljettajien yhteystiedot. Lähes 30 % vastaajista on käyttänyt eri urakoitsijoiden palveluja, mutta vain 9 % vastanneista on kilpailuttanut sako- tai umpikaivojen urakoitsijan. 30 % niistä, jotka olivat käyttäneet eri urakoitsijoiden palveluita, pitivät hintaa valintakriteerinään, kun taas 19 % piti tyhjennyspalvelun toimivuutta valintakriteerinään. 23 % heistä valitsi urakoitsijan palvelun paremman saatavuuden mukaan. Yli 90 % vastanneista hoitaa sako- ja umpikaivotyhjennykset vähintään kerran vuodessa. Loput tyhjentävät kaivonsa tätä harvemmin, vaikka hajajätevesiasetus (209/2011) 5 ja jätehuoltomääräykset edellyttävät tyhjennyksiä vähintään kerran vuodessa. Kyselyyn vastanneet asiakkaat ovat kuitenkin aktiivisempia tilaamaan tyhjennyksiä kuin asiakkaat kokonaisuudessaan. Niissä kunnissa, joissa sako- ja umpikaivolietteiden keskitetty rekisterinpito on ollut käytössä jo useamman vuoden, asiakkaista 60 % on tyhjennyttänyt lietekaivot vaatimusten mukaan eli vähintään kerran vuodessa. On siis huomattava, että kysely on tavoittanut ja siihen ovat vastanneet erityisesti ne asiakkaat, jotka ovat huolehtineet lietekaivojen tyhjentämisestä jätehuoltomääräysten mukaisesti. 5 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, kts. 7 ja liitteen 2 käyttö- ja huolto-ohje. 9
11 Sakokaivojen tyhjennysrytmi 8 % 1 % 57 % 34 % kaksi kertaa vuodessa kerran vuodessa kahden vuoden välein harvemmin Kaavio 4. Sakokaivojen tyhjennysrytmi kuntien keskiarvot prosentteina Umpikaivojen tyhjennysrytmi 6 % 2 % 35 % 57 % kaksi kertaa vuodessa kerran vuodessa kahden vuoden välein harvemmin Kaavio 5. Umpikaivojen tyhjennysrytmi kuntien keskiarvo prosentteina Suurin osa tyhjennyksistä tapahtuu niin, että jokainen tyhjennyskerta tilataan kuljettajalta erikseen. Vain 23 % kaivojen tyhjennyksistä tapahtuu säännöllisesti ja ennakkoon sovitusti. Lähes kaikkien vastanneiden mielestä kuljettajat on helppo tavoittaa. Pääasiassa tilatun tyhjennyspalvelun saamiseen menee korkeintaan viikko. 10
12 Kauanko menee tilatun tyhjennyspalvelun saamiseen? 4 % 10 % 34 % Kaksi päivää Viikko Kaksi viikkoa Pidempään 52 % Kaavio 6. Aika tilauksesta tyhjennystapahtumaan Kyselyssä olevaan kysymykseen Tuleeko etukäteen tieto tyhjennyksestä? vastasi 480 ihmistä. Kolmasosa kysymykseen vastanneista saa tiedon tyhjennyksestä etukäteen. Jokaisessa kunnassa asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä tyhjennyspalveluun. Kuntien välillä tyytyväisyys vaihteli % välillä. Kaikista vastaajista 97 % oli tyytyväisiä saamaansa tyhjennyspalveluun. Useimmat vastaajista olivat tyytyväisiä palveluun nykyisellään, eivätkä halua siihen mitään muutoksia. Muutamassa vastauksessa toivottiin korkeaan hintaan pudotusta esimerkiksi kilpailuttamisella kunnan tai Jätekukon toimesta. Parannusehdotuksena palvelun toimivuuteen ehdotettiin nettipalvelua, josta voisi seurata omia tyhjennyksiä ja tilata tyhjennyksen. 5.2 Palvelut kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa lietekaivojen tyhjennykset tapahtuvat säännöllisesti kuljetusreittien mukaisesti. Asiakkaalle lähtee etukäteen tieto kaivojen tyhjennysajasta. Mikäli ehdotettu tyhjennysaika ei ole sopiva (esim. keväällä pihapiirin pehmeyden takia), kiinteistön omistaja voi muuttaa tyhjennysaikaa. Seuraava tyhjennysaika voidaan ilmoittaa myös jätelaskulla. Kunnan järjestelmässä kuljetuksessa asiakas voi olla kaikissa jätehuollon käytännön järjestämiseen liittyvissä asioissa yhteydessä kuntien jäteyhtiöön, joka vastaa palvelun toimivuudesta. Erillistä sopimusta kuljetuksista ei ole tarvetta tehdä. Asiakkaan ei ole mahdollista valita kuljetusyrittäjää, vaan tyhjennykset suorittaa alueen kilpailutettu urakoitsija. 5.3 Tyhjennyshinnat eri järjestelmissä Nykyisessä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetusurakoitsija päättävät kokonaan itse kuljetushinnoistaan ja sopivat niistä asiakkaiden kanssa. Kyseessä on yksityisoikeudellinen maksu. 11
13 Urakoitsijat käyttävät kaivojen tyhjennyksille pääasiassa kerta- tai tuntiveloitusta. Osa kuljettajista on sopinut kuljetushinnan laskuttamisesta Jätekukon kautta. Kuljetusten tuntihinnat ovat tämän perusteella saatujen tietojen mukaan arviolta 30 eurosta 100 euroon. Kuljettajilla, joilla on käytössä kertatyhjennyshinta, vaihteluväli on arviolta 50 ja 100 euron välillä. Hinnoista ei ole kuitenkaan kattavaa tietoa, joten edullisempia tai kalliimpia hintoja voi olla. Muitakin kuin tunti- tai kertatyhjennyshintoja on kuljettajilla käytössä. Yksi hintamalli on tyhjennettäviin lietekuutioihin sidottu hinta. Osaltaan kuljetushintaero selittyy sillä, että toisilla urakoitsijoilla on pidemmät siirtymämatkat kiinteistöille ja kuormien tyhjennyskohteisiin. Selvää eroa eri alueiden välillä kuljetushintojen osalta ei kuitenkaan ole. Kuljetusten veloitusten määräytymisessä on kirjavuutta. Jotkut kuljettajat huomioivat kuljetushinnassa sen, jos on tyhjentänyt naapureiden kaivot samalla reitillä, toiset kuljettajat eivät tätä tee. Myöskään tuntiveloituksen osalta ei ole yhteneväistä käytäntöä siinä, missä tuntityö alkaa ja mihin se päättyy. Asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella yli puolet vastaajista on saanut tietoa tyhjennyspalvelun hinnasta etukäteen, kun taas 45 % ei ole saanut tietoa etukäteen. Vastanneista 63 % on tietoisia siitä, mihin sako- ja umpikaivojen tyhjennyspalvelun hinnat perustuvat. Vastaajista 93 % on sitä mieltä, että tyhjennyspalvelun laskutus on ollut selvää. Jokaisessa kunnassa vastaajista vähintään 60 % on sitä mieltä, että sako- ja umpikaivojen tyhjennyspalvelun hintojen kehitys on ollut maltillista. Näiden vastaajien määrä vaihtelee eri kunnissa välillä 60 % - 90 % ja kaikkien kuntien keskiarvo on 73 %. Hintojen laskemiseksi ehdotettiin kilpailuttamisen parantamista. Tätä varten kaivattaisiin selkeää tietoa alueen urakoitsijoista ja heidän hinnoistaan. Käsittelyn ja tyhjennyksen yhteishinta pitäisi tietää etukäteen. Muutamissa vastauksissa (4 %) koettiin laskutus huonoksi, koska tällä hetkellä urakoitsijalta tulee yksi lasku tyhjennyksestä ja Jätekukolta toinen käsittelystä. Jossain tapauksissa tyhjennyksestä ja käsittelystä oli tullut yksi lasku, mutta ilman erittelyä. 6 Hinnoille kaivattaisiin enemmän perusteita. Hintojen alentamiseksi, ehdotettiin tyhjennysten tekemistä samana päivänä tietyille alueille, jolloin kuljetushinnan pitäisi laskea. Tosin muutama vastaaja (3 %) koki, että vaikka kuljetukset tehdään yrittäjän toimesta keskitetysti saman alueen kiinteistöille yhdellä kertaa, kustannuksia ei jaeta, vaan alueen talouksia laskutetaan täydellä hinnalla. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetusten kilpailuttaminen tarkoittaa alueittain tasataksaa kuljetushinnoissa. Sekä lietteiden kuljetus- että käsittelymaksu perustuu tässä järjestelmässä kunnan jätehuoltoviranomaisen päättämään taksaan. Kyseessä on julkisoikeudellinen maksu, joka määrätään ja laskutetaan, kuten muutkin jätemaksut. Maksuvelvollisella on oikeus tehdä maksusta muistutus jätehuoltoviranomaiselle laskun saamisen jälkeen, ja tämän muistutuksen johdosta tehtävään päätökseen asiakas voi halutessaan hakea muutosta valittamalla hallintooikeuteen veloituksetta. 6 Mikäli Jätekukko laskuttaa kuljetuksen osuuden kuljetusyrittäjän puolesta samalla laskulla lietteen käsittelyn kanssa, on laskulla selvä erottelu hinnoista. Jos asiakas saa kuljetusyrittäjältä laskun, jossa on myös käsittelyn osuus, on kuljettaja tällöin toiminut vastoin jätelautakunnan päättämää keskitettyä laskutusta ja laskuttanut virheellisesti käsittelystä. 12
14 6 Kuntien, viranomaisten ja jäteyhtiön toiminta 6.1 Lietteiden käsittely kuntien vesihuoltolaitoksissa Kuntien vesihuoltolaitosten kommentteja lietteiden vastaanoton ja käsittelyn toimivuudesta nykytilanteessa kartoitettiin pidetyssä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa, johon oli kutsuttuna Savo-Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueen kaikkien kuntien jätevesihuollon yhteyshenkilöt. Kuntien mielipiteitä asiasta kartoitettiin myös jätelautakunnan järjestämissä alueittaisissa palavereissa marras-joulukuussa Lietteiden käsittelyn osalta varsinkin pienillä puhdistamoilla on ollut ongelmia lietteiden ajon ja käsittelyn keskittymisestä kevät- ja syksykuukausiin. Myös keskisuurilla puhdistamoilla toivottiin, että lietteitä tulisi puhdistamoille tasaisemmin, sillä lietekuormituspiikit aiheuttavat puhdistamoille prosessien säätöä ja voivat näkyä myös puhdistamoiden vesistökuormituksena. Isoilla puhdistamoilla lietteiden ajojen keskittyminen kevät- ja syyskuukausiin ei ole aiheuttanut ongelmaa. Mikäli lietteet pumpataan vastaanottopaikasta käsittelypaikkaan useiden pumppaamojen kautta, voi teknisiä ongelmia ilmetä suurten lietemassojen pumppauksen yhteydessä. 6.2 Tyhjennysten seuranta jätehuoltoviranomaisen toimesta Jätehuoltoviranomainen vastaa asiakasrekisterin tietojen oikeellisuudesta. Jätehuollon asiakasrekisterissä ei vielä ole kaikkien kiinteistöjen lietekaivotietoja: yli kiinteistön tiedot puuttuvat. Tiedot ovat puutteelliset joko siitä syystä, että kiinteistöjen lietekaivoja ei ole tyhjennetty ollenkaan muutaman viime vuoden aikana tai lietekaivot on tyhjentänyt muu kuin asianmukaisesti jätehuoltorekisteriin merkitty kuljetusyrittäjä. Osin tosin kiinteistöjen lietekaivojen tiedot on saatu niiltäkin kiinteistöiltä, joilta tyhjennyksiä ei ole tehty, koska muutamat toimialueen kunnat (Kuopio, Pieksämäki, Suonenjoki, Juankoski, Kaavi ja Nilsiä) tekivät vuosina kartoitusta tilanteesta. Kartoitus tehtiin kiinteistöjen omistajille osoitetulla kyselyllä. Kartoitustyö jäi näissäkin kunnissa vielä kesken, koska kaikki kiinteistön omistajat eivät vastanneet kyselyyn. Kaivojen tyhjennysten seuranta on mahdotonta puutteellisella asiakasrekisterillä, sillä jätehuoltoviranomaisella ei ole kattavaa tietoa siitä, millä kiinteistöillä lietteitä syntyy. Mikäli asiakasrekisteri pyritään saamaan ajan tasalle kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, kaikille viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen omistajille on lähetettävä kysely lietekaivotiedoista. Kunnista saatujen kokemusten mukaan kartoitustyö aiheuttaa puhelin- ja asiakasyhteydenottoruuhkan ja vie erittäin paljon aikaa. Kartoitustyötä on mahdotonta jatkaa jätehuoltoviranomaisen toimesta nykyisillä henkilöstöresursseilla. Haasteena on lisäksi se, etteivät kaikki kiinteistön haltijat vastaisi kyselyyn, minkä vuoksi jätehuoltoviranomaisen pitäisi todennäköisesti selvittää erikseen kiinteistöjen tilanteita rakennuslupien tai kiinteistöille tehtävien puhelinyhteydenottojen avulla. Tällaiseen työhön ei ole mahdollisuuksia, kun kyseessä on suuret kiinteistömäärät. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa lietekaivotiedot saataisiin asiakasrekisteriin helpommin. Tällöin kaikille niille jätehuollon asiakasrekisterissä oleville kiinteistöille, joiden lietekaivotiedot ovat puutteelliset, lähetettäisiin jätehuoltoviranomaisen toimesta tiedotekirje, jossa kerrottaisiin lietekuljetusten muutoksesta ja jatkossa tapahtuvasta lietekaivojen säännöllisestä tyhjennyksestä. Mikäli kiinteistöllä ei olisi tyhjennettäviä lietekaivoja, pyydettäisiin kiinteistön omistajaa ilmoittamaan asiasta jätehuoltoviranomaiselle esim. tiedotekirjeen mukana lähtevällä lomakkeella. Nämä tiedot vietäisiin jätehuollon asiakasrekisteriin. Lietekuljetusten reitittämisen perustana olisi tämän jälkeen täydennetty jätehuollon asiakasrekisteri. Jäteyhtiö tiedottaisi kaivotyhjennyksistä kiinteistön omistajille vielä erikseen ennen tyhjennyksen tapahtumista, jolloin kiinteistön omistajalla olisi vielä 13
15 mahdollista ilmoittaa, mikäli kiinteistöllä ei synny lietettä. Näin toimien turhia tyhjennystapahtumia ei tulisi. Varsinaisten tapahtuvien tyhjennysten yhteydessä asiakasrekisteri saataisiin ajan tasalle lietekaivojen osalta ilman erillistä lietekaivo- ja lietemäärätietojen kyselyä kiinteistöjen omistajille. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätehuoltoviranomaisen tulisi kiinteistöjen kartoittamisen jälkeen joka vuosi seurata, tyhjentävätkö kiinteistön haltijat lietekaivot jätehuoltomääräysten mukaisesti. Niiden kiinteistöjen osalta, joilla tyhjennyksiä ei tehtäisi riittävän usein, jätehuoltoviranomaisen tulisi erikseen lähettää tiedotekirje siitä, miten tyhjennykset tulisi hoitaa. Jos tyhjennystä ei tiedottamisen myötäkään tehtäisi, olisi kiinteistöjen tilanteet annettava tiedoksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kiinteistöjen kehottamiseksi ja tarvittavien pakkokeinojen käyttöä varten. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tyhjennykset reititetään automaattisesti jätehuoltomääräysten mukaisesti, eikä erillisiä kehotuksia ja pakkokeinojen käyttöä tarvita. 6.3 Ympäristönsuojeluviranomaisten suorittama valvonta Jätelautakunnan järjestämissä alueittaisissa kuntapalavereissa marras-joulukuussa 2012 kartoitettiin kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten mahdollisuuksia valvoa lietekaivojen tyhjennystoiminnan asianmukaisuutta. Asiaa käsiteltiin myös jätehuoltoa valvovien kuntien viranomaisten työryhmässä Kuntien ympäristöviranhaltijat toivat esille, että jätehuoltomääräysten toteutumisen valvonta on vaikeaa nykyisessä järjestelmässä. Tiedot kaivojen tyhjennyksistä voidaan saada asiakasrekisteristä rekisterinylläpitopalvelun kautta asianmukaisesti tehdyistä tyhjennyksistä, mutta kunnissa tehdään vain passiivista valvontaa sako- ja umpikaivolietteiden osalta. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisella on mahdollisuus puuttua vain ongelmatapauksiin, jotka tulevat esille valitusten myötä. Pelko siitä, että lietteitä ei käsitellä asianmukaisesti ja ne ohjautuvat vääriin paikkoihin, on todellinen. Nykyinen tiettyihin vuodenaikoihin keskittävä kaivojen tyhjennys vaikuttaa myös niin, että jätevedenpuhdistamojen puhdistustulokset ovat kuljetuspiikkien aikaan huonommat. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa lietekaivojen tyhjennykset tapahtuvat jätehuoltomääräysten mukaisesti säännöllisesti kuljetusreitein kilpailutetun urakoitsijan toimesta. Tällöin lietekaivojen tyhjennysten jätehuoltomääräysten mukainen valvontatarve ympäristönsuojeluviranomaisessa pienenee merkittävästi, sillä kiinteistön haltijoita ei ole tarvetta velvoittaa erikseen tyhjennysten tekemiseen pakkokeinoin. Mikäli pakkokeinoja tarvitaan, on jokaisen asiakkaan ja jokaisen tyhjennyskerran osalta läpikäytävä päätösprosessi kuulemisineen. 6.4 Jäteyhtiön palvelujen tuottaminen Nykyisessä, kiinteistön haltijan tilaamassa jätteenkuljetuksessa jäteyhtiö Jätekukko kirjaa lietekaivojen tyhjennystapahtumat jätehuollon asiakasrekisteriin kuljettajilta tulevien tietojen pohjalta. Osa jätteenkuljetuksista tulee edelleen paperisilla siirtoasiakirjoilla, jotka vaativat tiedon syöttämistä käsin asiakasrekisteriin. Jätekukko laskuttaa kiinteistöjen omistajilta lietteiden käsittelymaksun asiakasrekisterin merkintöjen pohjalta. Jätekukko pitää säännöllisesti yhteyttä kuljetusurakoitsijoihin. Joidenkin kuljetusurakoitsijoiden puolesta Jätekukko laskuttaa lietteiden kuljetusmaksut kiinteistöjen omistajilta erillisen Jätekukon ja urakoitsijan välisen sopimuksen mukaisesti. Lisäksi Jätekukko tilittää kuntien vesilaitoksille lietteiden käsittelyhinnan. Nykyisessä järjestelmässä Jätekukon työpanos on 4-5 henkilötyöpäivää kuukaudessa. 14
16 Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetusten reititys tapahtuisi Jätekukon tai urakoitsijan toimesta. Kuljetusten kilpailutuksessa olisi mahdollisuus velvoittaa urakoitsijoita käyttämään tyhjennystietojen ilmoittamiseen sähköistä järjestelmää (ajotietokonetta), joten asiakasrekisterin ylläpito olisi Jätekukossa tehokkaampaa. Jäteyhtiössä ei olisi tarpeen palkata lisäresursseja kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirryttäessä. 7 Ympäristövaikutukset eri järjestelmissä 7.1 Kuljetusten aiheuttamat ympäristövaikutukset Yleistä kuljetusten ympäristöpäästöistä Päästöjä voidaan luokitella sen mukaan, mihin ympäristöelementtiin ne kohdistuvat. Ympäristöpäästöt voivat olla ilmaan, vesistöihin tai maaperään kohdistuvia. Liikenteen aiheuttama ympäristökuormitus on hajakuormitusta. Tieliikenteen pakokaasupäästöjä ovat mm. hiilidioksidi (CO ), hiilimonoksidi (CO), typen oksidit (NO x ), haihtuvat hiilivedyt (VOC) ja hiukkaset. Hiilidioksidi on merkittävä kasvihuonekaasu, joka aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Typen oksidit aiheuttavat happamoittavia päästöjä maaperään ja vesistöön, minkä lisäksi ne vaurioittavat kasvien lehtiä ja neulasia. Typen oksideilla on haitallisia terveysvaikutuksia. Ne vaikuttavat hengitysteiden kudokseen haitaten luonnollisia puhdistus- ja puolustusmekanismeja ja lisäävät siten hengitysteiden herkkyyttä muille ärsykkeille, kuten siitepölylle ja kylmälle. 7 Lisäksi typenoksidit ja haihtuvat hiilivedyt synnyttävät alailmakehän otsonia. Alailmakehän otsoni on vahingollista kasveille, eläimille ja materiaaleille ja se toimii myös kasvihuonekaasuna. Häkä ja hiukkaset aiheuttavat haitallisia terveysvaikutuksia varsinkin ruuhkaisilla seuduilla Tutkimuksen toteutus Turun ammattikorkeakoulu teki tutkimuksen, jossa selvitettiin kiinteistön haltijan ja kunnan järjestämän jätteenkuljetukset ympäristövaikutuksia sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen osalta. Tutkimuksessa nykytilan kuvauksella tarkoitetaan tämänhetkistä tilannetta, jossa kiinteistön haltija on velvollinen järjestämään sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksen. Optimoidulla tilalla tarkoitetaan kunnan järjestämää sako- ja umpikaivolietteen kuljetusta, jossa olemassa olevaa aineistoa lietteen kuljetuksista on optimoitu matkan suhteen. Tutkimuksen pohja-aineisto kattoi Savo-Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueen kunnat. Tutkimus rajattiin käsittämään ne alueet ja asiakkaat, joiden lietekaivojen tyhjennykset on kirjattu jätehuollon asiakasrekisteriin. Näitä asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöjä, joilta tyhjennykset oli tuolloin tehty, on noin kpl. Tutkimus tehtiin vuoden 2011 aineiston perusteella, koska tältä vuodelta oli käytössä kattavimmat tiedot. Pohja-aineiston laajuuden vuoksi tutkimuksessa käytettiin apuna logistiikan optimointiohjelmaa. Aineistoa oli rajattava sen suuruuden vuoksi pienempiin osa-alueisiin, jotta optimoiminen olisi mahdollista. Nykytilan ja optimoidun tilanteen välillä ei pysty tekemään reittien osalta suoranaista vertausta, koska aineistot on jaettu eri pohjatietojen perusteella. Nykytilanteen kartoituksessa asiakkaat jaettiin urakoitsijoittain eri osa-alueisiin, jotta nykytilan kuvaus saatiin vastamaan mahdollisimman hyvin todellisia reittejä. Optimoidussa tilanteessa asiakkaat jaettiin kooltaan suurempiin ryhmiin heidän 7 Lähde: Haahtela Lähde: Ympäristöministeriö
17 lähimmän lietteen tyhjennyspisteen mukaan. Aineiston rajaaminen erillisiksi pienemmiksi aineistoiksi häiritsee optimaalisten reittien muodostamista. Kaivojen tyhjennysmäärät ovat urakoitsijoiden auton säiliön koon ohella tutkimuksen tärkeintä pohjatietoa. Jokaisen asiakkaan kaivon tyhjennysmäärää (m³) käytetään suunniteltaessa reittejä. Ohjelma laskee, kuinka monen asiakkaan kaivot pystytään tyhjentämään yhdellä reitillä. Tämän jälkeen urakoitsija tyhjentää lietteet rekisterissä ilmoittamaansa käsittelypisteeseen ja lähtee uudelle reitille. Ohjelma optimoi reitit matkan, ajan ja kustannusten suhteen. Reittien syntyyn vaikuttaa asiakkaan lietteen määrä ja urakoitsijan kuljetusvälineen tilavuus. Molempien kuljetusjärjestelmien osalta optimointiohjelmasta tulostetaan tiedot reittien kilometri- ja tuntimääristä. Kuljetusten päästöjen laskennassa hyödynnetään Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) LIPASTOn eli Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen yksikköpäästöjen laskentajärjestelmää. 9 Päästöistä otetaan huomioon ympäristön kannalta oleellisimmat eli partikkelit (PM), typen oksidit (NOx) ja hiilidioksidi (CO 2 ). Lisäksi lasketaan hiilidioksidiekvivalenttiluku, joka tarkoittaa kasvihuonekaasuja hiilidioksidin ekvivalenttina. Kasvihuonekaasuja taas ovat metaani (CH 4 ), typpioksiduuli (N 2 O) ja hiilidioksidi (CO 2 ) Nykytilanne Ohjelmassa esiintyvien rajoitteiden vuoksi oli mahdotonta kuvata nykytilaa tarkasti eli saada tieto olemassa olevista reiteistä ohjelmaan. Aineistolle jouduttiin suorittamaan optimointi, jolla pyrittiin kuitenkin kuvaamaan nykytilaa mahdollisimman tarkasti. Aineisto jaettiin urakoitsijoiden perusteella osiin ja optimoitiin niiden kuljetusvälineiden mukaan, jotka urakoitsijat olivat ilmoittaneet. Traktorin säiliön tilavuudeksi laskettiin keskiarvo 7 m³ ja kuorma-autolle 10 m³. Traktorin kanssa urakoitsija pystyy keräämään noin kahden tai kolmen asiakkaan jätevedet, kun keskimääräinen kaivon koko on noin 3,38 m³. Kuorma-auton kanssa asiakkaiden määrä on maksimissaan neljä. Tutkimuksessa käytettiin vuoden 2011 Jätekukon laskutustietoja, joissa huomioitiin vuoden aikana samalle kaivolle tapahtuneet useammat kiinteistöjen lietekaivojen tyhjennykset. Käytännössä urakoitsija noutaa ennalta sovittujen asiakkaiden sako- tai umpikaivolietteet. Nykytilan kuvauksessa reitit muodostettiin niin, että urakoitsija lähtee kotoaan ja kerää lietesäiliöön ennalta sovittujen asiakkaiden lietteet. Tämän jälkeen urakoitsija käy tyhjentämässä lietteet lähimmässä käsittelypisteessä ja palaa lähtöosoitteeseen. Reiteillä ei ole huomioitu urakoitsijoiden työaikaa, koska tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita urakoitsijoiden ajamasta matkasta, josta saadaan laskettua reittien ympäristöpäästöt Optimoitu tilanne Optimoidussa tilanteessa pohja-aineisto jaettiin olemassa olevien lietteiden tyhjennyspisteiden kesken. Tyhjennysfrekvenssit huomioitiin kertomalla kokonaiskilometrimäärä kertoimella 1,4, jonka avulla saadaan laskettua keskimääräinen tyhjennyskertojen määrä vuodessa. Kerroin saatiin tekemällä 200 asiakkaan otanta kaikista vuoden 2011 asiakkaista, joista laskettiin niiden asiakkaiden prosentuaalinen osuus, joiden kaivo tyhjennettiin useamman kerran vuodessa. Noin 40 %:lla asiakkaista kaivo tyhjennettiin useamman kerran vuodessa. Optimoinnissa tyhjennyksiin käytettiin kuorma-autoa, jonka tilavuus on 12 m³. 9 Kts. VTT
18 7.1.5 Tulosten laskenta Nykytilan ja optimoidun tilanteen päästöjen laskennassa käytettiin kuljetusvälineenä VTT:n LIPASTOn kuorma-autoa (kokonaismassa 15 t, kantavuus 9 t). Nykytilan kartoituksessa käytettiin LIPASTOn päästöluokkaa EURO 3 ( ). Vastaavasti optimoidussa tilanteessa käytettiin päästöluokkaa EURO 5 (2009->). Päästöluokat kuvastavat kuljetuskaluston ikää. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kilpailutusehtoihin yleensä laitetaan vaatimuksia kuljetuskalustolle esim. kuljetuskaluston ikään ja vähäpäästöisyyteen liittyen. Siksi optimoidussa tilanteessa käytettiin EURO 5 luokan päästöjä, kun nykytilan kuvauksessa käytettiin luokkaa EURO 3. Päästöluokkien arvot on laskettu jakeluajosta, jossa maatieajon osuus on 30 %. Päästöjen laskennassa käytettiin laajoja yleistyksiä, joten tuloksia hiilidioksidipäästöjen määristä voidaan pitää suuntaa antavina. Syntyviin päästöihin vaikuttaa myös ajotapa ja -nopeus. Kuljettajia pystytään kouluttamaan erilaisilla taloudellisen ajon kursseilla, joiden tavoitteena on tuottaa säästöä polttoaineen kulutuksessa ja sitä kautta myös pakokaasupäästöissä. Taloudellisella ajotavalla pystytään saamaan jopa 10 % pienemmät kulutuslukemat. Taulukosta 2 nähdään päästöjen laskennassa käytettyjä arvoja. 10 Kuljetusvälineiden tilavuuksien ero eri järjestelmissä huomioitiin valitsemalla kuljetusjärjestelmille eri kuorman määrä. Nykytilan kartoituksessa käytettiin tilavuuksiltaan pienempää kalustoa (7 m 3 ja 10 m 3 ) kuin optimoidussa tilanteessa (12 m 3 ). Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa voidaan reitittää samalta alueelta useita kiinteistöjä samalle tyhjennyskerralle, joten reitit kannattaa ajaa tilavammalla autolla. Osassa kohteissa lietekaivoille pääsy onnistuu vain pienemmällä kalustolla, joten myös pienempää kalustoa käytetään kunnankin kilpailuttamassa kuljetuksessa. Nykytilanteen kartoituksessa käytettiin EURO 3:n päästöarvoja 50 % kuormalla, koska urakoitsijat tyhjentävät vajaita säiliöitä reittiensä päätteeksi. Vastaavasti optimoidun tilanteen päästöt laskettiin EURO 5:n päästöarvoilla täydellä kuormalla. Nykytilanteessa kuormat eivät ole täysiä, sillä kuljetukset tapahtuvat asiakkaiden tekemien tilausten perusteella eri aikoina. Optimoidussa järjestelmässä kuorma kerätään täyteen lietettä keskitetysti samalla alueella, jonka jälkeen se tyhjennetään lietteiden vastaanottopaikkaan. Taulukko 2. Tieliikenteen pakokaasupäästöt (LIPASTO 2012). Tieliikenteen pakokaasupäästöt Nykytilanne (9t) Optimoitu (9t) Päästö [g/km] EURO 3 (50% kuorma) EURO 5 (täysi kuorma) NO = typen oksidit 3,3 2,4 PM = hiukkaset 0,14 0,034 CO = hiilidioksidi CO ekv. = kasvihuonekaasut CO ekvivalentteina (CH 4 kerroin 21 ja N 2 O kerroin 310) Kulutus [l/100 km] 22,5 25,6 Nykytilan kokonaiskilometrimääräksi saatiin km ja optimoidun km x 1,4 = km (kaavio 7). Kertoimella 1,4 huomioitiin vuoden keskimääräinen tyhjennysfrekvenssi. Optimoimalla saavutettiin 34 % säästö kilometreissä. Kilometrisäästö saavutettiin käyttämällä reiteillä tilavampaa säiliöautoa, johon mahtui useamman asiakkaan sako- ja umpikaivolietteet ja optimoimalla logistiikkaohjelman avulla nykytilan reitistöt. 10 Lähde: VTT
19 Nykytilanne (9t) Optimoitu (9t) Kaavio 7. Kuljetusjärjestelmien kilometrit vuodessa Tulokset Optimoitu kuljetusjärjestelmä tuottaa n kiloa vähemmän hiilidioksidia kuin nykyinen kuljetusjärjestelmä (taulukko 3). Hiilidioksidipäästöt vähenevät arviolta 25 %, jos siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Optimoidussa tilanteessa täydellä kuormalla hiilidioksidiekvivalenttikertoimen arvo on kilometriä kohden suurempi, kuin 50 % kuormalla (taulukko 2.) Ero kilometreissä kuljetusjärjestelmien välillä on kuitenkin niin suuri, että optimoitu kuljetusjärjestelmä tuottaa vähemmän päästöjä suuremmasta päästökertoimesta huolimatta (taulukko 3 ja kaavio 8). Taulukko 3. Kuljetusjärjestelmille lasketut pakokaasupäästöt Kuljetusjärjestelmien Nykytilanne (9t) Optimoitu (9t) pakokaasupäästöt Päästö [kg/km] EURO 3 (50 % kuorma) EURO 5 (täysi kuorma) NO PM 41 7 CO CO ekv
20 CO CO ekv Nykytilanne (9t) Optimoitu (9t) Kaavio 8. Kuljetusjärjestelmien CO 2 ja CO 2 ekv. päästöt [kg] vuodessa Optimoinnin myötä typen oksidien määrä vähenee vuositasolla 500 kiloa eli typen oksidien määrä laskee puolella (kaavio 9 ja taulukko 3). Hiukkasten määrässä tapahtuu vielä suurempi pudotus kuin typen oksidien kohdalla. Hiukkaspäästöt vähenevät 84 % (eli 34 kiloa) nykytilaan verrattuna (kaavio 10 ja taulukko 3). Typen oksidit NO Hiukkaset PM Nykytilanne (9t) Optimoitu (9t) 0 Nykytilanne (9t) Optimoitu (9t) Kaavio 9 ja 10. Kuljetuksissa syntyvien typen oksidien ja hiukkasten määrä [kg] vuodessa eri kuljetusjärjestelmissä Sako- ja umpikaivolietteen noutokuljetusten suunnittelu ja optimointi on sen reunaehtojen vuoksi haastavaa. Tapahtumien suuri volyymi ja vaihtelevuus lietteen määrässä vaikeuttavat reittisuunnittelua. Kuljetusten ympäristöpäästöihin pystytään kuitenkin vaikuttamaan tulevaisuudessa jakamalla toiminta-aluetta pienempiin urakka-alueisiin, joiden sisällä pystytään suorittamaan reitinoptimointia. Reitit saataisiin optimoitua ajan myötä, kun jätehuollon asiakasrekisterin tiedot täydentyisivät tyhjennysten myötä. 19
21 Tutkimusaineistoon tehtyjen yleistysten vuoksi tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että siirtymällä tilavimpiin kuljetusvälineisiin ja käyttämällä reitin suunnitteluohjelmistoa pystytään vaikuttamaan kuljetusjärjestelmän ympäristöpäästöihin. Jos käytetään nykyisenlaista tyhjennyskalustoa, on positiivinen vaikutus ympäristön kannalta pienempi. Tutkimuksessa oli mukana vain ne kiinteistöt, jotka tyhjennyttävät kaivonsa jätehuoltomääräysten mukaisesti. Alueelta löytyy vielä paljon kiinteistöjä, joilla kaivojen tyhjentäminen ei tapahdu jätehuoltomääräysten mukaisesti vuosittain. Mikäli kaikkien kiinteistöjen kaivot tyhjennettäisiin vuosittain, korostuisi optimoidun eli kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen ympäristöhyöty verrattuna kiinteistön haltijan tilaamaan kuljetukseen. Nykytilanteen ja optimoidun tilanteen välistä eroa voidaan havainnollistaa hiilijalanjäljen avulla. Hiilijalanjäljellä viitataan yleensä jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaan ilmastokuormaan eli siihen, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Hiilijalanjäljen ja ilmastokuorman käsitteet on kehitetty mittariksi, joiden avulla voidaan arvioida erilaisten tekojen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Tässä tapauksessa hiilijalanjälki mittaa paljonko kasvihuonekaasuja eri kuljetusjärjestelmät aiheuttavat. Hiilijalanjäljen yksikkönä käytetään tapauksesta riippuen tonnia, kilogrammaa tai grammaa. Yleensä hiilijalanjälki ilmoitetaan kasvihuonekaasujen yhteenlaskettuna määränä eli hiilidioksidiekvivalentteina. Hiilidioksidiekvivalentit lasketaan kaikista kasvihuonekaasuista ottamalla huomioon niiden ilmastoa lämmittävä vaikutus verrattuna hiilidioksidiin. Jos ajatellaan, että 1 kwh sähköä tuottaa 200 g hiilidioksidipäästöjä (Suomen keskimääräinen sähkönhankintaa vastaavaa CO 2 -päästökerroin 11 ), saadaan laskettua vuoden aikana säästettäväksi energiamääräksi ( kg / 0,2 kg / kwh = kwh) kwh, mikäli siirryttäisiin kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Energiamäärä vastaa 15 omakotitalon vuoden sähkölämmitykseen kuluvaa energiaa, kun omakotitalon ja veden lämmittämiseen arvioidaan kuluvan energiaa n kwh vuodessa ( kwh / kwh = 15,4). 12 Nykytila kg (CO ekv.) Optimoitu kg (CO ekv.) Kuva 1. Kuljetusjärjestelmien hiilijalanjäljet 11 Lähde: Motiva Lähde: Vattenfall
22 7.2 Muut ympäristövaikutukset Pienille ja keskisuurille jätevedenpuhdistamoille aiheuttaa jonkin verran ongelmaa lietteiden kuljetuksen keskittyminen tiettyihin kuukausiin keväällä ja syksyllä. Mikäli lietekuormitus jätevedenpuhdistamoille olisi nykyistä tasaisempaa, pienten ja keskisuurten jätevedenpuhdistamojen lietteiden käsittelyedellytykset parantuisivat ja ympäristökuormitus olisi näin ollen pienempi. Tällä hetkellä kiinteistön haltijat eivät välttämättä tyhjennytä lietekaivojaan vuosittain. Näitä kiinteistöjä on tuhansia. Jos kaikkien kiinteistöjen lietekaivot tyhjennettäisiin säännöllisesti vuosittain, parantaisi se myös kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimintaedellytyksiä. Tämä vaikuttaisi positiivisesti kiinteistöjen lähiympäristön tilaan. Mikäli kaikkien kiinteistöjen lietekaivot tyhjennettäisiin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, lietekaivojen tyhjennyksiä suorittavia urakoitsijoita voitaisiin valvoa ja lietteet ohjautuisivat paremmin asianmukaisiin käsittelypaikkoihin. Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella kiinteistöjen lukumäärän ja kaivojen lietetilavuuden kautta arvioiden lietteitä ohjautuu tuntemattomiin paikkoihin yli m 3. Käsittelemättömän lietteen levittämisestä ympäristöön (pelloille tai metsiin) voi aiheutua terveys- ja ympäristöriskejä mm. lietteen sisältämien ihmisulosteista peräisin olevien mikrobien ja ravinnevalumien takia. Tällainen lietteen loppusijoitus ei ole sallittua. Kiinteistöllä syntyvien lietteiden levitys kiinteistön omalle, viljelyksessä olevalla pellolle ravinteeksi on sallittua, mikäli liete stabiloidaan ennen pellolle levittämistä. Tällöin liete käsitellään mikrobiologisesti turvalliseksi joko kalkitsemalla, kompostoimalla, mädättämällä tai ilmastamalla Yritysten asema eri järjestelmissä 8.1 Yritysvaikutusselvityksen toteutus Yritysvaikutusselvitys toteutettiin Turun ammattikorkeakoulun toimesta kyselyllä. Kyselyllä oli tarkoitus kartoittaa sako- ja umpikaivokuljetusyritysten nykyistä toimintaa Jätekukon alueella. Lietekuljetusyritysten nykytilan lisäksi oltiin kiinnostuneita myös miten uuden jätelain tuomat mahdolliset muutokset vaikuttaisivat yritysten mielestä niiden toimintaan. Urakoitsijoilta kysyttiin yrityksen perustiedoista: henkilöstön määrästä, liikevaihdosta ja kuljetuskalustosta. Lisäksi urakoitsijoita pyydettiin arvioimaan yrityksen nykytilaa ja mahdollisesta kuljetusjärjestelmämuutoksesta aiheutuvia muutoksia. Näiden lähtötietojen ja urakoitsijoiden näkemysten pohjalta arvioitiin, mitä muutos todellisuudessa merkitsisi. Kysely toteutettiin vuoden 2013 kevään ja kesän aikana. Kyselyllä pyrittiin tavoittamaan kaikki alueen 80 lieteurakoitsijaa (jätehuoltorekisterissä ). Niille urakoitsijoille, joiden sähköpostiosoite oli tiedossa, lähetettiin kysely sähköisesti. Lopuille urakoitsijoille lähetettiin kysely postitse ja heille annettiin mahdollisuus vastata myös sähköisesti internetissä olevan linkin kautta. Kyselyyn vastauksia tuli yhteensä 33. Yksi postitse lähetetty vastaus jätettiin huomioimatta urakoitsijan jättäessä tyhjän vastauslomakkeen ja ilmoittaessaan lopettavansa toimintansa. Selvityksessä huomioitiin siis 32 urakoitsijan vastaukset. Kyselyn vastausprosentti oli 40 %. Yritysvaikutusselvityksessä oltiin kiinnostuneita asuinkiinteistöjen sako- ja umpikaivolietekuljetusten nykytilasta ja niihin kohdistuvista muutoksista. Yritysten osuus kaikista lietekuljetusasiakkaista on vain 13 Kts. Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista nro 24/11, muutokset nro 12/12 ja nro 7/13. 21
Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 8 Asianro 6499/14.06.00/2013 Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen Yleistä jätteiden kuljetusjärjestelmistä Kuljetusjärjestelmän
LisätiedotSaostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen
Savo-Pielisen jätelautakunta Kokouskutsu 3/2015 1 (1) 6 Asianro 6855/02.05.00.00/2015 Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen Lietteiden käsittelytaksan perusteet Palvelupäällikkö
LisätiedotOutokummun kaupungin saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa alkaen
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2016 1 (1) 25 Asianro 7572/02.05.00.00/2016 Outokummun kaupungin saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2017 alkaen Lietteiden käsittelytaksan perusteet
LisätiedotSako- ja umpikaivolietteiden hallinta jätehuoltoviranomaisen näkökulmasta. Länsi-Uudenmaan jätelautakunta, Jäteasiamies Christine Perjala 15.3.
Sako- ja umpikaivolietteiden hallinta jätehuoltoviranomaisen näkökulmasta Länsi-Uudenmaan jätelautakunta, Jäteasiamies Christine Perjala Länsi-Uudenmaan jätelautakunta Länsi-Uudenmaan jätelautakunta on
LisätiedotEuran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto
Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen Tausta-aineisto 2 SISÄLTÖ MÄÄRITELMÄT... 3 1 TAUSTATIEDOT... 4 2 KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS... 5 3 KIINTEISTÖN HALTIJAN
LisätiedotLietteiden kuljetusjärjestelmäpäätös alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella. Anu Toppila Tampereen seudun alueellinen jätehuoltojaosto 6.9.
Lietteiden kuljetusjärjestelmäpäätös alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella Tampereen seudun alueellinen jätehuoltojaosto Tampereen seudun alueellinen jätehuoltojaosto 17 Pirkanmaan kunnan yhteislautakunta
LisätiedotKIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS. Kunnan järjestämän kilpailutetun ja kiinteistön haltijan järjestämän. 19.3 30.4.2012_mr
KIINTEISTÖITTÄINEN JÄTTEENKULJETUS Kunnan järjestämän kilpailutetun ja kiinteistön haltijan järjestämän (sopimusperusteisen) jätteenkuljetuksen erot Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus (sopimusperusteinen)
LisätiedotKiinteistön haltijan järjestämä lietteenkuljetus
Kuuleminen 15.2.2018 Kiinteistön haltijan järjestämä lietteenkuljetus Selvitys jätelain edellytysten täyttymisestä Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila,
LisätiedotEhdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 24 Asianro 7006/02.05.00/2014 Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen
LisätiedotJätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012
Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä
LisätiedotJÄTETAKSA ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Äänekoski. Hyväksytty jätelautakunnassa SISÄLTÖ
JÄTETAKSA 1.1.2018 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA Äänekoski Hyväksytty jätelautakunnassa 7.11.2017 37 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ JÄTETAKSASTA JA JÄTEMAKSUISTA... 2 1 Jätemaksun perusteet ja soveltamisalue...
LisätiedotLakeuden Etappi Oy. Lakitausta
Lakeuden Etappi Oy Hajajätevesiyhteistyöryhmä 15.10.2008 Karjaa Asumisessa syntyneiden lietteiden hoitaminen malli Etappi 15.10.2008 Janne Väänänen Lakitausta Asetus talousvesien käsittelystä tullut voimaan
LisätiedotKUNNAN JÄRJESTÄMISVASTUULLA OLEVIEN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN VASTAANOTTO- JA KÄSITTELYSOPIMUS
1 KUNNAN JÄRJESTÄMISVASTUULLA OLEVIEN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN VASTAANOTTO- JA KÄSITTELYSOPIMUS 1. SOPIJAPUOLET Sopijapuoli 1 Sopijapuoli 2 Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (jäljempänä LSJH) Kuormakatu
LisätiedotLietekuljetusjärjestelmäselvitys. Vaasan seudun jätelautakunta 2015
Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Vaasan seudun jätelautakunta 2015 2 Sisällys 1. Johdanto... 4 2. Nykytila... 4 2.1 Jätteiden kuljetusjärjestelmät... 4 2.1.1 Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus...
LisätiedotJärjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella
Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 213 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon liittyminen Jätehuollon asiakasrekisteriin kirjatut
Lisätiedotjätteenkuljetusjärjestelmä
Uusi jätelaki / jätteenkuljetusjärjestelmä j j j Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestettävä joko perusmallilla, kunnan järjestämä jätteenkuljetus eli kunnan kilpailuttama tai Kunta voi päättää,
LisätiedotKunnan vastuulla oleva jätehuolto 2019
Kunnan vastuulla oleva jätehuolto 2019 Jätehuollon vastuut Jätelain mukaisen toiminnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen kuuluu ympäristöministeriölle ELY-keskus ohjaa ja edistää jätelaissa ja sen
LisätiedotJätemaksut. Jätekukko Siistiä! Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen. Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita.
Jätemaksut Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen Hinnat sis. alv. 24 % Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita. Jätekukko Siistiä! www.jatekukko.fi Jätekukko on 16 kunnan
LisätiedotLietteiden kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen valmistelu
Lausuntopyyntö Sivu 1/2 10.7.2015 Dnro 88/14.06/2013 LUPA- JA VIRANOMAISTOIMINNOT JOENSUUN ALUEELLINEN JÄTELAUTAKUNTA Ympäristönsuojeluviranomainen Kunta Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Lietteiden
LisätiedotLIETTEIDEN KERÄYS KEMIÖNSAARESSA
LIETTEIDEN KERÄYS KEMIÖNSAARESSA Tehtävänä puhtaampi ympäristö LIETEKULJETUKSET HOITUVAT ROUSKIKSEN KANSSA Kemiönsaaressa sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus hoidetaan kunnan järjestämänä aivan kuten
LisätiedotJÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013
JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 Isojoen, Karijoen, Kaskisten, Kauhajoen, Kristiinankaupungin, Kurikan (Jurvan osalta), Närpiön ja Teuvan yhteinen jätelautakunta on
LisätiedotJätemaksut. Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko. Hinnat sis. alv.
Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko Jätemaksut Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen MITEN JÄTEMAKSU MUODOSTUU? Jätemaksu muodostuu kerran vuodessa laskutettavasta
LisätiedotKuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013
Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski jätehuoltokoordinaattori Heli Virtanen
LisätiedotYhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2016 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella
Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 216 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn jätteen määrä ja hyödyntäminen Vuonna 216 sekajätettä kerättiin koko toimialueella 44 37 tonnia.
LisätiedotJätevesilainsäädännön uudistuksen vaikutukset jätehuoltomääräyksiin
Jätevesilainsäädännön uudistuksen vaikutukset jätehuoltomääräyksiin Hajajäteseminaari 13.3.2017 Satu Ala-Könni Jätehuoltokoordinaattori Jätelautakunta Kolmenkierto Jätehuoltoviranomainen ja lietteet Asumisessa
LisätiedotKiinteistöjen jätevesien käsittelyssä syntyvien lietteiden kuljetusjärjestelmän valinta
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 1 (1) 17 Asianro 6499/14.06.00/2013 Kiinteistöjen jätevesien käsittelyssä syntyvien lietteiden kuljetusjärjestelmän valinta Palvelupäällikkö Saija Pöntinen
LisätiedotAskelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon
Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Jätelain ja asetusten toimeenpano kunnissa YHDEKSÄN POIMINTAA JÄTELAISTA HYVÄN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Kuntien
LisätiedotJätetaksa. 1.1.2013 alkaen
Jätetaksa 1.1.2013 alkaen Juankoski, Juuka, Kaavi, Konnevesi, Kuopio, Lieksa, Maaninka, Nurmes, Pieksämäki, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Valtimo,Vesanto Hyväksytty
LisätiedotSavonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA
Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Jätelautakunnan pyynnöstä alla on koottuna hintatietoja. Hintavertailuja Itä-Suomen alueella Hintatiedot
LisätiedotTOIMIALUEEN LIETTEENKÄSITTELYSUUNNITELMA
TOIMIALUEEN LIETTEENKÄSITTELYSUUNNITELMA Työryhmän jäsenet: Håkan Sundqvist, Pohjanmaan jätelautakunta, puheenjohtaja Aulis Junkala, Pohjanmaan jätelautakunta, varapuheenjohtaja Johan Hassel, Pohjanmaan
LisätiedotLimingan kunta Muhoksen kunta Tyrnävän kunta Utajärven kunta
2019 Limingan kunta Muhoksen kunta Tyrnävän kunta Utajärven kunta Hyväksytty jätehuoltoviranomaisen :n kokouksessa 24.10.2018. Voimassa 1.1.2019 alkaen 2 1 Yleistä jätetaksasta Jätelain 646/2011 78 :n
LisätiedotKunnat ovat asettaneet tavoitteita asumistoiminnan lietehuollon tason nostamiseksi
LAUSUNTO 1 (5) Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta jatehuoltolautakunta@turku.fi Viite: Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan lausuntopyyntö 4.5.2018 (Dnro 4669-2018) Lausunto sako- ja umpikaivolietteiden
LisätiedotJätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen
Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön
LisätiedotLUONNOS JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2018 Hyväksytty jätelautakunnassa xx.xx.2017 X
1 LUONNOS JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2018 Hyväksytty jätelautakunnassa xx.xx.2017 X 1 JÄTETAKSAN PERUSTEET JA SOVELTAMISALUE Jätelain (646/2011) 78 :n mukaisesti kunnan on perittävä järjestämästään
Lisätiedotkilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009
Jätekuljetusten suunnittelu ja kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 PERUSTIETOJA Yhtiö on perustettu tt vuonna 2002. Omistajat: Porvoo (49,00 %), Sipoo (25,60 %), Loviisa (9,15 %), Askola (3,95 %), Pernaja
LisätiedotLausunto sako- ja umpikaivojätteen kuljetuksen järjestämisestä / Utlåtande om ordnande av transport av slam från slamskiljare och samlingsbrunnar
Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 173 13.05.2013 Lausunto sako- ja umpikaivojätteen kuljetuksen järjestämisestä / Utlåtande om ordnande av transport av slam från slamskiljare och samlingsbrunnar 139/14.06/2013
LisätiedotMielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan:
Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Sydän-Suomen jätelautakunta Yleiset jätehuoltomääräykset LUONNOS http://www.saarijarvi.fi/sites/saarijarvi.fi/files/atoms/files/ehdotus_kunnallisiksi_jatehuoltoma
LisätiedotSOPIMUS SAVO-PIELISEN JÄTELAUTAKUNNASTA
SOPIMUS SAVO-PIELISEN JÄTELAUTAKUNNASTA Tällä sopimuksella sovitaan siitä, että Jätekukko Oy:n (jäljempänä jäteyhtiö) osakaskuntien yhteisenä jätehuoltoviranomaisena toimii Savo-Pielisen jätelautakunta
LisätiedotLieteselvitys Nokian kaupungin alueella syntyvät hajaasutusalueen
Lieteselvitys Nokian kaupungin alueella syntyvät hajaasutusalueen lietteet Nokian kaupunki Ympäristönsuojeluyksikkö Tiina Vermaete Sisällys Selvityksen tavoitteet ja menetelmät... 2 Kyselyn toteuttaminen...
LisätiedotJätelautakuntasopimuksen tarkoitus
Jätelautakuntasopimuksen päivittäminen KUNTIEN NEUVOTTELU SAIJA PÖNTINEN 10.5.2016 Jätelautakuntasopimuksen tarkoitus Jätelaki edellyttää, että alueilla, joilla kunnat hoitavat jätehuollon palvelutehtävät
LisätiedotLausunto sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksesta
Raision kaupunki Pöytäkirjaote 1 (8) Asianro 577/00.04.01/2018 297 Lausunto sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksesta Päätöshistoria Ympäristölautakunta 16.8.2018 52 Ympäristöpäällikkö Kirsi Anttila 8.8.2018:
LisätiedotPALVELUHINNASTO. Kotitaloudet ja julkinen hallinto alkaen. Asioi kätevästi Omakukkoverkkopalvelussa jatekukko.
PALVELUHINNASTO Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2017 alkaen Asioi kätevästi Omakukkoverkkopalvelussa jatekukko.fi/ omakukko MITEN JÄTEMAKSU MUODOSTUU? Jätemaksu muodostuu kerran vuodessa laskutettavasta
LisätiedotJätehuoltoviranomaisen toiminnan edellytykset. Hannele Tiitto vs. jätehuoltoinsinööri
Jätehuoltoviranomaisen toiminnan edellytykset Hannele Tiitto vs. jätehuoltoinsinööri 25.8.2017 Jätehuoltoviranomaisen toiminta Jätehuollon viranomaisyksikkö: o Vs. jätehuoltoinsinööri: Hannele Tiitto,
Lisätiedot4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä
TEKNINEN: 805 /2013 1 4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä asiassa Rovaniemen kaupungin teknisen lautakunnan
LisätiedotJätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen
24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen
LisätiedotJätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1
Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa
LisätiedotJÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN
Jätehuollon järjestäminen 1.1.2012 alkaen Jätehuolto siirtyy 1.1.2012 alkaen kokonaisuudessaan Joensuun Seudun jätehuolto Oy:n vastattavaksi. Jäteyhtiö on kilpailuttanut jätteenkuljetuksen kaikkien osakaskuntien
LisätiedotJätelautakunnan tavoittaa tarvittaessa myös sähköpostitse:
Tiedote 1 (6) Porvoon alueellinen jätelautakunta Rihkamatori B 06100 Porvoo Kunnan järjestämään jätehuoltoon siirtyminen Porvoon alueellinen jätelautakunta toimii jätelain (646/2011) mukaisena jätehuoltoviranomaisena
LisätiedotOTE PÖYTÄKIRJASTA. Lahden kaupunki Päijät-Hämeen jätelautakunta Kiinteän jätteen kuljetusjärjestelmä D/3175/
OTE PÖYTÄKIRJASTA Lahden kaupunki Päijät-Hämeen jätelautakunta 27.10.2016 17 Kiinteän jätteen kuljetusjärjestelmä D/3175/14.06.00.00/2016 Perusteluosa Päijät-Hämeen jätelautakunnan tulee tarkastella jätelain
LisätiedotLIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015
LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen
LisätiedotLAUSUNTO JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNNALLE. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta
Rakennus- ja ympäristölautakunta 68 15.12.2016 LAUSUNTO JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNNALLE RYSY 68 Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta Päijät-Hämeen jätelautakunta
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI RAPORTTI SELVITYSTYÖ SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN NYKYTILASTA JÄTEHUOLTOJAOSTON TOIMIALUEELLA
RAPORTTI 16X147849 28.2.2013 TAMPEREEN KAUPUNKI SELVITYSTYÖ SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN NYKYTILASTA JÄTEHUOLTOJAOSTON TOIMIALUEELLA Sivu 2 (19) Kaikki oikeudet pidätetään.
LisätiedotKymen jätelautakunnan alueen kunnan- ja kaupunginhallitukset sekä tekniset lautakunnat ja ympäristölautakunnat
1 (8) Kymen Jätelautakunta Kouvolan kaupunki Valtakatu 33, PL 32, 45701 KUUSANKOSKI kirjaamo@kouvola.fi tekninenjaymparisto@kouvola.fi Kymen jätelautakunnan alueen kunnan- ja kaupunginhallitukset sekä
LisätiedotSUUNNITELMA JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN YHDENMUKAISTAMISEKSI LOHJAN KAUPUNGISSA
SUUNNITELMA JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN YHDENMUKAISTAMISEKSI LOHJAN KAUPUNGISSA LÄHTÖKOHTA Sammatin kunta liittyi Lohjan kaupunkiin 1.1.2009. Sammatin kaupunginosassa on kunnan järjestämä jätteenkuljetus
LisätiedotLuonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2016 1 (1) 14 Asianro 6572/02.05.00.00/2016 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2017 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen
LisätiedotToiminnan suunnittelu ja talousarvion 2019 valmistelutilanne
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2018 1 (1) 19 Asianro 7662/02.02.00/2018 Toiminnan suunnittelu ja talousarvion 2019 valmistelutilanne Yleistä toiminnan ja talouden suunnittelusta Palvelupäällikkö
LisätiedotHämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös
Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 1 (10) Antopäivä Päätösnumero 27.9.2019 19/1024/2 Diaarinumero 01202/18/5149 01282/18/5149 01313/18/5149 Asia Valittajat Jätteenkuljetuksen järjestämistä koskeva valitus
LisätiedotTSV-JÄTETAKSA LUONNOS
TSV-JÄTETAKSA LUONNOS 1.3.2018 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen Hyväksytty jätelautakunnassa XX XX SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ JÄTETAKSASTA JA JÄTEMAKSUISTA...
Lisätiedot2. Mahdolliset muut asuinkiinteistöt, joilta peräisin olevaa lietettä käsitellään Kiinteistön 1 osoite
1 (5) Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta versio 10.7.2019 ILMOITUS LIETTEEN OMATOIMISESTA KÄSITTELYSTÄ Lietteen hyödyntäminen maataloudessa Tällä lomakkeella ilmoitetaan etukäteen jätevesilietteen pienimuotoisesta
LisätiedotJätehuoltojaosto päätti määrätä kiinteistön haltijan järjestämän sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetuksen päättymään 31.12.
1 (5) Ruoveden kunta Ruovedentie 30 34600 RUOVESI Puh (03) 486 111 kirjaamo@ruovesi.fi HAKEMUS Alueellinen jätehuoltojaosto Tampereen kaupunki Kirjaamo, PL 487 33101 TAMPERE kirjaamo@tampere.fi jatehuoltojaosto@tampere.fi
LisätiedotLuonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 1 (1) 19 Asianro 7629/14.06.00/2013 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2014 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen
LisätiedotJÄTEHUOLTOHINNASTO 1.1-31.03.2008 Maanläjitysalueen hinnasto 1.1-31.12.2008. V u o s i 2008
KIRKKONUMMEN KUNTA Kunnallistekniset palvelut Liite Yt 2/22.11.2007 JÄTEHUOLTOHINNASTO 1.1-31.03.2008 Maanläjitysalueen hinnasto 1.1-31.12.2008 Jätetaksa V u o s i 2008 Kunnanvaltuuston päätös 35/28.2.1991,
LisätiedotSako- ja umpikaivolietteiden jätehuolto osana hajajätevesiasetuksen täytäntöönpanoa. Lakimies Marko Nurmikolu
Sako- ja umpikaivolietteiden jätehuolto osana hajajätevesiasetuksen täytäntöönpanoa Lakimies Marko Nurmikolu Taustaa: jätelaki 1.5.2012 Jätelain 646/2011 32 :n mukaan kunnan on järjestettävä asumisessa
LisätiedotNousiaisten kunta Lisälista 10/ (12)
Nousiaisten kunta Lisälista 10/2019 1 (12) Aika 27.05.2019 klo 18:00 Paikka Henrikin yhtenäiskoulu, luokka 15 Käsiteltävät asiat Asia Otsikko Sivu 151 Vastaselityksen antaminen Turun hallinto-oikeudelle
LisätiedotJÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen
JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen Hyväksytty jätelautakunnassa 8.12.2015 56 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ JÄTETAKSASTA JA JÄTEMAKSUISTA...
LisätiedotJätetaksa 1.2.2016 alkaen
Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto
LisätiedotTSV-JÄTETAKSA 2019 Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluva jätetaksa Jyväskylä Muurame
LUONNOS TSV-JÄTETAKSA 2019 Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluva jätetaksa Jyväskylä Muurame SISÄLTÖ YLEISTÄ KUNNAN TOISSIJAISELLE VASTUULLE KUULUVAN JÄTTEEN TAKSASTA... 3 1 Jätetaksan perusteet ja soveltamisalue...
LisätiedotJätemaksun perusteista määrätään jätetaksassa. Yksittäisten kiinteistöjen jätemaksut määrätään taksan perusteella.
1 Jyväskylän seudun jätelautakunta MUURAMEN KUNNAN JÄTETAKSA 2017 Hyväksytty jätelautakunnassa 8.12.2016 8 1 JÄTEMAKSUN PERUSTEET JA SOVELTAMISALUE Jätelain (646/2011) 78 :n mukaisesti kunnan on perittävä
LisätiedotAsian valmistelu ja aiempi käsittely lautakunnassa
1 (23) OTE PÖYTÄKIRJASTA Lahden kaupunki Päijät-Hämeen jätelautakunta 16.05.2018 9 Sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmä D/3672/14.06.00.00/2016 Perusteluosa Kaikkien kiinteistönhaltijan järjestämän
LisätiedotTIIVISTELMÄ MIELIPITEISTÄ JA VASTAUS NIIHIN. Tiivistelmä mielipiteistä
TIIVISTELMÄ MIELIPITEISTÄ JA VASTAUS NIIHIN Tiivistelmä mielipiteistä 1) Kirsti ja Hannu Voimanen (9.2.2017) ovat vastustaneet kunnan järjestämään lietteen kuljetusjärjestelmään siirtymistä ja todenneet,
LisätiedotMERIJÄRVEN KUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA /2018. Jäsenet: Paikalla: Varajäsenet: Paikalla: Ylikauppila Jarkko pj.
PÖYTÄKIRJA KOKOUSAIKA Keskiviikkona 08.08.2018 klo 18.30-20.55 KOKOUSPAIKKA Kunnanhallituksen huone Jäsenet: Paikalla: Varajäsenet: Paikalla: Ylikauppila Jarkko pj. x Kestilä Markus Laitala Kai-Pekka vpj.
LisätiedotUusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin
1 Liite A Olemassa olevan vastaanottoverkoston käyttäminen 1.5.2014 alkaen Jätelain 152. Eräitä velvoitteita koskevat siirtymäajat Säännös jää ennalleen. Pakkausjäteasetuksen 18. Voimaantulo - - - Tuottajan
LisätiedotJätelautakunnan toiminta vuonna 2017
SEURANTARAPORTTI 2017 1 / 5 Jätelautakunnan toiminta vuonna 2017 Jätelautakunnan kokoonpano ja päätöksenteko Jätelautakunnan kokoonpano muuttui vuonna 2017, kun jäsenistö määräytyi ensimmäistä kertaa päivitetyn
LisätiedotVapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta
Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätehuoltoon liittyminen Jokaisella kiinteistöllä on velvollisuus liittyä jätehuoltojärjestelmään, ei poikkeuksia.
LisätiedotPOHJANMAAN JÄTELAUTAKUNNAN SELVITYS KIINTEISTÖN HALTIJAN JÄRJESTÄMÄSTÄ LIETTEENKULJETUKSESTA
POHJANMAAN JÄTELAUTAKUNNAN SELVITYS KIINTEISTÖN HALTIJAN JÄRJESTÄMÄSTÄ LIETTEENKULJETUKSESTA 1. JOHDANTO 1.1 YLEISTÄ Uusi tarkistettu jätelaki (646/2011) astui voimaan 1.5.2012. Uuden jätelain siirtymäsäännöksessä
LisätiedotKiinteistökohtaisen lietehuollon toimivuus ja huoltovarmuus
Kiinteistökohtaisen lietehuollon toimivuus ja huoltovarmuus 21.11.2018 Cati Huhta, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Pienempi kuorma huomiselle. Asukkaiden oma jäteyhtiö Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH)
LisätiedotKOLMENKIERTO RAPORTTI SELVITYSTYÖ SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN NYKYTILASTA JÄTELAUTAKUNNAN TOIMIALUEELLA
RAPORTTI 16X190755 10.3.2014 KOLMENKIERTO SELVITYSTYÖ SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄN NYKYTILASTA JÄTELAUTAKUNNAN TOIMIALUEELLA Sivu 2 (16) Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa
LisätiedotLUONNOS TSV-JÄTETAKSA Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluva jätetaksa. Jyväskylä Laukaa Muurame
LUONNOS TSV-JÄTETAKSA 2020 Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluva jätetaksa Jyväskylä Laukaa Muurame Hyväksytty Jyväskylän seudun jätelautakunnassa xx.xx.20xx SISÄLTÖ YLEISTÄ KUNNAN TOISSIJAISELLE VASTUULLE
Lisätiedot18 Lausunto 21/2013 1 (6) Jämsän jätehuolto liikelaitoksen alueen kunnan- ja kaupunginhallitukset
18 Lausunto 21/2013 1 (6) 19.3.2013 Jämsän jätehuolto liikelaitoksen johtokunta jatehuolto@jamsa.fi Jämsän jätehuolto liikelaitoksen alueen kunnan- ja kaupunginhallitukset Lausunnon antaminen jätteenkuljetusjärjestelmästä
LisätiedotSako- ja umpikaivolietetaksan perusteet, kohdentaminen ja velvoite jätemaksun suorittamiseen
Taksa, sako- ja umpikaivoliete 2017 1 (12) Sako- ja umpikaivolietetaksa 1.1.2017 alkaen Kuntavastuulliset jätehuoltopalvelut I Sako- ja umpikaivolietetaksan perusteet, kohdentaminen ja velvoite jätemaksun
LisätiedotOutokummun kaupungin kiinteistöittäisen jätteenkuljetusalueen määrittely
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2016 1 (1) 26 Asianro 7559/14.06.00.00/2016 Outokummun kaupungin kiinteistöittäisen jätteenkuljetusalueen määrittely Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset
LisätiedotKiinteistön jätemaksut määräytyvät tyhjennettävän jäteastian tilavuuden ja tyhjennysten lukumäärän perus-
1 LUONNOS MUURAMEN KUNNAN JÄTETAKSA 2018 Hyväksytty jätelautakunnassa xx.xx.2017 x 1 JÄTEMAKSUN PERUSTEET JA SOVELTAMISALUE Jätelain (646/2011) 78 :n mukaisesti kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta
Lisätiedot1. jätteen kuljetuspalveluja tulee olla tarjolla kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin
Liite 1 Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelu kunnan vastuulla olevan jätteen (pois lukien sako- ja umpikaivolietteet sekä erilliskerättävä biojäte) osalta Jätelain (646/2011)
LisätiedotAsumisessa syntyvän sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksen järjestäminen
Asumisessa syntyvän sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksen järjestäminen Jatej 24.4.2013 Jätehuoltoinsinööri Anu Toppila: Alueellinen jätehuoltojaosto on 26.9.2012 20 päättänyt aloittaa selvitystyön sako-
LisätiedotLuonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2014 1 (1) 16 Asianro 7006/02.05.00/2014 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Vs. palvelupäällikkö Leena Karppinen
LisätiedotAsiakaskysely / Jätekukon toimialue
Asiakaskysely / Jätekukon toimialue Asiakaskysely toteutettiin keväällä 2010 ja sen tavoitteena oli selvittää Jätekukon toimialueeseen kuuluvien kiinteistöjen jätehuollon palveluiden toimivuutta ja kehittämistarpeita.
LisätiedotJoensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013
Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 1. Lautakunnan toinen toimintavuosi Jätelautakunta toimii Joensuun kaupungin sekä Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien yhteisenä
LisätiedotSELVITYS JÄTEHUOLLON HINNOISTA LOUNAIS-SUOMEN ALUEELLA
SELVITYS JÄTEHUOLLON HINNOISTA LOUNAIS-SUOMEN ALUEELLA Tulosraportti 17.10.2016 Veli-Matti Suhonen, Lounais-Suomen Jätehuoltolautakunta Merja Tuominen, Taloustutkimus Oy RAPORTIN SISÄLTÖ sivu Selvityksen
LisätiedotJätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä
Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Raportit ja
LisätiedotLAUSUNTO SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ
1 (5) Rauman kaupunki, Tekninen virasto Jätehuoltoasiamies Marika Räikkönen PL 104, 26101 Rauma kirjaamo.tevi@rauma.fi Lausuntopyyntö 9.6.2015 Teknisen lautakunnan päätös 26.5.2015 LAUSUNTO SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN
LisätiedotJÄTEMAKSUTAKSA 2015. 1 Jätetaksan perusteet. 2 Soveltamisalueet. 3 Jätemaksujen maksuunpano. 4 Jätemaksun suorittamisvelvollisuus
JÄTEMAKSUTAKSA 2015 1 Jätetaksan perusteet Jätelain 78 :n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksulla
LisätiedotKunnan järjestämä jätteenkuljetus Turun seudulla
Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Turun seudulla Kunnan järjestämä jätteenkuljetus on käytössä TSJ:n toimialueella viidessä kunnassa (Masku, Naantali, Nousiainen, Mynämäki, Raisio) ja osittain kahdessa
Lisätiedot00 YMPÅRISTÖYRITYSTEN LIITT O Lausunto 29/2013 1 (7)
00 YMPÅRISTÖYRITYSTEN LIITT O Lausunto 29/2013 1 (7) 24.4.2013 Kymen Jätelautakunta Kouvolan kaupunki kirjaamo@kouvola.fi tekninenjaymparisto@kouvola.fi Kymen Jätelautakunnan alueen kunnan - ja kaupunginhallitukset
LisätiedotMitä tässä taksassa määrätään kiinteistön haltijasta, koskee myös jätelain 646/2011 80 :n mukaista jätteen haltijaa.
JÄTETAKSA 1.1.2015 ALKAEN Osa I Kunnan järjestämä jätteenkuljetus 1. Yleistä 1 Kunnan jätemaksun perusteet Saarijärven kaupunki sekä Kannonkosken, Karstulan, Kinnula ja Kivijärven kunnat ovat siirtäneet
LisätiedotJätetaksa. 1.1.2015 alkaen
Jätetaksa 1.1.2015 alkaen Juankoski, Juuka, Kaavi, Konnevesi, Kuopio, Lieksa, Nurmes, Pieksämäki, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Valtimo,Vesanto Ehdotus 5.12.2014 Sisällysluettelo
LisätiedotJätelautakunnan toiminta ja talous vuonna 2018
SEURANTARAPORTTI 2018 1 / 5 Jätelautakunnan toiminta ja talous vuonna 2018 Jätelautakunnan päätöksenteko Ratkaisut tärkeimmissä, periaatteellisissa jätehuollon viranomaisasioissa tehdään jätehuoltoviranomaisessa
Lisätiedot1. Arvio jätelain 37 :n edellytysten täyttymisestä alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella
1 LIITE 2 ALUEELLISEN JÄTEHUOLTOJAOSTON ARVIO JÄTELAIN 37.1 :N EDELLYTYSTEN TÄYTTYMISESTÄ KIINTEISTÖN HALTIJAN JÄRJESTÄMÄSSÄ SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJETUSJÄRJESTELMÄSSÄ 1. Arvio jätelain 37 :n edellytysten
LisätiedotSako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen nykytilanneselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen nykytilanneselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6433-P22045 Selvitys 1 (24) Kojo
LisätiedotTSV-JÄTETAKSA ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen, Äänekoski SISÄLTÖ
18.12.2018 45 Liite 2 Syd TSV-JÄTETAKSA 1.1.2019 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen, Äänekoski Hyväksytty jätelautakunnassa 18.12.2018 45
LisätiedotKunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella
Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella Taksan perusteet ja soveltamisala Kuntien jätehuoltoviranomainen, Savo-Pielisen
Lisätiedot