Tampereen Vera Oy Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Kirsi Kontio Pysäköintilaitos P-Hämppi, Finnpark Tekonivelsairaala Coxa YH Kodit Oy

Transkriptio

1 Raportti Tampereen kaupungin tytär- ja osakkuusyhtiöiden toiminnasta vuodelta 2017

2 Kannen suunnittelu: Kuvat: Painopaikka: Tampereen kaupunki, Hanna Leppänen Tampereen Vera Oy Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Kirsi Kontio Pysäköintilaitos P-Hämppi, Finnpark Tekonivelsairaala Coxa YH Kodit Oy Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy Tampere 2018 ISBN (nid.) ISBN (pdf)

3 Raportti Tampereen kaupungin tytär- ja osakkuusyhtiöiden toiminnasta vuodelta 2017 Hyväksytty kaupunginhallituksen konsernijaostossa Raportin laatija: Controller Annina Nääppä Omistajaohjaus Konserniohjausyksikkö Tampereen kaupunki

4 Sisällys Alkusanat ja katsaus kaupungin omistajaohjauksesta... 1 Kaupungin omistajaohjaus... 1 Merkittävät muutokset konsernirakenteessa... 2 Kaupunginhallituksen konsernijaosto... 2 Kaupungin tytäryhteisöjen taloudellinen kehitys... 3 Osingot... 4 Kaupungin tytäryhteisöilleen antamat lainat ja takaukset Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt Pirkanmaan Jätehuolto Oy Tampereen Sähkölaitos -konserni Tampereen Sähkölaitos Oy Tampere-talo Oy Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy Finnpark -konserni Finnpark Oy Tampereen Särkänniemi Oy Tampereen Ammattikorkeakoulu Oy Elinkeinopoliittiset kehittämisyhtiöt Finnmedi Oy Tuotekehitys Oy Tamlink Matkailua ja elinkeinotoimintoja palvelevat yhtiöt Tredea Oy Suomen Hopealinja Oy Oy Runoilijan Tie Tampereen Ravirata Oy Muut kehitys- ja palveluyhtiöt Coxa-Konserni Coxa Oy Ekokumppanit Oy Pikassos Oy Tampereen Sarka Oy Tampereen Työvalmennussäätiö Syke Tavase Oy Vuores Palvelu Oy Tullinkulman Työterveys Oy Tammenlehväsäätiö Asuntoyhteisöt Tampereen Kotilinnasäätiö Pirkan Opiskelija-asunnot Oy Tampereen Vuokra-asunnot Oy Tampereen Vuokratalosäätiö Vilusen Rinne Oy YH Kodit Oy Kiinteistöyhtiöt ja muut yhtiöt Tampereen Palvelukiinteistöt Oy TREDU-Kiinteistöt Oy Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Tuomi Logistiikka Oy Tampereen Raitiotie Oy...76 Tunnuslukujen laskentakaavat...78

5 Alkusanat ja katsaus kaupungin omistajaohjauksesta Raportissa Tampereen kaupungin tytär- ja osakkuusyhtiöiden toiminnasta esitetään yhtiöiden perustiedot, laaja tilinpäätösanalyysi, tilikauden 2017 tärkeimmät tapahtumat ja tulevaisuuden näkymät. Raportin sisältö pohjautuu yhtiöiden tilinpäätösaineistoon, erityisesti toimintakertomusinformaatioon sekä sähköisesti saatavissa olevaan aineistoon (mm. yhtiöiden internet-sivut ja yritysrekisterit). Tunnuslukuyhteenvedot on tehty aiempien vuosien mukaisesti. Tampereen kaupunginvaltuusto asettaa talousarvion hyväksymisen yhteydessä tytäryhteisöilleen toiminnan ja talouden tavoitteita. Tytäryhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen vuoden 2017 osalta on raportoitu Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa sekä Tampereen kaupungin konsernitilinpäätöksen yhteydessä, jossa konsernin toimintaa on myös analysoitu tunnuslukujen pohjalta laajemmin. Kaupunginhallituksen konsernijaosto on myös käsitellyt toiminnallisten tavoitteiden toteutumista ( ). Kaupungin omistuksessa on hyvin erityyppisiä ja erilaisilla toimialoilla liiketoimintaa harjoittavia yhtiöitä ja yhteisöjä. Siten organisaatioiden tavoitteet ja tehtävät voivat olla hyvinkin erilaisia. Esimerkiksi asuntoyhteisöjen kohdalla lähtökohtana on tarjota kohtuuhintaista vuokraasumista erilaisille kohderyhmille, jolloin tuloksen maksimointi ei ole tarpeen kunhan velanhoito- ja investointikyvystä pidetään huoli. Osa yhtiöistä toimii taas puhtaassa markkinataloudessa avoimilla markkinoilla ja tavoittelee mahdollisimman hyvää kannattavuutta sekä pyrkii laajentamaan toimintaansa. Osa yhtiöistä taas toimii yhtiömuodossa pitkälti toiminnallisten tekijöiden johdosta, esimerkiksi kuntien yhteisesti omistamat yhtiöt. Osakeyhtiömalli on yleisesti havaittu selkeäksi ja toimivaksi yritysmuodoksi. Omistamisen keskeisenä lähtökohtana voidaan pitää sitä, että harjoitettava toiminta palvelee kaupunkistrategian toteutumista paremmin julkisomisteisesti kuin yksityisessä omistuksessa. Lisäksi kaupungin näkökulmasta strategisesti tärkeiden toimintojen kohdalla julkinen omistaminen voi olla perusteltua. Omistaminen voi perustua myös hyvään vuosittaiseen tuloutustasoon. Kaupungin omistamien yhtiöiden joukossa on myös yhtiöitä, joiden omistamisen taustalla on jokin muu tekijä kuin strategisuus tai vuosittainen tuloutus. Omistamiseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet on tiedostettava ja huomioitava päätöksenteossa. 1 Raportissa käsitellään myös tärkeimmät säätiöt sekä tietyin edellytyksin myös muut kuin varsinaiset osakkuusyhtiöt. Kaupungin omistajaohjaus Vuonna 2017 omistajaohjauksen ohjeistuksia uudistettiin. Omistajaohjauksen toimintaa ovat ohjanneet kaupunginvaltuuston ( ) hyväksymät Tampereen kaupungin omistajaohjauksen periaatteet. Omistajapolitiikan tärkeänä päämääränä on, että Tampereen kaupunki on aktiivinen, vaativa ja johdonmukainen omistaja, joka varmistaa omien omistustensa tehokkaan hyödyntämisen kaupunkilaisten hyväksi. Kaupungin omistajapoliittista päämäärää konkretisoidaan omistajapoliittisten linjausten kautta. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kaupungin omistamien yhtiöiden ja merkittävien säätiöiden muodostamaa kokonaisuutta arvioidaan omistajan näkökulmasta vähintään kerran valtuustokaudessa. Kokonaistarkastelussa käydään systemaattisesti läpi kaupungin tytär- ja osakkuusyhtiöt sekä säätiöt. Kaupunginhallituksen konsernijaosto hyväksyi vuonna 2015 ensimmäistä kertaa Tampereen kaupunkikonsernin omistajastrategian ja yhtiökohtaiset omistajastrategiset kehittämistavoitteet. Tytäryhteisöjen omistajastrategioita tarkennettiin ja päivitettiin jälleen alkuvuodesta Tytäryhtiöiden varsinaiset yhtiökokoukset pidetään vuosittain yleensä maalis-kesäkuussa. Omistajaohjaus käy tytäryhteisöjen johdon kanssa omistajakeskustelut vuosittain. Omistajakeskusteluun osallistuu tytäryhteisöistä toimitusjohtaja/toiminnanjohtaja sekä hallituksen puheenjohtaja. Kesän 2017 aikana käytiin lisäksi tytäryhteisöjen tavoitekeskusteluja vuoden 2018 toiminnan ja talouden tavoitteiden osalta. Merkittävän osan kaupungin omistajaohjauksesta muodostaa tytäryhteisöjen omistajan kantaa vaativien asioiden käsittely sekä yhtiöiden tiedottamisvelvollisuus omistajalle. Molemmista määrätään Tampereen kaupungin tytäryhteisöjen konserniohjeessa. Asioita pyritään viemään eteenpäin ennakoiden ja hyvässä vuoropuhelussa yhteisöjen johdon ja hallitusten kanssa. Kaikki omistamista koskevat tärkeät päätökset käsitellään kaupungin luottamuselimissä, pääasiassa kaupunginhallituksen konsernijaostossa. Kaupungin operatiivista omistajaohjausta toteuttaa konsernihallinnon omistajaohjausyksikkö liiketoiminta- ja rahoitusjohtajan johdolla. Omistajaohjausyksikkö valmistelee kaikki kaupunginhallituksen konsernijaostossa käsiteltävät asiat. Tytäryhteisöjen toimitusjohtajien tapaamisia, joissa käsitellään Tampereen kaupunkikonsernin ajankohtaisia asioita, pidettiin vuonna 2017 kaksi kertaa ja vuonna 2018 toistaiseksi kaksi kertaa. Vastaavia tilaisuuksia on tarkoitus järjestää jatkossakin noin kaksi - kolme kertaa vuodessa. Alkusanat ja katsaus kaupungin omistajaohjauksesta 1

6 Merkittävät muutokset konsernirakenteessa Uutena tytäryhtiönä vuonna 2017 toimintansa aloitti Tampereen Tilakeskus liikelaitoksesta yhtiöitetty palveluliiketoiminta Tampereen Tilapalvelut Oy. Yhtiö toimii kaupungin sidosyksikkönä (in house) ja kaupunki voi hankkia yhtiöltä palveluja kilpailuttamatta. Yhtiö tuottaa yhtiöittämisen yhteydessä tehtyjen taloudellisten laskelmien perusteella vuosittain jonkin verran voittoa. Yhtiö voi maksaa kaupungille maltillista osinkoa. Tavoitteena on, että toiminta on taloudellisessa mielessä läpinäkyvää ja että kaupunki hyötyy järjestelystä mm. yhtiön tuottamien kilpailukykyisten palvelujen kautta. Tampereen Raitiotie Oy aloitti toimintansa Tampereen Raitiotie Oy keskinäisenä kiinteistöosakeyhtiönä rakennuttaa, omistaa, hallitsee, ylläpitää, huoltaa ja kehittää Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien raitiotielinjojen raitiotieliikennettä palvelevia raiteita, huolto- ja varikkorakennuksia ja muita tiloja, rakennelmia sekä laitteita. Yhtiö voi lisäksi hankkia, omistaa, hallita ja vuokrata edellä mainittua tarkoitusta palvelevaa raitiotiekalustoa, kuten raitiotievaunuja. Tampereen Raitiotie Oy on Tampereen kaupungin 100 % omistama tytäryhtiö. Pirkanmaan Jätehuolto Oy perusti tilikauden aikana kaksi uutta tytäryhtiötä. Ranta-Tampellan Putkikeräys Oy rakennuttaa Ranta-Tampellan alueelle kaavamääräysten mukaisen jätteiden imukeräysjärjestelmän ja Pirkanmaan Jätevesipalvelut Oy perustettiin tarjoamaan ratkaisuja haja-asutusalueen jätevesiongelmiin. Pirkanmaan Jätevesipalvelut Oy on markkinoilla toimiva osakeyhtiö. Tampereen kaupunki myi tilikauden 2017 lopussa osaomistusyhtiönsä Finnmedi Oy:n osakkeet (3560 kpl) Finnmedi Oy:lle. Järjestelyn taustalla oli Pirkanmaan sairaanhoitopiiri PSHP:n esitys FinnMedi Oy:lle ja sen osakkaille FinnMedi Oy:n liiketoiminnan siirrosta osaksi uutta PSHP:n tutkimus-, kehitys ja innovaatiokeskusta. Vuonna 2017 konsernijaoston jäsenet olivat : Jäsen: Varajäsen: Kalervo Kummola, pj Elina Sirén Atanas Aleksovski, vpj Ulla Kampman Ilkka Sasi ( alkaen) Aleksi Jäntti ( alkaen) Anneli Kivistö Ilpo Sirniö Petri Siuro Olga Haapa-aho Leena Rauhala ( alkaen) Pertti Virtanen ( alkaen) Sirkkaliisa Virtanen Minna Minkkinen Vuonna 2017 konsernijaoston jäsenet olivat : Jäsen: Varajäsen: Kalervo Kummola (pj) Jouni Markkanen Atanas Aleksovski (vpj) Kirsi Kaivonen Anneli Taina Reeta Ahonen Ilkka Sasi Yrjö Schafeitel Anne Liimola Aila Dündar-Järvinen Ilpo Sirniö Ari Wigelius Jaakko Stenhäll lga Haapa-aho Merve Caglayan Jaakko Mustakallio Sinikka Torkkola Minna Minkkinen. Kaupunginhallituksen konsernijaosto Tampereen kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto aloitti toimintansa helmikuussa Jaosto vastaa kaupunkikonsernin konserniohjauksen täytäntöönpanosta ja konsernivalvonnasta liikelaitosten, tytäryhteisöjen ja säätiöiden osalta sekä muista sille määrätyistä tehtävistä. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaoston nimi muutettiin konsernijaostoksi vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen. Samoin konsernijaoston jäsenmäärä kasvoi tällöin seitsemästä yhdeksään. Konsernijaosto nimeää kaupungin edustajat kaupunkikonsernin yhteisöjen ja säätiöiden hallituksiin lukuun ottamatta kuntayhtymiä, antaa ohjeita kaupunkia eri yhteisöjen ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille sekä tekee esitykset yhtiöiden perustamisesta ja lakkauttamisesta. Konsernijaoston puheenjohtaja on Kalervo Kummola ja varapuheenjohtajana Atanas Aleksovski. Konsernijaosto kokoontuu lähtökohtaisesti kerran kuukaudessa. 2 Alkusanat ja katsaus kaupungin omistajaohjauksesta

7 Kaupungin tytäryhteisöjen taloudellinen kehitys Positiivinen tuloskehitys jatkui kaupungin tytäryhteisöissä edelleen vuonna Tytäryhteisöt paransivat operatiivista tulostaan huomattavasti viime vuoteen verrattuna. Viidestätoista suurimmasta kaupungin omistamasta tytäryhteisöstä kymmenen paransi nettotulostaan viime vuodesta. Nettotulos on keskeinen tuloslaskelmaerä myös siksi, että yhtiöiden maksamat osingot lasketaan yhtiöiden nettotuloksesta. Kaupunkikonsernin suurimman yhtiön Sähkölaitos-konsernin liikevaihto hieman laski, mutta liiketoiminnan kannattavuus parani jälleen viime vuodesta. Sähkölaitoksen nettotulos kasvoi 5,4 milj. eurolla 30,7 milj. euron tasolle. Voidaan sanoa, että Sähkölaitoksen investoinnit ja uusi uusiutuvaan ja kotimaiseen energiaan perustuva tuotantorakenne ovat alkaneet tuottaa erinomaista tulosta ja myös osinkotuottoa Tampereen kaupungille. Sähkölaitos -konsernin sijoitetun pääoman tuotto on toimialallaan erinomaisella lähes 11 % tasolla (2016: 9,8 %) Liikevaihdolla mitaten merkittävimmistä yhtiöistä ja säätiöistä kaikki muut paitsi Tampereen Sähkölaitos -konserni ja Tammenlehväsäätiö -konserni pystyivät kasvattamaan liikevaihtoaan. Särkänniemi Oy:n liikevaihto kasvoi peräti 11,6 %:lla 18,6 milj. euroon (2016: 16,7 milj. euroa). Samoin Särkänniemi Oy:n liiketoiminnan kannattavuus parantui huomattavasti. Yhtiö saavutti 0,8 milj. euron nettotuloksen (2016: -0,3 milj. euroa) eli nettotulos kasvoi viime vuoteen verrattuna peräti 1,1 milj. eurolla. Tilikauden tulos tilinpäätössiirtojen jälkeen oli 0,7 milj. euroa. Taulukossa 1 esitettyjen 15 suurimman yhteisön yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 6,7 % edellisvuoteen verrattuna. 15 suurimman yhteisön nettotulokset olivat yhteensä 71,4 milj. euroa, mikä tarkoitti 15 milj. euron kasvua viime vuoteen verrattuna. Yhtiöiden korollisen velan määrä oli vuodenvaihteessa yhteensä 905,6 milj. euroa. Korollisen velan määrä kasvoi edellisvuodesta yhteensä 36,1 milj. eurolla. Muutos johtui osaltaan Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:n mukaan tulosta 15 suurimman joukkoon. Yleisesti ottaen suurimmat velat ovat Sähkölaitoksella, Finnparkilla ja vuokra-asuntoyhteisöillä, joiden toiminta on luonnostaan erittäin pääomaintensiivistä. Kokonaisuuden ylivelkaantumisesta ei voida puhua, mutta yhteisökohtaisesti tarkasteltuna korollisten velkojen määrä on kuitenkin tarpeen huomioida. Korollisen velan määrä asettaa vaatimuksia yhtiön kassavirralle. Taulukko 1 Taulukko 1 Liikevaihdon perusteella ryhmiteltynä 15 suurinta raportissa esitettävää yhtiötä/säätiötä vuonna 2017 Yhtiö/säätiö, milj. euroa Liikevaihto (muutos-%) Nettotulos Tilikauden tulos Taseen loppusumma Korolliset velat Tampereen Sähkölaitos konserni 269,9 (-1,6) 30,7 30,7 542,5 302,0 Tuomi Logistiikka Oy 92,3 (42,1) 2,0 2,0 15,8 1,8 Tampereen ammattikorkeakoulu Oy 65,1 (0,5) 0,6 0,6 73,0 4,0 Tampereen Vuokratalosäätiö 62,5 (1,3) 12,9 0,0 341,0 264,5 YH Kodit Oy 44,0 (25,7) 8,6 8,6 55,6 16,1 Coxa konserni 42,3 (4,7) 3,4 3,4 28,9 5,4 Pirkanmaan Jätehuolto Oy 40,7 (3,3) 2,9 3,2 64,1 0,0 Finnpark konserni 25,7 (2,5) 3,2 3,1 118,4 60,8 Tampereen Vuokra-asunnot Oy 19,0 (1,6) 2,6 0,0 86,0 45,9 Tampereen Särkänniemi Oy 18,6 (11,6) 0,8 0,7 32,0 11,8 Tullinkulman Työterveys Oy 18,1 (14,0) 0,2 0,2 4,6 1,2 Tammenlehväsäätiö -konserni 16,6 (-1,6) 0,9 0,9 24,7 0,3 Pirkan Opiskelija-asunnot Oy 13,5 (68,2) 0,9 0,9 114,1 106,5 Tampereen Kotilinnasäätiö 13,4 (2,7) 1,6 0,0 102,5 85,3 Tampere-talo Oy 11,3 (22,4) 0,1 0,1 6,6 0,0 Yhteensä 753,0 71,4 54, ,8 905,6 Alkusanat ja katsaus kaupungin omistajaohjauksesta 3

8 Osingot Kaupunginvaltuusto on toiminnan ja talouden tavoitteiden yhteydessä asettanut muutamille yhtiöille selkeän osingonmaksutavoitteen. Konserniohjauksen näkemyksen mukaan tätä kehitystä on tarkoituksenmukaista jatkaa ja vahvistaa markkinaehtoisesti toimivien yhtiöiden osalta. Tällä tavoin vahvistetaan myös kaupungin omistajapoliittista linjausta koskien yhtiöiden pääoman tuottotavoitetta. Asialla on merkitystä myös peruskaupungin haastavan taloudellisen tilanteen näkökulmasta. Vuoden 2017 tuloksista osinkoa maksaneet yhtiöt on mainittu alla taulukossa 2. Kaupungin yhteenlasketut osingot kasvoivat edellisvuoteen nähden 25 prosentilla. Merkittävin osingonmaksaja oli Tampereen Sähkölaitos Oy, jonka mak- sama osinko kaupungille kasvoi noin 2,7 milj. euroa viime vuodesta. Osinkotulot kasvoivat viime vuodesta Sähkölaitos Oy:n, Finnpark Oy:n, Tampereen Särkänniemi Oy:n, Tullinkulman Työterveys Oy:n ja Tuomi Logistiikka Oy:n osalta. Yhtiöiden maksamat osingot tulee suhteuttaa yhtiöiden toiminnan luonteeseen ja siihen sitoutuneeseen pääoman määrään sekä liiketoimintaan liittyviin riskeihin. Kokonaisuudessaan kaupungin yhtiöomistuksistaan saama osinkotulo on jo kaupungin taloudenkin näkökulmasta merkittävä erä. Omistajaohjauksen näkemyksen mukaan osinkotulon kasvattamisen tulee edelleen olla tavoitteena kaupungin finanssisijoitusluonteisilla yhtiöomistuksilla. Taulukko 2 Raportissa esitettyjen yhtiöiden tilikausien tuloksista maksamat osingot Yhtiö Osinko vuodelta 2017 ( ) Kaupungin osuus osingosta 2017 ( ) Osinko vuodelta 2016 ( ) Kaupungin osuus osingosta 2016 ( ) Osinko vuodelta 2015 ( ) Kaupungin osuus osingosta 2015 ( ) Tampereen Sähkölaitos Oy , , , , , ,25 Finnpark Oy , , , , , ,00 Tampereen Särkänniemi Oy , , , , , ,00 Pikespo Invest Oy LTD 0,00 0,00 0,00 0, , ,40 Coxa Oy , , , , , ,00 YH Kodit Oy , , , , , ,32 Tampereen Palvelukiinteistöt Oy , , , , , ,00 Tullinkulman Työterveys Oy , , , ,00 0,00 0,00 Tuomi Logistiikka Oy , ,00 Yhteensä , , , , , ,97 4 Alkusanat ja katsaus kaupungin omistajaohjauksesta

9 Kaupungin tytäryhteisöilleen antamat lainat ja takaukset Tampereen kaupunki on aiemmin lainoittanut tytäryhteisöjään tapauskohtaisesti. Viime vuosina yhteisöt ovat hankkineet itse rahoituksensa suoraan markkinoilta, usein kaupungin avustuksella ja joskus takaamana. Kokonaisuudessaan kaupungilla oli vuoden 2017 lopussa pitkäaikaisia lainasaamisia tytäryhteisöiltään 93,1 milj. euroa. Suurimmat pitkäaikaiset lainasaamiset olivat Tampereen Sähkölaitos Oy:ltä ja Tampereen Vuokratalosäätiöltä. Tampereen kaupunki on myös taannut tytäryhteisöjen ottamia lainoja silloin kun se on ollut tarkoituksenmukaista. Vuoden 2017 lopussa takauksia oli yhteensä 506 milj. euron edestä ja takausvastuiden määrä kasvoi 163,2 milj. eurolla viime vuodesta. Tähän vaikuttivat suurelta osin Tampereen Raitiotie -hankkeen lainoituksen takausvastuut. Taulukko 3 Kaupungin tytäryhteisöilleen antamat lainat Lainansaaja Lainamäärä Lyhennykset 2017 Nostot 2017 Lainamäärä Korot 2017 Pirkan Opiskelija-asunnot Oy , ,00 0, ,50 Tampereen Messu- ja urheilukeskus Oy , ,00 0,00 Tampereen Sähkölaitos Oy , , ,55 Tampereen Tilapalvelut Oy , ,00 Tampereen Vuokra-asunnot Oy , , , ,33 Tampereen Vuokratalosäätiö , , , ,84 Tullinkulman Työterveys Oy , , , ,00 Tuomi Logistiikka Oy , , , ,00 Vilusen Rinne Oy , , , ,35 Yhteensä , , , , ,57 Muut lainasaamiset muilta Ateljeetalo Oy , , , ,11 Taulukko 4 Kaupungin tytäryhteisöilleen antamat takaukset Tytäryhteisöjen puolesta Finnpark Oy , ,00 Pirkan Opiskelija-asunnot Oy , ,39 Tampereen Ammattikorkeakoulu Oy , ,00 Pirkanmaan Jätehuolto Oy , ,00 Tampereen Kotilinnasäätiö , ,89 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy , ,00 Tampereen Raitiotie Oy ,30 Tampereen Vuokra-asunnot Oy , ,04 Tampereen Vuokratalosäätiö , ,69 TREDU-kiinteistöt Oy , ,00 Tavase Oy , ,00 Vellamonkodit Oy , ,00 Vilusen Rinne Oy , , , ,24 Osakkuusyhteisöjen puolesta Coxa Oy , , , ,00 Alkusanat ja katsaus kaupungin omistajaohjauksesta 5

10 1. Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt 1.1. Pirkanmaan Jätehuolto Oy Toimitusjohtaja Harri Kallio p Osoite: Naulakatu 2, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1994 Tampereen kaupungin omistus 49,69 % (65,33 % äänimäärästä), 631 osaketta, nimellisarvo yhteensä ,91 Yhtiön palveluksessa keskimäärin 78 henkilöä Hallituksen jäsenet ( alkaen): Oras Tynkkynen (pj), Antti Ivanoff, Esa Kanerva, Oskari Auvinen, Juha Kuusisto, Olli Niemi, Piila Paalanen ja Heidi Rämö Hallituksen jäsenet: ( ): Oras Tynkkynen (pj), Heidi Rämö (vpj), Oskari Auvinen, Jari Haapaniemi, Antti Ivanoff, Esa Kanerva, Juha Kuusisto ja Olli Niemi Toiminta-ajatus: Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tehtäviin kuuluvat jätehuollon kehittäminen ja jäteneuvonta, ns. kunnan järjestämä jätteenkuljetus, vastaanotettavan jätteen käsittely ja loppusijoitus, vaarallisten jätteiden ja eräiden hyötyjätteiden vastaanotto ja toimitus jatkokäsittelyyn. Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella ja käyttää tuloksensa jätehuollon kehittämisen edellyttämiin investointeihin. Yhtiön ensisijaisena toiminta-alueena ovat osakaskunnat. Pirkanmaan Jätehuolto konsernin muodostaa emoyhtiö Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja sen tytäryhtiöt Pirkan Putkikeräys Oy, Ranta-Tampellan Putkikeräys Oy, Pirkanmaan Jätevesipalvelut Oy sekä vuonna 2011 perustettu osakkuusyhtiö Tammervoima Oy (omistus 49 % osakkeista). Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistavat 17 kuntaa: Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Parkano, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi. Omistajakunnilla on lakimääräinen yhteislautakunta, joka käsittelee mm. taksat, jätehuoltomääräykset ja erivapaudet. Tytäryhtiö Ranta- Tampellan Putkikeräys Oy perustettiin maaliskuussa 2017 ja se on Pirkanmaan Jätehuollon 100 % omistama tytäryhtiö. Ranta-Tampellan putkikeräysjärjestelmän rakentamisen investointi tulee olemaan n. 6,5 milj. euroa. Pirkanmaan Jätehuolto Oy perusti vuonna 2017 myös toisen tytäryhtiön Pirkanmaan Jätevesipalvelut Oy:n, joka tarjoaa haja-asutusalueiden asukkaille jätevesien laite-, suunnittelu- ja asennusratkaisuja. Yhtiö toimii Jätehuolto Oy:n toimialueella markkinaehtoisesti käyttäen alihankkijoina paikallisia toimijoita. Tilikaudella 2017 emoyhtiön liikevaihto kasvoi 3,3 prosentilla 40,7 milj. euroon (2016: 39,4 milj. euroa). Tilikauden nettotulos oli 2,9 milj. euroa ja tilikauden voitoksi muodostui 3,2 milj. euroa (2016: 2,5 milj. euroa). Emoyhtiölle tulleet kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen jätemäärät olivat edellisen vuoden tasolla. Emoyhtiön maksuvalmius on pysynyt hyvällä tasolla. Yrityksen kassavalmiutta ja rahoituspuskurien tilaa mittaava quick ratio oli 9,1 (yli 1,5 arvo tarkoittaa erinomaista tasoa). Konsernin pysyvien vastaavien nettoinvestoinnit olivat kaudella 4,1 milj. euroa (3,7 milj. euroa vuonna 2016). Investoinneista merkittävimmät olivat Pirkan Putkikeräys Oy:n investoinnit Vuoreksen jätteiden putkikeräysverkostoon 1,1 milj. euroa sekä emoyhtiön Tarastenjärven jätekeskukseen suunnatut 1,5 milj. euron investoinnit. Tytäryhtiö Pirkan Putkikeräys Oy:n investoinnit ovat vahvasti etupainotteiset ja se joutuu rahoittamaan niitä lainarahalla. Tilinpäätöshetkellä Pirkan Putkikeräys Oy:llä oli lainaa emoyhtiöltä 7,25 milj. euroa (7,75 milj. euroa vuonna 2016). Ranta-Tampellan Putkikeräys Oy:llä oli lainaa rahoituslaitoksilta euroa. Pirkanmaan Jätevesipalvelut Oy:llä oli oman pääoman ehtoista lainaa emoyhtiöltä euroa. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n valtuuston asettamana omistajatavoitteena oli, että omakustannusperiaate on toteutunut pitkän tähtäimen velvoitteita vastaavasti, kuitenkin siten että hinnat ovat kokonaisuudessaan edullisimmassa kolmanneksessa suurista kaupungeista. Tavoite toteutui, koska Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimialueella jätehuolto on Kiinteistöliiton tekemän puolueettoman tutkimuksen mukaan selvästi Suomen edullisimmassa kolmanneksessa. Toisena tavoitteena oli, että yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste nousee 90 %:iin. Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste vuonna 2017 on 97,2 %:a eli tavoite toteutui. Kolmantena tavoitteena oli aloittaa biokaasulaitosinvestoinnin toteutus, samalla edistäen ravinteiden kierrätystä ja biokaasun liikennekäyttöä. Tavoite toteutui suunnitellusti. Biokaasulaitosinvestoinnin YVA menettely on aloitettu, samoin valmistelevat maanrakennustyöt Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt

11 Pirkanmaan Jätehuolto Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 3,3-13,3 19,7-2,2 11,8 3,6 Käyttökate-% 14,5 14,5 19,0 20,3 21,9 21,1 Liiketulos-% 9,1 7,2 11,4 11,0 10,4 7,6 Nettotulos-% 7,1 4,6 7,9 8,7 6,3 5,8 Oman pääoman tuotto-% 7,8 5,2 11,3 11,6 9,5 8,6 Sijoitetun pääoman tuotto-% 10,3 8,8 16,5 15,1 15,9 11,6 Quick ratio 9,1 8,5 5,9 6,7 5,7 5,5 Omavaraisuus-% 59,9 58,4 57,3 60,2 58,1 59,3 Velkaantumisaste Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt 7

12 1.2. Tampereen Sähkölaitos -konserni Tampereen Sähkölaitos konsernin emoyhtiönä toimii Tampereen Sähkölaitos Oy. Sen tytäryhtiöitä ovat sähköverkkotoimintaa harjoittava Tampereen Sähköverkko Oy ja sähkö- ja ulkovalaistusverkkojen rakentamis- ja kunnossapitotoimintaa harjoittava Tampereen Vera Oy. Tampereen sähkölaitos Oy:öön siirtyi toteutuneen tytäryhtiösulautumisen johdosta sähkön loppuasiakasmyynti, kaukolämmön, kaukojäähdytyksen ja kaasun loppuasiakasmyynti sekä energiantuotanto. Lisäksi Tampereen Sähkölaitos Oy omistaa 51 % jätteenhyödyntämispalveluita osakkailleen tuottavasta Tammervoima Oy:stä. Tammervoiman toimialana on ns. mankala-periaatteen mukaisesti jätteenhyödyntämispalveluiden tuottaminen ja myyminen jätehuoltoyhtiöosakkailleen sekä lämmön ja sähkön tuottaminen ja myyminen energian hyötykäyttäjäosakkailleen. Vähemmistön Tammervoima Oy:stä omistaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Tampereen Sähkölaitos -konserni EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% -1,6 1,2-6,4-5,9-2,2-2,7 Käyttökate-% 33,0 30,3 22,8 18,0 18,8 18,9 Liiketulos-% 18,1 15,7 7,6 4,8 6,1 7,2 Nettotulos-% 11,4 9,2 3,4 1,3 0,8 0,4 Oman pääoman tuotto-% 22,1 22,4 10,0 4,2 3,2 1,6 Sijoitetun pääoman tuotto-% 10,9 9,9 4,8 3,2 4,3 5,1 Quick ratio 1,6 1,9 1,5 1,7 1,5 0,2 Omavaraisuus-% 29,4 26,3 19,1 17,2 16,0 15,8 Velkaantumisaste 2,0 2,4 3,4 3,8 4,2 4, Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt

13 1. Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt 9

14 Tampereen Sähkölaitos Oy päätoimialana energialiiketoimintojen hallinnointi Toimitusjohtaja Jussi Laitinen p (vaihde) Osoite: Voimakatu 11, PL 175, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1950 Tampereen kaupungin omistus 100 % Konsernin palveluksessa keskimäärin tilikauden aikana 392 henkilöä ja emoyhtiön palveluksessa 242 henkilöä Hallituksen jäsenet (alkaen ): Peter Löfberg (pj), Marjut Ontronen, Tero Mattila, Pekka Salmi, Mikko Kriikku, Kirsikka Siik ja Timo Lahtinen Hallituksen jäsenet (alkaen ): Peter Löfberg (pj), Marjut Ontronen, Riitta Varpe, Pekka Salmi, Mikko Kriikku, Oras Tynkkynen (vpj) ja Pentti Herranen Toiminta-ajatus: Tampereen Sähkölaitos konserni toimittaa sähköä, kaukolämpöä, kaukojäähdytystä ja maakaasua yksityis- ja yritysasiakkaille pääasiassa Pirkanmaalla. Konsernin emoyhtiö Tampereen Sähkölaitos Oy omistaa tytäryhtiöt Tampereen Sähköverkko Oy:n, Tampereen Vera Oy:n ja Tammervoima Oy:n. Vuosi 2017 onnistui Tampereen Sähkölaitos -konsernissa taloudellisesti hyvin ja konsernin positiivinen tuloskehitys jatkui. Konsernin liikevaihto asettui 269,9 milj. euroon. Konsernin liikevaihto laski 4,3 milj. euroa ( -1,6 %). Liiketulos nousi vuonna 2017 peräti 49 milj. euroon. Liiketuloksen osalta kasvua oli edellisvuoteen verrattuna 5,9 milj. euroa eli 13,7 %-yksikköä. Konsernin tilikauden tulos oli 30,7 milj. euroa (2016: 25,2 milj. euroa). Kannattavuuden paranemisen taustalla oli kotimaisiin ja uusiutuviin polttoaineisiin perustuvaan kaukolämmön erillistuotantoon panostaminen, kaasuriippuvuuden vähentäminen ja sähkösuojauksissa onnistuminen. Liikevaihdon laskun taustalla oli sähkön myyntihintojen lasku ja pörssisähkön ja lämmön myyntimäärien lasku. Sähkölaitoksen toteuttaman strategisen investointisarjan valmistuminen vuonna 2016 koskien hajautettua lämmön erillistuotantoa näkyy tuloksessa vahvasti toivotulla tavalla. Konsernin nettotulos tilikaudelta 2017 oli 30,7 milj. euroa, josta kaupungille tavoitteen mukaan maksettaisiin 50 % eli 15,4 milj. euroa osinkoa. Sähkölaitoksen osinkotulo kasvaa jälleen viime vuodesta 2,7 milj. eurolla, mitä voidaan pitää erinomaisena tuloksena kaupungin näkökulmasta. Emoyhtiön liikevaihto hieman laski, n. 5 %:lla viime vuodesta yltäen 214,7 milj. euroon ja tilikauden tulos oli 21,1 milj. euroa positiivinen. Emoyhtiö paransi kannattavuuttaan, mikä näkyi tuloksen kehittymisessä 3,5 milj. eurolla. Sähkölaitoksen markkinaosuus säilyi kaikkien energiatuotteiden osalta vahvana ja loppuasiakassähkössä sekä kaukojäähdytysliiketoiminnassa saatiin aikaan merkittävää kasvua. Sähkölaitos saavutti jälleen kaikki kaupunginvaltuuston sille talousarviossaan asettamat omistajatavoitteet. Omistajaohjauksen kanssa sovitun laskentamallin mukaan Sähkölaitoksen omistaja-arvo kasvoi edellisestä vuodesta ja yhtiö on taloudellisella tuloksellaan mitattuna toimialallaan kilpailukykyinen yhtiö, selvästi keskitasoa parempi kilpailukykymittarin arvolla mitattuna. Yhtiö saavutti myös ympäristövastuutavoitteensa. Energiatuotannon CO2 -kasvihuonepäästöt ovat alentuneet vuoden 1990 tasolta peräti 42 %. Koko konsernin investoinnit tilikaudella 2017 olivat yhteensä 67,8 milj. euroa. Tasoa korotti rakennuksien osto kaupungilta. Kaukojäähdytystuotantolaitos valmistui vuonna 2017 ja kaukojäähdytysverkon rakentaminen jatkui Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt

15 Tampereen Sähkölaitos Oy EUR * Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% -4, ,6-4,2-5,1-4,2-19,6 Käyttökate-% 29,5 26,9-30,8-24,2-22,0-19,0 Liiketulos-% 16,0 13,8-41,5-33,1-31,9-27,4 Nettotulos-% 9,6 7,7-170,3-164,2-220,5-163,2 Oman pääoman tuotto-% 17,6 18,0-17,2-18,0-26,4-20,5 Sijoitetun pääoman tuotto-% 8,0 7,4-0,8-0,6-0,7-3,4 Quick ratio 1,3 1,7 0,9 1,5 1,5 0,5 Omavaraisuus-% 25,3 23,7 18,5 18,2 16,9 17,2 Velkaantumisaste 2,5 2,7 4,2 4,4 4,8 4,8 * fuusion johdosta Sähkölaitos Oy:n 2016 vuosi ei vertailukelpoinen vuoden 2015 lukuihin 1. Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt 11

16 1.3. Tampere-talo Oy päätoimialana kiinteistöjen vuokraus ja hallinta Toimitusjohtaja Paulina Ahokas p Osoite: PL 16, Tampere, käyntiosoite Yliopistonkatu 55, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1987 Tampereen kaupungin omistus 100 %, osaketta, nimellisarvo yhteensä Yhtiön palveluksessa 69 henkilöä ( ) Hallituksen jäsenet ( alkaen): Riitta Ollila (pj), Aila Dündar-Järvinen, Matti Heinivaho, Irja Tulonen, Jaakko Ryhänen, Maija Kajan, Jouni Siren ja Martti Silvennoinen ( alkaen) Hallituksen jäsenet ( alkaen): Martti Silvennoinen (pj), Kristiina Michelsson (vpj), Piia Viitanen, Jukka Gustafsson, Leena Kostiainen, Leena Rauhala, Juhana Suoniemi ja Sirkkaliisa Virtanen Hallituksen jäsenet ( alkaen): Martti Silvennoinen (pj), Kristiina Michelsson (vpj), Piia Viitanen, Jukka Gustafsson, Leena Kostiainen, Leena Rauhala, Sirkkaliisa Virtanen ja Juhana Suoniemi. Yhtiön tilikauden 2017 tulos oli jälleen euroa voitollinen (2016: euroa) mittavista investoinneista huolimatta. Elämysten täyteinen vuosi siivitti Tampere-talon budjetoitua parempaan tulokseen. Tampere-talon liikevaihto jatkoi kasvu-uralla nousten 11,3 milj euroon (2016: 9,2 milj. euroa) ja liiketoiminnan muut tuotot olivat 6,4 milj. euroa, josta Tampereen kaupungin yhtiölle antama toimintaavustus 1,26 miljoonaa euroa, vuokra-avustus 4,1 miljoonaa euroa. Vuodesta 2016 liikevaihto kasvoi 22,4 prosentilla. Liikevaihto ja muut tuotot nousivat vuonna 2017 yhteensä 17,7 miljoonaan euroon. Jälleen vuonna 2017 Tampere-talo teki myös kaikkien aikojen kävijäennätyksen, yhteensä kävijää. Vuonna 2017 Tampere-talossa toteutettiin yhteensä 897 tapahtumaa. Tampere-talo toteutti kulttuuritehtäväänsä ja tarjosi vuoden 2017 aikana myös 218 ilmaistapahtumaa lähes asiakkaalle. Yhtiö saavutti valtuuston asettamat omistajatavoitteensa, jotka koskivat kävijämäärää ja Tampere-talon ympärivuotista käyttöönottoa ja siihen liittyviä asiakas-, henkilöstö ja taloudellisia tavoitteita sekä toiminnallisen uudistushankkeen toteutumista ja liikevaihdon kasvamista vähintään 7 prosentilla vuonna Toiminnallisen uudistushankkeen ansiosta Tampere-talossa otettiin käyttöön uusia tiloja; Maestro, Duetto 1 ja 2, Riffi, Opus 2,3 ja 4, Tamperetalo shop, aula- ja loungetilat ja Muumimuseon lukukirjasto. Uusi suosittu ja tasokas ravintola Tuhto avasi helmikuussa Muumimuseo avautui yleisölle kesäkuussa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä: Yhtiö jatkaa liiketoiminnan kehittämistä ja tavoittelee kannattavaa kasvua edelleen tilikaudella Uudistettu organisaatio- ja liiketoimintamalli tukee myynnin ja tuloksen positiivista kehitystä hallituksen hyväksymän strategian mukaisesti. Toiminta-ajatus: Tampere-talo on Pohjoismaiden suurin kongressi- ja kulttuurikeskus. Tampere-talon tiloissa järjestetään erilaisia tapahtumia. Tapahtumien kirjo vaihtelee kokouksista, seminaareista, opintopäivistä ja perhejuhlista kotimaisiin ja kansainvälisiin kongresseihin, näyttelyihin, messuihin, yritysjuhliin ja erikoistapahtumiin Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt

17 Tampere-talo Osakeyhtiö EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 22,4 15,1 4,1 11,4 18,3 1,1 Käyttökate-% 4,3 4,2 8,3 1,9 2,4 1,3 Liiketulos-% 0,6 1,1 5,3-0,9-0,3-1,4 Nettotulos-% 0,6 1,1 5,0-0,9-0,2-1,3 Oman pääoman tuotto-% 2,6 4,2 21,5-4,8-1,1-4,9 Sijoitetun pääoman tuotto-% 2,6 4,4 22,4-4,8-1,1-4,9 Quick ratio 1,6 1,7 2,6 2,4 2,1 3,0 Omavaraisuus-% 53,8 52,1 59,4 55,0 53,8 62,1 Velkaantumisaste Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt 13

18 1.4. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy päätoimialana messu-, näyttely- ja urheilupalvelut Toimitusjohtaja Hannu Vähätalo p Osoite: Ilmailunkatu 20, PL 163, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 2005 Tampereen kaupungin omistus 66 %, 33 osaketta, nimellisarvo yhteensä Yhtiön palveluksessa keskimäärin 3 henkilöä Hallituksen jäsenet (alk ): Petri Olkinuora (pj), Keijo Lappalainen, Sirpa Koivisto, Markus Klöf, Antti Eskelinen, Janne Vuorinen ja Ari Lamberg Toiminta-ajatus: Tampereen Messu- ja Urheilukeskus tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia tapahtumanjärjestäjille, yrityksille, järjestöille ja seuroille erityyppisten- ja kokoisten tapahtumien järjestämiseen. Vuonna 2017 yhtiön liikevaihto kasvoi 11 % edellisen vuoden tasosta yltäen 3,76 milj. euroon (2016: 3,38 milj. euroa). Yhtiön nettotulos oli vuonna 2017 peräti 0,52 milj. euroa positiivinen ja tilikauden tulos ylsi euroa voitolliseksi. Yhtiön osakepääomaa korotettiin 2016 vuonna eurolla euroon. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettiin vuonna 2017 lukuisia urheilutapahtumia, messuja ja muita yleisötilaisuuksia. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen yhteenlaskettu kävijämäärä oli ( vuonna 2016) henkilöä, joista puolet oli messu- ym. tapahtumissa vierailijoita. Yhtiön tiloissa järjestettiin lähes 250 tapahtumaa. Tapahtumavuosi oli kokonaisuutena melko vilkas. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat merkittävästi pääkäyttäjien kanssa tehdyt uudet kolmivuotiset vuokrasopimukset. Yhtiön käyttökate oli ennätyksellisen korkea 1,66 milj. euroa ja käyttökate-% oli 44,1 %. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksesta on muodostunut keskeisen sijaintinsa ja hyvän tavoitettavuutensa ansiosta tärkeä tapahtumakeskus. Tulevaisuuden näkymät: Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen vuosi 2018 tulee olemaan ennätyksellisen vilkas. Urheilu-, messu- ja muita tapahtumia järjestetään noin 60. Kassavirta ja maksuvalmius tulevat paranemaan vuoden aikana. Tontin kaavoitusprosessi on käynnistynyt ja se tulee jatkumaan kevään ajan. Yhtiöllä on hallinnassaan viisi hallia (n kerrosneliömetriä). A-halli (rak. 1985) on nimeltään Pirkka-halli, B-halli (rak. 1936) Härmälä-halli, C-halli (rak. 1998) Caravelle-halli ja D-halli (rak. 2006) Leonardohalli. E-halli eli TähtiAreena valmistui syksyllä 2013 ensisijaisesti tapahtumahalliksi. A-, C- ja D-halli palvelevat monitoimihalleina sekä urheilun että tapahtumien tarpeita. B-halli on ensisijaisesti yleisurheilijoiden käytössä. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus A-halli Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt

19 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 11,4-0,1-0,2 12,4 7,5 6,8 Käyttökate-% 44,1 31,3 31,9 32,9 27,9 24,3 Liiketulos-% 22,6 7,4 7,9 9,5 12,5 11,8 Nettotulos-% 13,9-1,6-2,2-0,3 2,9 4,6 Oman pääoman tuotto-% 22,5-4,2-7,6-1,1 8,9 14,7 Sijoitetun pääoman tuotto-% 4,4 1,3 1,3 1,6 1,9 2,5 Quick ratio ,1 0,3 7,1 Omavaraisuus-% 15,3 7,5 4,5 4,8 4,6 4,7 Velkaantumisaste 5,3 11,6 19,8 19,0 19,3 19,1 1. Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt 15

20 1.5. Finnpark -konserni Finnpark Oy on konsernin emoyhtiö. Tytäryhtiö Finnpark Tekniikka Oy sulautui emoyhtiöön Finnpark Oy omistaa seuraavat yhtiöt: Kiinteistö Oy Pysäköintiveturi (92,70 %), Tullin Parkki Oy (69,60 %) ja Kiinteistö Oy Pellavan Parkki (50,60 %). Finnpark-konsernin liikevaihto tilikaudella 2017 oli 25,7milj. euroa. Liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen nähden oli 2,5 %:a. Finnpark-konsernin tilikauden tulos oli 3,1 milj. euroa. Tulos oli edellisen tilikauden tulokseen verrattuna euroa heikompi. Keskeisimpinä syinä heikompaan tulokseen vaikuttivat Kuninkaankulmaan tehtyjen investointien myötä n euroa kasvaneet poistot. Lisäksi taustalla vaikutti Anttila Oy:n konkurssin vuoksi tyhjilleen jäänyt liiketila, josta osa on vielä vuokraamatta. Pysäköintitulot kasvoivat tilikaudella keskustan lukuisista katutyömaista huolimatta ja erityisesti sopimuspysäköinnin kysyntä oli kasvussa. Yrityksen suhteellista kannattavuutta kuvaava sijoitetun pääomantuotto -% oli kohtuullisella 5,7 % tasolla. Omavaraisuusaste nousi viime vuoden tasosta 1,5 prosenttiyksikköä ja oli 2017 vuonna 38,3 %. Finnpark Oy -konserni EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 2,5-0,7 10,9-1,1 18,4 5,8 Käyttökate-% 41,3 41,0 40,2 38,1 34,4 31,8 Liiketulos-% 22,7 24,2 23,8 20,2 17,2 20,3 Nettotulos-% 12,2 13,4 12,6 8,2 6,7 6,3 Oman pääoman tuotto-% 7,7 8,7 8,8 5,5 4,7 3,9 Sijoitetun pääoman tuotto-% 5,7 6,0 6,0 4,5 4,0 4,7 Quick ratio 0,4 0,6 0,4 0,3 0,3 0,4 Omavaraisuus-% 38,3 36,8 35,6 33,1 30,5 31 Velkaantumisaste 1,4 1,6 1,7 1,9 2, Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt

21 Pysäköintilaitos P-Hämppi 1. Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt 17

22 Finnpark Oy päätoimialana maksullinen pysäköinti Toimitusjohtaja Antti Marttila ( alkaen), Jussi Tanhuanpää ( asti) p Postiosoite: Finnpark, PL 15, Tampere, Käyntiosoite: Tullikatu 6 (3 krs.) y-tunnus perustettu vuonna 1970 Tampereen kaupungin omistus 100 %, osaketta, nimellisarvo yhteensä Yhtiön palveluksessa 53 henkilöä ( ) Hallituksen jäsenet ( asti): Atanas Aleksovski (pj), Ulla Kampman, Erkki Axén, Pekka Uusitalo, Perttu Pesä, Anne Karinen ja Riitta Lyytikäinen Hallituksen jäsenet (alk ): Atanas Aleksovski (pj), Ulla Kampman, Riitta Lyytikäinen, Pekka Uusitalo, Erkki Axen, Perttu Pesä ja Virva-Mari Rask Toiminta-ajatus: Finnpark Oy:n tehtävänä on olla omistajalleen käyttökelpoinen kiinteistönmuodostaja ja yhdyskuntarakentaja vaativissa pysäköinnin järjestelyissä. Finnpark Oy:n liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 13 %:lla 25,6 milj. euroon (2016: 22,6 milj. euroa). Finnpark -konserni ylsi 25,7 milj. euron liikevaihtoon. Pysäköintitulot pysäköintikohteista kasvoivat edellisvuodesta 20,1 milj. euron tasolle (2016: 19,8 milj. euroa). Pysäköintitulojen osuus oli 79 % liikevaihdosta. Kiinteistöjen vuokratulot olivat 5,5 milj. euroa (2016: 5,3 milj. euroa), mikä vastaa 21 %:a liikevaihdosta. Yhtiö teki 3,46 milj. euron nettotuloksen ja tilikauden voitoksi muodostui tilinpäätössiirtojen jälkeen 1,26 milj. euroa. Kaupunginvaltuuston asettamia omistajatavoitteita ei kaikilta osin saavutettu. Sijoitetun pääoman tuotto-% oli 5,7 % vuonna 2017, kun tavoite oli 6 %:a. Toisena tavoitteena oli, että pysäköintiteknologiaa kehitetään erityisesti osana Tampereen Älyliikenne ja MaaS kehitystyötä. Tavoitteena on kehittää yhtenäinen maksujärjestelmä kadunvarsipysäköinnissä sekä laitoksissa. Tämä tavoite toteutui. Moovy-palvelu on Finnparkin kehittämä pysäköintipalvelu ja sovellus asiakkaan käyttöön. Moovyn kehitys on hyvässä vaiheessa ja kaupallistaminen on käynnissä. Ensimmäiset liikevaihtoeurot saatiin jo vuoden 2017 puolella pilottikohteesta. Palvelu on ollut käytössä rajatulla pilottiryhmällä tilinpäätökseen 2017 mennessä. Myös yhtiön osinkotavoite kaupungille toteutui. Yhtiö maksaa kaupungille osinkoa 1,1 milj. euroa. Yhtiö maksaa lisäksi kaupungille 0,5 milj. euron SVOP-palautuksen. Arvio tulevasta kehityksestä: Vuonna 2018 yhtiö pyrkii olemaan aktiivisesti mukana P- Kunkku hankkeessa, sekä muissa mahdollisesti suunnitteilla olevissa pysäköintilaitoshankkeissa ja aseman seudun kehittämisessä Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt

23 Finnpark Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 13,0 5,2 4,7 6,8 13,6 3,9 Käyttökate-% 41,2 43,4 44,4 42,5 38,8 34,8 Liiketulos-% 22,3 24,6 25,1 22,3 17,9 22,4 Nettotulos-% 13,5 15,0 14,7 11,1 8,9 9,3 Oman pääoman tuotto-% 8,5 9,1 9,3 7,1 5,6 5,4 Sijoitetun pääoman tuotto-% 5,6 5,6 5,5 4,6 3,9 4,7 Quick ratio 0,6 0,6 0,4 0,3 0,2 0,3 Omavaraisuus-% 39,5 37,0 35,2 32,0 29,9 29,6 Velkaantumisaste 1,4 1,6 1,7 2,0 2,2 2,2 1. Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt 19

24 1.6. Tampereen Särkänniemi Oy päätoimialana huvipuistotoiminta Toimitusjohtaja Miikka Seppälä p Osoite: Särkänniemi 33230, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1966 Tampereen kaupungin omistus 100 %, osaketta, nimellisarvo yhteensä ,64 Yhtiön palveluksessa keskimäärin 265 henkilöä (2017) Hallituksen jäsenet ( alkaen): Olli-Poika Parviainen (pj), Risto Räikkönen, Kari Neilimo (vpj), Matti Apunen, Auli Korhonen, Riitta Ollila, Sari Tanus, Erkki Axen, ja Antti Salonen Hallituksen jäsenet ( alkaen): Olli-Poika Parviainen (pj), Auli Korhonen, Riitta Ollila, Sari Tanus, Teppo Rantanen, Perttu Pesä, Kari Neilimo, Matti Apunen ja Sakari Puisto Toiminta-ajatus: Särkänniemi on Suomen monipuolisin huvipuisto ja vapaa-ajan keskus, jossa on koettavaa koko perheelle. Särkänniemen laaja ja monipuolinen palvelutarjonta muodostuu huvipuistosta, Koiramäestä, akvaariosta ja planetaariosta sekä Tampereen maamerkistä Näsinneulan näkötornista. Alueella toimivat myös Tampereen kaupungin hallinnoima Sara Hildénin taidemuseo ja sisäaktiviteettipuisto Superpark. Yhtiön liikevaihto kasvoi vuonna 2017 n. 11 %-yksiköllä yltäen 18,6 miljoonaan euroon (2016: 16,7 milj. euroa). Liikevaihdon kasvun taustalla oli kävijämäärän kasvu ja Särkänniemen kiinnostavuutta lisänneet investoinnit alueen kehittämiseen ja hurjiin laitteisiin kuten Hypeen ja X:ään. Hype-laitteen erittäin onnistuneen lanseerauksen lisäksi Särkänniemi kehitti verkkokaupan kautta tapahtuvaa lipunmyyntiään menestyksellisesti ja loi uusia tapahtumakonsepteja kuten mm. Karmivan karnevaalin syksyllä Vuoden 2017 aikana Särkänniemen yritysrakenteessa tapahtui yrityksen historian suurin muutos, kun Tampereen Särkänniemi Oy perusti tytäryhtiö FunZones Oy:n ja kasvoi näin Särkänniemi -konserniksi. Perustamisvaiheessa mukaan liittyi rahoitusyhtiö Nordia Management Oy, jolla on FunZonesin osakkeista vähemmistöosuus 33,3 %. Särkänniemi omistaa FunZones Oy:stä 66,7 %. Tytäryhtiö on perustettu Lempäälän Ideaparkissa tapahtuvaa sisäviihdekeskustoimintaa varten, joka avautui alkuvuoden 2018 aikana. Yhtiön nettotulos oli 0,82 milj. euroa positiivinen. Emoyhtiön tilikauden tulokseksi muodostui tilinpäätössiirtojen jälkeen euroa (2016: euroa). Sijoitetun pääoman tuotto parani huomattavasti viime vuoteen nähden, toteutunut sipo -% oli 4,3 vuonna 2017 (2016: -0,8 %). Yhtiön käyttökate kasvoi edellisen vuoden 15 % tasolta 21 %:iin vuonna Omavaraisuusaste säilyi kohtuullisen vahvana ollen 58,5 %, joka mahdollistaa edelleen toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen. Yhtiön nettoinvestoinnit tilikaudella olivat 7,8 milj. euroa. Vuoden suurin panostus tehtiin huvipuistoon, jonka huvilaitekantaa täydennettiin jälleen uudella hurjalla huvilaite Hypellä, joka on Särkänniemen historian nopein ja korkein huvilaite. Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 265 henkilöä, mikä oli 11 henkilöä enemmän kuin edellisvuonna. Hallituksen voitonjakoesityksen mukaan hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 322, 05 euroa / osake eli yhteensä euroa. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä ja riskeistä: Strategian mukaisesti Särkänniemeä kehitetään kokonaisuutena ja teemoittain Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt

25 Tampereen Särkänniemi Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 11,6-5,4-0,9-8,5-13,4 12,8 Käyttökate-% 21,0 15,1 23,8 9,1 10,1 18,3 Liikevoitto-% 6,3-1,2 4,6-11,1-7,7 4,3 Nettotulos-% 4,4-1,6 4,2-11,9-8,5 2,2 Oman pääoman tuotto-% 4,4-1,5 4,0-11,1-7,8 2,3 Sijoitetun pääoman tuotto-% 4,3-0,8 3,3-7,4-5,5 3,7 Quick ratio 1,7 1,8 1,3 0,7 1,3 1,7 Omavaraisuus-% 58,5 69,1 77,1 70,1 71,2 79,9 Velkaantumisaste 0,6 0,4 0,3 0,4 0,4 0,2 Vertailutiedot Linnanmäen huvipuistoon Liikevaihto milj. euroa Muutos-% Liiketulos milj. euroa Nettotulos milj. euroa Nettotulos-% Tilik. tulos milj. euroa SIPO Oma varaisuus aste-% Investoinnit milj. euroa Henkilöstö Linnanmäki 28,7 3,1 4,5 4,5 15,7 0,063 12,0 95,3 7,1 337 Särkänniemi 18,6 11,6 1,2 0,8 4,4 0,7 4,3 58,5 7,8 265 Lasten Päivän Säätiö sr:n tilinpäätöstiedot 1. Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt 21

26 1.7. Tampereen Ammattikorkeakoulu Oy päätoimialana koulutus ja koulutuspalvelut Toimitusjohtaja Markku Lahtinen p Osoite: Kuntokatu 3, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1995 (2010) Tampereen kaupungin omistus vuonna %, osaketta Yhtiön palveluksessa oli vakituisia työntekijöitä 653 ja määräaikaisia 121 Hallituksen jäsenet ( alkaen): Matti Höyssä (pj.), Risto Ilomäki (vpj.), Jari Alanen, Matti Aho, Linda Asikainen, Lauri Hietalahti, Riitta Metsänen, Kalle Mäkelä ja Iiris Suomela Hallituksen jäsenet ( ): Ulla Aatsinki, Jari Alanen, Linda Asikainen, Merve Caglayan, Lauri Hietalahti, Matti Höyssä (pj), Risto Ilomäki (vpj), Antti Lahti ja Verna Rantala. Yhtiön liikevaihto tilikaudella 2017 oli 65,1 milj. euroa. Toiminnan muina tuottoina saatiin 0,62 milj. euroa. Pääosa tuloista, n. 55,8 miljoonaa euroa, muodostui opetus- ja kulttuuriministeriöltä saadusta perusrahoituksesta. Sen maksaminen perustuu yksikköhintoihin, jotka määräytyvät opiskelijamäärän ja kahden edellisvuoden valmistuneiden keskiarvojen perusteella. Tilikauden tulos näytti voittoa 0,6 milj. euroa (2016: tilikauden voitto 0,2 milj. euroa). Vuonna 2017 yhtiö teki investointeja yhteensä noin 2,0 milj. eurolla (2016: 3,5 milj. euroa). Ammattikorkeakoulun koulutustoiminta sekä tutkimus- ja palvelutoiminta saavutti tilikauden 2017 aikana sille asetetut tavoitteet. TAMKista valmistui kaikkiaan (1 581) ammattikorkeakoulututkinnon ja 228 (203) ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta opiskelijaa. Ammattikorkeakoulun vetovoimaisuus on säilynyt Suomen parhaimpiin kuuluvana. Toiminta-ajatus: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy ylläpitää Tampereen ammattikorkeakoulua (TAMK) ja järjestää sen tarvitsemat tukitoiminnot. TAMK tarjoaa koulutusta seitsemällä koulutusalalla. Opetus painottuu erityisesti tekniikkaan, hyvinvointipalveluihin sekä liiketalouteen, matkailuun ja kulttuuriin. Ammattikorkeakoulun tehtäviin kuuluu myös soveltava tutkimus- ja kehitystoiminta sekä työelämälähtöinen palvelutoiminta Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt

27 Tampereen Ammattikorkeakoulu Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä NA NA NA Myyntikate NA NA NA Kiinteät kulut yhteensä NA NA NA Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 0,5-2,9-4,5-2,0-6,1 3,7 Käyttökate-% 10,5 7,2 7,5 12,2 10,1 10,8 Liikevoitto-% 3,7 0,9 1,4 6,4 3,9 6,5 Nettotulos-% 0,9 0,3-0,9 5,5 3,0 6 Oman pääoman tuotto-% 1,2 0,4-1,1 7,5 4,0 9,1 Sijoitetun pääoman tuotto-% 4,3 1,1 1,6 6,4 4,0 8,8 Quick ratio 1,1 0,9 0,9 1,9 2,0 3,2 Omavaraisuus-% 72,9 76,0 73,9 63,9 63,4 71,2 Velkaantumisaste 0,1 0,1 0,1 0,4 0,4 0,3 1. Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt 23

28 2. Elinkeinopoliittiset kehittämisyhtiöt 2.1. Finnmedi Oy päätoimialana kliininen tutkimus ja kehittäminen Toimitusjohtaja Matti Eskola p , Osoite: Biokatu 14, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1995 Tampereen kaupungin omistus 19,78 % 12/2017 asti, jolloin toteutettiin osakejärjestely, jonka lopputuloksena yhtiöstä tuli 100 % PSHP:n tytäryhtiö Yhtiön palveluksessa vakituisesti 15 henkilöä, yhteensä 60 henkilötyövuotta Hallituksen jäsenet (tilikaudella 2017): Jaakko Herrala (pj.), Seppo Parkkila, Hannu Eskola ja Annina Nääppä (Mikko Aaltonen asti) Kliiniset palvelututkimukset olivat kertomusvuonna suurin yhtiön toiminta-alueista. Tilaustutkimuksia toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa sekä omissa vastaanottotiloissa. Kliinisten lääketutkimusten toteutunut volyymi säilyi hyvällä tasolla, joskin yksi liikevaihdon osalta merkittävä projekti päättyi keväällä Yhtiö koordinoi Tampereen seudulla kansallista Innovatiiviset Kaupungit -ohjelman Tulevaisuuden Terveys osuutta. Ohjelma päättyi kesäkuun loppuun. Vuoden aikana innovaatiotoiminnan painopiste on ollut Smart Health -Alykäs Terveys -ohjelma Tampereen kaupungin kanssa. Innovaatioalusta HealthHUBin toimintaa jatkettiin osana tätä ohjelmaa. PSHP teki joulukuussa 2017 päätöksen, jonka perusteella yhtiön liiketoiminta liitettiin osaksi uutta Tays tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokeskusta. Suunnitelman mukaan liiketoiminnan ja henkilöstön siirto valmisteltiin alkuvuodesta 2018 ja toiminta siirtyi osaksi PSHP:ä. Tämän johdosta toteutettiin joulukuussa 2017 osakejärjestely, jonka lopputuloksena yhtiöstä tuli 100 % PSHP:n tytäryhtiö. Vuoden 2017 epävarmasta tilanteesta ja rakennejärjestelyyn valmistautumisesta huolimatta yhtiön liikevaihto pysyi kohtuullisena, putosi 17,6 % viime vuodesta ja oli 3,4 milj. euroa (2016: 4,1 milj. euroa). Yhtiön nettotulos muodostui euroa positiiviseksi. Toiminta-ajatus: FinnMedi Oy on kansainvälisesti toimiva life science -toimialan asiantuntijapalveluja tarjoava yritys. Yhtiön palvelut koostuvat kliinisen tutkimuksen ja liiketoiminnan kehittämispalveluista. Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä alueella toimivien tutkimus- ja terveydenhuollon organisaatioiden, alan yritysten, pirkanmaalaisen elinkeinoelämän sekä kehitysyhtiöiden ja teknologiakeskusten kanssa Elinkeinopoliittiset kehittämisyhtiöt

29 FinnMedi Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% -17,6 12,9 12,1 5,2-6,7-26,7 Käyttökate-% 0,5 2,1-0,2-1,9-2,1-4,4 Liiketulos-% 0,4 1,8-0,3-2,0-2,4-4,7 Nettotulos-% 1,5 1,8-0,3-1, Oman pääoman tuotto-% 8,3 8,9-4,3-6,8-7,7-14,8 Sijoitetun pääoman tuotto-% 8,5 9,1-4,1-8,1-7,6-13,6 Quick ratio 4,0 3,2 2,3 3,3 3,7 4,4 Omavaraisuus-% 43,5 45,0 34,5 48,2 52,5 57,8 Velkaantumisaste ,1 2. Elinkeinopoliittiset kehittämisyhtiöt 25

30 2.2. Tuotekehitys Oy Tamlink päätoimialana tuotekehitys ja tutkimus Toimitusjohtaja Juha Leppänen p Osoite: Hermiankatu 6, PL 140, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1986 Tampereen kaupungin omistus 24,0 %, 960 osaketta Yhtiön palveluksessa keskimäärin 8 henkilöä (2017) Hallituksen jäsenet ( alkaen): Tiina Äijälä (pj.), Markku Kivikoski, Jarmo Takala, Jarno Kolehmainen, Olli-Poika Parviainen ja Risto Kuivanen Hallituksen jäsenet 2017 alkaneella toimikaudella: Tiina Äijälä (pj.), Jarmo Takala, Risto Kuivanen, Pauli Kuosmanen, Olli-Poika Parviainen ja Pekka Markkula Yhtiön liiketoiminta perustuu asiakasyritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan hallinnointiin ja toteutukseen. Yhtiön sisäinen kehitys tapahtuu henkilöstö-, talous- ja projektityökalujen kautta. Hermia konserniin (Hermia Group) kuuluu Tuotekehitys Oy Tamlink (emoyhtiö) ja Innovaatio Oy Uusi Tehdas. Yhtiöiden nimet kuvaavat liiketoiminnan tukijalkoja. Uudistettu strategia painottaa julkisrahoitteisten hankkeiden ja muun myynnin tasapainoisempaa suhdetta. Tuotekehitys Oy Tamlinkin liikevaihto vuonna 2017 oli 1,3 euroa. Liikevaihto kasvoi 44,4 % edellisvuodesta. Tilikauden 2017 voitto oli euroa, kun tulos vuonna 2016 oli euroa. Yhtiön toiminta jakaantuu pääosin yritysten ja yritysryhmien tilaamiin T&K-projekteihin, EU-hankkeisiin ja TTYlähtöiseen startup-toimintaan. Paikallinen Tampere3 -hanke (TTY, TY, TAMK) ja sen eteneminen vaikuttavat tulevaisuudessa vaikeasti ennustettavalla tavalla yhtiön asemaan ja toimintaan. Yhtiön vakavaraisuus ja maksuvalmius olivat tilikauden aikana hyviä. Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä Tuotekehitys Oy Tamlinkin toiminnan riskit liittyvät asiakasyritysten omiin taloudellisiin tilanteisiin. Samalla julkisten rahoittajien arvaamattomuus tuo epävarmuutta tulevaisuuteen. Toiminta-ajatus: Tuotekehitys Oy Tamlink on teknologian siirron asiantuntijayritys. Yritys toimii erilaisissa rooleissa tutkimuksen ja teollisuuden välistä yhteistyötä lujittaen Elinkeinopoliittiset kehittämisyhtiöt

31 Tuotekehitys Oy Tamlink EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 44,4-58,1-5,2-5,2 85,5-44,7 Käyttökate-% -1,7 1,3-4,4 1,2 0,7 6,5 Liiketulos-% -1,7 1,2-4,5 1,1 0,6 6,3 Nettotulos-% 6,2 11,7 3,6 3,4 2,7 8,1 Oman pääoman tuotto-% 3,4 4,6 3,5 3,6 3,1 5 Sijoitetun pääoman tuotto-% 4,7 6,1 4,9 5,2 4 6,5 Quick ratio 6,6 20,6 11,2 10,9 5,5 15,5 Omavaraisuus-% ,9 89,5 79,1 93,8 Velkaantumisaste Elinkeinopoliittiset kehittämisyhtiöt 27

32 3. Matkailua ja elinkeinotoimintoja palvelevat yhtiöt 3.1. Tredea Oy päätoimialana elinkeinotoimintojen kehittäminen Toimitusjohtaja Harri Airaksinen Osoite: Kelloportinkatu 1 B, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 2009 Tampereen kaupungin omistus 60,44 %, 208 osaketta, nimellisarvo yhteensä Yhtiön henkilöstömäärä ( ) oli 34, joista 25 vakituisessa työsuhteessa ja 9 henkilöä määräaikaisessa työsuhteessa Hallituksen jäsenet ( alkaen): Teppo Rantanen (pj.), Hannu Salonen, Juha Kuusisto, Eero Väätäinen ja Antti Eskelinen Hallituksen jäsenet toimikaudella 2017: Teppo Rantanen (pj.), Pasi Mäkinen, Hannu Salonen, Jarkko Sorvanto ja Eero Väätäinen Tredea Oy:n liikevaihto vuonna 2017 oli 5,3 milj. euroa ja liiketoiminnan muut tuotot 1,5 milj. euroa. Yhtiön tilikauden tulos vuonna 2017 oli euroa (2016: euroa). Tredean liikevaihto laski tilikaudella 0,28 milj. eurolla eli -5 %:lla. Hankerahoitus puolestaan kasvoi 0,5 milj. eurolla. Kasvua selittää erityisesti Innovaatio-seteli hankkeen yhteydessä jaetut setelit, joiden hanketukiosuus oli yhteensä 0,4 milj. euroa. Toteutunut hankerahoitus vaihtelee käynnissä olevien projektien määrän ja koon mukaisesti. Yhtiön organisaatiota uudistettiin ja luotiin uusi asiakastoimialapohjainen organisaatio, joka tuli voimaan Lokakuussa 2016 Tredean toimitilat siirtyivät Tampellan kiinteistöön. Yhteensä 2500 m² yhteistiloissa päävuokralaisena on Pirkanmaan liitto ja alivuokralaisina Tampereen kaupunkiseutu, Pirkanmaan jätehuolto, Tredea, Visit Tampere Oy ja Itämeri-instituutti alusta aloitti toimintansa Visit Tampere Oy, joka muodostui, kun Tampereen kaupungin tapahtumatoimisto, Tampere Convention Bureau ja Tredea Oy:n visit-tiimi fuusioituivat. Markkinointinimi Business Tampere otettiin käyttöön elokuussa Sähköinen innovaatiosetelijärjestelmä otettiin käyttöön ensimmäisenä Suomessa. Seteleitä on myönnetty 216 kpl startup-, mikro- ja pk-yritysten tuote- ja palveluinnovaatioiden kehittämiseen. Arvo yhteensä euroa, maksimi euroa/yritys. Rahoituspalvelukokeilusta on ollut apua yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Jo vajaa 65 kaupunkiseudun yritystä on saanut syksyllä suoraa apua rahoituksen suunnitteluun, etsimiseen tai hakemiseen rahoituspalvelukokeilujen kautta. Toiminta-ajatus: Yhtiö ylläpitää ja vahvistaa kaupunkiseudun vetovoimaisuutta ja varmistaa menestyvän yritystoiminnan edellytyksiä. Yhtiö on elinkeinoelämän seudullisen kehittämisen kokoava voima ja käytännön yhteistyön rakentaja. Tredea Oy harjoittaa laajamittaista elinkeino- ja kehitystoimintaa. Tredea Oy:n omistavat Tampereen kaupunkiseudun kunnat Matkailua ja elinkeinotoimintoja palvelevat yhtiöt

33 Tredea Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% -5,0 9,1 7,9-3,7-3,0 0,3 Käyttökate-% 1,4 1,5 2,7 5,1 0,7 0,8 Liiketulos-% 0,9 1,3 2,4 4,5 0,2 0,4 Nettotulos-% 0,6 1,0 1,9 4,4 0,2 0,4 Oman pääoman tuotto-% 5,9 10,5 21,8 70,6 4,2 12 Sijoitetun pääoman tuotto-% 8,7 14,3 27,3 71,9 1,7 2,4 Quick ratio 1,2 1,2 1,3 1,2 1 1,1 Omavaraisuus-% 24,0 23,0 26,6 17,4 13,4 10 Velkaantumisaste ,9 3. Matkailua ja elinkeinotoimintoja palvelevat yhtiöt 29

34 3.2. Suomen Hopealinja Oy päätoimialana sisävesiliikenne Toimitusjohtaja Mari Vuorinen p (tsto), (matkapuhelin) Osoite: Laukontori 10 LH 2, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1940 Tampereen kaupungin omistus 30,46 %, osaketta, nimellisarvo yhteensä ,32 Yhtiön palveluksessa keskimäärin 15 henkilöä Hallituksen jäsenet ( alkaen): Juhani Eskelinen (pj.), Petri Ahonen, Mervi Käki, Jarmo Leino, Henry Moisio, Aarre Nord ja Päivi Söderström Hallituksen jäsenet toimikaudella 2017: Juhani Eskelinen (pj asti), Janne Salonen (pj alkaen), Petri Ahonen, Mervi Käki, Joanna Leino, Aarre Nord ja Ismo Paananen Toiminta-ajatus: Hopealinjat on Suomen Hopealinja Oy:n ja Oy Runoilijan tien yhteinen järvimatkailuun keskittynyt laivayhtiö ja Suomen suurin sisävesivarustamo, joka liikennöi Näsijärvellä, Pyhäjärvellä sekä Vanajavedellä. Hopealinjat tarjoaa reittimatkoja, risteilyjä sekä ravintolapalveluita yksityisille asiakkaille, ryhmille sekä yrityksille. Varustamolla on käytössään useita sisävesilaivoja: Näsijärvellä risteilevät s/s Tarjanne, m/s Rosendahl ja Tampere-Hämeenlinna välillä m/s Tammerkoski, m/s Silver Moon, m/s Silver Star, m/s Ratina ja m/s Silver Sky. Reittiliikenteen lisäksi alukset tekevät tilausristeilyjä ja erilaisia teemaristeilyjä. Purjehduskausi on pääsääntöisesti huhtikuusta joulukuuhun. Yhtiön liikevaihto nousi edellisvuodesta 6,4 %:lla ollen 1,96 milj. euroa. Yhtiön tilikauden tappio oli tilikaudella euroa (2016 tappio: euroa). Suomen Hopealinjat Oy:n laivoilla risteili vuonna 2017 yhteensä matkustajaa. Tämä on 8,4 % vähemmän kuin vuonna 2016 ( matkustajaa). Vähentyneestä matkustajamäärästä huolimatta liikevaihto kasvoi 6,5 %. Kaikissa muissa toimintayksiköissä kävijämäärät tippuivat lukuun ottamatta Viikinsaarta, missä kävijämäärä kasvoi 23 %. Yhtiön tavoitteena oli myynnin kasvattaminen ja kannattavuuden parantaminen, ja näissä molemmissa onnistuttiin menemään oikeaan suuntaan. Myynnin kasvua edesauttoivat pääasiassa myyntityön- ja markkinoinnin ammattimaistuminen, tuotteiden ja palveluiden kehittäminen, Viikinsaaren onnistunut ravintolatoiminta ja tapahtumat sekä uusi hinnoittelumalli. Tuotteiden hinnoittelua tarkistettiin kannattavuusrajan yläpuolelle katetavoitteiden mukaisiksi. Yhtiön kannattavuuden paranemiseen viime vuoteen verrattuna vaikutti myynnin kasvun lisäksi pienentyneet henkilöstökustannukset, joka oli yksi purjehduskauden merkittävistä säästötavoitteista. Henkilöstökustannukset pienenivät 20 %:lla. Yhtiön tulosta rasittaa myös isot poistot sekä yhtiön lainamäärän kasvun vuoksi kasvaneet rahoituskulut. Taseen puolella yhtiön oma pääoma alkaa olla tilinpäätöshetkellä huolestuttavan alhaisella tasolla. Yhtiön oma pääoma oli euroa, osakepääoma oli 1,03 miljoonaa euroa, vieras pääoma 2,54 miljoonaa euroa, joka on 8,1 % enemmän kuin vuonna Vieraan ja oman pääoman suhde yhtiöllä on heikko. Nettotulos-% oli -8,0 % (2016: -30,5 %). Omavaraisuusaste on laskenut 0,6 %:iin (2016: 6,8 %). Samoin yhtiön velkaantumisaste on korkea, 143,6. Katsaus tulevaan purjehduskauteen: Tulevan purjehduskauden aikana keskitytään myynnin kasvattamiseen ja kehitystoimien stabiloimiseen kannattavuusnäkökulma edellä. Tuotteiden ja palveluiden laadun edelleen kehittämiseen panostetaan, markkinoinnin edelleen kehittäminen ja sisäisen tehokkuuden kasvattaminen on myös tavoitteiden keskiössä. Yhtiön rahoitusaseman parantamiseksi sekä tulevaisuuden positiivisen kehityspolun jatkon mahdollistamiseksi yhtiöön toivotaan saatavan lisää omaa pääomaa syksyyn 2018 mennessä. Yhtiön nykyinen toimintasuunnitelma päättyy vuoden 2018 syksyllä. Tällöin on aika tehdä yhtiölle uusi strategia ja toimenpidesuunnitelma. Purjehduskaudesta 2018 lähdetään tavoittelemaan kassavirtapositiivista Matkailua ja elinkeinotoimintoja palvelevat yhtiöt

35 Suomen Hopealinja Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 6,4-1,5-8,7 1,3 0,1-4,7 Käyttökate-% 4,0-18,7-9,5 11,2 11,7 4,2 Liiketulos-% -4,1-26,6-17,1 5,5 6,9-2,6 Nettotulos-% -8,0-30,5-19,9 2,2 8,9-3,8 Oman pääoman tuotto-% -166,1-183,3-59,5 5,6 26,6-12,2 Sijoitetun pääoman tuotto-% -3,4-20,6-12,1 4,4 12,1-2,9 Quick ratio 0,3 0,5 0,5 1,8 1,4 0,9 Omavaraisuus-% 0,6 6,8 17,1 26,7 29,7 39,4 Velkaantumisaste 143,6 12,3 4,6 2,5 2,1 1,5 3. Matkailua ja elinkeinotoimintoja palvelevat yhtiöt 31

36 3.3. Oy Runoilijan Tie päätoimialana sisävesiliikenne Toimitusjohtaja Mari Vuorinen p (tsto.), (matkapuhelin) Osoite: Laukontori 10 LH 2, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1967 Tampereen kaupungin omistus 72,58 %, osaketta, nimellisarvo yhteensä euroa Yhtiön palveluksessa keskimäärin 3 henkilöä tilikaudella Hallituksen jäsenet tilikaudella 2016: Juhani Eskelinen (pj.), Vesa Haapamäki, Eeva Kyrönviita, Joanna Leino ja Maire Martikainen Hallituksen jäsenet tilikaudella 2017: Juhani Eskelinen (pj.), Vesa Haapamäki, Eeva Kyrönviita, Joanna Leino ja Maire Martikainen Toimintavuonna Oy Runoilijan Tien liikevaihto oli euroa (2016: euroa) ja liiketoiminnan muut tuotot euroa. Tilikauden 2017 voitto oli euroa (2016: tappio euroa). Tämä oli hieno saavutus, sillä edellisen kerran yhtiön tulos on ollut positiivinen vuonna Yhtiön oma pääoma on 0,30 milj. euroa positiivinen. Runoilijan Tien matkustajamäärä kasvoi vuonna 2017 merkittävästi. Runoilijan tiellä risteili vuonna 2017 yhteensä matkustajaa (4 528 vuonna 2016). Sesongin 2017 aikana yhtiö teki paljon yhteistyötä omistajakaupunkien ja kuntien kanssa. Omistajat käyttivät ja hankkivat yhtiön palveluja monipuolisesti Suomi 100- vuositeeman kunniaksi. Palveluja hankittiin muun muassa koululaisryhmille, päiväkotiryhmille, vanhuksille, erityisryhmille, kuntien-/kaupunkien henkilökunta juhliin ja vieraanvaraisuuteen liittyen. Suuri asiakasmäärän kasvu selittyi osittain näiden ryhmäristeilyjen volyymilla. Yhtiö ei ole asettanut erityistä asiakasmäärätavoitetta vuodelle Tavoitteet ovat kohdistuneet myyntiin, liikevaihtoon, keskiostoon ja kannattavuuteen. Kannattavuuden paranemiseen vaikutti erityisesti yhtiön myynnin kasvu, mutta myös henkilöstökulujen pieneneminen, joka oli yksi sesongin säästötavoitteista. Höyrylaiva Tarjanne (1908) oli talven Mustalahdessa ja keväällä ennen liikenteen alkua tehtiin normaalit kevätkunnostustyöt. S/s Pohjolan runko oli maihin nostettuna nostorata-alueella Ruoveden Jäminkipohjassa. Toiminta-ajatus: Oy Runoilijan tie harjoittaa sisävesiliikennettä. Yhtiön kruununjalokivi on 109-vuotias höyrylaiva Tarjanne, joka risteilee Näsijärvellä perinteisellä reitillään Tampere-Virrat-Tampere. Katsaus tulevaan purjehduskauteen: Yhtiö vie eteenpäin uutta strategiaansa, jonka avulla yhtiön toimintaa uudistetaan ja kehitetään monipuolisesti seuraavan kahden vuoden aikana. Tuleva purjehduskausi tullaan viemään läpi samoihin asioihin keskittyen kuin kausi Yhteistyö omistajakuntien kanssa ei todennäköisesti myynniltään tule olemaan ihan yhtä isoa kuin vuonna 2017, mutta yhteistyötä kuitenkin jatketaan. Kulurakenteeseen kasvua saattaa tuoda S/S Tarjanteen edessä oleva katsastus, jonka seurauksena laiva voi vaatia suunniteltua enemmän korjauksia. S/S Tarjanteella on vuonna 2018 juhlavuosi laivan täyttäessä 110- vuotta. Tämän teeman esillä pidon toivotaan kiihdyttävän yhtiön myyntiä. Yhtiön liikevaihdon pitää liikkua n tasolla, jotta yhtiö pystyy toimimaan kannattavasti. Mitään merkittäviä säästötoimenpiteitä ei enää yhtiön toiminnassa ole tehtävissä Matkailua ja elinkeinotoimintoja palvelevat yhtiöt

37 Oy Runoilijan Tie EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 4,7-9,7 10,7-25,4 0 0 Käyttökate-% 8, ,6-21,5-3,1 1 Liiketulos-% 2-43,9 24,5-32,7-12,5-9,4 Nettotulos-% 2,3-43,5-24,9-33,2-12,2-9,1 Oman pääoman tuotto-% 2,4-27,6-17,4-21,6-9,2-6,3 Sijoitetun pääoman tuotto-% 2,7-27,6-16,8-20,7-8,9-6,3 Quick ratio 0,6 0,3 4,9 0,3 0,6 0,9 Omavaraisuus-% 91,7 91,5 96,2 78,6 92,4 91,9 Velkaantumisaste Matkailua ja elinkeinotoimintoja palvelevat yhtiöt 33

38 3.4. Tampereen Ravirata Oy päätoimialana ravirata-alueen rakentaminen ja hallinnointi Toimitusjohtaja Päivi Lehtonen alkaen p , Osoite: Teivon Ravikeskus Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1978 Tampereen kaupungin omistus 1750 osaketta, 19,66 % osakekannasta Yhtiön palveluksessa tilikauden aikana 10 toimihenkilöä (tilapäisten ja osa-aikaisten henkilöiden määrä tilikaudella 183) Hallituksen jäsenet (toimikaudella 2016): Risto Kuusisto (pj), Henry Olander, Marko Lähteenmäki, Matti Mahlamäki, Kari Lähdekorpi, Lasse Eskonen, Sofia Parisalu ( asti) ja Helena Kekoni ( alk.) Hallituksen jäsenet ( alkaen): Matti Mahlamäki, Marko Lähteenmäki, Lasse Eskonen, Helena Kekoni, Ari Kuronen, Mika Forss ja Jukka Heiskala Toiminta-ajatus: Tampereen Ravirata Oy rakentaa ja hallitsee ravirata-aluetta sekä harjoittaa ravintolatoimintaa Teivon ravikeskuksessa. Uusitun arpajaislain myötä Suomessa aloitti toimintansa uudistettu Veikkaus Oy, valtion kokonaan omistama rahapeliyhtiö. Se syntyi joulukuussa 2016 Suomen Hippos ry:n omistaman Fintoto Oy:n, julkisoikeudellinen yhteisön, Raha-automaattiyhdistys RAY:n ja Veikkaus Oy:n yhteenliittymän tuloksena. Julkisen vallan johdolla tehty prosessi on merkinnyt suurta muutosta koko hevoskentän toimintaan. Uuden peliyhtiön tuotosta 4 % tilitetään maa- ja metsätalousministeriölle, joka jakaa tuoton edel- leen avustuksina hevosalan toimijoille, pääosin raviurheilun ja ravihevoskasvatuksen piiriin. Neuvotteluita raviratojen tuista MMM:n kanssa käy Suomen Hippos ry. Nelivetoratojen (Teivo, Lahti, Forssa, Riihimäki) yhteistyö on jatkunut vuonna 2017 yhteisen nuorisotyön kehitysprojektin merkeissä. Markkinoinnissa jatkettiin teemaraveja ja Teivon profiilin nostamista. Lokakuussa neuvoteltiin yhteistyösopimus Kauppakeskus Ideaparkin ja Suomen Hippos ry:n kanssa. Päätettiin järjestää yhdessä Lumiravit kauppakeskus Ideaparkissa Vuoden 2017 isoimmat investoinnit olivat: 1) Alavaljastuskatosten uusiminen2) Varikkoalueella koko valaistuksen uusiminen led-tekniikkaan, 3) Varikkoalueen turvallisuuden parantaminen kaatamalla puita ja rakentamalla varikkoalue koneille takasuoralle, 4) Kasteluauton hankkiminen, 5) Hevosten ulkoilutarhojen perusparannus, 6) Lantaloiden kunnostustyöt. Yhtiön liikevaihto vuonna 2017 oli 4,0 milj. euroa ja liiketoiminnan muut tuotot 0,1 milj. euroa. Tilikauden tulos oli euroa (2016: euroa). Yhtiön korollisten velkojen määrä kasvoi tilikaudella eurosta euron tasolle. Teivon ravikeskuksessa oli vuoden 2017 aikana 43 kilpailupäivää, joista viidet T76-ravit ja 38 TS/T4 -ravit. Kilpailuohjelma vietiin läpi etukäteissuunnitelman mukaisesti lukuun ottamatta tiistaita , jolloin ravit keskeytettiin ensimmäisen lähdön jälkeen. Huhtikuussa 2017 käynnistyi Suomen Hippos ry:n organisoima Raviliiga 2017 hanke, jossa Teivon yhteistyökumppaneiksi tulivat jääkiekon liigajoukkueet Tappara ja Ilves. Raviliiga Ilves ja Raviliiga Tappara tarkoittavat kumpikin 1000 myytävää kimppaosuutta á 100 euroa osuus. Hanke kestää kolme vuotta. Lokakuussa aloitettiin keskustelu Ylöjärven kaupungin kanssa mahdollisesta Teivon raviradan siirtämisestä. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä: Ylöjärven kaupunki aloitti keskustelut raviradan siirrosta Teivosta Kolmenkulmaan ja yhtiön hallitus päätti tehdä selvitystyön mahdollisen radan siirron kustannuksista, rahoituksesta ja toiminnasta. Työryhmät ovat kokoontuneet alkuvuoden ja kesäkuussa on tarkoitus päättää, onko siirrolle edellytyksiä. Veikkaus lanseerasi tammikuun alusta uuden ravipäiväkonseptin, Magic Mondayn, johon myös Teivo lähti mukaan ja on ajanut kaksi maanantaita yhdessä Oulun Äimänraution raviradan kanssa. Toistaiseksi Veikkaus on erittäin tyytyväinen tuloksiin. Toukokuussa aloitetaan syksyn maanantairavien suunnittelu Matkailua ja elinkeinotoimintoja palvelevat yhtiöt

39 Tampereen Ravirata Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 0,6 396,2-36,5-10,6-4,6-47,1 Käyttökate-% 2,4 2,2 5,4 5,7 9,1 4,3 Liiketulos-% 0,4-0,1-4,6-1,1 1,6-3,2 Nettotulos-% 0,2-0,5-6,2-2,0 1,1-4 Oman pääoman tuotto-% 1,1-3,0-7,6-2,7 1,3-4,8 Sijoitetun pääoman tuotto-% 1,6-0,5-3,3-1,0 1,5-2,8 Quick ratio 0,7 0,8 0,4 0,3 0,2 0,3 Omavaraisuus-% 38,4 48,5 50,2 51,6 60,4 59,1 Velkaantumisaste 0,8 0,6 0,7 0,7 0,3 0,4 3. Matkailua ja elinkeinotoimintoja palvelevat yhtiöt 35

40 4. Muut kehitys- ja palveluyhtiöt 4.1. Coxa-Konserni Coxa-konsernin muodostavat emoyhtiö Coxa Oy ja tytäryhtiö Tekonivelsairaala Coxa Oy. Coxa Oy on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tytäryhtiö. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri omistaa Coxa Oy:n osakkeista 62 %. Coxa-konserni EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 4,7 17,5 1,7-0,7 2,9-1,4 Käyttökate-% 13,8 16,5 12,5 12,0 10,6 13,1 Liiketulos-% 10,2 12,8 8,1 7,6 5,6 7,1 Nettotulos-% 8,0 10,1 6,1 5,7 4,1 4,6 Oman pääoman tuotto-% 20,1 25,7 15,2 15,0 11,8 13,6 Sijoitetun pääoman tuotto-% 18,7 22,3 12,3 11,3 8,3 10 Quick ratio 1,7 1,8 1,6 1,4 1,3 1,2 Omavaraisuus-% 57,7 55,3 50,9 46,8 42,7 40,0 Velkaantumisaste 0,3 0,4 0,6 0,7 0,9 1, Muut kehitys- ja palveluyhtiöt

41 Tekonivelsairaala Coxa 4. Muut kehitys- ja palveluyhtiöt 37

42 Coxa Oy päätoimialana sairaalapalvelut Toimitusjohtaja Tarmo Martikainen p Osoite: PL 652, Tampere (käyntiosoite: Biokatu 6 B, 33520, Tampere) y-tunnus perustettu vuonna 2001 Tampereen kaupungin omistus 20,56 %, 588 osaketta, nimellisarvo yhteensä Emoyhtiön palveluksessa keskimäärin 20 henkilöä, konsernissa keskimäärin 224 henkilöä Hallituksen jäsenet (tilikaudella 2017): Jukka Varonen (pj.), Mikko Aaltonen, Elina Kinnunen, Mika Kähönen ja Jaakko Pihlajamäki Hallituksen jäsenet (tilikaudella 2018): Jukka Varonen (pj.), Mikko Aaltonen, Elina Kinnunen, Mika Kähönen ja Jaakko Pihlajamäki Toiminta-ajatus: Tekonivelsairaala Coxa on tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala, joka tuottaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueen tekonivelleikkaukset ja vastaa niiden laadun seurannasta. Tekonivelsairaala tarjoaa lisäksi valtakunnallisesti vaativia leikkauspalveluja. Konsernin liikevaihto vuonna 2017 oli 42,3 milj. euroa (2016: 40,4 milj. euroa). Liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 4,7 prosenttia. Tilikauden tulos oli 3,4 milj. euroa (2016: 4,1 milj.). Emoyhtiön liikevaihto vuonna 2017 oli 17,1 milj. euroa (2016: 16,8 milj.) ja sen liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 2,0 prosenttia. Coxa Oy sai Tekonivelsairaala Coxa Oy:ltä konserniavustusta 3,5 milj. euroa vuonna Yhtiö jakaa osinkoa omistajille 797 euroa/osake, yhteensä 2,3 milj. euroa. Coxassa on seitsemän leikkaussalia. Kokonaan Coxan omassa käytössä on viisi leikkaussalia. Yksi sali on osittain vuokrattu TAYS:lle henkilökuntineen leikkaavaa lääkäriä lukuun ottamatta. Yksi sali oli vuokrattuna TAYS:lle robottisaliksi. Vuonna 2017 tekonivelleikkauksia tehtiin (2016: 3 721) potilaalle. Vapaan hoitopaikan valinnan kasvusta johtuen ensileikkauksien osuus kaikista leikkauksista on kasvanut. Revisioleikkausten osuus kaikista leikkauksista oli 12,7 prosenttia. Lonkan ja polven tekonivelleikkausten lisäksi Coxassa on tehty olka-, kyynär-, ranne- ja nilkkatekonivelleikkauksia. Vuoden 2017 aikana leikattiin 453 (2016: 373) päivystyspotilasta. Vuoden 2017 toiminnan keskeisin muutos oli lähetemäärän voimakas kasvu. Lähetteitä vuoden 2017 aikana saatiin (2016: 4 779). Vuonna 2017 palvelujen tarpeen kasvu edellytti toiminnan uudelleen järjestelyjä kapasiteetin kasvattamiseksi erityisesti vuodeosastolla, lisäksi tehtiin toimitilojen korjaus- ja perusparannustöitä sekä hankittiin uusi anestesiajärjestelmä. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä: Tekonivelleikkausten ja niihin liittyvien palvelujen tarve kasvaa väestönkasvusta ja ikääntymisestä johtuen. Jäsenkuntien tilaukset vuodelle 2018 eivät täysin vastaa kasvanutta palvelujen tarpeen kasvua. Keskittämisasetuksen ja potilaiden vapaan hoitopaikan valinnan perusteella Coxaan tulevien potilaiden määrän uskotaan kasvavan edelleen. Coxa valmistautuu muutokseen ottamalla 6. leikkaussalin omaan käyttöön vuoden 2018 alusta sekä siirtämällä ulkopuolelle vuokrattuja tiloja vaiheittain omaan käyttöön, erityisesti vuodeosaston tarpeisiin. Coxa on vuoden 2017 alusta lukien antanut Coxassa leikatuille tavanomaisille ensileikkauksille kahden vuoden takuun leikkauksesta. Lisäksi hintoja alennettiin noin 4 prosentilla, vuodelle 2018 kuntahintoja laskettiin edelleen keskimäärin 1 prosentti eli reaalisesti noin 2,5 prosenttia. Coxa toiminnassa ja taloudessa ei arvioida olevan merkittäviä muutoksia vuonna Coxan liikevaihdon arvioidaan konsernitasolla hieman laskevan Muut kehitys- ja palveluyhtiöt

43 Coxa Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 2,0 14,9-3,8-0,2-0,8 18,0 Käyttökate-% 12,2 19,6 17,7 22,3 16,3 23,5 Liikevoitto-% 3,2 10,4 10,9 10,9 3,8 9,4 Nettotulos-% -1,8 3,8 1,3 6,7 0,0 4,2 Oman pääoman tuotto-% -2,0 4,4 1,5 8,3-0,1 5,7 Sijoitetun pääoman tuotto-% 2,6 8,0 3,9 7,4 2,5 6,0 Quick ratio 2,0 2,3 1,7 1,5 1,2 1,1 Omavaraisuus-% 66,5 63,3 56,9 53,0 47,0 44,6 Velkaantumisaste 0,4 0,4 0,6 0,7 0,9 1,1 4. Muut kehitys- ja palveluyhtiöt 39

44 4.2. Ekokumppanit Oy päätoimialana ympäristönhuolto, yhdyskuntasuunnittelu ja tekniset palvelut Toimitusjohtaja Suvi Holm p Postiosoite: PL 487, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 2002 Tampereen kaupungin omistus 62,5 % 50 osaketta, nimellisarvo yhteensä euroa Yhtiön palveluksessa 3 vakituista ja 9 määräaikaista sekä harjoittelijoita Hallituksen jäsenet (alk ): Jaakko Stenhäll (pj.), Marjukka Dyer, Inna Rokosa, Pasi Muurinen ja Harri Kallio Hallituksen jäsenet (alk ): Miisa Karjalainen (pj), Inna Rokosa, Seppo Silvennoinen, Suvi Suomalainen ja Pasi Muurinen Toiminta-ajatus: Ekokumppanit Oy tuottaa ympäristönhuoltoon, yhdyskuntasuunnitteluun ja teknisiin palveluihin kuuluvia tiedotus-, neuvonta-, koulutus- ja asiantuntijapalveluja sekä välittää ympäristönhuoltoon, yhdyskuntasuunnitteluun ja teknisiin palveluihin kuuluvia tuotteita, joilla edistetään kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa ja yritystoimintaa. Yhtiön tilikauden liikevaihto oli 0,75 milj. euroa (2016: 0,88 milj. euroa). Tilikauden tulokseksi muodostui euroa (2016: euroa). Keskeistä Ekokumppaneiden toiminnassa oli omistajien kanssa tehtyjen palvelusopimusten toteuttaminen. Kuluttajille suunnattua toimintaa kehitettiin myös julkisrahoitteisten hankkeiden avulla. Yhtiö tarjosi asukkaille neuvontaa ja kunnille asiantuntijatyötä, joilla edistettiin vastuullista elämäntapaa ja toimintaa. Tilikauden aikana yhtiö järjesti useita yleisötilaisuuksia ja kampanjoita yhdessä omistajiensa ja yhteistyökumppaneidensa kanssa. Ekokumppanit hyödynsi viestinnässään niin sosiaalisen kuin perinteisenkin median kanavia. Vuoden 2017 teemoja olivat: Energiatehokkuus, puhdas vesi ja järviluonto, lähimatkailu, materiaalitehokkuus, lähienergia, kaupungin palveluksessa ja seutukunnan ympäristötyö. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Erilaiset ympäristöteemat ovat nykyisin yleisesti hyväksyttyjä ja pitkälti pakollisia toimintaa linjaavia keskeisiä tekijöitä. Sekä yhtiön omistajilla että muilla toimijoilla on tarvetta kehittää omaa toimintaansa ja palvelujaan ympäristövastuullisimmiksi ja julkisilla rahoittajilla on tukirahoitusinstrumentteja tällaisen toiminnan kehittämiseksi. Voidaan arvioida, että esimerkiksi Tampereen kaupungin hiilineutraliustavoite 2030 luo lisää tarvetta uusien vähähiilisten, kiertotaloutta ja resurssitehokkuutta edistävien konseptien kehittämiseksi. Palveluiden ja toimintamallien kehitystyössä on hyödynnettävä aikaisempaa selvästi enemmän digitaalisuutta ja varmistettava, että kuluttajien muuttuvat asenteet otetaan työssä ennakoiden huomioon. Ekokumppaneiden kannattaa jatkossa toimia aktiivisesti, ei ainoastaan uusien konseptien kehittäjänä, vaan myös toteuttajana. Siten toiminnalle saadaan entistä enemmän vaikuttavuutta ja yhtiölle uskottavuutta yhteistyökumppaneiden keskuudessa Muut kehitys- ja palveluyhtiöt

45 Ekokumppanit Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% -13,8 15,3-10,3-15,0 7,9 12 Käyttökate-% 5 5,4 2,8 4,8 5,2 3,8 Liiketulos-% 4,9 5,3 2,6 4,6 5 3,5 Nettotulos-% 3,6 4,2 2,1 3,7 3,8 2,6 Oman pääoman tuotto-% 9,4 14,5 7,0 15,0 22,1 17 Sijoitetun pääoman tuotto-% 10,8 18,0 8,7 18,9 29,1 22,7 Quick ratio 3,0 3,3 2,5 2,4 2,6 1,5 Omavaraisuus-% 49,2 70,0 61,1 59,2 62,0 33,3 Velkaantumisaste 0, Muut kehitys- ja palveluyhtiöt 41

46 4.3. Pikassos Oy päätoimialana koulutus ja koulutuspalvelut Toimitusjohtaja Kristiina Laiho asti, Tuula Tuominen alkaen p Osoite (Tampereen toimipiste): Åkerlundinkatu 2 A, 3 krs. y-tunnus perustettu vuonna 2002 Tampereen kaupungin omistus 25 %, 50 osaketta, nimellisarvo yhteensä Yhtiön palveluksessa keskimäärin 11 henkilöä tilikauden aikana Hallituksen jäsenet (alk ): Jukka Lindberg (pj), Mari Levonen, Mirja Saarni, Taina Niiranen, Doris Holmberg-Marttila, Virva-Mari Rask, Laura Kalliomaa- Puha ja Outi Wallin Hallituksen jäsenet (alk ): Jukka Lindberg (pj), Mari Levonen, Mirja Saarni, Taina Niiranen, Sari Mäkinen, Virva-Mari Rask, Laura Kalliomaa-Puha ja Outi Wallin Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan perusrahoitus muodostuu valtionavustuksesta ja vuonna 2017 Pikassos Oy:n valtion-avustus oli euroa (2016: euroa). Tämä ei yksistään riitä kattamaan kaikkia kuluja, joten perustoiminnan henkilöstön asiantuntijapalveluja on myyty myös hankkeille. Osakeyhtiön liikevaihto oli euroa. Liikevaihdon osalta lisäystä edelliseen vuoteen nähden oli 0,6 %. Vuonna 2017 yhtiön tilikauden tulos oli euroa voitollinen. Sote- ja maakuntauudistus työllisti kuluvana vuonna yhä enemmän Pikassoksen henkilökuntaa ja pyyntöjä eri työryhmien jäseniksi tai vetovastuuseen tuli joka maakunnasta enenevässä määrin. Arvio tulevasta kehityksestä: Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan tuleva paikka ja laajemmin kehittämisrakenteet ovat edelleen auki ja kesäkuussa tullut tieto sote-uudistuksen siirtymisestä vuodella eteenpäin siirsi myös näiden rakenteiden tarkempaa konkretisoitumista. Valtionavustus pysyi entisellään ja seuraavan vuoden kokonaisrahoituksesta saatiin tieto jo syksyllä. Toiminta-ajatus: Pikassos Oy on Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Satakunnassa toimiva sosiaalialan osaamiskeskus. Pikassos Oy:n tehtävänä on turvata sosiaalialan asiantuntemuksen kehittyminen ja välittyminen niin peruspalveluiden kuin erityisosaamista vaativien asiantuntijapalveluiden osalta. Pikassos Oy on voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, jonka omistavat Hämeenlinnan (50 %), Porin (25 %) ja Tampereen kaupungit (25 %). Sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaa säätelee laki ja asetus sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta Muut kehitys- ja palveluyhtiöt

47 Pikassos Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 0, ,7-12,5 12,1-18,7 Käyttökate-% 13,4 11,7-9,6 1,1 22,7-5,8 Liiketulos-% 13,1 11,1-10,0 0,3 21,8-7,9 Nettotulos-% 12,5 11,1-10,0 0,3 21,5-7,9 Oman pääoman tuotto-% 36,9 50,0-56,3 1,0 151,7-101,8 Sijoitetun pääoman tuotto-% 38,6 50,0-56,3 1,0 153,4-101,8 Quick ratio 2,5 1,9 1,4 1,7 1,7 1 Omavaraisuus-% 61,9 48,2 33,5 42,9 44,3 9 Velkaantumisaste Muut kehitys- ja palveluyhtiöt 43

48 4.4. Tampereen Sarka Oy päätoimialana avustavien palvelujen tuottaminen ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistäminen Toimitusjohtaja Katja Piiksi p Postiosoite: Puutarhakatu 11 C Tampere y-tunnus perustettu vuonna 2011 Tampereen kaupungin omistus 100 %, 80 osaketta, nimellisarvo yhteensä Yhtiön palveluksessa tilikauden aikana keskimäärin 70 henkilöä Hallituksen jäsenet (tilikaudella 2017): Katri Pihlaja (pj.), Johanna Loukaskorpi ja Ilpo Rantanen Hallituksen jäsenet (alkaen ): Katri Pihlaja (pj), Raimo Tihveräinen ja Ville-Veikko Haapala Toiminta-ajatus: Tampereen Sarka myy avustavia palveluita lähinnä Tampereen kaupungin yksiköille ja yhtiöille. Palveluista 10 % voidaan myydä myös yksityisille yrityksille ja yhdistyksille. Sosiaalisena yrityksenä Tampereen Sarka ei tavoittele taloudellista voittoa, vaan kaikki resurssit käytetään työllistämiseen. Tampereen Sarka palkkaa avustaviin tehtäviin pitkäaikaistyöttömiä tai osatyökykyisiä työntekijöitä. Määräaikaisen työjakson aikana työntekijöiden työelämävalmiuksia parannetaan urasuunnittelun, ohjauksen, työhönvalmennuksen ja koulutuksen avulla siten, että työjakson päätyttyä työntekijöille pyritään löytämään jatkokoulutuspaikka tai pysyvä työpaikka avoimelta sektorilta. Yhtiön liikevaihto oli 1,33 milj. euroa (2016: 1,15 milj. euroa) ja se kasvoi viime vuodesta 15,8 prosenttia. Tilikauden tulos oli euroa positiivinen. Sosiaalisen yrityksen toiminnan tulos ja kannattavuus olivat hyvällä tasolla. Tampereen Sarka Oy työllisti vuoden 2017 aikana hallintoon ja työnjohtoon 6 vakituista työntekijää. Asiakkaiden määrä oli 130 vuonna 2017 (2016: 108 asiakasta), asiakasmäärä kasvoi 22 asiakkaalla eli 20,4 %:a. Työsuhde päättyi 64 työntekijältä (65 vuonna 2016), joista 25 työllistyi eli 39,1 % (2016 vuonna 22 työllistyi eli 33,8 %). Työllistyneiden määrän kasvu oli 5,3 %. Tampereen Sarka Oy saavutti valtuuston asettamat omistajatavoitteensa. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä: Tampereen Sarka Oy:n toiminnan kannalta merkittävin vuoden 2018 seurattava asia on hallituksen ns. kasvupalvelulakikokonaisuuteen liittyvä esitys lain sosiaalisista yrityksistä kumoamisesta. Lakikokonaisuus tullee käsittelyyn maaliskuussa Mikäli ko. laki kumotaan, se vaarantaa Tampereen Sarkan taloudellisen toimintamahdollisuuden. Laki sosiaalisista yrityksistä on antanut yhtiömuotoisille sosiaalisille yrityksille mahdollisuuden harjoittaa laajasti pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten henkilöiden palkkatukityöllistämistä. Lain kumoamisen yhteydessä sosiaaliset yritykset rinnastetaan markkinoilla toimiviin yrityksiin, ja kilpailun vääristämistekijöihin liittyen palkkatukea myönnetään yrityksille hyvin rajoitetusti. Tampereen Sarka on tehnyt edunvalvontatyötä syksystä 2017 alkaen, ja pyrkinyt vaikuttamaan päättäjiin lain kumoamisasiassa. Mikäli laki kumotaan, Tampereen Sarka joutuu tarkistamaan palkkatukeen nojaavaa liiketoimintamalliaan ja pohtimaan toimintansa lähtökohtia lain suoman siirtymäajan puitteissa. Mikäli lakia sosiaalisista yrityksistä ei kumota, toimintaa kehitetään ja laajennetaan uudella tilikaudella 2018 hallitusti asiakaslähtöisyyteen perustuen. Työllistettävien ja jatkotyöllistettyjen määrää pyritään lisäämään 5 %:a vuoteen 2017 verrattuna Muut kehitys- ja palveluyhtiöt

49 Tampereen Sarka Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 15,8 16,8 7,9 19,1 121,4 - Käyttökate-% 4,4 10,9 8,7 4,6 6,3-9 Liiketulos-% 4,1 10,8 8,6 4,5 6,3-9 Nettotulos-% 3,3 8,6 6,9 3,2 6,3-9 Oman pääoman tuotto-% 14,0 40,7 42,5 26,0 65,8 - Sijoitetun pääoman tuotto-% 17,5 50,9 53,1 36,8 65,8 - Quick ratio 2,8 2,7 2,4 1,9 1,9 1,7 Omavaraisuus-% 65,6 64,4 59,5 49,8 47,5 41,2 Velkaantumisaste Muut kehitys- ja palveluyhtiöt 45

50 4.5. Tampereen Työvalmennussäätiö Syke Tarkoituksena vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien henkilöiden työllistymisen edistäminen Toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen p Osoite: Ajokinkuja 6, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 2011 Tampereen kaupungin asettama säädepääoma , säädepääoma yhteensä Yhtiön palveluksessa 19 henkilöä ( ) Hallituksen jäsenet ( alkaen): Leena Arkia (pj), Mikko Leppälahti (vpj), Marita Sandt ja Jouko Paukkeri Hallituksen jäsenet ( alkaen): Leena Arkia (pj), Jari Paulamäki, Maritta Sand, Matti J. Mäkelä ja Jouko Paukkeri Hallituksen jäsenet 2018 alkavalle toimikaudelle: Matti J. Mäkelä, Jari Paulamäki, Marita Sandt, Jouko Paukkeri ja Salla Tenho Toiminta-ajatus: Tampereen työvalmennussäätiö Syke tarjoaa sosiaalisen työllistymisen palveluita. Keskeiset palvelumuodot ovat kuntouttava työtoiminta sisältäen yksilövalmennuksen ja työhönvalmennuksen. Palvelut muodostavat kokonaisuuden, jossa kuntouttavasta työtoiminnasta edetään työvalmennuksen avulla kohti avoimia työmarkkinoita pysyvään työsuhteeseen. Valmentautujien tukena toimivat työvalmentajat, yksilövalmentajat ja työhönvalmentajat. Työvalmennussäätiön tarjoaman palvelun ostaa Tampereen kaupungin työllisyyden hoidon palvelukeskus TYPA tai Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon kuntakokeilu. Säätiön liikevaihto tilikaudelta 2017 laski 2,2 prosentilla edellisvuodesta 1,08 miljoonaan euroon (2016: 1,10 milj. euroa). Tilinpäätöksen alijäämäksi muodostui euroa (2017: euroa). Tulot vähentyivät edellisestä vuodesta euroa Kaupungin lopetettua työhönvalmennuksen ostamisen säätiöltä ja asiakasmäärän raju pudotus maaliskuulta kesään johtivat yt-neuvotteluihin toiminnan sopeuttamiseksi touko-kesäkuussa. Niiden tuloksena irtisanottiin yksi ja lomautettiin kolme työntekijää. Syksyllä käytiin toiset yt-neuvottelut mutta ne eivät johtaneet toimenpiteisiin asiakasohjauksen parannuttua tavoitetasolle. Tampereen työvalmennussäätiö Syke saavutti toimintavuotensa aikana kaikki sille asetetut toiminnalliset tavoitteet. Sopimuksen mukaisen 160 (2016:145) asiakaspaikan täyttöasteen keskiarvo on ollut 91 prosenttia. Arvio tulevasta kehityksestä: Asiakasmäärän ja asiakasvuorokausien määrän tulee kasvaa noin 10 prosenttia vuoden 2017 tasosta. Haasteina asiakasvuorokausien toteutumiselle ovat kuntakokeilun asiakasohjauksen toimivuus ja riskit kuntakokeilun päättymisen aiheuttamiin asiakasohjauksen ongelmiin. Asiakaspaikkojen määrää lisätään 160 asiakaspaikasta 180 asiakaspaikkaan Tämä tarkoittaa pajojen laajentumista, kolmannen vuoron käynnistämistä tai uuden pajan perustamista. Toisen haasteen toiminnalle muodostaa asiakkaiden poluttaminen eteenpäin. Kolmas haaste on toiminnan toteuttamine aiempaa kustannustehokkaammin jotta voidaan saavuttaa riittävä kilpailukyky vuonna 2020 jolloin palveluja myydään maakunnalle normaalissa kilpailutuksessa Muut kehitys- ja palveluyhtiöt

51 Tampereen Työvalmennussäätiö Syke EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% -2,2-10,8 6,5 37,4 41,5 - Käyttökate-% -0,3 2,0 10,0 6,1-14,2-10,5 Liiketulos-% -0,7 1,7 9,8 5,7-14,4-11,5 Nettotulos-% -0,7 1,6 9,7 5,7-14,7-11,5 Oman pääoman tuotto-% -21,9 57, Sijoitetun pääoman tuotto-% -21,9 60, Quick ratio 0,8 1,1 0,9 0,2 0,2 0,5 Omavaraisuus-% 21,5 24,7 16,5-131,1-332,7-59,7 Velkaantumisaste Muut kehitys- ja palveluyhtiöt 47

52 4.6. Tavase Oy päätoimialana maa- ja vesirakentamisen tekniset palvelut Toimitusjohtaja Petri Jokela p Osoite: Viinikankatu 42, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 2003 Tampereen kaupungin omistus 74,45 % Yhtiön palveluksessa 1 henkilö Hallituksen jäsenet (tilikaudella 2016): Peter Löfberg (pj.), Tiia Levonmaa, Pentti Bergmann, Esa Kanerva ja Heikki Salmela Hallituksen jäsenet (toimikaudella 2017): Peter Löfberg (pj), Tiia Levonmaa, Jussi Haavisto, Pentti Bergman ja Esa Kanerva Yhtiöllä ei ollut liikevaihtoa vuonna Yhtiön tilikauden tulos muodostui euroa tappiolliseksi. Yhtiön edellisten tilikausien tappiot ovat tilanteessa yhteensä euroa. Yhtiön oma pääoma on euroa ja vieras pääoma euroa. Toiminta-ajatus: Tavase Oy:n toiminta tähtää tekopohjaveden muodostamisen käynnistämiseen Vehoniemen Isokankaan harjualueelle lähivuosina. Tavase Oy:n tarkoituksena on hankkia tarvittava raakavesi, valmistaa tekopohjavesi ja myydä se osakkaille. Toimintaansa varten yhtiö voi suunnitella, omistaa sekä rakentaa, hoitaa ja ylläpitää laitoksia. Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa osakkailleen taloudellista voittoa Muut kehitys- ja palveluyhtiöt

53 Tavase Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% Käyttökate-% Liiketulos-% Nettotulos-% Oman pääoman tuotto-% -6,1-5,9-8,0-8,8-8,6-7,9 Sijoitetun pääoman tuotto-% -0,7-0,7-1,2-1,4-1,6-1,5 Quick ratio Omavaraisuus-% 13,9 15,0 16,1 18,0 20,4 22,7 Velkaantumisaste 6,2 5,6 5,1 4,5 3,8 3,4 4. Muut kehitys- ja palveluyhtiöt 49

54 4.7. Vuores Palvelu Oy päätoimialana Vuoreksen osayleiskaava-alueen kehityspalvelut Toimitusjohtaja Reetta Hynynen p Osoite: Pirttisuonkuja 2, liiketila 4, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 2005 Tampereen kaupungin omistus 27,5 % osakkeista, osuus äänimäärästä 55,43 % Yhtiön palveluksessa ei ole muita henkilöitä toimitusjohtajan lisäksi. Hallituksen jäsenet: Matti Länsiö (pj.), Reeta Ahonen, Mikko Nurminen, Annina Nääppä ( alkaen), Janne Salonen ( asti), Timo Koskinen ja Jouni Honkanen Vuores Palvelu Oy:n tarkoituksena ei ole ensisijaisesti tuottaa voittoa, vaan tukea toimintansa piiriin kuuluvien kiinteistöjen ja koko alueen arvon kehitystä tarjoamalla asukkaille ja muille alueen käyttäjille monipuolisia kiinteistöjen hoitoon ja ylläpitoon liittyviä palveluja sekä tietoliikennepalveluja. Tampereen kaupunki toimii yhtiön perustajaosakkaana ja osakkeiden luovuttajana Vuoreksen alueen yhtiömuotoisten tonttien haltijoille. Vuoden 2017 aikana yhtiön uusiksi osakkaiksi on tontinluovutusten kautta tullut 12 kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöitä, yhteensä osakkeella. Uudet osakkaat ovat liittymissopimuksen mukaisesti sijoittaneet yhtiön vapaan oman pääoman rahastoon yhteensä euroa. Pääomasijoituksella rahoitetaan yhtiön tietoverkkoinvestointeja sekä toiminnan alkuvaiheeseen liittyvä kuluja. Yhtiön liikevaihto tilikaudella 2017 oli euroa ja tulos muodostui euroa positiiviseksi (2016: euroa). Toiminta-ajatus: Vuores Palvelu Oy on Tampereen Vuoreksen kaupunginosan palveluyhtiö, jonka osakkaita ovat Tampereen kaupunki sekä alueen asunto- ja kiinteistöyhtiöt. Yhtiö rakennuttaa Vuoreksen alueen tietoverkon, ylläpitää sitä ja järjestää alueverkkoon tukeutuvia palveluja. Osakkuuden myötä jokainen alueen yhtiömuotoinen kiinteistö liittyy yhtiön tietoverkkoon. Myös omakotitonttien haltijat voivat liittää kiinteistönsä tietoverkkoon yhtiön yksityisasiakkaina. Tietoverkon palveluiden lisäksi Vuores Palvelu järjestää osakasyhtiöille suunnattuja kiinteistönpidon tukipalveluja sekä muita yleisesti Vuoreksen asukkaita ja yrityksiä hyödyttäviä palveluja. Vuores Palvelu toimii mahdollisimman pienellä omalla organisaatiolla ja suurin osa palveluista ostetaan yhteistyökumppaneilta Muut kehitys- ja palveluyhtiöt

55 Vuores Palvelu Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 9,4 54,4 19,3 45,3 40,4 482,4 Käyttökate-% 18,2 1,9-29,9-43,6-120,9-180,8 Liiketulos-% 6,1-12,9-53,1-69,8-143,2 209,1 Nettotulos-% 6,1-12,9-53,5-70,3-143,2 180,8 Oman pääoman tuotto-% 1,3-3,3-12,3-20,0-48,0-56,3 Sijoitetun pääoman tuotto-% 1,3-3,3-12,2-20,0-48,0-56,3 Quick ratio 22,2 13,3 4,0 15,7 3,8 2,2 Omavaraisuus-% 97,2 97,1 93,1 95,9 97,1 83,5 Velkaantumisaste Muut kehitys- ja palveluyhtiöt 51

56 4.8. Tullinkulman Työterveys Oy päätoimialana lääkäriasemat, yksityislääkärit ja vastaavat erikoislääkäripalvelut Toimitusjohtaja Eija Railanmaa p Osoite: Hammareninkatu 5 B, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 2015 Tampereen kaupungin omistus 75,19 %, 100 osaketta, nimellisarvo yhteensä Yhtiön palveluksessa 156 henkilöä ( ) Hallituksen jäsenet (tilikaudella 2016): Rikard Bjurström (pj.), Raija Ruoranen, Ville Taivassalo, Piippa Jumppanen, Tuija Hirsimäki ja Ulla Kampman Hallituksen jäsenet ( alkaen): Rikard Bjurström (pj.), Tiina Surakka, Anne Tervo, Ulla Kampman, Piippa Jumppanen ja Katri Pihlaja. Tullinkulman visio, missio ja arvot päivitettiin vuoden 2017 aikana vastaamaan osakeyhtiön toimintaa ja tavoitetta. Vuoden 2017 alusta aloitti Sastamalassa uusi toimipiste. Vuoden aikana käynnistettiin myös Pitkäniemen alueen uusien toimitilojen sekä Tampereella Kaupissa sijaitsevien Pirte Sportin tilojen suunnittelu tavoitteena käynnistää toiminta uusissa tiloissa tammikuussa Toimintavuoden aikana yhtiössä jatkettiin vahvasti digitaalisten palveluiden kehittämistä. Yhtiön liikevaihto kasvoi merkittävästi vuoden 2017 aikana. Liikevaihdon kasvu oli 14 prosenttia. Liikevaihto päättyneellä tilikaudella oli 18,1 milj. euroa (2016: 15,9 milj. euroa). Liikevaihdon kasvun takana oli suurelta osin kasvanut asiakaskunta, uudet palvelut ja palvelujen lisääntynyt kysyntä. Yhtiön liiketoiminta oli voitollista myös päättyneellä tilikaudella, kuten koko yhtiön historian aiempinakin vuosina. Tilikauden nettotulos päätyi noin euroa voitolliseksi. Tulevan vuoden liikevaihdon kasvun odotetaan olevan päättynyttä tilikautta maltillisempaa. Yhtiön kannattavuus parantui päättyneellä tilikaudella. Merkittävin syy toiminnan kannattavuuden parantumiselle on toiminnan tehostuminen sekä liikevaihdon voimakas kasvu. Kannattavuuden odotetaan väliaikaisesti heikentyvän tilikaudella 2018 merkittävien investointien ja toimitilojen muutosten myötä. Kannattavuuden odotetaan kuitenkin palaavan kasvu-uralle tilikauden 2019 aikana. Yhtiön sijoitetun pääoman tuottoprosenttia voidaan pitää erinomaisena. Toiminta-ajatus: Tullinkulman Työterveys Oy jatkaa vuonna 2015 yhtiöitettyä Tampereen kaupungin Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksen toimintaa. Tampereen kaupungin työterveysyksikkö on alun perin perustettu Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Tullinkulman Työterveydelle Yhteiskunnallinen yritys -merkin, lisäksi yhtiöllä on oikeus käyttää Avainlippu -tunnusta. Yhteiskunnallinen yritys -merkin voi saada yritys, joka liiketoiminnalla on yhteiskunnallinen ja yhteiskunnallisen hyvän vaikutus ympäristöönsä. Yhteiskunnallinen yritys on liiketoiminnaltaan avoin. Arvio tulevasta kehityksestä: Vuonna 2018 jatkamme työtämme asiakkaidemme ja suomalaisen työterveyden hyväksi. Panostukset digitalisiin palveluihin tulevat jatkumaan, jotta pystymme vastaamaan asiakkaidemme, toimialan ja tulevaisuuden vaatimuksiin ja haasteisiin. Palvelujemme ja organisaatiomme kehittämisen lisäksi valmistaudumme siirtämään Tullin alueen toimipisteiden palvelut kauppakeskus Ratinaan rakennettavaan toimipisteeseen huhtikuussa Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on mahdollisuus Tullinkulman Työterveys Oy:lle. Seuraamme ja varaudumme yhtiön toimintaympäristöön vaikuttaviin lainsäädännöllisiin muutoksiin. Pyrimme säilyttämään merkittävän asemamme työterveyspalvelujen tuottajana ja tavoittelemme liiketoimintamme kasvua koko Pirkanmaan alueella Muut kehitys- ja palveluyhtiöt

57 Tullinkulman Työterveys Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 14,0 - Käyttökate-% 4,2 2,8 Liiketulos-% 2,4 1,0 Nettotulos-% 1,7 0,4 Oman pääoman tuotto-% 47,1 16,4 Sijoitetun pääoman tuotto-% 22,8 9,8 Quick ratio 0,8 0,8 Omavaraisuus-% 16,5 11,1 Velkaantumisaste 1,6 2,6 4. Muut kehitys- ja palveluyhtiöt 53

58 4.9. Tammenlehväsäätiö Säätiön tarkoituksena on tarkoituksenmukaisten asunto-, palvelu- ja kuntoutustilojen hankkiminen, varustaminen ja ylläpitäminen vanhustenhuoltona tuen tarpeessa oleville ikääntyneille sotaveteraaneille sekä tämän tarpeen päätyttyä muille vanhuksille. Toimitusjohtaja Satu Laitinen p Postiosoite: Kenttäkatu Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1983 Säätiön palveluksessa tilikauden aikana ei ollut varsinaista henkilöstöä Hallituksen jäsenet (tilikaudella 2017): Jouko Sipilä (pj), Taru Kuosmanen, Timo P. Nieminen, Seppo Penttinen ja Pauli Ruoholahti Toiminta-ajatus: Säätiö yleishyödyllisenä yhteisönä hankkii ja varustaa asunto-, hoito- ja kuntoutustiloja ensisijaisesti sotainvalideille ja muille sotiemme veteraaneille sekä tämän tarpeen päätyttyä muille vanhuksille ja vammaisille. Säätiön tarkoituksena on edellä mainittujen ryhmien terveyden, toimintakyvyn ja yleisen hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen. Palvelut eli kuntoutuksen, laitoshoidon ja palveluasumisen tukipalveluineen on tuottanut vuoden 2009 alusta säätiön kokonaan omistama Tammenlehväkeskus Oy (y-tunnus , tytäryhtiö). Tammenlehväsäätiö-konsernin liikevaihto laski edellisvuodesta ollen 16,6 milj. euroa (2016: 16,9 milj.) Tammenlehväsäätiö -konsernin tilikauden 2017 tulos oli euroa positiivinen. Säätiön liikevaihto vuodelta 2017 oli euroa. Säätiön tilikauden tulos parani vuonna 2017 nousten euroon (2016: euroa). Säätiön ja säätiökonsernin taloudellinen asema on hyvä. Tammenlehväsäätiön oma pääoma on peräti 19,4 milj. euroa. Säätiön taseen loppusumma on 19,8 milj. euroa. Säätiö ei yleishyödyllisenä yhteisönä maksa kiinteistötulostaan veroa. Säätiö on vuokrannut kiinteän ja irtaimen käyttöomaisuutensa Tammenlehväkeskus Oy:lle alkaen. Säätiön omistamia kiinteistöjä (Tammenlehväkeskuksen toimitilat ja palvelukodit) on edelleen toimintavuoden aikana käytetty sääntöjen mukaiseen tarkoitukseen. Kiinteistöille on laadittu ylläpito- ja korjaussuunnitelma vuosille , jonka avulla säätiökonsernissa voidaan varautua tuleviin investointeihin. Suunnitelmaa tarkistetaan vuosittain. Säätiö käytti toimintavuonna sotainvalidien ja muiden veteraanien terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukemiseen, neuvontapalveluun ja toimitilojen kehittämiseen, eli sääntöjensä mukaiseen toimintaan yht euroa (2016: euroa). Vuodelle 2017 oli toiminnalliseksi tavoitteeksi asetettu sertifioidun ympäristöjärjestelmän käyttöönotto. Toimintavuoden aikana säätiökonsernissa otettiin käyttöön Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä. Tuleva kehitys: Tammenlehväsäätiölle on laadittu strategia Tammenlehväkeskus- kuntoutumisen paras kumppani vuosille Strategiaa tarkistetaan vuosittain säätiökonsernin toiminnan ja talouden suunnittelun yhteydessä. Valtakunnallisella tasolla on tulossa merkittäviä muutoksia, näistä keskeisimpänä sote- ja maakuntauudistus, jossa julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 maakunnalle alkaen. Muutokseen liittyvä lainsäädännöllinen valmistelu on vielä kesken. Tammenlehväsäätiön ja sen omistaman Tammenlehväkeskus Oy:n asemaa tulevissa muutoksissa edelleen selvitetään vuoden 2018 aikana Muut kehitys- ja palveluyhtiöt

59 Tammenlehväsäätiö -konserni EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% -1,6 3,8 - Käyttökate-% 5,3 6,6 6,4 Liiketulos-% 0,4 1,6 1,1 Nettotulos-% 5,5 1,0 0,9 Oman pääoman tuotto-% 4,2 0,8 - Sijoitetun pääoman tuotto-% 4,5 1,3 - Quick ratio 3,4 3,3 3,3 Omavaraisuus-% 88,9 88,6 88,3 Velkaantumisaste Tammenlehväsäätiö EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% -4,7-2,9 11,8 - Käyttökate-% 58,5 63,6 65,0 61,5 Liiketulos-% -34,8-28,0-30,0-44,2 Nettotulos-% 98,9-15,3-24,0 30,5 Oman pääoman tuotto-% 3,9-0,6-1,0 - Sijoitetun pääoman tuotto-% 3,9-0,6-0,9 - Quick ratio 10,8 14,4 12,7 72,7 Omavaraisuus-% 97,8 97,3 95,9 94,6 Velkaantumisaste ,1 4. Muut kehitys- ja palveluyhtiöt 55

60 5. Asuntoyhteisöt 5.1. Tampereen Kotilinnasäätiö Säätiön kiinteistötuotot olivat 13,4 miljoonaa euroa vuonna Vuokratuotot olivat yhteensä 12,7 milj. euroa, joissa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,4 milj. euroa. Säätiö teki liikevoittoa lähes 2,8 milj. euroa (2016: päätoimialana ikääntyneiden asumispalveluiden tuottaminen Toiminnanjohtaja Atanas Aleksovski p Osoite: Puutarhakatu 8 A, 6. krs, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1962 Säätiön palveluksessa 15 henkilöä Hallituksen jäsenet: Timo P. Nieminen (pj.), Jarkko Auvinen (vpj), Satu Sipilä, Riitta Koskinen, Terttu Koskela, Maire Martikainen ( saakka), Perttu Jussila sekä asukasjäseninä Tuula Lehtinen ja Veikko Vepsäläinen Toiminta-ajatus: Vuonna 1962 perustettu Tampereen Kotilinnasäätiö edistää ja tukee ikääntyneiden ja eläkkeellä olevien henkilöiden asumista. Kotilinnasäätiön asunnot ovat vuokra-asuntoja. Asuntopalvelut kattavat varsinaisen asumisen ja siihen liittyvät tukipalvelut. Laadukas, virikkeellinen, itsemääräämisoikeutta ja turvallisuutta korostava sekä ekologinen toiminta korostuu Kotilinnassa. Säätiö toimii itsekannattavuusperiaatteella, joka tarkoittaa käytännössä vuokrien ja palvelumaksujen mitoittamista siten, että toiminta on taloudellisesti tasapainossa. 2,0 milj. euroa). Nettotulokseksi muodostui 1,6 milj euroa ja tilikauden ylijäämäksi varausten jälkeen 875 euroa. Säätiön korolliset velat olivat 85,2 milj. euroa, joista korkotuettuja peruskorjaus- ja rakentamislainoja on 38,5 milj. euroa ja vapaarahoitteisia lainoja 46,7 milj. euroa. Säätiölle asetetut omistajatavoitteet toteutuivat hyvin. Asuntojen taloudellinen käyttöastetavoite 97 % ylittyi 1,8 % -yksiköllä yltäen 98,8 % tasolle. Sijoitetun pääoman tuottotavoite 3 % saavutettiin vuonna 2017 ( 2016: 2,3 %). Omavaraisuusaste kasvoi tavoitteen mukaisesti 1 %-yksiköllä edellisvuodesta yltäen 15,5 %:iin (2016: 13,7 %). Kotilinnasäätiön asuntojen kysyntä jatkui hyvällä tasolla. Kotilinnasäätiön asunnoissa asukaspysyvyys on samoin hyvä. Vaihtuvuusprosentti oli 17,15 % tasolla (mukana vaihdot). Vuoden 2017 lopussa Kotilinnasäätiöllä oli 1539 asuntoa, joissa huoneistoneliöitä oli yhteensä m2. Tulevaisuus: Säätiön talous näyttää pysyvän tasapainoisena myös tulevina vuosina. Vaikka vuokria ei korotettu lainkaan vuosina 2016 ja 2017, on talous kehittynyt suhteellisen vakaasti suurista investoinneista huolimatta Asuntoyhteisöt

61 Tampereen Kotilinnasäätiö EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 2,7 0,6 21,0 3,9 4,3 15,8 Käyttökate-% 43,5 39,3 44,2 34,5 31,4 33,8 Liikevoitto-% 20,7 15,3 29,4 9,4 8,9 13,4 Nettotulos-% 12,1 9,7 22,9 2,0 1,0 3,9 Oman pääoman tuotto-% 11,0 9,5 26,4 2,2 1,1 4,2 Sijoitetun pääoman tuotto-% 3,0 2,3 4,6 1,9 2,0 2,8 Quick ratio 4,7 4,4 7,4 3,3 2,3 2,4 Omavaraisuus-% 15,3 13,6 12,6 12,9 15,2 16,3 Velkaantumisaste 5,4 6,3 6,8 6,6 5,5 5,0 5. Asuntoyhteisöt 57

62 5.2. Pirkan Opiskelija-asunnot Oy päätoimialana asuntojen vuokraus Toimitusjohtaja Timo Jokinen p Osoite: Sorsapuisto 1, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1966 nimellä Peltolammin Opiskelija-asunnot Oy, toiminimen muutos Pirkan Opiskelijaasunnot Oy:ksi vuonna Yhtiöön sulautui vuonna 2005 Härmälän Opiskelijatalo Oy. KOy Opintanner ja Insinöörioppilastalo Oy sulautuivat POAS:iin Yhtiön palveluksessa 17 henkilöä Tampereen kaupungin omistus 100 %, osaketta, nimellisarvo yhteensä ,20 Hallituksen jäsenet ( lähtien): Pekka Salminen, Hanna Kallio-Kokko, Joni Lehtimäki, Päivi Kovanen, Aksu Piippo ja asukkaiden edustajina Joel Haataja ja Visa Rantala. Hallituksen jäsenet (2018 alkava toimikausi): Pekka Salminen, Joni Lehtimäki, Päivi Kovanen, Hanna Kallio-Kokko ja Alisa Sankala (lisäksi asukkaiden edustajat) Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:n liikevaihto ylsi 13,5 milj. euron tasolle (2016 8,02 milj). Yhtiön nettotulos tilikaudella oli 0,89 milj. euroa (2016-0,21 milj). Yhtiön oma pääoma parani nousten 5,6 milj. euroon (2016 4,7 milj). Vuonna 2017 asuntojen taloudellinen käyttöaste oli 95,43 % (2016: 92,64 %), joten yhtiö ylitti valtuuston asettaman 94 % tavoitteen. Valtuuston asettama sijoitetun pääoman tuottotavoite yhtiölle oli 3 %, jota ei saavutettu. Toteutunut sijoitetun pääoman tuotto -% oli 2,0 %. Omavaraisuusaste kasvoi nousten 4,9 % tasolle (2016 4,2 %), joten tavoitteeksi asetettu 1 prosenttiyksikön kasvu ei toteutunut. Vuoden 2017 tilinpäätös on laadittu suunnitelman mukaisia poistoja käyttäen, rakennukset 50 vuotta. Verottaja ilmoitti , että POAS ei ole enää tilikaudella yleishyödyllinen yhteisö. Päätöksestä on valitettu, luottamuksen suoja myönnettiin tilikaudelle Asian käsittely on vielä kesken. Vuoden 2017 lopussa yhtiön asuntokannassa oli yhteensä 2217 asuntoa, yhteensä m2. Vuoden 2017 aikana yhtiölle ei valmistunut uusia asuntoja. Kiinteistöjen vuosikorjauksiin käytettiin euroa ( euroa v. 2016). Kiinteistö Oy Opintanner ja Insinöörioppilastalo Oy sulautuivat suunnitellusti POAS:n Tilinpäätöksen vertailuluvut 2016 eivät ole fuusiosta johtuen vertailukelpoisia. Toiminta-ajatus: Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:n tarkoituksena on Tampereella olevien oppilaitosten opiskelijoiden sekä työssäkäyvien nuorten asuntotilanteen parantaminen. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi yhtiö omistaa ja hallitsee kiinteistöjä, ostaa ja vuokraa alueita, rakennuttaa rakennuksia ja antaa vuokralle huoneistoja. Yhtiön tarkoituksena ei ole hankkia osakkaille voittoa tai muuta taloudellista hyötyä Asuntoyhteisöt

63 Pirkan Opiskelija-asunnot Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 68,2 44,2 10,9 3,6-0,5 13,3 Käyttökate-% 42,6 42,2 49,5 45,6 42,6 49,1 Liiketulos-% 16,6 13,7 25,1 23,6-0,9 23,3 Nettotulos-% 6,6-2,7 3,8-1,8-31,8-9,7 Oman pääoman tuotto-% 17,2-14, ,8 Sijoitetun pääoman tuotto-% 2,0 1,3 2,3 2,1-0,1 2,3 Quick ratio 1,7 1,4 1,5 1,6 1 1,5 Omavaraisuus-% 4,9 4,2-2,8-3,1-2,7 0,2 Velkaantumisaste 19,1 22, Asuntoyhteisöt 59

64 5.3. Tampereen Vuokra-asunnot Oy päätoimialana asuntojen vuokraus ja hallinta Toimitusjohtaja Leo Niemelä p Osoite: Tampereen Vuokra-asunnot Oy, Puutarhakatu 8, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 2000 Yhtiön palveluksessa 18 vakituista henkilöä Tampereen kaupungin omistus 100 %, osaketta, nimellisarvo yhteensä Hallituksen jäsenet (alk ): Leila Tilvis (pj), Erkka Vuorinen, Antti Aalto, Jaakko Suominen, Erkki Axen, Johanna Roihuvuo, Lauri Ruoholahti, Merja Nieminen ja Tero Nikander. Hallituksen jäsenet (alk ): Leila Tilvis (pj), Lauri Ruoholahti, Antti Aalto, Ari Wigelius, Erkki Axen, Erkka Vuorinen, Marko Ulvila, Merja Nieminen ja Tero Nikander Hallituksen jäsenet 2018 alkava kausi: Erkki Axen (pj.), Lauri Ruoholahti, Antti Aalto, Erkka Vuorinen, Marko Ulvila, Leila Tilvis ja Taru Hollanti Toiminta-ajatus: Tampereen Vuokra-asunnot Oy vuokraa asuntoja sekä harjoittaa isännöintiä eri puolella Tamperetta. Yhtiön oma asuntokanta oli tilikauden lopussa asuntoa, jonka lisäksi yhtiö hallinnoi hallintopalvelusopimuksilla Y-säätiön 501 asuntoa, Tampereen kaupungin Tilakeskuksen ja kiinteistötoimen 21 asuntoa. Yhtiön asuntojen käyttöaste toteutui vuonna 2017 valtuuston asettaman omistajatavoitteen mukaisesti (vähintään 99,0 %) yltäen 99,5 prosentin tasolle. Yhtiön sijoitetun pääoman tuotto-% jäi alle tavoitetason 5 % yltäen 4,4 % tasolle. Yhtiön liikevaihto kasvoi tilikaudelle ,6 prosentilla 19,0 miljoonaan euroon. Liikevoitto oli 3,6 miljoonaa euroa (2016: 4,6 milj. euroa). Tilikauden nettotulos oli 2,6 milj. euroa voitollinen. Tilinpäätössiirtojen jälkeen yhtiön tulos muodostui nollaksi. Tilikaudella laadittiin asunto-osakehuoneistojen kartoitusta. Kartoituksessa arvioitiin omistamisen taloudellinen kannattavuus ehdottomasti pidettäviin, ehdollisesti pidettäviin ja myytäviin osakehuoneistoihin. Toimintavuonna myytiin kartoitukseen perustuen 4 asunto-osakehuoneistoa. Yhtiön ympäristöohjelman mukaisesti energiansäästöön liittyviä toimenpiteitä toteutettiin rakennushankkeissa varautumalla suunnitelmissa C-luokan energiatehokkuuteen ja asentamalla olemassa oleviin kiinteistöihin energiankulutusta alentavia teknisiä järjestelmiä. Toimintavuonna TVA:n ympäristöohjelman vaikuttavuutta ja toiminnan lisäämiseen laadittua ohjelmaa jatkettiin Ekokompasijärjestelmän pohjalta. Ekokompassi sertifikaatti saatiin toimintavuoden alussa. Jatkossa auditointi suoritetaan kolmen vuoden välein. Pappilan alueen uudisrakentaminen aloitettiin kesäkaudella Toimintavuonna Pappilan alueelle valmistui yhteensä 64 uutta vuokra-asuntoa. Hanke jatkuu edelleen ja valmistuu kokonaisuudessaan vuonna Yhteensä alueelle rakentuu 103 vuokra-asuntoa neljään eri kiinteistökokonaisuuteen. Hipposkylän alueen kehittämistä jatkettiin moniammatillisen työryhmän raportin pohjalta. Raportissa selvitettiin pohjatietoa alueen yhteisöllisistä ja sosiaalisista vaikutuksista. Raportissa tarkasteltiin myös kohteen museaalista merkitystä ja eri vaihtoehtoja alueen kehittämiseksi. Hipposkylän alueen kaavoitusprosessi oli Tampereen kaupungin vuoden 2017 kaavoitusohjelmassa. Tavoitteena on saada alueelle uutta asuntoa vastaamaan yhtiölle asetettuja tavoitteita uusien asuntojen rakentamisessa. Toimintavuoden lopussa yhdyskuntalautakunnassa esitettiin alueen kaavaluonnos, joka kuitenkin palautettiin uudelleen valmisteluun. Kaavaesitys ei vastannut TVA:n kaavaehdotuksen tavoitteita. Tampereen kaupungin kanssa neuvoteltiin yhteistyömalli sosiaalisen asumisen prosessista. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä: Tulevaisuudessa on odotettavissa, että Tampereen talousalue on edelleen lisääntyvässä määrin muuttovoittoinen alue. TVA on määritellyt strategiassaan vuosittaiseksi asuntotuotannoksi keskimäärin 50 asuntoa/ vuosi. Kysyntä suuntautuu perheasuntojen kysynnän vähentymisen myötä lähinnä pienasuntoihin hyvien palveluiden ja liikenneyhteyksien läheisyyteen. Erityistarkastelussa tulee olemaan yhtiön omistamisen kannalta riskiksi luokitellut kiinteistöt Hipposkylän alueella. Kyseisen alueen tehokkaampi kaavoitusratkaisu mahdollistaisi laajan asuntojen uudistuotannon (keskimäärin 100 asuntoa/vuosi) keskeiselle alueelle tulevan raitiotielinjauksen välittömään läheisyyteen Asuntoyhteisöt

65 Tampereen Vuokra-asunnot Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 1,6 1,1 7,4 7,4-3,4 6,5 Käyttökate-% 36,8 38,9 38,0 34,6 33,5 34,6 Liiketulos-% 18,8 24,6 22,9 18,0 17,1 23,8 Nettotulos-% 13,6 19,2 16,5 10,9 10,5 16,8 Oman pääoman tuotto-% 7,1 10,8 10,1 6,8 6,5 11,6 Sijoitetun pääoman tuotto-% 4,4 5,8 5,3 4,1 4,1 6,4 Quick ratio 2,4 1,8 1,9 0,9 0,8 0,6 Omavaraisuus-% 44,5 43,3 39,4 35,8 37,4 40,8 Velkaantumisaste 1,2 1,3 1,5 1,8 1,7 1,4 5. Asuntoyhteisöt 61

66 5.4. Tampereen Vuokratalosäätiö päätoimialana asuntojen vuokraus Toiminnanjohtaja Ahto Aunela, p , Satu Eskelinen (4/2018 alkaen) Osoite: Puutarhakatu 8 A, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1970 Säätiön palveluksessa 44 vakituista henkilöä Hallituksen jäsenet (toimikausi v ): Anneli Kivistö (pj.), Taisto Aaltonen, Marika Mäkelä, Seppo Rantanen, Jouni Markkanen, Otto Auranen ja Mervi Grönfors Hallituksen jäsenet (toimikausi v ): Anneli Kivistö, Seppo Rantanen, Pekka Anttila, Jouni Markkanen, Katja Nisumaa-Saarela, Taisto Aaltonen ja Ari Haanperä Toiminta-ajatus: Tampereen Vuokratalosäätiön tarkoituksena on hankkia asuntoja mahdollisimman edullista vuokraa vastaan sosiaalisesti erityisessä asunnontarpeessa oleville henkilöille (esim. vähävaraiset, lapsiperheet, invalidit ja nuoret parit). Säätiö hallitsee ja omistaa tontteja ja asuinrakennuksia sekä vuokraa asuntoja. Säätiö ei harjoita itse rakennustoimintaa. Säätiö toimii emoyhtiönä konsernissa, jonka tytäryhtiöitä ovat VTS Kiinteistöpalvelu Oy (100 %) sekä tämän osakkuusyhtiö Lännen Palveluyhtiö Oy (31,19 %). Lisäksi konserniin kuuluu KOY Myllyn Pysäköinti (56,68 %) ja Asunto Oy Tampereen Atalan Metsätonttu (100%). Osakkuusyhtiöinä ovat Virontörmän Lämpö Oy (40,42 %) sekä Kiinteistö Oy Tumpin Parkki (20,96 %). Säätiö omistaa lisäksi YH Kodit Oy:stä 17,07 %. Tampereen Vuokratalosäätiö, Vilusen Rinne Oy ja VTS Kiinteistöpalvelu Oy muodostavat yhdessä VTS-kodit yhteisön. Markkinoinnissa käytetään yhtenäistä nimeä VTS-kodit. Tilivuoden 2017 aikana Tampereen Vuokratalosäätiö sr:n toiminta on ollut vakaata ja siinä on ollut vain vähäisiä muutoksia. Taloudellisesti vuosi toteutui ennakkosuunnitelmia paremmin. Käyttöaste nousi edellisvuodesta vaikka ulkoinen asukasvaihtuvuus kasvoi hieman. Uutena rakennusmuotona valmistui puukerrostalo Vuorekseen. Tampereen Vuokratalosäätiön liikevaihto kasvoi 1,3 % ja oli 62,5 milj. euroa. Tulos satunnaisten erien jälkeen oli 12,9 milj. euroa ja asuintalovarauksen jälkeen tilikauden tulos muodostui nollaksi. Omavaraisuus nousi 2,8 %-yksikköä ja säätiön suhteellinen velkaantuneisuus laski. Kiinteistöinvestoinnit kohdistuivat rakennuksiin 21,2 milj. euroa, kalustoon 1,3 milj. euroa sekä keskeneräiseen rakennustuotantoon 11,5 milj. euroa. Lisäksi tehtiin vuosikorjausinvestointeja 10,0 milj. euroa. Vuoden 2017 lopussa Vuokratalosäätiön 148 kiinteistön 7570 asunnossa oli asukkaina henkilöä. Asuntojen taloudellinen käyttöaste vuonna 2017 oli 98,24 % (2016 vuonna 98,00 %). Asuntohakemuksia oli vuoden 2017 lopussa voimassa 2492 kappaletta. Hakemusten määrä nousi edellisvuoden 2160 hakemuksen tasosta. Vuonna 2017 Säätiölle valmistui 2 kohdetta, Koukkurannankatu 10 ja Valtaraitti 9. Perusparannuksia valmistui yhteen kohteeseen. Tulevaisuuden näkymät: Lyhyellä aikavälillä säätiön toimintaympäristö on vakaa. Pitkällä aikavälillä tärkein säätiön taloudelliseen menestykseen ja vuokra-asuntojen kysyntään vaikuttava seikka on Tampereen kaupunkiseudun väkiluvun kasvu, joka näyttää jopa kiihtyvän nykyisestä. Kaupungin kasvustrategiaan sekä kaupungin ja valtion väliseen MAL -sopimukseen (Maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimus) perustuva uusien kohtuuhintaisten vuokraasuntojen rakentamistarve nousee tasolle 570 asuntoa vuodessa, josta VTS-kotien osuus on noin asuntoa. Kiinteistöjen korjaustarve on pysyvää ja erityisesti lähiöiden korjaustarve on kasvava. Säätiön kiinteistöjen korjausvelan ollessa pieni, korjauskuluissa voidaan säästää väliaikaisesti, mutta korjausvelan kasvulle on määriteltävä taso, jota ei voida ylittää. Korjausvelan kasvun rajoittamista ja tarvetta vastaavan asuntokannan lisäämistä on helpointa edistää kysyntää vastaamattoman kiinteistökannan myymisellä tai purkamisella. Tämä tulee merkitsemään joistain kiinteistöistä luopumista joko purkamalla tai myymällä Asuntoyhteisöt

67 Tampereen Vuokratalosäätiö EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 1,3 2,7 1,7 3,9 5,1 3,6 Käyttökate-% 45,5 41,8 44,6 46,7 47,6 48,1 Liikevoitto-% 25,6 19,9 23,9 25,6 25,9 25,2 Nettotulos-% 20,6 15,6 16,0 16,3 14,7 10,7 Oman pääoman tuotto-% 21,5 19,7 24,5 32,6 40,6 44,4 Sijoitetun pääoman tuotto-% 5,3 4,2 4,8 5,0 5,0 4,8 Quick ratio 0,4 0,5 0,6 1,1 0,9 0,6 Omavaraisuus-% 19,5 16,7 14,1 10,9 7,8 5,3 Velkaantumisaste 4,0 4,8 5,9 8,0 11,4 17,3 5. Asuntoyhteisöt 63

68 5.5. Vilusen Rinne Oy päätoimialana asuntojen vuokraus ja hallinta Toimitusjohtaja Ahto Aunela, p Osoite: Puutarhakatu 8 A, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1967 Tampereen kaupungin omistus 100 %, 681 osaketta, nimellisarvo yhteensä ,39 Yhtiön palveluksessa ei omaa henkilöstöä Hallituksen jäsenet (alk ): Anneli Kivistö, Seppo Rantanen, Otto Auranen, Mervi Grönfors, Jouni Markkanen, Kauko Ahmala ja Riitta Mäntymäki Hallituksen jäsenet (alk ) Anneli Kivistö (pj.), Seppo Rantanen, Pekka Anttila, Jouni Markkanen, Katja Nisumaa-Saarela, Kauko Ahmala ja Riitta Mäntymäki Hallituksen jäsenet 2018 alkava kausi: Anneli Kivistö (pj.), Pekka Anttila, Jouni Markkanen, Seppo Rantanen ja Katja Nisumaa-Saarela Toiminta-ajatus: Vilusen Rinne Oy vuokraa asuntoja ja muita tiloja, omistaa tai vuokraoikeuden nojalla hallinnoi tontteja, asuinkiinteistöjä ja asunto-osakkeita sekä muita asuinkiinteistöihin liittyviä apu- ja vuokratiloja. Yhtiö voi omistaa osakkeita tai olla jäsenenä sellaisissa yhteisöissä, jotka toimivat asumisen, isännöinnin, kiinteistönhoidon tai rakennuttamisen alalla. Tampereen Vuokratalosäätiö sr, Vilusen Rinne Oy ja VTS Kiinteistöpalvelu Oy muodostavat yhdessä VTS-kodit yhteisön. VTS-kodit nimeä käytetään yhteisenä markkinointinimenä asukkaisiin päin. Yhtiön liikevaihto vuonna 2017 oli 9,5 milj. euroa ja se laski 3,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Taseen loppusumma hieman laski 62,31 milj. euron tasolle (2016 vuonna 62,33 milj. euroa). Yhtiön taloustilanne on ollut tilikaudella 2017 vakaa. Käyttöaste laski ja koko vuoden keskiarvo oli 96,80 % (2016: 97,23 %) ja vaihtuvuus laski 16,0 %. Maksuvalmius on hieman heikompi kuin edellisenä vuonna, Quick ratio 3,0 (2016: 4,7). Täysien poistojen lisäksi yhtiö teki asuintalovarauksen euroa (2016: euroa), näin ollen tilikauden tulos on nolla. Vilusen Rinne Oy:n omistuksessa oli vuoden 2017 lopussa 24 kiinteistöä ja yhteensä asuntoa (yht asm2). Yhtiön kiinteistöt sijaitsevat Tampereella Kaukajärven kaupunginosassa. Yhtiön asukkaina oli vuoden 2017 lopussa (2016: 2240) henkilöä. Tulevaisuuden näkymät: Lyhyellä aikavälillä yhtiön toiminta on vakaalla pohjalla. Tärkein Vilusen Rinne Oy:n taloudelliseen menestykseen ja vuokra-asuntojen kysyntään vaikuttava seikka on Tampereen kaupunkiseudun väkiluvun kasvu, joka näyttää jopa kiihtyvän nykyisestä. Riipuksenkadun kaavamuutos on valmistunut ja se mahdollistaa noin 100 uuden asunnon rakentamisen vuosina Riipuksenkatu 3 ja 5 entiselle pysäköintialueelle. Annalan peruskorjaus jatkuu. Koulukatu 1 -kiinteistö on purettu kesällä Kolme kiinteistöä perusparannetaan ja rakennetaan uudestaan sekä kaksi kiinteistöä myydään, joista Hikivuorenkatu 22:n myynti toteutunee vuoden 2018 aikana. Projekti käynnistyi vuoden 2017 aikana. Annalan perusparannus on Vilusen Rinne Oy:n laajuuteen nähden huomattavan suuri hanke ja tulee rasittamaan yhtiön maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta merkittävästi. Vuokrataso tulee nousemaan yleistä vuokratasonousua enemmän, mutta vastaavasti asuntojen vuokrattavuus ja mukavuus paranevat sekä korjaustarve pienenee Asuntoyhteisöt

69 Vilusen Rinne Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% -3,2-3,6 5,9 5,5 8,5 15,7 Käyttökate-% 46,3 50,8 51,2 41,4 45,7 46,6 Liiketulos-% 24 22,2 27,3 14, ,3 Nettotulos-% 19 20,6 20,8 7,1 7,7 8,2 Oman pääoman tuotto-% 16 21, ,6 13,4 15,3 Sijoitetun pääoman tuotto-% 4 3,5 4,5 2,3 2,6 3,2 Quick ratio 3 4,7 3,9 2,9 2,4 1,9 Omavaraisuus-% 19 16,2 13,1 9,8 8,6 8 Velkaantumisaste 4 5,1 6,5 9,0 10,3 11,2 5. Asuntoyhteisöt 65

70 5.6. YH Kodit Oy päätoimialana rakennuttaminen, isännöinti, omistaminen ja asumisen palvelut Toimitusjohtaja Janne Tuominen p (vaihde) Osoite: Aleksis Kiven Katu 26, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1946, YH Länsi Oy vuodesta 2007 Tampereen kaupungin omistus 18,64 %, osaketta, kirjanpitoarvo yhteensä ,60 (omistus Tampereen Vuokratalosäätiön kanssa yhteensä 35,71 %) Yhtiön palveluksessa vuonna 2017 keskimäärin 42 henkilöä Hallituksen jäsenet (tilikaudella 2017): Seppo Salminen (pj.), Mikko Rönnholm (vpj), Jorma Levonen, Jouni Markkanen, Reino Ojala, Erkki Uusi-Rauva, Olli Viitasaari Hallintoneuvoston jäsenet: Heikki Salmela (pj.), Jarmo Rosenlöf, Miikka Seppälä, Harri Rämö, Jyrki Lappi, Johanna Heikkilä, Martti Sipponen, Seppo Kallio, Johanna Matikka, Jaakko Joensuu, Olli Niemi, Esa Wahlman, Seppo Rantanen, Anneli Kivistö, Aila Dündar-Järvinen, Tuila Jaatinen, Sauli Saarinen, Pirkko Mäkelä-Turunen, Oskari Auvinen ja Jarkko Sorvanto YH Kodit Oy:n pääomistajia ovat pirkanmaalaiset ja varsinaissuomalaiset kaupungit, kunnat sekä säätiöt. Tilikaudella 2017 emoyhtiön liikevaihto oli 44,0 miljoonaa euroa (konserni 93,7 milj. euroa). Yhtiön tilikauden tulos muodostui 8,6 milj. euroa positiiviseksi (konserni 9,4 milj. euroa). Emoyhtiön nettotulos 8,6 milj. euroa oli 19,6 % liikevaihdosta. Yhtiön kannattavuus sekä oman pääoman että sijoitetun pääoman tuotolla mitattuna on erinomainen (sipo 21,6 %). Hallituksen esitys voitonjaosta yhtiökokoukselle on euroa eli 4,08 euroa/osake. Kassavirtapohjaisesti laskettu kohteiden käyttöaste oli toimintakauden aikana 96,32 % (96,1 % vuonna 2016). Keskimääräinen vuokra vuokra-asunnoissa oli tarkasteluajankohtana 12,56 (12,93) /m2/kk ja keskimääräinen käyttövastike asumisoikeuskohteissa 10,61 (10,48) /m2/kk. Tilikauden aikana rakennuttamiskohteita YH Kodit konsernin toimialueelle valmistui 736 asuntoa, joista 263 oli RStuotantoa. Konsernin ulkopuolisiin rakennuttamiskonsulttikohteisiin valmistui 291 asuntoa. YH -konsernin isännöinnissä oli asuntoa Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen alueilla. Tulevaisuuden näkymät: Vuokra-asunto- ja asumisoikeusasuntokysynnän arvioidaan jatkuvan vakaana YH Kodit konsernin toimintaalueella. Voimakas muuttoliike kaupunkeihin ja sijoittajien aktiivinen toiminta asuntomarkkinoilla on nostanut erityisesti pienten omistusasuntojen hintatasoa. Muissa pohjoismaissa on jo nähty hintojen nousun pysähtyminen, joka saattaa vaikeuttaa myös Suomessa asuntorahoituksen saatavuutta. Vuokra-asuntokannan rakenne ja omistussuhteet voivat muuttaa vuokra-asuntomarkkinoita. Toiminta-ajatus: YH Kodit konsernin liiketoiminta käsittää neljä pääasiallista liiketoiminta-aluetta: rakennuttaminen, isännöinti, omistaminen ja asumisen palvelut Asuntoyhteisöt

71 YH Kodit Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot käyttöomaisuudesta Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 25,7 14,2 44,4-11,3-7,6 19,9 Käyttökate-% 17,1 10,3 9,5 9,7 5,1 5,1 Liiketulos-% 16,6 9,9 9,3 9,5 4,2 4,2 Nettotulos-% 19,6 11,3 10,2 8,2 3,7 3,2 Oman pääoman tuotto-% 34,4 18,2 15,6 9,3 5,1 4,8 Sijoitetun pääoman tuotto-% 21,6 11,4 8,4 6,1 3,1 2,0 Quick ratio 1,9 1,3 1,2 2,1 1,0 1,2 Omavaraisuus-% 50,1 41,9 40,6 40,2 40,6 31,9 Velkaantumisaste 0,6 1,1 1,2 1,3 1,2 1,9 5. Asuntoyhteisöt 67

72 6. Kiinteistöyhtiöt ja muut yhtiöt 6.1. Tampereen Palvelukiinteistöt Oy päätoimialana kiinteistöjen vuokraus ja hallinta Toimitusjohtaja Ilkka Ojala, alkaen Marko Tulokas p Osoite: Frenckellinaukio 2K, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 2005 Tampereen kaupungin omistus 100 %, 1 osake, nimellisarvo ,34 Yhtiön palveluksessa 2 henkilöä Hallituksen jäsenet (tilikaudella 2016): Matti Länsiö (pj.), Riitta Aalto, Simo Hirvonen, Tuure Pitkänen, Merja Talkio-Vilanen ( alkaen) ja Esa Kanerva Hallituksen jäsenet (alk ): Matti Länsiö (pj), Esa Kanerva, Riitta Aalto, Simo Hirvonen, Merja Vilanen ja Jouni Kaipainen Yhtiön tilikauden 2017 liikevaihto oli noin 4,5 milj. euroa (2016: 4,7 milj. euroa). Yhtiön nettotulos oli 0,82 milj. euroa, samoin tilikauden tulos oli kaudella 0,82 milj. euroa. Tampereen Palvelukiinteistöt Oy:n osalta sijoitetun pääoman tuotto oli 4,5 % vuonna 2017 tavoitteen ollessa yli 5 % ja omavaraisuusaste jäi alle 35 % tavoitetason jääden 28,3 %:iin eli valtuuston asettamat omistajatavoitteet eivät toteutuneet tältä osin. Sen sijaan Palvelukiinteistöjen tulos oli erinomainen euroa ja yhtiö maksaa tuloksesta 50 % osingon omistajalle. Vuokraustilanne on vuoden 2017 aikana pysynyt hyvänä. Tilojen vuokrausaste on 93,3 %. Vapaita tiloja on n m2. Vuoden 2017 aikana Kangasalan koulutuspaloasemaa varten ostettiin tontti ja rakennustyöt alkoivat. Koulutuspaloasema valmistuu heinäkuussa Pantin korttelin asemakaava on vireillä ja se valmistuu vuonna Laukontorin paviljonki valmistuu kesäkuussa Tuomi Logistiikka Oy:n toimitilat valmistuvat syksyllä Arvio tulevasta kehityksestä Jatketaan yhtiön kiinteistöomaisuuden kehittämistä ja realisointivaihtoehtojen selvittämistä. Toiminta-ajatus: Tampereen Palvelukiinteistöt Oy omistaa, vuokraa, rakennuttaa sekä myy kiinteistöjä. Toimialueena on kaikki kiinteistöjen ja vuokra-alueiden omistukseen ja käyttöön liittyvä toiminta Kiinteistöyhtiöt ja muut yhtiöt

73 Tampereen Palvelukiinteistöt Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% -4,1 0,4-0,7 6,7 12,5-27 Käyttökate-% 57,5 52,5 55,4 55,6 55,9 53,6 Liiketulos-% 30,8 25,8 29,2 28,8 25,4 20,5 Nettotulos-% 18,3 16,2 17,6 17,4 12,6 3,3 Oman pääoman tuotto-% 7,8 7,4 8,4 8,7 6,3 1,5 Sijoitetun pääoman tuotto-% 4,5 5,0 8,5 5,3 4,2 3 Quick ratio 1, ,5 Omavaraisuus-% 27,7 40,4 39,0 36,3 32,4 30,1 Velkaantumisaste 2,5 1,4 1,3 1,6 1,9 2,2 6. Kiinteistöyhtiöt ja muut yhtiöt 69

74 6.2. TREDU-Kiinteistöt Oy päätoimialana kiinteistöjen vuokraus ja hallinta Toimitusjohtaja alkaen Marko Tulokas ( asti Ilkka Ojala) p Osoite: Frenckellinaukio 2, Tampere y-tunnus perustettu Tampereen kaupungin omistus 66,46 % yhtiön osakekannasta Yhtiön palveluksessa 4 henkilöä Hallituksen jäsenet (alk ): Seppo Mäkinen (pj.), Juha Liinavuori, Arja Laitinen, Antti Aalto, Oskari Auvinen, Helena Koskinen ja Emilia Olkanen Hallituksen jäsenet (alk ): Seppo Mäkinen (pj.), Jouni Korhonen, Antti Aalto, Oskari Auvinen, Virpi Ekholm, Marjatta Lilja ja Veikko Pajunen Toiminta-ajatus: TREDU-Kiinteistöt Oy:n toimialana on omistaa, hallita ja vuokrata koulutustoiminnan käytössä olevia oppilaitosympäristöjen kiinteistöjä irtaimistoineen sekä tuottaa ja järjestää näiden kiinteistöjen omistukseen, hallintaan ja ylläpitoon liittyviä palveluita. Yhtiö voi hankkia ja myydä kiinteistöjä, irtainta, osakkeita ja muita arvopapereita. Yhtiön liikevaihto kasvoi 24,1 prosentilla viime vuodesta ollen 10,0 miljoonaa euroa (2016: 8,0 milj. euroa) ja tilikauden tulos oli 965,09 euroa negatiivinen. Tredu- Kiinteistöt Oy:n tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Yhtiön tilinpäätöksen mahdollisesti tuottama voitto on aina vuosittain siirrettävä voitto- tai tappiotilille sekä käytettävä toiminnan kehittämiseen. Yhtiöllä on yleishyödyllisen yhtiön status eikä yhtiö maksa veroa eikä myöskään jaa voitostaan osinkoa omistajille. Omistajien kesken tehdyn osakassopimuksen mukaan se kunta, jonka alueelle investoidaan antaa yhtiön investointia koskevalle lainalle omavelkaisen takauksen. Tällä menettelyllä taataan edullinen rahoitus yhtiön investoinneille. Yhtiön taloudellinen tilanne on hyvä. Yhtiön omavaraisuusaste on 56,7 % tasolla. Pirkkalan uudisrakennus, ilmailualan koulutuskeskus valmistui kesäkuussa Lempäälän perusparannus- ja laajennushanke valmistui elokuussa Kiinteistö vihittiin Virta-kampukseksi. Lempäälän lukio siirtyi tiloihin yhdessä Tredun kanssa. Kangasalla aloitettiin uuden koulutuskeskuksen rakennushanke. Arvio tulevasta kehityksestä: Kiinteistöjä kehitetään jatkuvasti entistä energiatehokkaimmiksi ja investoinneissa kiinnitetään huomiota ympäristöystävällisten ratkaisujen aikaansaamiseen. Erityisesti uudisrakennushankkeissa otetaan kestävän kehityksen periaatteet erityisen vahvasti huomioon Kiinteistöyhtiöt ja muut yhtiöt

75 TREDU-Kiinteistöt Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 24,1 3,9 115,0 - Käyttökate-% 80,7 78,7 77,3 68,6 Liiketulos-% 11,8 18,1 18,2 5,9 Nettotulos-% 0,0 4,1 4,2-8,9 Oman pääoman tuotto-% 0,0 0,3 0,3 - Sijoitetun pääoman tuotto-% 0,7 1,0 1,0 - Quick ratio 0,5 1,4 3,5 9,3 Omavaraisuus-% 56,7 62,0 70,5 72,5 Velkaantumisaste 0,7 0,5 0,4 0,4 6. Kiinteistöyhtiöt ja muut yhtiöt 71

76 6.3. Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy päätoimiala viemäreiden ja jäteveden puhdistamon rakentaminen ja ylläpito sekä jätevesien puhdistus Toimitusjohtaja Timo Heinonen p perustettu vuonna 2015 Tampereen kaupungin omistus 71,20 % Yhtiön palveluksessa 5 henkilöä Hallituksen jäsenet (tilikaudella 2016): Peter Löfberg (pj), Kari Lahtinen, Pekka J. Nieminen, Janne Salonen, Lauri Väänänen, Pauli Piiparinen (Ylöjärvi), Lasse Sampakoski (Lempäälä), Jonna Sillman-Sola (Kangasala) ja Petri Lätti (Pirkkala), Hallituksen jäsenet (alkaen 6/2017): Peter Löfberg (pj), Kari Lahtinen, Petri Lätti, Pekka J. Nieminen, Pauli Piiparinen, Janne Salonen, Lasse Sampakoski, Jonna Sillman-Sola, Lauri Väänänen Kun Sulkavuoren keskuspuhdistamo siirtoviemäreineen on käytössä, yhtiö vastaa siirtoviemäreiden ja Sulkavuoren keskuspuhdistamon käytöstä ja kunnossapidosta, käsittelee lupaehtojen mukaisesti jätevedenpuhdistamolle johdettavat jätevedet, johtaa ne purkuvesistöön ja vastaa jätevedenkäsittelyssä syntyvien lietteiden käsittelystä. Merkittävien osa vuoden 2017 toiminnasta liittyi meneillään olevan suunnitteluhankkeen ohjaukseen ja valvontaan. Tavoitteena on, että rakennushanke saadaan valmiiksi pääosin vuoden 2023 lopulla ja uusi puhdistamo lopullisesti käyttöönotetuksi kevätkaudella Liikevaihdottoman yhtiön toimintavuoden tappio oli euroa (2016: euroa). Investointimenot olivat euroa (2016: euroa). Toiminta-ajatus: Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n tehtävänä on suunnitella ja rakennuttaa seudullinen jätevesipuhdistamo Tampereen Sulkavuoreen ja siihen välittömästi liittyvät siirtoviemärit ja purkuviemäri. Yhtiö hakee toimintaansa varten tarvittavat ympäristö- ja muut luvat ja hankkii investointeihin tarvittavan rahoituksen. Keskuspuhdistamo on useiden kuntien yhteishanke, mukana ovat Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi Kiinteistöyhtiöt ja muut yhtiöt

77 Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liikevoitto Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% Käyttökate-% Liiketulos-% Nettotulos-% Oman pääoman tuotto-% -6,3-15,9-20,0 Sijoitetun pääoman tuotto-% -6,3-15,9-20,0 Quick ratio 17,2 1,4 9,1 Omavaraisuus-% 97,9 76,3 89,3 Velkaantumisaste Kiinteistöyhtiöt ja muut yhtiöt 73

78 6.4. Tuomi Logistiikka Oy Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistama yhteishankinta- ja logistiikkayhtiö Toimitusjohtaja Reko Martti p Osoite: Tursonkatu 4, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 2016 Tampereen kaupungin omistus 51,00 %, 765 osaketta, nimellisarvo yhteensä Yhtiön palveluksessa 197 henkilöä, joista vakinaisia 79 % ( ) Hallituksen jäsenet toimikaudella 2017: Pekka Anttila (pj.), Riitta Koskinen, Erkki Uusi-Rauva, Timo Toivonen, Wilhelmina Karikko ja Antti Jokela Toiminta-ajatus: Tuomi Logistiikka Oy:n varsinainen toiminta alkoi , kun yhtiölle siirtyi Tampereen Logistiikka Liikelaitoksen (pois lukien vuokraamotoiminnan) liiketoiminta sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän materiaalipalvelut -nimisen vastuualueen liiketoiminta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin materiaalipalveluista varastotoimintojen liiketoiminta siirtyi yhtiölle Yhtiö toimi tilikaudella Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistamana yhteishankinta- ja logistiikkayksikkönä, joka tarjosi sen suoraan tai välillisesti omistaville hankintayksiköille tavaroita tai palveluita tai tuotti näille tavaroita, palveluita tai rakennusurakoita koskevia hankintasopimuksia ja puitejärjestelyjä. Toiminnan painopisteenä vuonna 2017 oli liiketoimintojen kehittäminen ja jatkuvuuden varmistaminen. Tuomi Logistiikan kilpailuttamilla yhteishankintasopimuksilla saavutettiin vuonna 2017 merkittäviä säästöjä hankintahintojen alentumisessa verrattuna edellisen sopimuskauden hintoihin. Yhtiön tilikauden liikevaihto oli 92,3 milj. euroa (2016: 65,0 milj. euroa) ja tilikauden voitto 2,0 milj. euroa (2016: 1,1 milj. euroa). Liikevaihto kasvoi toimivuonna 42,1 prosenttia. Taseen loppusummaksi muodostui 15,8 milj. euroa (2016: 15,7 milj. euroa). Arvio tulevasta kehityksestä: Yhtiön toimintavolyymin arvioidaan vuonna 2018 toteutuvan vähän korkeammalla tasolla kuin vuonna 2017 liikevaihdon kasvaessa noin kolmella miljoonalla eurolla. Liikevaihdon kasvu aiheutuu materiaalitoimintojen kasvusta sekä Hatanpään sairaalan logistiikkatoimintojen tuomasta lisävolyymista. Yhtiön budjetoitu liikevaihto vuodelle 2018 on 93 milj. euroa. Yhtiön toimintaan vaikuttaa pitkällä tähtäimellä Suomen hallituksen hallituskaudelle asettama sosiaali- ja terveydenhuollon uudistushanke. Uudistuksen ollessa kesken, on uudistuksen vaikutusta mahdoton vielä tarkalleen arvioida. Tämänhetkisen tiedon valossa vaikutus yhtiöön on merkittävä sekä omistusrakenteen että asiakaskunnan näkökulmasta. Yhtiön liiketoimintaan vaikuttaa voimaan astunut uusi laki julkisista hankinnoista. Yhtiön tulee sopeuttaa toimintansa lain myötä tiukentuneeseen euromääräiseen ja prosentuaaliseen rajaan liiketoiminnan harjoittamisessa muiden kuin sidosyksiköiden kanssa. Laki astuu tältä osin voimaan Kiinteistöyhtiöt ja muut yhtiöt

79 Tuomi Logistiikka Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 42,1 - Käyttökate-% 3,3 2,7 Liiketulos-% 2,8 2,1 Nettotulos-% 2,2 1,6 Oman pääoman tuotto-% 47,2 36,0 Sijoitetun pääoman tuotto-% 42,2 35,4 Quick ratio 1,2 1,3 Omavaraisuus-% 25,0 28,6 Velkaantumisaste 0,5 0,4 6. Kiinteistöyhtiöt ja muut yhtiöt 75

80 6.5. Tampereen Raitiotie Oy päätoimialana paikallisliikenne Toimitusjohtaja Janne Salonen asti, Pekka Sirviö alkaen p Osoite: Itsenäinisyydenkatu 2, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 2016 Tampereen kaupungin omistus 100 %, osaketta, nimellisarvo yhteensä euroa Yhtiön palveluksessa keskimäärin 5 henkilöä tilikaudella Hallituksen jäsenet (tilikaudella 2017): Asko Koskinen (pj.), Kari Neilimo, Kirsi Koski, Kari Ruohonen, Elisa Saarinen, Jukka Terhonen ja Pekka Pohjoismäki Toiminta-ajatus: Tampereen Raitiotie Oy:n toiminta-ajatuksena on hankkeen rakennusaikainen ohjaus, raitiotieinfran ja kaluston omistaminen sekä ylläpidon järjestäminen. Tampereen Raitiotie Oy keskinäisenä kiinteistöosakeyhtiönä rakennuttaa, omistaa, hallitsee, ylläpitää, huoltaa ja kehittää Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien raitiotielinjojen raitiotieliikennettä palvelevia raiteita, huolto- ja varikkorakennuksia ja muita tiloja, rakennelmia sekä laitteita. Yhtiö voi lisäksi hankkia, omistaa, hallita ja vuokrata edellä mainittua tarkoitusta palvelevaa raitiotiekalustoa, kuten raitiotievaunuja. Raitiotieallianssin palveluntuottajaosapuolet, suunnitelijat ja rakentajat kilpailutettiin joulukuun 2014 ja keskuun 2015 aikana. Raitiotieallianssin osan 1 kehitysvaiheen allianssisopimus allekirjoitettiin Raitiotierakentamisen osan 1 toteutusvaiheen allianssisopimus allekirjoitettiin Raitiotiejärjestelmän omistus- ja hallinnointimuodoksi valittiin osakeyhtiö. Tampereen Raitiotie Oy perustettiin Raitiotien ensimmäisen osan rakentaminen alkoi vuoden 2017 alussa. Raitiotieallianssin toteutussuunnitelman mukaan tavoitteena on, että raitiotieinfra on valmis mennessä. Raitiotierakentamisen osan 1 kustannusarvio on 238,8 milj. euroa. Joulukuussa 2017 Raitiotieallianssin toteutusvaiheen 1 projektiajasta oli käytetty 22 %, ratainfran tekninen valmiusaste oli 16 % ja toteutunut laskutus 18 %. Yhtiön toimintakauden liikevaihto oli euroa. Tilikauden tappio oli euroa. Arvio tulevasta kehityksestä: Uutena mahdollisena riskinä nousee esiin lausuntokierroksella oleva lakiesitys korkovähennysoikeuden rajoittamisesta. Kaupunginhallitus päätti helmikuussa 2018, että raitiotie välillä Sepänkatu-Hiedanranta linjataan kulkevaksi vaihtoehdon Silta mukaisesti Santalahden alueella Rantatiekadun rinnalla ja sillalla Paasikiventien yli Hiedanrantaan. Tavoiteaikatauluksi asetettiin, että raitiotiejärjestelmän osan 2 rakentamisesta päätetään valtuustossa viimeistään lokakuussa Pysäkkikatosten hankinnan kilpailutus tullaan suorittamaan vuoden 2018 aikana Kiinteistöyhtiöt ja muut yhtiöt