Tilinpäätös ja toimintakertomus. Rovaniemen kaupunki

Transkriptio

1 2017 Tilinpäätös ja toimintakertomus Rovaniemen kaupunki

2 SISÄLLYS 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS KAUPUNGIN TOIMINTAORGANISAATIO KAUPUNKIKONSERNIN RAKENNE HENKILÖSTÖLINJAUSTEN JA -SUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TOTEUTUMINEN OMISTAJAOHJAUKSEN JA -POLITIIKAN TOTEUTUMINEN STRATEGISTEN PAINOPISTEIDEN TOTEUTUMINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET VÄESTÖ, ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS YMPÄRISTÖTEKIJÄT TALOUDELLINEN KEHITYS KUNTATALOUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN TALOUS ROVANIEMI-KONSERNIN TALOUS KOKONAISTALOUDEN KEHITYS TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA -MENOT HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSA TARKASTUSLAUTAKUNTA KAUPUNGINHALLITUS ALUELAUTAKUNNAT PERUSTURVALAUTAKUNTA KOULUTUSLAUTAKUNTA VAPAA-AJANLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU PERUSKAUPUNKI KOKO KAUPUNKI INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU KAUPUNGINHALLITUS VAPAA-AJANLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA KAUPUNKIKONSERNI RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU PERUSKAUPUNKI KOHDERAHOITTEISTEN TEHTÄVIEN TOIMINTA JA TALOUS RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUT TILALIIKELAITOS TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU TULOSLASKELMA INVESTOINNIT TASE RAHOITUSLASKELMA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT KOKO KAUPUNGIN TULOSLASKELMA KOKO KAUPUNGIN TASE KOKO KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA KONSERNIN TULOSLASKELMA KONSERNIN TASE

3 7.6 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA KAUPUNGIN KONSERNIYHTIÖIDEN JA YHTEISÖJEN TOIMINTA JA TALOUS KAUPUNKIKONSERNIN TUNNUSLUKUJEN ANALYSOINTI KONSERNIRAPORTTI MERKITTÄVIMPIEN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS NAPAPIIRIN RESIDUUM OY NAPAPIIRIN ENERGIA JA VESI OY ROVASEUDUN MARKKINAKIINTEISTÖT OY ROVANIEMEN KEHITYS OY TYÖTERVEYS LAPPICA OY KUNTAYHTYMIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYTYMÄ OUNASTÄHTI KEHITTÄMISKUNTAYHTYMÄ KOLPENEEN PALVELUKESKUS KUNTAYHTYMÄ MUIDEN KONSERNIYHTIÖIDEN JA -YHTEISÖJEN TOIMINTA JA TALOUS LAPIN ALUETEATTERIYHDISTYS RY ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ EDURO-SÄÄTIÖ LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KOKO KAUPUNGIN LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN LIITETIEDOT TILALIIKELAITOS LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖKSESSÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KONSERNITULOSLASKELMAN LIITETIEDOT KONSERNITASEEN LIITETIEDOT KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET Käsittelyt: kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto Kannen kuvat ylhäältä alas: Jouni Laaksomies Ritva Vattulainen Jouni Laaksomies Samu Rötkönen

4 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomi pääsi talouden kasvun uralle vuonna 2017 liki kymmenen vuoden talouden taantuman jälkeen. Tilanne suosi myös talouden kehitystä Rovaniemellä. Toki Lappi ja Rovaniemi sen pääkaupunkina ovat kuluneella vuosikymmenellä kehittyneet ja kasvaneet koko maata paremmin luvuin. Rovaniemen väestönkasvu jatkui vuonna 2017 yhteensä 216 henkilöllä. Syntyneiden määrä oli 601 (+2) lasta ja ulkomaan nettomuutto toteutui 178 henkilön kasvuna. Työttömyys pieneni viime vuonna 2,2 prosenttiyksikköä. Keskimääräinen työttömyysaste oli 13,3 prosenttia. Nuorisotyöttömyys laski keskimääräisesti 110 henkilöä. Pitkään jatkunut pitkäaikaistyöttömien määrä leikkautui vuoden lopussa peräti 27,5 prosenttia, alentuen 408 henkilöllä. Toimialoista kovimman kasvun saavutti matkailu. Sen vaikutukset näkyvät myös rakentamisessa, liikenteessä, kaupassa ja muissa palveluissa. Rekisteröidyn majoituksen kasvu kokonaisuudessa oli 14 prosenttia ja ulkomaalaisten majoitukset 26 prosenttia. Jakamistalouden AirB&B toiminta osaltaan lisää majoitusmahdollisuuksia usealla sadalla huoneistolla. Pääkaupunkiseudun ja Tampereen jälkeen matkailijamäärät Suomen kunnista ovat Rovaniemellä suurimmat. Lentoliikenne kasvoi Rovaniemellä vuonna 2017 yhteensä 18.5 prosenttia. Myös rakentaminen jatkui voimakkaana. Viime vuonna luvitettiin 912 huoneistoa. Majoituskapasiteetti lisääntyi n petipaikalla rekisteröidyissä kohteissa. Alkuvuoden 2018 kehitys ennakoi vastaavanlaista matkailun kasvua koko alkaneelle vuodelle. Matkailualueita koskevat kaavat ovat hyvin edenneet vuonna Sama koskee kaupan ja pienteollisuuden Lampelan ja etelä-keskuksen alueita. Kuntaliitto arvioi kuntatalouden vahvistuneen vuonna 2017, mutta ennakko-odotuksista kuitenkin jäätiin. Tilikauden tulos parani tilinpäätöstietojen mukaan noin 200 miljoonaa euroa, mutta jäi 500 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin viime syksyn kuntatalousohjelmassa arvioitiin. Myös odotukset koko kuntasektorin lainakannan pienentymisestä jäivät haaveeksi. Kuntien verotulot kasvoivat koko maan tasolla yhteensä 2,0 prosenttia. Kunnallisverotulot kasvoivat 0,1 prosenttia, yhteisöverotulot kasvoivat 21,5 prosenttia ja kiinteistöverot 6,3 prosenttia. Samanaikaisesti valtionosuudet kuitenkin laskivat 3,3 prosenttia. Valtionosuuksia vähensivät kilpailukykysopimus, perustoimeentulotuen siirto Kelaan sekä muut yksittäiset valtionosuusleikkaukset. Valtionosuuksiin sisältynyt veroperustemuutosten kompensaatio ei ollut riittävä kattamaan kaikkia kuntien verotuloihin tulleita epäsuoria vaikutuksia. Kuntien lainakanta laski viime vuonna yli miljoonaa euroa ja alle asukkaan kunnissa. Muissa kuntakokoluokissa velkaantuminen jatkui. Kuntaliiton mukaan näyttää siltä, että vuosi 2017 jää poikkeuksellisen hyväksi vuodeksi kuntatalouden osalta. Arvioiden mukaan kuntien talous heikkenee tänä vuonna selvästi. Kunnille toteutetun talousarviokyselyn mukaan eivät verotulot ja valtionosuudet juurikaan kasva ensi vuonna. Toimintakulut kuitenkin kasvavat noin miljardi euroa. Investoinnit kasvavat 20 prosenttia ja lainakanta kääntyy jälleen nousuun. Rovaniemen kaupungin talous toteutui viime vuonna odotettua paremmin. Verotulotilitysten kasvu heikkeni, mutta selvästi oletettua vähemmän. Kunnallisverotilitysten lasku jäi odotettua pienemmäksi pääosin yllättävän nopeasti kohentuneen työllisyystilanteen johdosta. Toinen puoli hyvästä tuloksesta voidaan laskea saavutetun säästyneistä määrärahoista. Toimialojen tiukka budjettikuri ja suunnitelmallinen, jo vuosia jatkunut, palvelujen ja toimintojen uudelleen organisointi näkyy tilinpäätöksessä jo toisena vuonna peräkkäin. Kaupungin tilikauden tulos oli 1,1 miljoonaa euroa. Kun tulokseen lisättiin purettavat poistovaraukset 0,6 miljoonaa euroa jäi lopulliseksi ylijäämäksi 1,7 miljoonaa euroa. Kaupungin kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2017 lopussa oli 67,3 miljoonaa euroa. Vuosikatetta kertyi 16,7 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi poistoista 102,3 prosenttia ja nettoinvestoinneista 99,5 prosenttia. Vuosikate toteutui 7,5 miljoonaa euroa talousarviota parempana. Lisäpoistoja talousarvioon nähden toteutettiin 5,9 miljoonalla eurolla. Rovaniemen kaupungin toimintakate (nettomenot) oli -337,8 miljoonaa euroa. Toimintakate kasvoi 1,2 miljoonaa euroa eli 0,3 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna, mutta jäi alle budjetoidun kasvun, joka olisi ollut 1,8 prosenttia. Ulkoiset toimintatulot vähenivät 5,5 miljoonaa euroa eli 9,8 prosenttia ja niitä kertyi 1

5 yhteensä 51,2 miljoonaa euroa. Ulkoisia toimintamenoja kertyi yhteensä 389,2 miljoonaa euroa ja niissä oli vähennystä 1,1 prosenttia eli 4,3 miljoonaa euroa. Määrärahoja käytettiin 345,3 miljoonaa euroa. Talousarvion määrärahat riittivät kaikilla lautakunnilla ja niistä jäi käyttämättä yhteensä 5,7 miljoonaa euroa. Talousarvioon varatuista investointimäärärahoista käytettiin 80,0 prosenttia ja niiden toteutuma oli 16,8 miljoonaa euroa. Investoinneista kyettiin kattamaan vuosikatteella 99,5 prosenttia. Rovaniemi sai vuonna 2017 verotuloja yhteensä 249,6 miljoonaa euroa. Tilitykset ylittivät alkuperäisen talousarvion 3,3 miljoonalla eurolla ja muutetun talousarvion 0,7 miljoonalla eurolla. Rovaniemen verotulotilitykset kasvoivat vuoteen 2016 verrattuna vain 0,3 prosenttia. Kasvu perustui lähes kokonaan 18,0 prosenttia kasvaneeseen osuuteen yhteisöveron tuotosta. Kunnallisverojen tuotto laski 0,6 prosenttia. Huolimatta vahvasta rakentamisesta kasvoivat kiinteistöverojen tilitykset ainoastaan 0,6 prosenttia. Valtionosuuksia kertyi 94,1 miljoonaa euroa ja toteutuma oli 99,6 prosenttia muutetusta talousarviosta. Alkuperäinen talousarvio ylittyi kuitenkin 0,7 miljoonalla eurolla. Kaupungin lainakanta kasvoi 11,7 miljoonaa euroa ja oli yhteensä 154,2 miljoonaa euroa eli euroa/asukas. Rovaniemen kaupungin lainakanta on vielä alle maan keskitason, joka tilinpäätösarvioiden mukaan vuoden 2017 lopussa oli noin euroa/asukas. Kaupungin maksuvalmius tilinpäätöspäivänä oli 28 päivää. Vuosi 2017 oli Rovaniemi-konsernille taloudellisesti hyvä vuosi. Koko konsernin tulos oli 8,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Konsernitaseen kumulatiivinen ylijäämä vuoden lopussa oli 131,7 miljoonaa euroa. Rovaniemi-konsernin nettomenot olivat 311,4 miljoonaa euroa. Toimintakuluista katettiin toimintatuotoilla 41,3 prosenttia. Vuosikatetta kertyi 52,6 miljoonaa euroa ja sillä voitiin kattaa 118,7 prosenttia poistoista. Konsernin lainakanta kasvoi 4,8 miljoonaa euroa ja oli tilinpäätöksessä yhteensä 227,9 miljoonaa euroa (3 647 /asukas). Taseen loppusumma nousi 729,7 miljoonaan euroon ja omavaraisuusasteeksi tuli 50,6 prosenttia. Konserni on velkaantunut maltillisesti, mutta investointitarpeita ja korjausvelkaa on huomattavasti nykyistä investointitasoa enemmän. Konsernin investointimenot (brutto) olivat 74,9 miljoonaa euroa ja toiminnan ja investointien rahavirta oli 5,2 miljoonaa euroa negatiivinen. Kassan riittävyys oli 46 päivää ja sitä voidaan pitää riittävänä. Työterveysliikelaitos yhtiöitettiin ja se aloitti toimintansa Työterveys Lappica Oy:nä. Rovaniemi omistaa uudesta yhtiöstä 94,8 prosenttia perustettu Rovaniemen Infra Oy liitettiin osaksi NEVE-konsernia, jossa se toimii tytäryhtiönä. Rovaniemen kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä sopimuksen Lapin ammattikorkeakoulun osakkeiden myymisestä Lapin yliopistolle. Tehtyjen osakekauppojen johdosta Rovaniemen kaupungin omistus Lapin ammattikorkeakoulu Oy:ssä pieneni 17,5 prosenttiin alkaen. Vuodet 2018 ja 2019 tulevat olemaan Rovaniemelle sekä taloudellisesti että toiminnallisesti kovia vuosia. Vuosi 2018 on suunniteltu -5,0 miljoonaa euroa alijäämäiseksi ja vuosi 2019 niukasti plussalle. Vuoden 2020 sen sijaan arvioidaan jo olevan kaupungille taloudellisesti hiukan helpompi, koska Rovaniemi kuuluu niiden kuntien joukkoon, joiden talouden tasapainon arvioidaan paranevan maakuntauudistuksessa. On kuitenkin tiedostettava, että Rovaniemellä on mittavat investointisuunnitelmat lähivuosille. Investointien rahoittaminen edellyttää kaupungilta edelleen tiukkaa menokuria ja huomattavasti nykyistä vahvempaa tulokehitystä. Vuosien 2018 ja 2019 aikana on Rovaniemen kaupunki hiottava sellaiseen kuntoon, että se kykenee maakuntauudistuksen jälkeenkin supistuvalla verorahoituksella tuottamaan laadukkaat palvelut ja hoitamaan kaupungille jääneet lainat ja vastuut. On myös varauduttava lähivuosien investoinneista tuleviin uusiin lainoihin ja vuokravastuisiin. Kaupunkistrategia linjaa Rovaniemen kehitystyön elinvoimaisena arktisena pääkaupunkina. Loppuvuosikymmentä tulee luonnehtimaan jatkuva kansainvälistyminen, merkittävät arktiset kokoukset ja isot kansalliset tapahtumat. Visiotyön pohjana ovat myös uudet logistiset yhteydet arktisen merikaapelin ja Jäämerenradan linjauksina Rovaniemen kautta Kirkkoniemeen ja sieltä edelleen Aasiaan. Hyvistä lähtökohdista huolimatta tulevaisuus on meidän yhdessä tehtävä! Esko Lotvonen kaupunginjohtaja 2

6 2. KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 2.1 KAUPUNGINVALTUUSTO Rovaniemen kaupungissa ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kertomusvuonna vanha kaupunginvaltuusto ( asti) kokoontui 4 kertaa ja käsitteli 58 asiaa. Nykyinen kaupunginvaltuusto ( alkaen) kokoontui 5 kertaa ja käsitteli 117 asiaa. Vanhassa kaupunginvaltuustossa oli 59 jäsentä ja nykyisessä kaupunginvaltuustossa on 51 jäsentä. Nykyinen kaupunginvaltuuston toimikausi on asti: n puheenjohtaja n 1. varapuheenjohtaja n 2. varapuheenjohtaja n 3. varapuheenjohtaja Autto Heikki Karhu Sanna Torvinen Matti Rapo Mikko Jäsenet: Airaksinen Maarit KOK Lehto Pekka KESK Tennilä Esko-Juhani VAS Alaoja Kaarlo KOK Liikkanen Antti SDP Tolonen Timo PS Ansala Liisa KESK Lohi Markus KESK Torvela Taina KOK Autto Heikki KOK Mariapori Liisa PS*** Torvinen Matti PS Björkbacka Kalervo PS Mäntymäki Tuula KESK Trög Sakari KESK Haapala Heikki KOK Mäntyniemi Merja KESK Tuisku Marketta VAS Harju-Autti Esko KESK Nenonen Pirita PS** Väistö Kai KESK Harju-Autti Leena KOK Niemi Yrjö KESK Helin Liisa PS Niukkanen Kimmo SDP Henttunen Matti KOK Nätynki Aatos VAS Huhtala Jarmo VIHR* Ojala-Niemelä Johanna SDP Huttunen Jaakko VAS Outila Tiina VAS Hänninen Sari VIHR Ovaskainen Hannu KESK Inget Jarmo KD Paananen Antti KESK Junttila Susanna KESK Poranen Heikki KOK Juntunen Jarmo PS Puuronen Vesa VAS Juuruspolvi Juhani KOK Rapo Mikko SDP Jänkälä Aarne KESK Rissanen Reino SDP Jääskeläinen Leena KOK Rundgren Marjo SDP Kansanniva Mika KOK Simoska Maarit KESK Karhu Sanna KESK Sulasalmi Reijo SDP Karvo Ari KESK Suoheimo Kirsi KOK**** Karvo Seija KESK Suoraniemi Terhi SDP Kuistio Jorma VIHR Talvensaari Erkki PS Lakkala Pertti KESK Tapio Riku KESK Lampela Jouko PS Tennilä Eini Marja VAS Muutokset: * Jarmo Huhtala siirtyi Vasemmistoliiton valtuustoryhmään ** Pirita Nenonen erosi Perussuomalaisten valtuustoryhmästä Jatkoi sitoutumattomana. *** Liisa Mariapori erosi Perussuomalaisten valtuustoryhmästä Jatkoi sitoutumattomana. ****Micke Kari erosi kaikista luottamustoimista Hänen tilalleen nousi Kirsi Suoheimo. 3

7 alkaen: n puheenjohtaja n 1. varapuheenjohtaja n 2. varapuheenjohtaja n 3. varapuheenjohtaja Autto Heikki Susanna Junttila Johanna Ojala-Niemelä Aatos Nätynki Jäsenet: Ahola Hilpi KESK Mällinen Maria-Riitta SDP Alaoja Päivi KOK Näkkäläjärvi Mikkel SDP Ansala Liisa KESK Nätynki Aatos VAS Autto Heikki KOK Ojala-Niemelä Johanna SDP Björkbacka Kalervo PS Outila Tiina VAS Henttunen Matti KOK Ovaskainen Hannu KESK Hokkanen Riitta-Maija KD Pohja Petteri KOK Huhtalo Kaisu KESK Portti Jaakko VAS Huttunen Jaakko VAS Puuronen Vesa VAS Joensuu Anja KESK Pöykkö Matti KESK Jolanki Mari KESK Rantala Sakke KESK Junttila Susanna KESK Rapo Harri SDP Juuruspolvi Juhani KOK Rissanen Reino SDP Kajula Eemeli SDP Rundgren Marjo SDP Kansanniva Mika KOK Simoska Maarit KESK Karhu Sanna KESK Suomalainen Anna VIHR Keihäskoski Petri KOK Suoraniemi Terhi SDP Keränen Miikka VIHR Tapio Riku KESK Koskiniemi Sisko SDP Tennilä Esko-Juhani VAS Kuistio Jorma VIHR Tolonen Timo PS Lakkala Pertti KESK Torvinen Matti* SIN Lampela Jouko PS Tuisku Sara KOK Liikkanen Antti SDP Tuominen Kari KOK Luiro Heikki KESK Väistö Kai KESK Luoma Sanna KOK Ylitörmänen Anitta KESK Miettunen Raimo KD Muutokset: *Matti Torvinen vaihtoi sinisten valtuustoryhmään 4

8 2.2 KAUPUNGINHALLITUS Rovaniemen kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kertomusvuonna vanha hallitus ( asti) kokoontui 14 kertaa ja käsitteli 308 asiaa. Nykyinen kaupunginhallitus ( alkaen) kokoontui 14 kertaa ja käsitteli 333 asiaa. Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Nykyinen kaupunginhallituksen toimikausi on asti: Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Liisa Ansala Airaksinen Maarit Sulasalmi Reijo Jäsenet: Airaksinen Maarit KOK Juuruspolvi Juhani KOK Tapio Riku KESK Ansala Liisa KESK Nätynki Aatos VAS Helin Liisa PS Simoska Maarit KESK Junttila Susanna KESK Sulasalmi Reijo SDP Juntunen Jarmo PS Suoraniemi Terhi SDP Muutokset: Sakari Trögin tilalle puheenjohtajaksi valittiin Liisa Ansala alkaen (KV ) alkaen: Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Ansala Liisa Rapo Harri Juuruspolvi Juhani Jäsenet: Ansala Liisa KESK Karhu Sanna KESK Tuisku Sara KOK Björkbacka Kalervo PS Ovaskainen Hannu KESK Henttunen Matti KOK Rapo Harri SDP Joensuu Anja KESK Suoraniemi Terhi SDP Juuruspolvi Juhani KOK Tennilä Esko-Juhani VAS Äänestysaktiivisuuden kehitys on ollut seuraava: Kunnallisvaalit (valtuustokausi ) Ylimääräiset kunnallisvaalit (valtuustokausi ) Kunnallisvaalit (valtuustokausi ) Kunnallisvaalit (valtuustokausi ) Kunnallisvaalit (valtuustokausi ) Rovaniemen mlk Rovaniemen kpi uusi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Äänestysprosentti (%) 54,4 51,9 56,2* 58,1 56,0 54,5 Lähde: vaalit.fi ja *kunnat.net 5

9 2.3 KAUPUNGIN TOIMINTAORGANISAATIO Rovaniemen kaupungin hallinnon järjestäminen sekä toiminnan ja talouden ohjaaminen perustui vuonna 2017 tulosohjaukseen. Luottamushenkilöorganisaatio on esitetty kuviossa 1 ja viranhaltijaorganisaatio kuviossa 2 Vuonna 2017 Työterveysliikelaitos yhtiöitettiin alkaen. Perusturvajaosto muuttui yksilöasioiden jaostoksi. Strategisesta hallinnosta alettiin käyttää nimitystä hallinnon toimiala ja se alaisista yksiköistä nimiä elinvoimapalvelut ja konsernihallinto. Tilivelvollisten määrittely Kuntalain 125 :n nojalla tilivelvollisia ovat kunnan toimielimen jäsenet (kaupunginhallitus, lautakunnat ja niiden jaostot, liikelaitosten johtokunta sekä virallisesti asetetut toimikunnat) ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisina viranhaltijoina pidetään toimielimen esittelijöitä ja toimielimen tehtäväalueilla itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita, jotka ovat suoraan toimielimen alaisia. Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu johtamastaan toiminnasta sekä omasta että alaisensa tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus. Viime kädessä harkintavalta siitä, ketkä ovat tilivelvollisia, voidaan katsoa olevan tilintarkastuskertomuksen antavalla tilintarkastajalla. Organisaatiokuviot Kuvio 1. Rovaniemen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio vuonna

10 Kuvio 2. Rovaniemen kaupungin henkilöstöorganisaatio vuonna

11 2.4 KAUPUNKIKONSERNIN RAKENNE ROVANIEMEN KAUPUNGIN KONSERNIRAKENNE TILIKAUDEN OMISTUS VOITTO/-TAPPIO TASE (%) ( ) ( ) TYTÄRYHTEISÖT: Kiinteistö Oy Hallankaikko 100,00 10, ,00 Kiinteistö Oy Rovaniemen Poropeukalo 100,00 25, ,12 Napapiirin Energia ja Vesi Oy 100, , ,48 Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy 100, , ,81 Kiinteistö Oy Lappi Areena 100, , ,17 Työterveys Lappica Oy 94, , ,85 Rovaniemen Kehitys Oy 90, , ,03 Napapiirin Residuum Oy 90, , ,57 As Oy Viirinkankaantie ,30 0, ,71 Kiinteistö Oy Monitoritalo 66, , ,05 Asunto Oy Rakan Veteraanit 55,23 0, ,49 Rovaniemen Klubikiinteistö Oy 52, , ,39 KUNTAYHTYMÄT Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 65, , ,14 Lapin sairaanhoitopiirin ky 53, , ,25 Ounastähti Kehittämiskuntayhtymä 42, , ,39 Lapin liitto ky 32, , ,16 Kolpeneen Palvelukeskuksen ky 17, , ,67 OSAKKUUSYHTEISÖT Rovakaira Oy 39, , ,60 Kiinteistö Oy Saarenhelmi 36, , ,46 LapIT Oy 33, , ,54 Arktikum Palvelu Oy 33, , ,14 Kiinteistö Oy Liisankumpu 33,30 88, ,05 Kiinteistö Oy Liike-Jaako 32, , ,15 Kunta-asunnot Oy 30, , ,94 Rovaniemen Pohjanpuistikon autotalo Oy 26, , ,40 YHTEISYHTEISÖT Kiinteistö Oy Arctic Centre 50, , ,42 YHDISTYKSET JA SÄÄTIÖT Lapin alueteatteriyhdistys ry määräysv , ,91 Rovaniemen kylien kehittämissäätiö määräysv , ,41 Eduro-säätiö määräysv , ,16 8

12 Kuvio 3. Konsernirakenne

13 2.5 HENKILÖSTÖLINJAUSTEN JA -SUUNNITELMAN TOTEUTUMI- NEN Henkilöstömäärä ja rakennemuutokset Vuoden 2017 aikana keskeisiä rakenteellisia muutoksia olivat Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitoksen yhtiöittäminen sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen siirto Lapin sairaanhoitopiirille. Työterveys Lappica oy aloitti toimintansa Mielenterveys- ja päihdepalvelujen siirtyminen tapahtui Henkilöstömäärä laski neljä prosenttia ja se oli vuoden lopussa 3099 henkilöä. Henkilötyövuodet laskivat tasolle 2887 htv, laskun ollessa 116 htv edellisvuodesta. Säästötoimet Tiukkaa kustannusten hallintaa jatkettiin. Säästövapaapäiviä pidettiin 3900 päivää ja arvioitu säästö oli noin euroa. Palkkakustannukset laskivat 8,5 miljoonaa euroa. Lasku selittyy 116 henkilötyövuoden vähenemisellä, työnantajamaksujen pienenemisellä sekä lomarahojen leikkauksella. Työterveyskustannukset laskivat vain hiukan, mutta kustannusten painottuminen parantui siten, että aiempaa suurempi osuus kustannuksista kohdistui ennaltaehkäisevään toimintaan. Henkilöstön kehittäminen ja hyvinvointi Osaamisen kartoituksen toteuttamisesta päätettiin vuonna Kartoitus on tarkoitus toteuttaa vuonna 2018 ja siinä pyritään selvittämään keskeisimmät organisaation toimintaan vaikuttavat osaamisvajeet. Toimintakulttuuria on kehitetty osallistavia toimintamalleja kehittämällä ja työyhteisötaitoja parantamalla. Esimiespassikoulutukset päättyivät syksyllä 2017 ja vuonna 2018 sisältöjä tarkastetaan vastaamaan entistä enemmän käytännön henkilöstöjohtamiseen ja esimiesten tarpeisiin. Sairauslomat ovat kasvaneet neljättä vuotta. Kuluneena vuonna kasvu oli 8%, päätyen tasolle 20,4 päivää / henkilö. Syiksi on alustavien tietojen perusteella arvioitavissa ainakin psyykkiset rasitustekijät, tuki- ja liikuntaelinvaivat sekä sisäilmahaasteet, joiden ehkäisyyn pitää jatkossa panostaa vielä entistä tehokkaammin. Tarkemmin henkilöstövoimavaroja ja henkilöstöä koskevia tunnuslukuja kuvataan erillisessä henkilöstöraportissa. 10

14 2.6 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TOTEUTUMI- NEN SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäisen valvonnan ja riskienhallinta kattavat kunnan koko tehtäväkentän Kuntalaissa (410/2015) määritellään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä kunnassa ja kuntakonsernissa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen perustuu kaupungin perustehtävään, toimintaympäristön analysointiin, kaupunkistrategiaan sekä toiminnan ja talouden tavoitteisiin. Valtuusto on hyväksynyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Hallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä valtuuston hyväksymien perusteiden ja kaupungin hallintosäännön mukaisesti. Lautakunnat, johtavat viranhaltijat ja muut esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta toimialallaan ja palvelualueillaan sekä raportoivat hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimintana kattaa kaupungin koko tehtäväkentän. Se on osa kaupungin johtamista ja hallintaa, joilla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja niitä uhkaavia riskejä. Sisäisen valvonnan lähtökohdat Sisäinen valvonta yhdessä ulkoisen tarkastuksen kanssa muodostavat kaupungin valvontajärjestelmän. Sisäinen valvonta on osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä kunnan johdon ja hallinnon työväline. Valvontatoimenpiteet muodostuvat organisaation kaikki tasot ja toiminnot kattavasta tarkkailusta, tarkastuksesta ja seurannasta. Valvontatoimien avulla tilivelvolliset toimielimet, viranhaltijat ja muut esimiehet pyrkivät saamaan kohtuullisen varmuuden siitä, että toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan, omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäinen tarkastus on osa sisäistä valvontaa. Sisäisen tarkastuksen toiminnon tarkoitus, tehtävät ja vastuut määritellään kaupunginhallituksen hyväksymässä sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa. Tarkastuksilla tuetaan organisaatiota sen tavoitteiden saavuttamisessa ja toiminnan kehittämisessä. Sisäisen valvonnan toimenpiteet suunnittelukaudella Valtuusto hyväksyi uudistetun hallintosäännön, joka tuli voimaan Hallintosäännöllä annetaan tarpeelliset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Hallitus hyväksyi sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen ja päivitti delegointimatriisin. Suomen kuntaliiton antaman ohjeen vieraanvaraisuudesta, eduista ja lahjoista hyväksyttiin kaupungin ohjeeksi ja noudatettavaksi. Hallituksen hyväksymillä talousarvion täytäntöönpano-ohjeilla valvontaprosessi sitoutettiin talousprosessiin. Sisäinen valvonta muodostuu organisaation eri tasoille rakennetuista toimenpiteistä ja käytännöistä, kuten hyväksymisvaltuudet, työtehtävien jako, laskenta- ja ohjausjärjestelmien sisältämät kontrollit. Työprosesseihin sisäänrakennetut tarkistus- ja valvontatehtävät ovat kunnossa ja niiden toimivuuteen panostetaan jatkuvasti. Toimielimet hyväksyivät sisäisen valvonnan suorittamiseksi suunnitellut toimenpiteet. Toimielimet arvioivat ja raportoivat oman toimialansa sisäisen valvonnan toimivuutta. Raportoinnissa ei tule esille poikkeamia. Toiminta järjestettiin ohjeiden mukaisesti, sääntöjä ja ohjeita noudatettiin, esimiespassikoulutuksiin osallistuttiin vuoden aikana ja tehtäväkuvat ovat ajan tasalla. Sisäinen tarkastus arvioi kaupunginjohtajan hyväksymän vuosisuunnitelman mukaisesti kaupungin riskienhallinnan, sisäisen valvonnan sekä johtamis- ja hallintoprosessien tilaa ja tehokkuutta. Tarkastustoimet kohdistuivat yhdeksään kohteeseen vuoden 2017 aikana. Riskienhallinnan lähtökohdat Kaupungin riskienhallinta perustuu valtuuston hyväksymään riskienhallintapolitiikan tavoitteisiin ja periaatteisiin. Riskienhallintaa toteutetaan kaupunkikonsernissa hallituksen hyväksymän riskienhallinnan yleisohjeen mukaan. Kaupunkistrategian ja sitä tukevan riskienhallintapolitiikan toteuttaminen on ensisijaisesti kaupunginjohtajan, muiden johtavien viranhaltijoiden ja esimiesten vastuulla. 11

15 Kaupunginjohtajan nimeämä riskienhallintatyöryhmä koordinoi ja kehittää kaupungin ja kaupunkikonsernin riskienhallintaa. Riskienhallinnan toimenpiteet suunnittelukaudella Riskienhallinta on keskeinen osa sisäistä valvontaa, jonka kannalta on olennaista, että toimintaan liittyvät riskit arvioidaan ja ymmärretään. Riskienhallinta perustuu riskienhallintapolitiikkaa ja riskienhallinnan yleisohjeeseen. Kaupungin riskienhallinta järjestetään kaupunkikonsernin palvelutuotannon, hyvän hallinnon ja yleisen turvallisuuden perustaksi. Hallitus raportoi valtuustoa riskienhallinnasta osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Hallintoorganisaatio, lautakunnat, johtokunta ja konserniyhtiöt hyväksyivät riskienhallintasuunnitelmat ja raportoivat hallitukselle riskienhallinnan toimivuudesta ja riittävyydestä osavuosikatsauksen ja tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupungin työntekijät raportoivat läheltä piti tilanteista. Tilikauden aikana toteutuneista merkittävistä riskeistä ja toiminnan kehittämiseen vaikuttaneista tekijöistä on toimintakertomuksessa erillinen riskienhallintaraportti. Riskienhallintatyöryhmä kokoontui vuoden 2017 aikana 3 kertaa. Riskienhallinnan raportointia päätettiin konkretisoida ja yhdenmukaistaa, minkä vuoksi laadittiin riskien raportointiin erillinen lomake. Osallistumisaktiivisuus työryhmän kokouksiin oli vaihtelevaa. 12

16 2.7 OMISTAJAOHJAUKSEN JA -POLITIIKAN TOTEUTUMINEN Tytäryhteisöille on annettu vuoden 2017 talousarvion laadinnan yhteydessä seuraavat kaikkia koskevat tavoitteet. Kaupungin tytäryhteisöiden tuli laatia talousarvionsa seuraavien tavoitteiden mukaisesti: 1) Yhteisön tilikauden tulokset ovat vuosittain positiivisia ja tavoitteena on, että yhteisön omavaraisuus aste on vähintään 30 %. 2) Yhteisön liiketoiminnan tulorahoitus ilman kaupungin sijoituksia kattaa kaikki liiketoimintainvestointien aiheuttamat käyttö- ja pääomakulut 3) Liiketoiminnan riskit on suojattu siten, ettei yhtiöiden perustehtävän toteutus vaarannu 4) Kuntayhtymien kustannustason nousu ei ylitä yleistä kustannustason nousua ja kaupungin peruspääomalle tulee maksaa vähintään 4 % korko. Yhteisöt ovat saavuttaneet tulostavoitteet seuraavasti vuonna Tuloksesta Rovaniemen kaupunkikonsernin tulokseen kirjataan Rovaniemen kaupungin omistusosuutta vastaava määrä. Tytäryhteisöt maksoivat kaupungille pääsääntöisesti kaupunginvaltuuston päättämien yhteisökohtaisten tavoitteiden mukaiset tuloutukset joko korkoina tai osinkoina. Kuntayhtymien valtuustot päättivät maksaa peruspääoman koron alemmalla korkoprosentilla kuin valtuuston päätös edellytti. Tytäryhteisöjen kaupungille maksamien tuloutusten ja korkojen yhteismäärä oli n. 14,5 miljoonaa euroa. Merkittävimmät muutokset konsernissa olivat Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeiden myynti Lapin yliopistolle ja poistuminen Rovaniemen kaupungin konsernista. Rovaniemen Infra Oy:n osakkeet myytiin Napapiirin Energia ja Vesi Oy:lle. Työterveysliikelaitos yhtiöitettiin ja uusi Lappica Oy aloitti toimintansa vuoden 2017 alusta. Rovaniemen kaupungin konsernin tuloksen muodostuminen 2017 Omistus Tilikauden voitto/tappio Kaupunkikonsernin osuus ylijäämästä (%) ( ) ( ) TYTÄRYHTEISÖT: Kiinteistö Oy Hallankaikko 100,00 10,85 10,85 Kiinteistö Oy Rovaniemen Poropeukalo 100,00 25,00 25,00 Napapiirin Energia ja Vesi Oy 100, , ,22 Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy 100, , ,57 Kiinteistö Oy Lappi Areena 100, , ,29 Työterveys Lappica Oy 94, , ,33 Rovaniemen Kehitys Oy 90, , ,07 Napapiirin Residuum Oy 90, , ,64 As Oy Viirinkankaantie ,30 0,00 0,00 Kiinteistö Oy Monitoritalo 66, , ,30 Asunto Oy Rakan Veteraanit 55,23 0,00 0,00 Rovaniemen Klubikiinteistö Oy 52, , ,11 KUNTAYHTYMÄT Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 65, , ,61 Lapin sairaanhoitopiirin ky 53, , ,89 Ounastähti Kehittämiskuntayhtymä 42, , ,28 Lapin liitto ky 32, , ,92 Kolpeneen Palvelukeskuksen ky 17, , ,31 OSAKKUUSYHTEISÖT Rovakaira Oy 39, , ,18 Kiinteistö Oy Saarenhelmi 36, , ,17 LapIT Oy 33, , ,61 Arktikum Palvelu Oy 33, , ,12 Kiinteistö Oy Liisankumpu 33,30 88,50 29,47 Kiinteistö Oy Liike-Jaako 32, ,82 487,22 Kunta-asunnot Oy 30, , ,07 Rovaniemen Pohjanpuistikon autotalo Oy 26, , ,22 YHTEISYHTEISÖT Kiinteistö Oy Arctic Centre 50, , ,27 13

17 YHDISTYKSET JA SÄÄTIÖT Lapin alueteatteriyhdistys ry määräysv , ,76 Rovaniemen kylien kehittämissäätiö määräysv , ,78 Eduro-säätiö määräysv , ,77 Rovaniemen kaupungin tytäryhteisöjen kaupungille maksamat tuloutukset ja korot 2017 osinkotuotot korkotuotot provisiotulo osuuspääomien korot TYTÄRYHTEISÖT Rovaniemen Energia ja Vesi konserni Rovaniemen Infra Oy Rovaseudun Markkinakiinteistöt konserni Napapiirin Residuum Oy Kiinteistö Oy Lappi Areena 375 Lappica Oy KUNTAYHTYMÄT Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin sairaanhoitopiirin ky Ounastähti Kehittämiskuntayhtymä OSAKKUUSYHTEISÖT Kunta-asunnot Oy 771 Rovakaira Oy LIIKELAITOKSET Tilaliikelaitos YHTEENSÄ

18 2.8 STRATEGISTEN PAINOPISTEIDEN TOTEUTUMINEN Yleistavoitteet Arviointikriteeri Tavoitetaso/mittari Kaupunki kasvaa ja kehittyy Väestömäärä, työpaikkojen lukumäärä, verotulojen kasvu Kasvua vuosittain vuoteen 2016 tai viimeisimpään tilastointivuoteen verrattuna 1. Väestömäärä kasvaa n. 300 henkeä/vuosi 2. Työpaikkojen määrän kasvu 150/vuosi 3. Veropohjan kasvu 2 % /vuosi, tilitysten kasvu 1,5 % 1. Asukasmäärä oli ennakkotietojen mukaan Kasvua vuodesta 2016 vuoteen 2017 oli 216 henkilöä. Vuosien aikana keskimääräinen väestönkasvu on ollut noin 300 asukasta vuodessa. 2. Tilastokeskuksen viimeisimmät tiedot työpaikkojen määrästä ovat vuodelta 2015, jolloin Rovaniemen työpaikat (25 017) vähenivät 194 työpaikalla verrattuna edelliseen vuoteen. Tilastokeskus on julkaissut työllisten määrät vuodelta 2016, jolloin työllisten määrä (25 811) kasvoi 549:lla verrattuna vuoteen Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tiedot ovat vuodelta 2016 ja niiden mukaan yritysten henkilömäärä väheni prosentin. 3. Rovaniemen kaupungin ansiotulojen kertymä kasvoi vuonna ,9 %, mutta vähennysten jälkeen jäi verotulopohjan kasvuksi 0 %. Vuonna 2016 kasvu oli 1,6 %. Kunnallisverojen tilitysten kasvu oli vuonna ,6 %. Kaikkien verojen tilitykset kasvoivat viime vuonna 0,3 %. Kaupunkikonsernin ja kaupungin talous on tasapainossa Kaupungin ja kaupunkikonsernin taloudellinen tulos ja taseen ylijäämä Kaupungin ja kaupunkikonsernin vuosikate kattaa poistot ja yli 80 % nettoinvestoinneista viimeistään vuoden 2018 lopussa Kaupunkikonsernin suhteellinen velkaantuneisuus alittaa 50 % vuoden 2018 loppuun mennessä. Rovaniemen kaupungin vuosikate kattoi vuonna 2017 poistoista 102,3 % ja kaupunkikonsernin vuosikate kattoi poistoista 118,7 %. Nettoinvestoinneista kaupungin vuosikate kattoi 99,5 % ja konsernin vuosikate kattoi 79 %. Kaupunkikonsernin suhteellinen velkaantuneisuus vuonna 2017 oli 59,5 %. Asukkaiden ennaltaehkäisevä toiminta tehostuu ja asukkaiden hyvinvointi paranee Uudet toimintatavat, joilla on edistetty asukkaiden omatoimista ja aktiivista hyvinvointia edistävää toimintaa. Kansantautisindeksi ja sairastavuusindeksi paranevat vuoden 2015 tasosta. Käyttöönotetut uudet hyvinvointia edistävät toimintatavat Vuonna 2017 kansantauti-indeksi (vakioitu) oli 120,5 eli ero maan keskiarvoon (100) oli hieman vuotta 2016 pienempi Diabetes 105,8 108,6 110,9 109,0 Psykoosit 104,6 105,9 106,4 107,2 15

19 Sydämen vajaatoiminta 128,0 126,3 124,6 123,5 Nivelreuma 113,9 114,1 115,5 115,1 Astma 144,2 145,6 150,5 153,0 Verenpainetauti 114,8 115,9 115,6 115,2 Sepelvaltimotauti 122,4 121,6 121,2 120,8 Kansantauti-indeksi 119,1 119,7 120,7 120,5 Vuoden 2016 sairastavuusindeksi (vakioitu) oli 108,7 eli ero koko maan keskiarvoon (100) on suurempi kuin vuonna Vuoden 2017 tietoja ei ole vielä julkaistu Kuolleisuusindeksi 98,3 96,3 98,1 Lääkekorvausoikeusindeksi 110,8 111,6 113,0 Työkyvyttömyysindeksi 110,0 113,3 115,1 Sairastavuusindeksi 106,4 107,1 108,7 Uusia hyvinvointia edistäviä toimintatapoja kehitetään erityisesti hankkeiden ja kokeilujen avulla. Käyttötalousosan korteissa on kuvattu erilaisia toimintatapoja, joilla pyritään paitsi tehostamaan toimintaa myös edistämään asukkaiden hyvinvointia. Asukkaiden osallisuus päätöksenteossa ja valmistelussa vahvistuu Osallisuusjärjestelmä Käyttöönotetut uudet osallisuutta parantavat toimintatavat 1) Kaikille avoin suora osallistuminen ja vuoropuhelu: toteutettiin moniammatillisesti Rovaniemi 2025 suunnitteluvaiheen suora osallistuminen: Innoduel-kyselyt (2), asukkaiden kehittämisfoorumi (2/2017), nuorten raati (5/2017), yrittäjäfoorumi (6/2017) sekä Rovaniemen kaupungin johdon asukastapaaminen Sampokeskuksessa (9/2017). 2) Asukaslähtöinen toiminta / kehittäminen ja kokeilut: osallistuttiin VM:n Digikuntakokeiluun ja valmisteltiin moniammatillisesti nuorisovaltuuston kokeilut Kokeilunpaikka.fi:ssä. Kehitettiin digitukea. Osallistuttiin LI- KELLÄ-hankkeeseen ja Heti valmis, aina varma kylien viestintähankkeeseen. Osallistuttiin Kuntaliiton Kuntademokratiaverkostoon. Toteutettiin ja kehitettiin Kauppatorin asukastuvan toimintaa (ruoka-apu, virike-, harraste- ja teematoiminta, sähköiset ja virtuaaliset palvelut, yhdistykset, järjestöt) asiakaskäynnit /ka 2229/kk. Työllistettiin palkkatuella, toteutettiin kuntouttavaa työtoimintaa ja työharjoittelua. Kehitettiin vaikeimmassa asemassa olevien toiminta- ja tieto-osallisuutta. 3) Järjestökumppanuudet hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä: osallistuttiin vapaaehtoistoiminnankeskus Neuvokkaan toimintaan (johtoryhmä). 4) Erityisryhmien osallisuus ja vaikuttaminen, demokratiakasvatus: kehitettiin moniammatillisesti nuorisovaltuuston ja -hallituksen toimintaa. Toteutettiin ja kehitettiin toimintasäännön ja suunnitelman mukaisesti vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston toimintaa. 5) Viestintä: toteutettiin monikanavaisesti osallisuuden ja vaikuttamisen kuntaviestintää. 6) Koulutus ja arviointi: toteutettiin VM:n Digikuntakokeilun koulutukset (osallisuus, vaikuttaminen ja kokeilukulttuuri), toteutettiin korkeakoulukonsernikumppanuutta Lapin yliopiston ja Lapin ammatti-korkeakoulun kanssa (opinnäytteet, harjoittelut), toteutettiin osallisuuden ja vaikuttamisen itsearviointi. 16

20 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 3.1 VÄESTÖ, ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS VÄESTÖ Vuosien aikana keskimääräinen väestönkasvu on ollut noin 300 asukasta vuodessa. Rovaniemen väkiluku oli vuonna 2017 ennakkotietojen mukaan eli kasvua tapahtui 216 henkilöä. Syntyneitä oli noin 600 ja kuolleita noin 560. Kuntien välinen nettomuutto oli negatiivinen noin 30 henkilöä. Ulkomailta Rovaniemelle muutti noin 180 henkilöä enemmän kuin kaupungista muutti ulkomaille. Taulukko 1. Väestönmuutokset vuosina (31.12.) Elävänä syntyneet * Kuolleet * Syntyneiden enemmyys * Kuntien välinen nettomuutto * Nettomaahanmuutto * Kokonaisnettomuutto * Väkiluvun korjaus * Väestö * Muutos edelliseen vuoteen * Lähde: Tilastokeskus. *Ennakkotieto Taulukko 2. Väestö suuralueittain vuosina Ero % 2016 % Rovaniemen keskus ,4 87,3 Sodankyläntien suuralue ,2 1,0 Ounasjoen suuralue ,7 3,4 Alakemijoen suuralue ,8 4,7 Ranuantien suuralue ,0 0,9 Yläkemijoen suuralue ,5 2,2 Tuntematon ,9 1,0 Yhteensä Lähde: Tilastokeskus. Väestön keskittymiskehitys jatkuu Rovaniemen alueella. Väestöstä lähes 90 prosenttia asuu Rovaniemen keskuksen suuralueella. Tämä näkyy taajamarakenteen eheytymisenä, mutta myös kylien väestömäärän pienentymisenä. Vuoden 2017 alueittaisia väestötietoja ei ole vielä julkaistu. 17

21 Taulukko 3. Väestönosuudet ikäluokittain suuralueilla vuosina 2015 ja Rovaniemi 16,8 % 65,6 % 17,7 % 16,6 % 65,3 % 18,0 % Suuralue Rovaniemen keskus 17,0 % 66,3 % 16,7 % 16,9 % 66,1 % 17,1 % Sodankyläntien suuralue 8,4 % 60,2 % 31,3 % 8,9 % 56,2 % 34,9 % Ounasjoen suuralue 13,9 % 57,1 % 29,0 % 13,8 % 56,4 % 29,8 % Alakemijoen suuralue 18,4 % 61,3 % 20,4 % 18,5 % 61,2 % 20,4 % Ranuantien suuralue 17,7 % 62,1 % 20,2 % 18,8 % 61,4 % 19,8 % Yläkemijoen suuralue 11,7 % 59,3 % 28,9 % 11,5 % 58,6 % 29,9 % Lähde: Tilastokeskus. Ikäihmisten osuus väestöstä on kasvanut useimmilla suuralueilla. Taulukko 4. Väestö aluelautakuntakunta-alueittain ja ikäluokittain vuonna yht yht. Niesi Hirvas Tiainen Rautiosaari Ylinampa Pisa Alanampa Muurola Perunkajärvi Leive Misi Petäjäinen Vikajärvi Jaatila Vika Alakemijoki Olkkajärvi Sodankyläntien suunta Kivitaipale Välijoki Lohiniva Narkaus Porokari Siika-Kämä Jääskö Ranuantien suunta Perttaus (sisältää Saari-Kämän ja Haukitaipaleen) Tolonen Meltaus Pajulampi Marrasjärvi Pirttikoski Patokoski Autti Yläounasjoki Juotasniemi Pekkala Marraskoski Vanttauskoski Tapionkylä Vanttausjärvi Sinettä Viirinkylä Mäntyjärvi Tennilä Sonka Yläkemijoki Lehtojärvi Väestö aluelautakunta-alueilla yhteensä Alaounasjoki Lähde: Tilastokeskus Aluelautakunta-alueilla asuvien määrä väheni vuodesta 2015 vuoteen 2016 yhteensä 108 henkilöllä. Aluelautakuntajako poikkeaa suuraluejaosta siten, että Ounasjoen suuralueella on kaksi aluelautakuntaa Ylä- ja Alaounasjoki. Oikaraisen tilastoalue ei kuulu Yläkemijoen aluelautakuntaan, vaikka se kuuluu Yläkemijoen suuralueeseen. 18

22 Taulukko 5. Väestön ikärakenne Osuus Osuus ,3 % ,2 % ,4 % ,5 % ,3 % ,2 % ,5 % ,6 % ,9 % ,1 % ,7 % ,3 % ,3 % ,8 % ,4 % ,6 % ,9 % ,3 % ,5 % ,7 % ,6 % ,8 % ,4 % ,7 % 85-1,7 % ,1 % Yht. 100 % % ,4 % ,6 % 0-14 ja 65- Lähde: Tilastokeskus. 32,6 % ,4 % Vuonna 2016 Rovaniemen väestömäärä oli henkilöä. Vanhimpien ikäluokkien määrän ja osuuden kasvu on jatkunut ja jatkuu edelleen tulevina vuosina. Yhdyskunta- ja palvelurakenteen näkökulmasta on merkittävää, että Rovaniemen kaupungin alueella on kyliä, joissa 75-vuotiaiden tai sitä vanhempien osuus on yli 20 % koko väestöstä. Vuoden 2017 ikäluokittaisia väestötietoja ei ole vielä julkaistu. Vuoden 2017 ennakkoväkiluku oli asukasta. ELINKEINOT Työllisyyden kehitys on ollut pidemmällä aikavälillä positiivinen. Tätä osoittavat monet indikaattorit (yrityskanta, syntyneet työpaikat, aloittaneet ja lopettaneet yritykset). Rovaniemen kilpailukyky, elinkeinoelämä ja rakentaminen ovat kehittyneet suotuisasti. Taulukko 6. Työpaikat työnantajasektorin mukaan Rovaniemellä vuosina kpl % kpl % kpl % kpl % Valtio , , , ,0 Kunta , , , ,5 Valtioenemmistöinen Oy 840 3, , , ,5 Yksityinen sektori , , , ,1 Tuntematon 5 0,0 7 0,0 43 0,2 54 0,2 Yrittäjät , , , ,6 Työpaikat eli alueella työssäkäyvät yhteensä Lähde: Tilastokeskus Työpaikkojen kokonaismäärä laski vuonna Työpaikkarakenne muuttui hieman. Vuoden 2016 työpaikkatietoja ei ole vielä käytettävissä. 19

23 Taulukko 7. Työpaikat toimialoittain Rovaniemen kaupungissa v A Maatalous, metsätalous ja kalatalous Työpaikat % Työpaikat % Työpaikat % 606 2,4 % 558 2,2 % 529 2,1 % B Kaivostoiminta ja louhinta 43 0,2 % 37 0,1 % 48 0,2 % C Teollisuus ,4 % ,6 % ,9 % D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 346 1,4 % 197 0,8 % 243 1,0 % 97 0,4 % 98 0,4 % 50 0,2 % F Rakentaminen ,2 % ,6 % ,2 % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus ,1 % ,7 % ,7 % H Kuljetus ja varastointi ,9 % ,5 % ,4 % I Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,2 % ,1 % ,1 % J Informaatio ja viestintä 630 2,5 % 631 2,5 % 664 2,7 % K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 295 1,2 % 281 1,1 % 274 1,1 % L Kiinteistöalan toiminta 262 1,0 % 264 1,0 % 270 1,1 % M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ,1 % ,3 % ,9 % N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,4 % ,8 % ,3 % O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus ,1 % ,7 % ,6 % P Koulutus ,7 % ,5 % ,2 % Q Terveys- ja sosiaalipalvelut ,9 % ,3 % ,0 % R Taiteet, viihde ja virkistys 491 2,0 % 524 2,1 % 608 2,4 % S Muu palvelutoiminta 630 2,5 % 684 2,7 % 679 2,7 % T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 61 0,2 % 180 0,7 % 249 1,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % X Toimiala tuntematon 294 1,2 % 286 1,1 % 314 1,3 % Kaikki toimialat yhteensä Lähde: Tilastokeskus. Rovaniemen elinkeinorakenne on palveluvaltainen: vuonna 2015 työpaikoista 84,2 % (21 055) sijoittui palvelualalle (toimialat G-U). Teollisuuden osuus oli 12,5 % (3 119). Teollisuus sisältää toimialat B-F. Maa-, metsä- ja kalatalouden osuus työpaikoista oli 2,1 % (529). Vuoden 2016 tietoja ei ole vielä käytettävissä. Rovaniemen tavoitteena on ollut yrityskannan kasvu eli toimia siten, että yritystoiminnalle saadaan luotua hyvät puitteet ja osoittaa hyviä sijoittumiskohteita. Vuoden 2010 lopussa yrityksiä oli ja vuonna 2016 yhteensä Pitkällä aikajaksolla tavoite on toteutunut hyvin. Viimeisemmän käytettävän tiedon mukaan Rovaniemen yrityskanta oli vuoden 2017 ensimmäisenä vuosineljänneksellä yritystä. Kasvua verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon oli 3,4 prosenttiyksikköä. 20

24 TYÖLLISYYS Taulukko 8. Rovaniemen työlliset, työttömät ja työllisyysaste sekä työvoiman ulkopuolella olevat ikäluokittain vuonna 2016 Ero ed. vuoteen Koko väestö Työlliset Työttömät Työllisyysaste (työlliset/väestö) (prosenttiyksikköä) Työvoiman ulkopuolella Osuus ikäluokasta ,0 % ,0 % ,7 1, ,8 % ,5 2, ,4 % ,2 1, ,7 % ,6 1, ,6 % ,9 0, ,2 % ,6 1, ,8 % ,8 0, ,2 % ,0 0, ,8 % ,3 1, ,2 % ,6 2, ,1 % ,3 0, ,7 % ,0 % ,0 % yht ,9* 1, ,2 % Lähde: Tilastokeskus. *Työllisyysaste on laskettu vuotiaiden työllisten suhteesta saman ikäiseen väestöön, mikä on virallinen työllisyysasteen määritelmä. Työllisyysaste vuotiaista (virallinen): Vuonna 2016 iältään vuotiaita työllisiä oli Rovaniemellä ja työllisyysaste kyseisestä ikäluokasta laskettuna oli 62,9 prosenttia. Työllisyysaste kasvoi 1,1 prosenttiyksikköä vuodesta Lukumäärältään vuotiaita työllisiä oli vuonna 2016 yli 500 enemmän kuin vuonna Työllisyysaste vuotiaista: vuotiaista laskettu työllisyysaste vuonna 2016 oli Rovaniemellä 66,2. Työllisyysaste kasvoi 1,2 prosenttiyksikköä vuodesta Oheinen kartta havainnollistaa työllisyysasteiden eroja kunnittain. Kartta 1. Työllisyysaste koko maassa (18-64-vuotiaat), ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus, AlueOnline. Vuonna 2015 Rovaniemen työpaikassa työskenteli rovaniemeläisiä Työllistä työvoimaa oli Rovaniemellä vuonna 2015 yhteensä , joista näin ollen muussa kunnassa oli töissä Eniten rovaniemeläisiä muissa kunnissa työskenteli Oulussa (284), Helsingissä (210) ja Sodankylässä (138). Vastaavaa vertailua ei voida tehdä vielä vuodesta

25 Kuvio 4. Rovaniemen seutukunnan (sisältään Ranuan) liikevaihdon ja henkilöstömäärän trendikehitys. Vuosi 2010=100 Rovaniemen seutukunnan toimialojen liikevaihto on kehittynyt viime vuosina henkilöstömäärää paremmin. Vuonna 2016 henkilöstömäärä oli lähellä vuoden 2010 tasoa, mutta liikevaihto oli yli 1,2 kertainen. Taulukko 9. Rovaniemen työttömyys vuosina Työttömiä kuukaudessa (ka.) Työttömyysaste (ka.) (työttömien osuus työvoimasta) 13,0 14,7 15,3 15,5 15,5 13,3 Nuorisotyöttömät (ka.) (alle 25-vuotiaat työttömät) Pitkäaikaistyöttömät (ka.) (yli vuoden työttömänä olleet) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Tiedot vuoden keskiarvoja. Vuoden 2017 työttömyysasteen keskiarvo oli 13.3 prosenttia, joka on 2,2 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna Joulukuussa 2017 työttömyysaste oli 12,7 prosenttia, mikä on 2,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuoden 2016 joulukuussa. Nuorisotyöttömyys pieneni vuonna Nuorisotyöttömiä oli keskimäärin 520 eli 110 nuorta vähemmän kuin vuonna Joulukuussa 2017 työttömiä nuoria oli 530; vuoden 2016 joulukuussa määrä oli

26 Myös vuotiaiden työttömyys pieneni vuonna vuotiaat vastavalmistuneet kuuluvat nuorisotakuun piiriin. Pitkäaikaistyöttömien määrä laski vuonna 2017; koko vuoden pitkäaikaistyöttömien keskiarvo oli 1272 henkilöä eli 222 henkilöä vähemmän kuin vuonna Joulukuussa 2017 pitkäaikaistyöttömiä oli eli peräti 408 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin joulukuussa. Huom. Tilastokeskuksen työllisyysluvut poikkeavat hieman Työ- ja elinkeinoministeriön luvuista, johtuen tilastointitapaeroista. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys vuosina Nuorisotyöttömät (ka.) Pitkäaikaistyöttömät (ka.) Kuvio 5. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys 23

27 3.2 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Ympäristöraportti Rovaniemi päivittää ympäristöraportin keväällä Vuonna 2017 raporttia ei päivitetty, koska kaupunki on hakeutunut kiertotalouden edelläkävijäkunnaksi ja kaikki raportointi on tarkoitus koota yhteen. Maato Maato valmistuu keväällä Kaavoitus ja rakentaminen n vuonna 2017 hyväksymät kaavat: 2 yleiskaavaa ja 14 asemakaavaa Teknisen lautakunnan vuonna 2017 hyväksymät kaavat: 7 asemakaavaa. Lainvoimaiseksi kuulutetut kaavat vuonna 2017: 20 asemakaavaa ja 4 yleiskaavaa. - Vuonna 2017 vireille laitettiin 24 asemakaavaa ja 1 ranta-asemakaava. Liikenne Keskustan liikenteen vyöhykejako on otettu Rovaniemen ydinkeskustan katujärjestelyjen kehittämisen yleissuunnitelmassa huomioon (tekninen lautakunta ). Tulvat Valtioneuvosto ei vuonna 2017 ratkaissut Natura-poikkeamista Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavassa osoitettua allasvarausta varten. Energiansäästö Rovaniemen on laatinut kunnallisen energiatehokkuussopimuksen vuosille Rovaniemen kaupunki ei vuonna 2017 ole sitoutunut sopimuskauteen Jätevedet ja viemäröinti Napapiirin Energia ja Vesi Oy (NeVe), pyrkii lähitulevaisuudessa parantamaan jätevesien hallintaa jätevedenpuhdistamoilla ja lietteen jälkikäsittelyä sekä nostamaan viemäröinnin kunnon tasoa vähentääkseen jätevesistä ja lietteistä aiheutuvaa ympäristökuormaa. Ympäristöraportissa 2018 raportoidaan jätevesiin ja viemäröintiin liittyvien toimenpiteiden toteutumisesta. Rovaniemen kaupunki, NeVe Oy ja Residuum OY panostavat arktiseen kiertotalouteen. Kiertotalous on kaupungin nimeämä arktisten talvikaupungin ympäristötavoite (World Winter Cities Association for Mayors, 2016). Kiertotalous Rovaniemen kaupunki hyväksyttiin kiertotalouden edelläkävijäkunnaksi CIRCWASTE-hankkeeseen. Seitsämänvuotta kestävää hanketta johtaa Suomen ympäristökeskus. Hanke kestää seitsemän vuotta. Rovaniemi on hakeutunut hankkeeseen Napapiirin energian ja veden sekä Residuum Oy:n kanssa. Rovaniemen kaupunki on tilannut kiertotalouden tiekartan konsulttityön. Valinta ei ole vielä lainvoimainen. 24

28 3.3 TALOUDELLINEN KEHITYS KUNTATALOUS Vuosi 2017 Kuntaliitto arvioi kuntatalouden vahvistuneen vuonna 2017, mutta ennakko-odotuksista kuitenkin jäätiin. Tilikauden tulos parani tilinpäätöstietojen mukaan noin 200 miljoonaa euroa, mutta jäi 500 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin viime syksyn kuntatalousohjelmassa arvioitiin. Myös odotukset koko kuntasektorin lainakannan pienentymisestä jäivät haaveeksi. Analyysi perustuu Tilastokeskuksen helmikuussa julkaisemiin tietoihin. Kuntasektorin toimintakulut laskivat viime vuonna keskimäärin 1,0 prosenttiyksikköä muun muassa kilpailukykysopimukseen liittyvien toimien, perustoimeentulotuen Kela-siirron ja kuntien omien säästötoimien vuoksi. Menot eivät vähentyneet niin paljoa kuin alun perin valtiovarainministeriö ennakoi, mutta valtionosuuksia leikattiin alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Näin ollen kunnat ovat joutuneet kantamaan entistä suuremman osuuden peruspalvelujen rahoituksesta. Kuntien verotulot kasvoivat koko maan tasolla yhteensä 2,0 prosenttia eli 450 miljoonaa euroa. Kunnallisverotulot kasvoivat 0,1 prosenttia, yhteisöverotulot kasvoivat 21,5 prosenttia ja kiinteistöverot 6,3 prosenttia. Samanaikaisesti valtionosuudet kuitenkin laskivat 3,3 prosenttia eli 300 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia vähensivät kilpailukykysopimus, perustoimeentulotuen siirto Kelaan sekä muut yksittäiset valtionosuusleikkaukset. Valtionosuuksiin sisältynyt veroperustemuutosten kompensaatio ei ollut riittävä kattamaan kaikkia kuntien verotuloihin tulleita epäsuoria vaikutuksia. Tilikauden tulos oli negatiivinen 60 kunnassa, joista kaikki ovat alle asukkaan kuntia. Kuntayhtymistä 53 teki negatiivisen tuloksen. Kuntia oli viime vuoden lopussa yhteensä 295 ja kuntayhtymiä 134. Kuntatalouden rahoituksellista tasapainoa kuvaava toiminnan ja investoinnin rahavirta nousi plussalle 250 miljoonaan euroon. Tämä merkitsee, että kuntatalouden rahoitusasema on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tasapainossa. Kuntaliiton mukaan muutoksen taustalla on kuntien tiukka taloudenpito, harkitut investoinnit sekä koko julkisen sektorin yhteinen tasapainottamispolitiikka. Kuntien lainakanta laski viime vuonna yli ja alle asukkaan kunnissa. Muissa kuntakokoluokissa velkaantuminen jatkui. Tällä hetkellä kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on 18,3 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta nousi yhteensä noin 150 miljoonaa euroa eli 0,9 prosenttia. Kuntien lainakanta laski 100 miljoonaa euroa samalla, kun kuntayhtymien lainakanta kasvoi 250 miljoonaa euroa. Kuntayhtymien investoinnit kasvoivat suurista sairaalainvestoinneista johtuen selvästi, mutta kunnissa investointien määrä laski. Kuntien investointitarpeet ovat kuitenkin edelleen suuret vanhentuneen rakennuskannan johdosta. Vuosi 2018 Kuntaliiton mukaan näyttää siltä, että vuosi 2017 jää poikkeuksellisen hyväksi vuodeksi kuntatalouden osalta. Arvioiden mukaan kuntien talous heikkenee tänä vuonna selvästi. Kunnille toteutetun talousarviokyselyn mukaan eivät verotulot ja valtionosuudet juurikaan kasva ensi vuonna. Toimintakulut kuitenkin kasvavat noin miljardi euroa. Investoinnit kasvavat 20 prosenttia ja lainakanta kääntyy jälleen nousuun. Kuntasektorin korjausvelkaa on selvitetty myös Kuntaliiton ja FCG:n tuoreessa selvityksessä. Siinä arvioidaan, että kuntakonserneilla on laskennallisesti katettavaa korjausvelkaa 4 miljardia euroa pelkästään toimitilojen ja kiinteistöjen osalta. Kuntaliiton mukaan kuntien korjausvelka on edelleen kasvussa. Investointien rahoittaminen edellyttää kunnilta jatkuvaa tiukkaa menokuria ja vahvaa tulokehitystä. Myös valtion on pidättäydyttävä kuntien tulopohjan lisäheikennyksistä. Vuoden 2018 valtionosuuksiin kohdistuvat noin 200 miljoonan euron leikkaukset. 25

29 Yleinen talouskehitys vuonna 2017 ja lähivuosina Suomen BKT kasvoi 3,1 prosenttia vuonna Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu edelleen työllisyystilanteen parantuessa. Myös asuntorakentaminen jatkuu vahvana ja tuotannollisia investointeja tehdään runsaasti. Viennin nopeaan toipumiseen on vaikuttanut ennen kaikkea maailmankaupan kasvu ja myönteinen talouskehitys useimmissa Suomen tärkeimmistä vientimaista. Maailmankauppa keskittyy aiempaa enemmän investointihyödykkeisiin, mikä on seurausta näkymien kohentumisesta keskeisissä talouksissa. Vuonna 2018 Suomen talouskasvu hidastuu 2,4 prosenttiin. Syksyllä 2017 näkyneet myönteiset merkit suhdannenousun jatkumisesta vahvistuivat. Näitä olivat muun muassa teollisuuden uusien tilausten kasvu sekä kasvukeskusten vahvana jatkuva rakennustoiminta. Tuotantomahdollisuuksia vuosia rajoittanut kysynnän vähäisyys näyttää vaivaavan yrityksiä aiempaa vähemmän. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannetiedustelut viittaavat myönteisen suhdannevaiheen jatkuvan vuonna Vuonna 2019 BKT kasvanee 1,9 prosenttia. Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu jää vuotta 2018 hitaammaksi. Inflaation nopeutuminen hidastaa reaalista käytettävissä olevien tulojen kasvua, vaikka samalla työllisyyden paraneminen tukeekin sitä. Yksityisten investointien kasvu jatkuu hyvänä, kun tuotannolliset investoinnit lisääntyvät muun muassa metsäteollisuuteen suunniteltujen suurhankkeiden vuoksi. Työllisyys jatkaa kohenemistaan, mutta hieman aiempaa hitaammin. Suotuisa suhdanne kohentaa julkista taloutta. Noususuhdanne lisää verotuloja, mikä vahvistaa sekä valtiontaloutta että kuntataloutta. Nousukausi ei kuitenkaan poista julkisen talouden rakenteellista epätasapainoa. Nopeasta talouskasvusta huolimatta eivät julkisen talouden tulot riitä kattamaan menoja. Julkisen talouden sektoreista valtio ja paikallishallinto ovat alijäämäisiä ja työeläkesektori sekä muut sosiaaliturvarahastot lievästi ylijäämäisiä. Koska eläkemenojen kasvu jatkuu nopeana, myös sosiaaliturvarahastojen ylijäämä kutistuu entisestään. Julkisyhteisöjen velka kääntyi laskuun suhteessa BKT:hen vuonna Bruttokansantuotteen nopea kasvu alentaa velkasuhdetta, ja velkasuhde näyttäisi painuvan hieman 60 prosentin alapuolelle vuonna Kun talouskasvu hidastuu ja ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu, velkasuhde uhkaa alkaa kasvaa uudelleen ensi vuosikymmenellä. Lähteet: Kuntien tilinpäätösarviot Kuntaliiton tiedote Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain. Tilastokeskus. Talousnäkymät ja palkanmuodostus. Valtionvarainministeriö

30 3.3.2 ROVANIEMEN KAUPUNGIN TALOUS Vuosi 2017 Rovaniemen kaupungin talous toteutui viime vuonna odotettua paremmin. Verotulotilitysten kasvu heikkeni, mutta selvästi oletettua vähemmän. Koko maassa kasvanut yhteisöverojen tuotto toi myös Rovaniemelle 1,6 miljoonaa euroa suuremman osuuden yhteisöverosta. Kunnallisverotilitysten lasku jäi odotettua pienemmäksi pääosin yllättävän nopeasti kohentuneen työllisyystilanteen johdosta. Toinen puoli hyvästä tuloksesta voidaan laskea saavutetun säästyneistä määrärahoista. Toimialojen tiukka budjettikuri ja suunnitelmallinen, jo vuosia jatkunut, palvelujen ja toimintojen uudelleen organisointi näkyy tilinpäätöksessä jo toisena vuonna peräkkäin. Kaupungin tilikauden tulos oli 1,1 miljoonaa euroa. Kun tulokseen lisättiin purettavat poistovaraukset 0,6 miljoonaa euroa jäi lopulliseksi ylijäämäksi 1,7 miljoonaa euroa. Kaupungin kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2017 lopussa oli 67,3 miljoonaa euroa. Vuosikatetta kertyi 16,7 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi poistoista 102,3 prosenttia ja nettoinvestoinneista 99,5 prosenttia. Vuosikate toteutui 7,5 miljoonaa euroa talousarviota parempana. Lisäpoistoja talousarvioon nähden toteutettiin 5,9 miljoonalla eurolla. Rovaniemen kaupungin toimintakate (nettomenot) oli -337,8 miljoonaa euroa. Toimintakate kasvoi 1,2 miljoonaa euroa eli 0,3 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna, mutta jäi alle budjetoidun kasvun, joka olisi ollut 1,8 prosenttia. Ulkoiset toimintatulot vähenivät 5,5 miljoonaa euroa eli 9,8 prosenttia ja niitä kertyi yhteensä 51,2 miljoonaa euroa. Ulkoisia toimintamenoja kertyi yhteensä 389,2 miljoonaa euroa ja niissä oli vähennystä 1,1 prosenttia eli 4,3 miljoonaa euroa. Määrärahoja käytettiin 345,3 miljoonaa euroa. Talousarvion määrärahat riittivät kaikilla lautakunnilla ja niistä jäi käyttämättä yhteensä 5,7 miljoonaa euroa. (Määrärahat=peruskaupungin toimintakate) Talousarvioon varatuista investointimäärärahoista käytettiin 80,0 prosenttia ja niiden toteutuma oli 16,8 miljoonaa euroa. Investoinneista kyettiin kattamaan vuosikatteella 99,5 prosenttia. Rovaniemi sai vuonna 2017 verotuloja yhteensä 249,6 miljoonaa euroa. Tilitykset ylittivät alkuperäisen talousarvion 3,3 miljoonalla eurolla ja muutetun talousarvion 0,7 miljoonalla eurolla. Rovaniemen verotulotilitykset kasvoivat vuoteen 2016 verrattuna vain 0,3 prosenttia. Kasvu perustui lähes kokonaan 18,0 prosenttia kasvaneeseen osuuteen yhteisöveron tuotosta. Kunnallisverojen tuotto laski 0,6 prosenttia. Huolimatta vahvasta rakentamisesta kasvoivat kiinteistöverojen tilitykset ainoastaan 0,6 prosenttia. Valtionosuuksia kertyi 94,1 miljoonaa euroa ja toteutuma oli 99,6 prosenttia muutetusta talousarviosta. Alkuperäinen talousarvio ylittyi kuitenkin 0,7 miljoonalla eurolla. Kaupungin kokonaismenot (käyttömenot + investoinnit + rahoitusmenot) olivat 445,5 miljoonaa euroa ja kokonaistulot (käyttötulot + investointitulot + rahoitustulot) olivat 445,3 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 505,9 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta kasvoi 11,7 miljoonaa euroa ja oli yhteensä 154,2 miljoonaa euroa eli euroa/asukas. Rovaniemen kaupungin lainakanta on vielä alle maan keskitason, joka tilinpäätösarvioiden mukaan vuoden 2017 lopussa oli noin euroa/asukas. Kaupungin omavaraisuusaste oli 55,7 prosenttia ja suhteellinen velkaantuneisuus 56,2 prosenttia. Lainanhoitokate oli 1,6. Kaupungin maksuvalmius tilinpäätöspäivänä oli 28 päivää. Riittävä kassa on välillä päivää. Hyvällä kassalla varauduttiin vuodevaihteen menoihin. Vuosi 2018 ja suunnitelmavuosien näkymät Vuodet 2018 ja 2019 tulevat olemaan Rovaniemelle sekä taloudellisesti että toiminnallisesti kovia vuosia. Vuosi 2018 on suunniteltu -5,0 miljoonaa euroa alijäämäiseksi ja vuosi 2019 niukasti plussalle. Vuoden 2020 sen sijaan arvioidaan jo olevan kaupungille taloudellisesti hiukan helpompi, koska Rovaniemi kuuluu niiden kuntien joukkoon, joiden talouden tasapainon arvioidaan paranevan maakuntauudistuksessa. On 27

31 kuitenkin tiedostettava, että Rovaniemellä on mittavat investointisuunnitelmat lähivuosille. Investointien rahoittaminen edellyttää kaupungilta edelleen tiukkaa menokuria ja huomattavasti nykyistä vahvempaa tulokehitystä. Nykytason verorahoitus ei siihen tule riittämään. Vuoden 2018 määrärahat ovat 361,0 miljoonaa euroa. Kasvua tilinpäätökseen nähden on peräti 4,5 prosenttia. Tähän kasvuun on huomioitu vuokrankorotukset, mutta ei nyt työmarkkinaneuvotteluissa päätettyjä palkankorotuksia. Lisäksi tällä hetkellä on jo tiedossa muitakin talousarvion laadinnan jälkeen tietoon tulleita suurehkoja menoeriä. Kova työ on tänä vuonna saada tulos toteutumaan suunnitellusti tai jopa kohenemaan budjetoidusta. Siihen on kuitenkin pyrittävä kaikin keinoin. Valtionosuuksia tänä vuonna odotetaan saatavan 93,9 miljoonaa euroa ja verotulotilityksiä 252,0 miljoonaa euroa. Verorahoitusta odotetaan siis saatavan 2,2 miljoonaa enemmän kuin tilinpäätöksessä. Valtionosuudet toteutunevat suunnitellusti, mutta verotulo-odotukset talousarviossa ovat 1,4 miljoonaa optimistisemmat kuin Kuntaliitolla tässä vaiheessa. Investointeja kaupungin taseeseen on suunniteltu tehtävän 23,2 miljoonan euron verran. Tämäkin summaa tulee ehkä vielä vuoden kuluessa uudelleen tarkastelun alle, kun suunnitelmissa olevien, mutta vielä talousarviosta puuttuvien, investointien sumaa aletaan purkaa. Lainaa on kaupungin oman investointiohjelman mukaisiin hankkeisiin otettava arviolta 19,2 miljoonaa euroa. Vuosien 2018 ja 2019 aikana on Rovaniemen kaupunki hiottava sellaiseen kuntoon, että se kykenee maakuntauudistuksen jälkeenkin supistuvalla verorahoituksella tuottamaan laadukkaat palvelut ja hoitamaan kaupungille jääneet lainat ja vastuut. On myös varauduttava lähivuosien investoinneista tuleviin uusiin lainoihin ja vuokravastuisiin. Tämän johdosta on myös nykyiset veroprosentit otettava tulevassa talousarviossa vakavan tarkastelun alle. 28

32 3.3.3 ROVANIEMI-KONSERNIN TALOUS Vuosi 2017 Vuosi 2017 oli Rovaniemi-konsernille taloudellisesti hyvä vuosi. Koko konsernin tulos oli 8,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Konsernitaseen kumulatiivinen ylijäämä vuoden lopussa oli 131,7 miljoonaa euroa. Rovaniemi-konsernin nettomenot olivat 311,4 miljoonaa euroa. Toimintakuluista katettiin toimintatuotoilla 41,3 prosenttia. Vuosikatetta kertyi 52,6 miljoonaa euroa ja sillä voitiin kattaa 118,7 prosenttia poistoista. Konsernin lainakanta kasvoi 4,8 miljoonaa euroa ja oli tilinpäätöksessä yhteensä 227,9 miljoonaa euroa (3 647 /asukas). Taseen loppusumma nousi 729,7 miljoonaan euroon ja omavaraisuusasteeksi tuli 50,6 prosenttia. Lainanhoitokate oli 2,8. Konserni on velkaantunut maltillisesti, mutta investointitarpeita ja korjausvelkaa on huomattavasti nykyistä investointitasoa enemmän. Konsernin investointimenot (brutto) olivat 74,9 miljoonaa euroa ja toiminnan ja investointien rahavirta oli 5,2 miljoonaa euroa negatiivinen. Kassan riittävyys oli 46 päivää ja sitä voidaan pitää riittävänä. Konserni on 30 yhteisön yhdistelmä Rovaniemen vuoden 2017 konsernitilinpäätöksessä yhdisteltiin kaiken kaikkiaan 30 erilaista yhteisöä. Merkittävimmät tytäryhtiöt ovat Napapiirin Energia ja Vesi Oy, Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy ja Kiinteistö Oy Lappi Areena, jotka omistetaan 100-prosenttisesti, sekä Napapiirin Residuum Oy, Työterveys Lappica Oy ja Rovaniemen Kehitys Oy, jotka omistetaan yli 90-prosenttisesti. Kuntayhtymistä suurimmat ovat Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja Lapin Sairaanhoitopiirin ky, joista omistetaan yli 50 prosenttia sekä Ounastähti kehittämiskuntayhtymä, josta omistetaan 42,3 prosenttia. Merkittävimmät osakkuusyhteisöt ovat: Rovakaira Oy, josta omistetaan 39,9 prosenttia, LapIT Oy, omistusosuus 33,8 prosenttia ja Kunta-asunnot Oy, josta omistetaan 30,2 prosenttia. Merkittävät tytäryhtiöt hoitivat velvoitteensa emolle kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Suurimman voiton 3,8 miljoonaa euroa teki Napapiirin Energia ja Vesi Oy. Napapiirin Residuum Oy:n voitto oli 0,5 miljoonaa euroa, Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy:n voitto oli 0,3 miljoonaa euroa. Myös Rovaniemen Kehitys Oy ja Työterveys Lappica Oy tekivät tavoitteiden mukaisen positiivisen tuloksen. Kuntayhtymien parhaasta tuloksesta vastasi Ounastähti Kehittämiskuntayhtymä, jonka tulos oli 3,3 miljoonaa euroa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän tulos oli 1,3 miljoonaa euroa ja Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ylsi 0,7 miljoonan euron positiiviseen tulokseen. Osakkuusyhteisöistä saavutti Rovakaira Oy 1,3 miljoonan euron positiivisen tuloksen. Merkittävä on myös Kunta-Asunnot Oy:n 0,6 miljoonan euron positiivinen tulos. Yhdistyksistä ja säätiöistä Rovaniemen kaupungin määräysvallassa ovat Rovaniemen kylien kehittämissäätiö, Eduro-säätiö ja Lapin Alueteatteriyhdistys ry. Rovaniemen kylien kehittämissäätiön sijoitukset tuottivat vuonna ,8 miljoonan euron positiivisen tuloksen. Eduro-säätiön tulos oli 0,3 miljoonaa euroa ja Lapin alueteatteriyhdistyksen tulos oli plussalla 0,1 miljoonaa euroa. Merkittäviä alijäämäisiä tuloksia ei konserniyhteisöillä vuonna 2017 toteutunut. Rovaniemi-konsernin rakenteessa tapahtui vuonna 2017 useita muutoksia - Pääosa Lapin ammattikorkeakoulun osakkeista myytiin Lapin yliopistolle. - Kunnallistekniikkaa ylläpitävä ja rakentava Rovaniemen Infra myytiin konsernin sisällä Napapiirin Energia ja Vesi Oy:lle. - Työterveysliikelaitos yhtiöitettiin kaupungin tytäryhtiöksi, Lappica Oy:ksi. - Kiinteistöosakeyhtiö Lappi Areenasta muodostettiin kokonaan kaupungin omistama tytäryhtiö. 29

33 4. KOKONAISTALOUDEN KEHITYS 4.1 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN KOKO KAUPUNGIN TULOSLASKELMA Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 0 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 13,2 14,4 Vuosikate/Poistot, % 102,3 129,2 Vuosikate euroa/asukas Poistot euroa/asukas Asukasmäärä

34 TULOSLASKELMAN ERIEN ANALYSOINTI 2017 Alkuperäisessä talousarviossa odotettiin koko kaupungin osalta -4,9 miljoonan euron alijäämäistä tulosta. Muutetussa talousarviossa tavoiteltiin vielä -3,2 miljoonan euron alijäämäistä tulosta. Lopullinen tilikauden tulos oli 1,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Talousarvion muutoksessa korotettiin verotulo- ja valtionosuusarvioita ja lisättiin poistoja tilaliikelaitokselle. Lisäksi tilaliikelaitoksen investointimäärärahoihin tehtiin korotus. Talousarvioon varattiin käyttötalousmäärärahoja 351,0 miljoonaa euroa ja niistä toteutui 345,3 miljoonaa euroa. Määrärahat riittivät kaikilla lautakunnilla ja niitä jäi käyttämättä yhteensä 5,7 miljoonaa euroa. Määrärahoja käytettiin 1,0 miljoonaa euroa eli 0,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna (Määrärahat=peruskaupungin toimintakate) Koko kaupungin toimintakatteeksi (nettomenot) muodostui -337,8 miljoonaa euroa. Toimintakate kasvoi 1,2 miljoonaa euroa eli 0,3 prosenttia ja oli näin ollen 5,1 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Alkuperäinen kasvutavoite oli 1,8 prosenttia tilinpäätökseen 2016 verrattuna. Verotuloja tilitettiin 249,6 miljoonaa euroa. Tilitykset ylittivät alkuperäisen arvion 3,3 miljoonalla eurolla ja muutetun talousarvion 0,7 miljoonalla eurolla. Kunnallisveroja kertyi 0,7 miljoonaa euroa muutettua talousarviota enemmän. Yhteisöveron tuottoa kertyi 0,1 miljoonaa euroa vähemmän ja kiinteistöveroa tilitettiin 0,1 miljoonaa euroa enemmän kuin muutetussa talousarviossa. Verotulotilitysten kokonaiskasvu Rovaniemellä oli 0,3 prosenttia. Kunnallisverotilitykset laskivat 0,6 prosenttia, kiinteistöverojen tilitykset kasvoivat 0,6 prosenttia ja osuus yhteisöveron tuotosta kasvoi 18,0 prosenttia. Efektiivinen veroasteen arvioidaan vuonna 2017 olevan Rovaniemellä vain 15,24 prosenttia kunnallisveroprosentin ollessa samaan aikaan 21,0 prosenttia. Koko maassa verotulotilityksen kasvoivat keskimäärin 2,0 prosenttia. Rovaniemellä ei vuonna 2017 korotettu mitään veroja. Valtionosuuksia kertyi 94,1 miljoonaa euroa ja toteutuma oli 99,6 %. Valtionosuudet vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 4,2 miljoonaa euroa eli 4,3 prosenttia. Tilikauden ylijäämäksi kirjattiin 1,7 miljoonaa euroa, vuosikatetta kertyi 16,7 miljoonaa euroa. Poistoja ja arvonalentumisia kirjattiin -16,3 miljoonaa euroa. Poistoista katettiin vuosikatteella 102,3 prosenttia. Satunnaisiin tuottoja kirjattiin 0,7 miljoonaa euroa. Summa koostui useista pienemmistä eristä. Tilikauden tulokseen, joka oli 1,1 miljoonaa euroa, purettiin poistovarauksia yhteensä 0,6 miljoonaa euroa. Toimintatulot Ulkoiset toimintatuotot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat 51,2 miljoonaa euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 9,8 prosenttia eli 5,5 miljoonaa euroa. Vähennykset tuloissa koostuvat pääosin perustoimeentulotuen maksatuksen siirtymisestä Kelalle, työterveysliikelaitoksen yhtiöittämisestä sekä maankäyttö- ja kehittämiskorvausten vähentymisestä. Lisäksi Ounastähti kehittämiskuntayhtymän tuotto 1,2 miljoonaa euroa on nyt kirjaustavan muutoksesta johtuen kirjattu muihin rahoitustuottoihin. Myyntituottoja kertyi 11,3 miljoonaa euroa ja niissä oli vähennystä 1,7 prosenttia eli 0,2 miljoonaa euroa. Maksutuottoja kertyi 17,0 miljoonaa ja vähennystä oli 13,7 prosenttia eli 2,7 miljoonaa euroa. Tuet ja avustukset vähenivät 21,3 prosenttia eli 1,8 miljoonaa euroa. Muut toimintatuotot vähenivät 0,9 miljoonaa euroa eli 5,1 prosenttia. Tulolaji, M TP2017 TP2016 Kasvu % Myyntituotot 11,3 11,5-1,7 Maksutuotot 17,0 19,7-13,7 Tuet ja avustukset 7,0 8,9-21,3 Muut tuotot 15,8 16,7-5,4 YHTEENSÄ 51,1 56,8-10,0 Valmistus omaan käyttöön ei ole mukana luvuissa. 31

35 Valmistus omaan käyttöön Tuloslaskelmassa toimintatuottojen jälkeen omana rivinä näkyvä valmistus omaan käyttöön on tuloslaskelman oikaisua, jolla tuotoista on erotettu omaan käyttöön valmistettujen hyödykkeiden tulot. Vastaava summa on kirjattu toimintamenoihin asianomaisille menotileille. Kirjaustapa on otettu käyttöön talousarviovuonna Toimintamenot Ulkoiset toimintamenot olivat 389,2 miljoonaa euroa. Tästä summasta valmistusta omaan käyttöön oli 0,2 miljoonaa euroa. Toimintamenot vähenivät 4,3 miljoonaa euroa eli 1,1 prosenttia. Henkilöstömenoihin kului 138,0 miljoonaa euroa ja ne vähenivät viime vuonna 8,4 miljoonaa euroa eli 5,7 prosenttia. Palkkojen osuus väheni 3,7 miljoonaa euroa eli 3,3 prosenttia. Merkittävää oli myös henkilöstösivukulujen suuri vähennys 4,6 miljoonaa euroa. Nämä vähennykset liittyivät pääosin KIKY-sopimukseen ja tietysti poistuneisiin toimintoihin. Palveluiden ostot kasvoivat yhteensä 6,6 miljoonaa euroa eli 3,7 prosenttia. Tästä 4,1 miljoonaa euroa kohdistui asiakaspalvelujen ostoon. Työterveyspalvelujen ostot Lappica Oy:ltä näkyvät nyt ulkoisina palvelujen ostoina. Ostoja Lappica Oy:ltä kertyi 2,2 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat 2,7 miljoonaa euroa eli 3,1 prosenttia. Uutena eränä palvelujen ostoissa näkyy myös työllisyyspalvelujen osto Eduro -säätiöltä 1,2 miljoonalla eurolla. Aineet, tarvikkeet ja tavarat tiliryhmän kulut kasvoivat 0,5 miljoonalla eurolla. Tästä lämmitys-, sähkö ja vesikulujen osuus oli 0,3 miljoonaa euroa. Kasvua oli lisäksi hoitotarvikkeiden ja apuvälineiden hankinnoissa noin 0,3 miljoonaa euroa ja kaluston hankinnoissa 0,2 miljoonaa eroa. Elintarvikehankinnat vähenivät 0,3 miljoonaa euroa. Avustusten osuus on vähentynyt 13,8 prosenttia eli 4,7 miljoonaa euroa. Päivähoidon uudelleen järjestelyt ovat lisänneet avustusten osuutta 1,8 miljoonaa euroa. Tällä rahalla maksetaan palvelusetelit päivähoitoon. Toisaalta perustoimeentulotuen poistuminen on vähentänyt tukia 6,3 miljoonaa euroa. Erilaiset lasten kotihoitoon liittyvät tuet ovat vähentyneet 0,2 miljoonaa euroa. Muut toimintakulut kasvoivat 11,3 prosenttia eli 1,5 miljoonaa euroa. Vuokrien osuus kasvoi 1,9 Miljoonaa euroa. Vähennystä oli mm. luottotappioissa 0,4 miljoonaa euroa. Menolaji, M TP2017 TP2016 Kasvu% Henkilöstömenot 138,0 146,4-5,7 Palveluiden ostot 189,0 182,3 3,7 Aineet, tarv., tavarat 18,3 17,8 2,8 Avustukset 28,7 33,3-13,8 Muut menot 15,2 13,6 11,8 YHTEENSÄ 389,2 393,4-1,1 Toimintakate Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Koko kaupungin toimintakate vuoden 2017 lopussa oli -337,8 miljoonaa euroa ja se kasvoi vuodesta 2016 yhteensä 1,2 miljoonaa euroa eli 0,3 prosenttia. Budjetoitu kasvu olisi ollut 1,8 prosenttia. Peruskaupungin toimintakate oli -345,3 miljoonaa euroa ja se pieneni vuodesta 2016 yhteensä 1,0 miljoonaa euroa eli 0,3 prosenttia. Vuosikate Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoitustoimintaan ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Kaupungin vuosikate vuodelta 2017 oli 16,7 miljoonaa euroa. Vuosikate toteutui 7,5 miljoonaa euroa muutetun talousarvion vuosikatetta parempana. Vuoteen 2016 verrattuna vuosikatetta kertyi kuitenkin 2,6 miljoonaa euroa vähemmän. Vuosikate/Poistot % Tämä tunnusluku osoittaa tulorahoituksen riittävyyden poistoihin. Jos vuosikatteella voidaan kattaa tilikauden poistot, voidaan kunnan tulorahoitusta pitää riittävänä, edellyttäen, että poistojen määrä vastaa vuosittaisten investointien omahankintamenoa. Vuosikate 16,7 miljoonaa euroa kattoi tilinpäätösvuoden 16,3 miljoonan euron poistoista 102,3 prosenttia ja nettoinvestoinneista 99,5 prosenttia. 32

36 Tilikauden tulos ja tilikauden yli-/alijäämä Kaupungin tilikauden tulos oli 1,1 miljoonaa euroa, ja tilinpäätössiirroilla korjattu ylijäämä oli 1,7 miljoonaa euroa. Kaupungin kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2017 lopussa oli 67,3 miljoonaa euroa. Toimintatuotot/Toimintakulut % Tämä tunnusluku osoittaa, kuinka monta prosenttia toimintamenoista kyetään kattamaan toimintavuonna saaduilla toimintatuotoilla. Rovaniemellä vuonna 2017 katettiin kuluista 13,5 prosenttia. Edellisenä vuonna katettiin 14,4 %. 33

37 4.2 TOIMINNAN RAHOITUS KOKO KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 69,3 121,2 Lainanhoitokate 1,6 1,8 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

38 RAHOITUSLASKELMAN ERIEN ANALYSOINTI Rahoituslaskelmaan kootaan kunnan rahan lähteet ja rahan käytöt tilikauden ajalta. Rahoituslaskelma päätyy kuvaamaan muutosta kassavaroista eli sitä, lisääntyivätkö vai vähenivätkö kassavarat tilikauden aikana. Viralliseen rahoituslaskelmaan sisältyvät peruskunnan lisäksi liikelaitokset. Rahoituslaskelmalla osoitetaan, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta on yli- tai alijäämäinen. Toiminnan rahavirta Toiminnan rahavirta muodostuu vuosikatteesta ja sen jälkeen mahdollisesti esiintyvistä satunnaisista eristä sekä huomioitavista tulorahoituksen korjauseristä. Rovaniemen kaupungin toiminnan rahavirta vuonna 2017 oli 14,1 miljoonaa euroa. Investointien rahavirta Rahoituslaskelman investointien rahavirta muodostuu käyttöomaisuuden investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä käyttöomaisuuden luovutustuloista. Rovaniemen kaupungin käyttöomaisuusinvestointien määrä oli tilikaudella -31,0 miljoonaa euroa. Investointeihin saatiin avustuksia 6,8 miljoonaa euroa. Omaisuuden luovutusvoitot olivat 10,5 miljoonaa euroa. Investointien rahavirraksi muodostui -13,6 miljoonaa euroa. Kaupungin nettoinvestoinneista toteutui 80,0 prosenttia. Toiminnan ja investointien rahavirta oli 0,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 3,3 miljoonaa euroa Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta on tunnusluku, joka ilmaisee kuinka paljon rahavirrasta jää nettolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Mikäli rahavirta on negatiivinen, ilmaisee määrä sen, että menoja on jouduttu kattamaan joko kassavaroilla tai ottamalla lisää lainaa. Rovaniemellä vuoden 2017 Toiminnan ja investointien rahavirta oli positiivinen 0,5 miljoonaa euroa. Positiivisessa luvussa näkyvät vuonna 2017 saadut pysyvien vastaavien luovutustulot. Toiminnan ja investointien rahavirran tilinpäätöksen ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Rovaniemellä tämä tunnusluku vuonna 2017 oli 35,0 miljoonaa euroa positiivinen. Ilman vuotta 2014 toteutettua Napapiirin liiketoimintakauppaa, tunnusluku olisi negatiivinen. Rahoituksen rahavirta Rovaniemen kaupungin antolainasaamiset lisääntyivät 13,8 euroa ja toisaalta vähenivät 1,5 euroa. Antolainauksen muutokset olivat lisäystä 12,3 miljoonaa euroa. Pitkäaikaista lainaa tilikaudella nostettiin 21,6 miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja maksettiin pois 9,9 miljoonaa euroa. Lyhytaikaista lainaa ei lisätty edelliseen vuoteen verrattuna. Lainakannan muutokset yhteensä olivat lisäystä 11,7 miljoonaa euroa. Muut maksuvalmiuden muutokset koostuvat valtion toimeksiannoista, pitkä- ja lyhytaikaisten saamisten muutoksista ja korottomien velkatilin pääomien muutoksista. Rahoituksen rahavirraksi muodostui -6,8 miljoonaa euroa. Rahavarojen muutos Toiminnan ja investointien sekä rahoituksen rahavirroista muodostuva rahavarojen muutos on 6,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Rovaniemen kaupungin rahavarat olivat vuoden lopussa 34,1 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitus, % = 100 x Vuosikate/Investointien omahankintameno (Omahankintameno = Investointimenot Rahoitusosuudet) Investointien tulorahoitus oli 69,3 prosenttia. Suunnitelluista nettoinvestoinneista toteutui nettona 80,0 prosenttia ja ne kyettiin pääosin kattamaan vuosikatteella. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut)/(Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate osoittaa tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kaupungin lainanhoitokate vuoden 2017 lopussa oli 1,6. Lainanhoitokyky on hyvä, jos tunnusluvun 35

39 arvo on yli 2, tyydyttävä, jos arvo on 1-2 ja heikko, jos arvo on alle 1. Vuonna 2016 lainanhoitokate oli 1,8 Rovaniemellä ja koko Suomessa 1,4. Kassa riittävyys, pv = 365 pv * Kassavarat/Kassasta maksut Kassan riittävyys tilinpäätöspäivänä oli 28 päivää, mikä tarkoittaa, että tilinpäätöspäivän kassavaroilla, joihin lasketaan rahoitusarvopaperit ja rahat ja pankkisaamiset, voitiin kattaa 28 päivän maksut. Riittävä kassa on välillä päivää. Suositeltava taso on noin 20 päivää. Hyvällä kassalla varauduttiin vuoden vaihteen menoihin. 36

40 4.3 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKO KAUPUNGIN TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Toimeksiantojen varat Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA Oma pääoma Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Pakolliset varaukset Toimeksiantojen pääomat Vieras pääoma Pitkäaikainen Lyhytaikainen VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista Kertynyt ylijäämä, 1000 euroa Kertynyt ylijäämä, euroa/asukas*) Lainakanta , 1000 euroa Lainakanta , euroa/asukas Lainasaamiset, 1000 euroa Asukasmäärä

41 TASEEN TUNNUSLUKUJEN ANALYSOINTI Rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikauden aikana tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Rovaniemen kaupungin tase on esitetty jäljempänä eriteltynä yksityiskohtaisen tuloslaskelman ja rahoituslaskelman yhteydessä. Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Rovaniemen kaupungin taseen loppusumma oli tilikauden lopussa 505,9 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma kasvoi 3,2 miljoonaa euroa. Pysyviä vastaavia oli 452,6 miljoonaa euroa ja niiden määrä kasvoi 12,8 miljoonaa euroa. Tästä aineellisten hyödykkeiden määrä oli 208,9 miljoonaa euroa ja määrä kasvoi vuoden aikana 5,7 miljoonaa euroa. Sijoituksia oli 243,0 miljoonaa euroa ja niiden määrä kasvoi 7,9 miljoonaa euroa. Aineettomia hyödykkeitä oli 0,7 miljoonaa euroa niiden määrä väheni 0,8 miljoonaa euroa Toimeksiantojen varoissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vaihtuvat vastaavia oli 53,2 miljoonaa euroa ja ne vähenivät 9,5 miljoonaa euroa. Näistä saamisia oli 19,0 miljoonaa euroa ja niiden osuus väheni 3,2 miljoonaa euroa. Kaupungin rahoitusarvopapereiden määrä kasvoi 13,1 miljoonaa euroa ja oli tilikauden lopussa yhtensä 22,2 miljoonaa euroa. Rahat ja pankkisaamiset vähenivät 19,5 miljoona euroa ja niiden määrä oli 11,8 miljoonaa euroa. Taseen oma pääoma kasvoi 1,7 miljoonaa euroa ja oli vuoden lopussa 277,6 miljoonaa euroa. Poistoero ja vapaaehtoisten varausten arvo oli vuoden lopussa 3,9 miljoonaa euroa. Siinä oli vähennystä 0,6 miljoonaa euroa. Pakollisissa varauksissa ja toimeksiantojen pääomissa ei ollut merkittäviä muutoksia. Rovaniemen kaupungin vieraan pääoman arvo kasvoi viime tilikaudella 2,3 miljoonaa euroa. Vierasta pääomaa oli käytössä 223,5 miljoonaa euroa, josta pitkäaikaista 138,3 miljoonaa euroa ja lyhytaikaista 85,2 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste, % = (Oma pääoma + Poistoero + Vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma Saadut ennakot) Omavaraisuusaste kuvaa kunnan vakavaraisuutta ja alijäämän sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona kuntasektorilla pidetään 70 prosenttia. Kaupungin omavaraisuusaste vuoden 2017 lopussa oli 55,7 prosenttia. Tilanne heikkeni 0,2 prosenttiyksikköä vuodesta 2016, jolloin se oli Rovaniemellä 55,9 prosenttia ja koko maassa keskimäärin 59,9 prosenttia. Suhteellinen velkaantuneisuus = (Vieras pääoma Saadut ennakot)/käyttötulot Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa kuinka paljon kunnan käyttötuloista (=toimintatulot, verot ja valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta. Rovaniemen kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus vuoden 2017 lopussa oli 56,2 prosenttia. Vuonna 2016 vastaava luku oli 54,6 prosenttia. Heikennystä tuli 1,6 prosenttiyksikköä. Koko maan keskiarvo vuonna 2016 oli 55,6 prosenttia. Kertynyt ylijäämä Kertynyt ylijäämä on taseeseen kertyneen ylijäämän kokonaissaldo kuluneen tilikauden jälkeen. Vuoden 2017 lopussa ylijäämää oli 67,3 miljoonaa euroa eli euroa /asukas. Ylijäämä kasvoi 1,7 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2016 ylijäämää oli euroa / asukas. koko maan vastaava luku oli euroa / asukas. Koko kaupungin lainakanta = Vieras pääoma- (Saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) Koko kaupungin lainakanta tilinpäätöspäivänä oli 154,2 miljoonaan euroa, mikä on euroa/asukas. Lainakanta kasvoi vuoden 2016 tilinpäätöksestä 11,7 miljoonaa euroa. Rovaniemen kaupungin lainakanta 38

42 asukasta kohden on vielä alle kuntien keskimääräisen lainakannan, joka on euroa/asukas vuoden 2017 tilinpäätösarvioiden mukaan. Lainasaamiset Lainasaamisia kaupungilla oli tilinpäätöspäivänä 155,5 miljoonaa euroa eli euroa/asukas. Rahoitusvarallisuus =(Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) (Vieras pääoma-saadut ennakot) Rovaniemen rahoitusvarallisuus oli euroa negatiivinen. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon näistä varallisuuseristä jäisi asukasta kohden jäljelle, jos velat maksettaisiin kokonaisuudessaan pois. Rovaniemen kaupungin kuten yleensä kuntien rahoitusvarallisuus on kehittynyt viime vuosina negatiiviseen suuntaan. 39

43 4.4 KOKONAISTULOT JA -MENOT KAUPUNGIN KOKONAISTULOT JA -MENOT Koko kaupunki TULOT % MENOT % VARSINAINEN TOIMINTA VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatuotot ,49 Toimintakulut ,36 Verotulot ,04 - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet ,13 Korkotuotot ,52 Korkokulut ,41 Muut rahoitustuotot ,32 Muut rahoituskulut ,01 Satunnaiset tuotot ,15 Satunnaiset kulut 0 0,00 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät - Käyttöomaisuuden myyntivoitot ,72 - Käyttöomais. myyntitappiot ,01 INVESTOINNIT - Varausten muutos ,03 INVESTOINNIT Rahoitusosuudet invest. menoihin ,52 Käyttöomaisuusinvestoinnit ,94 Käyttöomaisuuden myyntitulot ,35 RAHOITUSTOIMINTA RAHOITUSTOIMINTA Antolainasaamisten vähennykset ,33 Antolainasaamisten lisäykset ,09 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,85 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,23 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,00 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,00 Oman pääoman lisäykset 0 0,00 Oman pääoman vähennykset 0 0,00 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys Kokonaismenot Muut maksuvalmiuden muutokset Kokonaistulot Kassavarojen muutos Erotus Erotus KOKONAISTULOT KOKONAISMENOT Valtionos. 21% Investoinnit 4% Rah.toiminta 5% Käyttöom.invest 7% Rah.toiminta 5% Muut kulut 0% Muut tuotot 2% Valmistus omaan käyttöön 0% Toimintatuotot 11% Verotulot 56% Toimintakulut 87% 40

44 4.5 HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY esittää kaupungin tilikauden tuloksen ,65 euron käsittelystä seuraavaa: 1) Puretaan Teknisen lautakunnan poistovarausta ,84 euroa 2) Puretaan kaupunginhallituksen poistovarausta ,69 euroa 3) Tilikauden ylijäämä ,18 euroa siirretään yli/alijäämätileille seuraavasti: a) Tilaliikelaitoksen alijäämätilille ,68 euroa b) peruskaupungin ylijäämätilille ,73 euroa esittää, että kaupungin tilikauden ylijäämä lisätään edellisten tilikausien ylijäämään edellä esitetyllä tavalla. 41

45 5. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEI- DEN TOTEUTUMINEN 5.1 KÄYTTÖTALOUSOSA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Alkuperäinen Ta- Muutettu Toteutunut Poikkeama Tot. Toimintakate talousarvio muutos talousarvio muut.jälkeen % lis-/väh+ +yli/-alle Tarkastuslautakunta TARKASTUSTOIMI ,2 Hallinto- ja viranomaistoiminnot HALLINTO- JA VIRANOMAISPALVELUT ,6 Aluelautakunta ALUELAUTAKUNNAT ,9 Perusturvalautakunta LAPSIPERHEIDEN PALVELUT ,0 IKÄIHMISTEN PALVELUT ,6 TERVEYDENHUOLTOPALVELUT ,4 ERIKOISSAIRAANHOITOPALVELUT ,7 AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUT ,5 Yht ,0 Koulutuslautakunta VARHAISKASVATUSPALVELUT ,8 KOULUTUSPALVELUT ,6 Yht ,8 Vapaa-ajan lautakunta VAPAA-AJAN PALVELUT ,8 Teknien lautakunta TEKNISET PALVELUT ,7 Ympäristölautakunta YMPÄRISTÖVALVONTA JA PELASTUS ,6 PALVELUT Lautakunnat yhteensä ,3 Määrärahat yhteensä ,4 Liikelaitokset ja nettoyksiköt Tilaliikelaitos ,7 Ruoka- ja puhtauspalvelut ,0 Liikelaitokset Yht ,3 Koko Rovaniemi Yht ,5 42

46 5.1.1 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunta Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet 1. Hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen kaikilta osin lain edellyttämällä tavalla koko kaupunkikonsernissa. (hallinnon ja talouden tarkastus) Keskeiset toimenpiteet vuonna 2017 Tarkastuslautakunta vastaa kuntalain sekä valtuuston hyväksymän hallintosäännössä lautakunnalle määrätyistä velvoitteista. Mittari / arviointi Kaupunkikonsernin asukaskohtainen lainamäärä ja kunnan veroprosentti pysyvät alle valtakunnallisen keskiarvon. Rovaniemen kaupungin ja kaupunkikonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen tilintarkastuksen suorittaa tuottaa KPMG julkishallinnon palvelut Oy, aika jaksolla teki asiasta päätöksen , tarkastuslautakunnan esityksestä. Tarkastuslautakunta on seurannut hallintosäännössä 75 edellyttämällä tavalla tilintarkastuksen toteutumista. Tilintarkastaja on osallistunut tarkastuslautakunnan kokouksiin sopimuksen mukaisesti. Tarkastuslautakunta on vastannut sidonnaisuusrekisterin käyttöön otosta ja ylläpidosta alkaen. Hallintosäännön mukaisesti lautakunta vie sidonnaisuusilmoitukset kaupunginvaltuustolle (KV) kaksi kertaa vuodessa. Lautakunta päätti ajankohtien olevan KV:n lokakuun ja maaliskuun kokoukset. Ensimmäisen kerran asiaa käsiteltiin Tarkastuslautakunta on valvonut ilmoitusvelvollisuuden noudattamista (Kuntalaki 84 ). Rovaniemen kaupungissa ilmoitusvelvollisia viranhaltijoita ja luottamusmiehiä on 92 henkilöä mennessä saatuja vastauksia oli 72 kpl, joten vastausprosentti on 78 %. Lautakunta osoitti huolensa Rovaniemen kaupunkikonsernin velkaantuneisuudesta ja kahden kriisikuntakriteerin raja-arvon täyttymisestä vuoden 2016 arviointikertomuksessa. Vuoden 2017 tuloskortissa lautakunnan kriteereinä ovat kaupunkikonsernin lainan määrän ja kunnan veroprosentin pysyminen alle valtakunnallisen keskiarvon. Konsernilainat ovat tilinpäätöksessä eur/ asukas. Kunnan veroprosentin osalta tavoite ei täyty, se on 1,09 % korkeampi kuin kunnissa keskimääräinen (21 % vs. 19,91 %). 2. Paremman vaikuttavuuden saaminen julkisilla varoilla järjestetyissä kunnan palveluissa (arviointi) Tarkastuslautakunta edistää kaupunkistrategian kehittämistä ja toteuttamista koko kaupunkikonsernissa. Kaupunki kehittyy elinvoimaisena ja kykenee varmistamaan asukkailleen laadukkaat lakisääteiset palvelut. Tarkastuslautakunnan tehtävät perustuvat Kuntalaissa oleviin määräyksiin. Tarkastuslautakunnan on arvioitava, ovatko kunnan ja kuntakonsernin toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Lautakunta esittää arviointinsa vuoden 2017 arviointikertomuksessa. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota kaupunkistrategiaan, sillä toiminnallisten tavoitteiden asettaminen ei vielä vuonna 2016 riittävästi kytkeytynyt strategiaan. Tilikauden 2017 arviointi perustuu vuoden 2017 loppuun asti voimassa olevan kaupunkistrategian arvioimiseen. Tarkastuslautakunta on seurannut elinvoimaa edistäviä kaupungin toimia sekä lakisääteisten palvelujen järjestämistä vuonna Tarkastuslautakunta päätti viedä tilintarkastajan selvityksen Kohdennetun tarkastuksen raportti-tilaliikelaitos tiedoksi liikelaitoksen johtokunnalle ja kaupunginhallitukselle. Tarkastuslautakunta pyysi lausunnot raportista 02/2018 mennessä. 43

47 3. Kaupunkikonsernin arvioinnin edistäminen toiminnasta ja taloudesta sekä päättäjille että viranhaltijoille (arviointi) Tarkastuslautakunta edistää toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista koko kaupunkikonsernissa. Tarkastuslautakunnan itsearviointi (2017) sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille suunnattu arviointikysely (2018). Tarkastuslautakunta edistää arvioinnillaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista koko kaupunkikonsernissa. Arvioinnin keskeinen kohde on edelleen kaupunginhallitus. Se johtaa kaupungin toimintaa ja vastaa kaupungin hallinnosta sekä taloudenhoidosta. on keskeinen osa konsernijohtoa ja vastaa omistajaohjauksen toteuttamisesta sekä konsernivalvonnan järjestämisestä. Tarkastuslautakunta suoritti itsearvioinnin keväällä 2017, toimikauden päättyessä. Talouden tunnusluvut: Tarkastuslautakunta Tunnusluku TP 2016 TA 2017 TP 2017 Ero Tot-% Toimintatuotot 462 Toimintakulut ,20 Toimintakate (sitova 2017) ,20 Poistot ja rahoituskulut -11 Tilikauden ali/ylijäämä ,20 44

48 5.1.2 KAUPUNGINHALLITUS KAUPUNGINHALLITUS Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet Strateginen hallinto 1. Maanomaisuuden tuotto kasvaa Kaavojen ja tonttien valmistuminen suunnitellusti Keskeiset toimenpiteet vuonna 2017 Maaton toteuttaminen Mittari / arviointi Budjetoidut maankäytön tulot Maaton kaava ja tonttivaranto Maato on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Kerrostalotuotannolle on kaavoitettu tonttivarantoa erityisesti Rajavartioston alueelle, mutta tontteja ei ole jaettu. Vuonna 2017 lainvoimaiseksi kuulutettiin 20 asemakaavaa ja 4 yleiskaavaa. Tonttien vuokraus- ja myyntituloja budjetoitiin saatavaksi 7,2 miljoonaa euroa ja niitä saatiin 7,7 miljoonaa euroa. Toteutuma oli 107,9 prosenttia. Maankäyttösopimuksista odotettiin saatavan 1,0 miljoonaa euroa ja niistä toteutui 0,9 miljoonaa euroa. Toteuma oli siten 94,3 prosenttia. Kokonaisuutena maankäytön tulot toteutuivat noin 0,5 miljoonaa euroa odotettua paremmin. 2. Talousarvion kokonaistavoitteet toteutuvat Talousarvion täytäntöönpanoohjeiden ja talouden tasapainottamistoimenpiteiden toteuttaminen Talousarvion mukainen tulos-, vuosikate- ja lainamäärätavoitteet Alkuperäisessä talousarviossa odotettiin koko kaupungin osalta 4,9 miljoonan euron alijäämäistä tulosta ja muutetussa talousarviossa tavoitetta nostettiin 3,2 miljoonaan euroon. Lopullinen tulos oli 1,0 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuosikatetta saatiin 16,7 miljoonaa euroa ja se oli 7,5 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempi. Koko kaupungin lainakanta kasvoi 11,7 miljoonaa euroa. Alkuperäisessä talousarviossa lainakannan kasvuksi oli budjetoitu 26,8 miljoonaa euroa. Näillä talouden mittareilla tarkasteltuna Rovaniemen kaupungin talousarvion tavoitteet toteutuvat vuonna Rovaniemen kaupungin organisaation sekä johtamisjärjestelmän yhteensovittaminen valtio-maakunta-kunta hallintomalliin Uuden johtamisjärjestelmän käyttöönotto alkaen ja uusi hallintosääntö voimaan. Laatu- ja toimintajärjestelmän kehittämistyö käynnissä Osallistuminen maakuntahallinnon valmisteluun. Uuden johtamisjärjestelmän käyttöönotto Laatu- ja toimintajärjestelmätyössä edetty ja prosessikartta, prosessihierarkia ja prosessipuu valmis. Maakuntahallinnon valmistelun toimielimiin osallistumisen aktiivisuus Uusi hallintosääntö ja johtamisjärjestelmä otettiin käyttöön alkaen. Uudet kaupunginvaltuuston jäsenet aloittivat työnsä kokoontui ja asetti muut hallintosäännön mukaiset toimielimet sekä nimesi edustajansa kuntayhtymiin ja muihin yhteisöihin. n ja muiden toimielinten jäsenille järjestettiin kesä-elokuussa laaja perehdytyskoulutus. Laatutyön kehittäminen on lähtenyt liikkeelle ja sekä ydin-, pää- ja tukiprosesseja on alettu työstää. Kolme IMS järjestelmähallinnoitsijaa on koulutettu. Prosessikartta on valmis ja prosessipuun työstäminen on aloitettu. 45

49 Maakunta- ja soteuudistuksen väliaikaishallinto (Vate) on aloittanut elokuussa 2017 työskentelynsä epävirallisena toimielimenä, koska lainsäädännön voimaantulo on viivästynyt samalla, kun maan hallitus siirsi kesällä 2017 maakuntauudistuksen voimaantuloa vuodella ( alkaen). 4. Avoin ja tehokas hallinto ja päätöksenteko sekä osallisuuden lisääminen demokraattisessa päätöksentekojärjestelmässä Ennakoiva viestintä ja suora osallistuminen toteutuvat kaupunkistrategian ja päätöksenteon valmisteluvaiheissa Talousarvio 2018 tehdään uuden kaupunkistrategian pohjalta, tavoite- ja mittarihierarkia on luotu Kaupunkistrategian valmisteluun osallistuneet asukkaat / sidosryhmät Uuden asianhallinta- ja tiedonohjausjärjestelmän käyttöönotto. Uusi asianhallintajärjestelmä on otettu käyttöön Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelmaa toteuttaminen Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma toteutus Uusi asianhallinta- ja tiedonohjausjärjestelmä CaseM on otettu käyttöön Järjestelmä sisältää asian- ja dokumenttien hallinnan ml. sopimusten hallinnan, sähköisen päätöksenteon välineet, julkaisutoiminnallisuuden, tiedonohjausjärjestelmän (TOS) sekä yhteisen dokumenttivaraston. Sähköisen allekirjoituksen ja sähköisen arkiston käyttöönottoa valmistellaan niin, että ne saadaan käyttöön vuoden 2018 aikana. Kaikki toimielimet siirtyivät kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti sähköiseen esityslista-kokouskäytäntöön käynnistyvän valtuustokauden alkaessa. Vuoden 2018 talousarviota laadittiin samanaikaisesti kaupunkistrategian uudistamisen kanssa. Kaupunkistrategian mittarit sisällytettiin osaksi talousarviota. Koska uutta kaupunkistrategiaa ei ollut hyväksytty kaupunginvaltuustossa ennen kuin tavoiteasetanta talousarvioon laadittiin, ei voida sanoa, että talousarvio on laadittu uuden kaupunkistrategian pohjalta. Valmistelun yhteydessä kuitenkin ohjeistettiin ottamaan huomioon uudistettavana ollut kaupunkistrategia mahdollisuuksien mukaan. Vanha kaupunkistrategia oli voimassa talousarvion valmistelun ajan. Toteutettiin moniammatillisesti Rovaniemi 2025 asukkaiden suoran osallistuminen: sähköiset kyselyt, asukkaiden ja yrittäjien kehittämisfoorumit, nuorten raati sekä kaupungin johdon tapaaminen. Käynnistettiin vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto Osallistuttiin Kuntaliiton Kuntademokratiaverkostoon, VM:n Digikuntakokeiluun sekä osallisuuden ja vaikuttamisen tutkimukseen ja kehittämiseen. Valmisteltiin moniammatillisesti nuorisovaltuuston kokeilut (Kokeilunpaikka.fi) sekä toteutettiin henkilöstön, asukkaiden ja järjestöjen osallisuus- ja kokeilukulttuurikoulutukset. Toteutettiin Kauppatorin asukastuvan toimintaa. Asiakaskäynnit 26755/ka 2229/kk. Työllistettiin henkilöitä palkkatuella ja tarjottiin työharjoittelua ja -toimintaa. Kehitettiin heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta moniammatillisesti ja verkostomaisesti. Toteutettiin yhteistyötä Rovaniemen Neuvokkaan kanssa. Toteutettiin korkeakouluyhteistyötä. Osallistuttiin Pohjois-Suomen työllisyysverkoston toimintaan. Valmisteltiin ja toteutettiin aluelautakuntien perustamistoimet. Osallistuttiin LIKELLÄ-hankkeeseen ja kylien viestintähankkeeseen. Valmisteltiin Yhteyspinta työksi ja hyvinvoinniksi -projekti. 5. Tulevaisuuden digitaalisten palvelujen kehittäminen Kaupungin palvelujen sähköistämisen kehittämistoimenpiteet Toteutetut kehittämistoimenpiteet Tehdyt kustannushyöty- ja tarveanalyysit ICT hankkeista. Hankkeet: - Kansallinen palveluarkkitehtuuri Kapa-palveluihin liittyminen (suomi.fi) 46

50 -> KAPA-tukipalveluiden käyttöönotto eli kansallisten ratkaisujen hyödytäminen sähköisissä palveluissa. Lakiin perustuva hanke. - Sähköinen matkustuksen hallinta -> matkustuksen hallinnan käyttöönotto suoritettu vuoden 2017 alusta. - Sähköinen asianhallinta -> Asianhallintajärjestelmän käyttöönotto ja sähköisen päätöksenteon kehittäminen. - Viestintä- ja kollaboraatioratkaisun kilpailutus -> Kilpailutus suoritettu ja ensivaiheen käyttäjät koulutettu ja käyttöönotto. Kustannushyöty- ja tarveanalyysi tehty. - Sähköinen asianhallinta -> Asianhallintajärjestelmän käyttöönotto ja sähköisen päätöksenteon kehittäminen (Kh ) 6. Osaava ja motivoitunut henkilöstö Toimialat ja palvelualueet laativat konkreettiset toimenpidesuunnitelmat henkilöstötuottavuuden parantamiseksi ja johtamisen kehittämiseksi. Terveysperusteiset poissaolot laskevat, tavoite koko kaupungin tasolla enintään 17,0 kalenteripäivään/henkilö Aktiivisen tuen toimintamallin tehostettu käyttö terveysperusteisten poissaolojen vähentämiseksi. Työterveyshuollon kustannukset laskevat vähintään 10 % vuoden 2016 tasosta. Työterveysyhteistyön ja -sopimuksen sisällön kehittäminen ja sopimusten noudattaminen. Varhe-kustannukset laskevat vähintään 10 % vuoden 2016 tasosta. HR-tietojärjestelmän hankintaja käyttöönotto vuoden 2017 aikana. Työolotiedustelun tulokset parantuvat Esimiespassikoulutukset jatkuivat vuoden 2017 aikana. Henkilöstön osaamisen kehittämiseksi ja osaamisvajeiden selvittämiseksi päätettiin järjestää osaamisen kartoitus -prosessi, joka suoritetaan vuonna Sairauspoissaolojen määrät kasvoivat edelleen saavuttaen tason 20,4 päivää / henkilö. Sähköinen järjestelmä sairauspoissaolojen seurantaan liittyen oli käytössä ja sen avulla poissaoloihin päästään puuttumaan tehokkaammin, minkä tarkoituksena on hillitä sairauspoissaolojen määrän kasvua. Työterveyshuollon kustannukset ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla. Ne ovat kuitenkin ohjautuneet enemmän ennalta ehkäisevän toiminnan suuntaan, mikä on hyvä asia. HR-järjestelmää ei saatu hankittua vielä vuoden 2017 aikana ja uuden kilpailutuksen järjestäminen on suunnittelussa. 7. Avoimen ja vuorovaikutteisen viestinnän edistäminen Viestinnän linjausten jalkauttaminen toimialoille (viestintäohjelma, sosiaalisen median ohjeet) Kaupungin tiedotteiden, nettijuttujen, sosiaalisen median sisällön sekä lukijoiden/seuraajien määrä Kansallisen palveluarkkitehtuuri hankkeen toteuttaminen yhteistyössä toimialojen kanssa Palvelutietovarannon valmistuminen kesään 2017 mennessä 47

51 Kaupunkimarkkinoinnin ja viestinnän kehittäminen koko kaupunkikonsernissa Muutosviestintä (mm. valtiomaakunta-kunta hallintomalliin valmistautuminen) Yhteiset viestintä- ja markkinointiponnistukset Asukkaiden ja henkilöstön osallistaminen, uudistuksesta viestiminen säännöllisesti Sosiaalisen median ohjeet laadittiin kaupungin henkilöstölle keväällä Sosiaalisen median koulutuksia järjestettiin koko henkilöstölle, johtoryhmälle ja erikseen tekniselle toimialalle sekä valtuutetuille viestintäkoulutuksen yhteydessä. Some-kanavilla seuraajien määrä kasvanut tasaisesti koko vuoden, mikä johtuu osittain mm. videosisältöjen määrän kasvusta. Kaupunginhallituksen ja valtuuston valmistelu- ja päätöstiedottamista tehostettu ja saatu säännölliseksi. Rovaniemen kaupungin viestintä koordinoi Kapahankkeeseen liittyvän palvelutietovarannon sisällöntuotannon. Vuoden aikana koulutettiin 53 henkilöä palvelujen kuvaukseen ja sisällön syöttämiseen. Työpajoja järjestettiin henkilöstölle 16. Palvelutietovaranto saatiin kaupungin lakisääteisten palvelujen osalta valmiiksi määräaikaan 1.7. mennessä. Kaupunkimarkkinoinnissa on lisätty kaupungin näkyvyysmarkkinointia sosiaalisessa mediassa. Viestintä toteutti mm. Lampelan alueen markkintikampanjan yhteistyössä Kehityksen kanssa sekä käynnisti Ode To Rovaniemi-mainoskampanjan some-kanavilla. Maakuntauudistuksesta on viestitty säännöllisesti Lanssissa. Elinkeinojaosto 1. Rovaniemen vetovoimaisuuden kasvattaminen Matkailumarkkinoinnin hyviä käytänteitä jatketaan ja pyritään viemään niitä myös muille toimialoille Rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet Lentomatkustajien määrä Yritystoimipaikkojen määrän Työllisyysasteen kehitys Rovaniemen kansainvälistä imagoa vahvistetaan edelleen The Official Hometown of Santa Claus ja Arctic Design Capital - tavaramerkkien avulla sekä hyödynnetään vahvemmin Olympic Training Center Rovaniemi statusta. Sähköistä markkinointia tehostetaan automatiikan avulla Investointien houkuttelua alueelle jatketaan. Rekisteröityjä yöpymisvuorokausia oli vuonna 2017 yhteensä ja ne kasvoivat 14 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Lentomatkustajien määrä Rovaniemen lentoasemalla oli matkustajaa vuonna Kasvua oli 19 prosenttia. Tilastokeskus on julkistanut yritystoimipaikkojen määrän vuodelta 2016, jolloin Rovaniemellä oli 3655 toimipaikkaa, kasvua edelliseen vuoteen oli 24 toimipaikkaa. Matkailumarkkinoinnin hyviä käytäntöjä yhteismarkkinoinnin osalta on viety muille toimialaoille Likiliikkeen toiminnan kautta. Likiliikkeessä on mukana n. 200 rovaniemeläistä yritystä. 48

52 Rovaniemeä on markkinoitu eri kohderyhmille kolmella tavaramerkillä. Joulupukin kotikaupunki on käytetyin matkailumarkkinoissa, Arktisen muotoilun pääkaupunki -tavaramerkkiä on tuotu esille erityisesti kotimaisen lifestyle-median kautta ja Rovaniemen statusta olympiatason valmennuspaikkana on markkinoitu yhteistyössä Santasportin ja kansallisten liikunta- ja urheilutoimijoiden kanssa erityisesti Kiinassa. Investointien houkuttelua alueelle on tehty elinvoimayksikön perustyönä sekä Invest in Lapland -hankkeen kautta. Sähköisen markkinoinnin osalta on toteutettu automatiikkaa hyödyntävä pilottikampanja Rovaniemestä sijoittautumiskohteena yhteistyössä House of Laplandin kanssa. 2. Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen Yritysneuvontapalvelujen jatkaminen Lapin kasvupolun toteuttaminen osana valtakunnallista KasvuOpen -ohjelmaa Vientimatkat, myynti- ja messutapahtumat Elinkeinoelämän/yritysten tarpeen mukaisen työvoiman saanti Työvoima- ja yrityspalvelujen (kasvupalvelut) alueellinen kokeilu Yritysten viennin arvo Yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto Yritysneuvontapalvelut ovat keskeinen osa Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen Kehitys Oy:n välistä tulossopimusta. Perustyönä tehtävän neuvonnan lisäksi Rovaniemen Kehitys toteutti Lapin KasvuOpen ohjelman toimenpiteet. Yritysten viennin arvo vuodelta 2017 saadaan heinäkuussa Vuonna 2016 yritysten viennin arvo väheni noin 3 prosenttia vuonna Vuoden 2017 ensimmäisellä vuosineljänneksellä rovaniemeläisten yritysten viennin arvo oli noin 2 prosentin kasvussa. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa on edistetty tekemällä tiivistä verkostoyhteistyötä työllisyysasioiden parissa toimivien kesken. On järjestetty useita tilaisuuksia ja tapahtumia työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamisen edistämiseksi, esimerkiksi rekrytointitilaisuuksia. Rekrytointitilaisuuksia on järjestetty alueen elinkeinoelämän työvoimantarpeiden mukaan. Työnhakijoiden työelämävalmiuksia ja osaamista sekä työnhakuvalmiuksia on edistetty TE-hallinnon, säätiön ja hankkeiden palveluilla. Nuorten Ohjaamo on tavoittanut hyvin sekä nuoria että alueen yrityksiä. Monimuotoiset työmarkkinat ja verkostot työllistymisen mahdollistajana -hanke (ESR) palvelee erityisesti niitä työnhakijoita, joilla työllistyminen ei vaadi pidempikestoista tukea. Hankkeeseen on rekrytoitu kaupungille yrityskoordinaattori ja työllisyyskoordinaattori. Hanke toteutetaan yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa. Kuntalisällä on tuettu kolmannen sektorin työllistämisen mahdollisuuksia ja palkkatuella on työllistetty kaupungin yksiköihin 258 hlöä vuoden 2017 aikana. 3. Osaamisen ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen Arktisen tiede-, taide- ja yrityspuiston perustamiseen liittyvät toimenpiteet Tuetaan korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä parantavien rakenteiden syntymistä Tuetaan arktisuuteen liittyvän tutkimustiedon tuotteistamista yritysten tuotteiksi ja palveluiksi Työvoima- ja yrityspalvelujen (kasvupalvelujen) järjestämisen Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Kaupungin, oppilaitosten ja yrittäjien yhteishankkeet elinkeinojen ja työllisyyden edistämisessä/vaikuttavuusarviointi 49

53 ja tuottamisen toimintamallin rakentaminen maakunnan ja kunnan kesken Tiede- taide ja yrityspuiston perustamista on edistetty ns. Riihipellon asemakaavan muutoksella, jossa osoitettiin tontti toimintaa varten. Valtuusto hyväksyi kaavan Lapin alueellinen työllisyyskokeilu käynnistyi elokuussa viiden kunnan yhteistyönä. Kokeilun myötä toimintamallia on lähdetty rakentamaan ja hyviä käytäntöjä on viety esimerkiksi valtakunnalliseen päätöksentekoon sekä maakunnan valmistelutyöhön keskusteltavaksi niin Lapin kuin koko valtakunnan tasolla. Kokeilun käynnistymisen myötä kaupungin vastuulle siirtyivät 12 kuukautta yhdenjaksoisesti työttömänä olleet asiakkaat. Työttömien kokonaismäärä kokeilussa on vähentynyt siitä huolimatta, että kokeiluun ohjautuu kuukausittain reilut 100 uutta asiakasta. Myös kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen osalta tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset alkoivat näkyä loppuvuonna. 4. Rovaniemen asema johtavana arktisena kaupunkina vahvistuu Arktisen muotoilun vuosikellon ja Arctic Design Week -tapahtuman toteutus, talvikaupunkien yhteistyön vahvistaminen kaupunkisuunnittelussa ja arktisen kiertotalouden edistäminen Rovaniemi Arctic Spirit 2017 konferenssi Strategisten kumppanuuksien syventäminen Aasian markkinoilla Arctic Europe verkoston toiminta Mediaseuranta Arctic Europe verkoston toimenpiteet/saatu rahoitus Arctic Design Week -tapahtuma ja Rovaniemen Arctic Spirit -konferenssi toteutuivat onnistuneesti suunnitelmien mukaan. Strategiset kumppanuudet Aasiassa vahvistuivat erityisesti liikunta- ja urheiluviennin osalta. Rovaniemen kaupunki käynnisti kumppanuutta myös Pekingin kaupungin kanssa. Arctic Europe - verkoston toimenpidesuunnitelmaa ollaan valmistelemassa pääsääntöisesti alueen yliopistojen johdolla. World Winter Cities Association for Mayors toiminta jatkuu. Working Level Officials Meeting (WLOM) tapaamista ei järjestetty vuonna WLOM ja varsinainen Mayors kokous järjestetään vuonna Yritysvaikutusten arviointi osaksi päätöksentekoa Päätetään, minkä tason asioista tehdään yritysvaikutusarviointi ja luodaan siihen toimiva prosessi. Tehdyt arvioinnit Yritysvaikutusten arvioinnin prosessi on hyväksytty johtoryhmässä ja konsernijaostossa. Arvioinnin jalkauttaminen toimialoille on käynnistymässä. Yritysvaikutusarviointeja uuden mallin muukaan on tehty 1 kpl. Kaavoissa yritysvaikutusten arviointeja on tehty sijoittuvan yrityksen vaikutusten arvioinnin mallilla (SYVA). Arvioinnit on tehty Napapiirin, Golf-kentän sekä ns. Riihipellonpuiston asemakaavaehdotuksista. 50

54 Talouden tunnusluvut: yhteensä Tunnusluku TP 2016 TA 2017 TP 2017 Ero Tot-% Toimintatuotot ,63 Toimintakulut Toimintakate (sitova 2017) ,6 Poistot ja rahoituskulut Satunnaiset erät Tilinpäätössiirrot Tilikauden ali/ylijäämä Seurattavat tunnusluvut: Tunnusluku Lähtötaso Tavoitetaso A Tonttivaranto B Kaavavaranto A Tonttivaranto ( ) Omakotitalot (AO) 101 kpl Rivitalot 9 kpl Liiketontit 20 kpl Teollisuustontit 33 kpl Asuinpientalotontit (AP) 10 kpl Asuinrakennuspaikat 12 kpl A.1 Pientalotontteja 110 kpl/ vuosi A.2 Kerrostaloasuntoja 345/ vuosi A.3 Liiketontteja 5 liiketonttia A.4. Teollisuustontteja 36 teollisuustonttia A.5. Matkailualueelle tontteja tarpeen mukaan B Kaavavaranto = 2x vuosittainen tonttivaranto Haettavana olevat tontit omakotitontit 143 rivitalotontit 4 kerrostalot 0 liiketontit 36 teollisuustontit 20 asuinpientalotontit 5 asuinrakennuspaikat 20 lainvoimaisissa osayleiskaavoissa on 1778 rakennuspaikkaa Rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet (2015) (2016), (2017) Rekisteröityjä yöpymisvuorokausia oli vuonna 2017 yhteensä kpl, kasvua 14 prosenttia Lentomatkustajien määrä (2015) (2016), (2017) Lentomatkustajien määrä vuonna 2017 oli matkustajaa, kasvu 19 % Yritystoimipaikkojen määrä 3694 (2014) 3764 Yritystoimipaikkojen määrä vuonna 2016 oli 3655, kasvu 0,7 prosenttia Yritysten viennin arvo 335,6 milj.euroa (2015) 352 milj. euroa Yritysten viennin arvo vuonna 2016 oli 325,5 milj.euroa. Viennin arvo väheni 3,3 prosenttia 51

55 Yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän suhteellinen muutos vuositasolla Liikevaihto 3,3 %, henkilöstömäärä -0,5 % (2015) Liikevaihto 4 %, henkilöstömäärä 1 % Yritysten liikevaihto kasvoi 2 prosenttia vuonna Yritysten henkilöstömäärä väheni prosentin vuonna Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot 38,3 milj. Euroa (2014) 42 milj. euroa Tutkimus- ja kehittämistominnan menot olivat vuonna 2016 yhteensä 32.6 milj. euroa ja ne pysyivät samalla tasolla kuin vuonna 2015 Mediaseuranta Ei vielä tietoa pelkästään arktisuuden osalta Asetetaan lähtötiedon saamisen jälkeen Rovaniemeen ja arktisuuteen yhdistettäviä mediaosumia oli yhteensä 2590 vuonna 2017, kasvua 0,7 prosenttia Tehdyt arvioinnit 1-2 vuosittain Asetetaan yritysarviointi kriteerien määrittelyn jälkeen 1 kpl 52

56 5.1.3 ALUELAUTAKUNNAT ALUELAUTAKUNNAT Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet 1. Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen toteutuu toiminta-alueilla kaupunginhallituksen tulosohjauksen mukaisesti. Keskeiset toimenpiteet vuonna 2017 Hyvinvointikertomuksen ja paikkaperustaisen tiedon analyysi. Analyys istä johdetut toimenpiteet, jotka toteutetaan kaupungin palvelujen, järjestöjen, yhdistysten ja yrittäjien käytännön kumppanuutena. Toimenpiteiden toteutusta vahvistetaan viestinnällä ja koulutustilaisuuksilla. Mittari / arviointi Toteutuneiden toimenpiteiden ja kumppanuuksien määrä ja laatu Koetun hyvinvoinnin lähtötila ja mahdollinen muutos +/- Viestinnän määrä ja vaikuttavuus Koulutustilaisuuksien määrä ja vaikuttavuus Hyvinvointikertomus ja suunnitelma 2020 hyväksyttiin KV:ssa Aluelautakuntien toimenpiteet käynnistyvät vuoden 2018 aikana. Toteutettiin LIKELLÄ-hankkeen uudenlaisia kiertäviä hyvinvointi- ja terveyspalveluja mm. suunterveydenhuolto, ikäihmisten palvelut. Terveydenhoitajan vastaanotolle osallistui henkilöä. ONNI-auton yhteydessä toteutettiin kylätaloilla mm. luentoja; tapaturmien ennaltaehkäisy, ensiaputaidot, turvallinen kotiympäristö, ravitsemus. Yhteistyötä toteutettiin Toimiva kotihoito Lappiin hankkeen, muisti- ja syöpäyhdistyksen sekä Napapiirin omaishoitajien kanssa. Fysioterapiaopiskelijat toteuttivat ryhmäliikuntaa. Näihin tapahtumiin osallistui 943 henkilöä. Heti valmis, aina varma kyläviestintähankkeessa on mukana 13 pilottikylää, jotka toteuttavat omia nettisivuja, edistävät sosiaalisen median ja digitaalisten palvelujen käyttöä. Kylien asukkaiden käyttöön on hankittu kuusi Virtureppua edistämään hankkeen tavoitteiden toteutumista. Suomi 100 tapahtumia toteutettiin 30 kappaletta, joihin osallistui yli henkilöä. Lisäksi kylillä toteutettiin omaehtoista liikunta- ja kulttuuritoimintaa, kehittämistoimenpiteitä. Neuvokkaan Elävät kylät hankkeessa vahvistetaan vapaaehtoisten ja kylien asukkaiden kulttuurista osaamista. Työpajoja on järjestetty 14, joihin osallistui 170 henkilöä. 2. Asukkaiden palveluverkon sekä viihtyisän ja turvallisen elinympäristön toteutuminen suunnitteluosallisuuden ja osallistuvan budjetoinnin keinoin (Lähipalveluperiaatteet ) Osallistuminen Rovaniemi kaupunki-strategian valmisteluun TA2018: osallistuminen velvoittaviin ta-kuulemisiin talousarvioprosessin aikana. Osallistuminen hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelujen toimintatavan valmisteluun. Toteutetut ja dokumentoidut tulevaisuuskeskustelut ja arvottaminen Toteutetut ja dokumentoidut ta-kuulemiset Osallisten määrä ja kattavuus, osallistuvan budjetoinnin euromäärä (euroa/alue/yhteensä) 53

57 Osallistuttiin Rovaniemi 2025 kaupunkistrategian valmisteluvaiheen suoraan osallistumiseen. Kehitettiin alueellisten palvelujen ja palvelualueiden vuorovaikutteista valmistelua. Valmisteltiin aluelautakuntien 2018 palvelusopimukset. Osallistuvan budjetoinnin toimenpiteet käynnistyvät Valmisteltiin Yhteyspinta työksi ja hyvinvoinniksi, kylien lähipalvelujen ja lähityöllistämisen kehittämishanke, joka on käsittelyssä rahoittajalla. Lisäksi käynnistettiin Rovaniemen elinvoimaiset kylät ja maaseutu hankkeen toimintaympäristötietojen valmistelu. 3. Toiminta-alueen palveluverkon (julkinen, yksityinen, 3. sektori), elinkeinojen ja elinympäristön kehittäminen edistäen samalla myös Rovaniemen kaupungin digitalisaatiota. Aluelautakuntien kehittämissuunnitelmien uudistaminen alueellisten toimielinten kehittämissuunnitelmiksi (sisältää: kärjet, tavoitteet ja toimenpiteet) Käynnistetyt ja toteutuneet toimenpiteet (määrä ja sisältö). Digitalisaation osuus ja sisältö toimenpiteestä. Palvelujen ja elinympäristön kehittämistoimet alueiden pienyrittäjien kanssa. Palvelujen/ työn sisältö, määrä ja eurot. Avaavat toimet nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisessä (mkl. kuntouttava työtoiminta) Työllistettyjen ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden määrä. Kehittämishankkeiden määrä (alue/yhteiset) Kylien Kehittämissäätiön kehittämistukien määrä (myönnetyt/käytetyt/ ) Ulkopuolisen hankerahoituksen määrä ( ) Opinnäytetöiden määrä: valmistuneet/vaiheessa Toteutettiin aluelautakuntien järjestämisvastuulla olevat palvelut tavoitteiden mukaisesti. Seurattiin toteumaa yhdessä toimialojen kanssa. Määriteltiin aluelautakuntatoiminnan painopisteet. Edistettiin kylien laajakaista- ja kyläverkkojen toteutuksia (Hirvas, Rautiosaari, Autti-Pirttikoski), maankäytön suunnittelua (tontti-illat) sekä kylillä toimivien yritysten investointeja ja kehittämistä yhteistyössä Rovaniemen kylien kehittämissäätiön kanssa. Toteutettiin aluelautakuntien nuorten kesätyöllistäminen. Rovaniemen kylien kehittämissäätiö myönsi kyläalueiden ja yritysten kehittämis- ja inestointihankkeisiin yhteensä euroa, jonka toteuma oli euroa. Ulkopuolisen hankerahoituksen määrä on 4,6 milj. euroa, josta yhteisiä hankkeita on kolme ja yksittäisiä 15. Opinnäytetöitä on kaksi valmistunut (maa liikkeelle, palvelumallin kehittäminen) ja kaksi vaiheessa (yhden kylän mahdollisuudet ja lapsiperheiden sujuvat palvelut). 4. Toiminta-alueen asukkaiden vaikuttavan tieto-, suunnittelu- ja toimintaosallisuuden edistäminen, seuranta ja arviointi sekä osallistuminen alueelliseen viestintään. Alueellisten toimielinten 2017 koulutukset toteutettu. Toteutettujen koulutusten määrä ja sisältöalueet. 54

58 Osallistuttiin kaupungin luottamushenkilöiden koulutustilaisuuksiin sekä toteutettiin aluelautakuntien koulutustilaisuus. Toteutettiin Rovaniemen kaupungin maaseudun kehittämisohjelman itsearviointi. 5. Lausunnon antaminen toimintaalueensa yleis- ja asemakaavoista sekä yleis- ja asemakaavojen muutoksista. Lausunnot toiminta-alueen yleis- ja asemakaavoista sekä niiden muutoksista (pyydetyt/annetut) Annettujen kaavalausuntojen määrä ja sisällön huomioonottaminen kaavan valmistelussa. Lausunto Rovaniemen Kuusiselän kaatopaikan osayleiskaavasta; Ranuantien aluelautakunta Talouden tunnusluvut: Aluelautakunnat Tunnusluku TP 2016 TA 2017 TP 2017 Ero Tot-% Toimintatuotot ,83 Toimintakulut ,95 Toimintakate (sitova 2017) ,91 Poistot ja rahoituskulut Tilikauden ali/ylijäämä ,91 55

59 5.1.4 PERUSTURVALAUTAKUNTA PERUSTURVALAUTAKUNTA Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet Lapsiperheiden palvelut 1. Toimivilla peruspalveluilla vaikutetaan asiakkaiden hyvinvointiin ja vahvistetaan oman elämän hallintaa niin, että vaativimpien palveluiden osuus vähenee Keskeiset toimenpiteet vuonna 2017 Tukiperhe- ja tukihenkilöpalvelun vahvistaminen ja kehittäminen Kotipalvelun järjestäminen sosiaalihuoltolain mukaisesti Mittari / arviointi Lastensuojelun asiakkaiden määrä vähenee Kotipalvelun asiakkaiden saaman palvelun määrä ja kesto Tukiperhekoulutuksia on järjestetty kahdesti vuodessa, mitä kautta on saatu vapaaehtoisia tukiperheitä lisää. Ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön on palkattu sosiaaliohjaaja vuoden 2017 aikana, jonka tehtävänkuvaan kuuluu SHL:n mukaisen tukiperhetoiminnan kehittäminen sekä mm. tukiperheiden tukeminen. Tukiperheille on järjestetty säännöllistä vertaisryhmätoimintaa sekä yhteinen täydennyskoulutus sijaisperheiden kanssa. Vuonna 2016 tukiperheissä on käynyt yhteensä 140 lasta kun vastaava luku 2017 on ollut 180 lasta. Tukihenkilöpalvelun käyttö on lisääntynyt huomattavasti vuoteen 2016 verrattuna. Vuonna 2017 on tehty tukihenkilöpäätös yhteensä 43 eri lapselle, josta lastensuojelun avohuollossa 16 ja SHL:n mukaisissa palveluissa 27. Vuonna 2016 tukihenkilö on myönnetty 22 eri lapselle, joista lastensuojelun avohuollossa 7 ja SHL:n mukaisissa palveluissa 15. Sosiaalihuoltolain mukaiseen lapsiperheiden kotipalveluun on lisätty henkilöstöä kahdella (2) perhetyöntekijällä ostopalvelubudjetin pysyessä samana. Kotipalvelua on saanut 92 eri perhettä yhteensä 5350 tuntia. Tämän lisäksi kotipalvelua on ostettu MLL:lta 48 perheelle. Palvelun kesto vaihtelee tilapäisestä muutaman tunnin palvelusta usean kuukauden palveluun, palvelun kesto on keskimäärin noin 4 kuukautta. Lastenvalvojien yli 3 kk ajanvarausjonoa on saatu lyhennettyä n. 2 kk:een lisäämällä lastenvalvojia 3:sta 4:ään. Perheneuvolan ohjaavana käytäntönä on, että asiakas pääsee oikea-aikaisesti oikeaan palveluun. Aamulla on puhelinaika, jolloin asiakkaat saavat heti ensikontaktin työntekijään, ja mikäli tarpeen heille voidaan siinä yhteydessä myös varata ns. ykkösaika. Perheneuvolan asiakkaiden määrä on noussut 20 %:lla vuodesta 2016; vireille tuloja 2016 oli 573 ja 2017 vastaava luku oli 708. Syntyneitten lasten määrä on viime vuosina Rovaniemellä ollut laskeva (2013:703 lasta, 2014:674 lasta, 2015:640 lasta, 2016: 598 lasta ja 2017 syntyi 597 lasta), minkä vuoksi äitiys- ja lastenneuvolasta on voitu siirtää yksi terveydenhoitajan toimi vahvistamaan kouluterveydenhuollon palveluja. Neuvolatyössä tehtävää "Perheeksi-ryhmätoimintaa" on kehitetty, tavoitteena vahvistaa erityisesti tukea tarvitsevien vanhempien vanhemmuutta ja vertaistukea. "Perheeksi-ryhmätoiminta" on tarkoitettu ensimmäistä lastaan odottaville perheille. Opiskeluterveydenhoidon resursseja on lisätty tavoitteena löytää ja tukea erityistä tukea tarvitsevia (mm. neuropsykiatrisista ongelmista kärsiviä) opiskelijoita sekä vahvista ammattilaisten asiantuntemusta. 56

60 2. Sijaisperhesijoitusten osuus kasvaa suhteessa kaikkiin kodin ulkopuolisiin sijoituksiin lastensuojelussa Sijaisperhetoiminnan ja sijaisperheille tarjottavan tuen monipuolistaminen ja vahvistaminen Sijaisperhesijoitettujen asiakkaiden määrä suhteessa sijoitettujen lasten määrään Uusia sijaisperheitä koulutetaan vuosittain. Yksi työntekijä on aloittanut PRIDE-valmentaja koulutuksen vuoden 2017 aikana, mikä vahvistaa sijaisperheille järjestettävän koulutuksen ja tuen laatua. Lisäksi kaksi kaupungin työntekijää kävi sijaissisaruuskoulutuksen. Sijaisperheille on järjestetty säännöllisesti vertaisryhmätoimintaa sekä koulutuksia. Vuonna sijoitusten määrä on kokonaisuudessaan laskenut. Vuonna 2016 sijoitettuja lapsia on ollut 227 kun vuonna 2017 niitä on 193. Vuonna 2016 laitoksiin sijoitettuja oli 107 ja 2017 sijoitettuja oli 81. Perheisiin sijoitettuja oli 120 lasta vuonna 2016 ja 112 vuonna Perheisiin sijoitettujen lasten osuus kaikista sijoituksista on noussut vuodesta 2016 vuoteen prosenttia. 3. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan osallistuminen (hallituksen Lape-kärkihanke) Yhteistyö koko maakunnan alueella lapsiperheiden palvelujen kehittämisessä Raportti hankkeen etenemisestä Perhesosiaalityön edustajat ovat osallistuneet Lape -hankkeen perhekeskustoiminta- ja palveluneuvontamallin kehittämistiimiin sekä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamisen ja eroauttamisen kehittämistiimiin. Tämä kehittämistyö jatkuu. Ennalta ehkäisevässä perhetyössä on kokeiluna osana Lape-hanketta otettu käyttöön kuvapuhelin ohjaavan työn välineenä. Lastensuojelun ja perheneuvolan henkilökuntaa on koulutettu systeemisen lastensuojelun malliin ns. Hackneyn-malliin, ja toimintaa on aloitettu. Aikuisten ja työikäisten palvelut 1. Toimivan palvelurakenteen, palveluketjujen ja -prosessien kehittäminen Monialaisen peruspalveluyhteistyön tehostaminen ja edelleen kehittäminen. Sosiaalityön ammatillisen resurssin vahvistaminen asiakasprosessien johtamisessa ja koordinoimisessa. Peruspalveluyhteistyön ja lähiyhteisötyön laajuus ja sisällöt kuvattu tehtäväalueittain. Sosiaalityön ammatillisen henkilöstön määrä suhteessa asiakasmäärään vahvistuu vuoden 2016 tasosta. Lähiyhteisöjen voimavarojen huomiointi ja hyödyntäminen asiakasprosessissa. Matalan kynnyksen sosiaalisen kuntoutuksen edelleen kehittäminen, laajentaminen ja monipuolistaminen. Sosiaaliseen kuntoutukseen osallistuneiden määrä lisääntyy ja osallistumisen vaihtoehdot edelleen monipuolistuvat vuoden 2016 tasosta. 57

61 Vammaissosiaalityön palvelut Vammaissosiaalityön palvelut ovat osallisena "Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosesseissa- hankkeessa. Hankkeen perusajatus on kehittää asiakaspolkujen toteutumista ja vahvistaa vammaissosiaalityön asiantuntijuutta. Hankkeeseen liittyvä asiakasosallisuusryhmä on aloittanut toimintansa. Hankkeeseen liittyen on myös aloitettu omaisten osallisuusryhmä. Perheiden palveluiden kanssa on tarvittaessa tehty yhteistyötä vammaisten lasten tai vammaisten vanhempien/vanhemman palvelutarpeen arvioinnissa. Yhteistyötä on tehty myös ikäihmisten palveluiden kanssa asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnissa. Tavoitteena on, että asiakkaiden tarvitsemiin palvelukokonaisuuksiin kyetään vastaamaan aiempaa paremmin monialaisena yhteistyönä sekä tarkoituksenmukaisesti huomioiden olemassa oleva lainsäädäntö. Lisäksi on osallistuttu hallituksen omaishoidon tuen kehittämisen kärkihankkeeseen ja valmisteltu koko maakuntaa koskevia omaishoidon tuen kriteereitä. Henkilökohtaisen avun ostopalvelun kilpailuttamista valmistellaan. Vammaissosiaalityön palvelut ja erityisryhmien asumispalvelut järjestivät syksyllä 2017 kuntalaisille avoimen te lan, jossa keskusteltiin vammaisten henkilöiden palvelusetelistä, henkilökohtaisen avun ostopalvelun kilpailuttamisesta sekä perheiden kotipalvelusta. Lisäksi on järjestetty asiakas- ja palveluntuottajainfot liittyen henkilökohtaisen avun kilpailutuksen valmisteluun. Aikuisten palveluohjaus ja kiireellinen sosiaalityö Perustoimeentulotuen siirtyessä Kelalle vuoden 2017 alusta, on palveluneuvontaa ja -ohjausta kehitetty edelleen vastaamaan paremmin asiakkaiden muuttuneita tarpeita. Monikanavaista asiointimahdollisuutta on kehitetty ja henkilökohtaisen asiointimahdollisuuksia lisätty organisoimalla toimintaa toisin ja kehittämällä asiointiprosessia. Yhteistyössä Lape-hankkeen kanssa on kehitetty ja kehitetään edelleen erilaisia sähköisiä asiointimahdollisuuksia. Kehittämistyö jatkuu edelleen vuonna 2018 kohdentuen laajemmin sosiaalipalveluihin. Virka-aikaisen sosiaalipäivystyksen koordinointi käynnistyi alkaen aikuisten ja työikäisten palveluissa. Käytännössä kuntalaisille ja yhteistyökumppaneille avattiin yksi puhelinnumero sosiaalipäivystys asioissa samalla myös kaikki sosiaalihuoltolain mukaiset ilmoitukset sosiaalihuollon tarpeen arvioimiseksi keskitettiin. Sosiaalipäivystyksen koordinointia varten henkilöstöä on vahvistettu yhdessä sosiaalityöntekijällä, joka on aloittanut työt Joulukuussa 2017 päätettiin, että vuoden 2018 alusta Rovaniemen kaupunki ottaa vastatakseen Lapin sairaanhoitopiirrin alueen kuntien virka-ajan ulkopuolisen sosiaalipäivystyksen etupäivystyksen. Valmistelu työt sosiaalipäivystyksen ympärivuorokautisesta toiminnasta on käynnissä. Lisäksi vuoden 2018 alusta sosiaalipäivystystä on järjestettävä sekä laajan ympärivuorokautisen terveydenhuollon päivystysyksikön yhteydessä, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen yhteydessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Rovaniemen kaupunki vastaa sosiaalipäivystyksen järjestämisestä Lapin sairaanhoitopiirin alueella yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Sosiaalinen kuntoutus ja tuki Erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden kanssa tehtävää sosiaalityötä on vahvistettu yhdellä sosiaalityöntekijällä, joka on aloittanut työt Sosiaalialan ammatillisen henkilöstön työpanosta on toimeentulotuen siirron myötä pystytty hyödyntämään ja kohdentamaan asiakkaiden palvelutarpeiden arviointiin ja edistämään suunnitelmallista ja ohjauksellista työotetta. Sosiaaliseen kuntoutukseen osallistuneiden määrä on ollut noin 140 eri henkilöä ryhmä- ja yksilöpaikoilla. Tämän lisäksi osallisuutta ja hyvinvointia tukevassa kuntouttavassa työtoiminnan eri palveluissa on ollut noin 90 henkilöä. Maahanmuuttajasosiaalityö Kaupungin pakolaiskiintiö on 50 henkilöä/vuosi, tähän sisältyy kiintiöpakolaiset ja myönteisen luvan saaneet turvapaikanhakijat. Asiakkaat ovat alkuvaiheen kotoutujia ja kaikille pyritään osoittamaan omaa taitotasoa vastaa toimenpide suomen kielen oppimiseen ja yhteiskuntatietouden sekä kansalaistaitojen omaksumiseksi. Vuonna 2017 kuntapaikkoja käytettiin yhteensä 46, joista 37 turvapaikanhakijaa, kahdeksan kiintiöpakolaista ja yksi alaikäinen ilman huoltajaa tullut. Turvapaikanhakijoista kahdeksan on EU:n sisäisinä siirtoina Suomeen tulleita. Kolme kuntapaikan saanutta turvapaikanhakijaa ei loppujen lopuksi muuttanut Rovaniemelle olleenkaan. Yhteistyö Rovaniemen vastaanottokeskuksen kanssa on sujuvaa. Suurin ryhmä uusista asiakkaista on irakilaisia, mutta joukossa on myös mm. syyrialaisia. Suurin kieliryhmä on arabia, tulkkausta on hyvin saatavilla. Poismuuttoa Rovaniemeltä on 58

62 tapahtunut edellisten vuosien mukaisesti, osa muuttajista on ollut vielä valtion korvausten piirissä. Lapin muiden vastaanottokuntien kanssa yhteistyö on tiivistynyt. Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa kehitetään edelleen. Yhteistyötä MoniNetin kanssa tehdään aktiivisesti. MoniNetissä on erilaista toimintaa; vuonna 2017 mm. asiakaskäyntejä 4889; ohjaus- ja neuvontakäyntejä 2502, erimuotoisia suomen kielen ryhmiä kymmenen ja toiminnallisia ryhmiä seitsemän; lisäksi tapahtumia, retkiä ja te toja. Teemoina ollut mm. terveys-, vero-, kalastus-, kesätyöja kulttuurit kasvokkain teematapahtuma. Kotokavereita on yhteensä 32 henkilö ja lisäksi Neuvokkaan vapaaehtoisia muutamia. Erityistä huomiota kiinnitetään asiakkaiden omatoimisuuteen ja osallisuuden lisäämiseen. Maahanmuuttajasosiaalityön yksi ohjaaja on aloittanut elokuun alusta hanketyöntekijänä Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa hankkeessa siten, että puolet työajasta hän on hankkeessa ja puolet ohjaajan tehtävissä. Erityisryhmien asumispalvelut Erityisryhmien asumisen tehtäväalue, johon sisältyvät kehitysvammaisten asumisen sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisen palvelut, on aloittanut Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut ovat siirtyneet terveydenhuollon palvelualueelta aikuisten ja työikäisten palvelualueelle Erityisryhmien asumisen sosiaalityön osaamista on vahvistettu 3 sosiaalityöntekijällä sekä toimintayksiköiden ammatillista ja toiminnallista johtamista on vahvistettu 4 vastaavalla ohjaajalla alkaen. Asumispalveluiden osalta organisoituminen sekä prosessit ja tehtäväsisällöt ovat vielä osin muotoutumassa. Asumispalveluiden henkilöstön osaamista on vahvistettu erityishuoltolain muutoksiin liittyen. Asumispalveluiden henkilöstön osaamista ja valmistautumista sosiaalihuollon asiakastietojen siirtyessä Kanta-arkistoon 2021 on vahvistettu kirjaamisvalmennuksella. Vammaisten henkilöiden asumispalveluiden sekä valinnanvapauden kehittämiseksi on otettu käyttöön palveluseteli. Kas-asuntojen kanssa on tehty yhteistyötä Tukkipojantien asumishankkeen osalta. 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio Paljon palvelua ja erityistä tukea tarvitsevien tarpeita vastaaviin palveluihin panostaminen monialaisella yhteistyöllä ja sen edelleen kehittämisellä. Monialaisen yhteistyön asiakkaiden osuus sosiaalityön ammatillisen henkilöstön asiakkaista. Vammaissosiaalityön palvelut Toimintaterapiapalvelun ja sosiaalityön toimintavan muutoksia on valmisteltu terveydenhuollon kanssa. Tavoitteena on, että jatkossa toimintaterapeutin osaamista voidaan paremmin hyödyntää vammaissosiaalityön palvelutarpeen eri osa-alueilla. Lisäksi tarkoituksena on vahvistaa kuntoutustarpeen arviointia sosiaalityöntekijän työpanoksella. Sosiaalinen kuntoutus ja tuki Erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden palveluprosessia edelleen kehitetään yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. Keväällä 2017 on otettu käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen asiakassuunnitelma Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät -hankkeen yhteistoiminnan kautta. Syksyllä 2016 aloittanut moniammatillinen työttömien kuntoutustyöryhmä on kokoontunut alkuvuoden aikana säännöllisesti kuukausittain ja toiminta on päässyt vakiintumaan. Työryhmään kuuluu Rovaniemen kaupungin ja Lapin sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Työryhmässä on käyty läpi asiakasprosesseja, joissa asiakkaiden tilannetta on jo selvitelty mahdollisesti toistuvin selvittelyin ja tutkimuksin, mutta asiakkaiden työllistymis-, kuntoutus-, ja eläkeprosessit eivät ole edenneet tai ne ovat pitkittyneet. Työskentelyllä on pystytty edistämään yksittäisten asiakkaiden tilanteita. Asiakasohjaus on toteutunut suurimmaksi osaksi sosiaalisen kuntoutuksen ja tuen tehtäväalueelta. Maahanmuuttajasosiaalityö Terveydenhuollon kanssa on jatkettu yhteistyötä aikaisemmin kehitetyin toimintamallein. Terveyskeskuksessa on maahanmuuttajiin erityisesti perehtynyt terveydenhoitaja. Työ sisältää yksilötapaamisia, 59

63 ryhmätapaamisia ja mm. konsultointia. Asiakkaat tarvitsevat enenevissä määrin moniammatillista ja erityistä tukea yhä haasteellisimpiin tilanteisiin liittyen mm. heidän taustoihinsa ja historiaan, kiristyneisiin lupamenettelyihin ja perheenyhdistämisiin. Erityisryhmien asumispalvelut Erityisryhmien asumispalveluiden piirissä on 450 asiakasta, joista osa on erityistä tukea tarvitsevia. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisen osalta yhteistyön organisoituminen sekä yhteisistä prosesseista sopiminen Lapin sairaanhoitopiirin kanssa on meneillään. Asiakasprosessien sujuvuuden kehittämiseksi yhdyspintatyötä tarkastellaan sekä kehitetään yhteistyössä Lapin sairaanhoitopiirin kanssa. Sovittuna on mm. että asiakkaiden palvelutarpeen arviointiin sekä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien laadintaan osallistuvat moniammatillisessa yhteistyössä sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon edustajat. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujen asumispalveluihin perustettu moniammatillinen ja hallintokunnat ylittävä SAS-työryhmä koskien palvelutarpeen ja sijoitusten arviointia on aloittanut toimintansa. Kehitysvammaisten asumiseen liittyvä palvelutarpeen arviointi on tehty yhteistyössä vammaissosiaalityön kanssa sekä palvelutarpeen arviointimenetelmiä kehitetään osana vammaissosiaalityön Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosesseissa -hanketta. Erityishuollossa olevien asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen liittyen perustettu moniammatillinen asiantuntija- ja arviointitiimi on aloittanut toimintansa. Ikäihmisten palvelualueen kanssa on aloitettu kotisairaanhoidon ja kehitysvammaisten tehostetun palveluasumisen yhteistyö asiakkaiden sairaanhoitoon liittyen. 3. Sosiaalihuoltolain sisällöllisten muutosten toimeenpano palvelutoiminnassa. Perustoimeentulotuen järjestämisvastuu siirtyy Kelalle Viimesijaisen sosiaalihuollon palvelut uudelleen organisoidaan, sisältöjä ja menettelytapoja kehitetään. Uudelleen organisointi on tehty sosiaalihuoltolain sisällöllisten muutosten edellyttämällä tavalla. Aikuisten palveluohjaus ja kiireellinen sosiaalityö Perustoimeentulotuen käsittely siirtyi Kelalle vuoden 2017 alusta. Muutos työnsisältöön on ollut suuri. Vuoden 2017 aikana toimeentulotukipäätöksiä tehtiin yhteensä 3121 päätöstä, kun vuonna 2016 päätösmäärä oli päätöstä. Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea on myönnetty siirron alkuvaiheessa arvioitua enemmän, etenkin ehkäisevän toimeentulotuen osuus on noussut. Sama kehitys on ollut valtakunnan tasolla. Perustoimeentulotuen siirto kokonaisuudessaan tapahtui sosiaalipalveluiden osalta hyvin, asiakkaiden tiedotus onnistui ja suurin osa asiakkaista jättää perustoimeentulotukihakemuksen Kelaan vuoden 2017 alusta. Yhteistyötä on tehty paikallisen Kelan kanssa ja osallistuttu aktiivisesti valtakunnalliseen kehittämistyöhön. Kela on tehnyt useita muutoksia myöntämiskäytäntöihin suhteessa alkutilanteeseen, joka selkeyttää edelleen työnjakoa. Kehittämistyö jatkuu edelleen vuonna Maahanmuuttajasosiaalityö Perustoimeentulotuen järjestämisvastuun Kelalle siirtymisestä huolimatta maahanmuuttaja-asiakkaat tarvitsevat edelleen huomattavan paljon kokonaisvaltaista taloudellista ohjausta ja neuvontaa ml. toimeentulotuki. Asiakkaille varataan aktiivisesti aikoja myös Kelalle. Ikäihmisten palvelut 1. Kattavan palveluohjauksen toteutuminen Palveluohjauksen saavutettavuuden, sisällön ja monikanavaisuuden kehittäminen yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yli 75-vuotta täyttäneiden kotona asuvien %-osuus kaikista yli 75- vuotiaista. Yli 75-vuotta täyttäneiden %-osuus ympärivuorokautisessa hoivassa kaikista yli 75-vuotiaista. 60

64 Palveluohjauksen ja vanhussosiaalityön tarve on lisääntynyt vuoden aikana. Tämä on näkynyt lisääntyvinä yhteydenottoina Nestoriin ja palvelutarpeen arviointikäyntimäärien kasvuna, joita on ollut keskimäärin 365 kuukaudessa viimeisen kahdeksan kuukauden seurannan aikana. Myös viranomaiskanavien kautta tulleiden ilmoitusten määrä on noussut. Palveluohjaukseen on lisätty yhden palveluohjaajan virka kesäkuun alusta alkaen. Lisäksi palveluohjaukseen lisättiin yhden sosiaalityöntekijän virka alkaen. Sosiaalityöntekijän resurssin myötä on ollut mahdollista vastata ikäihmisten kotona tapahtuvaan palvelutarpeeseen. Sosiaalityöntekijöiden antama konsultaatioapu on koettu erittäin tarpeelliseksi. Palvelusetelin käyttöönottoa on laajennettu omaishoidon lakisääteisiin vapaapäivien järjestämiseen ja tämän lisäksi hoidon ja huolenpidon järjestämiseen hoidettavan kotona sekä päivätoiminnassa. Ikäosaamiskeskukseen on saatu lääkäriresursseja ja keskitetyt kotihoidon ja palveluasumisen lääkäripalvelut ovat mahdollistuneet. Lisäksi asiakkaan kokonaisvaltaista arviointia on kehitetty ikäosaamiskeskuksen moniammatillisen geriatrisen arvioinnin työryhmässä. Geriatrinen puhelinpäivystyksen tarvetta on arvioitu ja kohdennettu tarpeen mukaisesti viikonloppuihin ja arkipyhiin. Palvelurakenteen muutos on painottunut vuoden aikana palveluohjauksen, kotihoidon ja kuntoutuksen vahvistamiseen ja kevyempien palveluasumismuotojen lisäämiseen. Painopistettä on saatu siirrettyä jonkin verran kevyempään asumiseen (tavallinen palveluasuminen). Tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon osuus on vähentynyt. Kuntoutusosastojen toimintaa on kehitetty yhdessä henkilöstön kanssa. Sairaalavuorokausien määrän toteutuminen on tavoitetason yläpuolella. Siirtyminen LKS:sta on toteutunut keskimäärin yhden vuorokauden sisällä. Loppuvuoden influenssa-aalto on kuitenkin vaikuttanut sairaalatoiminnan ylipaikkatilanteeseen ja erikoissairaanhoidon jonotilanteeseen. Sisäilmaongelmien vuoksi on Sairaalakadun terveyskeskuksen vuodeosaston K2 toiminta siirretty heinäkuussa Pulkamontielle. 2. Kotona asumisen ensisijaisuus palveluissa Vahvistetaan henkilöstön kuntoutusosaamista ja kehitetään uusia toimintatapoja mm. digitekniikkaa hyödyntäen kaikissa palveluissa. Käyttöönotetut uudet teknologiat Kuntoutushenkilöstön määrä Kotihoidon toimintaa on kehitetty ja prosesseja on selkeytetty vuoden aikana. Vuoden aikana on osallistuttu Toimiva kotihoito hankkeen eri osa-alueisiin ja kehitetty yhteistyössä eri kuntien kanssa yhteistyössä kotihoidon toimintaprosesseja. Teknologiaa on voitu hyödyntää esimerkiksi asiakkaan kotiutustilanteissa. Joulukuussa kotihoidon asiakkaille oli käytössä yhteensä 10 kukkatolppaa ja viisi kuvapuhelinta. Ennaltaehkäisevä kuntoutuksen osuus kotihoidossa on lisääntynyt ja lisännyt asiakkaiden osallisuuden kokemusta. Kotihoidon toimesta on järjestetty asiakkaiden voimavaroja tukevia, ryhmämuotoisia toimintatuokioita taloyhtiöiden kerhohuoneissa kotihoidon asiakkaille ja taloyhtiön muille asukkaille liikuntaneuvojan toimesta. Kotihoidon tiimeissä on toteutettu edelleen arviointijaksoa uusille kotihoidon asiakkaille. Loppuvuodesta asetettiin tavoitteita arviointijakson vakiinnuttamiseksi uudeksi toimintamuodoksi. Kotihoidon resurssipoolitoiminnalla on ollut mahdollista vastata melko kattavasti kotihoidon akuutteihin poissaolotilanteisiin. Resurssipoolilla on ollut mahdollista vastata suurelta osin henkilöstön akuutteihin poissaoloihin ja tarve työvuorovaihdoksille on kokonaisuutena vähentynyt. Henkilöstön osaamista on kehitetty henkilöstön tarpeen mukaisilla sisäisillä koulutuksilla, jotka on organisoitu tiimien esimiesten 61

65 toimesta. Henkilöstölähtöistä toimintatapaa on kotihoidossa kehitetty vuoden aikana ja asiassa on koettu myös onnistumisen kokemuksia. 3. Monialaisen kuntoutuksen osuuden lisääminen koko palveluketjussa ja kuntoutusosaamisen vahvistaminen Panostetaan kuntoutukseen tehostettuun kotiutusvaiheeseen kuntoutuksella, kuntouttavalla kotihoidolla ja puuttumisella toimintakyvyn vajeisiin ennaltaehkäisevästi. Kotikuntoutusasiakkaiden määrä Kotikuntoutuksen tiimi on siirtynyt vuoden alusta osaksi kotihoitoa. Toiminta on vuoden aikana vakiintunut ja tiivistynyt ikäihmisten palvelualueella. Painopisteenä on ollut myös kotikuntoutuskäytäntöjen vakiinnuttaminen ja tilastoinnin mallin luominen. Kotikuntoutusta on toteutettu pääsääntöisesti kotikäynteinä kotihoidon asiakkaille. Tämän lisäksi palvelua on tuotettu myös päiväpalveluiden asiakkaille. Tehostettua kotikuntoutusta on toteutettu 11 eri asiakkaalle. Lisäksi geriatrisen kuntoutuksen päätöksiä on tehty 49 asiakkaalle. Kotikuntoutuksen henkilöstön tekemiä kotikäyntejä on toteutettu vuoden aikana yhteensä Kuntoutushenkilöstöä on 10. Terveydenhuollon palvelut 1. Sote- palvelurakenneuudistukseen valmistautuminen Yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa valmistellaan tulevia sote-ratkaisuja Valmistautumistoimet valtakunnallisten- ja alueellisten aikataulujen mukaisesti Osallistuttu maakunnan sote-valmistelun alatyöryhmien työskentelyyn ja vastattu sote-valmisteluun liittyviin selvityksiin ja kyselyihin. 2. Tilojen ja toiminnan yhteensovittaminen Sairaalakadun kiinteistön toimintojen siirtyminen muihin tiloihin Sairaalakadun toiminta on muissa tiloissa Sisäilmaongelman vuoksi Sairaalakadun terveysaseman siirtyminen uusiin toimitiloihin on tapahtunut seuraavasti. Vastaanoton toiminnoista puhelinpalvelu siirtyi väistötiloihin keväällä Urheilukadun terveysaseman toiminta avattiin Urheilukadun terveysasemalle siirtyi osa Sairaalakadun avovastaanoton hoitajien ja lääkärien vastaanottotoimintaa. Rinteenkulmaan terveysasema avautuu , sinne siirtyvät loput Sairaalakadun avovastaanoton hoitajien ja lääkärien vastaanotoista sekä pikapoli. Avovastaanoton toiminnan yksi toimipiste eli diabetespoli ja jalkojenhoitajat ovat toimineet Piekkarilla 1.kerroksessa syyskuusta 2017 lähtien. Kuntoutus siirtyi Metsäruusuntielle keväällä Kolmella terveysasemalla on tavoitteena yhtenäinen toimintamalli lääkärien- ja hoitajien vastaanottojen suhteen. Rinteenkulmassa on keskitetysti pikapolin toiminta kaikille kuntalaisille. Röntgenin toiminta on Sairaalakadun terveysasemalla kesäkuun 2018 alkuun, jonka jälkeen toiminnan järjestäminen siirtyy Lapin keskussairaalalle. 3. Sähköisten palvelujen kehittäminen Sähköisen ajanvarauksen laajentaminen, Virtu-palveluiden hyödyntäminen terveyspalveluissa Käyttöönoton laajuus 62

66 Sähköisiä palveluja on kehitetty kansalaisten ajanvaraustoimintana sekä virtu-palveluiden kautta on hyödynnetty mahdollisuus lähettää oman hoidon suunnitteluun käytettäviä tietoja esim. verenpaineen seurannat. Keväällä 2018 on tulossa sähköinen hoidon tarpeen arviointi kuntalaisille. Myös hoidon tarpeen arviointi otetaan käyttöön toukokuun 2018 alusta. Erikoissairaanhoitopalvelut (osa terveydenhuollon palveluja) 1. Sote- palvelurakenneuudistukseen valmistautuminen Yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa valmistellaan tulevia sote- ratkaisuja Valmistautumistoimet valtakunnallisten- ja alueellisten aikataulujen mukaisesti Osallistuttu maakunnan sote-valmistelun alatyöryhmien työskentelyyn ja vastattu sote-valmisteluun liittyviin selvityksiin ja kyselyihin. 2. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden siirtyminen LSHP järjestämisvastuulle Järjestämisvastuun siirtyminen ja uudenlaisen palvelutuotannon kehittäminen ja seuranta yhteistyössä LSHP kanssa Siirtosopimuksen mukaiset mittarit Mielenterveys- ja päihdepalvelut siirtyivät LSHP:n järjestämisvastuulle Nimitetty seurantaryhmä seuraa sopimuksen tavoitteiden toteutumista ja varmistaa palvelutuotannon kehittämisen yhteistyössä. Seurantaryhmä raportoi kaksi kertaa vuodessa perusturvalautakunnalle ja LSHP:n yhtymähallitukselle. Henkilöstö- ja taloudellisten resurssien painottuminen avohoitoon on hieman vahvistunut edellisvuodesta yhden Muurolan osaston sulkemisen myötä. 52% (poislukien lääkärit, jotka kaikki toimivat osin molemmissa) henkilöstöstä toteuttaa avohoitoa. Ostot muista psykiatrisista sairaaloista vähentyivät euromääräisesti, oman toiminnan hoitopäivien määrä samaa tasoa kuin vuonna Laadullisten seurantamittarien käyttöönottoa on valmisteltu seurantaryhmän ja LSHP:n mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteistyönä. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kuntalaskutus sekä tammikuun 2017 oman toiminnan kulut olivat yhteensä 16,17M, yhteismäärä ylittää vain hieman asetetun euromääräisen tavoitteen (16,1M ). Suoritemäärät arvioitiin liian suuriksi vuodelle 2017 ja näin suoritehinnat olivat määriin nähden liian alhaiset. Tämän vuoksi LSHP nosti suoritehintoja alkaen, mikä ei kuitenkaan kahden kuukauden aikana merkittävästi näkynyt kuntalaskutuksessa, marras-joulukuun laskutus oli samaa tasoa kuin koko vuonna 2017 keskimäärin. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluiden osalta tavoitellut kustannussäästöt eivät toteutuneet: tavoite 3,3M ja toteuma 4,3M. Siirtymävaiheet (organisatoriset ja hankintasopimuksiin liittyvät) ovat aiheuttaneet palvelutarpeiden arviointiin haasteita, toisaalta haasteena on ollut myös tietyille erityisryhmille sopivien asumispalveluiden puute. Erityisryhmien asumispalveluiden ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden välillä tehdään tiivistä yhteistyötä ja käytäntöjä kehitetään. 3. Laki- ja asetusmuutosten toimeenpano päivystyksessä Laki- ja asetusmuutosten toimeenpano päivystyksessä Tarvittavat muutokset toimeenpantu Uusi päivystysasetus julkistettiin , tämän jälkeen on yhteistyössä LSHP:n ja kuntien kanssa valmisteltu suun terveydenhuollon päivystyksen, yleislääkäriyöpäivystyksen ja sosiaalipäivystyksen järjestämistä. Tiukan aikataulun vuoksi muutoksia ei saatu toimeenpantua mennessä, valmistelu jatkuu alkuvuonna Suun terveydenhuollon päivystys ja yleislääkäriyöpäivystys käynnistyvät huhtikuussa

67 Talouden tunnusluvut: Lapsiperheiden palvelut Tunnusluku TP 2016 TA 2017 TP 2017 Ero Tot-% Toimintatuotot ,93 Toimintakulut ,50 Toimintakate (sitova 2017) ,01 Poistot ja rahoituskulut Tilikauden ali/ylijäämä ,02 Aikuisten ja työikäisten palvelut Tunnusluku TP 2016 TA 2017 TP 2017 Ero Tot-% Toimintatuotot ,94 Toimintakulut ,43 Toimintakate (sitova 2017) ,51 Poistot ja rahoituskulut Tilikauden ali/ylijäämä ,51 Ikäihmisten palvelut Tunnusluku TP 2016 TA 2017 TP 2017 Ero Tot-% Toimintatuotot ,61 Toimintakulut ,22 Toimintakate (sitova 2017) ,61 Poistot ja rahoituskulut ,53 Tilikauden ali/ylijäämä ,58 Terveydenhuollon palvelut (ei ESH) Tunnusluku TP 2016 TA 2017 TP 2017 Ero Tot-% Toimintatuotot ,63 Toimintakulut ,85 Toimintakate (sitova 2017) ,36 Poistot ja rahoituskulut ,03 Tilikauden ali/ylijäämä ,36 Erikoissairaanhoitopalvelut Tunnusluku TP 2016 TA 2017 TP 2017 Ero Tot-% Toimintatuotot Toimintakulut ,69 Toimintakate (sitova 2017) ,69 Poistot ja rahoituskulut Tilikauden ali/ylijäämä ,69 Terveydenhuollon palvelut (sis. ESH) Tunnusluku TP 2016 TA 2017 TP 2017 Ero Tot-% Toimintatuotot ,55 Toimintakulut ,77 Toimintakate (sitova 2017) ,27 Poistot ja rahoituskulut ,31 Tilikauden ali/ylijäämä ,27 64

68 Perusturvalautakunta yhteensä Tunnusluku TP 2016 TA 2017 TP 2017 Ero Tot-% Toimintatuotot ,16 Toimintakulut ,20 Toimintakate (sitova 2017) ,98 Poistot ja rahoituskulut ,76 Tilikauden ali/ylijäämä ,98 Seurattavat tunnusluvut: Tunnusluku Lähtötaso Tavoitetaso Perusturvan palveluiden kustannukset /asukas 3369 /asukas Kustannukset 2015 olivat Asukkaiden määrä oli Kustannukset /asukas eivät nouse Rakennemuutoksen vuoksi vertailukelpoinen tieto vuodelta 2015 on noin 3201 /asukas. Perusturvalautakunnan kustannukset /asukas olivat vuonna 2017 noin 3178 /asukas. Nettokustannukset vuonna 2017 olivat Asukkaiden määrä ennakkotieto Kehitys on ollut tavoitteen mukaista. Henkilötyövuodet Henkilötyövuodet 2015 ovat 1063,9 Henkilötyövuosien määrä ei kasva Henkilötyövuodet vuonna 2017 olivat 1035,2. Vuonna 2017 mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistymisessä Lapin sairaanhoitopiirille siirtyi noin 44 henkilötyövuotta. Kehitys on ollut tavoitteen mukaista. 65

69 5.1.5 KOULUTUSLAUTAKUNTA KOULUTUSLAUTAKUNTA Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet Varhaiskasvatuspalvelut 1. Uusi esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelma käytäntöön Keskeiset toimenpiteet vuonna 2017 Esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien jalkauttaminen Uusien arviointimenetelmien käyttöönotto Koulutuksien järjestäminen Henkilöstön perehdytys ja koulutus Mittari / arviointi Toimintavuoden vuosisuunnitelmien arviointi on otettu käyttöön uusiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin pohjautuva Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma. Sitä on vuoden aikana työstetty monialaisessa (mukana työntekijöitä ja esimiehiä sekä kunnallisista että yksityisistä päiväkodeista) yhteistyössä lasten ja huoltajien osallisuus huomioiden. Valmisteluvaiheeseen on liittynyt esimiestyöpajoja ja koulutuksia mm. pedagogisesta johtajuudesta, uudistuvista tehtävänkuvista ja osallisuudesta. Samoista teemoista on varhaiskasvatusyksiköissä käyty pedagogisia keskusteluja henkilöstön kanssa. Syksyn aikana on pidetty uuden varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönottoa tukevia koulutuksia ja vasutyöpajoja. Arviointimenetelmien käyttöönottoa valmisteltiin alkuvuoden aikana. Varhaiskasvatuksen käyttöön hankittiin Edivan kehittämät arviointi- ja dokumentointilomakkeistot. Ne on otettu käyttöön kattavasti sekä kunnallisessa että yksityisessä varhaiskasvatuksessa alkaen. Henkilöstölle ja esimiehille suunnattu lomakevalmennus on pidetty Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä on tehty yksikön varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma, ryhmäkohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat sekä lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat, joita kaikkia arvioidaan keväällä Esiopetuksessa on edistetty tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä opetuskäytössä hankkimalla kunnallisiin esiopetusryhmiin laitteistoa ja kouluttamalla henkilöstöä. Yksikkökohtaiset esiopetuksen vuosisuunnitelmat on arvioitu kesäkuussa Palveluverkko Palveluverkkosuunnitelman jatkaminen siten, että valtuustolle tuodaan tiedoksi maaliskuun 2017 loppuun mennessä kaupungin koululaismääriin ja raportteihin: FCG-Päivähoidon ja perusopetuksen palveluverkkoselvitys (2013), FCG-Palveluverkkojen nykytila (2015), FCG- Toimitilaohjelma 2020, Trellum Rovaniemen kaupungin rakennusten uudis- ja nykyhinnat , korjausvelka sekä Tehdyt toimenpiteet. 66

70 Trellum PTS , tukeutuva selvitystyö ja sen kustannukset. Päiväkotien tarvittavat korjaukset Palvelusetelin osuus verkosta Palveluverkon nykytilan selvitys hyväksyttiin koulutuslautakunnassa ja vietiin tiedoksi valtuustolle Päiväkoteihin on tehty tarvittavia pienkorjauksia. Etelärinteen ja Poropolun päiväkoteihin on tehty laajempia peruskorjauksia. Etelärinteen päiväkodin tiloissa on ilmennyt rakennevaurioita. Päiväkotiin ei ole suunniteltu kattavaa peruskorjausta vaan tilalle tarvitaan kokonaan uusi päiväkoti. Etelärinteen päiväkodin tarveselvitys on hyväksytty koulutuslautakunnassa Poropolun päiväkodin laajan peruskorjauksen valmistuminen on siirtynyt keväälle Siihen saakka Poropolun päiväkoti ja yksityinen päiväkoti Tiitiäinen toimivat väistötiloissa. Kiekerön päiväkodissa on poistettu käytöstä vesivahingon takia yhden lapsiryhmän sekä liikuntasalin tilat. Ounasjoen koulun yhteyteen tuleva Kulleron päiväkoti sekä Meltauksen koulun yhteyteen tuleva Meltauksen ryhmäperhepäiväkoti ovat rakenteilla ja valmistuvat vuoden 2018 aikana. Konkreettisen esitys Saaren alueen palveluverkoksi kattaen myös Naavametsän päiväkodin käsitellään koulutuslautakunnassa maaliskuussa 2018 ja esitys Alakemijoen palveluverkoksi toukokuun 2018 loppuun mennessä. Koko varhaiskasvatuksen palveluverkkosuunnitelma viedään koulutuslautakuntaan huhtikuussa palveluseteliyksiköihin sijoitettujen lasten (1204 lasta) osuus kokonaislapsimäärästä (3374 lasta) oli 35,7 %. Päiväkodeissa 36,4 % ja perhepäivähoidossa 7,8 %. 3. Varhaiskasvatusyhteisöjen hyvinvointi Osallisuuden ja vaikuttamisen kehittäminen Hyvinvointiryhmien työn vahvistaminen Esiopetuksen oppilashuoltotyön järjestäminen uuden esiopetussuunnitelman mukaiseksi Monitoimijuuden kehittäminen Lähiyhteisöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön panostaminen Oppimisympäristön edelleen kehittäminen Esimiestyöhön panostaminen Tehdyt toimenpiteet Osallisuuden uudet toimintamallit Sairauspoissaolot Varhaiskasvatuksen palveluiden järjestämisen ja pedagogiikan kehittämisen painopisteet muodostavat toimintastrategian toimintakaudelle Asiakirjaan liittyen esimiehet ovat laatineet henkilöstön kanssa yksikön pedagogisen kehittämissuunnitelman. Työhyvinvointikysely toteutettiin Varhaiskasvatuksen osalta tulokset olivat pääosin koko kaupunkiorganisaation tuloksen keskiarvon yläpuolella. Ainostaan ajan riittävyys työtehtävien hoitamiseen koettiin organisaation keskiarvoa huonommaksi. Yksikkökohtaisten tulosten perusteella yksiköt ovat laatineet työhyvinvointisuunnitelman. Koko varhaiskasvatuksen työhyvinvointisuunnitelma on koostettu näistä suunnitelmista. 67

71 Osallisuuden uudet toimintamallit: Moniportainen asioiden käsittelyn malli: erilaisia kehittämisteemoja käsitellään ensin esimiesten työpajoissa keskustellen. Tämän jälkeen samaa teemaa käsitellään varhaiskasvatusyksiköissä esimiehen johdolla dialogisin menetelmin. Esimiestyöhön panostaminen: Esimiehille on järjestetty pedagogisen johtajuuden koulutus ja kaksi esimiesvalmennusta samasta teemasta. Lisäksi on ollut koulutusta ja työpajoja uudistuvista tehtävänkuvista ja henkilöstötuottavuudesta varhaiskasvatuksessa. Arvotyöprosessin loppuunsaattaminen ja päätöstyöpaja on pidetty Hyvinvointiryhmien työn vahvistaminen: Jokaisessa kunnallisessa ja yksityisessä päiväkodissa toimii hyvinvointiryhmä psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Uuden esiopetussuunnitelman ja vasun jalkauttaminen on ollut vuoden kattava teema ryhmien kokoontumisissa. Lähiyhteisöjen kanssa tehtävään työhön panostaminen: Erilaisien kehittämisteemojen käsittelyä ja koulutuksia on järjestetty moniportaisella mallilla myös lähipäiväkotien kesken. Sairauspoissaolot: Sairauspoissaolot ovat kasvaneet 10 % edelliseen vuoteen verrattuna. Koulutuspalvelut 1. Uusi opetussuunnitelma käytäntöön Opetussuunnitelman jalkauttaminen, uusien arviointimenetelmien käyttöönotto, koulutukset Lukuvuoden toimintasuunnitelmien arviointi. Rovaniemen kaupungin perusopetuksen uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön alkaen yleisen osan ja 6. luokkien sisältöjen osalta. Vuosiluokkien 7-9 osalta sisältöjen käyttöönotto tapahtuu porrastetusti vuosina Kaupungin koulupalveluissa on työskennellyt kevään 2017 aikana kaksi työryhmää, joista toinen on tehnyt opetussuunnitelman sisältöjen sekä opetusmenetelmien jalkauttamistyötä ja toinen uusien oppilasarviointimenetelmien kehittämistä sekä summatiivisen että formatiivisen arvioinnin osalta. Syksyn 2017 aikana on työskennellyt kaksi työryhmää, joista toinen on kehittänyt jatkuvan palautteen antamista ja ohjausta eli formatiivista arviointia. Toinen työryhmä on kehittänyt osaamisen arviointia eli summatiivista arviointia. Syyslukukaudella opetussuunnitelman jalkauttamistyötä ovat tehneet ops-tutorit. Heidän keskeisenä tehtävänään on ollut kehittää opettajien pedagogista osaamista vastaamaan uuden opetussuunnitelman vaatimuksia. Uuteen opetussuunnitelmaan liittyvää koulutusta on järjestetty vesokoulutuksissa, rehtorityöpäivissä ja ulkopuolisissa koulutuksissa. Koulujen yksikkökohtaiset tavoitteet on kirjattu vuosisuunnitelmaan, joka valmistuu vuosittain lukuvuoden alussa ja jonka toteutumista yksiköt arvioivat aina lukuvuoden lopulla. Vuosisuunnitelman rakennetta on päivitetty syksyn 2017 aikana. 2. Palveluverkko Palveluverkkosuunnitelman jatkaminen siten, että valtuustolle tuodaan tiedoksi maaliskuun Tehdyt toimenpiteet 68

72 2017 loppuun mennessä kaupungin koululaismääriin ja raportteihin: FCG-Päivähoidon ja perusopetuksen palveluverkkoselvitys (2013), FCG-Palveluverkkojen nykytila (2015), FCG- Toimitilaohjelma 2020, Trellum Rovaniemen kaupungin rakennusten uudis- ja nykyhinnat , korjausvelka sekä Trellum PTS , tukeutuva selvitystyö ja sen kustannukset. Palveluverkkoselvitys on päivitetty ja hyväksytty koulutuslautakunnassa Asiakirja vietiin kaupunginvaltuustolle tiedoksi Useissa koulukiinteistöissä on tehty vuoden 2017 aikana mittavia korjauksia ja perusparannuksia. Korkalovaaran, Rantavitikan, Ounasvaaran ja Napapiirin kouluilla on tehty sisäilmaan liittyviä korjaustöitä. Meltauksen monitoimitalo valmistuu vuoden 2018 alkupuolella, jolloin koulu muuttaa evakkotiloista uuteen rakennukseen. Ounasjoen monitoimitalo valmistuu heinäkuussa 2018 ja Ounasjoen koulu aloittaa toimintansa uudessa rakennuksessa lukuvuoden alkaessa. Esitys Saaren alueen palveluverkoksi käsitellään koulutuslautakunnassa huhtikuussa 2018, Keskusta-Ounasjoen (Vaaranlampi) osalta huhtikuussa Esitys Alakemijoen palveluverkoksi käsitellään koulutuslautakunnassa vuoden 2018 loppuun mennessä. Ylikylän koulun hankesuunnittelu on meneillään. 3. Kouluyhteisöjen hyvinvointi Osallisuus ja vaikuttaminen, vermeryhmät, hyvinvointiryhmien työ, oppilashuolto, monitoimijuus, yhteistyö lähiyhteisön kanssa, kulttuuri- ja liikuntapolku Osallisuuden uudet toimintamallit Kouluterveyskyselyn tulokset Koulun hyvinvointiprofiili Sairauspoissaolot Selvitetään koulujen uudisrakentamisessa elinkaarimallin ja puurakentamisen käyttöä. Oppilaiden osallisuuden ja vaikuttamisen edistämiseksi on kehitetty uusia toimintamalleja ja niitä kehitetään edelleen uuden opetussuunnitelman käyttöönoton myötä. Uusia toimintamalleja ovat mm Nuorten raati, joka on osallistunut kaupunkistrategian päivittämiseen. Alakoulujen oppilaskuntatyö on vakiintunut. Oppilaskuntien ja nuorisovaltuuston yhteistyön kehittämiseksi järjestetään oppilaskuntaseminaareja. Vertaismentorointiryhmiä (verme) on toiminut koko lukuvuoden ajan. Koulujen hyvinvointiryhmät kokoontuvat säännöllisesti vähintään kuusi kertaa vuodessa ja lisäksi aina tarpeen mukaan. Kouluterveyskyselyn koulukohtaiset tulokset on saatu, ne on käsitelty yksiköissä ja ryhdytty tarpeellisiin oppilashuollon toimenpiteisiin, mikäli tulokset ovat niihin antaneet aihetta. Monitoimitalojen käyttöönotto edellyttää hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Monitoimijamalleja on kehitelty Ounasrinteen, Meltauksen ja Ounasjoen monitoimitalojen yhteydessä. Useat koulut ovat tehneet yhteistyötä koulun lähiympäristön kanssa osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia (MOK). Yksi opettaja tekee osan työstään kulttuuripalveluiden ja koulujen yhteistyön kehittämisessä. 69

73 Liikuntapolun toteutuksia koulupalveluissa vuonna 2017 ovat lajikokeilujen mahdollistaminen ja seuroihin tutustuminen. On järjestetty kaksi tapahtumaa, Kevät Kirmaus ja Säpinää syksyyn; kolme haastekilpailua, Ui kesäksi kuntoon, Lumella liikkuen ja Koulumatkapyöräily. Urheiluseurat ovat vierailleet oppitunneilla lajiesittelyissä. Koulupalveluissa henkilöstön sairauspoissaolot ovat kasvaneet 10 % edelliseen vuoteen verrattuna. Poissaolopäivien määrä on kaupungin keskiarvon alapuolella, vuonna 2016 keskimäärin 11 päivää ja vuonna ,2 päivää. Talouden tunnusluvut: Varhaiskasvatuspalvelut Tunnusluku TP 2016 TA 2017 TP 2017 Ero Tot-% Toimintatuotot ,85 Toimintakulut ,24 Toimintakate (sitova 2017) ,82 Poistot ja rahoituskulut Tilikauden ali/ylijäämä ,82 Koulutuspalvelut Tunnusluku TP 2016 TA 2017 TP 2017 Ero Tot-% Toimintatuotot ,39 Toimintakulut ,72 Toimintakate (sitova 2017) ,56 Poistot ja rahoituskulut Tilikauden ali/ylijäämä ,57 Koulutuslautakunta yhteensä Tunnusluku TP 2016 TA 2017 TP 2017 Ero Tot-% Toimintatuotot ,09 Toimintakulut ,08 Toimintakate (sitova 2017) ,82 Poistot ja rahoituskulut Tilikauden ali/ylijäämä ,82 70

74 Seurattavat tunnusluvut: Tunnusluku Lähtötaso Tavoitetaso Koulutuslautakunnan kustannukset /asukas 1509 /asukas Kustannukset 2015 olivat Asukkaiden määrä oli Kustannukset /asukas eivät nouse Keskimääräinen luokkakoko (po), hajonta, min, max 19,8 (4-28) Sama, hajonta Sijoittuminen toisen asteen opintoihin (po) 100 % 100 % Koulupudokkaiden määrä (po) 0 % 0 % Keskiarvo 9. luokat Keskimääräinen ryhmäkoko (lukio), hajonta, min, max 7,98 23 (8-35) Keskiarvo nousee Keskimääräinen ryhmäkoko nousee Negatiiviset keskeytykset ja 3:n vuoden läpäisyaste (lukio) Neg.kesk. 0,4 % Pysyy alle 0,5 % Pätevät opettajat (po, lukio) 98,2 % 100% Muut koulutuspalvelut /asukas Asukkaiden määrä oli Kustannukset olivat Muut koulutuspalv. /asukas - 42,72 Kustannukset eivät nouse Koulutuslautakunnan kustannukset /asukas olivat vuonna 2017 noin 1462 /asukas. (Kustannukset 2017: Asukkaiden määrä ennakkotieto ) Kehitys on ollut tavoitteen mukaista. Keskimääräinen luokkakoko oli vuonna 2017 noin 20,3 (6-28). Eli keskimääräinen luokkakoko on hieman kasvanut. Sijoittuminen toisen asteen opintoihin vuonna 2017 oli 99,5 %, kolme oppilasta ei mennyt jatko-opintoihin Koulupudokkaita ei ollut vuonna Keskiarvo 9. luokilla vuonna 2016 oli 7,98. Keskimääräinen ryhmäkoko (lukio) oli vuonna 2017 Ounasvaaran lukiossa noin 23,2 (8 49), Lyseonpuistossa vastaavat luvut olivat 24 (10 37). Muutos on ollut tavoitteen suuntainen. Negatiiviset keskeytykset ja 3:n vuoden läpäisyaste (lukio) lukuvuonna : 0,5 % eli tavoitteen ylärajalla. Päteviä opettajat (po, lukio) vuonna 2017 oli 97,6 %. 71

75 Muiden koulutuspalvelujen kustannukset asukasta kohti ( /asukas) olivat vuonna 2017 noin 39,35 /asukas. Kustannukset 2017 olivat Asukkaiden määrä oli Muutos on ollut tavoitteen suuntainen. Varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus ikäluokasta Kevyemmissä palveluissa olevien lasten osuus varhaiskasvatuspalveluissa olevista Lähtötaso: ,7 % 5,2 % Pysyy valtakunnallisella keskitasolla Osuus kasvaa Oma päiväkotitoiminta/palveluseteli lasten lukumäärät 2547 / 810 / 1200 Varhaiskasvatuksen käyttöaste: ka, hajonta, min-max Vuonna 2015: Ka 81,52 % (50,72 % - 99,10 %) Ka % Varhaiskasvatuksessa olevien 1-6-v lasten osuus ikäluokasta (=osallistumisaste) ,7 % 70,2 % Kevyemmissä palveluissa olevien lasten osuus varhaiskasvatuspalveluissa olevista Oma päiväkotitoiminta/palveluseteli lasten lukumäärät 3,8 % 3,3 % Osuus on laskenut 2179 / / 1204 Setelien määrä on koulutuslautakunnan määrittämässä maksimissa Varhaiskasvatuksen käyttöaste: ka Vuonna 2016: Ka 80,49 % Vuonna 2017: Ka 80,49 % Käyttöastetavoitteen keskiarvoon ei ole päästy 72

76 5.1.6 VAPAA-AJANLAUTAKUNTA VAPAA-AJANLAUTAKUNTA Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet 1. Laadukkaat ja toiminnalliset vapaa-ajan palvelut edistävät asukkaiden asumisviihtyvyyttä sekä alueen vetovoimaisuutta ja elinvoimaa. Keskeiset toimenpiteet vuonna 2017 Vapaa-ajanpalveluiden järjestäminen ja tuottaminen. Kolmannen sektorin toimintaedellytysten tukeminen ja kehittäminen. Yhteistyö järjestöjen, yritysten ja muiden alueen toimijoiden kanssa Mittari / arviointi Vapaa-ajan yksikköjen toimintatilastot (määrät ja kävijät) Jaettujen avustusten ja yhteisten kehittämistoimien määrä Ostopalvelusopimusten määrä Toimintatilastot Yleinen kulttuuritoimi järjesti 345 tapahtumaa ja niihin osallistui kaupunkilaista. Museoiden kävijämäärät nousivat merkittävästi, maakuntamuseossa oli kävijää ja taidemuseossa kävijää. Uimahallissa kirjattiin 338 toimintapäivää ja käyntiä. Orkesteri toteutti 87 konserttia, kuulijoita ja radiokuulijoita runsaasti, Ylen ka. luku Nuorisotiloilla vieraili nuorta, nuorisokeskuksessa Kirjastoissa lainattiin ahkerasti, lainoja yhteensä ja käyntejä Vapaa-ajan palvelujen toimesta laadittiin erillinen asiakirja, joka sisältää tarkemmat määrälliset tiedot vuodesta 2017 sekä kuvauksen eri yksikköjen toiminnasta. Avustukset Vapaa-ajanlautakunta jakoi avustukset , Kulttuuriavustuksia myönnettiin 45 kpl ( euroa) ja liikunta- avustuksia 74 kpl ( euroa) ja nuorisoavustuksia 4 kpl ( euroa) eri toimijoille. Nuorisotoiminnan avustuksia jaettiin vuoden aikana yhteensä 11 eri toimijalle, yhteensä ,81 euroa. Kohdeavustuksia oli mahdollista hakea läpi vuoden. Kehittämistoimet: Nuorisopalvelut; Tyttöjen talo -toiminta (Rovalan nuoret), Jätkätyömallin valmistelu hankkeeksi (Rovalan nuoret), Etsivä nuorisotyö (Avi, Eduro ja muut kumppanit). NuoriKulttuuri Moves -tapahtuma toteutettiin onnistuneesti useissa eri toimipisteissä. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen avulla tuotettuun tanssiteemaiseen tapahtumaan osallistui 1300 nuorta ohjaajineen, kokonaisuutena tapahtuma tavoitti lähes henkilöä. Erasmus+/Youth in Action -rahoituksen tuella toteutettiin kansainvälistä EVS-vapaaehtoistoimintaa. Kulttuuripalvelut; Aili-hanke - kulttuurisen seniori- ja vanhustyön valtakunnallinen verkosto (13 kaupunkia, eri kumppanihankkeita ja Neuvokas), Laitakaupungin laulut -hanke (kyläyhdistykset ja aluelautakunnat), Taidetestaajat -hanke, joka tarjoaa kolmelle ikäluokalle kahdeksasluokkalaisia (syksy kevät 2020) mahdollisuuden vierailla kahdessa kulttuurikohteessa, joista toinen on maakunnallinen ja toinen valtakunnallinen. Uutena kehittämistoimena 1.9. alkaen Lastenkulttuurin kärkihanke, tuki koulukerhojen järjestämiseen Rovaniemellä, avustus yhteensä euroa. Liikuntapalvelut: Rovaniemi valittiin Ikäinstituutin kutsulla mukaan Voimaa vanhuuteen -toimintaan. Toteutukseen osallistuivat liikunta- ja perusturvan toimijoiden lisäksi Rey, Rovaniemen kaupungin kansalaisopisto ja Neuvokas. Sosiaalista osallisuutta parantavat innovaatiot seuratyössä hanke toteutui suunnitellusti. Hanke oli Rovaniemen, Oulun ja Kemin kaupunkien sekä kolmen jääkiekkoseuran yhteinen. Koto-liikuntahanke, jossa yhteistyökumppanit olivat MoniNet ja Rovaniemen kaupungin kansalaisopisto. Liikuntavirasto myönsi Kemin ja Rovaniemen kaupungeille liikkumisen ohjauksen valtionavustusta 2017, viisaan liikkumisen edistämiseksi harrastuksissa ja liikuntapaikoilla. 73

77 Kaikki vapaa-ajan palvelut: Kulttuuripalvelut tuotti ja koordinoi useita Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumia, joita koettiin myös kaupungin virallisten juhlien yhteydessä. Lisäksi kulttuuritalo Wiljamissa järjestettiin kuukausittaista Suomi 100 -kulttuuriklubien sarjaa. Rovaniemi-viikolla toteutettiin syyskuussa 180 tapahtumaa, joka on ennätyksellinen määrä koko tapahtumaviikon historiassa. Kulttuuripalvelut olivat mukana mahdollistamassa UPEA 17 -katutaidefestivaalin puitteissa toteutettua seinämuraalia Valtakadulle. Marraskuussa järjestettiin yhteistyössä muiden rovaniemeläisten toimijoiden kanssa Log in Kaamos -tapahtuma korkeakouluopiskelijoille. Itsenäisyyspäivän juhlaan panostettiin erityisesti juhlavuoden kunniaksi ja oheisohjelmaa järjestettiin. Kaupungintalon aulan näyttelytila oli hyvin suosittu. Perusturvan ikäihmisten palveluiden kanssa valmisteltiin yhteisten työntekijöiden, liikuntakoordinaattori ja kulttuurituottaja, toimien perustamisia ja tehtävien aloituksia. Tavoitteena on luoda uusien tehtävien avulla joustavia yhdyspintoja eri toimijoihin. Popparin nuorisotilan jatkopäätös ilahdutti nuoria ja monia nuorten parissa toimijoita. Ostopalvelut Ostopalvelusopimuksia tehtiin seuraavasti: kulttuuripalvelut 7 kpl, nuorisopalvelut 1 kpl, liikuntapalvelut on tehnyt liikuntapaikkojen ylläpitosopimuksen Infra Oy:n kanssa, sopimuksen ensilumenladusta sekä lasten ja nuorten liikuntapalvelujen järjestämisestä (WAU ry). 2. Vapaa-ajan palveluiden toimintakäytäntöjen ja yhteistyön avulla tuetaan kuntalaisten osallisuutta sekä mahdollisuutta edistää omaa ja yhteisönsä hyvinvointia ja toimintakykyä. Etsivän nuorisotyön resurssin lisääminen Kehitetään hanketoiminnan avulla käytäntöjä, jotka tukevat kuntalaisten osallisuutta ja palvelujen järjestämistä. Etsivän nuorisotyön tilastot Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön kansallinen verkostohanke Laitakaupungin laulut hanke KOTO - kotoutumisen edistäminen liikunnan avulla Lanseerataan uusi Kulttuuri- ja liikuntakasvatussuunnitelma koulujen käyttöön. Raportti Etsivälle nuorisotyölle tehdyt lakisääteiset ilmoitukset lisääntyivät huomattavasti. Etsivässä nuorisotyössä työskenteli kolme työntekijää, asiakkaita yhteensä 206. Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön kansalliseen verkostohankkeeseen osallistuttiin yhdessä Rovaniemen kaupungin perusturvan toimijoiden kanssa ja Rovaniemen hyviä käytäntöjä kerättiin. Verkoston tehtävänä on vahvistaa kunnissa ja tulevissa maakunnissa toteutettavaa kulttuurista seniori- ja vanhustyötä rakentamalla eri toimialoilla työskentelevien asiantuntijoiden välille pysyvä yhteistyöverkosto. Kuntatoimijoiden välisen yhteistyön vahvistamisella valmistaudutaan maakuntauudistukseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseen sekä rakennetaan yhteiskehittämiselle pohja. Laitakaupungin laulut hanke eteni suunnitellusti, toimintaa on vahvistanut kaksi palkkatuella työllistettyä ammattimuusikkoa. Yhtye on esiintynyt säännöllisesti palvelutaloilla ja asukastuvalla sekä lukuisissa kaupungin eri yksiköiden tilaisuuksissa. Musiikkitoiminnan myötä on tavoitettu uusia yleisöjä ja kehitetty perusturvan ja kulttuuripalvelujen yhteistoimintaa. KOTO- kotoutumisen edistäminen liikunnan avulla hanke jatkui. Kulttuuri ja liikuntakasvatussuunnitelma on toimitettu koulujen käyttöön ja organisoitu suunnitelman mukaista ja sitä tukevaa toimintayhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Suunnitelma lisää kaupungin omien olemassa olevien resurssien tarkoituksenmukaista ja tehokasta käyttöä. Suunnitelman myötä kulttuuri- ja liikuntatoimijat voivat kohdentaa ja suunnitella toimintaa kysynnän ja tarpeen mukaan. 74

78 Suunnitelma ottaa huomioon myös kolmannen sektorin ja yksityisten palveluiden tarjoamat mahdollisuudet rikastaa monipuolista kulttuuri- ja liikuntakasvatusta. Kulttuuri- ja liikuntakasvatuksesta haluttiin suunnitelman myötä kehittää luonteva osa perusopetusta. Suunnitelma tarjoaa kouluille erinomaisen mahdollisuuden, mutta samalla myös velvoitteen tutustuttaa lapset ja nuoret monipuolisesti paikalliseen kulttuuriin, kulttuuriperintöön, taidelaitoksiin sekä liikunnan eri muotoihin. Opetussuunnitelmien sisällä oleva kulttuuri- ja liikuntakasvatussuunnitelma lisää osaltaan tasa-arvoa kaupungin eri alueilla asuvien lasten välillä ja edistää kulttuuri- ja liikuntapalveluiden saavutettavuutta kokonaisille ikäluokille. 3. Vapaa-ajan palveluiden tuottavuuden kokonaisvaltainen tarkastelu. Tilojen yhteiskäytön kehittäminen ja lisääminen sekä omatoimikirjastojen valmistelu ja käyttöönotto. Omatoimikirjastojen ja yhteiskäyttötilojen määrä Tarkennetut investointien uudisrakennus- sekä peruskorjaushankkeet ja niiden kustannusvaikutukset Omatoimikirjastot ja tilojen yhteiskäyttö Vuoden alussa avattiin Ounasrinteen kirjasto, joka tehostanut koulu- ja nuorisopalvelujen yhteistyötä. Vuoden aikana on valmisteltu omatoimikirjastoja ja yhteyskäyttötiloja, toteutuminen vuonna 2018: Ounasrinteen, Saarenkylän ja Sinetän omatoimikirjastot, yhteiskäyttötilat koulun kanssa Vanttauskoskella ja Sinetässä, nuorisopalveluiden kanssa nuortentila Popparissa ja kirjastoauton hyödyntäminen kylien nuorisopalvelujen organisoinnissa. Korkalovaaran kirjaston omatoimiratkaisu on siirretty odottamaan Vaaranlammen koulun uudisrakennuksen tilaselvityksen valmistumista. Lapin Aluehallintovirasto myönsi kehittämishankerahoituksen kirjastojen tilojen ja palveluiden suunnitteluun. Hankkeen yhteydessä selvitetään tarkemmin yhteiskäyttötilojen mahdollisuuksia. Aloitus vuoden 2018 maaliskuussa. Kirjaston ja nuorisopalvelujen sekä tilojen käyttöön että toimintaan liittyvä yhteistyö on lisääntynyt, esimerkkinä valmisteltu Rock Academy -toiminta. Tilojen yhteiskäyttö liittyy kiinteästi vapaa-ajan palvelujen toimintaan. Kaikki nuorisotilat (8) ja Monden nuorisokeskus ovat yhteiskäyttötiloja. Raportointijakson aikana on valmisteltu vapaa-ajan palvelualueen investointisuunnitelmaa vuodelle Raportointijaksolla toteutui Keskuskentän lähiliikuntapaikka -hanke. Susivoudin liikuntapuiston pysäköintialueen perusparannushanke käynnistyi. Talouden tunnusluvut: Vapaa-ajanlautakunta Tunnusluku TP 2016 TA 2017 TP 2018 Ero Tot-% Toimintatuotot ,22 Toimintakulut ,44 Toimintakate (sitova 2017) ,78 Poistot ja rahoituskulut ,48 Tilikauden ali/ylijäämä ,97 75

79 Seurattavat tunnusluvut: Tunnusluku Lähtötaso Tavoitetaso Henkilöstömäärä 155 (TP2015) Henkilöstön määrä laskee 2016: 160 ja 2017: 159 laskua n. 1 % Vapaa-ajan palvelut /asukas 237,4 /asukas (TP 2015) Järjestetään samat palvelut talousarviokehyksen mukaisesti. 2016: 226,1 /asukas 2017: 228,9 /asukas 76

80 5.1.7 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen lautakunta Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet 1. Kaupunki edistää yhdyskuntarakenteen kehittämistä vyöhykeperiaatteen mukaisesti. Keskustan alueelle muodostuu tiivis ja eheä yhdyskuntarakenne. Keskeiset toimenpiteet vuonna 2017 Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman toteuttaminen. Kysyntää vastaavat yritystoiminnan ja asuinrakentamisen vapaat tontit valmiin kunnallistekniikan piirissä. Tonttien ja rakennuspaikkojen aktiivinen markkinointi koko kaupungin alueella Mittari / arviointi Kahden vuoden kaavavaranto ja vuoden tonttivaranto. Yhdyskuntarakenteen muuttumista kuvaavat mittarit (SYKE, YKR). Toimivien ja monipuolisten palvelumarkkinoiden kehittyminen. Paikallisten yrittäjien huomioiminen hankinnoissa ja investoinneissa. Palvelumarkkinat toimivat hyvin. Maankäytössä edetty Maaton mukaisesti. Kaava- ja tonttivaranto suunnitelman mukainen. 2. Kaupunki edistää elinympäristön turvallisuutta, esteettömyyttä ja viihtyvyyttä. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn suhteellinen osuus kaikista liikkumismuodoista kasvaa. Kaupunki tarjoaa asukkailleen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Tehostamalla ja tiivistämällä yhdyskuntarakennetta pienennetään infran rakentamistarpeita ja kasvatetaan keskeisillä alueilla kevyenliikenteen kulkumuoto-osuutta. Yksityisteiden hoito- ja kunnossapito-ohjelman jatkaminen Kulkumuoto-osuuksien muutos Asiakaspalaute/ palvelutyytyväisyystutkimus kahden vuoden välein Kulkumuoto-osuudet lähtötilanteessa syksyllä 2012 olivat autoliikenne 79 % ja kävely + pyöräily + joukkoliikenne 21 %. Vuonna 2015 keväällä vastaavat osuudet olivat 82,5 ja 17,5 ja vuonna 2017 laskennoissa 83,5 ja 16,5. Kulkumuoto-osuuden muutos oli -4,5 %. Kehityssuunta on jatkunut autoistumisen seurauksena jo kymmeniä vuosia. Suunnan kääntämiseksi ja tavoitteen saavuttamiseksi on yhtenä toimenpiteenä käynnissä joukkoliikenteen uudistaminen. Kaupungin järjestämä joukkoliikenne käynnistyy Vuoden 2017 aikana viisaan liikkumisen edistäminen on otettu osaksi Rovaniemen liikenneturvallisuusryhmän toimintaa. Kemi ja Rovaniemi toteuttivat 2017 yhdessä myös urheiluseuroille suunnatun viisaan liikkumisen kampanjan. Hanke sai lisärahoitusta Liikennevirastolta viisaan liikkumisen hankehakukohteena Väylien parantamista on tehty muun muassa Kairatiellä ja Koskikadulla. Suunnittelun kohteena ovat olleet esimerkiksi Korkalovaaran koulun liikennejärjestelyt sekä Ounaskosken sillan peruskorjaus, jonka yhteydessä levennetään jalankulun ja pyöräilyn ulokkeita sillan molemmin puolin. Sillan peruskorjaus aloitettu syksyllä 2017 ja se valmistuu Se on merkittävä kehittämisohjelman mukainen investointi kevyen liikenteen olosuhteiden parantamiseksi. Yksityisteiden hoito-ja kunnossapito-ohjelmaa on jatkettu vuonna

81 3. Kaupungin omarahoituskyky riittää tarpeellisiin investointeihin. Kiinteän omaisuuden arvon säilyttäminen. Korvausinvestoinnit = poistot Omaisuuden taloudellinen hallinta. Korvausinvestointien osuus vähintään poistojen suuruinen. Katuverkon kuntoarvio on tehty vuonna Ko. tutkimus sisältää kaikki kadut ja kevyen liikenteen väylät asemakaavan mukaisella alueella. Menetelmänä on käytetty Kuntaliiton ja KEHTO-kaupunkien yhdessä sopiman järjestelmän mukaista menetelmää, jolloin varmistetaan että kaikki nämä kaupungit käyttävät samoja perusteita korjausvelan laskemiseksi. Rovaniemen kaupungin korjausvelka vuonna 2014 oli noin 18 milj. euroa katujen ja kevyen liikenteen väylien osalta optimitason mukaisesti laskettuna. Kuntoarvion laskentamenetelmää kehitetään edelleen. Kuntoarvion perusteella peruskorjauskohteita otetaan vuosittain teknisen lautakunnan päättämään työohjelmaan. Vuonna 2017 korvausinvestointeja toteutettiin 7,2 M, 65 % Teknisen lautakunnan kokonaisinvestoinneista ja poistot olivat 6,9 M. Talouden tunnusluvut: Tekninen lautakunta Tunnusluku TP 2016 TA 2017 TP 2017 Ero Tot-% Toimintatuotot ,20 Toimintakulut ,31 Toimintakate (sitova 2017) ,67 Poistot ja rahoituskulut ,56 Tilikauden ali/ylijäämä ,17 Seurattavat tunnusluvut: Tunnusluku Lähtötaso Tavoitetaso Vapaat ja luovutetut tontit luovutetut tontit 100 kpl Vuokrattu 73 kpl ja myyty 10 kpl. 100 tonttia Joukkoliikenteen kuukausiliput (taajama- ja seutulippu) ja tehdyt matkat vuoden 2015 taso vähintään vuoden 2015 taso Vuonna 2017 taajamalippuja myytiin kpl, muutos vuoteen 2015 verrattuna +18,5 %, muutos vuoteen ,5 %. Seutulippuja myytiin kpl, muutos vuoteen ,1 %, muutos vuoteen ,5 %. Kokonaismyynti (taajama- ja seutulippu yhteensä) oli kpl, muutos vuoteen ,0 %, muutos vuoteen ,7 %. Taajamalipuilla tehtiin matkaa, muutos vuoteen ,0 %, muutos vuoteen ,1 %. Seutulipuilla tehtiin matkaa, muutos vuoteen ,4 %, muutos vuoteen ,9 %. Kokonaismatkamäärä (taajama- ja seutulippu yhteensä) matkaa, muutos vuoteen ,4 %, muutos vuoteen ,2 %. 78

82 5.1.8 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet 1. Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma Keskeiset toimenpiteet vuonna 2017 Laaditaan ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma Mittari / arviointi Valvontasuunnitelman toteutuminen Ympäristölautakunta hyväksyi valvontasuunnitelman Sähköisen asioinnin kehittäminen Sähköisen asioinnin laajentaminen ja sähköinen arkisto Sähköisten lupahakemuksien määrä Sähköisesti haettavien rakennuslupien osuus on kasvanut, ollen vuonna 2017 n. 40 %. Sähköinen arkisto ei ole vielä käytössä. 3. Ylikunnallisen yhteistoiminnan kehittäminen osana palvelurakenneuudistusta Aktiivinen kehitys- ja yhteistyö Tehdyt päätökset Neuvotteluita on yhteistyökuntien kanssa käyty hyvässä hengessä, mutta ne eivät vuonna 2017 ole vielä johtaneet sopimuksiin. Talouden tunnusluvut: Ympäristölautakunta Tunnusluku TP 2016 TA 2017 TP 2017 Ero Tot-% Toimintatuotot ,87 Toimintakulut ,75 Toimintakate (sitova 2017) ,55 Poistot ja rahoituskulut Tilikauden ali/ylijäämä ,55 Seurattavat tunnusluvut: Tunnusluku Lähtötaso Tavoitetaso Myönnetyt rakennusluvat: omakotitalot 110 kpl 110 kpl Vuonna 2017 myönnettiin 121 uutta omakotitalolupaa. Myönnetyt rakennusluvat: asunnot 460 kpl 460 kpl Rakennuslupien mukainen uusien asuntojen määrä oli 913 kpl. Valmistuneet asunnot 460 kpl 460 kpl Vuonna 2017 uusiin rakennuskohteisiin valmistui asuntoja yhteensä 676 kpl. 79

83 Myönnetyt rakennusluvat asuinrakentamiseen omakotitalo rivitalo kerrostalo lomarakennus

84 5.2 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU PERUSKAUPUNKI Peruskaupunki, ulkoiset ja sisäiset (ilman tilaliikelaitosta) Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 1-12/2017 Alkuperäinen talousarvio Talous-arviomuutokset Talousarvio muutosten jälk. Toteutuma 1-12 / 2017 Poikkeama TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,33 % MAKSUTUOTOT ,38 % TUET JA AVUSTUKSET ,51 % MUUT TOIMINTATUOTOT ,09 % TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,55 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN Tot-% VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN YH- TEENSÄ TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,4 % PALKAT JA PALKKIOT ,01 % HENKILÖSIVUKULUT ,3 % ELÄKEKULUT ,88 % MUUT HENKILÖSIVUKULUT ,62 % PALVELUJEN OSTOT ,46 % AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,3 % AVUSTUKSET ,23 % MUUT TOIMINTAKULUT ,72 % TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,93 % TOIMINTAKATE ,34 % VEROTULOT ,29 % VALTIONOSUUDET ,64 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT ,61 % MUUT RAHOITUSTUOTOT ,09 % KORKOKULUT ,14 % MUUT RAHOITUSKULUT ,44 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ ,85 % VUOSIKATE ,05 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,94 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET YH- TEENSÄ ,94 % SATUNNAISET ERÄT SATUNNAISET TUOTOT SATUNNAISET ERÄT YHTEENSÄ TILIKAUDEN TULOS POISTOERON MUUTOS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

85 5.2.2 KOKO KAUPUNKI Koko kaupunki, ulkoiset ja sisäiset Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 1-12/2017 Alkuperäinen talousarvio Talous-arviomuutokset Talousarvio muutosten jälk. Toteutuma 1-12 / 2017 Poikkeama Tot-% TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT ,71 MAKSUTUOTOT ,38 TUET JA AVUSTUKSET ,51 MUUT TOIMINTATUOTOT ,22 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,31 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,87 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN YH- TEENSÄ ,87 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ,04 PALKAT JA PALKKIOT ,68 HENKILÖSIVUKULUT ,84 ELÄKEKULUT ,34 MUUT HENKILÖSIVUKULUT ,53 PALVELUJEN OSTOT ,27 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,51 AVUSTUKSET ,23 MUUT TOIMINTAKULUT ,09 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,89 TOIMINTAKATE ,53 VEROTULOT ,29 VALTIONOSUUDET ,64 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT ,05 MUUT RAHOITUSTUOTOT ,09 KORKOKULUT ,68 MUUT RAHOITUSKULUT ,39 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YH- TEENSÄ ,57 VUOSIKATE ,49 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,60 POISTOT JA ARVONALENTUMISET YH- TEENSÄ ,60 SATUNNAISET ERÄT SATUNNAISET TUOTOT SATUNNAISET ERÄT YHTEENSÄ TILIKAUDEN TULOS ,93 POISTOERON MUUTOS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ

86 5.3 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU INVESTOINNIT Y H T E E N V E TO TA 2017 TA TA MUUTOS LOPULLINEN TOTEUTUMA ERO TOT-% Vapaa-ajan lautakunta yht Tekninen lautakunta Peruskaupunki Liikelaitokset Tilaliikelaitos KOKO KAUPUNKI NETTO Menot Tulot Netto

87 5.3.1 KAUPUNGINHALLITUS Maan hankinta ja myynti Lampelan KM-tontin hankinta 2 M (kh), maaperän puhdistus 0,85 M kohteet Metsäruusu ja, Rajavartiosto, Lapinaukean tontin myynti suurin yksittäinen kauppa. Myyntivoitot yhteensä 2,3 M Osakkeet ja osuudet Investointimenoissa merkittävin oli Lappi Areena Oy:n omistuksen siirtäminen kokonaan Rovaniemen kaupungille. Muita pääomasijoituksia olivat, Lappica Oy, Mäntyvaran rakennukset ROMA Oy:lle ja pääomasijoitus NEVE Oy. Investointituloissa merkittävin oli Lapin ammattikorkeakoulun osakkeiden myyntitulo, jonka johdosta Kaupungin hallituksen investointiosan kohdan osakkeet ja osuudet oli n. 4,4 miljoonaa euroa positiivinen talousarviosta poiketen. Omistusjärjestelyt ja kirjaukset perustuivat valtuuston päätöksiin. Irtaimisto ja muu käyttöomaisuus Kaupungintalon päätearkisto on peruskorjattu. Päätearkiston kalusteita ja vaunuja on uusittu. hyväksyi elokuussa kaupungintalon peruskorjauksen alustavan tarveselvityksen ja valtuustosopimuksen mukaan kaupungintalon peruskorjaus toteutettaisiin vuonna Kaupunginhallituksen kokoushuoneen tekniikkaa uusitaan vasta peruskorjauksen yhteydessä. Kokoustilan Harbin kalusteet uusittiin niin, että tila mahdollistaa dialogiset toimintamallit. Taidehankinnat Rovaniemen kaupungin kokoelmaan vuonna 2017 hankitut teokset: Yhteensä 20 kpl, Jenny ja Antti Wihurin rahaston taidekokoelmaan vuonna 2017 hankitut teokset: Rovaniemen kaupungin hankkimat teokset: yhteensä 10 kpl, Kaavat ja selvitykset Vuonna 2017 strateginen kaavoitus käytti investointirahoja TA2017 TA- Muutettu Toteutunut Ero Tot muutos TA % 9000 Maanhankinta ja myynti menot , ,90 378,11 tulot , ,10 5,17 netto , ,00-740, Irtaimisto ja muu käyttöomaisuus menot , ,21 17,36 tulot ,00 0,00 netto , ,21 17, Osakkeet ja osuudet menot , ,70 523,09 tulot , ,27 netto , ,57-883, Taidehankinnat menot ,00-745,00 98,51 tulot ,00 0,00 netto ,00-745,00 98,51 84

88 9600 Kaavat ja selvitykset menot , ,16 49,59 tulot ,00 0,00 netto , ,16 49,59 yhteensä menot , ,85 tulot , ,10 netto , ,51 85

89 5.3.2 VAPAA-AJANLAUTAKUNTA Ounasvaaran liikuntapuisto HS100 hyppyrimäen alamäen valoista tehtiin kuntotarkastus. Ylämäen vauhtilatu päivitettiin sääntöjä vastaavaksi. Liikuntapalvelut oli tukemassa hiihtoseuran mäkijaoston HS28 mäen rakentamishanketta. Mäkikeskukseen hankittiin varastokontti korvaamaan osittain alueelta käytöstä poistettua vanhaa huoltorakennusta. Keskuskenttä / monitoimikenttä Keskuskentän Ruokasenkadunpuoleiseen päähän rakennettiin lähiliikuntapaikka, Keskuskentän liikuntapuisto. Liikuntapuisto sisältää kuntoilu- ja toiminta-alueet lapsista ikäihmisiin, katutaidepaasit ja puistomaisen ympäristön. Lapin aluehallintovirasto myönsi hankkeelle avustusta euroa. Liikuntapaikat ja kulttuuripaikat, rakentaminen alle 0,4 M Susivoudin liikuntapuiston pysäköintialueen peruskorjaus- ja parannustyö valmistui siten, että P-alue saatiin käyttöön talveksi. Alueen viimeistelytyöt tehdään kesällä TA2017 TA- Muutettu Toteutunut Ero Tot muutos TA % 9400 Ounasvaaran liikuntapuisto menot , ,14 77,41 tulot ,00 0,00 netto , ,14 77, Keskuskenttä / monitoimikenttä menot , ,65 131,12 tulot , ,00 0,00 netto , ,35 91, Liikuntapaikat alle 0,4 M rakentaminen menot , ,31 68,30 tulot , ,00 0,00 netto , ,31 91,06 Vapaa-ajan lautakunta yhteensä menot , ,80 95,25 tulot , ,00 158,00 netto , ,80 88,28 86

90 5.3.3 TEKNINEN LAUTAKUNTA Katujen peruskorjaus ja katuvalot Katujen peruskorjaus suoritettiin teknisen lautakunnan hyväksymän työohjelman mukaisesti kokonaisuudessaan. Katuvalojen eurodirektiivimuutos Katuvalaistuksen eurodirektiivimuutosta on tehty Rovaniemen Energian kanssa yhteistyössä vuodesta 2014 alkaen. Vuoden 2017 Rovaniemen Energialla ei ollut Riittäviä resursseja toimenpiteen suorittamiseksi. Vuoden 2017 osalta hanke jäi suorittamatta ja hankkeen kestoa on siirretty jatkettavaksi vuodelle 2018 saakka. Projektin aikana LED-tekniikka on kehittynyt huimasti ja kustannukset ovat alentuneet. Uudet alueet Uudet alueet rakennettiin teknisen lautakunnan hyväksymän työohjelman mukaisesti muutoin paitsi Lampelankadun osalta jossa työohjelmassa alun perin varauduttiin koko kadun rakentamiseen. VR:n hallitsemien maa-alueiden osalta alueet saatiin kaupungin omistukseen siinä vaiheessa vuotta, jolloin loppuosa Lampelankadun rakentamisesta siirtyi vuodelle Alueella on myös pilaantuneita maa-aineksia joiden vuoksi työt on tehtävä sulan maan aikana. Ounaskosken silta (Rautatiesilta kevytliikenne) (Ei määrärahoja vuoden 2017 talousarviossa) Ounaskosken sillan omistaa Liikennevirasto. Sillan maalaus ja korjaustyöt ovat yhteisessä urakassa Liikenneviraston kanssa. Liikennevirasto toimii rakennuttajana ja Rovaniemen kaupungilla on sovittu maksuosuus. Kevyenliikenteenväylien purkutyöt aloitettiin loppuvuodesta. Vennivaara-Länsikangas Vennivaara-Länsikangas projektilla toteutettiin Isoaavantien rakentaminen välillä Mäntyvaarantie- Kiveliöntie. Liikenne- ja yleisten alueiden suunnittelu Hankkeella teetettiin liikennejärjestelmäsuunnittelua, katujen yleis- ja rakennussuunnitelmia sekä uudistuvaan joukkoliikenteeseen liittyvää suunnittelua. Ympäristö- ja puistorakentaminen Ympäristö- ja puistorakentaminen toteutettiin teknisen lautakunnan hyväksymän työohjelman mukaisesti. Kaavat ja selvitykset / Kaavoitus Vanttauksen ja Niskanperän Osayleiskaavojen konsulttipalveluiden kustannuksia, maisema- ja luontoselvityksiä. Napapiirin kehittäminen Hankkeella teetettiin väylien yleissuunnittelua sekä P-paikan päällystämistöitä. 87

91 TA2017 TA- Muutettu Toteutunut Ero Tot muutos TA % 9002 Katujen peruskorjaus ja katuvalot menot , ,72 99,83 tulot ,00 netto , ,72 99, Liittymismaksut menot ,00 0,00 tulot ,38 netto , , Maa- ja vesirakenteiden myynti menot ,00 0,00 tulot ,58 netto , , Valtatie 4:n liittyvät työt menot , ,00 tulot ,00 netto ,00 0, Katuvalojen eurodirektiivimuutos menot , ,00 0,00 tulot 0 0 0,00 netto , ,00 0, Uudet alueet menot , ,59 75,80 tulot ,00 netto , ,59 75, Vennivaara - Länsikangas menot , ,34 81,79 tulot ,00 netto , ,34 81, Napapiirin kehittäminen menot , ,66 14,94 tulot ,00 netto , ,66 14, Liikenne- ja yl.alueiden suunn. menot , ,90 107,16 tulot 0 0 0,00 88

92 netto , ,90 107, Ympäristö- ja puistorakentaminen menot , ,41 101,51 vo ,00 netto , ,41 101, Kaavat ja selvitykset /tekn ltk menot , ,60 12,83 tulot 0 0 0,00 netto , ,60 12,83 Tekninen lautakunta yhteensä menot ,41 tulot netto ,30 PERUSKAUPUNKI YHTEENSÄ TA2017 TA- Muutettu Toteutunut Ero Tot-% muutos TA menot ,98 tulot ,38 netto ,78 89

93 5.3.4 KAUPUNKIKONSERNI TA 2017 TP yht. Netto Maan hankinta ja myynti Netto Osakkeet ja osuudet Netto Irtaimisto ja muu käyttöomaisuus Netto Taidehankinnat Netto Kaavat ja selvitykset Netto Vapaa-ajanlautakunta yht. Netto Ounasvaaran liikuntapuosto Netto Keskuskenttä / monitoimikenttä Netto Liikuntapaikat ja kulttuuripaikat, rakentaminen (alle 0,4 M ) Netto Tekninen lautakunta yht. Netto Katujen peruskorjaus ja katuvalot Netto Liittymismaksut Netto 5 Maa- ja vesirakenteiden myynti Netto 123 Valtatie 4:n liittyvät työt Netto 0 Katuvalojen eurodirektiivimuutos Netto Uudet alueet Netto Vennivaara-Länsikangas Netto Liikenne- ja yleisten alueiden suunnittelu Netto Ympäristö- ja puistorakentaminen Netto Kaavat ja selvitykset Netto Napapiirin kehittäminen Netto Tilaliikelaitos yht. Netto Rakennustekniset korjaukset Netto Investointien valmistelu Netto Kiinteistöjen hankinta ja myynti Netto 85 Napapiirin Residuum Oy yht. Netto Jäteasemien toimivuuden parantaminen ja laajentaminen Netto Kuusiselän jätevesijärjestelmän parantaminen Netto -150 Kuusiselän kaatopaikakaasun hyödyntäminen Netto Pyöräkoneen hankinta Netto Napapiirin Energia ja Vesi Oy yht. Netto Aineettomat hyödykkeet Netto Rakennukset ja rakennelmat Netto Sähkön siirto-, vesi-, kuitu- ja kaukolämpöverkostot Netto Koneet ja kalusto Netto Muut aineelliset hyödykkeet Netto Keskeneräiset hankinnat Netto Sijoitukset Netto -8 Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy yht. Netto Ounasjoen (Sinetän) monitoimitalo Netto Meltauksen monitoimitalo Netto Muut käyttöomaisuusinvestoinnit Netto KAIKKI YHTEENSÄ Netto

94 5.4 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU PERUSKAUPUNKI PERUSKAUPUNKI Alkuperäinen Toteutuma Erotus talousarvio Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät +/ Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus +/ Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen väh Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Rahoituksen nettokassavirta Vaikutus maksuvalmiuteen

95 6. KOHDERAHOITTEISTEN TEHTÄVIEN TOIMINTA JA TALOUS 6.1 RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUT RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUT n asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Ruoka- ja puhtauspalvelun nettoyksikön toiminta perustuu sisäiseen ja ulkoiseen tulorahoitukseen, joka perustuu palvelujen tuottamisesta saatuihin myynti- ja maksutuottoihin. Sisäisten hintojen hintatasoa ei nosteta. Tilaajien kanssa haetaan yhteistyössä kustannustehokkaita toimintatapoja. Sisäisten aterioiden yksikköhinta on pysynyt samana vuodesta Ulkoisia tuloja on ollut suunniteltua enemmän erilaisista poikkeustilanteista ja kaupungissa toteutetuista tapahtumista johtuen. Tilaajien kanssa on käyty tiivistä vuoropuhelua kustannustehokkaan toiminnan järjestämisestä muuttuvissa toimintaympäristöissä. Kaupunkistrategiaa edistävät tavoitteet ja toimenpiteet 1. Alueen ja kaupungin kilpailukyvyn edistäminen Toiminnoissa huomioidaan paikallisten yritysten mahdollisuus osallistua tarvikkeiden ja palvelujen tuottamiseen hankintalain puitteissa. Palvelujen tuottamisessa huomioidaan palveluhankintastrategian linjaukset. Paikallisten yritysten mahdollisuutta osallistua tarvikkeiden ja palvelujen tuottamiseen on toteutettu jakamalla tarjoukset osakokonaisuuksiin. Tarvikehankinnoissa varataan oikeus ostaa sopimuskausien aikana tuotteita pienhankinnan sallimissa rajoissa. Palveluhankinnoissa sallitaan alihankkijoiden käyttö, joka mahdollistaa paikallisten yritysten osallistumisen palvelujen tuottamiseen. Vuoden toiminnan painopistealueena oli kolmen suuren kokonaisuuden hankintaprosessi ja niiden toimeenpano. Uudet sopimukset käynnistettiin ateriakuljetuksissa, palvelutyön hankinnoissa ja elintarvikkeiden osalta seuraavissa ryhmissä: Kuivatuotteet ja säilykkeet ym. tukkutuotteet, maitotaloustuotteet, liha- ja lihajalosteet sekä leipätuotteet. Leipätuotteiden osalta markkinavuoropuhelun, kehitystyön ja hankintaprosessin tuloksena paikallinen leipomo aloitti leipätuotteiden toimittamisen kaupungin ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän toimipisteisiin. Liha- ja lihajalosteiden, nestemäisten maitotuotteiden valmistus- ja alkuperämaa on Suomi. Kaikille hankittaville tuotteille on määritelty tarkat laatukriteerit kilpailutuksen suunnitteluvaiheessa ja markkinavuoropuhelulla varmistettiin kriteereiden mukaisten tuotteiden saatavuus. Lappilaisten elintarvikkeiden käytön edistämiseksi on tehty tuotekehitysyhteistyötä kalatuotteiden osalta. Ruoka- ja puhtauspalvelun palvelutuotanto perustuu oman henkilöstön tekemän työn lisäksi yhteistoimintaan yritysten ja kaupungin sisäisten sekä kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa. Vuokratyövoiman käyttöä koskevien periaatteiden mukaisesti seurataan työn määrää ja sen käyttötarkoitusta. Henkilöstöyritysten työvoima osallistuu ammattihenkilöstön ohjauksessa astianpesu-, siivousja palvelukeittiötehtäviin sekä muihin avustaviin tehtäviin. Urakoinnin alihankinnan ja vuokratyön osuus määräytyy hankinnan suunnitteluvaiheessa arvioidun tarpeen mukaisesti. Urakoinnin alihankinnan osuus oli ja vuokratyövoiman osuus , h. Kaikissa sopimuksissa huomioidaan kaupungin palveluverkossa tapahtuvat muutokset ja mahdollisesti maakuntahallintoon siirtyvien toimintojen aiheuttama henkilöstötarpeen väheneminen. 92

96 2. Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen Kuntalaisten hyvinvointia edistetään tarjoamalla terveellisiä ravitsemussuosituksen mukaisia sydänystävällisiä aterioita. Ylläpidetään kiinteistöjen puhtaustasoa tilojen toiminnan edellyttämällä ja sopimuksen mukaisella riittävän hyvällä tasolla. Tarjotaan erilaisissa työmarkkinatilanteessa oleville kuntalaisille työkokeilu-, harjoittelu- työtoiminta sekä tukityöllistämispaikkoja. Terveelliset ravitsemussuositusten mukaiset ateriat ovat tärkeä osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tarjottujen aterioiden määrä kuntalaisille oli n. 2,9 miljoonaa ateriaa. Suomen 100-vuoden juhlan kunniaksi tarjottiin poroa ja kotimaista kalaa sekä osallistuttiin luomupuuron maailmanennätyskisaan. Rovaniemen kaupungin ruokapalvelun aterioille myönnettiin ensimmäisenä lappilaisena kuntana Sydän-merkki. Merkin saamisen edellytyksenä ovat vakioidut ruokaohjeet, ravintosisältölaskelmat ja järjestelmällinen ruokalistasuunnittelu. Sydänmerkkikriteerit koostuvat terveellisestä kokonaisuudesta, rasvojen oikeasta rasvahappokoostumuksesta, mitatusta suolan ja sokerin määrästä sekä riittävästä kuitupitoisuudesta. Sydänmerkin kriteerit pohjautuvat ravitsemustieteelliseen tutkimukseen ja ovat yhteneväisiä kansallisten ravitsemussuositusten kanssa. Siivouksen tasoa on nostettu tilaajan tarpeiden mukaisesti. Puhtauspalvelun laadun seurantaa ja koulutusta on järjestetty myös niissä yksiköissä, joissa siivouspalvelun hoitaa yksikön oma henkilökunta. Puhtauspalvelu on osallistunut eri kohteissa sisäilmatyöryhmän työhön. Tehostettua siivousta on tehty useassa kohteessa. Siivoustason laadunvalvonnassa hyödynnetään tilaluetteloita ja työohjeita kehitetään yhdessä tilaajien kanssa. Varhaiskasvatuksen yksiköihin on tehty suunnitelmallista koulutus- ja ohjaustyötä. Toimialoille on varattu tehostettuun siivoukseen riittävä määräraha. Erilaisissa työmarkkinatilanteessa oleville kuntalaisille on tarjottu työkokeilu-, harjoittelu- työtoiminta sekä tukityöllistämispaikkoja. Kaupungin oma henkilöstö on kehittänyt valmiutta kohdata erilaisuutta ja kohdella erilaisista taustoista tulevia henkilöitä yhdenvertaisuusperiaatteiden mukaisesti. Alan ammattitaitovaatimuksissa painotetaan perehdytysosaamista. Esimiehet ovat tukeneet henkilöstöä arvioimaan omia voimavarojaan perehdytystilanteissa. 3. Asukkaiden viihtyisyyden edistäminen Ympäristökuormituksen vähentäminen kestävän kehityksen periaatteilla hankinnoissa ja tuotannossa huomioidaan mahdollisimman pieni hiilijalanjälki ruokahävikkiä seurataan säännöllisesti ja haetaan ympäristötietoisia keinoja sen vähentämiseksi ylijäämäruokien käyttö vähäosaisten hyväksi eri toimijoiden kanssa yhteistyössä Ruokalistojen ja -ohjeiden suunnittelussa on otettu huomioon pieni hiilijalanjälki käyttämällä entistä enemmän kasvisperäisiä elintarvikkeita. Eläinperäisten elintarvikkeiden tuotanto-olosuhteet tunnetaan ja tuotantoeläinten hyvinvointi on korkeatasoista. Ateriakuljetusten tuottajien hyvä logistiikkaosaaminen on edistänyt osaltaan ympäristöystävällisyyden toteutumista. Ateriakuljetuskertoja vähennettiin ja muutettiin tuotantotapoja, samanaikaisesti tilaajan palveluverkko tiivistyi. Ruokahävikin vähentämiseen päivittäiset toimenpiteet sovitaan yhteistyössä palvelujen käyttäjien kanssa. Ruoan valmistusmääriä suhteessa kulutukseen seurataan ja käytetään elintarviketurvallisuuden sallimissa rajoissa uudelleen. Osa ylijääneestä ruuasta päätyy hyväntekeväisyystarkoituksiin. 93

97 Talous- ja tulostavoitteet Liiketoiminnan kannattavuus ja tulos 0-tulos Nettoyksikön periaatteiden mukaisesti toimialoille palautettiin Tilikauden tulos Liiketoiminnan kasvu ja muutokset Päätoimijoiden palveluverkossa tapahtuvat muutokset vaativat toiminnan sopeuttamista väheneviin tuloihin. Liiketoiminnan tuotot vähenevät vähintään 0,6 miljoonaa euroa. Tulojen väheneminen jäi suunniteltua pienemmäksi ja toisaalta menot pienenivät. Menojen vähenemiseen vaikuttivat hyvä taloudenhallinta, onnistuneet hankinnat, henkilöstökulujen väheneminen sekä palvelujen hankinnoissa urakoinnin oston vaihtaminen osittain tuntiperusteiseen palvelujen ostoon.. Liiketoiminnan riskit ja niiden hallinta Turvallisuuteen liittyvät riskit elintarvikkeiden turvallisuus Henkilöstöriskit Hankinnat ja sopimustoiminta Talouteen liittyvät riskit Tulevaisuuden strategiset linjaukset Ruoka- ja puhtauspalvelun riskien hallinta on keskeinen osa toiminnan jokapäiväistä johtamista ja palveluja käyttävien asiakkaiden turvallisuutta. Asiakkaille hyvä riskienhallinta näyttäytyy näkymättömänä hallittuna ja vakaana toimintana. Riskienhallintasuunnitelmaa toteutetaan ja arvioidaan säännöllisesti. Riskienhallintasuunnitelma ja sisäisen valvonnan ohje on hyväksytty johtokunnassa: Riskien hallinta on keskeinen osa johtamista ja palveluja käyttävien asiakkaiden turvallisuutta. Elintarviketurvallisuus toteutui tarkan omavalvontasuunnitelman mukaisesti, eikä riskejä toteutunut. Henkilöstölle tehtävän työolotiedustelun perusteella henkilöstön työtyytyväisyys on hyvää tasoa. Työyhteisön toimintaa ja henkilön hyvinvointia seurataan tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Jokaisella työntekijällä on oikeus tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti ja kunnioittavasti. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa huonosta kohtelusta. Ergonomisia työtapoja ohjataan työnjohdon toimesta. Ergonomiaan liittyvä 2-3 vuotta kestävä ergonomiakoulutus on aloitettu. Työpaikkojen ristiriitatilanteet ja poissaolot käsitellään viipymättä. Henkilöstön henkilökohtaisten riskien määrää on kartoitettu yhteistyössä työterveyspalvelujen kanssa. Painopistealueena on tupakoinnin lopettaminen, liikunnan lisääminen ja ylipainon hallinta sekä henkilökohtaisen palautumisen kehittäminen. Hankinta ja sopimusten hallinta on kehittynyt hyvään suuntaan. Tehtyihin sopimuksiin sitoudutaan ja yhteistyötä tehdään tiiviisti sopimuskauden aikana. Talouteen liittyvät riskit eivät ole toteutuneet. Toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ennakoidaan ja toimintaa sopeutetaan tapahtuviin muutoksiin. Ruokahuollon jatkuvuudenhallinnan asiakirja päivitettiin. Ruoka- ja puhtauspalvelut TP TA TP Ero Tot-% Tunnusluku Toimintatuotot (1000 ) ,80 Tilikauden tulos (1000 ) Henkilöstömäärä (lkm) Henkilöstömäärä (htv) ,5 94

98 6.2 TILALIIKELAITOS TILALIIKELAITOS n asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Tilaliikelaitoksen tulostavoitteena on tehdä tilikaudella vähintään positiivinen tulos. Kaupungin toimintoihin vuokrattavien tilojen pääomavuokra lasketaan 3 %:n korolla tekniselle arvolle sekä 2 % korjausvastike jälleenhankinta-arvolle. Lisäksi tilojen hallinnoinnissa on noudatettava kaupunginvaltuuston omistajapoliittisia linjauksia. Nettoinvestointien kokonaismäärä tulee rajoittaa valtuuston suunnittelukaudelle päättämään kehykseen ja korvaus-investointien taso poistojen kokonaismäärään. Tilaliikelaitoksen tulos on negatiivinen. Tilaliikelaitos teki kertapoistoja vuodelle 2017, asia valmisteltiin yhdessä hallinnon toimialan kanssa. on , 140 korottanut Tilaliikelaitoksen poistoarviota 1,97 miljoonalla eurolla. on hyväksynyt kokouksessaan Talousarvion 2018 ja vuosien taloussuunnitelman laadintaohjeet. Päätöksen mukaisesti pääomavuokran muutos toteutuu vuokriin alkaen. Peruspääomalle ja omistajalainalle vuonna 2017 maksettiin 4 % korkoa. Liikelaitosten johtokunta päätti lisätä vuoden 2017 työohjelmiin kaksi investointikohdetta: Korkalovaaran koulun korjaustyöt ja Poropolun päiväkodin korjaus- ja muutostyöt. Lisäksi Tilaliikelaitos on toteuttanut välttämättömimmät koulujen ja päiväkotien pihatyöt, kun aiemmin sivistyspalveluilla oli varattu määräraha koulujen ja päiväkotien pihatöihin. Lisäksi Tilaliikelaitos toteutti Pulkamontielle toukokuussa 2018 valmistuvan tilaelementin liittymäjärjestelyt. on , 140 korottanut investointimäärärahaa 3,45 miljoonalla eurolla. Tilaliikelaitoksen investoinnit vuonna 2017 olivat 7,4 miljoonaa euroa (netto) ja alittavat kokonaisinvestointimäärän 8,45 miljoonaa euroa. Kaupunkistrategiaa edistävät tavoitteet ja toimenpiteet 1. Alueen ja kaupungin kilpailukyvyn edistäminen Tilaliikelaitos edistää tilojensa yhteiskäyttöä ja paikallisten yritysten osallistumista kaupungin hankintoihin hankintalain puitteissa. Tilaliikelaitos toteutti talousarvion mukaisesti korjaus- ja ylläpitotoimenpiteitä omistamissaan kohteissa. Tilaliikelaitos kilpailuttaa tarvitsemansa ostopalvelut hankintalain mukaisesti ja pääosin palveluita ostetaan paikallisilta yrityksiltä. 2. Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen Tilaliikelaitos huolehtii omistamiensa rakennusten terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Tilaliikelaitos on jatkanut vuoden 2016 alussa käynnistettyä kiinteistöjen järjestelmällistä läpikäyntiä ja selvittää kaikkien kiinteistöjen olosuhteet. Vuoden 2017 työohjelmissa tehtiin korjaustoimenpiteitä kiireellisyysjärjestyksessä ensimmäisiin kohteisiin investointeina. 3. Asukkaiden viihtyisyyden edistäminen Tilaliikelaitos edistää tilojensa yhteiskäyttöä, toiminnallisuutta ja energiatehokkuutta vaarantamatta tilojen käyttäjien terveyttä. Käyttäjien tarpeiden mukaisesti on tehty toiminnallisia muutoksia, joiden avulla saavutetaan tilojen tehokkaampi ja tarkoituksen mukainen käyttö. Tilaliikelaitoksen aiempina vuosina toteuttamissa ESCO -energiatehokkuusinvestointikohteissa on menossa seurantavaihe, joissa seurataan jatkuvasti energiatehokkuutta. Suurimmassa osassa kohteista esimerkiksi ilmanvaihtoa ohjataan rakennusautomaation avulla, jolloin olosuhteet ovat käytön mukaisesti optimaaliset ja joka samalla tuo energiatehokkuutta. Myös valaistusta kehitetään energiatehokkaammaksi määrärahojen puitteissa. Kohteissa, joissa on havaittu sisäilmaongelmia, ilmastointikoneiden käyttöaikoja on laajennettu sisäilmaolosuhteiden parantamiseksi. Tämän johdosta sähkönkulutus on osittain kasvanut. 95

99 Talous- ja tulostavoitteet 1. Liiketoiminnan kannattavuus ja tulos Liikelaitoksen tavoitteena on se, että kaupungin toimintayksiköiden maksama vuokra riittää tilaliikelaitoksen kulujen kattamiseen, jolloin omaisuutta myymällä ei jouduta kattamaan käyttötalousmenoja. Tilaliikelaitoksen tulostavoite on tehdä vuosittain positiivinen tulos siten, että liikelaitos pystyy maksamaan peruspääomalle ja omistajalainalle vuosittain päätettävän koron. Tilaliikelaitoksen nettoinvestointien kokonaismäärä tulee rajoittaa valtuuston suunnittelukaudelle päättämään kehykseen. Tilaliikelaitoksen tulorahoitus muodostuu vuokrista, joilla katetaan sekä käyttö- että pääomakustannukset. Tilaliikelaitoksen omistamissa kiinteistöissä vuokrausaste on pienentynyt, koska tiloja on kokonaan tai osittain tyhjinä. Tilaliikelaitoksen tulorahoitus ei ole riittänyt kattamaan kaikkia käyttö- ja pääomakustannuksia. Tilaliikelaitos ei tee vuonna 2017 positiivista tulosta johtuen pääosin siitä, että vuodelle 2017 tehtiin ylimääräisiä poistoja sopien siitä hallinnon toimialan kanssa. Myös tulot vähenivät koska rakennuksia on kokonaan tai osittain tyhjillään ja niitä on kuitenkin ylläpidettävä. Markkinatilanteesta johtuen myynnit eivät toteutuneet suunnitellulla tavalla vuonna Tilaliikelaitos on maksanut peruspääomalle ja omistajalainalle neljän prosentin koron. Tilaliikelaitoksen nettoinvestointien kokonaismäärä alittaa valtuuston päättämän vuoden 2017 talousarvion. 2. Liiketoiminnan kasvu ja muutokset Vuoden 2016 aikana selvitetään tilaliikelaitoksen osalta organisoinnin eri vaihtoehdoista sekä toiminnalliset että taloudelliset vaikutukset. on päättänyt , että Tilaliikelaitos jatkaa kunnallisena liikelaitoksena. 3. Liiketoiminnan riskit ja niiden hallinta Äkilliset ja ennalta arvaamattomat riskit (tulipalo, vesivahinko, infrastruktuurissa tapahtuvat häiriöt) Sisäilmaongelmat Kiinteistöihin liittyvien kulujen nousu Lakimuutosten aiheuttamat kustannusmuutokset Vuoden 2017 aikana toteutettiin ylimääräisinä kohteina Korkalovaaran koulun ja Poropolun päiväkotien korjaukset ja investointien määrä kasvoi suunnitellusta liikelaitoksen johtokunnan ja kaupunginvaltuuston päätösten mukaisesti. Sisäilmaongelmaa ei ole tehdyistä korjaustoimenpiteistä huolimatta saatu ratkaistua kaupungintalosta ja osa tiloista on tyhjillään. Tilaliikelaitos jatkoi koko kiinteistökantaa koskevan sisäilmatilanteen kartoittamista. Tilaliikelaitoksen työohjelmissa vuonna 2017 toteutettiin muutamassa kohteessa laajempia sisäilmakorjauksia. Ennalta arvaamattomia ongelmia on ilmennyt vielä muutamassa kohteessa lisää, joita on selvitetty ja valmisteltu laajempia vuonna 2018 toteutettavia korjaustoimenpiteitä varten. Sisäilmaongelmia käsitellään eri hallintokuntien kanssa yhteistyössä säännöllisesti kokoontuvissa sisäilmatyöryhmissä. Vuoden 2017 aikana sisäilmaprosessin päivitys saatiin valmiiksi yhteistyössä eri hallintokuntien edustajien, työsuojeluvaltuutettujen ja työterveyden henkilöstön kanssa. TP TA TP Ero Tot-% Tilaliikelaitos Liikevaihto (1000 ) Tilikauden voitto / tappio (1000 ) Bruttoinvestoinnit (1000 ) Nettoinvestoinnit (1000 ) Ulkoiset lainat (1000, 31.12) Konsernin sisäiset lainat (1000, 31.12) Omavaraisuusaste (%) 51,43 49,37-2,06 96 Henkilöstömäärä (lkm) ,75 96

100 6.2.1 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU TILALIIKEELAITOS TULOSLASKELMA Budjetoitu Toteutuma Ero Käyttö-% Liikevaihto sisäinen Liikevaihto ulkoinen , ,65 110,81 Liikevaihto , ,65 110,81 Valmistus omaan käyttöön , ,13 23,57 Liiketoiminnan muut tuotot , ,32 7,36 Muut tuet ja avustukset 0 0,00 0,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana , ,25 102,76 Palvelujen ostot sisäinen Palvelujen ostot ulkoinen , ,05 97,99 Palveluiden ostot yhteensä , ,05 97,99 Materiaalit ja palvelut yhteensä , ,20 100,70 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,90 86,81 Eläkekulut , ,09 81,21 Muut henkilöstösivukulut , ,54 70,88 Henkilöstökulut yhteensä , ,53 85,11 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,23 139,13 Kertaluonteiset poistot Poistot ja arvonalentumiset , ,23 139,13 Liiketoiminnan muut kulut , ,93 101,83 Liikeylijäämä +/alijäämä , ,63-65,75 Rahoitustuotot j -kulut Korkotuotot , ,39 Muut rahoitustuotot ,17-668,17 Kunnalle maksetut korkokulut ,40 0,40 100,00 Muille maksetut korkokulut , ,00 107,13 Korvaus peruspääomasta ,44 0,44 100,00 Muut rahoituskulut , ,77 525,95 Rahoitustuotot ja -kulut , ,95 99,67 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä , ,68 317,91 Satunnaiset tuotot ja -kulut , ,00 Ylijäämä ( alijäämä) ennen varauksia , ,68 299,43 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,68 299,43 97

101 6.2.2 TULOSLASKELMA TILALIIKELAITOS TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,01 Valmistus omaan käyttöön* , ,16 Liiketoiminnan muut tuotot , ,71 Muut tuet ja avustukset 0, ,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,42 Palvelujen ostot , ,02 Materiaalit ja palvelut yhteensä , ,44 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,23 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,92 Muut henkilösivukulut , ,98 Henkilöstökulut yhteensä , ,13 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,30 Kertaluonteiset poistot Liiketoiminnan muut kulut , ,03 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,98 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot/rahaston korko , ,03 Muut rahoitustuotot 868, ,86 Kunnalle maksetut korkokulut , ,40 Muille maksetut korkokulut , ,49 Korvaus peruspääomasta , ,42 Muut rahoituskulut 1 251,77 183,19 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,37 Satunnaiset tuotot ,00 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,37 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,37 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % -1,41 3,83 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -2,27 4,49 Voitto, % -17,81 0,32 *valmistus omaan käyttöön on tuloslaskelman oikaisua, jolla omaan käyttöön valmistuksen vaikutus tilikauden tulokseen eliminoidaan silloin, kun hyödykkeen valmistuksen menoja sisältyy tuloslaskelman menoihin 98

102 6.2.3 INVESTOINNIT Tilaliikelaitoksen investointisuunnitelma Rakennustekniset korjaukset Korkalovaaran koulun korjaukset Poropolun päiväkodin korjaus- ja muutostyöt Napapiirin yläasteen korjaukset Välttämättömimmät pihatyöt Muut työohjelmissa määritellyt pienemmät korjauskohteet Investointien valmistelu Hallituskatu 7, Ylikylän koulun hankesuunnittelu (jatkuvat vuonna 2018) Kiinteistöjen hankinta ja myynti Myytiin mm. Sinetän vanha koulu, Vanttauskosken neuvola sekä useita asuinrakennuksia TA 2017 TA- Muutettu Toteutunut Ero Tot muutos TA % 9112 Rakennustekniset korjaukset menot , , , , ,45 93,10 tulot netto , , , , ,45 93, Investointien valmistelu menot , ,00 0, ,00 0,00 tulot netto , ,00 0, ,00 0, Kiinteistöjen hankinta ja myynti menot tulot , ,00 netto Tilaliikelaitos yhteensä menot , , , , ,45 88,69 tulot , ,00 netto , , , , ,45 87,69 Suurimmat investoinnit (brutto) > Kaupungintalo Napapiirin yläaste Rantavitikan koulu Katajarannan koulu Korkalovaaran yläaste ja lukio Ounasvaaran yläaste ja lukio Saarenkylän terveysk Sinetän paloasema Kaikki investoinnit

103 6.2.4 TASE TASE TILALIIKELAITOS VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 2. Muut pitkävaikutteiset menot 0, ,50 0, ,50 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet , ,67 2. Rakennukset , ,81 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,07 4. Koneet ja kalusto , ,62 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,26 III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet , , , ,86 C VAIHTUVAT VASTAAVAT II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 4. Muut saamiset , , , ,55 Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset , ,58 3. Saamiset kunnalta/kuntayhtymältä 0, ,25 4. Muut saamiset , ,07 5. Siirtosaamiset , ,61 IV Rahat ja pankkisaamiset , ,12 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,80 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma , ,50 IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,04 V Tilikauden yli+/alijäämä , , , ,83 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 3. Lainat kunnalta/kuntayhtymältä , , , ,77 II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 3. Lainat kunnalta/kuntayhtymältä ,66 0,00 6. Saadut ennakot , ,96 7. Ostovelat , ,73 9. Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , , Siirtovelat , , , ,20 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,80 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 49,37 51,43 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 178,41 174,56 Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista, % 193,63 Kertynyt yli-/alijäämä, milj. -11,10-6,69 Lainakanta , milj. 41,51 42,83 Lainasaamiset , milj. 0,00 0,00 100

104 6.2.5 RAHOITUSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TILALIIKELAITOS Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,98 Poistot ja arvonalentumiset , ,30 Rahoitustuotot ja -kulut , ,61 Satunnaiset erät ,00 Tulorahoituksen korjauserät , ,55 Toiminnan rahavirta ** , ,12 Investointien rahavirta Investointimenot , ,93 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,81 Investointien rahavirta ** , ,12 Toiminnan ja investointien rahavirta ** , ,00 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Muilta saat.p-a lain lis. 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta , ,00 L.aik.lainojen muutos kunnalta 0,00 0,00 Lainakannan muutokset , ,00 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta , ,25 Saamisten muutos muilta , ,97 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,53 Korottomien velkojen muutos muilta , ,68 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta ** , ,07 Rahavarojen muutos 8 412, ,93 Rahavarojen muutos Rahavarat *) , ,19 Rahavarat 1.1. *) 4 749, ,12 Muutos 8 412, ,93 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, , ,00 Investointien tulorahoitus, % 53,85 133,91 Lainanhoitokate 2,06 2,89 Kassan riittävyys, pv 0,16 0,02 Quick ratio 0,25 1,08 Current ratio 0,25 1,08 *) osa rahavaroista konsernitilillä 101

105 7. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 7.1 KOKO KAUPUNGIN TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA KOKO KAUPUNKI Muutos Muutos % Toimintatuotot , , ,50-9,8 % Myyntituotot , , ,27-1,7 % Maksutuotot , , ,65-13,6 % Tuet ja avustukset , , ,89-20,4 % Muut toimintatuotot , , ,69-5,1 % Valmistus omaan käyttöön , , ,86 53,3 % Toimintakulut , , ,96-1,1 % Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , ,14-3,3 % Henkilösivukulut Eläkekulut , , ,40-9,1 % Muut henkilösivukulut , , ,33-30,8 % Palvelujen ostot , , ,00 3,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , , ,28 3,0 % Avustukset , , ,56-14,0 % Muut toimintakulut , , ,19 11,3 % Toimintakate , , ,68 0,3 % Verotulot , , ,14 0,3 % Valtionosuudet , , ,08-4,3 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , , ,36 8,9 % Muut rahoitustuotot , , ,55 25,1 % Korkokulut , , ,76-4,9 % Muut rahoituskulut , , ,61-62,6 % Vuosikate , , ,34-13,4 % Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , ,61 9,4 % Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot , , ,54 135,6 % Tilikauden tulos , , ,41-77,3 % Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) , , ,76 101,2 % Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) 0, , ,42-100,0 % Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 0, , ,00-100,0 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , , , ,9 % TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 13,2 14,4 Vuosikate/Poistot, % 102,3 129,2 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä

106 7.2 KOKO KAUPUNGIN TASE KOKO KAUPUNGIN TASE VASTAAVAA Muutos A PYSYVÄT VASTAAVAT , , ,48 I Aineettomat hyödykkeet , , ,84 Muut pitkävaikutteiset menot , , ,84 II Aineelliset hyödykkeet , , ,29 Maa- ja vesialueet , , ,62 Rakennukset , , ,85 Kiinteät rakenteet ja laitteet , , ,30 Koneet ja kalusto , , ,53 Muut aineelliset hyödykkeet , , ,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , ,35 III Sijoitukset , , ,03 Osakkeet ja osuudet , , ,57 Muut lainasaamiset , , ,71 Muut saamiset ,89 0, ,89 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT , , ,31 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , , ,31 Muut toimeksiantojen varat ,00 0, ,00 C VAIHTUVAT VASTAAVAT , , ,97 I Vaihto-omaisuus , , ,34 Aineet ja tarvikkeet , , ,34 II Saamiset , , ,86 Pitkäaikaiset saamiset , , ,27 Muut saamiset , , ,27 Lyhytaikaiset saamiset , , ,59 Myyntisaamiset , ,43 216,67 Lainasaamiset , , ,58 Muut saamiset , , ,62 Siirtosaamiset , , ,70 III Rahoitusarvopaperit , , ,68 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin , , ,68 Joukkovelkakirjalainat ,00 0, ,00 IV Rahat ja pankkisaamiset , , ,13 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , ,20 103

107 KOKO KAUPUNGIN TASE VASTATTAVAA Muutos A OMA PÄÄOMA , , ,18 I Peruspääoma , ,26 0,00 III Muut omat rahastot , ,81 0,00 IV Edellisten tilikausien ylijäämä , , ,25 V Tilikauden yli-/alijäämä , , ,93 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , , ,53 Poistoero , , ,53 Vapaaehtoiset varaukset (Investointivaraus) 0,00 0,00 0,00 C PAKOLLISET VARAUKSET , , ,75 Eläkevaraukset , , ,75 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , , ,19 Valtion toimeksiannot , , ,35 Lahjoitusrahastojen pääomat , , ,49 Muut toimeksiantojen pääomat , , ,33 E VIERAS PÄÄOMA , , ,11 I Pitkäaikainen , , ,97 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , , ,14 Lainat julkisyhteisöiltä , , ,93 Lainat muilta luotonantajilta , , ,74 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , , ,50 II Lyhytaikainen , , ,86 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , , ,90 Lainat julkisyhteisöiltä , , ,31 Lainat muilta luotonantajilta , ,74 0,00 Saadut ennakot , , ,68 Ostovelat , , ,98 Muut velat , , ,20 Siirtovelat , , ,53 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , ,20 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 55,7 55,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 56,2 54,6 Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista % 88,0 85,3 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset , Asukasmäärä

108 7.3 KOKO KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA KOKO KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,80 Satunnaiset erät , ,02 Tulorahoitukseen korjauserät , ,68 Toiminnan rahavirta , ,14 Investointien rahavirta Investointimenot , ,34 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,31 Investointien rahavirta , ,03 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,11 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,61 Antolainasaamisten vähennykset , ,45 Antolainauksen muutokset , ,16 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,24 Lyhytaikaisten lainojen muutos ,00 Lainakannan muutokset , ,76 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,21 Vaihto-omaisuuden muutos , ,82 Saamisten muutos , ,36 Korottomien velkojen muutos , ,01 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,26 Rahoituksen rahavirta , ,86 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,97 Rahavarat , ,80 Rahavarat , ,83 Rahavarojen muutos , , rahavarat poikkeavat ,97 ed.tilinpäätöksen luvusta. Summa on muutettu vastaamaan Raindance- kuntamallin mukaista tiliryhmittelyä. RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 69,3 % 121,2 % Lainanhoitokate 1,6 1,8 Kassan riittävyys (pv)

109 7.4 KONSERNIN TULOSLASKELMA KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot , ,62 Valmistus omaan käyttöön , ,03 Toimintakulut , ,40 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) , ,60 Toimintakate , ,15 Verotulot , ,98 Valtionosuudet , ,20 Rahoitustuotot ja -kulut: , ,07 Korkotuotot , ,79 Muut rahoitustuotot , ,95 Korkokulut , ,00 Muut rahoituskulut , ,81 Vuosikate , ,96 Poistot ja arvonalentumiset: Suunnitelman mukaiset poistot , ,85 Arvonalentumiset 0,00 0,00 Satunnaiset erät , ,01 Tilikauden tulos , ,12 Tilinpäätössiirrot , ,52 Tilikauden verot , ,52 Laskennalliset verot , ,36 Vähemmistöosuudet , ,16 Tilikauden yli-/alijäämä , ,56 Vertailuvuoden luvut on muutettu vastaamaan FPM-konsernilaskentaohjelman mukaisia tietoja. KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 41,3 % 41,0 % Vuosikate/Poistot, % 118,7 % 160,6 % Vuosikate/asukas ( ) Asukasmäärä

110 7.5 KONSERNIN TASE KONSERNITASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet * Aineettomat oikeudet , ,14 * Muut pitkävaikutteiset menot , ,61 * Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,33 Aineettomat hyödykkeet , ,08 Aineelliset hyödykkeet * Maa- ja vesialueet , ,34 * Rakennukset , ,80 * Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,08 * Koneet ja kalusto , ,10 * Muut aineelliset hyödykkeet , ,39 * Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,79 Aineelliset hyödykkeet , ,50 Sijoitukset * Osakkuusyhteisöosakkeet , ,88 * Muut osakkeet ja osuudet , ,40 * Muut lainasaamiset , ,05 * Muut saamiset , ,17 Sijoitukset , ,50 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,08 ARVOSTUSERÄT TOIMEKSIANTOJEN VARAT * Valtion toimeksiannot , ,77 * Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,77 * Muut toimeksiantojen varat , ,14 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,68 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus * Aineet ja tarvikkeet , ,23 * Valmiit tuotteet 4 573, ,90 * Muu vaihto-omaisuus , ,31 * Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta ,00 0,00 Vaihto-omaisuus , ,44 Saamiset Pitkäaikainen * Myyntisaamiset , ,40 * Lainasaamiset , ,68 * Muut saamiset , ,02 * Siirtosaamiset 0, ,81 Pitkäaikainen , ,91 Lyhytaikainen * Myyntisaamiset , ,69 * Lainasaamiset , ,95 *Laskennalliset verosaamiset 3 524, ,40 * Muut saamiset , ,28 * Siirtosaamiset , ,44 Lyhytaikainen , ,76 Saamiset , ,67 Rahoitusomaisuusarvopaperit * Osakkeet ja osuudet , ,44 * Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin , ,97 * Joukkovelkakirjalainasaamiset ,00 0,00 * Muut arvopaperit , ,05 Rahoitusomaisuusarvopaperit , ,46 Rahat ja pankkisaamiset , ,55 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,12 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,88 107

111 KONSERNITASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,26 Säätiöiden ja yhdistysten peruspääomat , ,34 Arvonkorotusrahasto , ,75 Muut omat rahastot , ,40 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,07 Tilikauden yli-/alijäämä , ,56 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,38 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,03 KONSERNIRESERVI , ,08 PAKOLLISET VARAUKSET * Eläkevaraukset , ,53 * Muut pakolliset varaukset , ,62 PAKOLLISET VARAUKSET , ,15 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT * Valtion toimeksiannot , ,26 * Lahjoitusrahastojen pääomat , ,24 * Muut toimeksiantojen pääomat , ,62 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,12 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen * Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksislta , ,80 * Lainat julkisyhteisöiltä , ,70 * Lainat muilta luotonantajilta , ,78 * Saadut ennakot , ,05 * Muut velat , ,14 * Siirtovelat 0,00 0,00 *Laskennalliset verovelat , ,29 Pitkäaikainen , ,76 Lyhytaikainen * Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,73 * Lainat julkisyhteisöltä , ,91 * Lainat muilta luotonantajilta , ,74 * Saadut ennakot , ,50 * Ostovelat , ,85 * Muut velat , ,62 * Siirtovelat , ,58 *Laskennalliset verovelat , ,43 Lyhytaikainen , ,36 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,12 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,88 Vertailuvuoden luvut on muutettu vastaamaan FPM-konsernilaskentaohjelman mukaisia tietoja. KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 50,6 % 50,7 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 59,5 % 58,4 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Konsernin lainakanta Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainasaamiset Kunnan asukasmäärä

112 7.6 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA ROVANIEMEN KAUPUNKI KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA (1000 ) Toiminnan rahavirta VUOSIKATE Satunnaiset erät Tilikauden verot Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset Muutokset vähemmistön osuudessa Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos Yritysjärjestelyssä tulleet/lähteneet rahavarat 44 0 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate 2,84 3,26 Kassan riittävyys (pv)

113 8. KAUPUNGIN KONSERNIYHTIÖIDEN JA YHTEISÖJEN TOIMINTA JA TALOUS 8.1 KAUPUNKIKONSERNIN TUNNUSLUKUJEN ANALYSOINTI TULOSLASKELMAN ERIEN ANALYSOINTI Toimintakate Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Konsernin toimintakate vuoden 2017 lopussa oli 311,4 miljoonaa euroa ja se heikkeni vuodesta 2016 yhteensä 2,6 miljoonaa euroa eli 0,8 prosenttia. Vuosikate Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoitustoimintaan ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Konsernin vuosikate vuodelta 2017 oli 52,6 miljoonaa euroa. Vuosikate heikkeni vuoteen 2016 verrattuna 7,0 miljoonaa euroa. Asukasta kohden vuosikatetta kertyi 843 euroa. Vuosikate/Poistot % Tämä tunnusluku osoittaa tulorahoituksen riittävyyden poistoihin. Jos vuosikatteella voidaan kattaa tilikauden poistot, voidaan konsernin tulorahoitusta pitää riittävänä, edellyttäen, että poistojen määrä vastaa vuosittaisten investointien omahankintamenoa. Vuosikate 52,6 miljoonaa euroa kattoi tilinpäätösvuoden 44,3 miljoonan euron poistoista 118,7 prosenttia. Tilikauden tulos ja tilikauden yli-/alijäämä Tilikauden tulos oli 8,2 miljoonaa euroa. Tilinpäätössiirtojen jälkeen jäi tilikauden 2017 ylijäämäksi 7,4 miljoonaa euroa. Konsernin kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2017 lopussa oli 131,7 miljoonaa euroa. Toimintatuotot/Toimintakulut % Tämä tunnusluku osoittaa, kuinka monta prosenttia toimintamenoista kyetään kattamaan toimintavuonna saaduilla toimintatuotoilla. Rovaniemi-konserni kykeni vuonna 2017 kattamaan toimintakuluistaan 41,3 prosenttia toimintatuotoilla. Edellisenä vuonna katettiin 41,0 prosenttia. RAHOITUSLASKELMAN ERIEN ANALYSOINTI Rahoituslaskelmaan kootaan konsernin rahan lähteet ja rahan käyttö tilikauden ajalta. Rahoituslaskelma päätyy kuvaamaan muutosta kassavaroista eli sitä, lisääntyivätkö vai vähenivätkö kassavarat tilikauden aikana. Rahoituslaskelmalla osoitetaan, kuinka paljon konsernin varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta on yli- tai alijäämäinen. Toiminnan rahavirta Tulorahoitus muodostuu vuosikatteesta ja sen jälkeen mahdollisesti esiintyvistä satunnaisista eristä. Näiden lisäksi huomioidaan tulorahoituksen kirjanpidolliset korjauserät. Rovaniemi-konsernin tulorahoitus vuonna 2017 oli 50,3 miljoonaa euroa. Investointien rahavirta Rahoituslaskelman investointien rahavirta muodostuu käyttöomaisuuden investointimenoista, rajoitusosuuksista sekä käyttöomaisuuden myyntituloista. Konsernin käyttöomaisuusinvestointien määrä oli tilikaudella 74,9 miljoonaa euroa. Investointeihin saatiin avustuksia 8,1 miljoonaa euroa. Omaisuuden luovutustulot olivat 11,3 miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli 55,5 miljoonaa euroa negatiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta on tunnusluku, joka ilmaisee kuinka paljon rahavirrasta jää nettolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Mikäli rahavirta on negatiivinen, ilmaisee määrä sen, että menoja on jouduttu kattamaan joko kassavaroilla tai ottamalla lisää lainaa. 110

114 Konsernin vuoden 2017 Toiminnan ja investointien rahavirta oli 5,2 miljoonaa euroa negatiivinen. Toiminnan ja investointien tilinpäätöksen ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Rovaniemi-konsernilla tämä tunnusluku vuonna 2017 oli 94,5 miljoonaa euroa negatiivinen. Tulorahoitus ei viimeisten viiden vuoden aikana ole riittänyt kattamaan investointimenoja. Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaista lainaa tilikaudella nostettiin 20,7 miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja maksettiin pois 14,4 miljoonaa euroa. Lyhytaikaista lainaa vähennettiin 1,5 miljoonaa euroa. Lainakannan muutokset olivat yhteensä 4,8 miljoonaa euroa. Rahoituksen rahavirraksi muodostui 0,7 miljoonaa euroa. Rahavarojen muutos Toiminnan ja investointien sekä rahoituksen rahavirroista muodostuva rahavarojen muutos oli 4,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Rovaniemi-konsernin rahavarat olivat vuoden lopussa 78,3 miljoonaa euroa. Kassavarojen riittävyys oli keskimäärin 46 päivää. Vuosi sitten vastaava luku oli 48 päivää. Investointien tulorahoitus, % = 100 x Vuosikate/Investointien omahankintameno (Omahankintameno = Investointimenot Rahoitusosuudet) Investointien tulorahoitus oli 79 prosenttia. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut)/(Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate osoittaa tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Konsernin lainanhoitokate vuoden 2017 lopussa oli 2,8. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä lainanhoitokate oli 3,3. Kuntakonsernien keskimääräinen lainanhoitokate vuoden 2016 tilinpäätöksissä oli 1,6. Lainanhoitokyky on hyvä, jos tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, jos arvo on 1-2 ja heikko, jos arvo on alle 1. Kassa riittävyys, pv = 365 pv x (Kassavarat/Kassasta maksut) Kassan riittävyys tilinpäätöspäivänä oli 46 päivää, mikä tarkoittaa, että tilinpäätöspäivän kassavaroilla, joihin lasketaan rahoitusarvopaperit ja rahat ja pankkisaamiset, voitiin kattaa 48 päivän maksut. Riittävä kassa on välillä päivää. Suositeltava taso on noin 20 päivää. TASEEN TUNNUSLUKUJEN ANALYSOINTI Rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikauden aikana tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Rovaniemi-konsernin tase on esitetty jäljempänä eriteltynä yksityiskohtaisen tuloslaskelman ja rahoituslaskelman yhteydessä. Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Rovaniemi-konsernin taseen loppusumma oli 729,7 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma kasvoi 9,5 miljoonaa euroa. Pysyvien vastaavien määrä oli 595,2 miljoonaa euroa ja kasvua oli 12,4 miljoonaa euroa. Tästä aineettomien hyödykkeiden osuus väheni 1,0 miljoonaa euroa, aineellisten hyödykkeiden osuus kasvoi 21,4 miljoonaa euroa ja sijoitusten osuus väheni 8,0 miljoonaa euroa. Toimeksiantojen varat kasvoivat 2,1 miljoonaa euroa ja niitä oli yhteensä 6,4 miljoonaa euroa. 111

115 Vaihtuvat vastaavat vähenivät 5,0 miljoonalla eurolla ja niitä oli yhteensä 128,0 miljoonaa euroa. Saamisia oli 44,5 miljoonaa euroa ja niiden osuus 0,5 kasvoi miljoonalla eurolla. Konsernin rahoitusarvopaperien kokonaisarvo oli 43,0 miljoonaa euroa ja niiden määrä kasvoi 13,0 miljoonaa euroa. Rahat ja pankkisaamiset vähenivät 17,5 miljoonaa euroa ja niiden määrä oli vuoden lopussa 35,3 miljoonaa euroa. Taseen oma pääoma oli vuoden 2017 lopussa 365,7 miljoonaa euroa ja siinä oli kasvua 6,0 miljoonaa euroa. Kasvu tuli tilikauden ylijäämästä. Konsernin vieraan pääoman arvo kasvoi viime tilikaudella 2,5 miljoonaa euroa. Vierasta pääomaa oli käytössä 348,9 miljoonaa euroa, josta pitkäaikaista 226,3 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste, % = (Oma pääoma + Poistoero + Vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma Saadut ennakot) Omavaraisuusaste kuvaa konsernin vakavaraisuutta ja alijäämän sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona kuntasektorilla pidetään 70 prosenttia. Yhtiöissä 50 prosentin omavaraisuusastetta pidetään jo erinomaisena. Konsernin omavaraisuusaste vuoden 2017 lopussa oli 50,6 prosenttia ja se heikkeni vuoteen 2016 verrattuna 0,1 prosenttiyksikköä. Suomen kuntakonsernien keskimääräinen omavaraisuusaste vuonna 2016 oli 43,9 prosenttia. Suhteellinen velkaantuneisuus = (Vieras pääoma Saadut ennakot)/käyttötulot Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa kuinka paljon konsernin käyttötuloista (=toimintatulot, verot ja valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet konsernilla on selviytyä velan takaisinmaksusta. Tunnusluvun tulkinnalle ei ole vakiintuneita raja-arvoja. Rovaniemi-konsernin suhteellinen velkaantuneisuus vuoden 2017 lopussa oli 59,5 prosenttia. Vuonna 2016 vastaava luku oli 58,4 prosenttia. Koko suomen kuntakonsernien keskimääräinen suhteellinen velkaantuneisuus oli vuonna ,5 prosenttia. Taseeseen kertynyt ylijäämä Rovaniemi-konsernin taseeseen kertyneen ylijäämän kokonaissaldo kuluneen tilikauden jälkeen on 131,7 miljoonaa euroa eli euroa /asukas. Ylijäämä kasvoi 5,3 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna. Konsernin lainakanta = Vieras pääoma- (Saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) Konsernin lainakanta tilinpäätöspäivänä oli 227,9 miljoonaa euroa, mikä on euroa/asukas. Lainakanta kasvoi vuoden 2016 tilinpäätöksestä 4,8 miljoonaa euroa. Konsernin lainakanta asukasta kohden on edelleen alle maan kuntakonsernien keskimääräisen lainakannan, joka jo vuoden 2016 tilinpäätöksissä oli euroa/asukas. Vuoden 2017 tietoa ei vielä ole käytettävissä. Lainasaamiset Lainasaamisia konsernilla oli vuoden 2017 lopussa euroa. 112

116 8.2 KONSERNIRAPORTTI ROVANIEMI-KONSERNIN TALOUDEN TOTEUTUMINEN Rovaniemen kaupunginvaltuuston konsernille asettamat tavoitteet Kaupungin tytäryhteisöiden tulee laatia talousarvionsa seuraavien tavoitteiden mukaisesti: 1) Yhteisön tilikauden tulokset ovat vuosittain positiivisia ja tavoitteena on, että yhteisön omavaraisuus aste on vähintään 30 %. 2) Yhteisön liiketoiminnan tulorahoitus ilman kaupungin sijoituksia kattaa kaikki liiketoimintainvestointien aiheuttamat käyttö- ja pääomakulut 3) Liiketoiminnan riskit on suojattu siten, ettei yhtiöiden perustehtävän toteutus vaarannu 4) Kuntayhtymien kustannustason nousu ei ylitä yleistä kustannustason nousua ja kaupungin peruspääomalle tulee maksaa vähintään 4 % korko. Muutokset kaupunkikonsernissa Rovaniemen kaupunkikonsernissa vuonna 2017 tapahtuneet merkittävimmät muutokset: - Pääosa Lapin ammattikorkeakoulun osakkeista myytiin Lapin yliopistolle. - Kunnallistekniikkaa ylläpitävä ja rakentava Rovaniemen Infra myytiin konsernin sisällä Napapiirin Energia ja Vesi Oy:lle. - Työterveysliikelaitos yhtiöitettiin kaupungin tytäryhtiöksi, Lappica Oy:ksi. - Kiinteistöosakeyhtiö Lappi Areenasta muodostettiin kokonaan kaupungin omistama tytäryhtiö. 113

117 Konsernin tavoitteiden toteutuminen Valtuuston konsernille asettamat tavoitteet toteutuivat pääosin vuonna Lapin ammattikorkeakoulun osakkeista merkittävä osa myytiin Lapin yliopistolle ja kaupungin omistusosuus yhtiöön laski siten, että yhtiötä ei enää yhdistellä Rovaniemen kaupunkikonserniin. Osuus yhtiön voitoista poistettiin kaupunkikonsernin taseesta ja siltä osin se heikensi konsernin vuosikatetta ja tulosta. Kuntalain mukaisten neljän kriteerien osalta tilanne on se, että yhtäaikaisesti kriteerit eivät Rovaniemen kaupungin osalta täyty. Veroprosentin ja suhteellisen velkaantumisen osalta kriteerit täyttyvät. Rovaniemen kaupunkikonsernin riski on voimakas velkaantuminen ja omavaraisuusasteen alentuminen. Maakuntauudistuksen toteutuessa Rovaniemen peruspääoma sairaanhoitopiirin omaisuuden osalta siirtyy tulevalle maakunnalle ja koko lainakanta jää kaupungille. Tällöin omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus heikkenevät merkittävästi. Tämän vuoksi on tärkeää, että investoinnit, jotka tuotetaan lainarahalla, ovat perusteltuja kaupungin tulevan perustehtävän näkökulmasta. Rovaniemi kaupunkikonsernin tulos Rovaniemen kaupunkikonsernin tulos on muodostunut seuraavasti: (M ) % vuodesta 2016 TOIMINTATUOTOT ,9 Myyntituotot ,6 Muut toimintatuotot yhteensä ,7 TOIMINTAKULUT ,0 Henkilöstökulut ,0 Palvelujen ostot ,5 Aineet ja tarvikkeet ,0 Muut toimintakulut yhteensä ,7 TOIMINTAKATE ,6 Verotulot ,0 Valtionosuudet ,3 Rahoitustuotot/-kulut 2 0,9 45,0 VUOSIKATE ,3 Poistot ,9 Satunnaiset erät 0,3-0,1-33,3 TILIKAUDEN TULOS ,8 Verot ja siirrot -2-0,8 40,0 Ylijäämä ,7 Huom. Luvut pyöristettyjä Konsernin tulos on heikentynyt edellisen konserniraportin tilanteesta. Rovaniemi-kaupunkikonsernin tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut, % 41,0 % 41,3 % Vuosikate/poistot, % 160,6 % 118,7 % Investointien tulorahoitus, % 69 % 79 % Lainanhoitokate 3,26 2,84 Kassan riittävyys, pv Omavaraisuusaste, % 50,7 % 50,6 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 59,5 % 58,4 % Lainakanta (1000 ) Lainakanta, /asukas

118 Tuottojen suhde kuluihin on vuoden 2016 tasolla. Vuosikate kattaa poistot, mutta ei riitä investointeihin. Investointien kokonaismäärä laski 14 miljoonalla eurolla vuoteen 2016 verrattuna. Lainanhoitokyky on kohtuullinen, omavaraisuus on pysynyt vuoden 2016 tasolla ja lainakanta kasvoi n. 5 miljoonalla eurolla. Omavaraisuusasteeseen ja lainakannan kehitykseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota tulevaisuudessa kun investoinnit kasvavat. Ylijäämän jakautuminen ROVANIEMI-KONSERNIN YLIJÄÄMÄ Napapiirin Energia ja Vesi Oy Rovaniemen kaupunki, emo Ounastähti Kehittämiskuntayhtymä Muut yhteensä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Osakkuusyhteisöt yhteensä Rovaniemen kylien kehittämissäätiö Napapiirin Residuum Oy Lapin sairaanhoitopiirin ky Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy Yläpuolisessa kuviossa on kuvattu ylijäämän jakautuminen tilinpäätössiirtojen jälkeen konsernin eri yhteisöiden kesken. Ylijäämä käsittää Rovaniemen kaupungin omistusosuutta vastaavan osuuden yhteisöjen ylijäämästä. Tulorahoitus Merkittävimpien tytäryhteisöjen tulorahoitus vuosina 2016 ja Rovaniemen kaupunki, emo Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Napapiirin Energia ja Vesi Oy Rovaniemen Rovaseudun koulutuskuntayhtymä Markkinakiinteistöt Oy Napapiirin Residuum Oy Tulorahoituksessa on huomioitu yhteisöjen toimintatuotot, verotulot ja valtionosuudet. Toimintatuotot kuvaavat yhteisön liikevaihtoa ja näin yhteisön toiminnan taloudellista volyymia. Näin kuvattuna 115

119 taloudellisesti emo-kaupungin jälkeen laajinta toiminta on Lapin sairaanhoitopiirillä. Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n liikevaihto on kasvanut huomattavasti. Toimintatuotot toteutuiva konsernissa vähintään vuoden 2016 tasolla. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän tulorahoituksessa on huomioitu valtionosuudet, jotka laskivat valtion ammatillisen koulutuksen leikkauksista johtuen. Rovaniemen kaupungin osalta tulorahoituksessa on huomiotu toimintatuotot, verotulot ja valtionosuudet. Palkkasumma Rovaniemen kaupunkikonsernin merkittävimpien työllistäjien palkkasummat vuosina 2016 ja Rovaniemen kaupunki Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Napapiirin Energia ja Vesi Oy Suurin osa konsernin henkilöstöstä on Rovaniemen kaupungilla eli emolla. Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n palkkasumma on kasvanut, johtuen toiminnan laajentulmisesta ja infra Oy:n liittämisestä osaksi NEVE konsernia. Konsernin henkilöstömenot sivukuluineen laskivat 5 miljoonaa euroa vuoden 2016 tasosta, mm. kiky sopimuksen mukaisista lomarahojen leikkauksista johtuen. Rahoituslaskelman tietoja (1000 ) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tilikauden verot Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta

120 Toiminnan ja investointien rahavirta Konsernin lainamäärä on kasvanut n. 5 miljoonaa euroa. Investointeja on tehty 75 miljoonalla eurolla. Toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen, mikä tarkoittaa, että konsernin tulorahoitus ei riitä investointeihin Konsernin lainakanta, Milj Lainat/asukas Omavaraisuusaste 51 % 51 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 59,5 % 58,4 % Ulkoiset lainat konsernissa (miljoonaa euroa) Emokaupungin osuus lainoista kasvaa, koska kaupunki hoitaa yhteisön varainhankinnan ja edelleen antolainaa tarvittavan rahoituksen tytäryhteisöjen investointeihin % 3 1 % 15 7 % % % Rovaniemen kaupunki ROMA Oy NeVe Oy Napapiirin Residuum Oy Kuntayhtymät Kuntakonsernia koskevat kuntalain säädökset Kuntalain 118 :n mukaan erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunnan ja kuntakonsernin kertynyt alijäämä ei täytä kuntalain määräyksiä. Arviointimenettely voidaan käynnistää myös silloin, kun kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut täyttävät seuraavat raja-arvot: 1. Kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen. Ei täyty. 2. Kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1 prosenttiyksikköä keskimääräistä korkeampi. Täyttyy! 3. Kuntakonsernin lainamäärä ylittää keskimääräisen kuntakonsernien lainamäärän vähintään 50 prosentilla. Ei täyty. 4. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia. Täyttyy! 117