kaupungin tytär- ja osakkuusyhtiöiden toiminnasta vuodelta 2013

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin tytär- ja osakkuusyhtiöiden toiminnasta 13Raportti vuodelta 2013 TAMPEREEN KAUPUNGIN JULKAISUJA Toiminta ja talous 2014

2 Kannen kuva: Satakunnansilta ja Tampella Kuvaaja: Susanna Lyly

3 Sisällysluettelo Alkusanat ja katsaus kaupungin omistajaohjauksesta 1 Kaupungin omistajaohjaus Merkittävät muutokset konsernirakenteessa Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto Kaupungin tytäryhteisöjen taloudellinen kehitys Osingot Kaupungin tytäryhteisöilleen antamat lainat ja takaukset Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt Pirkanmaan Jätehuolto Oy Tampereen Sähkölaitos -konserni Tampereen Sähkölaitos Oy Tampereen Sähköverkko Oy Tampereen Vera Oy Tampereen Sähkönmyynti Oy Tampereen Energiantuotanto Oy Tammervoima Oy Tampereen Kaukolämpö Oy Tampere-talo Oy Tampereen Messu- ja urheilukeskus Oy Finnpark konserni Finnpark Oy Tampereen Särkänniemi Oy Pirkanmaan Ammattikorkeakoulu Oy Elinkeinopoliittiset kehittämisyhtiöt Finnmedi Oy Pikespo Invest Oy Ltd Tamseed Ky Tampere Technology Oy Tuotekehitys Oy Tamlink Matkailua ja elinkeinotoimintoja palvelevat yhtiöt Tredea Oy Suomen Hopealinja Oy Oy Runoilijan Tie Tampereen Ravirata Oy Muut kehitys- ja palveluyhtiöt Coxa-Konserni Coxa Oy Ekokumppanit Oy Pikassos Oy Tampereen Sarka Oy Tampereen Työvalmennussäätiö Syke Tavase Oy Verte Oy Vuores Palvelu Oy Asuntoyhteisöt Insinöörioppilastalo Oy Kiinteistö Oy Opintanner Tampereen Kotilinnasäätiö Pirkan Opiskelija-asunnot Oy Tampereen Sokeain Kiinteistö Oy Tampereen Vuokra-asunnot Oy Vilusen Rinne Oy Tampereen Vuokratalosäätiö YH Kodit Oy Kiinteistöyhtiöt Kiinteistö Oy Finn-Medi Delta Tampereen Palvelukiinteistöt Oy TAO-Kiinteistöt Oy Pirko-Kiinteistöt Oy...96 Tunnuslukujen laskentakaavat 98

4

5 Alkusanat ja katsaus kaupungin omistajaohjauksesta Raportissa Tampereen kaupungin tytär- ja osakkuusyhtiöiden toiminnasta esitetään yhtiöiden perustiedot, tilikauden 2013 tärkeimmät tapahtumat ja tulevaisuuden näkymät. Raportin sisältö pohjautuu yhtiöiden tilinpäätösaineistoon, erityisesti toimintakertomusinformaatioon sekä sähköisesti saatavissa olevaan aineistoon (mm. yhtiöiden internet-sivut ja yritysrekisterit). Tunnuslukuyhteenvedot on vuoden 2013 osalta tehty aiempien vuosien mukaisesti. Raportin alun kaupungin omistajaohjauksen katsauksessa käsitellään vuoden 2013 asioiden lisäksi alkuvuotta 2014 sekä näkymiä loppuvuoden osalta. Tampereen kaupunginvaltuusto asettaa talousarvion hyväksymisen yhteydessä tytäryhteisöilleen toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Tytäryhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen vuoden 2013 osalta on raportoitu Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa sekä Tampereen kaupungin konsernitilinpäätöksen yhteydessä, jossa konsernin toimintaa on myös analysoitu tunnuslukujen pohjalta laajemmin. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto on myös käsitellyt toiminnallisten tavoitteiden toteutumista ( ). Kaupungin omistuksessa on hyvin erityyppisiä ja erilaisilla toimialoilla liiketoimintaa harjoittavia yhtiöitä ja yhteisöjä. Esimerkiksi asuntoyhteisöjen kohdalla lähtökohtana on tarjota kohtuuhintaista vuokra-asumista erilaisille kohderyhmille, jolloin tuloksen maksimointi ei ole tarpeen kunhan velanhoito- ja investointikyvystä pidetään huoli. Osa yhtiöistä toimii puhtaassa markkinataloudessa avoimilla markkinoilla ja tavoittelee selkeästi voittoa ja pyrkii laajentamaan toimintaansa. Osa yhtiöistä taas toimii yhtiömuodossa pitkälti toiminnallisten tekijöiden johdosta. Osakeyhtiömalli on yleisesti havaittu selkeäksi ja toimivaksi yritysmuodoksi. Omistamisen keskeisenä lähtökohtana voidaan pitää sitä, että harjoitettava toiminta palvelee kaupunkistrategian toteutumista paremmin julkisomisteisesti kuin se yksityisessä omistuksessa tekisi. Lisäksi strategisesti tärkeiden toimintojen kohdalla julkinen omistaminen voi olla perusteltua. Omistaminen voi perustua myös hyvään vuosittaiseen tuloutustasoon. Kaupungin omistamien yhtiöiden joukossa on myös yhtiöitä, joiden omistamisen taustalla on jokin muu tekijä kuin strategisuus tai vuosittainen tuloutus. Omistamiseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet on tiedostettava ja huomioitava päätöksenteossa. Kaupungin omistajaohjaus Toimintaa ovat ohjanneet kaupunginvaltuuston ( , 159 ) hyväksymä Tampereen kaupungin yhtiöiden ja yhteisöjen omistajapolitiikka ja omistajapoliittiset linjaukset. Omistajapolitiikan tärkeänä päämääränä on, että Tampereen kaupunki on aktiivinen, vaativa ja selkeä omistaja, joka varmistaa omien omistustensa tehokkaan hyödyntämisen kaupunkilaisten hyväksi. Kaupungin omistajapoliittista päämäärää konkretisoidaan 13 omistajapoliittisen linjauksen kautta. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kaupungin omistamien yhtiöiden ja merkittävien säätiöiden muodostamaa kokonaisuutta arvioidaan omistajan näkökulmasta kerran valtuustokaudessa. Kokonaistarkastelussa käydään systemaattisesti läpi kaupungin tytär- ja osakkuusyhtiöt sekä säätiöt. Tytäryhtiöiden varsinaiset yhtiökokoukset pidetään vuosittain yleensä maalis-kesäkuussa. Tytäryhteisöjen omistajakeskustelut käytiin pääsääntöisesti syksyn 2013 aikana. Vuonna 2014 ajankohtana on samoin syksy. Omistajakeskusteluun osallistuu tytäryhteisöistä toimitusjohtaja/toiminnanjohtaja sekä hallituksen puheenjohtaja. Kesän 2013 aikana käytiin lisäksi tytäryhteisöjen tavoitekeskusteluja vuoden 2014 toiminnallisten tavoitteiden osalta. Merkittävän osan kaupungin omistajaohjauksesta muodostaa tytäryhteisöjen omistajan ennakkokäsitystä vaativien asioiden käsittely sekä yhtiöiden tiedottamisvelvollisuus omistajalle. Molemmista määrätään Tampereen kaupungin tytäryhteisöjen konserniohjeessa. Asioita pyritään viemään eteenpäin ennakoiden ja hyvässä vuoropuhelussa yhteisöjen johdon ja hallitusten kanssa. Kaikki omistamista koskevat tärkeät päätökset käsitellään kaupungin luottamuselimissä, pääasiassa kaupunginhallituksen liiketoimintajaostossa. 1 Raportissa käsitellään myös tärkeimmät säätiöt sekä tietyin edellytyksin myös muut kuin varsinaiset osakkuusyhtiöt. Alkusanat ja katsaus kaupungin omistajaohjauksesta 1

6 Tytäryhteisöjen toimitusjohtajien tapaamisia, joissa käsitellään Tampereen kaupunkikonsernin ajankohtaisia asioita, pidettiin vuonna 2013 kaksi kertaa ja vuonna 2014 toistaiseksi kerran. Vastaavia tilaisuuksia on tarkoitus järjestää jatkossakin noin 2 kertaa vuodessa. Yhtiöiden hallitusten jäsenille järjestettiin koulutusta lokakuussa Kaupunki osallistuu Kuntaliiton ja FCG:n järjestämään Toimivat kuntakonsernit työryhmään, jonka tarkoituksena on kehittää parhaita yhteisiä toimintatapoja kuntien omistajaohjaukseen sekä edesauttaa uuden kuntalain valmistelua aihepirin tiimoilta. Työhön liittyy myös kolme seminaaritilaisuutta vuonna Näissä uuden kuntalain vaikutuksia ja vaatimuksia omistajuuteen liittyvissä asioissa on käsitelty yhdessä FCG:n konsultin, liiketoimintajaoston jäsenten, konserniohjausyksikön ja muutaman yhtiön johdon kesken. Merkittävät muutokset konsernirakenteessa Tammenlehväsäätiöstä ja sen tytäryhteisöstä Tammenlehväkeskus Oy:stä tuli kaupungin tytäryhteisö alkaen hallituspaikkajaon määräysvallan muutoksen myötä. PIRKO-Kiinteistöt Oy perustettiin osana Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän purkamisjärjestelyjä. Perustamissopimus allekirjoitettiin Yhtiön kaikki osakkeet ovat olleet Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän omistuksessa kuntayhtymän toiminnan päättymiseen asti. Kuntayhtymän omistajakuntien kokouksessa osakkeet jaettiin yhtiöön mukaan tuleville kunnille. Tampereen Seudun Kasvurahasto Tasku Ky:n jäljellä olevat yhtiömiesosuudet myytiin Pikespo Invest Oy Ltd:lle liiketoimintajaoston päätöksellä ( ). Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto Tampereen kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto aloitti toimintansa helmikuussa Jaosto vastaa kaupunkikonsernin konserniohjauksen täytäntöönpanosta ja konsernivalvonnasta liikelaitosten, tytäryhteisöjen ja säätiöiden osalta sekä muista sille määrätyistä tehtävistä. Liiketoimintajaosto nimeää kaupungin edustajat kaupunkikonsernin yhteisöjen ja säätiöiden hallituksiin lukuun ottamatta kuntayhtymiä, antaa ohjeita kaupunkia eri yhteisöjen ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille sekä tekee esitykset yhtiöiden perustamisesta ja lakkauttamisesta. Liiketoimintajaoston jäsenet ovat (suluissa henkilökohtainen varajäsen) Kalervo Kummola (Elina Sirén), Harri Airaksinen (Ilkka Sasi), Atanas Aleksovski (Ulla Kampman), Anneli Kivistö (Ilpo Sirniö), Jaakko Mustakallio (Anna-Kaisa Heinämäki), Sirkkaliisa Virtanen (Minna Minkkinen) ja Satu Sipilä (Timo Hanhilahti). Liiketoimintajaoston puheenjohtaja on Kalervo Kummola ja varapuheenjohtaja Atanas Aleksovski. Liiketoimintajaosto kokoontuu lähtökohtaisesti kerran kuukaudessa. 2 Alkusanat ja katsaus kaupungin omistajaohjauksesta

7 Kaupungin tytäryhteisöjen taloudellinen kehitys Tytäryhteisöjen taloudellinen kehitys toteutui vuonna 2013 kovin epäyhtenäisesti. Usealla konserniyhteisöllä liikevaihto kasvoi mukavasti, mutta valitettavan monella se myös laski. Suhteellisesti eniten liikevaihtoaan kasvattivat Finnpark-konserni, Tampere-Talo Oy sekä Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Merkittävimmän tytäryhteisön, Tampereen Sähkölaitos konsernin, taloudellisen toiminnan kannalta vuosi 2013 oli edelleen vaikea ja konsernin liikevaihto laski ja kannattavuus pysyi vaatimattomana. Kovimmat vaikeudet viime vuonna kohdistuivat kuitenkin Särkänniemi Oy:öön, jonka liikevaihto laski poikkeuksellisen voimakkaasti ja tulos heikkeni selvästi tappiolliseksi. Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:n tilikauden tulos muodostui lähes puolitoista miljoonaa euroa negatiiviseksi ja yhtiön omapääoma oli 1,4 milj. euroa negatiivinen. Kiinteistöjen käyvin arvoin laskettuna oma pääoma on kuitenkin vielä positiivinen. Taulukossa esitettyjen 15 suurimman yhteisön yhteenlaskettu liikevaihto laski 0,5 % edellisvuoteen verrattuna. Yhtiöiden kokonaisvelan määrä oli vuodenvaihteessa yhteensä 1207 milj. euroa ja se kasvoi noin 30 milj. eurolla. Velkaantuminen jatkui toimintaansa laajentavissa yrityksissä ja velat vähenivät viidellä taulukon yhtiöllä/säätiöllä. Suurimmat velat ovat Sähkölaitoksella ja vuokra-asuntoyhtiöillä, joiden toiminta on luonnostaan erittäin pääomaintensiivistä. Kokonaisuuden ylivelkaantumisesta ei voida puhua, mutta yhteisökohtaisesti tarkasteltuna asia on kuitenkin tarpeen huomioida. Tampereen Sähkölaitos konsernin rahoituksen uudelleenjärjestelyt toteutettiin vuoden 2013 aikana, mutta tällä ei ollut oleellista vaikutusta sen kokonaisvelan määrään. Yhtiö/säätiö, milj. euroa Liikevaihto (muutos-%) Tilikauden tulos Taseen loppusumma Kokonaisvelat Tampereen Sähkölaitos konserni 307,5 (-2,2) 2,6 528,5 444,9 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy 73,2 (-6,1) 2,2 88,0 32,2 Tampereen Vuokratalosäätiö 56,9 (5,1) 0 343,3 318,5 Pirkanmaan Jätehuolto Oy 38,8 (11,8) 3,6 46,1 19,3 Coxa konserni 34,0 (2,9) 1,4 28,5 16,3 YH Kodit Oy 23,9 (-7,6) 0,9 44,1 26,2 Tampereen Särkänniemi Oy 19,5 (-13,4) -0,6 28,4 8,2 Finnpark konserni 23,1 (18,4) 1,5 120,9 87,7 Tampereen Vuokra-asunnot Oy 16,0 (-3,4) 0 71,2 44,5 Tampereen Kotilinnasäätiö 10,3 (4,3) 0 63,4 53,8 Vilusen Rinne Oy 9,1 (8,5) 0 62,9 57,4 Tampere-talo Oy 6,9 (18,3) 0 3,7 2,2 Kiinteistö Oy Opintanner 5,4 (2,7) 0,2 39,6 38,7 Tredea Oy 5,0 (-3,0) 0 1,6 1,3 Pirkan Opiskelija-asunnot Oy 4,8 (0,5) -1,5 54,3 55,8 Yhteensä 634,4 10, , ,0 Taulukko 1 Liikevaihdon perusteella ryhmiteltynä 15 suurinta raportissa esitettävää yhtiötä/säätiötä vuonna 2013 (suluissa vuoden 2012 tiedot liikevaihdon, taseen loppusumman ja kokonaisvelkojen osalta. Alkusanat ja katsaus kaupungin omistajaohjauksesta 3

8 Osingot Kaupunginvaltuusto on toiminnallisten tavoitteiden yhteydessä asettanut muutamille yhtiöille selkeän osingonmaksuun liittyvän tavoitteen. Konserniohjauksen näkemyksen mukaan tätä kehitystä on tarkoituksenmukaista jatkaa ja vahvistaa markkinaehtoisesti toimivien yhtiöiden osalta. Tällä tavoin vahvistetaan myös kaupungin omistajapoliittista linjausta koskien yhtiöiden pääoman tuottotavoitetta. Asialla on merkitystä myös peruskaupungin erittäin haastavan taloudellisen tilanteen näkökulmasta. Vuoden 2013 tuloksista osinkoa maksaneet yhtiöt on mainittu alla taulukossa 2. Yhteenlasketut osingot kasvoivat hieman edellisvuoteen nähden. Merkittävintä osingon kasvu oli Tampereen Sähkölaitos Oy:llä, Tampereen Palvelukiinteistöt Oy:llä ja Finnpark Oy:llä. Sen sijaan Tampereen Särkänniemi Oy ei maksanut osinkoa nyt lainkaan. Yhtiöiden maksamat osingot tulee suhteuttaa yhtiöiden toiminnan luonteeseen ja siihen sitoutuneeseen pääoman määrään sekä liiketoimintaan liittyviin riskeihin. Kokonaisuudessaan kaupungin yhtiöomistuksistaan saama osinkotulo on erittäin vaatimaton ja sen selkeä kasvu tulevaisuudessa on toivottavaa. Yhtiö Osinko vuodelta 2013 ( ) kaupungin osuus osingosta 2013 ( ) Osinko vuodelta 2012 ( ) Kaupungin osuus osingosta 2012 ( ) Osinko vuodelta 2011 ( ) Kaupungin osuus osingosta 2011 ( ) Tampereen Sähkölaitos Oy , , , , , ,00 Finnpark Oy , , , , , ,00 Tampereen Särkänniemi Oy , , , ,71 Pikespo Invest Oy LTD , , , , Tuotekehitys Oy Tamlink , , , , Coxa Oy , , , , , ,00 YH Kodit Oy , , , , , ,22 Tampereen Palvelukiinteistöt Oy , , , ,07 Yhteensä , , , , , ,00 Taulukko 2 Raportissa esitettyjen yhtiöiden tilikausien 2011, 2012 ja 2013 tuloksista maksamat osingot (hallitusten esitykset voitonjaosta). Kaupungin tytäryhteisöilleen antamat lainat ja takaukset Tampereen kaupunki on aiemmin lainoittanut tytäryhteisöjään tapauskohtaisesti. Viime vuosina yhteisöt ovat hankkineet itse rahoituksensa suoraan markkinoilta, usein kaupungin avustuksella ja joskus takaamana. Kokonaisuudessaan kaupungilla oli vuoden 2013 lopussa pitkäaikaisia lainasaamisia tytäryhteisöiltään 104,7 milj. euroa. Lainasaatavien määrä laski oleellisesti, kun Sähkölaitos-konsernin rahoitus järjesteltiin vuoden aikana uudestaan ja konserni lyhensi lainojaan kaupungille uudella pankkilainalla. Suurimmat pitkäaikaiset lainasaamiset olivat Tampereen Sähkölaitos Oy:ltä ja Tampereen Vuokratalosäätiöltä. Tampereen kaupunki on myös taannut tytäryhteisöjen ottamia lainoja silloin kun se on ollut tarkoituksenmukaista. Vuoden 2013 lopussa takauksia oli yhteensä 366,6 milj. euron edestä ja takausvastuiden määrä kasvoi 20,8 milj. eurolla. Takaukset kasvoivat erityisesti Pirkanmaan Ammattikorkeakoulu Oy:n, Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n ja TAO-kiinteistöt Oy:n investointirahoitusten johdosta. 4 Alkusanat ja katsaus kaupungin omistajaohjauksesta

9 Taulukko 3 Kaupungin tytäryhteisöilleen antamat lainat Lainansaaja Lainamäärä Lyhennykset 2013 Lainamäärä Korot 2013 Finnpark Oy , , , ,63 Kiinteistö Oy Opintanner , , ,00 Tampereen Energiatuotanto Oy , , ,67 Tampereen Kaukolämpö Oy , , ,27 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy , , ,77 Tampereen Sähkölaitos Oy , , , ,05 Tampereen Vuokra-asunnot Oy , , , ,85 Tampereen Vuokratalosäätiö , , , ,92 Vellamonkodit Oy , , , ,87 Vilusen Rinne Oy , , ,46 Yhteensä , , , ,49 Muut lainasaamiset Ateljeetalo Oy , , , ,03 YH kodit Oy , , ,14 Taulukko 4 Kaupungin tytäryhteisöilleen antamat takaukset Tytäryhteisöjen puolesta Finnpark Oy , ,59 Insinöörioppilastalo Oy , ,10 Kiinteistö Oy Opintanner , ,07 Pirkan Opiskelija-asunnot Oy , ,00 Pirkanmaan Ammattikorkeakoulu Oy , ,00 Pirkanmaan Jätehuolto Oy , ,00 Tampereen Kotilinnasäätiö , ,09 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy , ,00 Tampereen Palvelukiinteistöt Oy , ,52 Tampereen Vuokra-asunnot Oy , ,02 Tampereen Vuokratalosäätiö , ,46 TAO-kiinteistöt Oy ,00 Tavase Oy , ,00 Vellamonkodit Oy , ,00 Vilusen Rinne Oy , , , ,86 Osakkuusyhteisöjen puolesta Coxa Oy , , , ,00 Alkusanat ja katsaus kaupungin omistajaohjauksesta 5

10 1. Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt 1.1. Pirkanmaan Jätehuolto Oy Toimitusjohtaja Harri Kallio p Osoite: Naulakatu 2, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1994 Tampereen kaupungin omistus 49,69 % (65,33 % äänimäärästä), 631 osaketta, nimellisarvo yhteensä ,91 Yhtiön palveluksessa keskimäärin 62 henkilöä Hallituksen jäsenet ( asti): Oras Tynkkynen (pj.), Olli Viitasaari, Aila Dündar- Järvinen, Marjukka Dyer, Anssi Koski, Juha Kuusisto, Esa Martikkala ja Jukka Mäkelä Hallituksen jäsenet (alk ): Oras Tynkkynen (pj.), Antti Ivanoff, Esa Kanerva, Pasi Hälli, Jukka Mäkelä, Olli Viita-saari, Oskari Auvinen ja Juha Kuusisto Toiminta-ajatus: Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tehtäviin kuuluu. Jätehuollon kehittäminen, ja jäteneuvonta, ns. kunnan järjestämä jätteenkuljetus, vastaanotettavan jätteen käsittely ja loppusijoitus, vaarallisten jätteiden ja eräiden hyötyjätteiden vastaanotto ja toimitus jatkokäsittelyyn. Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella ja käyttää tuloksensa jätehuollon kehittämisen edellyttämiin investointeihin. Pirkanmaan Jätehuolto konsernin muodostaa emoyhtiö Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja sen tytäryhtiö Pirkan Putkikeräys Oy. Konsernitilinpäätökseen yhdistellään myös osakkuusyhtiö Tammervoima Oy, josta yhtiö omistaa 49,0 % Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistaa 17 kuntaa: Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Parkano, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi. Omistajakunnilla on lakimääräinen yhteislautakunta, joka käsittelee mm. taksat, jätehuoltomääräykset ja erivapaudet. Emoyhtiön operatiivinen toiminta oli vuonna 2013 edellisten vuosien kaltaista. Yhtiön tilikauden liikevaihto oli 38,8 milj. euroa (34,7 milj. euroa vuonna 2012). Tilikauden voitoksi muodostui 3,6 milj. euroa (1,9 milj. euroa vuonna 2012). Yhtiön vastaanottamat jätemäärät olivat edelliset vuoden tasoa. Emoyhtiön tulosta tarvitaan lähivuosien investointien ja maisemointitöiden rahoitukseen sekä kaatopaikkojen jälkihoitoon, joka jatkuu ainakin 30 vuotta niiden sulkemisen jälkeen. Merkittävimmät investoinnit (konserni 2,9 milj. euroa) olivat Pirkan Putkikeräys Oy:n investoinnit Vuoreksen jätteiden putkikeräysjärjestelmään 1,3 miljoonaa euroa ja emoyhtiön Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukselle hankkima kaatopaikkajyrä 0,4 milj. euroa. Emoyhtiön maksuvalmius on pysynyt hyvänä. Tytäryhtiön investoinnit ovat vahvasti etupainoteiset ja se joutuu rahoittamaan niitä lainarahalla. Tilinpäätöshetkellä Pirkan Putkikeräys Oy:ltä oli lainaa emoyhtiöltä 6,5, milj. euroa. Vuoden 2016 alussa on tulossa orgaanisen jätteen, muovin ja kumin kaatopaikkaläjityksen kieltävä asetus. Muutos on yhtiön toiminnan kannalta erittäin merkittävä. Muutokseen valmistautuminen on jo aloitettu mm. käynnistämällä Tammervoima-hanke ja suunnittelemalla toimintamallia tilanteeseen, kun Tammervoima Oy:n voimalaitos toimii. Pakkausjätteen täyden tuottajavastuun muutoksen jätelakiin odotetaan hyväksyttävän 2014 aikana. Toiminnan kehitys on edelleen painottunut vahvasti Tammervoima-hankkeen toteuttamiseen sekö Pirkan Putkikeräys Oy:n putkikeräysjärjestelmän toteuttamiseen Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt

11 Pirkanmaan Jätehuolto Oy 1000 EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot käyttöomaisuudesta Liikevoitto Rahoituserät yhteensä Tulos rahoituserien jälkeen Tulos satunnaiserien jälkeen Poistoeron muutos Tuloverot Tilikauden voitto Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma Oma pääoma yhteensä Sijoitettu pääoma Nettoinvestoinnit Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Liikevaihdon kasvu-% 11,8 3,6 8,8 5,9 8 8,9 Käyttökate-% 21,9 21,1 20,5 21,8 21,3 17,4 Liikevoitto-% 10,4 7,6 7,9 10,7 10,3 5,9 Nettotulos-% 6,3 5,8 4,9 7 7,1 4,2 Oman pääoman tuotto-% 9,5 8,6 7,7 10,9 11,8 7 Sijoitetun pääoman tuotto-% 15,9 11,6 12, ,5 11,4 Quick ratio 5,7 5,5 4,7 3,9 3,9 3,4 Omavaraisuus-% 58,1 59,3 57,7 58,3 59,9 60 Velkaantumisaste Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt 7

12 1.2. Tampereen Sähkölaitos -konserni Tampereen Sähkölaitos konsernin emoyhtiönä toimii palvelu- ja holding-yhtiö Tampereen Sähkölaitos Oy. Sen tytäryhtiöitä ovat sähköverkkotoimintaa harjoittava Tampereen Sähköverkko Oy, sähkö- ja ulkovalaistusverkkojen rakentamis- ja kunnossapitotoimintaa harjoittava Tampereen Vera Oy, sähkön loppuasiakasmyyntiä harjoittava Tampereen Sähkönmyynti Oy, kaukolämmön asiakasmyyntiä harjoittava Tampereen Kaukolämpö Oy, energiantuotantoa harjoittava Tampereen Energiantuotanto Oy sekä sen 51 %:sti omistama Tammervoima Oy. Tammervoiman toimialana on ns. mankala-periaatteen mukaisesti jätteenhyödyntämispalveluiden tuottaminen ja myyminen jätehuoltoyhtiöosakkailleen sekä lämmön ja sähkön tuottaminen ja myyminen energian hyötykäyttäjäosakkailleen. Vähemmistön Tammervoima Oy:stä omistaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Tampereen Sähkölaitos -konserni 1000 EUR * Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot käyttöomaisuudesta Liikevoitto Rahoituserät yhteensä Tulos rahoituserien jälkeen Tulos satunnaiserien jälkeen Poistoeron muutos Tuloverot Tilikauden voitto Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma Oma pääoma yhteensä Sijoitettu pääoma Nettoinvestoinnit Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Liikevaihdon kasvu-% -2,2-2,7-4,8 38,3 533,3-0,8 Käyttökate-% 18,8 18,9 22,6 22,1 23,1 38,3 Liikevoitto-% 6,1 7,2 12,1 12,6 9,7 17,1 Nettotulos-% 0,8 0,4 3,8 3-1,8-0,2 Oman pääoman tuotto-% 3,2 1,6 15,5 14,6-6,3-0,2 Sijoitetun pääoman tuotto-% 4,3 5,1 8,5 9,3 5,2 2,3 Quick ratio 1,5 0,2 1,3 2,1 2 1,6 Omavaraisuus-% 17 15,8 16,5 14, ,6 Velkaantumisaste 4,2 4,4 4,5 5 6,1 5, Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt

13 Energiayhtiöt 2013 Liikevaihto milj. euroa Muutos-% Liiketulos milj. euroa Nettotulos milj. euroa SIPO Nettotulos-% Omavaraisuusaste-% Investoinnit milj. euroa Henkilöstö Helen Vantaan energia Tampereen Sähkölaitos Turku Energia Oulun Energia EPV Energia Savon Voima Jyväskylän Energia Pori Energia Suur-Savon Sähkö Lahti Energia Loiste Vaasan Sähkö Lappeenrannan energia Kymenlaakson Sähkö Lähde: Talouselämä Naistenlahden voimalaitos 1. Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt 9

14 Tampereen Sähkölaitos Oy päätoimialana energialiiketoimintojen hallinnointi Toimitusjohtaja Jussi Laitinen p (vaihde) Osoite: Voimakatu 11, PL 175, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1950 Tampereen kaupungin omistus 100 % Yhtiön palveluksessa 49 henkilöä ( , koko konserni 422 henk.) Hallituksen jäsenet ( asti): Peter Löfberg (pj.), Antti Juva, Timo Lahtinen, Helena Perälä, Kirsikka Siik, Satu Sipilä ja Ilpo Sirniö Hallituksen jäsenet (alk ): Peter Löfberg (pj.), Satu Eskelinen, Tero Mattila, Riitta Lyytikäinen, Mikko Kriikku, Kirsikka Siik ja Timo Lahtinen Toiminta-ajatus: Tampereen Sähkölaitos konserni toimittaa sähköä, kaukolämpöä, kaukojäähdytystä ja maakaasua yksityis- ja yritysasiakkaille pääasiassa Pirkanmaalla. Konsernin emoyhtiö Tampereen Sähkölaitos Oy omistaa tytäryhtiöt Tampereen Energiantuotanto Oy:n, Tampereen Kaukolämpö Oy:n, Tampereen Sähkönmyynti Oy:n, Tampereen Sähköverkko Oy:n ja Tampereen Vera Oy:n. Vuosi 2013 oli edelleen Tampereen Sähkölaitos konsernin talouden kannalta hyvin haastava. Liikevaihto oli 307,5 miljoonaa euroa, jossa laskua edellisvuoteen 2,2 %. Liikevoitto heikkeni noin 4,0 milj. eurolla, mutta tilikauden tulos nousi edellisestä vuodesta ja oli 2,6 milj. euroa. Tulosparannusta auttoivat alhaisemmat rahoituskulut ja yhteisöverot. Sijoitetun pääoman ja oman pääoman tuotot jäivät vaatimattomiksi. Emoyhtiön liikevaihdoksi muodostui 8,6 milj. euroa ja tulos oli 2,3 milj. euroa positiivinen. Liitteenä oleviin Talouselämä-lehden keräämiin energiayhtiöiden 2013 taloustietoihin verrattuna Tampereen Sähkölaitos jää keskimääräistä heikommaksi menestykseltään. Vertailussa esitetyt tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä mukana on yhtiöitä ja liikelaitoksia. Lisäksi Tampereen Sähkölaitoksen tasetta rasittaa vielä 5 vuoden takainen liiketoimintakauppa. Sähkön markkinahintataso jatkui 2013 edelleen alhaisena, mikä vaikutti negatiivisesti sähköntuotannon kannattavuuteen ja siten myös tuotantomääriin. Tuulivoiman voimakas rakentaminen pohjoismaissa ja Saksassa sekä alhainen kivihiilen markkinahinta laskivat merkittävimmin sähkön markkinahintatasoa. Vuosi oli myös keskimääräistä lämpimämpi, joten sähkön ja lämmön yhteistuotantona tuotettu sähköntuotanto jäi alhaiseksi. Merkittävimmin konsernin kannattavuutta heikensi sähköverkkotoiminta. Energiaviraston valvoman kohtuullisen tuoton valvontajakson perusteella sähkön siirtohintoja laskettiin, josta aiheutui sähköverkkotoiminnan liiketuloksen 5,5 milj. euron lasku. Konsernin korkomenot laskivat yleisen korkotason laskun johdosta. Lainoja myös uudelleen järjesteltiin, jolloin huomattava osa kaupungin antamasta lainasta konvertoitiin pankkilainaksi. Loppuvuodesta yhtiöissä, pois lukien Tampereen Vera Oy, laadittiin kehitys- ja säästöohjelma, jonka tarkoitus on vähentää kustannuksia 4 miljoonaa euroa. Kehitys- ja säästöohjelman laatimisen yhteydessä käytiin YT-neuvottelut, koska ohjelmalla oli henkilöstövaikutuksia. Ohjelman toteuttaminen alkoi heti alkuvuodesta Emoyhtiössä keskityttiin tukipalveluiden tehokkuuden lisäämiseen ja sisäisen valvonnan tason nostamiseen mm. toimintatapoja ja rakenteita uudistamalla. Johtamisjärjestelmiä kehitettiin kannustinjärjestelmiin, työhyvinvointiin, ja esimiestyöhön panostamalla. Vuoden aikana laadittiin toimitilojen käyttöä koskeva tehostamissuunnitelma Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt

15 Tampereen Sähkölaitos Oy 1000 EUR * Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot käyttöomaisuudesta Liikevoitto Rahoituserät yhteensä Tulos rahoituserien jälkeen Tulos satunnaiserien jälkeen Poistoeron muutos Tuloverot Tilikauden voitto Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma Oma pääoma yhteensä Sijoitettu pääoma Nettoinvestoinnit Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Liikevaihdon kasvu-% -4,2-19,6 5,3 2,5 278,4-1,4 Käyttökate-% ,1 3,8 4,2 2,9 Liikevoitto-% -31,9-27,4 0,8 0,3-14,7 0,3 Nettotulos-% -220,5-163,2-128,1-147, Oman pääoman tuotto-% -26,4-20, ,5-25,8-14,4 Sijoitetun pääoman tuotto-% -0,7-3,4-3,2-3,6 2,3 0 Quick ratio 1,5 0,5 1,4 5,7 6,4 30,6 Omavaraisuus-% 16,9 17,2 17,2 17,3 16,7 16,9 Velkaantumisaste 4,8 4,8 4,5 4,7 5 4,9 1. Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt 11

16 Tampereen Sähköverkko Oy päätoimialana sähköverkkotoiminta Toimitusjohtaja Tapio Salonen p (vaihde) Osoite: Voimakatu 11, PL 175, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 2005 Yhtiön palveluksessa keskimäärin 54 henkilöä Hallituksen jäsenet ( asti): Seppo Mäkinen (pj.), Johanna Hakonen, Antti Juva, Jorma Kuitunen, Anja Liukko, Mika Viirre ja Miia-Hannele Vuori Hallituksen jäsenet (alk ): Seppo Mäkinen (pj.), Johanna Hirvimies, Tero Mattila, Jarmo Salmi, Helena Perälä, Niina Laitinen ja Vesa Eskola Toiminta-ajatus: Tampereen Sähköverkko Oy toimii osana Tampereen Sähkölaitos konsernia harjoittaen Energiamarkkinaviraston valvomaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa jakelualueellaan, johon kuuluu pääosa Tampereen kaupungin alueesta ja lisäksi pieniä osia Kangasalan, Lempäälän ja Pirkkalan kunnista. Yhtiön liiketoimintaan kuuluu sähkönjakelu- ja siirtoverkkojen omistus, ylläpito, käyttö, suunnittelu ja rakennuttaminen. Yhtiön liikevaihto vuonna 2013 oli 40,4 (46,1) miljoonaa euroa ja liikevoitto 9,3 (14,9) miljoonaa euroa, josta emoyhtiö Tampereen Sähkölaitos Oy:lle annettiin konserniavustuksena 9,8 miljoonaa euroa. Sähköä yhtiön verkkovastuualueella siirrettiin vuoden 2013 aikana yhteensä 1828 (1845) GWh. Yhtiön liikevaihto ja liiketulos pienenivät johtuen edellisen vuoden lopulla tehdystä valvontamallin tuottotasoon liittyvästä siirtohintojen alennuksesta. Yhtiön investoinnit olivat yhteensä 11,1 (9,8) miljoonaa euroa. Investointitaso on noussut edellisistä vuosista. Isoin yksittäinen investointi oli Rautaharkon sähköaseman vanhan osan 20 kilovoltin kytkinlaitoksen saneeraus. Jakeluverkon investoinneissa korostui aiempia vuosia selvästi enemmän vanhan verkon korvaus ja saneeraus. Vuoden aikana saatiin lähes kaikki asiakkaat tuntipohjaiseen taseselvitykseen parantamalla etäluennan toimivuutta ja siihen liittyvää seurantaa ja raportointia. Sähkön siirtohinta pysyi ennallaan ja oli maan alimmassa neljänneksesä. Meneillään olevan EMV-valvontajakson suuntaviivat avattiin tarkemmin ja päivitettiin sen pohjalta tulevien vuosien siirtohinnoittelun PTS-suunnitelma. Sähkömarkkinalain muutoksen seurauksena jouduttiin yhtiön verkkolupa hakemaan uudestaan. Yhtiön pääomarakenne muutettiin konsernin lainojen uudelleen järjestelyn myötä ja yhtiö pääomitettiin kokonaan oman pääoman ehtoisesti. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä: Yhtiö odottaa siirtomäärien kasvavan vuonna 2014 hieman edellisvuodesta ja sähköverkkoon liitettävien uusien liittymien määrän vähenevän selvästi. Suurin osa yhtiön siirtotuloista tulee pienjännitesiirrosta, johon liiketoiminnan nousu- ja laskusuhdanteet eivät ole vaikuttaneet yhtä merkittävästi kuin keski- ja suurjännitesiirtoihin. Lisäksi siirtohinnoittelun rakennetta ja ennustettavuutta on toteutetun alennuksen myötä muutettu painottamalla kiinteiden maksujen osuutta aiempaa enemmän. Vuoden 2014 merkittävin operatiivinen haaste on sähkömittarien tuntipohjaisen muistitiedon laadun varmistaminen, sähköisten asiakaspalveluiden kehittäminen sekä jakeluverkon töiden kilpailutuksen jatkotoimenpiteet Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt

17 Tampereen Sähköverkko Oy 1000 EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot käyttöomaisuudesta Liikevoitto Rahoituserät yhteensä Tulos rahoituserien jälkeen Tulos satunnaiserien jälkeen Poistoeron muutos Tuloverot Tilikauden voitto Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma Oma pääoma yhteensä Sijoitettu pääoma Nettoinvestoinnit Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Liikevaihdon kasvu-% -12,3 0,4 5,2 19,6 12,5-0,3 Käyttökate-% 46,5 51,8 53,3 52,4 48,1 45,2 Liikevoitto-% 23,1 32, ,9 20,3 Nettotulos-% 24,3 31,5 31,1 31,4 16,6 20,6 Oman pääoman tuotto-% 8,2 12,2 11,9 11,5 5,1 5,6 Sijoitetun pääoman tuotto-% 7,8 11,7 11,4 10,4 4,8 5,4 Quick ratio 0,6 0,5 0, ,6 Omavaraisuus-% 72,4 72,4 70, ,7 82,7 Velkaantumisaste 0 0 0,1 0,1 0,1 0,1 1. Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt 13

18 Tampereen Vera Oy päätoimialana sähkö-, liikennevalo- ja ulkovalaistusverkkojen rakentaminen Toimitusjohtaja Pekka Hyvönen p Osoite: Väkipyöränkatu 5, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 2005 Yhtiön palveluksessa keskimäärin 103 henkilöä Hallituksen jäsenet ( asti): Jussi Laitinen (pj.), Antti-Jussi Halminen, Timo Lahtinen, Leena Parvio, Helena Perälä, Ilpo Sirniö ja Pertti Suuripää Hallituksen jäsenet (alk ): Antti- Jussi Halminen, Pertti Suuripää, Olavi Toiva, Leena Parvio ja Jussi Laitinen (pj.) Toiminta-ajatus: Yhtiön toiminta-ajatuksena on tarjota asiakkailleen kilpailukykyisesti sähkö- ja ulkovalaistusverkkojen sekä liikennetelematiikan rakentamis- ja kunnossapitopalveluita ja sähköverkon energianmittaus-palveluita. Tampereen Vera Oy toimii osana Tampereen Sähkölaitos konsernia. Yhtiön liikevaihto oli 14,7 (16,3) milj. euroa ja se laski edellisestä vuodesta 9,7 prosenttia. Liiketulos heikkeni lähes 60 prosenttia, sillä yhtiön kiinteät kulut eivät joustaneet volyyminlaskua vastaavasti. Tilikauden tulokseksi muodostui emolle annetun konserniavustuksen jälkeen käytännössä nolla. Sähköverkkopalveluiden merkittäviä kohteita olivat Elenia Oy:lle tehdyt maakaapelointityömaat Keski-Suomessa ja Hämeessä, Fingrid Oyj:n Hikiän sähköaseman Gis-päätetyöt, VEO Oy:lle pääte- ja jatkostyöt Seinäjoella ja Jyväskylässä JE-Siirto Oy:lle rakennettu 20 kv kaapelointityö ja 110 kv kaapelireitin putkitustyö. Veran Infrapalvelut asensi ja vaihtoi vuoden aikana Tampereen kaupungille noin katu- ja julkisivuvalopistettä mm. Pakkahuoneen Aukiolle, Pikku Kakkosen puistoon, sekä Vuorekseen ja Rissoon. Lisäksi huoltotöinä vaihdettiin vuotuiset lamppua. Liikennevalot- ja telematiikkaryhmä vaihtoi liki 20 Tampereen liikennevaloliittymien ohjauskojetta ja rakensi uudet valot Tipotien risteykseen. Lisäksi töitä tehtiin Pirkanmaan ELYkeskukselle. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä: Vuosi 2014 osalta toimintakausi on käynnistynyt suotuisasti. Tilauskanta on pysynyt tyydyttävänä ja henkilöstö täystyöllistettynä. Taloudellisten mittarien uskotaan toteutuvan edellisen vuoden tasolla ja kannattavuutta pyritään pitämään toimialan keskiarvoa parempana Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt

19 Tampereen Vera Oy 1000 EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot käyttöomaisuudesta Liikevoitto Rahoituserät yhteensä Tulos rahoituserien jälkeen Tulos satunnaiserien jälkeen Poistoeron muutos Tuloverot Tilikauden voitto Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma Oma pääoma yhteensä Sijoitettu pääoma Nettoinvestoinnit Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Liikevaihdon kasvu-% -9,7 12,3 23,4-9,8-14,2 4,7 Käyttökate-% 4,5 8,7 6,7-6 -7,7 490 Liikevoitto-% 3,6 8 5,9-6,9-8,5 3 Nettotulos-% 3,5 7,5 5,8-7 -8,6 2,3 Oman pääoman tuotto-% 14,2 33, ,3-37,7 10,3 Sijoitetun pääoman tuotto-% 14,3 35, ,3-37,7 13,1 Quick ratio ,9 0,7 1,1 Omavaraisuus-% 52 49, ,4 45,2 52,7 Velkaantumisaste Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt 15

20 Tampereen Sähkönmyynti Oy päätoimialana sähkönmyyntitoiminta Toimitusjohtaja Pertti Suuripää Osoite: Voimakatu 11, PL 175, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 2008 Yhtiön palveluksessa keskimäärin 22 henkilöä Hallituksen jäsenet ( asti): Jussi Laitinen (pj.), Antti-Jussi Halminen, Leena Parvio, Helena Perälä, Satu Sipilä ja Olavi Toiva Hallituksen jäsenet (alk ): Antti- Jussi Halminen, Olavi Toiva, Pekka Hyvönen, Leena Parvio ja Jussi Laitinen (pj.) Toiminta-ajatus: Tampereen Sähkönmyynti Oy myy sähköä ja palvelee pienkuluttajia ja yrityksiä Pirkanmaalla. Tampereen Sähkönmyynti Oy toimii osana Tampereen Sähkölaitos konsernia. Yhtiön liikevaihto tilikaudella 2013 oli 62,3 (62,6) miljoonaa euroa. Liiketulokseksi muodostui -2,4 (-1,2) milj. euroa, mutta tilikauden tulos nousi saadun konserniavustuksen jälkeen hieman positiiviseksi. Kannattavuus oli heikko. Sähkön markkinahinnat olivat koko vuoden alhaisella tasolla ja hintataso johti kovaan hintakilpailuun vähittäismyyntimarkkinoilla. Tampereen Sähkönmyynti ei pystynyt täysin vastaamaan kovaan hintakilpailuun. Tilikauden aikana toteutettiin kehitys- ja säästöohjelmaa, joka toteutui suunnitelman mukaisesti. Investointeja yhtiössä tehtiin asiakastietojärjestelmään. Kehitystoiminnan tuloksena sähköinen laskutus saatiin mahdolliseksi myös kuluttaja-asiakkaille samoin kuin suoraveloituksen korvannut suoramaksu. Yhtiö ei tehnyt tilikauden aikana muita investointeja. Määräaikaisessa myynnissä yrityksille onnistuttiin jälleen hyvin ja uuden myynnin tavoite ylittyi reilusti. Kuluttaja-asiakkaissa asiakasmäärä hieman laski, koska hintakilpailuun ei täysin vastattu. Lähisähköstä tuli sopimusmäärällä mitattuna toiseksi suurin tuote. Vuoden 2014 aikana sähkön vähittäismyyntihinta on pysytellyt edelleen matalana ja tilanteen uskotaan jatkuvan vielä pitkään. Konsernissa tehdyn pääomarakenteen uudelleenjärjestelyn mukaisesti yhtiö pääomitettiin kokonaan oman pääoman ehtoisesti. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä: Loppuasiakkaiden sähkönmyyjien kilpailutus tulee lisääntymään entisestään. Tavoitteena on jatkaa maltillista ja johdonmukaista hinnoittelupolitiikkaa, mikäli toimintaympäristö sen mahdollistaa, ja säilyttää myyntivolyymi vuoden 2013 tasolla. Sähkön markkinahinnan arvellaan pysyvän edellisvuoden tasolla, mikä yhdessä hinta-kilpailun lisääntymisen kanssa asettaa yhtiölle haasteen tulevana tilikautena Vuoden 2014 aikana tärkeimpiä kehityshankkeita on kahden uuden sähkötuotteen markkinoille tuonti Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt

21 Tampereen Sähkönmyynti Oy 1000 EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot käyttöomaisuudesta Liikevoitto Rahoituserät yhteensä Tulos rahoituserien jälkeen Tulos satunnaiserien jälkeen Poistoeron muutos Tuloverot Tilikauden voitto Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma Oma pääoma yhteensä Sijoitettu pääoma Nettoinvestoinnit Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Liikevaihdon kasvu-% -0,5-6 -6,7 4,6 Käyttökate-% -0,6 1,4 5-4,4 12,8 Liikevoitto-% -3,9-1,9 1,9-7,7 9,5 Nettotulos-% -4,3-2,6 0,9-8,8 8,4 Oman pääoman tuotto-% -15,6-16,4 9,3-91,8 Sijoitetun pääoman tuotto-% -7,3-6,8 4,2-36 Quick ratio 1,3 0,9 1,5 0,9 1,1 Omavaraisuus-% 38,4 23,2 28,7 10,7 25,8 Velkaantumisaste 1,2 1,1 1,1 2,9 1,1 1. Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt 17

22 Tampereen Energiantuotanto Oy päätoimialana energiantuotanto Toimitusjohtaja Antti-Jussi Halminen Postiosoite: PL , Tampere, käyntiosoite: Rahtimiehenkatu 7, Tampere (Lielahden voimalaitos), Rauhaniementie 13 B, Tampere (Naistenlahden voimalaitos) y-tunnus perustettu vuonna 2008 Yhtiön palveluksessa keskimäärin 155 henkilöä Hallituksen jäsenet ( asti): Jussi Laitinen (pj.), Mika Pekkinen, Olavi Toiva, Kirsikka Siik ja Satu Sipilä Hallituksen jäsenet (alk ): Olavi Toiva, Pertti Suuripää, Pekka Hyvönen, Leena Parvio ja Jussi Laitinen (pj.) Toiminta-ajatus: Tampereen Energiantuotanto Oy tuottaa sähkömarkkinoille sähköä ja Tampereen Kaukolämpö Oy:lle lämpöä ja jäähdytystä sekä välittää jakelukaasua. Yhtiö toimii osana Tampereen Sähkölaitos konsernia. Yhtiön liikevaihto tilikaudella 2013 oli 194,1 (195,2) miljoonaa euroa ja se muodostui sähkön ja lämmön myynnistä. Yhtiön liiketulos nousi 11,2 (7,6) miljoonaa euroa positiiviseksi, mutta tilikauden tulokseksi jäi emoyhtiölle annetun konserniavustuksen ja verojen jälkeen noin 0,03 milj. euroa. Yhtiön investoinnit tilikaudella olivat 7,6 (21,8) miljoonaa euroa. Mittavimmat investoinnit olivat Sarankulman uuden pellettikäyttöisen lämpökeskuksen valmiiksi saattaminen, Lielahden höyryturbiinin täysrevisio ja kaukojäähdytyksen kylmäntuotantokonttien hankinta. Vuosi 2013 alkoi ennustettua kylmempänä, joka näkyi ennustettua suurempana kaukolämmön myyntinä. Samalla sähkön hinta oli kohtuullisella tasolla. Helmikuusta lähtien sää kuitenkin lämpeni ja laski tuotantoa. Ongelmia aiheutui lisäksi kattilavuodoista ja heikkolaatuisesta polttoaineesta. Vuodoista johtuen Naistenlahti 2:en tuotanto päättyi viikkoa ennen suunniteltua ajankohtaa. Huonosta turvekesästä huolimatta hyvälaatuista polttoainetta saatiin Lounais-Suomesta. Sateinen vuosi täytti vesivarastot ja painoi sähkön hinnan todella alhaalle. Tästä aiheutui sähköntuotannon jääminen alle tavoitteiden. Puupolttoaineen ja maakaasun hintojen kohoaminen puolestaan nosti tuotantokustannuksia. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä: Vuoden 2014 alun sääolosuhteet tekevät vuodesta haasteellisen ja tuloksesta ei odoteta erityisen hyvää. Tulevaisuuden sähkömarkkinatilanne näyttää edelleen erittäin huolestuttavalta Lähitulevaisuuden haaste on voimakkaasti muuttuvassa energiapoliittisessa toimintaympäristössä kehittää organisaatiota, tuotantorakennetta ja toimintaa tuloksellisemmaksi sekä tehdä työstä ja työympäristöstä henkilöstölle entistä motivoivampia ja turvallisempia. Toke-toiminnankehitysprojektin jalkauttamista ja toiminnan edelleen kehittämistä jatketaan, jotta toimintamallia saadaan tehokkaammaksi, joustavammaksi ja liikkuvammaksi. Kokonaisvaltaisen riskienhallintajärjestelmän käytön laajentamisella on suuri merkitys energiantuotannossa. Yhtiön tulevan vuoden toiminnassa hyvin tärkeässä asemassa on investointien ja kunnossapitotoimintojen ennakoiva suunnittelu, niiden entistä tehokkaampi toteutus sekä kokonaisvaltaiset riskienkartoitus- ja hallintatoimet. Vuonna 2014 suurimmat suunnitellut investoinnit kohdistuvat uuden hakelämpökeskuksen rakentamiseen, Suomen Hyötytuuli Oy:n investointien kautta tuulivoimaosuuden kasvattamiseen ja kaukojäähdytys-liiketoiminnan tuotantokaluston suunnitteluun ja hankintaan. Tammervoima Oy:n hyötyvoimalaitoksen rakentaminen jatkuu Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt

23 Tampereen Energiantuotanto Oy 1000 EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot käyttöomaisuudesta Liikevoitto Rahoituserät yhteensä Tulos rahoituserien jälkeen Tulos satunnaiserien jälkeen Poistoeron muutos Tuloverot Tilikauden voitto Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma Oma pääoma yhteensä Sijoitettu pääoma Nettoinvestoinnit Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Liikevaihdon kasvu-% -0,6 0,3-3,8 20,2 Käyttökate-% 16,9 14,1 18,2 21,1 8,2 Liikevoitto-% 5,8 3,9 9,1 13-0,1 Nettotulos-% 5,1 0,8 5,1 8,9-5,1 Oman pääoman tuotto-% 6,1 1,4 8,7 17 Sijoitetun pääoman tuotto-% 6,8 4,3 7,7 11,8 Quick ratio 1,7 0,4 1,4 2,4 1,8 Omavaraisuus-% 85,6 46,3 43, ,1 Velkaantumisaste 0 0, ,2 1. Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt 19

24 Tammervoima Oy päätoimialana energian hyödyntämispalveluiden tuottaminen ja energiantuotanto Ei toimitusjohtajaa, hallituksen kokouksissa esittelijänä on toiminut hallituksen sihteeri Mika Pekkinen Käyntiosoite: Voimakatu 11, Tampere, postiosoite: PL 175, y-tunnus perustettu vuonna 2011 Yhtiöllä ei henkilöstöä Hallituksen jäsenet: Peter Löfberg (pj.), Jukka Mäkelä, Jussi Laitinen, Pentti Rantala ja Arto Vuojolainen Toiminta-ajatus: Tammervoima Oy rakennuttaa Tampereen Tarastenjärvelle jätettä polttoaineena käyttävän hyötyvoimalaitoksen, joka tuottaa sähköä noin 100 GWh vuodessa ja kaukolämpöä noin 300 GWh vuodessa. Tammervoima Oy on Tampereen Energiantuotanto Oy:n ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistama yhtiö. Sen perustamiskokous pidettiin , yhtiö aloitti toimintansa ja yhtiö rekisteröitiin Yhtiön toimialana on jätteen energiana hyödyntämispalveluiden tuottaminen ja myyminen omakustannusperusteisesti Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle sekä lämmön ja sähkön tuottaminen ja myyminen omakustannusperusteisesti Tampereen Energiantuotanto Oy:lle. Yhtiöllä ei ollut liikevaihtoa tilikaudella. Yhtiön toiminta muodostui hyötyvoimalaitoksen esisuunnittelusta ja rakennushankkeen käynnistämisestä. Yhtiön tilikauden tappio oli ,16 euroa. Hallitus teki investointipäätöksen arinatekniikkaan perustuvan hyötyvoimalaitoksen rakentamisesta Valittu arinateknologia on luotettavin jätteiden energiahyödyntämisratkaisu, joka perustuu Pirkanmaalla toimivaan jätteiden syntypaikkalajitteluun. Voimalaitoksen kokonaisinvestointiarvio on 108 milj. euroa ja laitoksen on tarkoitus käynnistyä vuoden 2015 lopussa. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa oli kaatopaikkakaasun ja sairaalajätteiden energian hyödyntämismahdollisuuksien tutkiminen arinapoltossa sekä savukaasun lämmön talteenottoprosessin suunnittelutyö. Näistä innovaatioaiheista jätettiin syyskuussa investointitukihakemukset työ- ja elinkeinoministeriölle. Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja tilikauden jälkeen: Länsi-Suomen aluehallintovirasto myönsi Tammervoima Oy:n hyötyvoimalaitokselle ympäristöluvan Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennusjaosto myönsi rakennusluvan Rakennushanke käynnistettiin heti syyskuun alussa. Syksyn aikana tehtiin voimalaitoksen päälaitteiden hankintasopimukset savukaasujen puhdistuslaitteistosta, turbiinigeneraattoripaketista, jätekahmarista ja arinakattilasta sekä maanrakennus- ja perustamistöiden urakkasopimus. Investoinnin rahoitus perustuu leasingrahoitukseen ja sopimus tehtiin SEB Leasing Oy:n kanssa Samassa yhteydessä Tampereen kaupunki vuokrasi neljän hehtaarin tontin Tarastenjärven alueelta SEB Leasing Oy:lle voimalaitoksen rakennushanketta varten. Taseen vahvistamiseksi omistajat tekivät 2,1 milj. euron sijoituksen yhtiön omaan pääomaan Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt