Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmäselvitys. Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmäselvitys. Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialue"

Transkriptio

1 Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmäselvitys Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialue

2 Sisältö 1 Johdanto Jätteiden kuljetusjärjestelmät Uuden jätelain sääntely Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Selvityksen toteuttaminen Perustiedot nykytilanteesta Sako- ja umpikaivolietteitä tuottavat kiinteistöt Lietteiden vastaanottopaikat ja vastaanottokapasiteetit Kuljetusyritykset ja kuljetusten suorittaminen Laskutus ja rekisterinpito Kotitalouksien asema Palvelun saatavuus ja toimivuus nykytilanteessa Palvelut kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Tyhjennyshinnat eri järjestelmissä Kuntien, viranomaisten ja jäteyhtiön toiminta Lietteiden käsittely kuntien vesihuoltolaitoksissa Tyhjennysten seuranta jätehuoltoviranomaisen toimesta Ympäristönsuojeluviranomaisten suorittama valvonta Jäteyhtiön palvelujen tuottaminen Ympäristövaikutukset eri järjestelmissä Kuljetusten aiheuttamat ympäristövaikutukset Yleistä kuljetusten ympäristöpäästöistä Tutkimuksen toteutus Nykytilanne Optimoitu tilanne Tulosten laskenta Tulokset Muut ympäristövaikutukset Yritysten asema eri järjestelmissä Yritysvaikutusselvityksen toteutus Yritysten toiminta kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetusjärjestelmässä Lietekuljetusten työllistävä vaikutus

3 8.2.2 Yritysten toiminta-alueet Liikevaihto Kalusto Yritysten asennoituminen kuljetusjärjestelmämuutokseen Arvio yritysten asemasta kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Jätelain vaatimusten toteutuminen nykyisessä kuljetusjärjestelmässä Lopuksi Lähteet Liitteet

4 1 Johdanto Uusi, voimaan tullut jätelaki (646/2011, JL) velvoittaa kunnan huolehtimaan, että kunnallisella jätehuoltovastuulla olevan jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta käsittelyyn (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus, JL 35 ). Jätteenkuljetuksessa on kyse julkisesta välttämättömyyspalvelusta. Kunnan järjestämisvastuulle kuuluu mm. asumisessa syntyvän jätteen (ns. kotitalousjätteen) jätehuolto. Asumisessa syntyvää jätettä on kaikki vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte sen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta, mukaan lukien sako- ja umpikaivolietteet (JL 32 ). Asumisessa syntyvän jätteen säätämistä kunnan vastuulle on pidetty perusteltuna muun muassa siksi, että yksittäiseltä kotitaloudelta on kohtuutonta edellyttää jätehuollon itsenäistä järjestämistä lain ja sen nojalla säädettyjen tai määrättyjen kaikkien vaatimusten mukaisesti. Kotitalouksilla tulee olla oikeus palvelun helppouteen, saatavuuteen ja toimivuuteen kaikissa oloissa, kaikkina aikoina ja kaikilla alueilla. 1 Jätteenkuljetuksen vaihtoehtoja ovat jätelain mukaan kunnan järjestämä ja kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen kuuluu jätehuoltoviranomaiselle eli tällä alueella Savo-Pielisen jätelautakunnalle. Jätehuoltoviranomaisen on jätelain mukaan tarkasteltava jätteiden kuljetusjärjestelmä, mikäli käytössä on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Tämä järjestelmä on jätelautakunnan toimialueella käytössä sako- ja umpikaivolietteiden osalta. Jätelautakunnan toimialueeseen kuuluvat seuraavat 17 kuntaa: Juankoski, Juuka, Kaavi, Konnevesi, Kuopio, Lieksa, Maaninka, Nurmes, Pieksämäki, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Valtimo ja Vesanto. Kuljetusjärjestelmän tarkastelua ja tehtävää päätöksentekoa varten laadittiin selvitys, jossa selvitettiin kokonaisuutena kattavasti mm. perustiedot jätehuollon nykytilasta, kotitalouksien asema, ympäristönäkökohdat ja yritysten asema. 2 Jätteiden kuljetusjärjestelmät 2.1 Uuden jätelain sääntely Jätelain määrittämänä pääsääntönä on kunnan järjestämä ja kilpailuttama jätteenkuljetus. Toinen vaihtoehto on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus (aiemmin ns. sopimusperusteinen jätteenkuljetus), jossa alueen asukkaat itse sopivat kuljetusyhtiön kanssa jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta kunnan määräämään loppusijoituspaikkaan. Uusi jätelaki velvoittaa kunnan jätehuoltoviranomaista tarkastelemaan kuljetusjärjestelmän ja tekemään siitä päätöksen vuoden kuluessa lain voimaantulosta, mikäli kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on nykyisin käytössä. Jos päätöksellä siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, siirtyminen kuljetusjärjestelmästä toiseen voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Kunta voi hyväksyä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen vain, jos voidaan perustellusti katsoa, että alueella on tarjolla kuljetuspalveluja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (JL 35 ). Lisäksi tyhjennyksissä on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Näiden 1 Lähde: HE 199/2010 vp, jätelain 32 :n yksityiskohtaiset perustelut. 3

5 edellytysten on täytyttävä myös kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle on asetettu lisäksi erityisiä lisäedellytyksiä (JL 37 ). Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus ei ole mahdollinen, jos se heikentää jätehuollon yleistä toimivuutta alueella taikka lisää vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle verrattuna kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Lisäksi kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen tulee arvioida olevan kokonaisuutena myönteinen ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Arvioitavia seikkoja tällöin on muun muassa vaikutukset eri toimijoiden jätehuoltokustannuksiin ja työmäärään. Päätöksenteossaan kunnan jätehuoltoviranomainen voi painottaa niitä jätelaissa säädettyjä tekijöitä, joita se pitää alueellisesti tärkeinä näkökohtina. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytykset ovat tiukemmat kuin aikaisemmin voimassa olevan jätelain mukaisen sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytykset. Tämä on katsottu tarpeelliseksi erityisesti kiinteistön haltijoiden oikeussuojan turvaamiseksi. Jätteenkuljetuksen järjestäminen kiinteistön haltijan järjestämänä lisää kiinteistön haltijan velvollisuuksia verrattuna kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Näin ollen tätä järjestelmää ei ole mahdollista valita, jos jätelain edellytykset eivät täyty. 2 Halutessaan jätehuoltoviranomainen voi tosin siirtyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, vaikka kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen edellytykset täyttyisivät Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on tällä hetkellä käytössä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen osalta. Kiinteistön haltijan tilaamassa jätteenkuljetuksessa kiinteistön haltijat sopivat itse kuljetusten järjestämisestä valitsemansa jätehuoltorekisteriin merkityn kuljetusurakoitsijan kanssa. Jätteenkuljetukset voidaan sopia tehtäväksi säännöllisesti tietyin väliajoin tai jokainen jätteenkuljetuskerta tilataan erikseen. Kuljettajat päättävät itse kuljetushinnoistaan. Jokaisen jätteen ammattimaista kuljettamista suorittavan toimijan on oltava hyväksyttynä jätelain 96 :n mukaisesti jätehuoltorekisteriin. Jätehuoltorekisteriä ylläpitävät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset jätelain 142 :n mukaisesti. Virallista tietoa jätehuoltorekisteriin merkityistä kaikista kuljettajista ei ole tällä hetkellä yleisesti verkossa asiakkaiden saatavilla. Kuntien jäteyhtiö, Jätekukko, ylläpitää internet-sivuillaan listausta alueen lietekuljettajista asiakkaita varten. Lisäksi kuljettajat on listattu lietteitä koskevaan esitteeseen. Listaukset perustuvat ELY-keskukselta määräajoin kysyttäviin tietoihin jätehuoltorekisteriin merkityistä kuljettajista. Tiedonvaihdossa on ollut kuitenkin puutteita. 2.3 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunta, Savo-Pielisen jätelautakunnan alueelle kunnallinen jäteyhtiö Jätekukko, järjestää kuljetuksen omana toimintanaan tai hankkimalla palvelut yksityiseltä yrittäjältä julkisia hankintoja koskevan lain (348/2007) mukaisesti. Käytännössä jäteyhtiöllä ei ole omaa kuljetuskalustoa, vaan kuljetukset järjestetään hankkimalla palvelut yksityisiltä kuljetusyrityksiltä. Jäteyhtiö kilpailuttaa keskitetysti urakka-alueittain jätekuljetukset kiinteistön omistajien puolesta. 2 Lähde: HE 199/2010 vp, jätelain 37 :n yksityiskohtaiset perustelut. 3 Lähde: Suomen kuntaliitto

6 Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella on tällä hetkellä käytössä kunnan järjestämä jätteenkuljetus kaikkien kunnan järjestämisvastuulle kuuluvien jätteiden paitsi sako- ja umpikaivolietteiden osalta. 3 Selvityksen toteuttaminen Savo-Pielisen jätelautakunnassa sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmää koskevaa päätöksentekoa varten on tehty tämä kuljetusjärjestelmäselvitys, jossa tarkastellaan kokonaisuutena kattavasti mm. perustiedot jätehuollon nykytilasta, kotitalouksien asema, ympäristönäkökohdat ja yritysten asema. Selvitys on laadittu yhteistyössä kunnan jätehuoltoviranomaisen (Savo-Pielisen jätelautakunnan) ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Turun ammattikorkeakoulu on toteuttanut seuraavat selvityksen osiot: - kotitalouksien asema, - ympäristövaikutukset eri järjestelmissä kuljetusten osalta ja - kuljetusjärjestelmien yritysvaikutukset Lähtötiedot selvityksen tekemiseen on saatu jätelautakunnan hallinnoimasta jätehuollon asiakasrekisteristä. Kuntien vesihuoltolaitosten, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten ja jäteyhtiön osalta tietoja kerättiin eri tahojen kanssa käydyissä yhteistyöpalavereissa. Yritysvaikutusten arviointia varten Turun ammattikorkeakoulu lähetti kyselyn kaikille Savo-Pielisen jätelautakunnan toimintaalueella toimiville jätehuoltorekisteriin merkityille lietekuljetusyrittäjille. Asukkaille, jotka olivat tyhjennyttäneet lietekaivojaan viimeisen kahden vuoden aikana, Turun ammattikorkeakoulu teki otannalla asiakastyytyväisyyskyselyn kotitalouksien aseman arvioimiseksi. 4 Perustiedot nykytilanteesta 4.1 Sako- ja umpikaivolietteitä tuottavat kiinteistöt Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella olevien kiinteistöjen määrä saadaan selville jätelautakunnan hallinnoimasta jätehuollon asiakasrekisteristä. Viemäriverkostoon kuuluvien kiinteistöjen määrät on selvitetty kuntien vesilaitoksilta (taulukko 1). Taulukko 1. Kiinteistöjen lukumäärä jätelautakunnan toimialueella Asiakasrekisterissä olevat asuin- ja vapaaajan kiinteistöt Viemäriverkon piirissä olevat kiinteistöt Viemäriverkon ulkopuolella olevat kiinteistöt Kiinteistöt, joilla syntyy lietettä (arvio) Sakokaivolliset kiinteistöt (arvio) Umpikaivolliset kiinteistöt (arvio) Kiinteistömäärä (kpl) noin , joista vakituisia asuntoja 43 % ja vapaa-ajan asuntoja 57 % (n. 45 % viemäriverkoston ulkopuolisista kiinteistöistä) (n. 75 % tyhjennyskohteista) (n. 25 % tyhjennyskohteista) Arvio viemäriverkoston ulkopuolella olevista kiinteistöistä, joilla syntyy lietettä (45 %), perustuu kiinteistön omistajille tehtyyn kyselyyn jätevesilietteiden synnystä ja lietteiden määrästä. Kysely 5

7 toteutettiin vuosina 2009 ja 2010 Kuopiossa, Pieksämäellä, Suonenjoella, Kaavilla, Juankoskella ja Nilsiässä. Kyselyyn vastasi noin 75 % kyselyn saaneista. Pohjanmaalla Lakeuden Etapin alueella olevassa Alavuden kunnassa viemäriverkoston ulkopuolella olevista kiinteistöistä 70 % on sellaisia, joilla syntyy lietettä. Tämä ei perustu arvioon vaan todelliseen tilanteeseen. Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella on suhteessa enemmän vapaa-ajan kiinteistöjä kuin Pohjanmaalla, joten kuivakäymäläratkaisuja on enemmän. Viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen, joissa syntyy lietettä, prosentuaalinen osuus kaikista viemäriverkoston ulkopuolella olevista kiinteistöistä on mahdollisesti enemmän kuin arvioitu 45 % kiinteistöstä. Savo-Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella on viemäriverkoston ulkopuolella arviolta noin kiinteistöä, joissa syntyy sako- ja/tai umpikaivolietteitä. Tällä hetkellä lietteitä tyhjennetään noin kiinteistöltä. Noin puolet kiinteistöistä ei tällä hetkellä toimita lietteitään toiminta-alueella toimiviin virallisiin vastaanottopaikkoihin alueella toimivien urakoitsijoiden kautta. Osa lietteistä saattaa ohjautua raja-alueelta toiminta-alueemme ulkopuolella oleviin vastaanottopaikkoihin. Lisäksi toiminta-alueella sijaitsee toimivaa maatalousyrittäjää, joista osa käyttää asumisessaan syntyvät lietteet omilla pelloilla ravinteina. Asiakasrekisteriin kirjattujen tietojen mukaan kiinteistöillä tyhjennetään keskimäärin sakokaivolietteitä 2,4 m 3 /tyhjennyskerta ja umpikaivolietteitä 5,2 m 3 /tyhjennyskerta. 4.2 Lietteiden vastaanottopaikat ja vastaanottokapasiteetit Lietteiden vastaanottopisteitä on yhteensä 22 kpl. Vastaanottopaikat sijaitsevat yleisimmin kuntien vesilaitosten puhdistamojen yhteydessä. Puhdistamojen vastaanottokapasiteetit vaihtelevat paljon. Puhdistamot ovat tähän saakka pystyneet vastaanottamaan ja käsittelemään sako- ja umpikaivolietteet. Tosin pienimmillä puhdistamoilla tiettyihin vuodenaikoihin keskittyneet lietekuormat ovat aiheuttaneet kuormitusta jäteveden puhdistusprosessissa siten, että puhdistustulos heikkenee väliaikaisesti. Kaavio 1. Kuntien puhdistamoilla yhteensä ja Kuopion Lehtoniemen puhdistamolla vastaanotettujen lietteiden kokonaismäärää kuukausittain. 6

8 Kaavio 2. Pienillä puhdistamoilla vastaanotettujen lietteiden kokonaismäärää kuukausittain, esimerkkinä Rautavaara ja Valtimo. ELY-keskuksen jätehuoltorekisteriin on merkitty lietteiden kuljettajaksi kymmenkunta maatalousyrittäjää. Nämä yrittäjät levittävät muiltakin kiinteistöiltä noutamansa sako- ja umpikaivolietteet omille pelloilleen. Jätelautakunta on pyytänyt peltolevittäjiä ilmoittamaan keräämänsä lietteet jätehuollon asiakasrekisteriin, mutta ilmoituksia siirtoasiakirjoilla on tehnyt vain kaksi lieteurakoitsijaa. Tämän takia peltolevityksen määrää on vaikea arvioida. 4.3 Kuljetusyritykset ja kuljetusten suorittaminen Savo-Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella toimii noin 80 yrittäjää, jotka kuljettavat sako- ja umpikaivolietteitä. Useat yrittäjät toimivat jätehuoltorekisterin tietojen mukaan useamman kunnan alueella. Suurimmassa osassa kuntia kuljettajia on 2 6 kpl. Muutamassa kunnassa kuljettajia on tätä enemmän ja yhdessä kunnassa kuljettajia on vain yksi. Listaus kunnissa toimivista yrittäjistä on liitteessä 2. 4 Kiinteistön haltijan tehtyä kuljetustilauksen suoraan kuljetusyrittäjälle kuljetuksen suorittaja saapuu tyhjennyskohteeseen. Tehtyään kaivojen tyhjennyksen kuljettaja lähettää tiedot kiinteistöittäin tyhjennetyistä lietemääristä joko paperisella siirtokirjalla tai matkapuhelinsovelluksen (TCS) avulla jäteyhtiö Jätekukolle jätehuollon asiakasrekisteriin vietäväksi. Sähköisen matkapuhelinsovelluksen tai siirtokirjan avulla ilmoitetaan myös se, minne lietteet on toimitettu käsiteltäväksi. 4 Listauksessa ovat ne kuljetusyrittäjät, jotka oli merkitty jätehuoltorekisteriin Listauksessa on lisäksi tuotu esille mennessä jätelautakunnan tietoon saamat uudet kuljetusyrittäjät sekä yrittäjät, jotka ovat ilmoittaneet, etteivät enää hoida kuljetuksia. Joidenkin yrittäjien osalta on ollut epäselvyyttä rekisteröitymisessä ja asia on selvittelyn alla. Nämä yrittäjät on merkitty listaan erikseen. 7

9 4.4 Laskutus ja rekisterinpito Koko Savo-Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella on käytössä keskitetty sako- ja umpikaivolietteiden laskutus- ja rekisterinpitojärjestelmä. Tässä järjestelmässä sako- ja umpikaivolietteiden kuljettajien ilmoittamat kiinteistöiltä noudetut lietemäärät viedään jätelautakunnan hallinnoimaan jätehuollon asiakasrekisteriin, jossa on myös muut jätehuoltoon liittyvät kiinteistöjen tiedot. Jätekukko hoitaa lietteen käsittelyn laskutuksen asiakkailta jätelautakunnan hyväksymän taksan mukaisesti. Lietteiden käsittelymaksu muodostuu kuntien tai kuntien vesilaitosten päättämästä käsittelyhinnasta (vaihtelee tällä hetkellä kunnittain) ja sen päälle tulevasta osuudesta, jolla katetaan laskutuksen ja rekisterinpidon kustannukset. Jätekukko tilittää käsittelyhinnan kunnille tai kuntien vesilaitoksille lietteiden käsittelystä aiheutuviin kustannuksiin kahden kuukauden välein. Lietteiden kuljetusosuuden laskuttamisen kuljettajat hoitavat itse. Halutessaan he voivat sopia laskuttamisesta Jätekukon kautta. Tällöin Jätekukko perii samalla laskulla sekä lietteiden käsittelymaksun että lietteiden kuljetusmaksun. Jätelautakunta ei voi kuitenkaan mitenkään vaikuttaa tähän kuljetusmaksuun, josta kuljettajat itse päättävät. Keskitetyllä käsittelymaksujen laskutuksella saadaan jätelautakunnan hallinnoimaan rekisteriin jätelain vaatimia kiinteistökohtaisia tietoja jätevesijärjestelmän tyhjennyksistä ja lietteiden sijoituspaikoista niiltä kiinteistöiltä, jotka tyhjentävät lietekaivojaan jätehuoltorekisterissä olevien, järjestelmää käyttävien kuljetusyritysten kautta. 5 Kotitalouksien asema 5.1 Palvelun saatavuus ja toimivuus nykytilanteessa Tällä hetkellä asiakasrekisterin perusteella ei saada esille kartta-aineistoa, josta voisi tarkastella eri kuljettajien toiminta-alueita. Tällöin ei voida myöskään tarkastella sitä, ovatko alueet jo jakautuneet eri kuljettajien kesken tai miten paljon eri kuljettajien alueet ovat päällekkäisiä. Asiakasrekisterin läpikäynnin perusteella voidaan arvioida, että tyhjennyspalveluja on saatavilla suhteellisen hyvin koko jätelautakunnan toiminta-alueella. Tosin joissakin kunnissa tai alueilla saattaa olla vain yksi tai kaksi urakoitsijaa, joista asiakkaan on valittava. Asiakkaiden kokemuksia tyhjennysten toimivuudesta selvitettiin asiakastyytyväisyyskyselyllä, jonka toteuttamisen Savo-Pielisen jätelautakunta tilasi Turun ammattikorkeakoululta. Asiakaskysely lähetettiin satunnaisotannalla kiinteistön omistajalle, joiden kiinteistöillä sako- tai umpikaivoja oli tyhjennetty viimeisen kahden vuoden aikana (otannan osuus kaikista noin 30 %). Kyselyyn vastasi kiinteistön omistajaa, vastausprosentin ollessa siis noin 40 %. Vastaajista suurin osa, noin 880 kappaletta, on miehiä. 49 % vastaajista on yli 60-vuotiaita ja saman verran on ikäluokkaan vuotiaat kuuluvia. Vastaajista vain 2 % on alle 30-vuotiaita. Suurin osa vastaajista, yli 90 %, asuu omakotitalossa. Alle 50 vastaajaa asuu paritalossa tai heillä on loma-asunto. Vastaajista 54 % asuu kahden hengen taloudessa, 30 % asuu kolmen tai yli kolmen hengen taloudessa ja 17 % asuu yhden hengen taloudessa. Lähes vastaajalla on sakokaivo ja noin 350 vastaajalla on umpikaivo, lisäksi osalla vastaajista on saattanut olla molemmat. 8

10 Vastaajat kunnittain Juankoski Juuka Kaavi Konnevesi Kuopio Lieksa Maaninka Nurmes Pieksämäki Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Valtimo Vesanto Kpl Kaavio 3. Vastaajat kunnittain Jokaisessa kunnassa 60 % kyselyyn vastanneista tietää, että alueella toimii useampi kuin yksi kuljettaja. Loput vastaajista tuntevat vain sen yhden kuljettajan, jolta ovat tyhjennyksen tilanneet tai eivät tiedä, onko urakoitsijoita enemmän kuin tämä yksi. Vastaajista noin 2/3 tietää mistä löytyy kuljettajien yhteystiedot. Lähes 30 % vastaajista on käyttänyt eri urakoitsijoiden palveluja, mutta vain 9 % vastanneista on kilpailuttanut sako- tai umpikaivojen urakoitsijan. 30 % niistä, jotka olivat käyttäneet eri urakoitsijoiden palveluita, pitivät hintaa valintakriteerinään, kun taas 19 % piti tyhjennyspalvelun toimivuutta valintakriteerinään. 23 % heistä valitsi urakoitsijan palvelun paremman saatavuuden mukaan. Yli 90 % vastanneista hoitaa sako- ja umpikaivotyhjennykset vähintään kerran vuodessa. Loput tyhjentävät kaivonsa tätä harvemmin, vaikka hajajätevesiasetus (209/2011) 5 ja jätehuoltomääräykset edellyttävät tyhjennyksiä vähintään kerran vuodessa. Kyselyyn vastanneet asiakkaat ovat kuitenkin aktiivisempia tilaamaan tyhjennyksiä kuin asiakkaat kokonaisuudessaan. Niissä kunnissa, joissa sako- ja umpikaivolietteiden keskitetty rekisterinpito on ollut käytössä jo useamman vuoden, asiakkaista 60 % on tyhjennyttänyt lietekaivot vaatimusten mukaan eli vähintään kerran vuodessa. On siis huomattava, että kysely on tavoittanut ja siihen ovat vastanneet erityisesti ne asiakkaat, jotka ovat huolehtineet lietekaivojen tyhjentämisestä jätehuoltomääräysten mukaisesti. 5 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, kts. 7 ja liitteen 2 käyttö- ja huolto-ohje. 9

11 Sakokaivojen tyhjennysrytmi 8 % 1 % 57 % 34 % kaksi kertaa vuodessa kerran vuodessa kahden vuoden välein harvemmin Kaavio 4. Sakokaivojen tyhjennysrytmi kuntien keskiarvot prosentteina Umpikaivojen tyhjennysrytmi 6 % 2 % 35 % 57 % kaksi kertaa vuodessa kerran vuodessa kahden vuoden välein harvemmin Kaavio 5. Umpikaivojen tyhjennysrytmi kuntien keskiarvo prosentteina Suurin osa tyhjennyksistä tapahtuu niin, että jokainen tyhjennyskerta tilataan kuljettajalta erikseen. Vain 23 % kaivojen tyhjennyksistä tapahtuu säännöllisesti ja ennakkoon sovitusti. Lähes kaikkien vastanneiden mielestä kuljettajat on helppo tavoittaa. Pääasiassa tilatun tyhjennyspalvelun saamiseen menee korkeintaan viikko. 10

12 Kauanko menee tilatun tyhjennyspalvelun saamiseen? 4 % 10 % 34 % Kaksi päivää Viikko Kaksi viikkoa Pidempään 52 % Kaavio 6. Aika tilauksesta tyhjennystapahtumaan Kyselyssä olevaan kysymykseen Tuleeko etukäteen tieto tyhjennyksestä? vastasi 480 ihmistä. Kolmasosa kysymykseen vastanneista saa tiedon tyhjennyksestä etukäteen. Jokaisessa kunnassa asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä tyhjennyspalveluun. Kuntien välillä tyytyväisyys vaihteli % välillä. Kaikista vastaajista 97 % oli tyytyväisiä saamaansa tyhjennyspalveluun. Useimmat vastaajista olivat tyytyväisiä palveluun nykyisellään, eivätkä halua siihen mitään muutoksia. Muutamassa vastauksessa toivottiin korkeaan hintaan pudotusta esimerkiksi kilpailuttamisella kunnan tai Jätekukon toimesta. Parannusehdotuksena palvelun toimivuuteen ehdotettiin nettipalvelua, josta voisi seurata omia tyhjennyksiä ja tilata tyhjennyksen. 5.2 Palvelut kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa lietekaivojen tyhjennykset tapahtuvat säännöllisesti kuljetusreittien mukaisesti. Asiakkaalle lähtee etukäteen tieto kaivojen tyhjennysajasta. Mikäli ehdotettu tyhjennysaika ei ole sopiva (esim. keväällä pihapiirin pehmeyden takia), kiinteistön omistaja voi muuttaa tyhjennysaikaa. Seuraava tyhjennysaika voidaan ilmoittaa myös jätelaskulla. Kunnan järjestelmässä kuljetuksessa asiakas voi olla kaikissa jätehuollon käytännön järjestämiseen liittyvissä asioissa yhteydessä kuntien jäteyhtiöön, joka vastaa palvelun toimivuudesta. Erillistä sopimusta kuljetuksista ei ole tarvetta tehdä. Asiakkaan ei ole mahdollista valita kuljetusyrittäjää, vaan tyhjennykset suorittaa alueen kilpailutettu urakoitsija. 5.3 Tyhjennyshinnat eri järjestelmissä Nykyisessä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetusurakoitsija päättävät kokonaan itse kuljetushinnoistaan ja sopivat niistä asiakkaiden kanssa. Kyseessä on yksityisoikeudellinen maksu. 11

13 Urakoitsijat käyttävät kaivojen tyhjennyksille pääasiassa kerta- tai tuntiveloitusta. Osa kuljettajista on sopinut kuljetushinnan laskuttamisesta Jätekukon kautta. Kuljetusten tuntihinnat ovat tämän perusteella saatujen tietojen mukaan arviolta 30 eurosta 100 euroon. Kuljettajilla, joilla on käytössä kertatyhjennyshinta, vaihteluväli on arviolta 50 ja 100 euron välillä. Hinnoista ei ole kuitenkaan kattavaa tietoa, joten edullisempia tai kalliimpia hintoja voi olla. Muitakin kuin tunti- tai kertatyhjennyshintoja on kuljettajilla käytössä. Yksi hintamalli on tyhjennettäviin lietekuutioihin sidottu hinta. Osaltaan kuljetushintaero selittyy sillä, että toisilla urakoitsijoilla on pidemmät siirtymämatkat kiinteistöille ja kuormien tyhjennyskohteisiin. Selvää eroa eri alueiden välillä kuljetushintojen osalta ei kuitenkaan ole. Kuljetusten veloitusten määräytymisessä on kirjavuutta. Jotkut kuljettajat huomioivat kuljetushinnassa sen, jos on tyhjentänyt naapureiden kaivot samalla reitillä, toiset kuljettajat eivät tätä tee. Myöskään tuntiveloituksen osalta ei ole yhteneväistä käytäntöä siinä, missä tuntityö alkaa ja mihin se päättyy. Asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella yli puolet vastaajista on saanut tietoa tyhjennyspalvelun hinnasta etukäteen, kun taas 45 % ei ole saanut tietoa etukäteen. Vastanneista 63 % on tietoisia siitä, mihin sako- ja umpikaivojen tyhjennyspalvelun hinnat perustuvat. Vastaajista 93 % on sitä mieltä, että tyhjennyspalvelun laskutus on ollut selvää. Jokaisessa kunnassa vastaajista vähintään 60 % on sitä mieltä, että sako- ja umpikaivojen tyhjennyspalvelun hintojen kehitys on ollut maltillista. Näiden vastaajien määrä vaihtelee eri kunnissa välillä 60 % - 90 % ja kaikkien kuntien keskiarvo on 73 %. Hintojen laskemiseksi ehdotettiin kilpailuttamisen parantamista. Tätä varten kaivattaisiin selkeää tietoa alueen urakoitsijoista ja heidän hinnoistaan. Käsittelyn ja tyhjennyksen yhteishinta pitäisi tietää etukäteen. Muutamissa vastauksissa (4 %) koettiin laskutus huonoksi, koska tällä hetkellä urakoitsijalta tulee yksi lasku tyhjennyksestä ja Jätekukolta toinen käsittelystä. Jossain tapauksissa tyhjennyksestä ja käsittelystä oli tullut yksi lasku, mutta ilman erittelyä. 6 Hinnoille kaivattaisiin enemmän perusteita. Hintojen alentamiseksi, ehdotettiin tyhjennysten tekemistä samana päivänä tietyille alueille, jolloin kuljetushinnan pitäisi laskea. Tosin muutama vastaaja (3 %) koki, että vaikka kuljetukset tehdään yrittäjän toimesta keskitetysti saman alueen kiinteistöille yhdellä kertaa, kustannuksia ei jaeta, vaan alueen talouksia laskutetaan täydellä hinnalla. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetusten kilpailuttaminen tarkoittaa alueittain tasataksaa kuljetushinnoissa. Sekä lietteiden kuljetus- että käsittelymaksu perustuu tässä järjestelmässä kunnan jätehuoltoviranomaisen päättämään taksaan. Kyseessä on julkisoikeudellinen maksu, joka määrätään ja laskutetaan, kuten muutkin jätemaksut. Maksuvelvollisella on oikeus tehdä maksusta muistutus jätehuoltoviranomaiselle laskun saamisen jälkeen, ja tämän muistutuksen johdosta tehtävään päätökseen asiakas voi halutessaan hakea muutosta valittamalla hallintooikeuteen veloituksetta. 6 Mikäli Jätekukko laskuttaa kuljetuksen osuuden kuljetusyrittäjän puolesta samalla laskulla lietteen käsittelyn kanssa, on laskulla selvä erottelu hinnoista. Jos asiakas saa kuljetusyrittäjältä laskun, jossa on myös käsittelyn osuus, on kuljettaja tällöin toiminut vastoin jätelautakunnan päättämää keskitettyä laskutusta ja laskuttanut virheellisesti käsittelystä. 12

14 6 Kuntien, viranomaisten ja jäteyhtiön toiminta 6.1 Lietteiden käsittely kuntien vesihuoltolaitoksissa Kuntien vesihuoltolaitosten kommentteja lietteiden vastaanoton ja käsittelyn toimivuudesta nykytilanteessa kartoitettiin pidetyssä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa, johon oli kutsuttuna Savo-Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueen kaikkien kuntien jätevesihuollon yhteyshenkilöt. Kuntien mielipiteitä asiasta kartoitettiin myös jätelautakunnan järjestämissä alueittaisissa palavereissa marras-joulukuussa Lietteiden käsittelyn osalta varsinkin pienillä puhdistamoilla on ollut ongelmia lietteiden ajon ja käsittelyn keskittymisestä kevät- ja syksykuukausiin. Myös keskisuurilla puhdistamoilla toivottiin, että lietteitä tulisi puhdistamoille tasaisemmin, sillä lietekuormituspiikit aiheuttavat puhdistamoille prosessien säätöä ja voivat näkyä myös puhdistamoiden vesistökuormituksena. Isoilla puhdistamoilla lietteiden ajojen keskittyminen kevät- ja syyskuukausiin ei ole aiheuttanut ongelmaa. Mikäli lietteet pumpataan vastaanottopaikasta käsittelypaikkaan useiden pumppaamojen kautta, voi teknisiä ongelmia ilmetä suurten lietemassojen pumppauksen yhteydessä. 6.2 Tyhjennysten seuranta jätehuoltoviranomaisen toimesta Jätehuoltoviranomainen vastaa asiakasrekisterin tietojen oikeellisuudesta. Jätehuollon asiakasrekisterissä ei vielä ole kaikkien kiinteistöjen lietekaivotietoja: yli kiinteistön tiedot puuttuvat. Tiedot ovat puutteelliset joko siitä syystä, että kiinteistöjen lietekaivoja ei ole tyhjennetty ollenkaan muutaman viime vuoden aikana tai lietekaivot on tyhjentänyt muu kuin asianmukaisesti jätehuoltorekisteriin merkitty kuljetusyrittäjä. Osin tosin kiinteistöjen lietekaivojen tiedot on saatu niiltäkin kiinteistöiltä, joilta tyhjennyksiä ei ole tehty, koska muutamat toimialueen kunnat (Kuopio, Pieksämäki, Suonenjoki, Juankoski, Kaavi ja Nilsiä) tekivät vuosina kartoitusta tilanteesta. Kartoitus tehtiin kiinteistöjen omistajille osoitetulla kyselyllä. Kartoitustyö jäi näissäkin kunnissa vielä kesken, koska kaikki kiinteistön omistajat eivät vastanneet kyselyyn. Kaivojen tyhjennysten seuranta on mahdotonta puutteellisella asiakasrekisterillä, sillä jätehuoltoviranomaisella ei ole kattavaa tietoa siitä, millä kiinteistöillä lietteitä syntyy. Mikäli asiakasrekisteri pyritään saamaan ajan tasalle kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, kaikille viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen omistajille on lähetettävä kysely lietekaivotiedoista. Kunnista saatujen kokemusten mukaan kartoitustyö aiheuttaa puhelin- ja asiakasyhteydenottoruuhkan ja vie erittäin paljon aikaa. Kartoitustyötä on mahdotonta jatkaa jätehuoltoviranomaisen toimesta nykyisillä henkilöstöresursseilla. Haasteena on lisäksi se, etteivät kaikki kiinteistön haltijat vastaisi kyselyyn, minkä vuoksi jätehuoltoviranomaisen pitäisi todennäköisesti selvittää erikseen kiinteistöjen tilanteita rakennuslupien tai kiinteistöille tehtävien puhelinyhteydenottojen avulla. Tällaiseen työhön ei ole mahdollisuuksia, kun kyseessä on suuret kiinteistömäärät. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa lietekaivotiedot saataisiin asiakasrekisteriin helpommin. Tällöin kaikille niille jätehuollon asiakasrekisterissä oleville kiinteistöille, joiden lietekaivotiedot ovat puutteelliset, lähetettäisiin jätehuoltoviranomaisen toimesta tiedotekirje, jossa kerrottaisiin lietekuljetusten muutoksesta ja jatkossa tapahtuvasta lietekaivojen säännöllisestä tyhjennyksestä. Mikäli kiinteistöllä ei olisi tyhjennettäviä lietekaivoja, pyydettäisiin kiinteistön omistajaa ilmoittamaan asiasta jätehuoltoviranomaiselle esim. tiedotekirjeen mukana lähtevällä lomakkeella. Nämä tiedot vietäisiin jätehuollon asiakasrekisteriin. Lietekuljetusten reitittämisen perustana olisi tämän jälkeen täydennetty jätehuollon asiakasrekisteri. Jäteyhtiö tiedottaisi kaivotyhjennyksistä kiinteistön omistajille vielä erikseen ennen tyhjennyksen tapahtumista, jolloin kiinteistön omistajalla olisi vielä 13

15 mahdollista ilmoittaa, mikäli kiinteistöllä ei synny lietettä. Näin toimien turhia tyhjennystapahtumia ei tulisi. Varsinaisten tapahtuvien tyhjennysten yhteydessä asiakasrekisteri saataisiin ajan tasalle lietekaivojen osalta ilman erillistä lietekaivo- ja lietemäärätietojen kyselyä kiinteistöjen omistajille. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätehuoltoviranomaisen tulisi kiinteistöjen kartoittamisen jälkeen joka vuosi seurata, tyhjentävätkö kiinteistön haltijat lietekaivot jätehuoltomääräysten mukaisesti. Niiden kiinteistöjen osalta, joilla tyhjennyksiä ei tehtäisi riittävän usein, jätehuoltoviranomaisen tulisi erikseen lähettää tiedotekirje siitä, miten tyhjennykset tulisi hoitaa. Jos tyhjennystä ei tiedottamisen myötäkään tehtäisi, olisi kiinteistöjen tilanteet annettava tiedoksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kiinteistöjen kehottamiseksi ja tarvittavien pakkokeinojen käyttöä varten. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tyhjennykset reititetään automaattisesti jätehuoltomääräysten mukaisesti, eikä erillisiä kehotuksia ja pakkokeinojen käyttöä tarvita. 6.3 Ympäristönsuojeluviranomaisten suorittama valvonta Jätelautakunnan järjestämissä alueittaisissa kuntapalavereissa marras-joulukuussa 2012 kartoitettiin kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten mahdollisuuksia valvoa lietekaivojen tyhjennystoiminnan asianmukaisuutta. Asiaa käsiteltiin myös jätehuoltoa valvovien kuntien viranomaisten työryhmässä Kuntien ympäristöviranhaltijat toivat esille, että jätehuoltomääräysten toteutumisen valvonta on vaikeaa nykyisessä järjestelmässä. Tiedot kaivojen tyhjennyksistä voidaan saada asiakasrekisteristä rekisterinylläpitopalvelun kautta asianmukaisesti tehdyistä tyhjennyksistä, mutta kunnissa tehdään vain passiivista valvontaa sako- ja umpikaivolietteiden osalta. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisella on mahdollisuus puuttua vain ongelmatapauksiin, jotka tulevat esille valitusten myötä. Pelko siitä, että lietteitä ei käsitellä asianmukaisesti ja ne ohjautuvat vääriin paikkoihin, on todellinen. Nykyinen tiettyihin vuodenaikoihin keskittävä kaivojen tyhjennys vaikuttaa myös niin, että jätevedenpuhdistamojen puhdistustulokset ovat kuljetuspiikkien aikaan huonommat. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa lietekaivojen tyhjennykset tapahtuvat jätehuoltomääräysten mukaisesti säännöllisesti kuljetusreitein kilpailutetun urakoitsijan toimesta. Tällöin lietekaivojen tyhjennysten jätehuoltomääräysten mukainen valvontatarve ympäristönsuojeluviranomaisessa pienenee merkittävästi, sillä kiinteistön haltijoita ei ole tarvetta velvoittaa erikseen tyhjennysten tekemiseen pakkokeinoin. Mikäli pakkokeinoja tarvitaan, on jokaisen asiakkaan ja jokaisen tyhjennyskerran osalta läpikäytävä päätösprosessi kuulemisineen. 6.4 Jäteyhtiön palvelujen tuottaminen Nykyisessä, kiinteistön haltijan tilaamassa jätteenkuljetuksessa jäteyhtiö Jätekukko kirjaa lietekaivojen tyhjennystapahtumat jätehuollon asiakasrekisteriin kuljettajilta tulevien tietojen pohjalta. Osa jätteenkuljetuksista tulee edelleen paperisilla siirtoasiakirjoilla, jotka vaativat tiedon syöttämistä käsin asiakasrekisteriin. Jätekukko laskuttaa kiinteistöjen omistajilta lietteiden käsittelymaksun asiakasrekisterin merkintöjen pohjalta. Jätekukko pitää säännöllisesti yhteyttä kuljetusurakoitsijoihin. Joidenkin kuljetusurakoitsijoiden puolesta Jätekukko laskuttaa lietteiden kuljetusmaksut kiinteistöjen omistajilta erillisen Jätekukon ja urakoitsijan välisen sopimuksen mukaisesti. Lisäksi Jätekukko tilittää kuntien vesilaitoksille lietteiden käsittelyhinnan. Nykyisessä järjestelmässä Jätekukon työpanos on 4-5 henkilötyöpäivää kuukaudessa. 14

16 Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetusten reititys tapahtuisi Jätekukon tai urakoitsijan toimesta. Kuljetusten kilpailutuksessa olisi mahdollisuus velvoittaa urakoitsijoita käyttämään tyhjennystietojen ilmoittamiseen sähköistä järjestelmää (ajotietokonetta), joten asiakasrekisterin ylläpito olisi Jätekukossa tehokkaampaa. Jäteyhtiössä ei olisi tarpeen palkata lisäresursseja kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirryttäessä. 7 Ympäristövaikutukset eri järjestelmissä 7.1 Kuljetusten aiheuttamat ympäristövaikutukset Yleistä kuljetusten ympäristöpäästöistä Päästöjä voidaan luokitella sen mukaan, mihin ympäristöelementtiin ne kohdistuvat. Ympäristöpäästöt voivat olla ilmaan, vesistöihin tai maaperään kohdistuvia. Liikenteen aiheuttama ympäristökuormitus on hajakuormitusta. Tieliikenteen pakokaasupäästöjä ovat mm. hiilidioksidi (CO ), hiilimonoksidi (CO), typen oksidit (NO x ), haihtuvat hiilivedyt (VOC) ja hiukkaset. Hiilidioksidi on merkittävä kasvihuonekaasu, joka aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Typen oksidit aiheuttavat happamoittavia päästöjä maaperään ja vesistöön, minkä lisäksi ne vaurioittavat kasvien lehtiä ja neulasia. Typen oksideilla on haitallisia terveysvaikutuksia. Ne vaikuttavat hengitysteiden kudokseen haitaten luonnollisia puhdistus- ja puolustusmekanismeja ja lisäävät siten hengitysteiden herkkyyttä muille ärsykkeille, kuten siitepölylle ja kylmälle. 7 Lisäksi typenoksidit ja haihtuvat hiilivedyt synnyttävät alailmakehän otsonia. Alailmakehän otsoni on vahingollista kasveille, eläimille ja materiaaleille ja se toimii myös kasvihuonekaasuna. Häkä ja hiukkaset aiheuttavat haitallisia terveysvaikutuksia varsinkin ruuhkaisilla seuduilla Tutkimuksen toteutus Turun ammattikorkeakoulu teki tutkimuksen, jossa selvitettiin kiinteistön haltijan ja kunnan järjestämän jätteenkuljetukset ympäristövaikutuksia sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen osalta. Tutkimuksessa nykytilan kuvauksella tarkoitetaan tämänhetkistä tilannetta, jossa kiinteistön haltija on velvollinen järjestämään sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksen. Optimoidulla tilalla tarkoitetaan kunnan järjestämää sako- ja umpikaivolietteen kuljetusta, jossa olemassa olevaa aineistoa lietteen kuljetuksista on optimoitu matkan suhteen. Tutkimuksen pohja-aineisto kattoi Savo-Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueen kunnat. Tutkimus rajattiin käsittämään ne alueet ja asiakkaat, joiden lietekaivojen tyhjennykset on kirjattu jätehuollon asiakasrekisteriin. Näitä asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöjä, joilta tyhjennykset oli tuolloin tehty, on noin kpl. Tutkimus tehtiin vuoden 2011 aineiston perusteella, koska tältä vuodelta oli käytössä kattavimmat tiedot. Pohja-aineiston laajuuden vuoksi tutkimuksessa käytettiin apuna logistiikan optimointiohjelmaa. Aineistoa oli rajattava sen suuruuden vuoksi pienempiin osa-alueisiin, jotta optimoiminen olisi mahdollista. Nykytilan ja optimoidun tilanteen välillä ei pysty tekemään reittien osalta suoranaista vertausta, koska aineistot on jaettu eri pohjatietojen perusteella. Nykytilanteen kartoituksessa asiakkaat jaettiin urakoitsijoittain eri osa-alueisiin, jotta nykytilan kuvaus saatiin vastamaan mahdollisimman hyvin todellisia reittejä. Optimoidussa tilanteessa asiakkaat jaettiin kooltaan suurempiin ryhmiin heidän 7 Lähde: Haahtela Lähde: Ympäristöministeriö

17 lähimmän lietteen tyhjennyspisteen mukaan. Aineiston rajaaminen erillisiksi pienemmiksi aineistoiksi häiritsee optimaalisten reittien muodostamista. Kaivojen tyhjennysmäärät ovat urakoitsijoiden auton säiliön koon ohella tutkimuksen tärkeintä pohjatietoa. Jokaisen asiakkaan kaivon tyhjennysmäärää (m³) käytetään suunniteltaessa reittejä. Ohjelma laskee, kuinka monen asiakkaan kaivot pystytään tyhjentämään yhdellä reitillä. Tämän jälkeen urakoitsija tyhjentää lietteet rekisterissä ilmoittamaansa käsittelypisteeseen ja lähtee uudelle reitille. Ohjelma optimoi reitit matkan, ajan ja kustannusten suhteen. Reittien syntyyn vaikuttaa asiakkaan lietteen määrä ja urakoitsijan kuljetusvälineen tilavuus. Molempien kuljetusjärjestelmien osalta optimointiohjelmasta tulostetaan tiedot reittien kilometri- ja tuntimääristä. Kuljetusten päästöjen laskennassa hyödynnetään Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) LIPASTOn eli Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen yksikköpäästöjen laskentajärjestelmää. 9 Päästöistä otetaan huomioon ympäristön kannalta oleellisimmat eli partikkelit (PM), typen oksidit (NOx) ja hiilidioksidi (CO 2 ). Lisäksi lasketaan hiilidioksidiekvivalenttiluku, joka tarkoittaa kasvihuonekaasuja hiilidioksidin ekvivalenttina. Kasvihuonekaasuja taas ovat metaani (CH 4 ), typpioksiduuli (N 2 O) ja hiilidioksidi (CO 2 ) Nykytilanne Ohjelmassa esiintyvien rajoitteiden vuoksi oli mahdotonta kuvata nykytilaa tarkasti eli saada tieto olemassa olevista reiteistä ohjelmaan. Aineistolle jouduttiin suorittamaan optimointi, jolla pyrittiin kuitenkin kuvaamaan nykytilaa mahdollisimman tarkasti. Aineisto jaettiin urakoitsijoiden perusteella osiin ja optimoitiin niiden kuljetusvälineiden mukaan, jotka urakoitsijat olivat ilmoittaneet. Traktorin säiliön tilavuudeksi laskettiin keskiarvo 7 m³ ja kuorma-autolle 10 m³. Traktorin kanssa urakoitsija pystyy keräämään noin kahden tai kolmen asiakkaan jätevedet, kun keskimääräinen kaivon koko on noin 3,38 m³. Kuorma-auton kanssa asiakkaiden määrä on maksimissaan neljä. Tutkimuksessa käytettiin vuoden 2011 Jätekukon laskutustietoja, joissa huomioitiin vuoden aikana samalle kaivolle tapahtuneet useammat kiinteistöjen lietekaivojen tyhjennykset. Käytännössä urakoitsija noutaa ennalta sovittujen asiakkaiden sako- tai umpikaivolietteet. Nykytilan kuvauksessa reitit muodostettiin niin, että urakoitsija lähtee kotoaan ja kerää lietesäiliöön ennalta sovittujen asiakkaiden lietteet. Tämän jälkeen urakoitsija käy tyhjentämässä lietteet lähimmässä käsittelypisteessä ja palaa lähtöosoitteeseen. Reiteillä ei ole huomioitu urakoitsijoiden työaikaa, koska tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita urakoitsijoiden ajamasta matkasta, josta saadaan laskettua reittien ympäristöpäästöt Optimoitu tilanne Optimoidussa tilanteessa pohja-aineisto jaettiin olemassa olevien lietteiden tyhjennyspisteiden kesken. Tyhjennysfrekvenssit huomioitiin kertomalla kokonaiskilometrimäärä kertoimella 1,4, jonka avulla saadaan laskettua keskimääräinen tyhjennyskertojen määrä vuodessa. Kerroin saatiin tekemällä 200 asiakkaan otanta kaikista vuoden 2011 asiakkaista, joista laskettiin niiden asiakkaiden prosentuaalinen osuus, joiden kaivo tyhjennettiin useamman kerran vuodessa. Noin 40 %:lla asiakkaista kaivo tyhjennettiin useamman kerran vuodessa. Optimoinnissa tyhjennyksiin käytettiin kuorma-autoa, jonka tilavuus on 12 m³. 9 Kts. VTT

18 7.1.5 Tulosten laskenta Nykytilan ja optimoidun tilanteen päästöjen laskennassa käytettiin kuljetusvälineenä VTT:n LIPASTOn kuorma-autoa (kokonaismassa 15 t, kantavuus 9 t). Nykytilan kartoituksessa käytettiin LIPASTOn päästöluokkaa EURO 3 ( ). Vastaavasti optimoidussa tilanteessa käytettiin päästöluokkaa EURO 5 (2009->). Päästöluokat kuvastavat kuljetuskaluston ikää. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kilpailutusehtoihin yleensä laitetaan vaatimuksia kuljetuskalustolle esim. kuljetuskaluston ikään ja vähäpäästöisyyteen liittyen. Siksi optimoidussa tilanteessa käytettiin EURO 5 luokan päästöjä, kun nykytilan kuvauksessa käytettiin luokkaa EURO 3. Päästöluokkien arvot on laskettu jakeluajosta, jossa maatieajon osuus on 30 %. Päästöjen laskennassa käytettiin laajoja yleistyksiä, joten tuloksia hiilidioksidipäästöjen määristä voidaan pitää suuntaa antavina. Syntyviin päästöihin vaikuttaa myös ajotapa ja -nopeus. Kuljettajia pystytään kouluttamaan erilaisilla taloudellisen ajon kursseilla, joiden tavoitteena on tuottaa säästöä polttoaineen kulutuksessa ja sitä kautta myös pakokaasupäästöissä. Taloudellisella ajotavalla pystytään saamaan jopa 10 % pienemmät kulutuslukemat. Taulukosta 2 nähdään päästöjen laskennassa käytettyjä arvoja. 10 Kuljetusvälineiden tilavuuksien ero eri järjestelmissä huomioitiin valitsemalla kuljetusjärjestelmille eri kuorman määrä. Nykytilan kartoituksessa käytettiin tilavuuksiltaan pienempää kalustoa (7 m 3 ja 10 m 3 ) kuin optimoidussa tilanteessa (12 m 3 ). Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa voidaan reitittää samalta alueelta useita kiinteistöjä samalle tyhjennyskerralle, joten reitit kannattaa ajaa tilavammalla autolla. Osassa kohteissa lietekaivoille pääsy onnistuu vain pienemmällä kalustolla, joten myös pienempää kalustoa käytetään kunnankin kilpailuttamassa kuljetuksessa. Nykytilanteen kartoituksessa käytettiin EURO 3:n päästöarvoja 50 % kuormalla, koska urakoitsijat tyhjentävät vajaita säiliöitä reittiensä päätteeksi. Vastaavasti optimoidun tilanteen päästöt laskettiin EURO 5:n päästöarvoilla täydellä kuormalla. Nykytilanteessa kuormat eivät ole täysiä, sillä kuljetukset tapahtuvat asiakkaiden tekemien tilausten perusteella eri aikoina. Optimoidussa järjestelmässä kuorma kerätään täyteen lietettä keskitetysti samalla alueella, jonka jälkeen se tyhjennetään lietteiden vastaanottopaikkaan. Taulukko 2. Tieliikenteen pakokaasupäästöt (LIPASTO 2012). Tieliikenteen pakokaasupäästöt Nykytilanne (9t) Optimoitu (9t) Päästö [g/km] EURO 3 (50% kuorma) EURO 5 (täysi kuorma) NO = typen oksidit 3,3 2,4 PM = hiukkaset 0,14 0,034 CO = hiilidioksidi CO ekv. = kasvihuonekaasut CO ekvivalentteina (CH 4 kerroin 21 ja N 2 O kerroin 310) Kulutus [l/100 km] 22,5 25,6 Nykytilan kokonaiskilometrimääräksi saatiin km ja optimoidun km x 1,4 = km (kaavio 7). Kertoimella 1,4 huomioitiin vuoden keskimääräinen tyhjennysfrekvenssi. Optimoimalla saavutettiin 34 % säästö kilometreissä. Kilometrisäästö saavutettiin käyttämällä reiteillä tilavampaa säiliöautoa, johon mahtui useamman asiakkaan sako- ja umpikaivolietteet ja optimoimalla logistiikkaohjelman avulla nykytilan reitistöt. 10 Lähde: VTT

19 Nykytilanne (9t) Optimoitu (9t) Kaavio 7. Kuljetusjärjestelmien kilometrit vuodessa Tulokset Optimoitu kuljetusjärjestelmä tuottaa n kiloa vähemmän hiilidioksidia kuin nykyinen kuljetusjärjestelmä (taulukko 3). Hiilidioksidipäästöt vähenevät arviolta 25 %, jos siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Optimoidussa tilanteessa täydellä kuormalla hiilidioksidiekvivalenttikertoimen arvo on kilometriä kohden suurempi, kuin 50 % kuormalla (taulukko 2.) Ero kilometreissä kuljetusjärjestelmien välillä on kuitenkin niin suuri, että optimoitu kuljetusjärjestelmä tuottaa vähemmän päästöjä suuremmasta päästökertoimesta huolimatta (taulukko 3 ja kaavio 8). Taulukko 3. Kuljetusjärjestelmille lasketut pakokaasupäästöt Kuljetusjärjestelmien Nykytilanne (9t) Optimoitu (9t) pakokaasupäästöt Päästö [kg/km] EURO 3 (50 % kuorma) EURO 5 (täysi kuorma) NO PM 41 7 CO CO ekv

20 CO CO ekv Nykytilanne (9t) Optimoitu (9t) Kaavio 8. Kuljetusjärjestelmien CO 2 ja CO 2 ekv. päästöt [kg] vuodessa Optimoinnin myötä typen oksidien määrä vähenee vuositasolla 500 kiloa eli typen oksidien määrä laskee puolella (kaavio 9 ja taulukko 3). Hiukkasten määrässä tapahtuu vielä suurempi pudotus kuin typen oksidien kohdalla. Hiukkaspäästöt vähenevät 84 % (eli 34 kiloa) nykytilaan verrattuna (kaavio 10 ja taulukko 3). Typen oksidit NO Hiukkaset PM Nykytilanne (9t) Optimoitu (9t) 0 Nykytilanne (9t) Optimoitu (9t) Kaavio 9 ja 10. Kuljetuksissa syntyvien typen oksidien ja hiukkasten määrä [kg] vuodessa eri kuljetusjärjestelmissä Sako- ja umpikaivolietteen noutokuljetusten suunnittelu ja optimointi on sen reunaehtojen vuoksi haastavaa. Tapahtumien suuri volyymi ja vaihtelevuus lietteen määrässä vaikeuttavat reittisuunnittelua. Kuljetusten ympäristöpäästöihin pystytään kuitenkin vaikuttamaan tulevaisuudessa jakamalla toiminta-aluetta pienempiin urakka-alueisiin, joiden sisällä pystytään suorittamaan reitinoptimointia. Reitit saataisiin optimoitua ajan myötä, kun jätehuollon asiakasrekisterin tiedot täydentyisivät tyhjennysten myötä. 19

21 Tutkimusaineistoon tehtyjen yleistysten vuoksi tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että siirtymällä tilavimpiin kuljetusvälineisiin ja käyttämällä reitin suunnitteluohjelmistoa pystytään vaikuttamaan kuljetusjärjestelmän ympäristöpäästöihin. Jos käytetään nykyisenlaista tyhjennyskalustoa, on positiivinen vaikutus ympäristön kannalta pienempi. Tutkimuksessa oli mukana vain ne kiinteistöt, jotka tyhjennyttävät kaivonsa jätehuoltomääräysten mukaisesti. Alueelta löytyy vielä paljon kiinteistöjä, joilla kaivojen tyhjentäminen ei tapahdu jätehuoltomääräysten mukaisesti vuosittain. Mikäli kaikkien kiinteistöjen kaivot tyhjennettäisiin vuosittain, korostuisi optimoidun eli kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen ympäristöhyöty verrattuna kiinteistön haltijan tilaamaan kuljetukseen. Nykytilanteen ja optimoidun tilanteen välistä eroa voidaan havainnollistaa hiilijalanjäljen avulla. Hiilijalanjäljellä viitataan yleensä jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaan ilmastokuormaan eli siihen, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Hiilijalanjäljen ja ilmastokuorman käsitteet on kehitetty mittariksi, joiden avulla voidaan arvioida erilaisten tekojen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Tässä tapauksessa hiilijalanjälki mittaa paljonko kasvihuonekaasuja eri kuljetusjärjestelmät aiheuttavat. Hiilijalanjäljen yksikkönä käytetään tapauksesta riippuen tonnia, kilogrammaa tai grammaa. Yleensä hiilijalanjälki ilmoitetaan kasvihuonekaasujen yhteenlaskettuna määränä eli hiilidioksidiekvivalentteina. Hiilidioksidiekvivalentit lasketaan kaikista kasvihuonekaasuista ottamalla huomioon niiden ilmastoa lämmittävä vaikutus verrattuna hiilidioksidiin. Jos ajatellaan, että 1 kwh sähköä tuottaa 200 g hiilidioksidipäästöjä (Suomen keskimääräinen sähkönhankintaa vastaavaa CO 2 -päästökerroin 11 ), saadaan laskettua vuoden aikana säästettäväksi energiamääräksi ( kg / 0,2 kg / kwh = kwh) kwh, mikäli siirryttäisiin kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Energiamäärä vastaa 15 omakotitalon vuoden sähkölämmitykseen kuluvaa energiaa, kun omakotitalon ja veden lämmittämiseen arvioidaan kuluvan energiaa n kwh vuodessa ( kwh / kwh = 15,4). 12 Nykytila kg (CO ekv.) Optimoitu kg (CO ekv.) Kuva 1. Kuljetusjärjestelmien hiilijalanjäljet 11 Lähde: Motiva Lähde: Vattenfall

22 7.2 Muut ympäristövaikutukset Pienille ja keskisuurille jätevedenpuhdistamoille aiheuttaa jonkin verran ongelmaa lietteiden kuljetuksen keskittyminen tiettyihin kuukausiin keväällä ja syksyllä. Mikäli lietekuormitus jätevedenpuhdistamoille olisi nykyistä tasaisempaa, pienten ja keskisuurten jätevedenpuhdistamojen lietteiden käsittelyedellytykset parantuisivat ja ympäristökuormitus olisi näin ollen pienempi. Tällä hetkellä kiinteistön haltijat eivät välttämättä tyhjennytä lietekaivojaan vuosittain. Näitä kiinteistöjä on tuhansia. Jos kaikkien kiinteistöjen lietekaivot tyhjennettäisiin säännöllisesti vuosittain, parantaisi se myös kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimintaedellytyksiä. Tämä vaikuttaisi positiivisesti kiinteistöjen lähiympäristön tilaan. Mikäli kaikkien kiinteistöjen lietekaivot tyhjennettäisiin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, lietekaivojen tyhjennyksiä suorittavia urakoitsijoita voitaisiin valvoa ja lietteet ohjautuisivat paremmin asianmukaisiin käsittelypaikkoihin. Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella kiinteistöjen lukumäärän ja kaivojen lietetilavuuden kautta arvioiden lietteitä ohjautuu tuntemattomiin paikkoihin yli m 3. Käsittelemättömän lietteen levittämisestä ympäristöön (pelloille tai metsiin) voi aiheutua terveys- ja ympäristöriskejä mm. lietteen sisältämien ihmisulosteista peräisin olevien mikrobien ja ravinnevalumien takia. Tällainen lietteen loppusijoitus ei ole sallittua. Kiinteistöllä syntyvien lietteiden levitys kiinteistön omalle, viljelyksessä olevalla pellolle ravinteeksi on sallittua, mikäli liete stabiloidaan ennen pellolle levittämistä. Tällöin liete käsitellään mikrobiologisesti turvalliseksi joko kalkitsemalla, kompostoimalla, mädättämällä tai ilmastamalla Yritysten asema eri järjestelmissä 8.1 Yritysvaikutusselvityksen toteutus Yritysvaikutusselvitys toteutettiin Turun ammattikorkeakoulun toimesta kyselyllä. Kyselyllä oli tarkoitus kartoittaa sako- ja umpikaivokuljetusyritysten nykyistä toimintaa Jätekukon alueella. Lietekuljetusyritysten nykytilan lisäksi oltiin kiinnostuneita myös miten uuden jätelain tuomat mahdolliset muutokset vaikuttaisivat yritysten mielestä niiden toimintaan. Urakoitsijoilta kysyttiin yrityksen perustiedoista: henkilöstön määrästä, liikevaihdosta ja kuljetuskalustosta. Lisäksi urakoitsijoita pyydettiin arvioimaan yrityksen nykytilaa ja mahdollisesta kuljetusjärjestelmämuutoksesta aiheutuvia muutoksia. Näiden lähtötietojen ja urakoitsijoiden näkemysten pohjalta arvioitiin, mitä muutos todellisuudessa merkitsisi. Kysely toteutettiin vuoden 2013 kevään ja kesän aikana. Kyselyllä pyrittiin tavoittamaan kaikki alueen 80 lieteurakoitsijaa (jätehuoltorekisterissä ). Niille urakoitsijoille, joiden sähköpostiosoite oli tiedossa, lähetettiin kysely sähköisesti. Lopuille urakoitsijoille lähetettiin kysely postitse ja heille annettiin mahdollisuus vastata myös sähköisesti internetissä olevan linkin kautta. Kyselyyn vastauksia tuli yhteensä 33. Yksi postitse lähetetty vastaus jätettiin huomioimatta urakoitsijan jättäessä tyhjän vastauslomakkeen ja ilmoittaessaan lopettavansa toimintansa. Selvityksessä huomioitiin siis 32 urakoitsijan vastaukset. Kyselyn vastausprosentti oli 40 %. Yritysvaikutusselvityksessä oltiin kiinnostuneita asuinkiinteistöjen sako- ja umpikaivolietekuljetusten nykytilasta ja niihin kohdistuvista muutoksista. Yritysten osuus kaikista lietekuljetusasiakkaista on vain 13 Kts. Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista nro 24/11, muutokset nro 12/12 ja nro 7/13. 21

Lietekuljetusjärjestelmäselvitys. Vaasan seudun jätelautakunta 2015

Lietekuljetusjärjestelmäselvitys. Vaasan seudun jätelautakunta 2015 Lietekuljetusjärjestelmäselvitys Vaasan seudun jätelautakunta 2015 2 Sisällys 1. Johdanto... 4 2. Nykytila... 4 2.1 Jätteiden kuljetusjärjestelmät... 4 2.1.1 Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus...

Lisätiedot

Lietteiden kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen valmistelu

Lietteiden kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen valmistelu Lausuntopyyntö Sivu 1/2 10.7.2015 Dnro 88/14.06/2013 LUPA- JA VIRANOMAISTOIMINNOT JOENSUUN ALUEELLINEN JÄTELAUTAKUNTA Ympäristönsuojeluviranomainen Kunta Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Lietteiden

Lisätiedot

4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä

4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä TEKNINEN: 805 /2013 1 4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä asiassa Rovaniemen kaupungin teknisen lautakunnan

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan:

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Sydän-Suomen jätelautakunta Yleiset jätehuoltomääräykset LUONNOS http://www.saarijarvi.fi/sites/saarijarvi.fi/files/atoms/files/ehdotus_kunnallisiksi_jatehuoltoma

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

SOPIMUS SAVO-PIELISEN JÄTELAUTAKUNNASTA

SOPIMUS SAVO-PIELISEN JÄTELAUTAKUNNASTA SOPIMUS SAVO-PIELISEN JÄTELAUTAKUNNASTA Tällä sopimuksella sovitaan siitä, että Jätekukko Oy:n (jäljempänä jäteyhtiö) osakaskuntien yhteisenä jätehuoltoviranomaisena toimii Savo-Pielisen jätelautakunta

Lisätiedot

LAUSUNTO JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNNALLE. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta

LAUSUNTO JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNNALLE. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta Rakennus- ja ympäristölautakunta 68 15.12.2016 LAUSUNTO JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNNALLE RYSY 68 Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta Päijät-Hämeen jätelautakunta

Lisätiedot

Lausunto sako- ja umpikaivojätteen kuljetuksen järjestämisestä / Utlåtande om ordnande av transport av slam från slamskiljare och samlingsbrunnar

Lausunto sako- ja umpikaivojätteen kuljetuksen järjestämisestä / Utlåtande om ordnande av transport av slam från slamskiljare och samlingsbrunnar Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 173 13.05.2013 Lausunto sako- ja umpikaivojätteen kuljetuksen järjestämisestä / Utlåtande om ordnande av transport av slam från slamskiljare och samlingsbrunnar 139/14.06/2013

Lisätiedot

PALVELUHINNASTO. Kotitaloudet ja julkinen hallinto alkaen. Asioi kätevästi Omakukkoverkkopalvelussa jatekukko.

PALVELUHINNASTO. Kotitaloudet ja julkinen hallinto alkaen. Asioi kätevästi Omakukkoverkkopalvelussa jatekukko. PALVELUHINNASTO Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2017 alkaen Asioi kätevästi Omakukkoverkkopalvelussa jatekukko.fi/ omakukko MITEN JÄTEMAKSU MUODOSTUU? Jätemaksu muodostuu kerran vuodessa laskutettavasta

Lisätiedot

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin 1 Liite A Olemassa olevan vastaanottoverkoston käyttäminen 1.5.2014 alkaen Jätelain 152. Eräitä velvoitteita koskevat siirtymäajat Säännös jää ennalleen. Pakkausjäteasetuksen 18. Voimaantulo - - - Tuottajan

Lisätiedot

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 1 (1) 19 Asianro 7629/14.06.00/2013 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2014 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2014 1 (1) 16 Asianro 7006/02.05.00/2014 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Vs. palvelupäällikkö Leena Karppinen

Lisätiedot

Jätemaksun perusteista määrätään jätetaksassa. Yksittäisten kiinteistöjen jätemaksut määrätään taksan perusteella.

Jätemaksun perusteista määrätään jätetaksassa. Yksittäisten kiinteistöjen jätemaksut määrätään taksan perusteella. 1 Jyväskylän seudun jätelautakunta MUURAMEN KUNNAN JÄTETAKSA 2017 Hyväksytty jätelautakunnassa 8.12.2016 8 1 JÄTEMAKSUN PERUSTEET JA SOVELTAMISALUE Jätelain (646/2011) 78 :n mukaisesti kunnan on perittävä

Lisätiedot

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2016 1 (1) 24 Asianro 6572/02.05.00.00/2016 Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa 1.1.2017 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

Sako- ja umpikaivolietetaksan perusteet, kohdentaminen ja velvoite jätemaksun suorittamiseen

Sako- ja umpikaivolietetaksan perusteet, kohdentaminen ja velvoite jätemaksun suorittamiseen Taksa, sako- ja umpikaivoliete 2017 1 (12) Sako- ja umpikaivolietetaksa 1.1.2017 alkaen Kuntavastuulliset jätehuoltopalvelut I Sako- ja umpikaivolietetaksan perusteet, kohdentaminen ja velvoite jätemaksun

Lisätiedot

[RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ]

[RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ] Parkanon kaupunki Sivistystoimi [RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ] Parkanon kaupungin sivistystoimen koulukuljetuskyselyn vastausten yhteenveto perusopetuksen oppilaille ja heidän huoltajilleen kevät Sisällys.

Lisätiedot

Selvitystyö sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetusjärjestelmän nykytilasta

Selvitystyö sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetusjärjestelmän nykytilasta JOENSUUN ALUEELLINEN JÄTELAUTAKUNTA Selvitystyö sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetusjärjestelmän nykytilasta Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 93905-P25419 Raportti Kojo Riitta Sisällysluettelo

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Iida Miettinen Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte,

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN

Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN 18.2.2016 Jätehuollon tehtävät ja roolit kunnassa Jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät Jätehuollon palvelutehtävät Omistajaohjaus (kunnat)

Lisätiedot

12 Esitys kuntavastuullisen sako- ja umpikaivolietteiden jätehuoltopalvelujen taksaksi alkaen

12 Esitys kuntavastuullisen sako- ja umpikaivolietteiden jätehuoltopalvelujen taksaksi alkaen Tampere Ote pöytäkirjasta 2/2016 1 (8) 12 Esitys kuntavastuullisen sako- ja umpikaivolietteiden jätehuoltopalvelujen taksaksi 01.01.2017 alkaen TRE:6885/02.04.03/2016 Valmistelija / lisätiedot: Anu Toppila

Lisätiedot

1 Tässä taksassa käytetään samoja määritelmiä kuin Pohjanmaan jätelautakunnan vahvistamissa jätehuoltomääräyksissä.

1 Tässä taksassa käytetään samoja määritelmiä kuin Pohjanmaan jätelautakunnan vahvistamissa jätehuoltomääräyksissä. JÄTEMAKSUTAKSA 2014 1 Tässä taksassa käytetään samoja määritelmiä kuin Pohjanmaan jätelautakunnan 19.12.2008 vahvistamissa jätehuoltomääräyksissä. Jätemaksut veloitetaan samanaikaisesti ja samalla laskulla

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Sivu 1 / 9. Tiivistelmä lausunnoista

Sivu 1 / 9. Tiivistelmä lausunnoista Sivu 1 / 9 Tiivistelmä lausunnoista Ilomantsin kunta, kunnanhallitus, 18.8.2015 Kiinteistön haltijan järjestämästä kuljetuksesta ei tule luopua eikä siirtyä jäteyhtiön kilpailutukseen. Raportin yhteenvedon

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.10.2015, Koli Itä-Suomen jätelogistiikka Jätekukko Oy Tuottaa omistajakuntiensa puolesta niille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät tilanne 2015,

Lisätiedot

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset jätteenkuljetusjärjestelmän valinnasta Lakimies Amanda Nikkilä Jätehuolto tänään ja huomenna, LHJ:n omistajapäivä KHO:2016:19 Jätelaki Siirtymäsäännös Jätteenkuljetus

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

Kontiolahden teknisen lautakunnan lausunto Joensuun alueelliselle jätelautakunnalle koskien sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmää

Kontiolahden teknisen lautakunnan lausunto Joensuun alueelliselle jätelautakunnalle koskien sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmää Tekninen lautakunta 57 01.09.2015 Kontiolahden teknisen lautakunnan lausunto Joensuun alueelliselle jätelautakunnalle koskien sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmää 262/11.01.05/2015 Tekninen

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho 1 Hulevesikysely 2016 teki jäsenlaitoksilleen elokuussa 2015 kyselyn, jolla kartoitettiin hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Koska syksyn 2015 aikana julkaistiin

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA Jätetaksan perusteet. 2 Soveltamisalueet. 3 Jätemaksujen maksuunpano. 4 Jätemaksun suorittamisvelvollisuus

JÄTEMAKSUTAKSA Jätetaksan perusteet. 2 Soveltamisalueet. 3 Jätemaksujen maksuunpano. 4 Jätemaksun suorittamisvelvollisuus JÄTEMAKSUTAKSA 2017 Hyväksytty: Pohjanmaan jätelautakunta, 13.12.2016, 22 1 Jätetaksan perusteet Jätelain 78 :n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille

Lisätiedot

Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä

Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä 2 3 N=585 Ajosuoritteen kehitys: tarkastelu jäsenyhdistyksen mukaan Onko yrityksenne ajosuorite

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa.

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset Alueen kunnat perustivat 2013 Asukaspohja n. 56 000 1 viranhaltija, 8 henkilön lautakunta Talousarvio n. 100 000 Isäntäkuntana Iisalmi Hoitaa jätehuollon viranomaistehtävät

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUHINNASTO 2017

VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUHINNASTO 2017 Laukaan Vesihuolto Oy VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUHINNASTO 2017 Hyväksytty yhtiön hallituksen kokouksessa 7.11.2016 8. Voimaantulopäivä 1.1.2017. 1 Paineviemärijärjestelmät Paineviemärijärjestelmässä viemäri

Lisätiedot

Jätelain tarkoittaman jätehuollon järjestämisvelvollisuuden rikkominen, Risulahdentie 66 B / kuuleminen ennen uhkasakon tuomitsemista

Jätelain tarkoittaman jätehuollon järjestämisvelvollisuuden rikkominen, Risulahdentie 66 B / kuuleminen ennen uhkasakon tuomitsemista Rakennus- ja ympäristölautakunta 141 02.09.2015 Jätelain tarkoittaman jätehuollon järjestämisvelvollisuuden rikkominen, Risulahdentie 66 B / kuuleminen ennen uhkasakon tuomitsemista RAKYL 141 Jätelain

Lisätiedot

Metsäpirtin multa. Asiakastyytyväisyyskysely 2015

Metsäpirtin multa. Asiakastyytyväisyyskysely 2015 Metsäpirtin multa Asiakastyytyväisyyskysely 2015 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority 2 Helsingin

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

JÄTEMAKSUN KOHTUULLISTAMINEN TAI PERIMÄTTÄ JÄTTÄMINEN. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat

JÄTEMAKSUN KOHTUULLISTAMINEN TAI PERIMÄTTÄ JÄTTÄMINEN. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat JÄTEMAKSUN KOHTUULLISTAMINEN TAI PERIMÄTTÄ JÄTTÄMINEN - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat 2 1. Johdanto Alueellisena jätehuoltoviranomaisena toimiva Tampereen kaupungin

Lisätiedot

SOPIMUSPERUSTEISEN KULJETUSJÄRJESTELMÄN TARKASTAMINEN: SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN KULJETUSTEN UUDELLEEN KÄSITTELY

SOPIMUSPERUSTEISEN KULJETUSJÄRJESTELMÄN TARKASTAMINEN: SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEIDEN KULJETUSTEN UUDELLEEN KÄSITTELY Saarijärven seudun jätelautakunta 19 02.07.2013 Saarijärven seudun jätelautakunta 42 17.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 19 03.03.2015 SOPIMUSPERUSTEISEN KULJETUSJÄRJESTELMÄN TARKASTAMINEN: SAKO-

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

OIKAISUVAATIMUS VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSEEN KIINTEISTÖN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ (MYLLYLÄ TEIJO) MÄNTYHARJU

OIKAISUVAATIMUS VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSEEN KIINTEISTÖN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ (MYLLYLÄ TEIJO) MÄNTYHARJU Teijo Myllylä Syväsuontie 10 46800 Myllykoski Kymen jätelautakunta Valtakatu 33 45700 Kuusankoski OIKAISUVAATIMUS VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSEEN KIINTEISTÖN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ (MYLLYLÄ TEIJO) MÄNTYHARJU

Lisätiedot

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista LUOTTAMUKSELLINEN Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista Eduskunnan talousvaliokunta Mikko Alkio, asianajaja 26.10.2016 Sidosyksikkö ja ulosmyynnin rajanveto Kunta / hankintayksikkö

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n valitusta koskeva lausunto asia 00923/16/1203

Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n valitusta koskeva lausunto asia 00923/16/1203 Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n valitusta koskeva lausunto asia 00923/16/1203 Forssan kaupungin jätelautakunta esittää Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n (LHJ) valituksen hylkäämistä

Lisätiedot

Ylä Savon jätehuoltolautakunta. Jätteenkuljetusjärjestelmästä jätetyt valmisteluvaiheen lausunnot. Yhteenveto tulleista lausunnoista ja mielipiteistä

Ylä Savon jätehuoltolautakunta. Jätteenkuljetusjärjestelmästä jätetyt valmisteluvaiheen lausunnot. Yhteenveto tulleista lausunnoista ja mielipiteistä Ylä Savon jätehuoltolautakunta Jätteenkuljetusjärjestelmästä jätetyt valmisteluvaiheen lausunnot Yhteenveto tulleista lausunnoista ja mielipiteistä Mielipiteet Jätteenkuljetus Kiuruveden taajamassa. Anja

Lisätiedot

Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen tarkastelu Laukaan kunnassa

Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen tarkastelu Laukaan kunnassa Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen tarkastelu Laukaan kunnassa 1.3.2017 SISÄLLYS MÄÄRITELMIÄ... 3 1 JOHDANTO... 4 1.1 Aiempi jätteenkuljetusjärjestelmää koskeva päätöksenteko... 4 1.2

Lisätiedot

Mehiläinen Oy:n ja Mediverkko -yhtiöiden toimipisteiden poikkeushakemus velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan järjestämään jätehuoltoon

Mehiläinen Oy:n ja Mediverkko -yhtiöiden toimipisteiden poikkeushakemus velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan järjestämään jätehuoltoon Dnro TRE: 8148/11.02.04/2015 23.3.2016 Mehiläinen Oy Mediverkko-yhtiöt c/o Jätekonsultointi Sawa Oy Angervontie 8 04260 Kerava Asia: Viite: Täydennyspyyntö Mehiläinen Oy:n ja Mediverkko -yhtiöiden toimipisteiden

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 107/2010 vp. Jätelaki ja eräät siihen liittyvät lait. LA 107/2010 vp Lauri Oinonen /kesk

Eduskunnalle. LAKIALOITE 107/2010 vp. Jätelaki ja eräät siihen liittyvät lait. LA 107/2010 vp Lauri Oinonen /kesk LAKIALOITE 107/2010 vp Jätelaki ja eräät siihen liittyvät lait Eduskunnalle Tämä on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykselle HE 199/2010 vp. Yksityisillä jätehuoltoyrityksillä on ollut merkittävä rooli

Lisätiedot

Liikennekaari-vaikutusarviointikysely

Liikennekaari-vaikutusarviointikysely Liikennekaari-vaikutusarviointikysely Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenille 18.5.2016 Liikennekaari-vaikutusarviointi Kysely lähetettiin noin 4 350 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n

Lisätiedot

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 c ja f

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 c ja f Etelä-Suomi Päätös Nro 220/2013/1 Dnro ESAVI/473/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.11.2013 ASIA Ympäristölupahakemus, joka koskee Hevosopisto Oy:n kuivikelantaa käyttävää lämpökeskusta, Ypäjä LAITOS

Lisätiedot

Ympäristöasiat taloyhtiössä

Ympäristöasiat taloyhtiössä Ympäristöasiat taloyhtiössä Ohjelma 8.12.2016 8.00 Aamiainen 9.00 Tervetuloa! Turvallista ja toimivaa jätehuoltoa Kymenlaakson Jäte Oy, Iida Miettinen ja Virpi Leppälä 10.00 Energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 9

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 9 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 9 Tekninen lautakunta 17.9.2008 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et 17.9.2008 klo 16.30 17.05 Kunnanviraston kokoushuone Keskinen Irja Kohtala Paavo Hautamäki

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2016

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2016 SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2016 www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2016 SKAL ry:n vuoden 2016 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 690 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUIDEN TAKSAN PERUSTEET

YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUIDEN TAKSAN PERUSTEET 1 Soveltamisala Juankosken ja Nilsiän kaupunkien sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven, Tuusniemen ja Varpaisjärven kuntien muodostamalla ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella

Lisätiedot

Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet

Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin (JUHILAS) Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011 Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen 1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2005 ASIA HAKIJA Yksityiskohtaiselle suunnitelmalle jäte- ym. vesien käsittelyssä toteutettavista

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON. NAANTALIN KAUPUNKI Vesihuoltolaitos Käsityöläiskatu 2 21100 NAANTALI TEOLLISUUSJÄTEVESISOPIMUS xx.xx.xxxx SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Kuljetusjärjestelmästä päättäminen

Kuljetusjärjestelmästä päättäminen 1 (10) OTE PÖYTÄKIRJASTA Lahden kaupunki Päijät-Hämeen jätelautakunta 16.02.2017 6 Kiinteän jätteen kuljetusjärjestelmä D/3175/14.06.00.00/2016 Perusteluosa Aiempi käsittely Päijät-Hämeen jätelautakunnan

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2685/

Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2685/ Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2685/2016 15.7.2016 Kuulutus Vesilain mukainen päätös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 15.7.2016 antanut päätöksen nro 56/2016/2. Hakija Asia Sähkökaapelin rakentaminen

Lisätiedot

Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto

Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä 15.11.2016 Tommi Kukkonen Jäteneuvoja Taloyhtiön jätehuolto Puhas Oy Perustettu 1997, aiempi nimi Joensuun seudun jätehuolto Oy Järjestää omistajakuntiensa lakisääteiset

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 7247/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 7247/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat 16 23.2.2015 18 Asianro 7247/00.00.01.00/2014 Savo-Pielisen jätelautakunnan seuduittaisten jäsenten nimeäminen vuosille 2015-2016

Lisätiedot

Jätteenkuljettajan on annettava em. tiedot vuosittain tai jätehuoltoviranomaisen pyynnöstä neljännesvuosittain (jätelaki 39 2 mom).

Jätteenkuljettajan on annettava em. tiedot vuosittain tai jätehuoltoviranomaisen pyynnöstä neljännesvuosittain (jätelaki 39 2 mom). Alueellinen jätelautakunta 11 14.04.2015 Alueellinen jätelautakunta 21 08.09.2015 Jätehuollon kuljetusrekisteri 190/58/583/2015 JLTK 11 Selostus: Jätelain 143 edellyttää kunnan jätehuoltoviranomaisen ylläpitävän

Lisätiedot

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta 27.4.2016 Haja-asutuksen talousjätevesien käsittelyä koskevaa sääntelyä ehdotetaan kohtuullistettavan ja selkeytettävän Hallitusohjelman kirjaus

Lisätiedot

Jätetaksa Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Oulu, Muhos ja Tyrnävä

Jätetaksa Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Oulu, Muhos ja Tyrnävä Jätetaksa 2014 Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Oulu, Muhos ja Tyrnävä 1 Johdanto Kunnan on järjestettävä jätelain mukaisesti sille kuuluva jätehuolto. Kunnan vastuu jätehuollon järjestämisessä perustuu

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa

Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa Pohjois-Karjalan Teolliset symbioosit resurssit hyötykäyttöön, Lieksa 31.3.2015 Jätekukko Oy, Arto Ryhänen Jätekukko Oy perustettu v. 2001, 13

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI HANKINNAN KOHTEEN KUVAUS 1(9) SOSIAALIVIRASTO Tarjouspyyntö nro 1/2011 Liite 1 27.5.2011

HELSINGIN KAUPUNKI HANKINNAN KOHTEEN KUVAUS 1(9) SOSIAALIVIRASTO Tarjouspyyntö nro 1/2011 Liite 1 27.5.2011 HELSINGIN KAUPUNKI HANKINNAN KOHTEEN KUVAUS 1(9) SOSIAALIVIRASTON SIJAISHUOLLON JA AVOHOIDON ASIAKKAIDEN KULJETUSTEN PUITEJÄRJESTELYHANKINTA, JONKA KAIKKI EHDOT ON VAHVISTETTU SISÄLLYS 1 HANKINNAN TAUSTA...

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa. Kunnanvaltuusto Rakennus- ja ympäristövaliokunta

Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa. Kunnanvaltuusto Rakennus- ja ympäristövaliokunta Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa Kunnanvaltuusto 11.11.2013 135 Rakennus- ja ympäristövaliokunta 17.12.2013 146 0 SISÄLTÖ 1 Soveltamisala... 2 2 Maksujen määräytymisperusteet... 2 3 Perusmaksut...

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2013

SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2013 SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2013 www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 3/2013 SKAL:n vuoden 2013 kolmanteen kuljetusbarometriin vastasi 694 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alue- ja erikoisjärjestöjä

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan?

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? 21.5.2013 Puoluerahoituksen kehittämistä koskeva kyselytulokset Tietoa kyselystä Kuntaliitto

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely 13.1.2009 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely

Lisätiedot

SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2012

SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2012 Kuljetusbarometri 2/2012 SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2012 SKAL:n vuoden 2012 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi 684 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alue- ja erikoisjärjestöjä sekä

Lisätiedot

Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä

Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä SAVO-PIELISEN JÄTELAUTAKUNTA 1.1.2017 Sisältö Yleistä jätehuoltomääräyksistä 3 Jätehuoltoon liittyminen 5 Jätteiden lajittelu ja kerääminen kiinteistöiltä 9

Lisätiedot

TEUVAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA

TEUVAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 1/2015 Suupohjan jätelautakunta sivu 1 Kokousaika keskiviikko 18.2.2015 klo 18.30 19.50 Kokouspaikka Otto Syreenin talo, kokoushuone Tähti Saapuvilla olleet jäsenet Tapani Laitamäki,

Lisätiedot

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f Päätös Etelä-Suomi Nro 55/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.3.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus ongelmajätteiden vastaanottokeskuksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2005

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2005 RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi Sähköverkonhaltijoille (jakelu-, alue- ja kantaverkko) lähetettiin keväällä 2006 kysely,

Lisätiedot