Raportti Tampereen kaupungin tytär- ja osakkuusyhtiöiden 16toiminnasta vuodelta 2016

Transkriptio

1 Raportti Tampereen kaupungin tytär- ja osakkuusyhtiöiden 16toiminnasta vuodelta 2016 TAMPEREEN KAUPUNKI JULKAISUT TOIMINTA JA TALOUS 2017

2 Kannen kuva: Kuvat: Painopaikka: Tampereen Särkänniemi Oy, Angry Birds, Susanna Lyly Lielahden voimalaitos, Tampereen Sähkölaitos Oy, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Kirsi Kontio, Hopealinjan laivat, Suomen Hopealinja Oy, Pysäköintilaitos P-Hämppi, Finnpark, Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy Tampere 2017

3 Raportti Tampereen kaupungin tytär- ja osakkuusyhtiöiden toiminnasta vuodelta 2016 Raportin laatija: Controller Annina Nääppä Omistajaohjaus Konserniohjausyksikkö Tampereen kaupunki

4 Sisällys Alkusanat ja katsaus kaupungin omistajaohjauksesta...1 Kaupungin omistajaohjaus Merkittävät muutokset konsernirakenteessa Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto Kaupungin tytäryhteisöjen taloudellinen kehitys Osingot Kaupungin tytäryhteisöilleen antamat lainat ja takaukset Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt Pirkanmaan Jätehuolto Oy Tampereen Sähkölaitos -konserni Tampereen Sähkölaitos Oy Tampere-talo Oy Tampereen Messu- ja urheilukeskus Oy Finnpark -konserni Finnpark Oy Tampereen Särkänniemi Oy Tampereen Ammattikorkeakoulu Oy Elinkeinopoliittiset kehittämisyhtiöt Finnmedi Oy Tuotekehitys Oy Tamlink Matkailua ja elinkeinotoimintoja palvelevat yhtiöt Tredea Oy Suomen Hopealinja Oy Oy Runoilijan Tie Tampereen Ravirata Oy Muut kehitys- ja palveluyhtiöt Coxa-Konserni Coxa Oy Ekokumppanit Oy Pikassos Oy Tampereen Sarka Oy Tampereen Työvalmennussäätiö Syke Tavase Oy Vuores Palvelu Oy Tullinkulman Työterveys Oy Tammenlehväsäätiö Asuntoyhteisöt Tampereen Kotilinnasäätiö Pirkan Opiskelija-asunnot Oy Tampereen Vuokra-asunnot Oy Tampereen Vuokratalosäätiö Vilusen Rinne Oy YH Kodit Oy Kiinteistöyhtiöt ja muut yhtiöt Tampereen Palvelukiinteistöt Oy TREDU-Kiinteistöt Oy Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Tuomi Logistiikka Oy...74 Tunnuslukujen laskentakaavat...76

5 Alkusanat ja katsaus kaupungin omistajaohjauksesta Raportissa Tampereen kaupungin tytär- ja osakkuusyhtiöiden toiminnasta esitetään yhtiöiden perustiedot, laaja tilinpäätösanalyysi, tilikauden 2016 tärkeimmät tapahtumat ja tulevaisuuden näkymät. Raportin sisältö pohjautuu yhtiöiden tilinpäätösaineistoon, erityisesti toimintakertomusinformaatioon sekä sähköisesti saatavissa olevaan aineistoon (mm. yhtiöiden internet-sivut ja yritysrekisterit). Tunnuslukuyhteenvedot on tehty aiempien vuosien mukaisesti. Tampereen kaupunginvaltuusto asettaa talousarvion hyväksymisen yhteydessä tytäryhteisöilleen toiminnan ja talouden tavoitteita. Tytäryhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen vuoden 2016 osalta on raportoitu Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa sekä Tampereen kaupungin konsernitilinpäätöksen yhteydessä, jossa konsernin toimintaa on myös analysoitu tunnuslukujen pohjalta laajemmin. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto on myös käsitellyt toiminnallisten tavoitteiden toteutumista ( ). Kaupungin omistuksessa on hyvin erityyppisiä ja erilaisilla toimialoilla liiketoimintaa harjoittavia yhtiöitä ja yhteisöjä. Siten organisaatioiden tavoitteet ja tehtävät voivat olla hyvinkin erilaisia. Esimerkiksi asuntoyhteisöjen kohdalla lähtökohtana on tarjota kohtuuhintaista vuokraasumista erilaisille kohderyhmille, jolloin tuloksen maksimointi ei ole tarpeen kunhan velanhoito- ja investointikyvystä pidetään huoli. Osa yhtiöistä toimii taas puhtaassa markkinataloudessa avoimilla markkinoilla ja tavoittelee mahdollisimman hyvää kannattavuutta sekä pyrkii laajentamaan toimintaansa. Osa yhtiöistä taas toimii yhtiömuodossa pitkälti toiminnallisten tekijöiden johdosta, esimerkiksi kuntien yhteisesti omistamat yhtiöt. Osakeyhtiömalli on yleisesti havaittu selkeäksi ja toimivaksi yritysmuodoksi. Omistamisen keskeisenä lähtökohtana voidaan pitää sitä, että harjoitettava toiminta palvelee kaupunkistrategian toteutumista paremmin julkisomisteisesti kuin yksityisessä omistuksessa. Lisäksi kaupungin näkökulmasta strategisesti tärkeiden toimintojen kohdalla julkinen omistaminen voi olla perusteltua. Omistaminen voi perustua myös hyvään vuosittaiseen tuloutustasoon. Kaupungin omistamien yhtiöiden joukossa on myös yhtiöitä, joiden omistamisen taustalla on jokin muu tekijä kuin strategisuus tai vuosittainen tuloutus. Omistamiseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet on tiedostettava ja huomioitava päätöksenteossa. 1 Raportissa käsitellään myös tärkeimmät säätiöt sekä tietyin edellytyksin myös muut kuin varsinaiset osakkuusyhtiöt. Kaupungin omistajaohjaus Vuonna 2016 toimintaa ovat ohjanneet kaupunginvaltuuston ( , 159 ) hyväksymä Tampereen kaupungin yhtiöiden ja yhteisöjen omistajapolitiikka ja omistajapoliittiset linjaukset. Omistajapolitiikan tärkeänä päämääränä on, että Tampereen kaupunki on aktiivinen, vaativa ja selkeä omistaja, joka varmistaa omien omistustensa tehokkaan hyödyntämisen kaupunkilaisten hyväksi. Kaupungin omistajapoliittista päämäärää konkretisoidaan 13 omistajapoliittisen linjauksen kautta. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kaupungin omistamien yhtiöiden ja merkittävien säätiöiden muodostamaa kokonaisuutta arvioidaan omistajan näkökulmasta kerran valtuustokaudessa. Kokonaistarkastelussa käydään systemaattisesti läpi kaupungin tytär- ja osakkuusyhtiöt sekä säätiöt. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto hyväksyi vuonna 2015 ensimmäistä kertaa Tampereen kaupunkikonsernin omistajastrategian ja yhtiökohtaiset omistajastrategiset kehittämistavoitteet. Tytäryhtiöiden varsinaiset yhtiökokoukset pidetään vuosittain yleensä maalis-kesäkuussa. Tytäryhteisöjen omistajakeskustelut käytiin pääsääntöisesti talven 2016 aikana. Omistajakeskusteluun osallistuu tytäryhteisöistä toimitusjohtaja/toiminnanjohtaja sekä hallituksen puheenjohtaja. Kesän 2016 aikana käytiin lisäksi tytäryhteisöjen tavoitekeskusteluja vuoden 2017 toiminnan ja talouden tavoitteiden osalta. Merkittävän osan kaupungin omistajaohjauksesta muodostaa tytäryhteisöjen omistajan kantaa vaativien asioiden käsittely sekä yhtiöiden tiedottamisvelvollisuus omistajalle. Molemmista määrätään Tampereen kaupungin tytäryhteisöjen konserniohjeessa. Asioita pyritään viemään eteenpäin ennakoiden ja hyvässä vuoropuhelussa yhteisöjen johdon ja hallitusten kanssa. Kaikki omistamista koskevat tärkeät päätökset käsitellään kaupungin luottamuselimissä, pääasiassa kaupunginhallituksen liiketoimintajaostossa. Kaupungin operatiivista omistajaohjausta toteuttaa konserniohjausyksikön omistajaohjausyksikkö liiketoiminta- ja rahoitusjohtajan johdolla. Omistajaohjausyksikkö valmistelee kaikki kaupunginhallituksen liiketoimintajaostossa käsiteltävät asiat. Tytäryhteisöjen toimitusjohtajien tapaamisia, joissa käsitellään Tampereen kaupunkikonsernin ajankohtaisia asioita, pidettiin vuonna 2016 kolme kertaa ja vuonna 2017 toistaiseksi kerran. Vastaavia tilaisuuksia on tarkoitus järjestää jatkossakin noin kaksi kertaa vuodessa. Alkusanat ja katsaus kaupungin omistajaohjauksesta 1

6 Merkittävät muutokset konsernirakenteessa Tullinkulman Työterveys Oy:n tilikausi 2016 oli yhtiön ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä ostettu työterveysliiketoiminta kasvatti yhtiön liikevaihtoa noin 34 %. Tullinkulman Työterveys Oy:n vuosi sujui monessa mielessä yhtiömuotoisen Tullinkulman Työterveys Oy:n ja liiketoimintakaupan myötä yhtiölle siirtyneiden henkilöiden sekä kasvavan liiketoiminnan vakauttamisessa ja käytäntöjen yhtenäistämisen merkeissä. Liiketoimintakaupan myötä yhtiölle siirtyi noin uutta henkilöasiakasta ja kaksi uutta toimipistettä. Tampereen kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 75,19 % ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin 24,81 prosenttia. Tuomi Logistiikka Oy:n varsinainen toiminta alkoi , kun yhtiölle siirtyi Tampereen Logistiikka Liikelaitoksen liiketoiminta poislukien vuokraamotoiminta sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän materiaalipalvelut -vastuualueen liiketoiminta. PSHP:n materiaalipalveluista varastotoimintojen liiketoiminta siirtyi yhtiölle Toiminnan painopisteenä vuoden aikana oli liiketoimintojen toimivuuden ja jatkuvuuden varmistaminen sekä asiakkaiden tarpeiden turvaaminen muutostilanteessa. Tampereen kaupunki omistaa yhtiöstä 51 % ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 49 %. Tilikauden aikana perustettiin uusi tytäryhteisö, Tampereen Raitiotie Oy. Kaupungin omistusosuus Suomen Hopealinja Oy:sta nousi osakepääoman korotuksen myötä 2 %-yksiköllä ja on nyt 30,46 %:a. Kaupungin omistusosuus Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:stä pieneni osakasmäärän kasvun myötä 71,39 %:iin. Vuores Palvelu Oy:n omistusosuus pieneni myös vuoden aikana, kun uusia osakkaita tuli mukaan toimintaan. Tampereen Sokeain Kiinteistö Oy:n osakkeet myytiin tilikauden aikana. Tytäryhteisöistä Kiinteistö Oy Opintanner ja Insinöörioppilastalo Oy fuusioituivat Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:öön. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto Tampereen kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto aloitti toimintansa helmikuussa Jaosto vastaa kaupunkikonsernin konserniohjauksen täytäntöönpanosta ja konsernivalvonnasta liikelaitosten, tytäryhteisöjen ja säätiöiden osalta sekä muista sille määrätyistä tehtävistä. Liiketoimintajaosto nimeää kaupungin edustajat kaupunkikonsernin yhteisöjen ja säätiöiden hallituksiin lukuun ottamatta kuntayhtymiä, antaa ohjeita kaupunkia eri yhteisöjen ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille sekä tekee esitykset yhtiöiden perustamisesta ja lakkauttamisesta. Liiketoimintajaoston puheenjohtaja on Kalervo Kummola ja varapuheenjohtaja Atanas Aleksovski. Liiketoimintajaosto kokoontuu lähtökohtaisesti kerran kuukaudessa. Vuonna 2016 liiketoimintajaoston jäsenet olivat: Jäsen: Kalervo Kummola, pj Atanas Aleksovski, vpj Harri Airaksinen ( asti) Ilkka Sasi ( alkaen) Anneli Kivistö Petri Siuro Satu Sipilä ( asti) Leena Rauhala ( alkaen) Sirkkaliisa Virtanen Varajäsen: Elina Sirén Ulla Kampman Ilkka Sasi ( asti) Aleksi Jäntti ( alkaen) Ilpo Sirniö Olga Haapa-aho Timo Hanhilahti ( asti) Pertti Virtanen ( alkaen) Minna Minkkinen 2 Alkusanat ja katsaus kaupungin omistajaohjauksesta

7 Kaupungin tytäryhteisöjen taloudellinen kehitys Positiivinen tuloskehitys jatkui kaupungin tytäryhteisöissä. Tytäryhteisöjen taloudellinen kehitys parantui sekä liikevaihdon että tulosten osalta huomattavasti viime vuoteen verrattuna. Kaupunkikonsernin suurimman yhtiön Sähkölaitos-konsernin liikevaihto kasvoi maltillisesti, mutta yhtiö paransi edelleen merkittävästi kannattavuuttaan. Yhtiö saavutti 43,1 milj. euron liiketuloksen (2015: 20,7 milj. euroa) ja kaupungin osingonmaksun perustana ollut nettotulos kasvoi 25,3 milj. euroon, 173 % viime vuodesta. Voidaan sanoa, että Sähkölaitoksen investoinnit ja uusi uusiutuvaan ja kotimaiseen energiaan perustuva tuotantorakenne ovat alkaneet tuottaa erinomaista tulosta. Sähkölaitoksen sijoitetun pääoman tuotto on toimialallaan hyvällä lähes 10 % tasolla. Sähkölaitoksen tietojen yhteydessä on raportissa esitetty myös kilpailevien energiayhtiöiden tilinpäätöstietoja. Kunnallisten energiayhtiöiden vertailussa Tampereen Sähkölaitos -konserni sijoittuu mm. sijoitetun pääoman tuotolla mitaten neljännelle sijalle. Liikevaihdoltaan Tampereen Sähkölaitos on samoin neljäs Helenin sekä Oulun ja Vantaan energiayhtiöiden jälkeen. Liikevaihdolla mitaten merkittävimmistä yhtiöistä ja säätiöistä Tampereen Sähkölaitos -konserni, Coxa -konserni, YH-Kodit Oy, Tampere-talo Oy, Tammenlehväsäätiö -konserni, Tampereen Vuokratalosäätiö ja muut asunto- ja kiinteistöyhtiöt pystyivät kasvattamaan liiketoimintaansa. Särkänniemi Oy:n liikevaihto supistui n. 5 %:lla, samoin nettotulos heikkeni 2015 vuoden 0,7 milj. euron tasolta -0,27 milj euroa tappiolliseksi. Tilikauden tulos nousi tilinpäätössiirtojen jälkeen 0,1 milj. euroa positiiviseksi. Taulukossa 1 esitettyjen 15 suurimman yhteisön yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 13,9 % edellisvuoteen verrattuna. Yhteisöjen nettotulosten kasvuun viime vuoteen verrattuna vaikuttivat mm. Logistiikka Liikelaitoksen ja Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksen yhtiöittäminen, jotka tulivat vuonna 2016 mukaan 15 suurimman yhtiön listaukseen. 15 suurimman yhteisön nettotulokset olivat yhteensä 56,4 milj. euroa, mikä tarkoitti 15,9 milj. euron kasvua viime vuoteen verrattuna. Tampereen Sähkölaitos -konserni suurimpana yhtiönä paransi nettotulostaan peräti 16 milj. euroa. Yhtiöiden korollisen velan määrä oli vuodenvaihteessa yhteensä 869,5 milj. euroa. Korollisen velan määrä väheni edellisvuodesta yhteensä 154,4 milj. eurolla. Tässä tulee huomioida, että 15 suurimman yhteisön listauksesta putosi pois Tuomi Logistiikka Oy:n ja Tullinkulman Työterveys Oy:n perustamisen jälkeen Pirkan Opiskelija-asunnot Oy ja Tredu-Kiinteistöt Oy, joilla korollista velkaa oli merkittävä määrä johtuen toiminnan luonteesta. Sähkölaitos -konsernin korollisen velan määrä väheni 14 milj. eurolla. Vuokratalosäätiön korollisen velan määrä väheni 1,6 milj. eurolla ja Vilusen Rinne Oy:n 3,7 milj. eurolla. Yleisesti ottaen suurimmat velat ovat juuri Sähkölaitoksella ja vuokra-asuntoyhteisöillä, joiden toiminta on luonnostaan erittäin pääomaintensiivistä. Kokonaisuuden ylivelkaantumisesta ei voida puhua, mutta yhteisökohtaisesti tarkasteltuna korollisten velkojen määrä on kuitenkin tarpeen huomioida. Korollisen velan määrä asettaa vaatimuksia yhtiön kassavirralle. Taulukko 1 Liikevaihdon perusteella ryhmiteltynä 15 suurinta raportissa esitettävää yhtiötä/säätiötä vuonna 2016 Yhtiö/säätiö, milj. euroa Liikevaihto (muutos-%) Nettotulos Tilikauden tulos Taseen loppu- summa- Korolliset velat Tampereen Sähkölaitos konserni 274,2 (1,2) 25,3 25,2 546,2 316,0 Tuomi Logistiikka Oy 65,0 (-) 1,1 1,1 15,7 2,0 Tampereen ammattikorkeakoulu Oy 64,8 (-2,9) 0,2 0,2 69,3 5,1 Tampereen Vuokratalosäätiö 61,7 (2,7) 9,6 0,0 320,7 258,6 Coxa konserni 40,4 (17,5) 4,0 4,0 31,1 6,7 Pirkanmaan Jätehuolto Oy 39,4 (-13,3) 1,8 2,5 60,8 0,0 YH Kodit Oy 35,0 (14,2) 4,0 4,0 54,9 25,8 Finnpark konserni 25,1 (-0,7) 3,4 3,4 119,4 62,2 Tampereen Vuokra-asunnot Oy 18,7 (1,1) 3,6 0,0 81,3 46,1 Tammenlehväsäätiö -konserni 16,9 (3,8) 0,2 0,2 24,1 0,5 Tampereen Särkänniemi Oy 16,7 (-5,4) -0,3 0,1 26,1 6,5 Tullinkulman Työterveys Oy 15,9 (-) 0,1 0,1 4,6 1,3 Tampereen Kotilinnasäätiö 13,0 (0,6) 1,3 0,0 103,3 87,8 Vilusen Rinne Oy 9,8 (-3,6) 2,0 0,0 62,3 50,9 Tampere-talo Oy 9,2 (15,1) 0,1 0,1 6,0 0,0 Yhteensä 705,8 56,4 40, ,8 869,5 Alkusanat ja katsaus kaupungin omistajaohjauksesta 3

8 Osingot Kaupunginvaltuusto on toiminnallisten tavoitteiden yhteydessä asettanut muutamille yhtiöille selkeän osingonmaksutavoitteen. Konserniohjauksen näkemyksen mukaan tätä kehitystä on tarkoituksenmukaista jatkaa ja vahvistaa markkinaehtoisesti toimivien yhtiöiden osalta. Tällä tavoin vahvistetaan myös kaupungin omistajapoliittista linjausta koskien yhtiöiden pääoman tuottotavoitetta. Asialla on merkitystä myös peruskaupungin haastavan taloudellisen tilanteen näkökulmasta. Vuoden 2016 tuloksista osinkoa maksaneet yhtiöt on mainittu alla taulukossa 2. Kaupungin yhteenlasketut osingot kasvoivat edellisvuoteen nähden peräti 134 prosentilla. Merkittävin osingonmaksaja oli Tampereen Sähkölaitos Oy, jonka maksama osinko kaupungille kasvoi peräti 8,1 milj. euroa viime vuodesta. Osinkotulot kasvoivat viime vuodesta Sähkölaitos Oy:n, Finnpark Oy:n, YH-Kodit Oy:n ja Coxa Oy:n osalta. Myös Tampereen Särkänniemi Oy maksoi kaupungille euron osingon, vaikka tilikauden tulos jäi huippuvuotta 2015 heikommaksi. Yhtiön tilikauden tulos tilikaudelta 2016 oli euroa voitollinen. Yhtiöiden maksamat osingot tulee suhteuttaa yhtiöiden toiminnan luonteeseen ja siihen sitoutuneeseen pääoman määrään sekä liiketoimintaan liittyviin riskeihin. Kokonaisuudessaan kaupungin yhtiöomistuksistaan saama osinkotulo on jo kaupungin taloudenkin näkökulmasta merkittävä erä. Omistajaohjauksen näkemyksen mukaan osinkotulon kasvattamisen tulee edelleen olla tavoitteena kaupungin finanssisijoitusluonteisilla yhtiöomistuksilla. Taulukko 2 Raportissa esitettyjen yhtiöiden tilikausien tuloksista maksamat osingot Yhtiö Osinko vuodelta 2016 ( ) Kaupungin osuus osingosta 2016 ( ) Osinko vuodelta 2015 ( ) Kaupungin osuus osingosta 2015 ( ) Osinko vuodelta 2014 ( ) Kaupungin osuus osingosta 2014 ( ) Tampereen Sähkölaitos Oy , , , , , ,91 Finnpark Oy , , , , , ,00 Tampereen Särkänniemi Oy , , , ,00 0,00 0,00 Pikespo Invest Oy LTD 0,00 0, , ,40 0,00 0,00 Coxa Oy , , , , , ,00 YH Kodit Oy , , , , , ,82 Tampereen Palvelukiinteistöt Oy , , , , , ,00 Tullinkulman Työterveys Oy , ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä , , , , , ,73 Kaupungin tytäryhteisöilleen antamat lainat ja takaukset Tampereen kaupunki on aiemmin lainoittanut tytäryhteisöjään tapauskohtaisesti. Viime vuosina yhteisöt ovat hankkineet itse rahoituksensa suoraan markkinoilta, usein kaupungin avustuksella ja joskus takaamana. Kokonaisuudessaan kaupungilla oli vuoden 2016 lopussa pitkäaikaisia lainasaamisia tytäryhteisöiltään 96,3 milj. euroa. Suurimmat pitkäaikaiset lainasaamiset olivat Tampereen Sähkölaitos Oy:ltä ja Tampereen Vuokratalosäätiöltä. Tampereen kaupunki on myös taannut tytäryhteisöjen ottamia lainoja silloin kun se on ollut tarkoituksenmukaista. Vuoden 2016 lopussa takauksia oli yhteensä 343 milj. euron edestä ja takausvastuiden määrä väheni 24,4 milj. eurolla viime vuodesta. 4 Alkusanat ja katsaus kaupungin omistajaohjauksesta

9 Taulukko 3 Kaupungin tytäryhteisöilleen antamat lainat Lainansaaja Lainamäärä Lyhennykset 2016 Nostot 2016 Lainamäärä Korot 2016 Pirkan Opiskelija-asunnot Oy , , ,00 Tampereen Messu- ja urheilukeskus Oy , , ,37 Tampereen Sähkölaitos Oy , , ,66 Tampereen Vuokra-asunnot Oy , , , ,27 Tampereen Vuokratalosäätiö , , , ,00 Tullinkulman Työterveys Oy , , , ,00 Tuomi Logistiikka Oy , ,00 Vellamonkodit Oy , ,09 0, ,30 Vilusen Rinne Oy , , , ,62 Yhteensä , , , , ,22 Muut lainasaamiset muilta Ateljeetalo Oy , , , ,28 YH Kodit OY , ,76 0, ,80 Taulukko 4 Kaupungin tytäryhteisöilleen antamat takaukset Tytäryhteisöjen puolesta Finnpark Oy , ,00 Insinöörioppilastalo Oy , ,92 Kiinteistö Oy Opintanner ,85 Pirkan Opiskelija-asunnot Oy , ,00 Pirkanmaan Ammattikorkeakoulu Oy , ,00 Pirkanmaan Jätehuolto Oy , ,00 Tampereen Kotilinnasäätiö , ,22 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy , ,00 Tampereen Palvelukiinteistöt Oy ,64 Tampereen Vuokra-asunnot Oy , ,94 Tampereen Vuokratalosäätiö , ,74 TREDU-kiinteistöt Oy , ,00 Tavase Oy , ,00 Vellamonkodit Oy , ,00 Vilusen Rinne Oy , , , ,56 Osakkuusyhteisöjen puolesta Coxa Oy , , , ,00 Alkusanat ja katsaus kaupungin omistajaohjauksesta 5

10 1. Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt 1.1. Pirkanmaan Jätehuolto Oy Toimitusjohtaja Harri Kallio p Osoite: Naulakatu 2, Tampere y-tunnus Perustettu vuonna 1994 Tampereen kaupungin omistus 49,69 % (65,33 % äänimäärästä), 631 osaketta, nimellisarvo yhteensä ,91 Yhtiön palveluksessa keskimäärin 72 henkilöä Hallituksen jäsenet ( asti): Oras Tynkkynen (pj), Antti Ivanoff, Esa Kanerva, Oskari Auvinen, Heidi Rämö, Piila Paalanen, Juha Kuusisto ja Olli Niemi Hallituksen jäsenet ( alkaen): Oras Tynkkynen (pj), Antti Ivanoff, Esa Kanerva, Oskari Auvinen, Juha Kuusisto, Olli Niemi, Piila Paalanen ja Heidi Rämö Toiminta-ajatus: Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tehtäviin kuuluvat jätehuollon kehittäminen ja jäteneuvonta, ns. kunnan järjestämä jätteenkuljetus, vastaanotettavan jätteen käsittely ja loppusijoitus, vaarallisten jätteiden ja eräiden hyötyjätteiden vastaanotto ja toimitus jatkokäsittelyyn. Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella ja käyttää tuloksensa jätehuollon kehittämisen edellyttämiin investointeihin. Yhtiön ensisijaisena toiminta-alueena ovat osakaskunnat. Pirkanmaan Jätehuolto konsernin muodostaa emoyhtiö Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja sen tytäryhtiö Pirkan Putkikeräys Oy. Konsernitilinpäätökseen yhdistellään myös osakkuusyhtiö Tammervoima Oy, josta yhtiö omistaa 49,0 %. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistavat 17 kuntaa: Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Parkano, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi. Omistajakunnilla on lakimääräinen yhteislautakunta, joka käsittelee mm. taksat, jätehuoltomääräykset ja erivapaudet. Tilikaudella 2016 emoyhtiön liikevaihto laski 13 prosentilla 39,4 milj. euroon (2015: 45,4 milj. euroa). Tilikauden nettotulos oli 1,8 milj. euroa ja tilikauden voitoksi muodostui 2,5 milj. euroa (2015: 3,8 milj. euroa). Liikevaihdon ja tuloksen lasku johtui pääasiassa jätemaksujen asiakashintojen laskemisesta. Asiakashintoja oli mahdollista laskea Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen myötä. Emoyhtiölle tulleet kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen jätemäärät olivat edellisen vuoden tasolla. Emoyhtiön maksuvalmius on pysynyt hyvällä tasolla. Yrityksen kassavalmiutta ja rahoituspuskurien tilaa mittaava quick ratio oli 8,5 (yli 1,5 arvo tarkoittaa erinomaista tasoa). Emoyhtiön tulosta tarvitaan lähivuosien investointien ja maisemointitöiden rahoitukseen. Konsernin pysyvien vastaavien nettoinvestoinnit olivat kaudella 3,7 milj. euroa. Merkittävimmät investoinnit olivat Pirkan Putkikeräys Oy:n investoinnit Vuoreksen jätteiden putkikeräysverkostoon 1,0 miljoonaa euroa, emoyhtiön Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen biokaasuturbiinilaitos 1,1 milj. euroa ja biojätekentän pohjien rakennus 0,6 milj. euroa. Tytäryhtiön investoinnit ovat vahvasti etupainotteiset ja se joutuu rahoittamaan niitä lainarahalla. Tilinpäätöshetkellä Pirkan Putkikeräys Oy:llä oli lainaa emoyhtiöltä 7,75 milj. euroa (7,25 milj. euroa vuonna 2015). Omistajatavoitteiden osalta Jätehuolto saavutti sekä hintatasoa että omakustannusperiaatteen toteutumista koskevat tavoitteensa sijoittuen asiakashinnaltaan selvästi Suomen edullisimman kolmanneksen joukkoon. Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste ylitti 85 % tavoitetason selvästi yltäen 98,3 %:iin. Samoin Pirkanmaan Jätehuolto Oy loi mallin jätteenkäsittelyn ilmastovaikutuksen määrittämiseksi valtuustotavoitteen mukaisesti Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt

11 Pirkanmaan Jätehuolto Oy 1000 EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% -13,3 19,7-2,2 11,8 3,6 8,8 Käyttökate-% 14,5 19,0 20,3 21,9 21,1 20,5 Liiketulos-% 7,2 11,4 11,0 10,4 7,6 7,9 Nettotulos-% 4,6 7,9 8,7 6,3 5,8 4,9 Oman pääoman tuotto-% 5,2 11,3 11,6 9,5 8,6 7,7 Sijoitetun pääoman tuotto-% 8,8 16,5 15,1 15,9 11,6 12,9 Quick ratio 8,5 5,9 6,7 5,7 5,5 4,7 Omavaraisuus-% 58,4 57,3 60,2 58,1 59,3 57,7 Velkaantumisaste Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt 7

12 1.2. Tampereen Sähkölaitos -konserni Tampereen Sähkölaitos konsernin emoyhtiönä toimii Tampereen Sähkölaitos Oy. Sen tytäryhtiöitä ovat sähköverkkotoimintaa harjoittava Tampereen Sähköverkko Oy ja sähkö- ja ulkovalaistusverkkojen rakentamis- ja kunnossapitotoimintaa harjoittava Tampereen Vera Oy. Tampereen sähkölaitos Oy:öön siirtyi toteutuneen tytäryhtiösulautumisen johdosta sähkön loppuasiakasmyynti, kaukolämmön, kaukojäähdytyksen ja kaasun loppuasiakasmyynti sekä energiantuotanto. Lisäksi Tampereen Sähkölaitos Oy omistaa 51 % jätteenhyödyntämispalveluita osakkailleen tuottavasta Tammervoima Oy:stä. Tammervoiman toimialana on ns. mankala-periaatteen mukaisesti jätteenhyödyntämispalveluiden tuottaminen ja myyminen jätehuoltoyhtiöosakkailleen sekä lämmön ja sähkön tuottaminen ja myyminen energian hyötykäyttäjäosakkailleen. Vähemmistön Tammervoima Oy:stä omistaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Tampereen Sähkölaitos -konserni EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 1,2-6,4-5,9-2,2-2,7-4,8 Käyttökate-% 30,3 22,8 18,0 18,8 18,9 22,6 Liiketulos-% 15,7 7,6 4,8 6,1 7,2 12,1 Nettotulos-% 9,2 3,4 1,3 0,8 0,4 3,8 Oman pääoman tuotto-% 22,1 10,0 4,2 3,2 1,6 15,5 Sijoitetun pääoman tuotto-% 9,8 4,8 3,2 4,3 5,1 8,5 Quick ratio 1,9 1,5 1,7 1,5 0,2 1,3 Omavaraisuus-% 26,3 19,1 17,2 16,0 15,8 16,5 Velkaantumisaste 2,4 3,4 3,8 4,2 4,4 4, Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt

13 Energiayhtiöt 2016 Liikevaihto milj. euroa Muutos-% Liiketulos milj. euroa Nettotulos milj. euroa Nettotulos-% SIPO Oma varaisuusaste-% Investoinnit milj. euroa Henkilöstö Helen Oulun Energia Vantaan Energia Tampereen Sähkölaitos EPV Energia Turku Energia Jyväskylän Energia Savon Voima Lahti Energia Pori Energia Suur-Savon Sähkö Loiste Vaasan Sähkö Lähde: Talouselämä Lielahden voimalaitos 1. Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt 9

14 Tampereen Sähkölaitos Oy päätoimialana energialiiketoimintojen hallinnointi Toimitusjohtaja Jussi Laitinen p (vaihde) Osoite: Voimakatu 11, PL 175, Tampere y-tunnus Perustettu vuonna 1950 Tampereen kaupungin omistus 100 % Konsernin palveluksessa keskimäärin tilikauden aikana 402 henkilöä ja emoyhtiön palveluksessa 249 henkilöä Hallituksen jäsenet (tilikaudella 2016): Peter Löfberg (pj), Marjut Ontronen, Tero Mattila, Kristiina Michelsson ( alkaen), Kirsikka Siik, Timo Lahtinen, Jari Niemelä ( saakka), Auli Korhonen ( saakka) Hallituksen jäsenet (alkaen ): Peter Löfberg (pj), Marjut Ontronen, Tero Mattila, Pekka Salmi, Mikko Kriikku, Kirsikka Siik ja Timo Lahtinen Toiminta-ajatus: Tampereen Sähkölaitos konserni toimittaa sähköä, kaukolämpöä, kaukojäähdytystä ja maakaasua yksityis- ja yritysasiakkaille pääasiassa Pirkanmaalla. Konsernin emoyhtiö Tampereen Sähkölaitos Oy omistaa tytäryhtiöt Tampereen Sähköverkko Oy:n, Tampereen Vera Oy:n ja Tammervoima Oy:n. Sähkölaitoksen strategiatyö poiki muutoksia konsernin rakenteeseen: Tampereen Sähkönmyynti Oy, Tampereen Kaukolämpö Oy ja Tampereen Energiantuotanto Oy päätettiin fuusioida konsernin emoyhtiöön. Fuusion lisäksi organisaatioita muutettiin vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Vuosi 2016 onnistui Tampereen Sähkölaitos -konsernissa taloudellisesti hyvin ja konserni sai tuloskehityksensä nousuun. Konsernin liikevaihto kasvoi 3,3 milj. eurolla (n. 1,2 %) 274,2 milj. euroon. Liiketulos nousi vuonna 2016 peräti 43,1 milj. euroon. Liiketuloksen osalta kasvua oli edellisvuoteen verrattuna 22,4 milj. euroa eli 108 %-yksikköä. Kannattavuuden paranemisen taustalla oli kotimaisiin ja uusiutuviin polttoaineisiin perustuvaan kaukolämmön erillistuotantoon panostaminen, kaasuriippuvuuden vähentäminen ja sähkösuojauksissa onnistuminen. Konsernin tilikauden voitoksi tilikaudella 2016 muodostui 25,2 milj. euroa. Konsernin nettotulos tilikaudelta 2016 oli 25,3 milj. euroa, josta kaupungille tavoitteen mukaan maksettaisiin 50 % eli 12,7 milj. euroa osinkoa. Sähkölaitoksen osinkotulo kasvaa viime vuodesta peräti 177 %:lla, mitä voidaan pitää erinomaisena tuloksena kaupungin näkökulmasta. Emoyhtiön liikevaihto ylsi fuusion jälkeen 225,7 milj. euroon ja tilikauden tulos oli 17,6 milj. euroa positiivinen. Sähkölaitoksen markkinaosuus säilyi kaikkien energiatuotteiden osalta vahvana ja erityisesti kaukojäähdytysliiketoiminnassa saavutettiin merkittävää kasvua. Sähkölaitos saavutti kaikki kaupunginvaltuuston sille talousarviossaan asettamat omistajatavoitteet. Omistajaohjauksen kanssa sovitun laskentamallin mukaan Sähkölaitoksen omistaja-arvo kasvoi 1,1 % edellisestä vuodesta. Tavoitteet koskivat omistaja-arvon kehitystä (kasvu 1,1 % viime vuodesta), energiatuotannon CO2 -kasvihuonepäästöjen alentumista 35 % vuoden 1990 tasolta ja uusiutuvien energianlähteiden 30 %:n osuutta konsernin energianhankinnasta. Esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden osuus oli lähes 39 % ja hiilidioksidipäästöt vähenivät 39 % vuoden 1990 tasolta. Sähkölaitoksen toteuttaman strategisen investointisarjan valmistuminen koskien hajautettua lämmön erillistuotantoa näkyy tuloksessa toivotulla tavalla. Aikaisempi maakaasupainotteinen tuotantorakenne on investointien kautta muutettu uusiutuviin polttoaineisiin perustuvaksi ja lämmöntuotantopainotteiseksi. Myös kaukojäähdytystuotantolaitoksen ja -verkon rakentaminen jatkui vuonna Koko konsernin investoinnit tilikaudella 2016 olivat yhteensä 37,8 milj. euroa Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt

15 Tampereen Sähkölaitos Oy 1000 EUR 2016* Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 2 776,6-4,2-5,1-4,2-19,6 5,3 Käyttökate-% 26,9-30,8-24,2-22,0-19,0 7,1 Liiketulos-% 13,8-41,5-33,1-31,9-27,4 0,8 Nettotulos-% 7,7-170,3-164,2-220,5-163,2-128,1 Oman pääoman tuotto-% 18,0-17,2-18,0-26,4-20,5-20,0 Sijoitetun pääoman tuotto-% 7,4-0,8-0,6-0,7-3,4-3,2 Quick ratio 1,7 0,9 1,5 1,5 0,5 1,4 Omavaraisuus-% 23,7 18,5 18,2 16,9 17,2 17,2 Velkaantumisaste 2,7 4,2 4,4 4,8 4,8 4,5 * fuusion johdosta Sähkölaitos Oy:n 2016 vuosi ei vertailukelpoinen vuoden 2015 lukuihin 1. Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt 11

16 1.3. Tampere-talo Oy päätoimialana kiinteistöjen vuokraus ja hallinta Toimitusjohtaja Paulina Ahokas p Osoite: PL 16, Tampere, käyntiosoite Yliopistonkatu 55, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1987 Tampereen kaupungin omistus 100 %, osaketta, nimellisarvo yhteensä Yhtiön palveluksessa 88 henkilöä ( ) Hallituksen jäsenet ( asti): Riitta Ollila (pj.), Aila Dündar-Järvinen, Matti Heinivaho, Irja Tulonen, Jaakko Ryhänen, Maija Kajan ja Jouni Siren Hallituksen jäsenet ( alkaen): Riitta Ollila (pj), Aila Dündar-Järvinen, Matti Heinivaho, Irja Tulonen, Jaakko Ryhänen, Maija Kajan, Jouni Siren ja Martti Silvennoinen ( alkaen) Hallituksen jäsenet ( alkaen): Martti Silvennoinen (pj), Kristiina Michelsson (vpj), Piia Viitanen, Jukka Gustafsson, Leena Kostiainen, Leena Rauhala, Juhana Suoniemi ja Sirkkaliisa Virtanen Toiminta-ajatus: Tampere-talo on Pohjoismaiden suurin kongressi- ja kulttuurikeskus. Tampere-talon tiloissa järjestetään erilaisia tapahtumia. Tapahtumien kirjo vaihtelee kokouksista, seminaareista, opintopäivistä ja perhejuhlista kotimaisiin ja kansainvälisiin kongresseihin, näyttelyihin, messuihin, yritysjuhliin ja erikoistapahtumiin. Yhtiön tilikauden 2016 tulos oli jälleen euroa voitollinen (2015: euroa) mittavista investoinneista huolimatta. Yhtiö teki investointeja tilikaudella 1,156 milj. eurolla. Tampere-talon liikevaihto nousi 9,2 milj. euroon ja liiketoiminnan muut tuotot olivat 5,9 milj. euroa, josta Tampereen kaupungin yhtiölle antama toiminta-avustus 1,26 miljoonaa euroa, vuokra-avustus 4,1 miljoonaa euroa. Yhtiön liikevaihto oli edelleen erinomaisella kasvuuralla. Vuodesta 2015 liikevaihto kasvoi 15 prosentilla. Liikevaihto ja muut tuotot nousivat vuonna 2016 yhteensä 15 miljoonaan euroon. Vuonna 2016 Tampere-talo teki myös kaikkien aikojen kävijäennätyksen, yhteensä kävijää. Vuosi oli myös siten poikkeuksellinen, että vuoden aikana toteutettiin 630 tapahtumaa keskellä Tampere-talon historian mittavinta yht. 22 milj. euron arvoista toiminnallista uudistushanketta. Yhtiö saavutti valtuuston asettamat omistajatavoitteensa, jotka koskivat kävijämäärää, toiminnallisen uudistushankkeen toteutusta aikataulussa ja tilikauden tulosta. Tapahtumien lukumäärän osalta kunnianhimoista 650 tapahtuman tavoitetta ei aivan saavutettu, vaikkakin kokonaistulos tilikaudella oli erittäin hyvä. Tilat, jotka vuoden aikana valmistuivat ja otettiin käyttöön, ovat Maestro, Duetto 1 ja 2, Riffi, Opus 2,3 ja 4, Tampere-talo shop, aula- ja loungetilat ja Muumimuseon lukukirjasto. Uusi ravintola Tuhto avasi helmikuussa Muumimuseo avautuu kesäkuussa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä: Yhtiö jatkaa liiketoiminnan kehittämistä ja tavoittelee kannattavaa kasvua edelleen tilikaudella Uudistettu organisaatio- ja liiketoimintamalli tukee myynnin positiivista kehitystä hallituksen hyväksymän strategian mukaisesti Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt

17 Tampere-talo Osakeyhtiö 1000 EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 15,1 4,1 11,4 18,3 1,1-4,0 Käyttökate-% 4,2 8,3 1,9 2,4 1,3 4,2 Liiketulos-% 1,1 5,3-0,9-0,3-1,4 0,8 Nettotulos-% 1,1 5,0-0,9-0,2-1,3 1,0 Oman pääoman tuotto-% 4,2 21,5-4,8-1,1-4,9 3,6 Sijoitetun pääoman tuotto-% 4,4 22,4-4,8-1,1-4,9 3,6 Quick ratio 1,7 2,6 2,4 2,1 3,0 2,5 Omavaraisuus-% 52,1 59,4 55,0 53,8 62,1 62,9 Velkaantumisaste Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt 13

18 1.4. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy päätoimialana messu-, näyttely- ja urheilupalvelut Toimitusjohtaja Hannu Vähätalo p Osoite: Ilmailunkatu 20, PL 163, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 2005 Tampereen kaupungin omistus 66 %, 33 osaketta, nimellisarvo yhteensä Yhtiön palveluksessa keskimäärin 3 henkilöä Hallituksen jäsenet (tilikaudella 2016): Petri Olkinuora (pj), Sirpa Koivisto, Keijo Lappalainen, Juhana Suoniemi, Antti Eskelinen, Ari Lamberg ja Janne Vuorinen Hallituksen jäsenet (alk ): Petri Olkinuora (pj), Keijo Lappalainen, Sirpa Koivisto, Markus Klöf, Antti Eskelinen, Janne Vuorinen ja Ari Lamberg Toiminta-ajatus: Tampereen Messu- ja Urheilukeskus tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia tapahtumanjärjestäjille, yrityksille, järjestöille ja seuroille erityyppisten- ja kokoisten tapahtumien järjestämiseen. Vuonna 2016 yhtiön liikevaihto pysyi edellisen vuoden tasolla yltäen 3,38 milj. euroon. Yhtiön nettotulos oli euroa negatiivinen ja tilikauden tulos oli niukasti, 84 euroa positiivinen. Yhtiön osakepääomaa korotettiin eurolla euroon. Tampereen kaupunki osallistui osakepääoman korotukseen eurolla ja maksoi osuutensa luovuttamalla kiinteistöön kuuluvan 820 kem2:n toimistorakennuksen apporttina yhtiölle. Tampereen Messut osallistui osakepääoman korotukseen eurolla ja maksoi sen rahalla. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettiin vuonna 2015 lukuisia urheilutapahtumia, messuja ja muita yleisötilaisuuksia. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen yhteenlaskettu kävijämäärä oli ( vuonna 2015) henkilöä, joista puolet oli messu- ym. tapahtumissa vierailijoita. Yhtiön tiloissa järjestettiin lähes 250 tapahtumaa, joista kokouksia oli 135, messuja, näyttelyitä, yritystapahtumia ja konsertteja 35, urheilutapahtumia noin 30 ja loput pienempiä tilaisuuksia. Tapahtumavuosi oli kokonaisuutena melko vilkas. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksesta on muodostunut keskeisen sijaintinsa ja hyvän tavoitettavuutensa ansiosta tärkeä tapahtumakeskus Tulevaisuuden näkymät: Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen vuosi 2017 tulee olemaan vilkas. Urheilu-, messu- ja muita tapahtumia järjestetään noin 60. Kannattavuus ja kassavirta tulevat paranemaan pääkäyttäjien kanssa tehtyjen uusien kolmen vuoden mittaisten käyttösopimusten myötä. Yhtiöllä on hallinnassaan viisi hallia (n kerrosneliömetriä). A-halli (rak. 1985) on nimeltään Pirkka-halli, B-halli (rak. 1936) Härmälä-halli, C-halli (rak. 1998) Caravelle-halli ja D-halli (rak. 2006) Leonardohalli. E-halli eli TähtiAreena valmistui syksyllä 2013 ensisijaisesti tapahtumahalliksi. A-, C- ja D-halli palvelevat monitoimihalleina sekä urheilun että tapahtumien tarpeita. B-halli on ensisijaisesti yleisurheilijoiden käytössä. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus A-halli Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt

19 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% -0,1-0,2 12,4 7,5 6,8 0,8 Käyttökate-% 31,3 31,9 32,9 27,9 24,3 24,9 Liiketulos-% 7,4 7,9 9,5 12,5 11,8 11,2 Nettotulos-% -1,6-2,2-0,3 2,9 4,6 4,1 Oman pääoman tuotto-% -4,2-7,6-1,1 8,9 14,7 14,1 Sijoitetun pääoman tuotto-% 1,3 1,3 1,6 1,9 2,5 4,1 Quick ratio - - 0,1 0,3 7,1 0,1 Omavaraisuus-% 7,5 4,5 4,8 4,6 4,7 10,8 Velkaantumisaste 11,6 19,8 19,0 19,3 19,1 7,6 1. Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt 15

20 1.5. Finnpark -konserni Finnpark Oy, Finnpark Tekniikka Oy, Tullin Parkki Oy, Kiinteistö Oy Pysäköintiveturi ja Kiinteistö Oy Pellavan Parkki muodostavat Finnpark konsernin. Tilikauden päättymisen jälkeen Finnpark Tekniikka Oy:n varat ja velat siirtyivät tytäryhtiösulautumisen kautta Finnpark Oy:lle Konsernin liikevaihto vuonna 2016 oli noin 25,1 milj. euroa. Liikevaihto laski edellisvuodesta 0,7 %. Konsernin liikevoitto nousi 6,1 milj. euron tasolle ja tilikauden voitoksi muodostui 3,35 milj. euroa. Yrityksen suhteellista kannattavuutta kuvaava sijoitetun pääomantuotto -% oli kohtuullisella 6 % tasolla. Omavaraisuusaste nousi viime vuoden tasosta noin prosenttiyksikön ja oli 2016 vuonna 36,8 %. Finnpark Oy konserni Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% -0,7 10,9-1,1 18,4 5,8 9,2 Käyttökate-% 41,0 40,2 38,1 34,4 31,8 34,9 Liiketulos-% 24,2 23,8 20,2 17,2 20,3 21,1 Nettotulos-% 13,4 12,6 8,2 6,7 6,3 10,2 Oman pääoman tuotto-% 8,7 8,8 5,5 4,7 3,9 6,2 Sijoitetun pääoman tuotto-% 6,0 6,0 4,5 4,0 4,7 5,6 Quick ratio 0,6 0,4 0,3 0,3 0,4 1,1 Omavaraisuus-% 36,8 35,6 33,1 30, ,1 Velkaantumisaste 1,6 1,7 1,9 2,1 2 1, Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt

21 Finnpark Koskikeskus 1. Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt 17

22 Finnpark Oy päätoimialana maksullinen pysäköinti Toimitusjohtaja Antti Marttila ( alkaen), Jussi Tanhuanpää ( asti) p Postiosoite: Finnpark, PL 15, Tampere, Käyntiosoite: Tullikatu 6 (3 krs.) y-tunnus perustettu vuonna 1970 Tampereen kaupungin omistus 100 %, osaketta, nimellisarvo yhteensä Yhtiön palveluksessa 54 henkilöä ( ) Hallituksen jäsenet (alk ): Atanas Aleksovski (pj), Ulla Kampman, Erkki Axén, Pekka Uusitalo, Perttu Pesä, Anne Karinen ja Riitta Lyytikäinen Hallituksen jäsenet (alk ): Atanas Aleksovski (pj), Ulla Kampman, Riitta Lyytikäinen, Pekka Uusitalo, Erkki Axen, Perttu Pesä ja Virva-Mari Rask Finnpark Oy:n liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 5 %:lla 22,7 milj. euroon (2015: 21,55 milj. euroa). Finnpark -konserni ylsi 25,1 milj. euron liikevaihtoon. Pysäköintitulot pysäköintitaloista jälleen edellisvuodesta kasvoivat 19,8 milj. euron tasolle (2015: 15,3 milj. euroa). Pysäköintitulojen osuus oli 79 % liikevaihdosta. Kiinteistöjen vuokratulot laskivat hieman edellisvuoden tasosta 5,3 milj. euroon (2015: 6,0 milj. euroa), mikä vastaa 21 %:a liikevaihdosta. Yhtiö teki 3,4 milj. euron nettotuloksen ja tilikauden voitoksi muodostui tilinpäätössiirtojen jälkeen 1,25 milj. euroa. Kaupunginvaltuuston asettamat omistajatavoitteet saavutettiin sijoitetun pääoman tuoton osalta, jossa tavoitetaso oli 5 % ja toteutunut sipo 6,0 %. Yhtiö saavutti myös yhteiskuntavastuuasioihin liittyvänä kehitystavoitteena Ekokompassi -sertifikaatin. Finnpark Oy:n hallitus esittää samoin omistajatavoitteen mukaisesti, että yhtiö jakaa kaupungille osinkoa 15 % nettotuloksestaan, 189,70 euroa osakkeelta eli yhteensä euroa. Pysäköintiteknologian kehitystyö jatkui edelleen ja pysäköintituottojen kasvu kompensoi mm. Anttilan konkurssin aiheuttamaa vuokratuottojen menetystä. Arvio tulevasta kehityksestä: Vuonna 2017 yhtiö pyrkii olemaan aktiivisesti mukana P- Kunkku hankkeessa, sekä muissa mahdollisesti suunnitteilla olevissa pysäköintilaitoshankkeissa. Tilikaudella 2017 konsernin liikevaihtotavoite on 26,9 milj. euroa. Toiminta-ajatus: Finnpark Oy:n tehtävänä on olla omistajalleen käyttökelpoinen kiinteistönmuodostaja ja yhdyskuntarakentaja vaativissa pysäköinnin järjestelyissä Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt

23 Finnpark Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 5,2 4,7 6,8 13,6 3,9 8,2 Käyttökate-% 43,4 44,4 42,5 38,8 34,8 36,6 Liiketulos-% 24,6 25,1 22,3 17,9 22,4 20,1 Nettotulos-% 15,0 14,7 11,1 8,9 9,3 13,9 Oman pääoman tuotto-% 9,1 9,3 7,1 5,6 5,4 8,6 Sijoitetun pääoman tuotto-% 5,6 5,5 4,6 3,9 4,7 5 Quick ratio 0,6 0,4 0,3 0,2 0,3 1,1 Omavaraisuus-% 37,0 35,2 32,0 29,9 29,6 38,2 Velkaantumisaste 1,6 1,7 2,0 2,2 2,2 1,4 1. Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt 19

24 1.6. Tampereen Särkänniemi Oy päätoimialana huvipuistotoiminta Toimitusjohtaja Miikka Seppälä p Osoite: Särkänniemi 33230, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1966 Tampereen kaupungin omistus 100 %, osaketta, nimellisarvo yhteensä ,64 Yhtiön palveluksessa keskimäärin 254 henkilöä (2016) Hallituksen jäsenet ( asti): Sofia Vikman (pj.), Erkki Axén, Tarja Jokinen, Saara Karhu, Anna-Kaisa Heinämäki, Ilkka Järvelä, Kari Neilimo ja Matti Apunen Hallituksen jäsenet ( alkaen): Sofia Vikman (pj.), Erkki Axén, Tarja Jokinen, Auli Korhonen, Irene Roivainen, Ilkka Järvelä, Kari Neilimo, Matti Apunen ja Risto Räikkönen Hallituksen jäsenet ( alkaen): Olli-Poika Parviainen (pj), Risto Räikkönen, Kari Neilimo (vpj), Matti Apunen, Auli Korhonen, Riitta Ollila, Sari Tanus, Erkki Axen, ja Antti Salonen Toiminta-ajatus: Särkänniemi on Suomen monipuolisin huvipuisto ja vapaa-ajan keskus, jossa on koettavaa koko perheelle. Särkänniemen laaja ja monipuolinen palvelutarjonta muodostuu huvipuistosta, Koiramäestä, akvaariosta ja planetaariosta sekä Tampereen maamerkistä Näsinneulan näkötornista. Alueella toimivat myös Tampereen kaupungin hallinnoima Sara Hildénin taidemuseo ja sisäaktiviteettipuisto Superpark. Yhtiön liikevaihto laski vuonna 2016 n. 5 %-yksiköllä yltäen 16,7 miljoonaan euroon (2015: 17,6 milj. euroa). Liikevaihdon laskun taustalla oli delfinaarioliiketoiminnan lakkauttaminen vuonna 2015 ja tiloihin rakennetun uuden Superparksisäaktiviteettipuiston avautuminen ennakkosuunnitelmia hitaammin joulukuussa 2016, jolloin vuodelle budjetoituja vuokratuloja jäi saamatta. Delfinaarion lakkauttaminen oli pitkä projekti. Varsinainen delfiinien siirto Kreikan Attica Zoological Parkiin toteutettiin elokuussa Keskimäärin vuoden kävijämäärä pysyi edellisen vuoden tasolla. Yhtiön nettotulos oli 0,27 milj. euroa tappiollinen. Tilikauden tulokseksi muodostui tilinpäätössiirtojen jälkeen euroa (2015: 1,41 milj. euroa). Sijoitetun pääoman tuotto heikkeni viime vuoteen nähden, toteutunut sipo -% oli -0,8 % vuonna 2016 (2015: 3,3 %). Yhtiön käyttökate heikkeni edellisen vuoden lähes 24 % tasolta 15 %:iin vuonna Omavaraisuusaste säilyi vahvana ollen 69,1 %, joka mahdollistaa edelleen toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen. Yhtiön nettoinvestoinnit tilikaudella olivat 4,6 milj. euroa. Vuoden suurin panostus tehtiin huvipuistoon, jonka huvilaitekantaa täydennettiin uudella huvilaite X:llä. Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 254 henkilöä, mikä oli 3 henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä ja riskeistä: Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Kauden 2017 huvilaiteuutuus Hype on Särkänniemen historian mittavin yksittäinen investointi, johon kohdistuu paljon odotuksia kävijämäärän kasvun ja talouden osalta. Kesän 2017 uudistukset huvilaitealueella sekä muokattu lipputuotekonsepti antavat mahdollisuuden saada lisää markkinaosuutta ja vahvistaa suhteellista kilpailukykyä Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt

25 Tampereen Särkänniemi Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% -5,4-0,9-8,5-13,4 12,8-3,5 Käyttökate-% 15,1 23,8 9,1 10,1 18,3 17,6 Liikevoitto-% -1,2 4,6-11,1-7,7 4,3 1,9 Nettotulos-% -1,6 4,2-11,9-8,5 2,2 0,8 Oman pääoman tuotto-% -1,5 4,0-11,1-7,8 2,3 0,7 Sijoitetun pääoman tuotto-% -0,8 3,3-7,4-5,5 3,7 1,4 Quick ratio 1,8 1,3 0,7 1,3 1,7 2,1 Omavaraisuus-% 69,1 77,1 70,1 71,2 79,9 78,3 Velkaantumisaste 0,4 0,3 0,4 0,4 0,2 0,2 1. Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt 21

26 1.7. Tampereen Ammattikorkeakoulu Oy päätoimialana koulutus ja koulutuspalvelut Toimitusjohtaja Markku Lahtinen p Osoite: Kuntokatu 3, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1995 (2010) Tampereen kaupungin omistus 87 %, osaketta Yhtiön palveluksessa oli vakituisia työntekijöitä 653 ja määräaikaisia 149 Hallituksen jäsenet ( asti): Matti Höyssä (pj.), Jari Alanen, Heikki Alho, Linda Asikainen, Lauri Hietalahti, Risto Ilomäki, Riitta Metsänen, Kalle Mäkelä ja Iiris Suomela Hallituksen jäsenet ( alkaen): Matti Höyssä (pj.), Risto Ilomäki (vpj.), Jari Alanen, Matti Aho, Linda Asikainen, Lauri Hietalahti, Riitta Metsänen, Kalle Mäkelä ja Iiris Suomela Toiminta-ajatus: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy ylläpitää Tampereen ammattikorkeakoulua (TAMK) ja järjestää sentarvitsemat tukitoiminnot. TAMK tarjoaa koulutusta seitsemällä koulutusalalla. Opetus painottuu erityisesti tekniikkaan, hyvinvointipalveluihin sekä liiketalouteen, matkailuun ja kulttuuriin. Ammattikorkeakoulun tehtäviin kuuluu myös soveltava tutkimus- ja kehitystoiminta sekä työelämälähtöinen palvelutoiminta. Yhtiön liikevaihto tilikaudella 2016 oli 64,8 milj. euroa. Toiminnan muina tuottoina saatiin 0,56 milj. euroa. Pääosa tuloista, n. 57,8 miljoonaa euroa, muodostui opetus- ja kulttuuriministeriöltä saadusta perusrahoituksesta. Sen maksaminen perustuu yksikköhintoihin, jotka määräytyvät opiskelijamäärän ja kahden edellisvuoden valmistuneiden keskiarvojen perusteella. Tilikauden tulos näytti voittoa 0,2 milj. euroa (2015: tilikauden tappio 0,57 milj. euroa). Vuonna 2016 yhtiö teki investointeja yhteensä noin 3,5 milj. eurolla (2015: 4,6 milj. euroa). Merkittävimpänä investointikohteena oli Kuntokatu 3:n liikuntahallin saneeraus ja laajennus n. 2,2 milj. euroa. Vuoden 2016 investoinnit rahoitettiin kassavaroilla. Ammattikorkeakoulun koulutustoiminta sekä tutkimusja palvelutoiminta saavutti tilikauden 2016 aikana sille asetetut tavoitteet. TAMKista valmistui kaikkiaan (1 603) ammattikorkeakoulututkinnon ja 203 (210) ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta opiskelijaa. Ammattikorkeakoulun vetovoimaisuus on säilynyt Suomen parhaimpiin kuuluvana. Arvio alkaneen tilikauden kehityksestä ja toimintaympäristön muutoksista Merkittävin toimintaympäristön muutoksiin liittyvä tekijä on tamperelaisten korkeakoulujen yhteinen Tampere3-hanke. Tavoitteena on muodostaa Tampereelle nykyiset kaksi yliopistoa korvaava säätiöpohjainen yliopisto, jossa TAMK toimisi osakeyhtiömuotoisena ammattikorkeakouluna osana uutta korkeakoulukonsernia. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti ammattikorkeakoulujen rahoitukseen ei ole tulossa indeksikorotuksia kuluvalla hallituskaudella, mikä kustannusten noustessa heikentää talouden tasapainoa. TAMK:in tavoitteena on edelleen kasvattaa TKI-toiminnan ja maksullisen toiminnan osuutta korvaamaan supistuvaa ammattikorkeakoulujen valtionrahoitusta Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt

27 Tampereen Ammattikorkeakoulu Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä NA NA Myyntikate NA NA Kiinteät kulut yhteensä NA NA Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% -2,9-4,5-2,0-6,1 3,7 4,5 Käyttökate-% 7,2 7,5 12,2 10,1 10,8 9,8 Liikevoitto-% 0,9 1,4 6,4 3,9 6,5 6,2 Nettotulos-% 0,3-0,9 5,5 3,0 6 6,4 Oman pääoman tuotto-% 0,4-1,1 7,5 4,0 9,1 10,4 Sijoitetun pääoman tuotto-% 1,1 1,6 6,4 4,0 8,8 10,4 Quick ratio 0,9 0,9 1,9 2,0 3,2 2,9 Omavaraisuus-% 76,0 73,9 63,9 63,4 71,2 87,6 Velkaantumisaste 0,1 0,1 0,4 0,4 0, Tampereen kaupungin suurimmat tytäryhtiöt 23

28 2. Elinkeinopoliittiset kehittämisyhtiöt 2.1. Finnmedi Oy päätoimialana kliininen tutkimus ja kehittäminen Toimitusjohtaja Matti Eskola p , Osoite: Biokatu 14, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1995 Tampereen kaupungin omistus 19,78 % Yhtiön palveluksessa vakituisesti 15 henkilöä (v henkilöä), yhteensä 61 henkilötyövuotta (v kpl) Hallituksen jäsenet (tilikaudella 2016): Jaakko Herrala (pj.), Markku Leppäalho asti, Seppo Parkkila lähtien, Mikko Aaltonen ja Hannu Eskola Hallituksen jäsenet (tilikaudella 2017): Jaakko Herrala (pj.), Seppo Parkkila, Hannu Eskola ja Annina Nääppä Toiminta-ajatus: FinnMedi Oy on kansainvälisesti toimiva life science -toimialan asiantuntijapalveluja tarjoava yritys. Yhtiön palvelut koostuvat kliinisen tutkimuksen ja liiketoiminnan kehittämispalveluista. Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä alueella toimivien tutkimus- ja terveydenhuollon organisaatioiden, alan yritysten, pirkanmaalaisen elinkeinoelämän sekä kehitys yhtiöiden ja teknologiakeskusten kanssa. Kliiniset palvelututkimukset olivat kertomusvuonna suurin yhtiön toiminta-alueista. Tilaustutkimuksia toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa sekä omissa vastaanottotiloissa. Kliinisten lääketutkimusten toteutunut volyymi oli edellistä vuotta korkeammalla tasolla, joka on toimintaympäristöön nähden hyvä saavutus. Yhtiö koordinoi Tampereen seudulla kansallista Innovatiiviset Kaupungit -ohjelman Tulevaisuuden Terveys osuutta. Tähän innovaatiotoimintaan liittyen yhtiö on valmistellut useita kehityshankkeita. Uutena merkittävän toimintana alkoi Älykäs Terveys -ohjelma Tampereen kaupungin kanssa. Innovaatioalustan HealthHUBin toiminta laajeni edelleen ja toimintavuonna toteutettiin yli 100 innovaatiotapahtumaa. Palvelukehityksessä tehtiin tiivistä yhteistyötä PSHP:n kanssa useissa palvelumuotoiluprojekteissa. Tämän lisäksi toteutettiin kehityshankkeita muille SOTE-asiakkaille sekä jatkettiin palveluiden tuotteistamista. Haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta yhtiön liikevaihto nousi edellisestä vuodesta 13 % ja ylsi 4,1 miljoonan euron tasolle (2015: 3,6 milj.). Yhtiön nettotulos muodostui euroa positiiviseksi. Yhtiön omavaraisuus nousi edellisvuoden 34,5 % tasolta yli 10 %:lla päätyen 45,0 %:iin tilikaudella Tulevaisuuden näkymät: Maakunta- ja SOTE -uudistus vaikuttavat merkittävästi yhtiön tulevaisuuden näkymiin ja toimintaympäristöön. Tätä koskevat päätökset tehdään vuoden 2017 aikana. Yhtiön tehtäville on suuri tarve jatkossakin ja näiden järjestäminen yhteistyössä omistajaorganisaatioiden kanssa on lähiaikojen yksi tärkeimmistä toiminnallisista tavoitteista. Kliinisen tutkimuksen kilpailukyvyn varmistamiseksi on meneillään laajoja kehittämiskokonaisuuksia sekä asiantuntemuksen kehittämiseksi että tutkimuksen suorittamisen tehostamiseksi. Tätä työtä tehdään osana Tays Tutkimus- ja innovaatiopalveluita. Yrityskehitystoiminnan ja hankkeiden lähiajan näkymät ovat kohtuullisen hyvät. HealthHUB toimintaa kehitetään edelleen ja sen lisäksi Älykäs Terveys -ohjelma avaa mahdollisuuksia vaikuttavalle kehitystoiminnalle. Strategian mukaisesti yhtiö kehittää palvelukehityksen uutta liiketoiminta-aluetta. Yhtiön liiketoiminnan riskit liittyvät projektikannan rakenteen muutokseen. Projektien koon kasvaessa ja hankemäärien supistuessa liikevaihdon ja tuottojen vuosittainen vaihtelu voi vaihdella, mikä edellyttää toimintatapojen joustavuuden turvaamista. Myös kansainvälisen palvelutoiminnan kasvu edellyttää osaltaan huolellista riskienhallintaa. Näiden riskien lisäksi lainsäädäntömuutokset voivat vaikuttaa merkittävästi yhtiön toimintaedellytyksiin Elinkeinopoliittiset kehittämisyhtiöt

29 FinnMedi Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 12,9 12,1 5,2-6,7-26,7-0,5 Käyttökate-% 2,1-0,2-1,9-2,1-4,4 1,6 Liiketulos-% 1,8-0,3-2,0-2,4-4,7 1,1 Nettotulos-% 1,8-0,3-1, ,6 Oman pääoman tuotto-% 8,9-4,3-6,8-7,7-14,8 7,6 Sijoitetun pääoman tuotto-% 9,1-4,1-8,1-7,6-13,6 11,1 Quick ratio 3,2 2,3 3,3 3,7 4,4 3,9 Omavaraisuus-% 45,0 34,5 48,2 52,5 57,8 50,1 Velkaantumisaste , Elinkeinopoliittiset kehittämisyhtiöt 25

30 2.2. Tuotekehitys Oy Tamlink päätoimialana tuotekehitys ja tutkimus Toimitusjohtaja Juha Leppänen p Osoite: Hermiankatu 6, PL 140, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1986 Tampereen kaupungin omistus 24,0 %, 960 osaketta, nimellisarvo yhteensä ,4 Yhtiön palveluksessa keskimäärin 7 henkilöä (2016) Hallituksen jäsenet: ( alkaen): Markku Kivikoski (pj.), Jarmo Takala, Tiina Äijälä, Jarno Kolehmainen, Olli-Poika Parviainen ja Erkki Leppävuori Hallituksen jäsenet ( alkaen): Tiina Äijälä (pj.), Markku Kivikoski, Jarmo Takala, Jarno Kolehmainen, Olli-Poika Parviainen ja Risto Kuivanen Toiminta-ajatus: Tuotekehitys Oy Tamlink on teknologian siirron asiantuntijayritys. Yritys toimii erilaisissa rooleissa tutkimuksen ja teollisuuden välistä yhteistyötä lujittaen. Yhtiön liiketoiminta perustuu asiakasyritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan hallinnointiin ja toteutukseen. Yhtiön sisäinen kehitys tapahtuu henkilöstö-, talous- ja projektityökalujen kautta. Hermia konserniin (Hermia Group) kuuluu Tuotekehitys Oy Tamlink (emoyhtiö) ja Innovaatio Oy Uusi Tehdas sekä osakkuusyritys Energiatutkimus Oyi. Yhtiöiden nimet kuvaavat liiketoiminnan tukijalkoja. Uudistettu strategia painottaa julkisrahoitteisten hankkeiden ja muun myynnin tasapainoisempaa suhdetta. Tuotekehitys Oy Tamlinkin liikevaihto vuonna 2016 oli 0,923 milj. euroa. Liikevaihto väheni 58,1 % edellisvuodesta. Tilikauden 2016 voitto oli euroa, kun tulos vuonna 2015 oli euroa. Tuloskehitys on jatkunut tasaisena. Yhtiön toiminta jakaantuu pääosin yritysten ja yritysryhmien tilaamiin t&k-projekteihin, EU-hankkeisiin ja TTY-lähtöiseen startup-toimintaan. Paikallinen Tampere3 -hanke (TTY, TY, TAMK) ja sen eteneminen vaikuttavat tulevaisuudessa vaikeasti ennustettavalla tavalla yhtiön asemaan ja toimintaan. Yhtiön vakavaraisuus ja maksuvalmius olivat tilikauden aikana hyviä. Hermia-konsernin liikevaihto oli 1,7 miljoonaa euroa (5,7 milj. euroa) ja tilikauden voitto 0,11 milj. euroa (0,04 milj. euroa). Tuotekehitys Oy Tamlinkin keskeneräisten projektien arvo oli tilinpäätöshetkellä 1,0 miljoonaa euroa, edellisvuonna vastaavan ajankohdan arvo oli 0,8 miljoonaa euroa. Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä Tuotekehitys Oy Tamlinkin toiminnan riskit liittyvät asiakasyritysten omiin taloudellisiin tilanteisiin. Samalla julkisten rahoittajien arvaamattomuus tuo epävarmuutta tulevaisuuteen Elinkeinopoliittiset kehittämisyhtiöt

31 Tuotekehitys Oy Tamlink EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% -58,1-5,2-5,2 85,5-44,7 2 Käyttökate-% 1,3-4,4 1,2 0,7 6,5 4,9 Liiketulos-% 1,2-4,5 1,1 0,6 6,3 4,8 Nettotulos-% 11,7 3,6 3,4 2,7 8,1 3,2 Oman pääoman tuotto-% 4,6 3,5 3,6 3,1 5 3,7 Sijoitetun pääoman tuotto-% 6,1 4,9 5,2 4 6,5 5,5 Quick ratio 20,6 11,2 10,9 5,5 15,5 3 Omavaraisuus-% 95 90,9 89,5 79,1 93,8 75,4 Velkaantumisaste Elinkeinopoliittiset kehittämisyhtiöt 27

32 3. Matkailua ja elinkeinotoimintoja palvelevat yhtiöt 3.1. Tredea Oy päätoimialana elinkeinotoimintojen kehittäminen Toimitusjohtaja Harri Airaksinen Osoite: Kelloportinkatu 1 B, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 2009 Tampereen kaupungin omistus 60,44 %, 208 osaketta, nimellisarvo yhteensä Yhtiön henkilöstömäärä ( ) oli 43, joista 28 vakituisessa työsuhteessa ja 15 henkilöä määräaikaisessa työsuhteessa Hallituksen jäsenet ( asti): Timo Antikainen (pj.) Helena Rissanen (vpj.), Juha Kuusisto, Hannu Salonen, Antti Eskelinen Hallituksen jäsenet ( alkaen): Teppo Rantanen (pj.), Hannu Salonen, Juha Kuusisto, Eero Väätäinen ja Antti Eskelinen Toiminta-ajatus: Yhtiö ylläpitää ja vahvistaa kaupunkiseudun vetovoimaisuutta ja varmistaa menestyvän yritystoiminnan edellytyksiä. Yhtiö on elinkeinoelämän seudullisen kehittämisen kokoava voima ja käytännön yhteistyön rakentaja. Tredea Oy harjoittaa laajamittaista elinkeino- ja kehitystoimintaa. Tredea Oy:n omistavat Tampereen kaupunkiseudun kunnat. Tredea Oy:n liikevaihto vuonna 2016 oli 5,6 milj. euroa ja liiketoiminnan muut tuotot 0,9 milj. euroa. Yhtiön tilikauden tulos vuonna 2016 ylsi euroon (2015 vuonna 0,1 milj. euroa). Tredean liikevaihto kasvoi tilikaudella 0,47 milj. eurolla eli 9 %:lla. Hankerahoitus puolestaan pienentyi 0,19 milj. eurolla. Toteutunut hankerahoitus vaihtelee käynnissä olevien projektien määrän ja koon mukaisesti. Yhtiön organisaatiota uudistettiin ja luotiin uusi asiakastoimialapohjainen organisaatio, joka tuli voimaan Lokakuussa 2016 Tredean toimitilat siirtyivät Tampellan kiinteistöön. Yhteensä 2500 m² yhteistiloissa päävuokralaisena on Pirkanmaan liitto ja alivuokralaisina Tampereen kaupunkiseutu, Pirkanmaan jätehuolto, Tredea, Visit Tampere Oy ja Itämeri-instituutti alusta aloitti toimintansa Visit Tampere Oy, joka muodostui, kun Tampereen kaupungin tapahtumatoimisto, Tampere Convention Bureau ja Tredea Oy:n visit-tiimi fuusioituivat. Uusi Tampereen kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma valmistui syksyllä 2016, jonka valmistelusta vastasi Tredea Oy. Luova uho -nimellä kulkevan ohjelman kantavina teemoina ovat digitaalisuus ja kansainvälisyys. Ohjelman painoaloina ovat uudistuva teollisuus, älykkään kaupungin ratkaisut, terveys ja hyvinvointi ja tapahtuma-, kävijä- ja elämystalous. Tulevaisuuden näkymät: Tredea keskittyy ydintehtäviinsä ja panostaa vahvasti sekä kansain välisten että kotimaisten investointien houkutteluun Matkailua ja elinkeinotoimintoja palvelevat yhtiöt

33 Tredea Oy 1000 EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 9,1 7,9-3,7-3,0 0,3 11,5 Käyttökate-% 1,5 2,7 5,1 0,7 0,8-1,6 Liiketulos-% 1,3 2,4 4,5 0,2 0,4-2 Nettotulos-% 1,0 1,9 4,4 0,2 0,4-2,1 Oman pääoman tuotto-% 10,5 21,8 70,6 4, ,9 Sijoitetun pääoman tuotto-% 14,3 27,3 71,9 1,7 2,4-10,5 Quick ratio 1,2 1,3 1,2 1 1,1 1 Omavaraisuus-% 23,0 26,6 17,4 13,4 10 7,2 Velkaantumisaste ,9 6,4 3. Matkailua ja elinkeinotoimintoja palvelevat yhtiöt 29

34 3.2. Suomen Hopealinja Oy päätoimialana sisävesiliikenne Toimitusjohtaja Mari Vuorinen alkaen p (tsto), (matkapuhelin) Osoite: Laukontori 10 A 3, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1940 Tampereen kaupungin omistus 30,46 %, osaketta, nimellisarvo yhteensä ,32 Yhtiön palveluksessa purjehduskaudella keskimäärin 44 henkilöä ja talvikaudella 12 henkilöä Hallituksen jäsenet ( alkaen): Juhani Eskelinen (pj.), Petri Ahonen, Mervi Käki, Jarmo Leino, Henry Moisio, Aarre Nord ja Päivi Söderström Toiminta-ajatus: Suomen Hopealinja Oy on perinteikäs ja Suomen suurin sisävesivarustamo. Varustamo liikennöi aluksillaan Hämeenlinnan, Valkeakosken ja Tampereen välisellä vesialueella sekä Keuruun ja Mäntän alueella. Varustamolla on käytössään useita moderneja sisävesilaivoja: m/s Silver Moon, m/s Silver Star ja m/s Ratina. Uusin ravintolalaiva m/s Silver Sky saatiin liikenteeseen elokuussa Alukset risteilevät reittiliikenteessä Tampere-Hämeenlinna välillä kesäkaudella lähes päivittäin. Reittiliikenteen lisäksi alukset tekevät tilausristeilyjä ja erilaisia teemaristeilyjä. Purjehduskausi on pääsääntöisesti huhtikuusta joulukuuhun Yhtiön liikevaihto laski edellisvuodesta 1,5 %:lla ollen 1,84 milj. euroa. Yhtiön tilikauden tappio ylsi tilikaudella 2016 peräti euroon (2015 tappio: euroa). Erityisesti henkilöstökulut toteutuivat edellisiä vuosia huomattavasti korkeampana. Suomen Hopealinja Oy:ssä järjestettiin lisäpääoman saamiseksi osakeanti alkuvuonna 2016 suuruudeltaan ,90 euroa kattamaan muun muassa uuden laivan tuomisesta syntyneitä tappioita. Yhtiön kannattavuus ja vakavaraisuus ovat huolestuttavan heikkoja. Kaikki kannattavuuden mittarit, esim. käyttökate, liiketulos ja nettotulos ovat olleet huomattavan alhaisia viimeisen kahden vuoden ajan. Esimerkiksi nettotulos-% oli -30,5 %. Omavaraisuusaste on laskenut 6,8 %:iin. Samoin velkaantumisaste on korkea, 12,3. Heikon tuloksen seurauksena yhtiön kassatilanne on myös heikohko. Hopealinjan laivoilla risteili kaudella 2016 yhteensä matkustajaa ( vuonna 2015). Reittiliikenteen ja tilausristeilyjen matkustajamäärät kasvoivat. Viikinsaaren liikenteen matkustajamäärät pysyivät viime vuoden tasolla. Katsaus tulevaan purjehduskauteen: Yhtiö on laatinut suunnitelmat taloudellisiin säästöihin, rahoituksen varmistamiseen ja yhtiön tulevaisuuteen liittyen. Uuden strategian mukaisilla kehitystoimilla on tavoitteena saada tasapainotettua talous vuonna 2017, ja mahdollistaa tuloksentekokyky vuonna m/s Silver Star Matkailua ja elinkeinotoimintoja palvelevat yhtiöt

35 Suomen Hopealinja Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% -1,5-8,7 1,3 0,1-4,7 14,1 Käyttökate-% -18,7-9,5 11,2 11,7 4,2 9,8 Liiketulos-% -26,6-17,1 5,5 6,9-2,6 6,4 Nettotulos-% -30,5-19,9 2,2 8,9-3,8 4,5 Oman pääoman tuotto-% -183,3-59,5 5,6 26,6-12,2 15,4 Sijoitetun pääoman tuotto-% -20,6-12,1 4,4 12,1-2,9 8,7 Quick ratio 0,5 0,5 1,8 1,4 0,9 1,7 Omavaraisuus-% 6,8 17,1 26,7 29,7 39,4 39 Velkaantumisaste 12,3 4,6 2,5 2,1 1,5 1,4 3. Matkailua ja elinkeinotoimintoja palvelevat yhtiöt 31

36 3.3. Oy Runoilijan Tie päätoimialana sisävesiliikenne Toimitusjohtaja Mari Vuorinen alkaen p (tsto.), (matkapuhelin) Osoite: Laukontori 10 A 3, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1967 Tampereen kaupungin omistus 72,58 %, osaketta, nimellisarvo yhteensä euroa Yhtiön palveluksessa keskimäärin 7 henkilöä purjehduskaudella ja 2 henkilö talvikaudella Hallituksen jäsenet tilikaudella 2016: Juhani Eskelinen (pj.), Vesa Haapamäki, Eeva Kyrönviita, Jarmo Leino ja Maire Martikainen Toimintavuonna Oy Runoilijan Tien liikevaihto oli euroa ja liiketoiminnan muut tuotot euroa. Tilikauden 2016 tappio oli euroa ja taseen kumulatiivinen kokonaistappio on euroa. Yhtiön oma pääoma on 0,29 milj. euroa positiivinen. Runoilijan tiellä risteili vuonna 2016 yhteensä (4 208 vuonna 2015). Matkustajamäärä kasvoi 7,6 %:lla. Yhtiö saavutti valtuuston sille asettamat omistajatavoitteet vain matkustajamäärän osalta. Tavoite tuloksen positiivisuudesta ei taaskaan toteutunut. Yhtiön tilikauden tulos on ollut edellisen kerran positiivinen vuonna Vaikka matkustajamäärä nousi, laski liikevaihto hieman vuodesta 2015 vuoteen 2016 (2016: vs. 2015: ). Liikevaihdon heikentymiseen vaikutti hintojen lasku kaudesta 2015 kauteen Lisääntynyt volyymi ei riittänyt kattamaan risteilylippujen myynnistä ja tilausristeilymyynnistä (hintojen suhteen) syntynyttä vajetta mm. ravintolaostojen kautta. Höyrylaiva Tarjanne (1908) oli talven Mustalahdessa ja keväällä ennen liikenteen alkua tehtiin normaalit kevätkunnostustyöt. S/s Pohjolan runko oli maihin nostettuna nostorata-alueella Ruoveden Jäminkipohjassa. Toiminta-ajatus: Oy Runoilijan tie harjoittaa sisävesiliikennettä. Yhtiön kruununjalokivi on 108-vuotias höyrylaiva Tarjanne, joka risteilee Näsijärvellä perinteisellä reitillään Tampere-Virrat-Tampere. Katsaus tulevaan purjehduskauteen: Yhtiölle tehtiin uusi strategia, jonka avulla yhtiön toimintaa uudistetaan ja kehitetään monipuolisesti seuraavan kahden vuoden aikana. Höyrylaiva Tarjanne Matkailua ja elinkeinotoimintoja palvelevat yhtiöt

37 Oy Runoilijan Tie EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% -9,7 10,7-25, ,4 Käyttökate-% ,6-21,5-3,1 1-3,5 Liiketulos-% -43,9 24,5-32,7-12,5-9,4-13,6 Nettotulos-% -43,5-24,9-33,2-12,2-9,1-13,2 Oman pääoman tuotto-% -27,6-17,4-21,6-9,2-6,3-8,5 Sijoitetun pääoman tuotto-% -27,6-16,8-20,7-8,9-6,3-8,5 Quick ratio 0,3 4,9 0,3 0,6 0,9 0,6 Omavaraisuus-% 91,5 96,2 78,6 92,4 91,9 95,5 Velkaantumisaste Matkailua ja elinkeinotoimintoja palvelevat yhtiöt 33

38 3.4. Tampereen Ravirata Oy päätoimialana ravirata-alueen rakentaminen ja hallinnointi Toimitusjohtaja Päivi Lehtonen alkaen p , Osoite: Teivon Ravikeskus Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1978 Tampereen kaupungin omistus 1750 osaketta, 19,66 % osakekannasta Yhtiön palveluksessa tilikauden aikana 7 toimihenkilöä (tilapäisten ja osa-aikaisten henkilöiden määrä tilikaudella 188) Hallituksen jäsenet (Tilikaudella 2016): Risto Kuusisto (pj), Henry Olander, Marko Lähteenmäki, Matti Mahlamäki, Kari Lähdekorpi, Lasse Eskonen, Sofia Parisalu ( asti) ja Helena Kekoni ( alk.) Hallituksen jäsenet ( alkaen): Matti Mahlamäki, Marko Lähteenmäki, Lasse Eskonen, Helena Kekoni, Ari Kuronen, Mika Forss ja Jukka Heiskala Toiminta-ajatus: Tampereen Ravirata Oy rakentaa ja hallitsee ravirata-aluetta sekä harjoittaa ravintolatoimintaa Teivon ravikeskuksessa. Teivon yhteisöjen vuonna 2015 tekemien päätösten ja niiden myötä allekirjoitettujen sopimuksen ja osakassopimuksen mukaisesti siirrettiin Teivon ravikeskuksen ravikilpailu- ja pelitoiminta niihin liittyvine sopimuksineen ja velvollisuuksineen Pohjois-Hämeen Hippos ry:ltä Tampereen Ravirata Oy:lle alkaen. Tehdyt toimet merkitsivät ravikeskuksen toimintojen keskittämistä Teivossa Tampereen Ravirata Oy:lle. Hallituksen strategisen linjauksen mukaan vuonna 2016 yhtiö organisoidaan uudestaan ja sopeutetaan uuteen, laskevien tulovirtojen muokkaamaan toimintaympäristöön. Vuonna 2017 keskitytään markkinointiin ja Teivon profiilin nostamiseen ja vuonna 2018 tavoitellaan kykyä investoida puitteisiin ja rakentaa uudelleen kansainvälistä toimintaa. Nelivetoratojen (Teivo, Lahti, Forssa, Riihimäki) yhteistyö on jatkunut vuonna Muun muassa panimosopimuksista neuvoteltiin ja käynnistettiin yhteinen nuorisotyön kehitysprojekti. Vuoden 2016 isoimmat investoinnit olivat: 1) alueäänentoistojärjestelmän uusiminen ml. vahvistimet, kaiuttimet ja säätimet sisätiloissa, 2) valjaskatosten valaisimien uusiminen led-valaisimiksi ja varikkoalueella muutamien valaisiemin uusiminen led-tekniikkaan, 3) katsomon ja kahvion näyttöjen päivitys uuteen teknologiaan ml. neuvottelutiloihin hankitut videotykit ja roll-up näyttö, 4) ravintola Grand Prixin baarialueen uudistaminen uusitun panimosopimuksen mukaisesti. Yhtiön liikevaihto vuonna 2016 oli 4,0 milj. euroa ja liiketoiminnan muut tuotot 0,1 milj. euroa. Tilikauden tulos painui euroa negatiiviseksi. Yhtiön nettoinvestointien määrä vuonna 2016 oli euroa. Yhtiön korollisten velkojen määrä väheni tilikaudella eurosta euron tasolle. Teivon ravikeskuksessa oli vuoden 2016 aikana 43 kilpailupäivää, joista viidet T76-ravit ja 38 TS/T4 -ravit. Kilpailuohjelma vietiin läpi etukäteissuunnitelman mukaisesti. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä: Koko suomalaisen rahapelikentän muutos merkitsee suurta myllerrystä myös ravien järjestäjille. Modifikaatio omatoimisesta ja omasta rahoituksestaan vastaavasta raviratatoimijasta pääosin valtionavun varassa toimivaksi toimijaksi tuo myös Tampereen Ravirata Oy:lle vielä monia uusia, ennestään tuntemattomia ongelmanasetteluja, mutta toisaalta asetelma avaa myös mahdollisuuksia kehittää toimintaa Matkailua ja elinkeinotoimintoja palvelevat yhtiöt

39 Tampereen Ravirata Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 396,2-36,5-10,6-4,6-47,1 85 Käyttökate-% 2,2 5,4 5,7 9,1 4,3 9,3 Liiketulos-% -0,1-4,6-1,1 1,6-3,2 5 Nettotulos-% -0,5-6,2-2,0 1,1-4 4,6 Oman pääoman tuotto-% -3,0-7,6-2,7 1,3-4,8 10,7 Sijoitetun pääoman tuotto-% -0,5-3,3-1,0 1,5-2,8 8,5 Quick ratio 0,8 0,4 0,3 0,2 0,3 0,3 Omavaraisuus-% 48,5 50,2 51,6 60,4 59,1 57,1 Velkaantumisaste 0,6 0,7 0,7 0,3 0,4 0,3 3. Matkailua ja elinkeinotoimintoja palvelevat yhtiöt 35

40 4. Muut kehitys- ja palveluyhtiöt 4.1. Coxa-Konserni Coxa-konsernin muodostavat emoyhtiö Coxa Oy ja tytäryhtiö Tekonivelsairaala Coxa Oy. Coxa Oy on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tytäryhtiö. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri omistaa Coxa Oy:n osakkeista 62 %. Coxa-konserni EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 17,5 1,7-0,7 2,9-1,4 13,1 Käyttökate-% 16,5 12,5 12,0 10,6 13,1 14,3 Liiketulos-% 12,8 8,1 7,6 5,6 7,1 8,5 Nettotulos-% 10,1 6,1 5,7 4,1 4,6 4,6 Oman pääoman tuotto-% 25,7 15,2 15,0 11,8 13,6 15,1 Sijoitetun pääoman tuotto-% 22,3 12,3 11,3 8, ,4 Quick ratio 1,8 1,6 1,4 1,3 1,2 1,1 Omavaraisuus-% 55,3 50,9 46,8 42,7 40,0 36,9 Velkaantumisaste 0,4 0,6 0,7 0,9 1,0 1, Muut kehitys- ja palveluyhtiöt

41 Tekonivelsairaala Coxa 4. Muut kehitys- ja palveluyhtiöt 37

42 Coxa Oy päätoimialana sairaalapalvelut Toimitusjohtaja Tarmo Martikainen p Osoite: PL 652, Tampere (käyntiosoite: Biokatu 6 B, 33520, Tampere) y-tunnus perustettu vuonna 2001 Tampereen kaupungin omistus 20,56 %, 588 osaketta, nimellisarvo yhteensä Emoyhtiön palveluksessa keskimäärin 18 henkilöä, konsernissa keskimäärin 205 henkilöä Hallituksen jäsenet (tilikaudella 2016): Jukka Varonen (pj.), Osmo Hiltunen, Mikko Aaltonen, Pekka Rissanen ja Vuokko Ylinen Hallituksen jäsenet (alk ): Jukka Varonen (pj.), Osmo Hiltunen, Mikko Aaltonen, Jaakko Pihlajaniemi ja Vuokko Ylinen Toiminta-ajatus: Tekonivelsairaala Coxa on tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala, joka tuottaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueen tekonivelleikkaukset ja vastaa niiden laadun seurannasta. Tekonivelsairaala tarjoaa lisäksi valtakunnallisesti vaativia leikkauspalveluja. Konsernin liikevaihto vuonna 2016 oli 40,4 milj. euroa (2015: 34,3 milj. euroa). Liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 18,0 prosenttia. Tilikauden tulos oli 4,1 milj. euroa (2015: 2,1 milj.). Emoyhtiön liikevaihto vuonna 2016 oli 16,8 milj. euroa (2015: 14,6 milj.) ja sen liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 14,9 prosenttia. Coxa Oy sai Tekonivelsairaala Coxa Oy:ltä konserniavustusta 3,2 milj. euroa vuonna Yhtiö jakaa osinkoa omistajille 1382 euroa/osake, yhteensä 4,0 milj. euroa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien sekä Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien potilaille Coxa-yhtiöt ovat tuottaneet palvelusopimuksen mukaisesti tekonivelleikkauksia, avohoidon palveluja sekä vuode-osastohoitoa. Palveluja on tuotettu lisäksi muille sairaanhoitopiireille ja hoitonsa kokonaan itse maksaville potilaille. Coxassa on seitsemän leikkaussalia, joista viidessä tehdään tekonivelleikkauksia. Yksi sali on vuokrattu TAYS:lle henkilökuntineen leikkaavaa lääkäriä lukuun ottamatta. Vuonna 2016 tekonivelleikkauksia tehtiin (3 091 v. 2015) potilaalle. Vapaan hoitopaikan valinnan kasvusta johtuen ensileikkauksien osuus kaikista leikkauksista on kasvanut. Revisioleikkausten osuus kaikista leikkauksista oli 13,2 prosenttia. Lonkan ja polven tekonivelleikkausten lisäksi Coxassa on tehty olka-, kyynär-, ranne- ja nilkkatekonivelleikkauksia. Vuoden 2016 aikana leikattiin 378 (277 v. 2015) päivystyspotilasta. Vuoden 2016 toiminnan keskeisin muutos oli lähetemäärän voimakas kasvu. Palvelujen tarpeen kasvu edellytti toiminnan uudelleen järjestelyjä kapasiteetin kasvattamiseksi. Leikkaukset onnistuttiin tekemään Coxan olemassa olevissa tiloissa toimintaa tehostamalla ja tekemällä leikkauksia osittain myös iltaisin ja lauantaisin. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä: Tekonivelleikkausten ja niihin liittyvien palvelujen tarve kasvaa väestönkasvusta ja ikääntymisestä johtuen. Jäsenkuntien tilaukset eivät vastaa kasvanutta palvelujen tarpeen kasvua. Potilaiden vapaan hoitopaikan valinnan perusteella Coxaan tulevien potilaiden määrän uskotaan kasvavan edelleen. Coxa yhtiöiden toiminnassa ja taloudessa ei arvioida olevan merkittäviä muutoksia vuonna Coxan liikevaihdon konsernitasolla arvioidaan hieman laskevan Muut kehitys- ja palveluyhtiöt

43 Coxa Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 14,9-3,8-0,2-0,8 18,0 154,6 Käyttökate-% 19,6 17,7 22,3 16,3 23,5 29,7 Liikevoitto-% 10,4 10,9 10,9 3,8 9,4 14,2 Nettotulos-% 3,8 1,3 6,7 0,0 4,2 4,0 Oman pääoman tuotto-% 4,4 1,5 8,3-0,1 5,7 5,2 Sijoitetun pääoman tuotto-% 8,0 3,9 7,4 2,5 6,0 7,8 Quick ratio 2,3 1,7 1,5 1,2 1,1 0,8 Omavaraisuus-% 63,3 56,9 53,0 47,0 44,6 41,5 Velkaantumisaste 0,4 0,6 0,7 0,9 1,1 1,2 4. Muut kehitys- ja palveluyhtiöt 39

44 4.2. Ekokumppanit Oy päätoimialana ympäristönhuolto, yhdyskuntasuunnittelu ja tekniset palvelut Toimitusjohtaja Suvi Holm p Postiosoite: PL 487, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 2002 Tampereen kaupungin omistus 62,5 % (kons. 90,57 %), 50 osaketta, nimellisarvo yhteensä euroa Yhtiön palveluksessa 3 vakituista ja kymmenen määräaikaista sekä harjoittelijoita Hallituksen jäsenet (alk ): Jaakko Stenhäll (pj.), Marjukka Dyer, Inna Rokosa, Pasi Muurinen ja Harri Kallio Hallituksen jäsenet (alk ): Miisa Karjalainen (pj), Inna Rokosa, Seppo Silvennoinen, Suvi Suomalainen ja Pasi Muurinen Toiminta-ajatus: Ekokumppanit Oy on Pirkanmaalla toimiva ympäristöalan asiantuntija ja osaamisen yhdistäjä. Ekokumppanit Oy tuottaa tiedotus-, neuvonta-, koulutus- ja asiantuntijapalveluja, joilla edistetään kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa ja yritystoimintaa. Yritys on sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen kaikessa toiminnassaan. Yhtiön tilikauden liikevaihto oli 0,88 milj. euroa (2015: 0,76 milj. euroa). Tilikauden tulokseksi muodostui euroa (2015: euroa). Tilikauden aikana yhtiö järjesti useita yleisötilaisuuksia ja kampanjoita yhdessä omistajiensa ja yhteistyökumppaneidensa kanssa. Yhtiö kasvatti toimintansa vaikuttavuutta onnistuneiden osittain julkisella tukirahoituksella toteutettujen kehityshankkeiden avulla. Hankkeilla edistettiin mm. energiatehokasta rakentamista ja korjausrakentamista sekä lähimatkailua. Yhtiö tarjosi asukkaille neuvontaa ja kunnille asiantuntijatyötä, joilla edistettiin vastuullista elämäntapaa ja toimintaa. Yhtiö toteutti strategiaa, jonka keskeisiä tavoitteita olivat asiakasymmärryksen kasvattaminen sekä tapahtuminen ja kampanjoiden näkyvyyden kasvattaminen. Ekokumppanit Oy hyödynsi viestinnässään niin sosiaalisen kuin perinteisenkin median kanavia. Tampereen kaupunginvaltuuston asettamat omistajatavoitteet toteutuivat erinomaisesti sekä tilikauden tuloksen että vastuullista elämäntapaa edistävän toiminnan näkyvyyden osalta. Ekokumppanit tavoitti yhteensä yli asukasta erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa, jotka olivat pääosin Ekokumppaneitten järjestämiä. Ekokumppaneiden verkkopalveluissa oli yli istuntoa ja Ekokumppanit olivat usein esillä paikallismedioissa. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Jo nyt ja lähitulevaisuudessa ulkoa tulevia toimintaamme vaikuttavia muutosvoimia ovat digiaika ja uusi hankintalaki. Meidän on otettava ne huomioon ja pyrittävä hyödyntämään niiden aikaansaamaa pakollista muutosta liiketoimintamme kehityksessä. EU:n nykyisellä rahoituskaudella keskeisiä teemoja ovat vähähiilisen talouden sekä bio- ja kiertotalouden edistäminen, joten uusia alueellisen kehitystoiminnan rahoitusmahdollisuuksia löytynee myös julkisesta hankerahoituksesta. Ekokumppaneiden on aktiivisesti haettava roolia sekä hankkeiden valmistelussa että toteutuksessa Muut kehitys- ja palveluyhtiöt

45 Ekokumppanit Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 15,3-10,3-15,0 7, ,7 Käyttökate-% 5,4 2,8 4,8 5,2 3,8 0,9 Liiketulos-% 5,3 2,6 4,6 5 3,5 0,5 Nettotulos-% 4,2 2,1 3,7 3,8 2,6 0,4 Oman pääoman tuotto-% 14,5 7,0 15,0 22,1 17 2,4 Sijoitetun pääoman tuotto-% 18,0 8,7 18,9 29,1 22,7 3,9 Quick ratio 3,3 2,5 2,4 2,6 1,5 1,4 Omavaraisuus-% 70,0 61,1 59,2 62,0 33,3 28,2 Velkaantumisaste Muut kehitys- ja palveluyhtiöt 41

46 4.3. Pikassos Oy päätoimialana koulutus ja koulutuspalvelut Toimitusjohtaja Kristiina Laiho p Osoite (Tampereen toimipiste): Åkerlundinkatu 2 A, 3 krs. y-tunnus perustettu vuonna 2002 Tampereen kaupungin omistus 25 %, 50 osaketta, nimellisarvo yhteensä Yhtiön palveluksessa keskimäärin 10 henkilöä tilikauden aikana, joista vakinaisia henkilöitä 7 Hallituksen jäsenet (alk ): Jukka Lindberg (pj), Mari Levonen, Mirja Saarni, Taina Niiranen, Doris Holmberg-Marttila, Virva-Mari Rask, Laura Kalliomaa- Puha ja Outi Wallin Hallituksen jäsenet (alk ): Mari Levonen, Virva-Mari Rask, Jukka Lindberg (pj), Mirja Saarni, Taina Niiranen, Sari Pitkänen, Laura Kalliomaa-Puha ja Outi Wallin Sosiaalialan osaamiskeskusten (11 kpl) toimintaa säätelee laki ja asetus sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta. Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan perusrahoitus muodostuu valtionavustuksesta ja vuonna 2016 Pikassos Oy:n valtionavustus kasvoi 24,79 % edellisen vuoden tasosta ollen euroa (2015: euroa). Lisäksi merkittävä osa rahoituksesta tulee hankekohtaisesti sekä palvelujen myyntituloista, joita muodostui euroa. Liikevaihdon osalta vähennystä edelliseen vuoteen nähden oli 24,04 %. Vuonna 2016 yhtiön tilikauden tulos oli ,60 euroa voitollinen. Pikassoksessa toiminut kirjaamisen ja tilastoinnin kehittäminen Kanta-Hämeen sosiaalipalveluissa eli KiTi-hanke päättyi Parempi Arki -hanke, jonka kohteena ovat paljon palveluja käyttävät sote-yhteisasiakkaat, käynnistyi puolestaan kesällä 2015 ja jatkuu syksyyn Pikassos-alueella käynnistyi PRO SOS - uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa -hanke. PRO SOS päättyy Pikassos tarjoaa myös sosiaalialan asiantuntijapalveluja kunnille ja syyskuuhun 2016 asti sosiaaliasiamiespalveluja kahdeksalle kunnalle alkaen sosiaaliasiamiespalveluja tuotetaan koko Kanta-Hämeen alueelle Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän mukaantulon myötä. Vuoden aikana käynnistyneet sote-valmistelut ovat lisänneet Pikassoksen asiantuntijatyön kysyntää, mikä on positiivista ja on linjassa lakisääteisen toiminnan kanssa. Seuraavina vuosina toimintaa voidaan suunnata määrätietoisemmin sote-uudistukseen, kun vielä toimintavuonna 2016 niukka taloudellinen tilanne on osaltaan vaatinut toiminnan priorisointia. Toiminta-ajatus: Pikassos Oy on Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Satakunnassa toimiva sosiaalialan osaamiskeskus. Pikassos Oy:n tehtävänä on turvata sosiaalialan asiantuntemuksen kehittyminen ja välittyminen niin peruspalveluiden kuin erityisosaamista vaativien asiantuntijapalveluiden osalta. Pikassos Oy on voittoa tavoittelematon osakeyhtiö Muut kehitys- ja palveluyhtiöt

47 Pikassos Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% ,7-12,5 12,1-18,7 0,4 Käyttökate-% 11,7-9,6 1,1 22,7-5,8 4,7 Liiketulos-% 11,1-10,0 0,3 21,8-7,9 2,7 Nettotulos-% 11,1-10,0 0,3 21,5-7,9 2,4 Oman pääoman tuotto-% 50,0-56,3 1,0 151,7-101,8 29,3 Sijoitetun pääoman tuotto-% 50,0-56,3 1,0 153,4-101,8 32 Quick ratio 1,9 1,4 1,7 1,7 1 1,2 Omavaraisuus-% 48,2 33,5 42,9 44,3 9 25,1 Velkaantumisaste Muut kehitys- ja palveluyhtiöt 43

48 4.4. Tampereen Sarka Oy päätoimialana avustavien palvelujen tuottaminen ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistäminen Toimitusjohtaja Katja Piiksi p Postiosoite: Puutarhakatu 11 C Tampere y-tunnus perustettu vuonna 2011 Tampereen kaupungin omistus 100 %, 80 osaketta, nimellisarvo yhteensä Yhtiön palveluksessa tilikauden aikana keskimäärin 55 henkilöä Hallituksen jäsenet (alk ): Katri Pihlaja (pj.), Johanna Loukaskorpi ja Ilpo Rantanen Hallituksen jäsenet (alk ): Katri Pihlaja (pj.), Johanna Loukaskorpi ja Ilpo Rantanen Tampereen Sarka palkkaa avustaviin tehtäviin pitkäaikaistyöttömiä tai osatyökykyisiä työntekijöitä. Määräaikaisen työjakson aikana työntekijöiden työelämävalmiuksia parannetaan urasuunnittelun, ohjauksen, työhönvalmennuksen ja koulutuksen avulla siten, että työjakson päätyttyä työntekijöille pyritään löytämään jatkokoulutuspaikka tai pysyvä työpaikka avoimelta sektorilta. Yhtiön liikevaihto oli 1,15 milj. euroa ja se kasvoi viime vuodesta 16,8 prosenttia. Tilikauden tulos oli 0,1 milj. euroa positiivinen. Sosiaalisen yrityksen toiminnan tulos ja kannattavuus olivat hyvällä tasolla. Tampereen Sarka Oy työllisti vuoden 2016 aikana hallintoon ja työnjohtoon 4 vakituista työntekijää. Tilikauden aikana toimitusjohtajan työsuhde muutettiin kokoaikaiseksi. Asiakkaiden määrä oli 108 vuonna 2016 (2015: 100 asiakasta). Työsuhde päättyi 65 työntekijältä (64 vuonna 2015), joista 22 työllistyi eli 33,8 % (2015 vuonna 20 työllistyi eli 31,3 %). Tampereen Sarka Oy saavutti valtuuston asettamat omistajatavoitteensa. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä: Toimintaa kehitetään ja laajennetaan uudella tilikaudella 2017 hallitusti asiakaslähtöisyyteen perustuen. Työllistettävien määrää pyritään lisäämään 5 % vuoteen 2016 verrattuna. Toiminta-ajatus: Tampereen Sarka myy avustavia palveluita lähinnä Tampereen kaupungin yksiköille ja yhtiöille. Palveluista 10 % voidaan myydä myös yksityisille yrityksille ja yhdistyksille. Sosiaalisena yrityksenä Tampereen Sarka ei tavoittele taloudellista voittoa, vaan kaikki resurssit käytetään työllistämiseen Muut kehitys- ja palveluyhtiöt

49 Tampereen Sarka Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 16,8 7,9 19,1 121,4 - Käyttökate-% 10,9 8,7 4,6 6,3-9 Liiketulos-% 10,8 8,6 4,5 6,3-9 Nettotulos-% 8,6 6,9 3,2 6,3-9 Oman pääoman tuotto-% 40,7 42,5 26,0 65,8 - Sijoitetun pääoman tuotto-% 50,9 53,1 36,8 65,8 - Quick ratio 2,7 2,4 1,9 1,9 1,7 Omavaraisuus-% 64,4 59,5 49,8 47,5 41,2 Velkaantumisaste Muut kehitys- ja palveluyhtiöt 45

50 4.5. Tampereen Työvalmennussäätiö Syke Tarkoituksena vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien henkilöiden työllistymisen edistäminen Toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen p Osoite: Ajokinkuja 6, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 2011 Tampereen kaupungin asettama säädepääoma , säädepääoma yhteensä Yhtiön palveluksessa 18 henkilöä ( ) Hallituksen jäsenet ( asti): Jyrki Koskinen (pj), Leena Arkia, Mikko Leppälahti, Inka Rinkari ja Petri Siuro Hallituksen jäsenet ( alkaen): Leena Arkia (pj), Mikko Leppälahti (vpj), Marita Sandt ja Jouko Paukkeri Hallituksen jäsenet ( alkaen): Leena Arkia (pj), Jari Paulamäki, Maritta Sand, Matti J. Mäkelä ja Jouko Paukkeri paremmat valmiudet kiinnittyä pysyvästi työmarkkinoille. Säätiön tehtävänä on etsiä asiakkailleen työelämään harjoittelun sekä työllistymisen paikkoja ensisijaisesti alueen yrityksistä ja toissijaisesti muilta työnantajilta. Säätiön liikevaihto tilikaudelta 2016 laski lähes 11 prosentilla edellisvuodesta 1,1 miljoonaan euroon (2015: 1,24 milj. euroa). Tilikauden tulos laski, mutta oli edelleen euroa positiivinen (2015: euroa). Toimialaan nähden hyvän tuloksen ansiosta säätiön oma pääoma vahvistui edelleen 2016 tilikaudella euroon (2015: euroa). Kaupunginvaltuusto asetti Sykkeelle omistajatavoitteina kuntouttavan työtoiminnan ja työelämän-valmennuksen asiakasmääriä, toiminnan laatua ja tulosta koskevat tavoitteet. Tavoite kuntouttavan työtoiminnan ja työelämänvalmennuksen asiakasmäärien osalta toteutui 2016 osittain. Sopimuksen mukaisen 145 asiakaspaikan täyttöaste on ollut 91 prosenttia. Uusia asiakkaita vuonna 2016 oli 135, kun tavoite oli 108 uutta asiakasta eli uusia asiakkaita koskeva tavoite ylittyi peräti 25 %:lla. Työhönvalmennuksessa oli 2016 vuonna 108 asiakasta (tavoite 105 asiakasta), jolloin työhönvalmennuksen asiakastavoite ylittyi 3 % -yksikköä. Taseen alijäämä katettiin loppuun jo viime tilikaudella. Samoin toiminnan laatua kehitettiin tavoitteen mukaisesti asiakaslähtöisyyteen perustuen. Toiminta-ajatus: Tampereen työvalmennussäätiö Sykkeen tarkoituksena on edistää työllistymistä sellaisille henkilöille, jotka ovat vaikeassa työmarkkinatilanteessa tai jotka tarvitsevat erityisiä palveluita sijoittuakseen työmarkkinoille. Säätiön toimintamallina on yksilöllisten, asiakkaan palvelutarpeesta lähtevien, yhtäjaksoisten ja suhteellisen pitkien (3-24 kk kuntoutus + 6 kk työharjoittelu + 24 kk palkkatuettutyö) ohjattujen työllistymispalveluiden tarjoaminen vaikeimmin työllistyville. Säätiön pitkäjaksoisten palveluiden avulla saadaan asiakkaille tarjottua aiempaa Arvio tulevasta kehityksestä: Säätiön lähiajan suurimmat haasteet ovat kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuusperusteisen mallin käyttöönotosta huhtikuun alusta aiheutuva asiakaspäivähinnan 15 prosentin lasku. Asiakaspäivähinnasta maksetaan 85 prosenttia läsnäolon perusteella ja loppu 15 prosenttia tulosten perusteella. Lisäksi työhönvalmennuksesta erikseen maksettu noin euroa vuodessa supistuu noin puoleen ja poistuu kokonaan vuonna Lisäksi Typan tarjouskilpailussa hyväksyttyjen tarjousten asiakaspäivien hinnat ovat pudonneet aiemmasta euron tasosta euron välille. Asiakasmäärän ja asiakasvuorokausien määrän tulee kasvaa selvästi vuoden 2016 tasosta. Haaste asiakasvuorokausien toteutumiselle on asiakaskunnan kunnon heikkeneminen eli asiakkailla on vähemmän päiviä ja siitä huolimatta poissaoloja kertyy. Asiakaspaikkojen määrää lisätään 145 asiakaspaikasta 160 asiakaspaikkaan Muut kehitys- ja palveluyhtiöt

51 Tampereen Työvalmennussäätiö Syke EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% -10,8 6,5 37,4 41,5 - Käyttökate-% 2,0 10,0 6,1-14,2-10,5 Liiketulos-% 1,7 9,8 5,7-14,4-11,5 Nettotulos-% 1,6 9,7 5,7-14,7-11,5 Oman pääoman tuotto-% 57, Sijoitetun pääoman tuotto-% 60, Quick ratio 1,1 0,9 0,2 0,2 0,5 Omavaraisuus-% 24,7 16,5-131,1-332,7-59,7 Velkaantumisaste Muut kehitys- ja palveluyhtiöt 47

52 4.6. Tavase Oy päätoimialana maa- ja vesirakentamisen tekniset palvelut Toimitusjohtaja Petri Jokela p Osoite: Kalevantie 2, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 2003 Tampereen kaupungin omistus 69,5 %, osaketta, nimellisarvo Yhtiön palveluksessa 1 henkilö Hallituksen jäsenet (tilikaudella 2016): Peter Löfberg (pj.), Tiia Levonmaa, Pentti Bergmann, Esa Kanerva ja Heikki Salmela Toiminta-ajatus: Tavase Oy:n toiminta tähtää tekopohjaveden muodostamisen käynnistämiseen Vehoniemen Isokankaan harjualueelle lähivuosina. Tavase Oy:n tarkoituksena on hankkia tarvittava raakavesi, valmistaa tekopohjavesi ja myydä se osakkaille. Toimintaansa varten yhtiö voi suunnitella, omistaa sekä rakentaa, hoitaa ja ylläpitää laitoksia. Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa osakkailleen taloudellista voittoa. Tavase Oy jätti tekopohjavesilaitoksen päivitetyn lupahakemuksen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi kesäkuussa Loppuvuonna 2012 ja alkuvuonna 2013 AVI pyysi täydentämään lupahakemusta. Tavase Oy jätti yhteensä kolme lupahakemuksen täydennystä AVI:in vuoden 2013 alkupuolella. AVI kuulutti lupahakemuksen Avi toimitti Tavase Oy:lle lupahakemuksen kuulutuksen yhteydessä annetut lausunnot, mielipiteet ja muistutukset lokakuussa Merkittävin lausunto koski Natura-arviointia: Pirkanmaan ELY-keskus yllättäen katsoi, että hankkeesta aiheutuisi merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Kangasalan Natura-alueelle ja, että Pälkäneen Keiniänrannan Natura-alueen vaikutustarkastelussa on epävarmuutta. Loppuvuonna 2013 ja alkuvuonna 2014 Tavase Oy päivitti tekopohjavesilaitoksen suunnitelmat vähentäen vaikutuksia Natura-alueisiin. Tavase Oy jätti selityksensä lausunnoista, mielipiteistä ja muistutuksista ELY-keskus antoi uuden Natura-lausunnon. Lausunnon mukaan tekopohjavesihankkeesta ei aiheudu merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Kangasalan Natura-alueille. AVI järjesti tarkastuksen suunnitellulla tekopohjavesialueella Lopulta AVI teki kielteisen päätöksen tekopohjavesilaitoksen rakentamisesta kesäkuussa Yhtiö valitti päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Vaasan hallinto-oikeus palautti asian uudelleen valmisteluun aluehallintovirastoon. Yhtiöllä ei ollut liikevaihtoa vuonna Yhtiön tilikauden tulos muodostui euroa tappiolliseksi. Yhtiön edellisten tilikausien tappiot ovat tilanteessa yhteensä euroa. Yhtiön oma pääoma on euroa ja vieras pääoma euroa Muut kehitys- ja palveluyhtiöt

53 Tavase Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% Käyttökate-% ,0 Liiketulos-% ,5 Nettotulos-% ,0 Oman pääoman tuotto-% -5,9-8,0-8,8-8,6-7,9-14,5 Sijoitetun pääoman tuotto-% -0,7-1,2-1,4-1,6-1,5-3,3 Quick ratio ,1 Omavaraisuus-% 15,0 16,1 18,0 20,4 22,7 25,1 Velkaantumisaste 5,6 5,1 4,5 3,8 3,4 2,9 4. Muut kehitys- ja palveluyhtiöt 49

54 4.7. Vuores Palvelu Oy päätoimialana Vuoreksen osayleiskaava-alueen kehityspalvelut Toimitusjohtaja Reetta Hynynen p Osoite: Pirttisuonkuja 2, liiketila 4, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 2005 Tampereen kaupungin omistus 34,98 %, osuus äänimäärästä 55,43 % Yhtiön palveluksessa ei ole muita henkilöitä toimitusjohtajan lisäksi. Hallituksen jäsenet (tilikaudella 2016): Matti Länsiö (pj.), Reeta Ahonen, Janne Salonen, Mikko Nurminen, Timo Koskinen ja Jouni Honkanen Hallituksen jäsenet ( ): Matti Länsiö (pj.), Reeta Ahonen, Mikko Nurminen, Annina Nääppä, Timo Koskinen ja Jouni Honkanen Vuoden 2016 aikana tontinluovutusten kautta Vuores Palvelu Oy sai 17 uutta osakasta. Uudet osakkaat ovat liittymissopimuksen mukaisesti sijoittaneet yhtiön vapaan oman pääoman rahastoon yhteensä euroa. Pääomasijoituksella rahoitetaan yhtiön tietoverkkoinvestointeja sekä toiminnan alkuvaiheeseen liittyvä kuluja. Verkon rakentamisen etupainotteisten investointien, poistojen ja tietoverkkoon liitettyjen huoneistojen vähäisen määrän vuoksi yhtiön tulos on alueen rakentamisen alkuvuosina odotetusti negatiivinen. Tappion määrä vähenee kuitenkin tasaisesti, ja tulos kehittyy näin ollen suunnitelman mukaisesti. Yhtiön liikevaihto tilikaudella 2016 oli euroa ja tulos muodostui (2015: ) euroa tappiolliseksi. Toiminta-ajatus: Yhtiön toimialana on Vuoreksen osayleiskaavan mukaisen alueen kiinteistöjen huolto- ja ylläpitopalveluiden ja Vuoreksen alueen kiinteistöjen kiinteistönhoitoon liittyvien palveluiden kilpailuttaminen sekä muiden alueen kiinteistöihin liittyvien, aluemarkkinointiin, turvallisuus-palveluihin tai muiden yhtiön osakkaita hyödyttävien palveluiden kilpailuttaminen ja järjestäminen. Lisäksi toimialana on alueellisen tietoverkon rakentaminen, ylläpito ja omistaminen Tampereen kaupungin Vuoreksen osayleiskaavan mukaisella alueella. Yhtiö voi tarjota toimialansa mukaisia palveluita myös muille kuin yhtiön osakkaille, mikäli siitä ei aiheudu haittaa yhtiön osakkaille. Vuores Palvelu Oy:n tarkoituksena ei ole ensisijaisesti tuottaa voittoa, vaan tukea toimintansa piiriin kuuluvien kiinteistöjen ja koko alueen arvon kehitystä tarjoamalla asukkaille ja muille alueen käyttäjille monipuolisia kiinteistöjen hoitoon ja ylläpitoon liittyviä palveluja sekä tietoliikennepalveluja Muut kehitys- ja palveluyhtiöt

55 Vuores Palvelu Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 54,4 19,3 45,3 40,4 482,4-15 Käyttökate-% 1,9-29,9-43,6-120,9-180,8-570,6 Liiketulos-% -12,9-53,1-69,8-143,2 209,1-735,3 Nettotulos-% -12,9-53,5-70,3-143,2 180,8-735,3 Oman pääoman tuotto-% -3,3-12,3-20,0-48,0-56,3-49,3 Sijoitetun pääoman tuotto-% -3,3-12,2-20,0-48,0-56,3-45,9 Quick ratio 13,3 4,0 15,7 3,8 2,2 17 Omavaraisuus-% 97,1 93,1 95,9 97,1 83,5 98,9 Velkaantumisaste Muut kehitys- ja palveluyhtiöt 51

56 4.8. Tullinkulman Työterveys Oy päätoimialana lääkäriasemat, yksityislääkärit ja vastaavat erikoislääkäripalvelut Toimitusjohtaja Eija Railanmaa p Osoite: Hammareninkatu 5 B, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 2015 Tampereen kaupungin omistus 75,19 %, 100 osaketta, nimellisarvo yhteensä Yhtiön palveluksessa 148 henkilöä ( ) Hallituksen jäsenet (tilikaudella 2016): Rikard Bjurström (pj.), Raija Ruoranen, Ville Taivassalo, Piippa Jumppanen, Tuija Hirsimäki ja Ulla Kampman Hallituksen jäsenet ( alkaen): Rikard Bjurström (pj.), Piippa Jumppanen, Anne Tervo ja Ulla Kampman, Raija Ruoranen ja Tuija Hirsimäki Toiminta-ajatus: Tullinkulman Työterveys Oy jatkaa vuonna 2015 yhtiöitettyä Tampereen kaupungin Tullinkulman työterveysliikelaitoksen toimintaa. Tampereen kaupungin työterveysyksikkö on alun perin perustettu Yhtiön liikevaihto kasvoi merkittävästi vuoden 2016 aikana. Liikevaihto päättyneellä tilikaudella oli 15,9 miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvun takana oli suurelta osin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa tehty liiketoimintakauppa, mutta kasvua syntyi myös uusien ja vanhojen asiakkaiden toimesta. Liiketoimintakaupan myötä toimipisteiden määrä nousi neljään. Tilikauden tulos päätyi lähes euroa voitolliseksi ja siten yhtiö saavutti valtuuston asettaman omistajatavoitteen mukaisen positiivisen tuloksen. Päättyneellä tilikaudella yhtiössä jatkettiin määrätietoista palvelujen, osaamisen ja uusien toimintamallien kehittämistä. Uutena palveluna aloitettiin Tullinkulman toimipisteessä yhteistyössä Fimlabin kanssa laboratoriopalvelut. Tullinkulman Työterveys Oy liittyi Kanta-arkistopalveluihin syksyllä. Kantaan liittymisen jälkeen kaikki yhtiössä tehtävät potilasasiakirjamerkinnät siirtyvät Kanta-arkistoon ja ovat Omakanta-palvelun kautta myös asiakkaan luettavissa. Digitalisaatio näkyi sekä päättäjien että henkilöasiakkaiden palveluissa. Yhtiössä kehitettiin raportointia ja terveystietojen yhdistämiseen liittyviä työkaluja. Verkkolääkäripalvelu käynnistyi tilikauden aikana ja käyttöön otettiin yritysasiakasyhteistyötä helpottavia palveluita. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä: Tammikuussa 2017 avataan uusi toimipiste Vammalan aluesairaalan yhteyteen Sastamalaan. Lisäksi Pitkäniemen toimipistettä laajennetaan ja Nokian keskustaan perustetaan uusi toimipiste. Panostukset digitaalisiin palveluihin tulevat jatkumaan. Palvelujen ja organisaation kehittämisen lisäksi valmistaudutaan siirtämään Tullinkulman toimipisteen palvelut kauppakeskus Ratinaan rakennettavaan toimipisteeseen keväällä Sote-uudistus on mahdollisuus Tullinkulman Työterveys Oy:lle. Työterveyshuolto integroidaan näillä näkyminen kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden ohella. Seuraamme ja varaudumme yhtiön toimintaympäristöön vaikuttaviin lainsäädännöllisiin muutoksiin. Pyrimme säilyttämään merkittävän asemamme työterveyspalvelujen tuottajana ja tavoittelemme liiketoimintamme kasvua koko Pirkanmaan alueella Muut kehitys- ja palveluyhtiöt

57 Tullinkulman Työterveys Oy 1000 EUR 2016 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot 173 Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate 446 Poistot 291 Liiketulos 155 Rahoituserät yhteensä 41 Tuloverot 43 Nettotulos 71 Tilikauden tulos 71 Oma pääoma yhteensä 504 Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit 734 Liikevaihdon kasvu-% - Käyttökate-% 2,8 Liiketulos-% 1,0 Nettotulos-% 0,4 Oman pääoman tuotto-% 16,4 Sijoitetun pääoman tuotto-% 9,8 Quick ratio 0,8 Omavaraisuus-% 11,1 Velkaantumisaste 2,6 4. Muut kehitys- ja palveluyhtiöt 53

58 4.9. Tammenlehväsäätiö Säätiön tarkoituksena on tarkoituksenmukaisten asunto-, palvelu- ja kuntoutustilojen hankkiminen, varustaminen ja ylläpitäminen vanhustenhuoltona tuen tarpeessa oleville ikääntyneille sotaveteraaneille sekä tämän tarpeen päätyttyä muille vanhuksille. Toimitusjohtaja Satu Laitinen p Postiosoite: Kenttäkatu Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1983 Säätiön palveluksessa tilikauden aikana ei ollut varsinaista henkilöstöä Hallituksen jäsenet (tilikaudella 2016): Jouko Sipilä (pj), Taru Kuosmanen, Timo P. Nieminen, Seppo Penttinen ja Pauli Ruoholahti Toiminta-ajatus: Säätiö yleishyödyllisenä yhteisönä hankkii ja varustaa asunto-, hoito- ja kuntoutustiloja ensisijaisesti sotainvalideille ja muille sotiemme veteraaneille sekä tämän tarpeen päätyttyä muille vanhuksille ja vammaisille. Säätiön tarkoituksena on edellä mainittujen ryhmien terveyden, toimintakyvyn ja yleisen hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen. Palvelut eli kuntoutuksen, laitoshoidon ja palveluasumisen tukipalveluineen on tuottanut vuoden 2009 alusta säätiön kokonaan omistama Tammenlehväkeskus Oy (y-tunnus , tytäryhtiö). Tammenlehväsäätiö-konsernin liikevaihto kasvoi edellisvuodesta lähes 4 prosentilla 16,9 milj. euroon. Tammenlehväsäätiö -konsernin tilikauden 2016 tulos oli euroa positiivinen. Säätiön liikevaihto vuodelta 2016 oli euroa ja se laski viime vuodesta 3 prosenttia. Säätiön tilikauden tulos jäi 2016 vuonna euroa negatiiviseksi. Säätiön ja säätiökonsernin taloudellinen asema on erittäin hyvä. Tammenlehväsäätiön oma pääoma on peräti 18,8 milj. euroa. Säätiön taseen loppusumma on 19,4 milj. euroa. Säätiö ei yleishyödyllisenä yhteisönä maksa kiinteistötulostaan veroa. Säätiö on vuokrannut kiinteän ja irtaimen käyttöomaisuutensa Tammenlehväkeskus Oy:lle alkaen. Säätiön omistamia kiinteistöjä (Tammenlehväkeskuksen toimitilat ja palvelukodit) on edelleen toimintavuoden aikana käytetty sääntöjen mukaiseen tarkoitukseen. Kiinteistöille on laadittu ylläpito- ja korjaussuunnitelma vuosille , jonka avulla säätiökonsernissa voidaan varautua tuleviin investointeihin. Suunnitelmaa tarkistetaan vuosittain. Tammenlehväsäätiö teki kaupan omistamastaan Tammenterhon palvelukodista (Parantolankatu 7) Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:n kanssa Rakennus siirtyi uuden omistajan hallintaan Säätiö käytti toimintavuonna sotainvalidien ja muiden veteraanien terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukemiseen, neuvontapalveluun ja toimitilojen kehittämiseen, eli sääntöjensä mukaiseen toimintaan yht euroa (2015: euroa). Tuleva kehitys: Vuonna 1988 rakennetun kantatalon ja ravintokeskuksen perusparannuksesta ja tilojen toiminnallisesta uudistamisesta on laadittu kokonaissuunnitelma. Perusparannushanke tullaan toteuttamaan vaiheittain vuosien aikana. Vuodelle 2017 Tampereen kaupungin omistajaohjauksen asettamana toiminnallisena tavoitteena on sertifioidun ympäristöjärjestelmän käyttöönotto Muut kehitys- ja palveluyhtiöt

59 Tammenlehväsäätiö -konserni EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot 0 0 Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä 0-49 Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 3,8 - Käyttökate-% 6,6 6,4 Liiketulos-% 1,6 1,1 Nettotulos-% 1,0 0,9 Oman pääoman tuotto-% 0,8 - Sijoitetun pääoman tuotto-% 1,3 - Quick ratio 3,3 3,3 Omavaraisuus-% 88,6 88,3 Velkaantumisaste - - Tammenlehväsäätiö EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% -2,9 11,8 - Käyttökate-% 63,6 65,0 61,5 Liiketulos-% -28,0-30,0-44,2 Nettotulos-% -15,3-24,0 30,5 Oman pääoman tuotto-% -0,6-1,0 - Sijoitetun pääoman tuotto-% -0,6-0,9 - Quick ratio 14,4 12,7 72,7 Omavaraisuus-% 97,3 95,9 94,6 Velkaantumisaste - - 0,1 4. Muut kehitys- ja palveluyhtiöt 55

60 5. Asuntoyhteisöt 5.1. Tampereen Kotilinnasäätiö päätoimialana ikääntyneiden asumispalveluiden tuottaminen Toiminnanjohtaja Atanas Aleksovski alkaen p Osoite: Puutarhakatu 8 A, 6. krs, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1962 Säätiön palveluksessa 12 vakituista henkilöä Hallituksen jäsenet: Timo P. Nieminen (pj.), Jarkko Auvinen (vpj, alkaen), Satu Sipilä, Riitta Koskinen, Terttu Koskela, Maire Martikainen sekä asukasjäseninä Tuula Lehtinen ja Veikko Vepsäläinen Toiminta-ajatus: Vuonna 1962 perustettu Tampereen Kotilinnasäätiö edistää ja tukee ikääntyneiden ja eläkkeellä olevien henkilöiden asumista. Kotilinnasäätiön asunnot ovat vuokra-asuntoja. Asuntopalvelut kattavat varsinaisen asumisen ja siihen liittyvät tukipalvelut. Laadukas, virikkeellinen, itsemääräämisoikeutta ja turvallisuutta korostava sekä ekologinen toiminta korostuu Kotilinnassa. Säätiö toimii itsekannattavuusperiaatteella, joka tarkoittaa käytännössä vuokrien ja palvelumaksujen mitoittamista siten, että toiminta on taloudellisesti tasapainossa. Säätiön kiinteistötuotot olivat 13,0 miljoonaa euroa vuonna Vuokratuotot olivat yhteensä 12,3 milj. euroa, joissa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli peräti 1,4 milj. euroa. Säätiö teki liikevoittoa lähes 2 milj. euroa (2015: 3,8 milj. euroa). Nettotulokseksi muodostui 1,27 milj euroa ja tilikauden ylijäämäksi varausten jälkeen euroa. Säätiökonserniin kuuluvassa Vellamonkodit Oy:n omistusjärjestyksessä tapahtui vuoden aikana muutos, kun kaupunki myi päiväkotiosakkeet, yht. 747 kappaletta, eurolla Kotilinnasäätiölle, jonka jälkeen säätiö omistaa yhtiön 100 prosenttisesti. Yhtiö myi päiväkotirakennuksen samassa yhteydessä kaupungille eurolla, mikä vähennettiin yhtäaikaisesti kaupungin anteeksiantamien lainojen saldosta. Säätiön korolliset velat olivat 87,8 milj. euroa, joista korkotuettuja peruskorjaus- ja rakentamislainoja on 39,2 milj. euroa ja vapaarahoitteisia lainoja 48,6 milj. euroa. Säätiölle asetetut omistajatavoitteet toteutuivat hyvin. Asuntojen taloudellinen käyttöastetavoite ylittyi lähes prosenttiyksiköllä yltäen 98,9 % tasolle. Sijoitetun pääoman tuotto jäi hieman tavoitteesta suurten poistojen vuoksi. Säätiön Sipo-% oli 2,3 % (tavoite 3 %). Omavaraisuusaste kasvoi tavoitteen mukaisesti 1 %-yksiköllä edellisvuodesta yltäen 13,7 %:iin (2015: 12,6 %). Kotilinnasäätiön asuntojen kysyntä jatkui hyvällä tasolla. Kotilinnasäätiön asunnoissa asukaspysyvyys on samoin hyvä. Vaihtuvuusprosentti oli 15,91 % tasolla (mukana vaihdot). Vuoden 2016 lopussa Kotilinnasäätiöllä oli 1786 asuntoa, joissa huoneistoneliöitä oli yhteensä m2. Pispanlinnan perusparantaminen jatkui toimintavuoden aikana suunnitellusti ja II-vaiheen C-portaan asuntoosan 26 asunnon perusparannus valmistui neljä kuukautta etuajassa elokuussa 2016 ja A-portaan 42 asunnon perusparannus valmistui samoin etuajassa lokakuussa Pohjolan Kotilinnan vanhan tehdasrakennuksen perusparantaminen ja laajennuksen uudisrakentaminen saatiin toimintavuoden aikana valmiiksi, perusparannettava osuus otettiin vastaan urakkasopimuksen mukaisesti huhtikuussa 2016 ja uudisrakennus kolme kuukautta etuajassa toukokuussa Perusparannettavaan osaan valmistui Tampereen kaupungille rakennettavia ja vuokrattavia tiloja, kuten esim. ryhmäkotiasuntoja 84 kpl, palvelu- ja päivätoimintakeskus, Kotilinnasäätiön ikäihmisille tarkoitettuja vuokra-asuntoja 20 kpl ja muutama vuokrattava liiketila. Uudisrakennukseen valmistui Kotilinnasäätiön normaaleja vuokra-asuntoja ikäihmisille 76 kpl sekä kahvio-/lounaskäyttöön tarkoitettu vuokrattava liiketila. Rakennusurakan kokonaiskustannusarvio oli n. 31 miljoonaa euroa. Tulevaisuus: Säätiön talous näyttää pysyvän tasapainoisena myös tulevina vuosina. Vaikka vuokria ei korotettu lainkaan vuosina 2016 ja 2017, on talous kehittynyt suhteellisen vakaasti suurista investoinneista huolimatta. Säätiön investointitaso on ollut viime vuosina korkea. Käyttökate on suhteellisen hyvällä tasolla (käyttökate-% yli 39), mutta korollista velkaa on yli 87 milj. euroa, mikä heikentää omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus on melko korkealla tasolla, säätiöllä on velkaa 6,3 kertaa liikevaihtonsa verran. Toisaalta investoinnit tuovat lisää tuloja säätiölle. Kaupungin kanssa tehdyt pitkäaikaiset vuokrasopimukset Tilakeskukselle vuokratuista tiloista esimerkiksi Pispanlinnassa ja Pohjolan Kotilinnassa luovat vakautta ja ennustettavuutta säätiön talouden hallinnassa. Kotilinnasäätiön vuokra-asuntojen kysyntä näyttää edelleen lisääntyvän. Lähivuosina Kotilinnasäätiö tutkii edelleen mahdollisuuksia lisärakentamiseen esimerkiksi Ranta-Tampellassa, Hervannan Keinupuistokeskuksen, Pappilanpuiston sekä Sulkavuoren alueilla Asuntoyhteisöt

61 Tampereen Kotilinnasäätiö 1000 EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 0,6 21,0 3,9 4,3 15,8 7,6 Käyttökate-% 39,3 44,2 34,5 31,4 33,8 27,7 Liikevoitto-% 15,3 29,4 9,4 8,9 13,4 4,7 Nettotulos-% 9,7 22,9 2,0 1,0 3,9-4,4 Oman pääoman tuotto-% 9,5 26,4 2,2 1,1 4,2-4,1 Sijoitetun pääoman tuotto-% 2,3 4,6 1,9 2,0 2,8 1,4 Quick ratio 4,4 7,4 3,3 2,3 2,4 1,5 Omavaraisuus-% 13,6 12,6 12,9 15,2 16,3 15,5 Velkaantumisaste 6,3 6,8 6,6 5,5 5,0 5,3 5. Asuntoyhteisöt 57

62 5.2. Pirkan Opiskelija-asunnot Oy päätoimialana asuntojen vuokraus Toimitusjohtaja Timo Jokinen p Osoite: Sorsapuisto 1, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1966 nimellä Peltolammin Opiskelija-asunnot Oy, toiminimen muutos Pirkan Opiskelijaasunnot Oy:ksi vuonna Yhtiöön sulautui vuonna 2005 Härmälän Opiskelijatalo Oy. Koy Opintanner ja Insinöörioppilastalo Oy sulautuivat POAS:iin Yhtiön palveluksessa 16 henkilöä Tampereen kaupungin omistus 100 %, osaketta, nimellisarvo yhteensä ,20 Hallituksen jäsenet ( asti): Pekka Salminen, Hanna Kallio-Kokko, Lauri Ruoholahti, Päivi Kovanen, Aksu Piippo ja asukkaiden edustajina Timo Virtanen ja Visa Rantala. Hallituksen jäsenet ( lähtien): Pekka Salminen, Hanna Kallio-Kokko, Joni Lehtimäki, Päivi Kovanen, Aksu Piippo ja asukkaiden edustajina Joel Haataja ja Visa Rantala. Toiminta-ajatus: Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:n tarkoituksena on Tampereella olevien oppilaitosten opiskelijoiden sekä työssäkäyvien nuorten asuntotilanteen parantaminen. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi yhtiö omistaa ja hallitsee kiinteistöjä, ostaa ja vuokraa alueita, rakennuttaa rakennuksia ja antaa vuokralle huoneistoja. Yhtiön tarkoituksena ei ole hankkia osakkaille voittoa tai muuta taloudellista hyötyä. Koy Opintanner ja Insinöörioppilastalo Oy sulautuivat POAS:iin , joten on huomioitava, että viereisen sivun taulukon vuoden 2016 luvut eivät ole vertailukelpoisia edellisen vuoden lukuihin. Fuusion jälkeen Insinöörioppilastalo Oy:n ja Kiinteistö Oy Opintannerin asuintalovaraukset purettiin POAS:n tilinpäätöksessä. Onnistuneesti toteutetun fuusion jälkeen liikevaihto ylsi 8,02 milj. euron tasolle. Yhtiön nettotulos tilikaudella oli 0,21 milj. euroa negatiivinen. Yhtiön oma pääoma parani fuusion myötä merkittävästi nousten 4,7 milj. euroon (vuonna 2015 oma pääoma oli -1,67 milj. euroa negatiivinen). Vuonna 2016 asuntojen taloudellinen käyttöaste oli 92,64 % (2015: 96,52 %), joten yhtiö jäi reilusti alle valtuuston asettaman 98 % tavoitteen. Valtuuston asettama sijoitetun pääoman tuottotavoite yhtiölle oli 3 %, jota ei saavutettu. Toteutunut sipo-% oli 1,27 %. Omavaraisuusaste kasvoi sen sijaan peräti 7,0 %:lla vuodesta 2015 nousten 4,19 % tasolle (2015 omavaraisuusaste oli -2,81 %), joten tavoitteeksi asetettu 1 prosenttiyksikön kasvu ylittyi selvästi. Hallitus muutti tilikaudelle 2016 yhtiön poisto-ohjelmaa. Muutos liittyi sulautuneiden yhtiöiden poistoaikojen yhtenäistämiseen ja tilintarkastajien suosituksiin. Rakennuksien poistoajaksi vahvistettiin 50 vuotta. Vuoden 2016 tilinpäätös on laadittu suunnitelman mukaisia poistoja käyttäen. Vuoden 2016 lopussa yhtiön asuntokannassa (uudet hankitut kohteet eivät ole luvuissa) oli yhteensä 2133 asuntoa, yhteensä m2. Vuoden 2016 aikana yhtiölle ei valmistunut uusia asuntoja. Kiinteistökaupoilla yhtiön omistukseen siirtyi kaksi kohdetta, Piennarkatu 35 (41 asuntoa) ja Parantolankatu 7 (18 asuntoa). Kohteet eivät olleet vielä tilikaudella 2016 omassa käytössä. Kiinteistöjen vuosikorjauksiin käytettiin euroa ( euroa v. 2015) Asuntoyhteisöt

63 Pirkan Opiskelija-asunnot Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 44,2 10,9 3,6-0,5 13,3 6,8 Käyttökate-% 42,2 49,5 45,6 42,6 49,1 49,6 Liiketulos-% 13,7 25,1 23,6-0,9 23,3 32,1 Nettotulos-% -2,7 3,8-1,8-31,8-9,7 0 Oman pääoman tuotto-% -14, ,8 0 Sijoitetun pääoman tuotto-% 1,3 2,3 2,1-0,1 2,3 2,9 Quick ratio 1,4 1,5 1,6 1 1,5 1,7 Omavaraisuus-% 4,2-2,8-3,1-2,7 0,2 1,1 Velkaantumisaste 22, ,4 5. Asuntoyhteisöt 59

64 5.3. Tampereen Vuokra-asunnot Oy päätoimialana asuntojen vuokraus ja hallinta Toimitusjohtaja Leo Niemelä p Osoite: Tampereen Vuokra-asunnot Oy, Puutarhakatu 8, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 2000 Yhtiön palveluksessa 17 vakituista henkilöä Tampereen kaupungin omistus 100 %, osaketta, nimellis-arvo yhteensä Hallituksen jäsenet (alk ): Leila Tilvis (pj), Erkka Vuorinen, Antti Aalto, Jaakko Suominen, Erkki Axen, Johanna Roihuvuo, Lauri Ruoholahti, Merja Nieminen ja Tero Nikander. Hallituksen jäsenet (alk ): Leila Tilvis (pj), Lauri Ruoholahti, Antti Aalto, Ari Wigelius, Erkki Axen, Erkka Vuorinen, Marko Ulvila, Merja Nieminen ja Tero Nikander Toiminta-ajatus: Tampereen Vuokra-asunnot Oy vuokraa asuntoja sekä harjoittaa isännöintiä eri puolella Tamperetta. Yhtiön oma asuntokanta oli tilikauden lopussa asuntoa, jonka lisäksi yhtiö hallinnoi yhteensä 518 asuntoa. Yhtiön asuntojen käyttöaste toteutui vuonna 2016 valtuuston asettaman omistajatavoitteen mukaisesti (vähintään 99,0 %) yltäen 99,6 prosentin tasolle. Yhtiön sijoitetun pääoman tuotto-% ylitti tavoitetason 5 % yltäen 5,8 % tasolle. Yhtiön liikevaihto kasvoi tilikaudelle 2016 prosentilla 18,7 miljoonaan euroon. Liikevoitto oli 4,6 miljoonaa euroa (2015: 4,2 milj. euroa). Tilikauden nettotulos oli 3,6 milj. euroa voitollinen. Tilinpäätössiirtojen jälkeen yhtiön tulos muodostui käytännössä nollaksi. Tilikaudella asunto-osakehuoneistojen kartoitusta jatkettiin. Kartoituksessa arvioitiin omistamisen taloudellinen kannattavuus ehdottomasti pidettäviin, ehdollisesti pidettäviin ja myytäviin osakehuoneistoihin. Toimintavuonna myytiin kartoitukseen perustuen 12 asunto-osakehuoneistoa. Yhtiön ympäristöohjelman mukaisesti energiansäästöön liittyviä toimenpiteitä toteutettiin rakennushankkeissa varautumalla suunnitelmissa A-luokan energiatehokkuuteen ja asentamalla olemassa oleviin kiinteistöihin energiankulutusta alentavia teknisiä järjestelmiä. Toimintavuonna Pappilan alueella purettiin yhteensä 40 huonokuntoista asuntoa ja aloitettiin niiden tilalle 4 uuden asuinrakennuksen rakentaminen. Kohde valmistuu kokonaisuudessaan vuonna Hipposkylän alueen kehittämiseksi saatiin päätökseen moniammatillisen työryhmän raportti. Raportissa tarkasteltiin muun muassa eri vaihtoehtoja alueen kehittämiseksi. Hipposkylän alueen kaavoitusprosessi on Tampereen kaupungin vuoden 2017 kaavoitusohjelmassa. Tavoitteena on saada alueelle uutta asuntoa vastaamaan yhtiölle asetettuja tavoitteita uusien asuntojen rakentamisessa. Tampereen kaupungin kanssa neuvoteltiin yhteistyömalli sosiaalisen asumisen prosessista. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä: Tulevaisuuden kasvavaa muuttovoittoa varten TVA Oy on määritellyt strategiassaan vuosittaiseksi asuntotuotannoksi keskimäärin 50 asuntoa/vuosi. Kysyntä suuntautuu perheasuntojen kysynnän vähentymisen myötä lähinnä pienasuntoihin hyvien palveluiden ja liikenneyhteyksien läheisyyteen. Erityistarkastelussa tulee olemaan yhtiön omistamisen kannalta riskiksi luokitellut kiinteistöt Hipposkylän alueella. Kyseisen alueen tehokkaampi kaavoitusratkaisu mahdollistaisi laajan asuntojen uudistuotannon keskeiselle alueelle tulevan raitiotielinjauksen välittömään läheisyyteen Asuntoyhteisöt

65 Tampereen Vuokra-asunnot Oy Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 1,1 7,4 7,4-3,4 6,5 3,5 Käyttökate-% 38,9 38,0 34,6 33,5 34,6 39,1 Liiketulos-% 24,6 22,9 18,0 17,1 23,8 26,9 Nettotulos-% 19,2 16,5 10,9 10,5 16,8 20,6 Oman pääoman tuotto-% 10,8 10,1 6,8 6,5 11,6 15,2 Sijoitetun pääoman tuotto-% 5,8 5,3 4,1 4,1 6,4 7,4 Quick ratio 1,8 1,9 0,9 0,8 0,6 1,9 Omavaraisuus-% 43,3 39,4 35,8 37,4 40,8 36,8 Velkaantumisaste 1,3 1,5 1,8 1,7 1,4 1,7 5. Asuntoyhteisöt 61

66 5.4. Tampereen Vuokratalosäätiö päätoimialana asuntojen vuokraus Toiminnanjohtaja Ahto Aunela, p Osoite: Puutarhakatu 8 A, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1970 Säätiön palveluksessa 44 vakituista henkilöä Hallituksen jäsenet (toimikausi v ): Anneli Kivistö (pj.), Taisto Aaltonen, Marika Mäkelä, Seppo Rantanen, Jouni Markkanen, Otto Auranen ja Mervi Grönfors Toiminta-ajatus: Tampereen Vuokratalosäätiön tarkoituksena on hankkia asuntoja mahdollisimman edullista vuokraa vastaan sosiaalisesti erityisessä asunnontarpeessa oleville henkilöille (esim. vähävaraiset, lapsiperheet, invalidit ja nuoret parit). Säätiö hallitsee ja omistaa tontteja ja asuinrakennuksia sekä vuokraa asuntoja. Säätiö ei harjoita itse rakennustoimintaa. Säätiö toimii emoyhtiönä konsernissa, jonka tytäryhtiöitä ovat VTS Kiinteistöpalvelu Oy (100 %) sekä tämän osakkuusyhtiö Lännen Palveluyhtiö Oy (31,19 %). Lisäksi konserniin kuuluu KOY Myllyn Pysäköinti (56,67 %) ja Asunto Oy Tampereen Atalan Metsätonttu (100%). Osakkuusyhtiöinä ovat Virontörmän Lämpö Oy (40,42 %) sekä Kiinteistö Oy Tumpin Parkki (20,96 %). Säätiö omistaa lisäksi YH Kodit Oy:stä 17,07 %. Tampereen Vuokratalosäätiö, Vilusen Rinne Oy ja VTS Kiinteistöpalvelu Oy muodostavat yhdessä VTS-kodit yhteisön. Markkinoinnissa käytetään yhtenäistä nimeä VTS-kodit. Tilivuoden 2016 aikana Tampereen Vuokratalosäätiö sr:n toiminta on ollut vakaata ja siinä on ollut vain vähäisiä muutoksia. Uutena rakennusmuotona on aloitettu puukerrostalon rakentaminen Vuorekseen. Taloudellisesti vuosi toteutui ennakkosuunnitelmia paremmin, koska mm. käyttöaste nousi edellisvuodesta hieman ja ulkoinen asukasvaihtuvuus väheni. Tampereen Vuokratalosäätiön liikevaihto kasvoi 2,8 % ja oli 61,7 milj. euroa. Tulos satunnaisten erien jälkeen oli 9,7 milj. euroa ja asuintalovarauksen jälkeen tilikauden tulos muodostui nollaksi. Omavaraisuus nousi 2,6 %-yksikköä ja säätiön suhteellinen velkaantuneisuus laski. Kiinteistöinvestoinnit kohdistuivat rakennuksiin 12,0 milj. euroa, kalustoon 0,9 milj. euroa sekä keskeneräiseen rakennustuotantoon 5,5 milj. euroa ja muihin investointeihin 0,2 milj. euroa. Lisäksi tehtiin vuosikorjausinvestointeja 10,5 milj. euroa. Vuoden 2016 lopussa Vuokratalosäätiön 148 kiinteistön 7469 asunnossa oli asukkaina henkilöä. Asuntojen taloudellinen käyttöaste vuonna 2016 oli 98,00 % (2015 vuonna 97,74 %). Asuntohakemuksia oli vuoden 2016 lopussa voimassa 2160 kappaletta. Hakemusten määrä laski edellisvuoden 2414 hakemuksen tasosta. Vuonna 2016 Säätiölle valmistui 2 kohdetta, Pohjolankatu 21 uudiskohde ja Petäjässuonkatu 4 As. Oy Tampereen Atalan Metsätonttu. Perusparannuksia valmistui yhteen kohteeseen. Tulevaisuuden näkymät: Lyhyellä aikavälillä säätiön toiminta on vakaalla pohjalla. Tärkein säätiön taloudelliseen menestykseen ja vuokra-asuntojen kysyntään vaikuttava seikka on Tampereen kaupunkiseudun väkiluvun kasvu, joka näyttää vakaalta. Väkiluvun kasvuun sekä kaupungin ja valtion väliseen MAL -sopimukseen (Maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimus) perustuva uusien vuokra-asuntojen rakentamistarve noussee asuntoa vuodessa, jos vuokra- ja omistusasuntojen hintasuhteissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Tampereen kaupungin valtion kanssa solmimasta MAL -sopimuksesta voi syntyä lisävelvoitteita vuokra-asuntojen rakentamiseen. Kiinteistöjen korjaustarve on pysyvää ja erityisesti lähiöiden korjaustarve on kasvava. Säätiön kiinteistöjen korjausvelan ollessa pieni, korjauskuluissa voidaan säästää väliaikaisesti, mutta korjausvelan kasvulle on määriteltävä taso, jota ei voida ylittää. Säätiö tulee parantamaan omavaraisuusastettaan ja jatkamaan vieraan pääoman suhteellista vähentämistä lisäämällä mahdollisuuksien mukaan säätiön omia vajoja sekä lyhentämällä lainojaan vähintään kiinteistöjen kulumista vastaavasti Asuntoyhteisöt

67 Tampereen Vuokratalosäätiö EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 2,7 1,7 3,9 5,1 3,6 6,3 Käyttökate-% 41,8 44,6 46,7 47,6 48,1 48,5 Liikevoitto-% 19,9 23,9 25,6 25,9 25,2 23,4 Nettotulos-% 15,6 16,0 16,3 14,7 10,7 8,9 Oman pääoman tuotto-% 19,7 24,5 32,6 40,6 44,4 62,9 Sijoitetun pääoman tuotto-% 4,2 4,8 5,0 5,0 4,8 4,3 Quick ratio 0,5 0,6 1,1 0,9 0,6 0,3 Omavaraisuus-% 16,7 14,1 10,9 7,8 5,3 3,2 Velkaantumisaste 4,8 5,9 8,0 11,4 17,3 29,6 5. Asuntoyhteisöt 63

68 5.5. Vilusen Rinne Oy päätoimialana asuntojen vuokraus ja hallinta Toimitusjohtaja Ahto Aunela, p Osoite: Puutarhakatu 8 A, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1967 Tampereen kaupungin omistus 100 %, 681 osaketta, nimellisarvo yhteensä ,39 Yhtiön palveluksessa ei omaa henkilöstöä Hallituksen jäsenet (alk ): Anneli Kivistö, Seppo Rantanen, Otto Auranen, Mervi Grönfors, Jouni Markkanen, Kauko Ahmala ja Riitta Mäntymäki Toiminta-ajatus: Vilusen Rinne Oy omistaa tai vuokraoikeuden nojalla hallinnoi tontteja Tampereella sekä omistaa näillä valtion asuntorahoituksen tai muun rahoituksen turvin Tampereen kaupungin toimesta rakennetut tai rakennettavat asuinrakennukset sekä omistaa muita asuinkiinteistöjä ja asunto-osakkeita huoneistojen ja muiden vähäisten tilojen vuokraamiseksi vähävaraisille asunnontarvitsijoille. Tampereen Vuokratalosäätiö, Vilusen Rinne Oy ja VTS Kiinteistöpalvelu Oy muodostavat yhdessä VTS-kodit yhteisön. VTS-kodit nimeä käytetään yhteisenä markkinointinimenä asukkaisiin päin. Yhtiön liikevaihto vuonna 2016 oli 9,8 milj. euroa ja se laski 3,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Taseen loppusumma hieman laski 62,3 milj. euron tasolle (2015 vuonna 62,5 milj. euroa). Yhtiön taloustilanne on ollut tilikaudella 2016 vakaa. Käyttöaste laski ja koko vuoden keskiarvo oli 97,23 % (2015: 98,41 %) ja vaihtuvuus kasvoi 0,43 %. Maksuvalmius on parempi kuin edellisenä vuonna, quick ratio 4,7 (2015: 3,9). Täysien poistojen lisäksi yhtiö teki asuintalovarauksen euroa, näin ollen tilikauden tulos on nolla. Vilusen Rinne Oy:n omistuksessa oli vuoden 2016 lopussa 25 kiinteistöä ja yhteensä asuntoa (yht asm2). Kaikki kiinteistöt sijaitsevat Tampereella, pääosin Kaukajärven kaupunginosassa. Yhtiön asukkaina oli vuoden 2016 lopussa (2 304) henkilöä. Tulevaisuuden näkymät: Lyhyellä aikavälillä yhtiön toiminta on vakaalla pohjalla. Tärkein Vilusen Rinne Oy:n taloudelliseen menestykseen ja vuokra-asuntojen kysyntään vaikuttava seikka on Tampereen kaupunkiseudun väkiluvun kasvu, joka näyttää vakaalta. Riipuksenkadun kaavamuutos on valmistunut ja se mahdollistaa noin 100 uuden asunnon rakentamisen lähivuosina Riipuksenkatu 3 ja 5 entiselle pysäköintialueelle. Annalan peruskorjausta tullaan jatkamaan siten, että kolme kiinteistöä perusparannetaan, yksi kiinteistö puretaan ja rakennetaan uudestaan sekä kaksi kiinteistöä myydään. Projekti käynnistyy vuoden 2017 aikana. Annalan perusparannus on Vilusen Rinne Oy:n laajuuteen nähden huomattavan suuri hanke ja tulee rasittamaan yhtiön maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta. Vuokrataso tulee nousemaan yleistä vuokratasonousua enemmän, mutta vastaavasti asuntojen vuokrattavuus ja mukavuus paranevat sekä korjaustarve pienenee Asuntoyhteisöt

69 Vilusen Rinne Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% -3,6 5,9 5,5 8,5 15,7 6,3 Käyttökate-% 50,8 51,2 41,4 45,7 46,6 46,5 Liiketulos-% 22,2 27,3 14, ,3 22,1 Nettotulos-% 20,6 20,8 7,1 7,7 8,2 8,6 Oman pääoman tuotto-% 21, ,6 13,4 15,3 16,1 Sijoitetun pääoman tuotto-% 3,5 4,5 2,3 2,6 3,2 3,5 Quick ratio 4,7 3,9 2,9 2,4 1,9 1,4 Omavaraisuus-% 16,2 13,1 9,8 8,6 8 7,6 Velkaantumisaste 5,1 6,5 9,0 10,3 11,2 11,7 5. Asuntoyhteisöt 65

70 5.6. YH Kodit Oy päätoimialana rakennuttaminen, isännöinti, omistaminen ja asumisen palvelut Toimitusjohtaja Janne Tuominen p (vaihde) Osoite: Aleksis Kiven Katu 26, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 1946, YH Länsi Oy vuodesta 2007 Tampereen kaupungin omistus 18,64 %, osaketta, kirjanpitoarvo yhteensä ,60 (omistus Tampereen Vuokratalosäätiön kanssa yhteensä 35,71 %) Yhtiön palveluksessa vuonna 2016 keskimäärin 56 henkilöä Hallituksen jäsenet (tilikaudella 2016): Seppo Salminen (pj.), Mikko Rönnholm (vpj), Jorma Levonen, Jouni Markkanen, Reino Ojala, Erkki Uusi-Rauva, Olli Viitasaari Hallintoneuvoston jäsenet: Heikki Salmela (pj.), Jarmo Rosenlöf, Miikka Seppälä, Harri Rämö, Jyrki Lappi, Johanna Heikkilä, Martti Sipponen, Seppo Kallio, Päivi Kilpikari, Jouko Karppanen, Pertti Skogberg, Esa Wahlman, Seppo Rantanen, Anneli Kivistö, Aila Dündar-Järvinen, Tuila Jaatinen, Sauli Saarinen, Pirkko Mäkelä-Turunen, Oskari Auvinen ja Jarkko Sorvanto Tilikaudella 2016 emoyhtiön liikevaihto oli 35,0 miljoonaa euroa (konserni 102,2 milj. euroa). Yhtiön tilikauden tulos muodostui 4,0 milj. euroa positiiviseksi (konserni 38,8 milj. euroa). Emoyhtiön nettotulos 4,0 milj. euroa oli 11,3 % liikevaihdosta. Yhtiön kannattavuus sekä oman pääoman että sijoitetun pääoman tuotolla mitattuna on erinomainen (sipo 11,4%). Hallituksen esitys voitonjaosta yhtiökokoukselle on euroa eli 4,08 euroa/osake. Kassavirtapohjaisesti laskettu kohteiden käyttöaste oli toimintakauden aikana 96,0 % (95,9 % vuonna 2015). Keskimääräinen vuokra vuokra-asunnoissa oli tarkasteluajankohtana 12,93 (12,68) /m2/kk ja keskimääräinen käyttövastike asumisoikeuskohteissa 10,48 (10,32) /m2/kk. Tilikauden aikana rakennuttamiskohteita valmistui YH Kodit konsernin toimialueelle 273 asuntoa, joista 91 oli RStuotantoa. Konsernin ulkopuolisiin rakennuttamiskonsulttikohteisiin valmistui 15 asuntoa. Tulevaisuuden näkymät: Vuokra-asunto- ja asumisoikeusasuntokysynnän arvioidaan jatkuvan vakaana YH Kodit konsernin toimintaalueella. Väestön ikääntymisen vuoksi senioripalveluiden kysyntä tulee kasvamaan voimakkaasti Suomessa. Saavutetun aseman vuoksi yrityksellä on hyvät edellytykset kasvattaa toimintaansa laadukkaasti ja kannattavasti. Toiminta-ajatus: YH Kodit konsernin liiketoiminta käsittää neljä pääasiallista liiketoiminta-aluetta: rakennuttaminen, isännöinti, omistaminen ja asumisen palvelut. YH Kodit Oy:n omistajia ovat Tampereen kaupunki, Tampereen Vuokratalosäätiö, YH VS-Rakennuttaja Oy, Länsi-Suomen Yleishyödyllinen asuntosäätiö sekä Tampereen ja Turun seudun kunnat ja kuntaomisteiset yhtiöt Asuntoyhteisöt

71 YH Kodit Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot käyttöomaisuudesta Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 14,2 44,4-11,3-7,6 19,9-25,5 Käyttökate-% 10,3 9,5 9,7 5,1 5,1 7,6 Liiketulos-% 9,9 9,3 9,5 4,2 4,2 6,5 Nettotulos-% 11,3 10,2 8,2 3,7 3,2 5,0 Oman pääoman tuotto-% 18,2 15,6 9,3 5,1 4,8 6,5 Sijoitetun pääoman tuotto-% 11,4 8,4 6,1 3,1 2,0 3,0 Quick ratio 1,3 1,2 2,1 1,0 1,2 1,3 Omavaraisuus-% 41,9 40,6 40,2 40,6 31,9 30,8 Velkaantumisaste 1,1 1,2 1,3 1,2 1,9 2,0 5. Asuntoyhteisöt 67

72 6. Kiinteistöyhtiöt ja muut yhtiöt 6.1. Tampereen Palvelukiinteistöt Oy päätoimialana kiinteistöjen vuokraus ja hallinta Toimitusjohtaja Ilkka Ojala p Osoite: Frenckellinaukio 2K, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 2005 Tampereen kaupungin omistus 100 %, 1 osake, nimellisarvo ,34 Yhtiön palveluksessa 2 henkilöä Hallituksen jäsenet (tilikaudella 2016): Matti Länsiö (pj.), Riitta Aalto, Simo Hirvonen, Tuure Pitkänen, Merja Talkio-Vilanen ( alkaen) ja Esa Kanerva Hallituksen jäsenet (alk ): Matti Länsiö (pj), Esa Kanerva, Riitta Aalto, Simo Hirvonen, Merja Vilanen ja Jouni Kaipainen Toiminta-ajatus: Tampereen Palvelukiinteistöt Oy omistaa, vuokraa, rakennuttaa sekä myy kiinteistöjä. Toimialueena on kaikki kiinteistöjen ja vuokra-alueiden omistukseen ja käyttöön liittyvä toiminta. Yhtiön tilikauden 2016 liikevaihto oli noin 4,7 milj. euroa. Tilikauden 2016 liikevoitto oli 1,2 milj. euroa. Yhtiön nettotulos oli 0,76 milj. euroa, samoin tilikauden tulos oli kaudella 0,76 milj. euroa. Kaupunginvaltuuston vuoden 2016 talousarviossa asettamat omistajatavoitteet toteutuivat osittain. Sijoitetun pääoman tuotto-% oli 4,9 % eli sen osalta 5 %-yksikön tavoitetta ei aivan saavutettu. Omavaraisuusaste sen sijaan ylitti tavoitetason 6 prosenttiyksiköllä nousten 41 % tasolle. Yhtiö maksaa tavoitteen mukaisesti 50 prosenttia nettotuloksesta osinkoa kaupungille. Hallitus esitti yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan euroa. Vuokraustilanne on vuoden 2016 aikana pysynyt hyvänä. Tilojen vuokrausaste on 93 %. Vapaita tiloja on n m2. Tietotalon konesalit vuokrattiin alkaen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Pirkanmaan Jätehuolto irtisanoi vuokrasopimuksensa tietotalolla päättymään Laukontorin Paviljongin rakennushankkeen toteuttamisyhteistyöstä ja rakennuksen vuokrauksesta on tehty sopimus Sauna Finlandia Oy:n kanssa. Kaupungin rakennusvalvonnan myöntämästä rakennusluvasta on tehty Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valitus ja hallinto-oikeuden päätös asiasta tulee vuonna As Oy Kirkonportissa sijaitsevan entisen päiväsairaalan tilat peruskorjattiin kuudeksi asunnoksi ja yhdeksi liiketilaksi. Asunnoista myytiin kaksi kaksiota ja kaksi yksiö sekä yksi liiketila. As Oy Marjahakassa sijaitsevista asunnoista myytiin yksi kaksio. Arvio tulevasta kehityksestä Jatketaan yhtiön kiinteistöomaisuuden kehittämistä ja realisointivaihtoehtojen selvittämistä. Kangasalan koulutuspaloaseman investointi käynnistyy keväällä 2017 ja Laukontorin Paviljongin investointi kesällä 2017 ellei hankkeista valiteta Kiinteistöyhtiöt ja muut yhtiöt

73 Tampereen Palvelukiinteistöt Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 0,4-0,7 6,7 12, ,6 Käyttökate-% 52,5 55,4 55,6 55,9 53,6 49,4 Liiketulos-% 25,8 29,2 28,8 25,4 20,5 33,7 Nettotulos-% 16,2 17,6 17,4 12,6 3,3 14,6 Oman pääoman tuotto-% 7,4 8,4 8,7 6,3 1,5 9,1 Sijoitetun pääoman tuotto-% 5,0 8,5 5,3 4,2 3 6,7 Quick ratio ,5 0 Omavaraisuus-% 40,4 39,0 36,3 32,4 30,1 32,8 Velkaantumisaste 1,4 1,3 1,6 1,9 2, Kiinteistöyhtiöt ja muut yhtiöt 69

74 6.2. TREDU-Kiinteistöt Oy päätoimialana kiinteistöjen vuokraus ja hallinta Toimitusjohtaja Ilkka Ojala p Osoite: Frenckellinaukio 2, Tampere y-tunnus perustettu Tampereen kaupungin omistus 66,46 % yhtiön osakekannasta Yhtiön palveluksessa 3 henkilöä Hallituksen jäsenet (tilikaudella 2016): Seppo Mäkinen (pj.), Arja Laitinen (vpj.), Antti Aalto, Oskari Auvinen, Jouni Korhonen, Helena Koskinen ja Emilia Olkanen Toiminta-ajatus: TREDU-Kiinteistöt Oy:n toimialana on omistaa, hallita ja vuokrata koulutustoiminnan käytössä olevia oppilaitosympäristöjen kiinteistöjä irtaimistoineen sekä tuottaa ja järjestää näiden kiinteistöjen omistukseen, hallintaan ja ylläpitoon liittyviä palveluita. Yhtiö voi hankkia ja myydä kiinteistöjä, irtainta, osakkeita ja muita arvopapereita. Yhtiön liikevaihto kasvoi 3,9 prosentilla viime vuodesta ollen 8,0 miljoonaa euroa (2015: 7,7 milj. euroa) ja tilikauden voitoksi muodostui euroa. Yhtiöllä on yleishyödyllisen yhtiön status eikä yhtiö maksa veroa eikä myöskään jaa voitostaan osinkoa omistajille. Omistajien kesken tehdyn osakassopimuksen mukaan se kunta, jonka alueelle investoidaan antaa yhtiön investointia koskevalle lainalle omavelkaisen takauksen. Tällä menettelyllä taataan edullinen rahoitus yhtiön investoinneille. Yhtiön taloudellinen asema on hyvä. Yhtiön omavaraisuusaste on 62,0 % tasolla. Santalahdentien toimipisteen perusparannushankkeen vastaanottotarkistus pidettiin joulukuussa 2016 ja hankkeen loppukustannusennuste on 22,2 miljoonaa euroa. Lempäälän toimipisteen perusparannus- ja laajennushankkeen valmistumisaikataulu on kesäkuussa 2017 ja loppukustannusennuste 18,1 miljoonaa euroa. Pirkkalan avioniikan ja lentoteknisen koulutuksen tarpeisiin tehtävän uudisrakennushankkeen valmistumisaikataulu on toukokuussa Yhteistyökumppanina on Patria Oyj, jonka ilmailualan koulutustoiminta siirtyy Malmin lentokentältä Pirkkalaan. Kangasalan uudisrakennushankkeen hankesuunnitelma on hyväksytty ja Kangasalan kunnan kanssa on allekirjoitettu maanvuokrasopimus. Hepolamminkadun kampusaluetta kehitetään ja B- talon LVI-perusparannus ja muutostöiden hankesuunnitelma on hyväksytty. Remontin kustannusarvio on 4 miljoonaa euroa ja se tehdään vuoden 2017 aikana. Nokian Kankaantaankadun alustavan tilaohjelman mukainen suunnitelma on tehty ja sen pohjalta laskettu kustannusarvio on 26 miljoonaa euroa. Virtain toimipistettä on kehitetty ja kesällä 2016 tiloja on remontoitu. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä: Kiinteistöjä kehitetään jatkuvasti entistä energiatehokkaimmiksi ja investoinneissa kiinnitetään huomiota ympäristöystävällisten ratkaisujen aikaansaamiseen Kiinteistöyhtiöt ja muut yhtiöt

75 TREDU-Kiinteistöt Oy EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot Liiketulos Rahoituserät yhteensä Tuloverot Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% 3,9 115,0 - Käyttökate-% 78,7 77,3 68,6 Liiketulos-% 18,1 18,2 5,9 Nettotulos-% 4,1 4,2-8,9 Oman pääoman tuotto-% 0,3 0,3 - Sijoitetun pääoman tuotto-% 1,0 1,0 - Quick ratio 1,4 3,5 9,3 Omavaraisuus-% 62,0 70,5 72,5 Velkaantumisaste 0,5 0,4 0,4 6. Kiinteistöyhtiöt ja muut yhtiöt 71

76 6.3. Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy päätoimiala viemäreiden ja jäteveden puhdistamon rakentaminen ja ylläpito sekä jätevesien puhdistus Toimitusjohtaja Timo Heinonen p perustettu vuonna 2015 Tampereen kaupungin omistus 71,39 % Yhtiön palveluksessa 5 henkilöä Hallituksen jäsenet (tilikaudella 2016): Peter Löfberg (pj), Kari Lahtinen, Pekka J. Nieminen, Janne Salonen, Lauri Väänänen, Pauli Piiparinen (Ylöjärvi), Lasse Sampakoski (Lempäälä), Jonna Sillman-Sola (Kangasala) ja Petri Lätti (Pirkkala), Hallituksen jäsenet (alkaen 6/2017): Peter Löfberg (pj), Kari Lahtinen, Petri Lätti, Pekka J. Nieminen, Pauli Piiparinen, Janne Salonen, Lasse Sampakoski, Jonna Sillman-Sola, Lauri Väänänen Toiminta-ajatus: Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n tehtävänä on toimia seudullisena vesihuoltolaitoksena osakaskuntiensa alueella. Kaupunginvaltuusto päätti , että keskusjätevedenpuhdistamon sijaintipaikaksi valitaan Sulkavuori. Keskuspuhdistamo on useiden kuntien yhteishanke, mukana ovat Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto päätti , että Tampere Technology Oy-nimisen yhtiön pohjalle perustetaan Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy, jonka yhtiöjärjestys myös samassa yhteydessä hyväksyttiin ja jolle nimettiin uusi hallitus sekä siirrettiin keskuspuhdistamohankkeen suunnitteluvastuu. Keskuspuhdistamo Oy:n tehtävänä on suunnitella ja rakennuttaa seudullinen jätevedenpuhdistamo Tampereen Sulkavuoreen ja siihen välittömästi liittyvät siirtoviemärit ja purkuviemäri. Yhtiö hakee toimintaansa varten tarvittavat ympäristö- ja muut luvat ja hankkii investointeihin tarvittavan rahoituksen. Yhtiön toiminta käynnistyi täysimittakaavaisesti 2016, kun ensimmäinen osakeanti mahdollisti meneillään olevan suunnitteluvaiheen rahoituksen siirtämisen Tampereen Vedeltä Yhtiölle. Lupa- ja kaavatilanteesta riippuen tällä hetkellä on tavoitteena, että rakennushanke saadaan valmiiksi vuoden 2023 lopulla ja uusi puhdistamo lopullisesti käyttöönotetuksi kevätkaudella Keskuspuhdistamo Oy:n ensimmäinen kokonainen tilikausi oli euroa tappiollinen Kiinteistöyhtiöt ja muut yhtiöt

77 Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy EUR Liikevaihto 0 Liiketoiminnan muut tuotot 5 97 Muuttuvat kulut yhteensä Myyntikate Kiinteät kulut yhteensä Käyttökate Poistot 7 4 Liikevoitto Rahoituserät yhteensä 0-1 Tuloverot 0 0 Nettotulos Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä Korolliset velat 0 0 Kokonaisvelat Vastattavaa yhteensä Nettoinvestoinnit Liikevaihdon kasvu-% - - Käyttökate-% - - Liiketulos-% - - Nettotulos-% - - Oman pääoman tuotto-% -15,9-20,0 Sijoitetun pääoman tuotto-% -15,9-20,0 Quick ratio 1,4 9,1 Omavaraisuus-% 76,3 89,3 Velkaantumisaste Kiinteistöyhtiöt ja muut yhtiöt 73

78 6.4. Tuomi Logistiikka Oy Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistama yhteishankinta- ja logistiikkayhtiö Toimitusjohtaja Reko Martti p Osoite: Tursonkatu 4, Tampere y-tunnus perustettu vuonna 2016 Tampereen kaupungin omistus 51,00 %, 765 osaketta, nimellisarvo yhteensä Yhtiön palveluksessa 179 henkilöä, joista vakinaisia 80 % ( ) Hallituksen jäsenet ( asti): Erkki Axén (pj.), Riitta Koskinen, Pekka Anttila, Kirsi Kallio, Janne Salonen ja Antti Jokela Hallituksen jäsenet: ( alkaen): Pekka Anttila (pj.), Riitta Koskinen, Erkki Axén, Kirsi Kallio, Erkki Uusi-Rauva ja Antti Jokela Toiminta-ajatus: Tuomi Logistiikka Oy:n varsinainen toiminta alkoi , kun yhtiölle siirtyi Tampereen Logistiikka Liikelaitoksen (pois lukien vuokraamotoiminnan) liiketoiminta sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän materiaalipalvelut -nimisen vastuualueen liiketoiminta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin materiaalipalveluista varastotoimintojen liiketoiminta siirtyi yhtiölle Yhtiön toiminnan lähtökohtana on Tampereen kaupungilta ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä ostetut liiketoiminnot, joista yhtiö maksoi yhteensä 1,85 milj. euroa, ja vaihto-omaisuus, jonka kokonaisarvo ostohetkellä oli yhteensä 1,5 milj. euroa. Liiketoimintakaupoissa aineellista omaisuutta siirtyi yhtiölle 0,3 milj. eurolla ja maksettua kauppasummaa vähensi yhtiölle siirtynyt lomapalkkavelka 1,05 milj. euroa. Yhtiö nosti omistajiltaan lainaa yhteensä 1,96 milj. euroa toiminnan rahoittamiseksi. Yhtiön tilikauden liikevaihto oli 65,0 milj. euroa ja tilikauden voitto 1,1 milj. euroa. Yhtiö harjoitti pääosan toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Toiminnan painopisteenä vuonna 2016 oli liiketoimintojen toimivuuden ja jatkuvuuden varmistaminen sekä asiakkaiden tarpeiden turvaaminen muutostilanteessa. Taseen loppusummaksi muodostui 15,7 milj. euroa. Arvio tulevasta kehityksestä: Yhtiön toiminnan arvioidaan vuonna 2017 toteutuvan lähes vastaavalla tasolla kuin vuonna 2016, vaikka liikevaihto kasvaa 25 milj. eurolla. Liikevaihdon kasvu aiheutuu materiaalitoiminnoista, sillä Kampuksen varastotoiminnot siirtyivät yhtiölle Yhtiön arvioitu liikevaihto vuodelle 2017 on 90 milj. euroa. Yhtiön toimintaan vaikuttaa pitkällä tähtäimellä Suomen hallituksen hallituskaudelle asettama sosiaali- ja terveydenhuollon uudistushanke. Uudistuksen ollessa kesken, on uudistuksen vaikutusta mahdoton vielä tarkalleen arvioida. Tämän hetkisen tiedon valossa vaikutus yhtiöön on merkittävä sekä omistusrakenteen että asiakaskunnan näkökulmasta. Yhtiön osakekannasta 49 prosenttia on siirtymässä maakunnalle. Yhtiön liiketoimintaan vaikuttaa voimaan astunut uusi laki julkisista hankinnoista. Yhtiön tulee sopeuttaa toimintansa lain myötä tiukentuneeseen euromääräiseen ja prosentuaaliseen rajaan liiketoiminnan harjoittamisessa muiden kuin sidosyksiköiden kanssa. Laki astuu tältä osin voimaan Kiinteistöyhtiöt ja muut yhtiöt