N KA KH s 2 Älylaitteen (puhelin tai tabletti) käyttäminen osana rippikoulua on 26 4,31 0,788 0,622

Transkriptio

1 LYHYESTI KAHDESTA EDELLISESTÄ KYSELYSTÄ Rippikoulun digitaalinen kehittäminen -hanke lähti käyntiin loppukeväästä Varsin nopealla aikataululla toteutettiin ensimmäinen kysely, johon vastasi 83 Oulun hiippakunnan alueen seurakuntien tai Suomen Rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry:n työntekijää. Kyselyn perusteella kävi ilmi, että sähköisten työskentelymahdollisuuksien, kuten sosiaalisen median käyttöön rippikoulussa on kiinnostusta, mutta todellisuudessa niiden hyödyntäminen rippikoulun ohjelmassa vaikutti riippuvan paljolti työntekijän omasta aktiivisuudesta asiaa kohtaan. Kyselyn tarkoituksena oli hyvin yleisellä tasolla kartoittaa työntekijöiden kiinnostusta sähköisten työskentelymahdollisuuksien käyttöön rippikoulussa. Lisäksi pyrkimyksenä oli löytää sopivia seurakuntia ja työntekijöitä sähköisten työskentelymahdollisuuksien käyttöön liittyvää rippikouluissa toteutettavaa pilotointia varten. Hankkeeseen liittyvä toinen kysely toteutettiin syksyllä Siihen vastasi 58 Oulun hiippakunnan alueen seurakuntien tai Suomen Rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry:n työntekijää. Vastauksista kävi ilmi, että sähköisiä työskentelymahdollisuuksia pyrittiin mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään vastaajien omissa rippikouluissa. Samalla vastaajien esille nostamat asiaan liittyvät huolet ja haasteet olivat hyvin realistisia. Kyselyyn sisältyi myös joukko vapaa-ajalla tapahtuvaan verkon käyttöön liittyviä väittämiä, joiden perusteella vastaajat luokiteltiin kolmeen ryhmään. Muodostetuista ryhmistä syntyneet havainnot antoivat tukea näkökulmalle, jonka mukaan työntekijöiden omassa arjessa tapahtuva sähköisten mahdollisuuksien hyödyntäminen on hyvin yksilöllistä. Oletettavaa on, että henkilökohtaiset tavat hyödyntää verkkoa arjessa vaikuttavat valmiuksiin ja intoon ottaa sähköiset työskentelymahdollisuudet osaksi rippikoulutyötä. TAUSTAA KOLMANNELLE KYSELYLLE Kolmas kysely haluttiin toteuttaa sen vuoksi, että toivottiin tietoa myös rippikoululaisilta. Kolmanteen kyselyyn vastasi 26 nuorta. Viiden Rippikoulun digitaalinen kehittäminen -hankkeen pilottiseurakunnaksi lupautuneen seurakunnan rippikoulutyötä tekevät työntekijät antoivat oman panoksensa siihen, että nuorille suunnattu kysely oli mahdollista toteuttaa. Aineisto kerättiin näiden viiden seurakunnan järjestämiin rippikouluihin osallistuvilta nuorilta. Seurakunnat olivat Nivalan, Kalajoen, Karjasillan, Oulujoen ja Taivalkosken seurakunnat. Yksi vastaaja ilmoitti kotiseurakunnakseen Oulunsalon seurakunta. Se voi olla virheellinen valinta valmiista seurakuntia koskevasta vastausvalikosta, tai vaihtoehtoisesti kyseinen nuori käy rippikoulua muualla kuin kotiseurakuntansa rippikoulussa. 1

2 Kysely lähetettiin vain myönteisen tutkimusluvan saaneille 79 rippikouluikäiselle nuorille. Nuoret tavoitettiin sähköpostin välityksellä nuoren itsensä antaman sähköpostitiedon mukaisesti. Jokaisesta edellä mainitusta viidestä seurakunnasta tutkimuksessa mukana oli 1 2 rippikouluryhmän nuoria. Kyselyyn vastaamisen hetkellä vastaajien rippikoulun meneillään olevat vaiheet poikkesivat toisistaan. Osalla rippikoulun leirijakso oli jo takana, osalla se oli vasta tulossa. Frekvenssi % Kalajoki 1 3,8 Karjasilta 6 23,1 Nivala 3 11,5 Oulujoki 12 46,2 Oulunsalo 1 3,8 Taivalkoski 3 11,5 Kokonaismäärä ,0 Taulukko 1. Vastaajien seurakunta Pienen vastaajajoukon vuoksi aineistosta ei ole mahdollista tehdä pitkälle vietyä määrällisin menetelmin toteutettua analyysiä. Aineistosta nousevia huomioita ei voi samasta syystä myöskään yleistää koskemaan koko Oulun hiippakunnan alueen rippikouluikäisiä tai kaikkia Suomen Rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry:n kautta rippikoulun käyviä nuoria. Vastaamatta jättämisen syitä voi olla useita; kyselyyn liittynyt sähköposti on voinut joutua automaattisesti roskapostikansioon, jolloin se on jäänyt huomaamatta kokonaan, vastaaminen on saattanut unohtua, nuori on saattanut antaa väärän sähköpostiosoitteen tai sähköposti on ollut muusta syystä virheellinen. Syystä tai toisesta kyselyn aihe on myös saatettu kokea sellaiseksi, ettei vastaaminen ole houkuttanut. KYSELYLOMAKKEEN SISÄLTÖ Kaikki kyselylomakkeen kysymykset liittyivät älylaitteiden käyttöön rippikoulussa lukuun ottamatta kysymystä vastaajan seurakunnasta. Kyselylomakkeesta halutiin tehdä mahdollisimman nopeasti vastattava. Sen myötä lomake sisälsi vain kolme avointa kysymystä ja 11 kysymystä, joissa oli seuraavat valmiit vastausvaihtoehdot: 2

3 1.) ei lainkaan samaa mieltä 2.) vain vähän samaa mieltä 3.) ei samaa eikä eri mieltä 4.) melko paljon samaa mieltä 5.) täysin samaa mieltä Kysymys vastaajan omasta seurakunnasta oli ainut taustoittava kysymys, eli esimerkiksi vastaajan sukupuoleen, tai nuoren omaan älylaitteiden vapaa-ajan käyttöön liittyviä kysymyksiä ei kysytty vastaajan anonymiteetin säilyttämisen turvaamiseksi. Kyselyssä haluttiin saada tietoa vain itse asiasta, eli kokemuksista sähköisistä työskentelymahdollisuuksista rippikoulussa. RIPPIKOULULAISTEN KOKEMUKSET MOBIILITEKNOLOGIOIDEN KÄYTÖSTÄ OSANA RIPPIKOULUN OHJELMAA Kyselylomake sisälsi 11 väittämää, joihin oli olemassa vastausvaihtoehdot 1 5 (ei lainkaan samaa mieltä täysin samaa mieltä). Väittämät on jaoteltu kolmeen ryhmään, jotka esitellään alla olevien taulukoiden avulla. 1. Älylaite rippikoulussa on hyvä asia N KA KH s 2 Älylaitteen (puhelin tai tabletti) käyttäminen osana rippikoulua on 26 4,31 0,788 0,622 hyvä juttu Älylaitteen (puhelin tai tabletti) käyttäminen rippikoulussa teki 26 3,58 0,902 0,814 rippikoulukokemuksesta positiivisemman kuin mitä olin etukäteen odottanut Älylaitteen (puhelin tai tabletti) käyttäminen rippikoulussa on 26 3,62 1,299 1,686 välttämätöntä, koska älylaitteet ovat nykyaikaa Rippikoulussa on käytetty älylaitteita (puhelin tai tabletti) liikaa 25 1,60 1,118 1,250 Älylaitteen (puhelin tai tabletti) käyttö rippikoulussa ei ole hyvä 26 1,50 0,906 0,820 asia Taulukko 2. Kysymykset liittyen älylaitteisiin rippikoulussa (N= Vastaajien lukumäärä; KA= Keskiarvo, arvot välillä 1 5; KH= Keskihajonta; s 2 = Varianssi) Vastausten perusteella älylaitteiden käyttämistä rippikoulussa pidettiin hyvänä asiana. Yksikään vastaaja ei ollut täysin vastakkaista mieltä (vastausvaihtoehto 1) väittämän kanssa, jossa tiedusteltiin pitääkö vastaaja älylaitteiden käyttöä rippikoulussa hyvänä juttuna. Hieman enemmän hajontaa 3

4 aiheutti väittämä, jossa asiaa tiedusteltiin negatiivisesta näkökulmasta käsin (=älylaitteen käyttö rippikoulussa ei ole hyvä asia), mutta vain yksi vastaaja oli negatiivisesti latautuneen väittämän kanssa täysin samaa mieltä (vastausvaihtoehto 5). Samankaltaisia tuloksia seurasi väittämästä, jossa pohdittiin älylaitteen vaikutusta ajateltua positiivisempaan rippikoulukokemukseen. Väittämän kanssa oltiin melko paljon samaa mieltä, tai sitten ei osattu sanoa mielipidettä (vastausvaihtoehto 3). Vastaukset hajosivat jonkun verran, mutta ainoastaan yksi vastaaja oli täysin vastakkaista mieltä väittämän kanssa (vastausvaihtoehto 1). Jonkin verran hajontaa vastauksissa aiheutui väittämä älylaitteen käyttämisen välttämättömyydestä nykyaikaan vedoten, mutta vastaukset asettuivat kuitenkin pääosin vastausvaihtoehtojen ei samaa eikä eri mieltä ja täysin samaa mieltä välille. Pääosin nuoret olivat sitä mieltä, että älylaitteita ei oltu käytetty rippikoulussa liikaa. 2. Älylaitteen käyttö koetaan helppona N KA KH s 2 Älylaitetta (puhelin tai tabletti) käytettiin rippikoulussa helposti 25 4,04 0,790 0,623 ymmärrettävällä tavalla Kun käytin älylaitetta (puhelin tai tabletti) rippikoulussa minulle 24 3,96 0,999 0,998 tuli tunne, että osaan suorittaa tehtävän toivotulla tavalla Kun käytin älylaitetta (puhelin tai tabletti) rippikoulussa, 26 3,23 1,366 1,865 nettiyhteydet toimivat hyvin Taulukko 3. Kysymykset liittyen älylaitteiden käyttöön (N= Vastaajien lukumäärä; KA= Keskiarvo, arvot välillä 1 5; KH= Keskihajonta; s 2 = Varianssi) Vastausten perusteella nuoret kokivat rippikoulussa tapahtuvan älylaitteiden käytön helpoksi. Kukaan vastaaja ei ollut eri mieltä asiasta (vastausvaihtoehdot 1 ja 2). Vastaukset antoivat myös ymmärtää, että älylaitteilla suoritetut tehtävät antoivat ainakin jossain määrin myönteisen kuvan omasta osaamisesta. Yksikään nuori ei vastannut tätä asiaa mitanneeseen väittämään ei lainkaan samaa mieltä, ja suuri osa vastauksista painottui selkeästi myönteisiin vastausvaihtoehtoihin (vastausvaihtoehdot 4 ja 5). Sen sijaan kysyttäessä nettiyhteyksistä väittämät hajosivat huomattavasti, ja vastauksia tuli jokaiselle vastausvaihtoehdolle. Ongelmat nettiyhteyksissä ovat ainakin vielä todellisuutta monissa leirikeskuksissa ja muissakin paikoissa, joissa rippikouluja järjestetään. Yhteydet eivät aina toimi, eikä verkon kantavuus riitä, mutta aina asia ei ole korjattavissa edes seurakunnassa tehtävien päätösten kautta. 4

5 3. Älylaitteena mieluummin oma kuin lainalaite N KA KH s 2 Käyttäisin rippikoulun suorittamisessa mieluiten muita 25 2,24 1,012 1,023 mahdollisuuksia kuin älylaitteita (puhelin tai tabletti) Oman älylaitteen (puhelin tai tabletti) käyttö rippikoulutehtävien 26 1,88 1,243 1,546 tekemisessä oli huono asia Olisin halunnut käyttää mieluummin lainaksi saatua älylaitetta 26 1,58 1,102 1,214 (puhelin tai tabletti) rippikoulutehtävien tekemiseen Taulukko 4. Kysymykset liittyen älylaitteiden omistussuhteeseen (N= Vastaajien lukumäärä; KA= Keskiarvo, arvot välillä 1 5; KH= Keskihajonta; s 2 = Varianssi) Vastausten perusteella valtaosa nuorista ei mielellään vaihtaisi älylaitteita muihin mahdollisuuksiin, kun kyseessä on rippikoulun suorittaminen. Yhtään täysin samaa mieltä vastausta ei ollut liittyen asiaa käsittelevään väittämään, vaikka vastauksissa oli muilta osin jonkin verran hajontaa. Tämä näkökulma on linjassa muidenkin väittämien kanssa, jotka osoittavat positiivista suhtautumista älylaitteiden käyttöön rippikoulun ohjelmassa. Älylaitteiden käyttö osana rippikoulun suorittamista näyttäisi täten usean väittämän perusteella tuntuvan rippikouluikäisistä nuorista hyvin varteenotettavalta ja luontevalta mahdollisuudelta. Vastaukset hajosivat jonkin verran väittämissä, jotka liittyivät siihen, kenen omistamalla laitteella rippikouluun liittyviä tehtäviä olisi mieluisinta tehdä. Jokainen vastausvaihtoehto tuli esille vastauksissa painottuen kuitenkin selkeästi omien laitteiden käytön suosimiseen lainalaitteen sijasta. Todellisuudessa lainalaitteiden hankinnalle ei ole realistisia mahdollisuuksia monessakaan seurakunnassa. Näin ollen on vain hyvä, mikäli nuoret ovat pääosin yhtä mieltä omien laitteiden käytöstä lainalaitteita mieluummin. ÄLYLAITTEIDEN KÄYTTÖ RIPPIKOULUSSA NUORTEN KERTOMANA Kyselylomake sisälsi kolme avointa kysymystä. Ensimmäinen avoin kysymys liittyi älylaitteiden käyttöön rippikouluryhmässä, jossa nuori on itse osallisena. Kysymys oli muotoiltu seuraavasti: Millä tavoin rippikoulussa on käytetty älylaitteita (puhelin tai tabletti)? Vastaukset voitiin jakaa kahteen samankokoiseen ryhmään. Yhteensä vastauksia annettiin 16 kappaletta, ja kaksi vastausta liittyivät molempiin muodostettuihin ryhmiin. Ensimmäiseen ryhmään sijoitettiin kaikki vastaukset, jotka liittyivät älylaitteilla tehtävien kyselyiden tekemiseen ja vastaamiseen. Muutamassa vastauksessa oli erikseen mainittu juuri tähän tarkoitukseen olemassa oleva Kahoot-ohjelma. Kahoot-ohjelmaa on käytetty peruskouluissa jo joitain vuosia, ja se on selvästi yleistynyt nyt myös rippikouluissa. Älylaitteiden käyttöön liittyvät 5

6 myönteiset ajatukset ja oppimiskokemukset ovat voineet liittyä joillain rippikoululaisilla siihen, että käytössä on ollut tuttuja ohjelmia, kuten mainittu Kahoot. Toisaalta koulussa käytössä olevat sovellukset eivät tuo rippikoulukontekstiin enää mitään uutta ja yllättävää, joten tutun sovelluksen käytössä on eri näkökulmia sekä puolesta että vastaan. Toisen ryhmän vastaukset liittyivät tiedon hakemiseen ja tehtävien tekemiseen. Pääosin vastauksissa olivat lyhyitä toteamuksia, kuten Tiedon hakuun. Kahdessa vastauksessa mainittiin valokuvien ottaminen, ja kahdessa vastauksessa kerrottiin tarkemmin älylaitteella tehdystä tehtävästä: toiseen tehtävään liittyi oman mieluisan paikan etsiminen kirkossa, ja toisessa tehtävässä täytyi selvittää nimiä ja syntymäaikoja. Vastaajat eivät kertoneet tarkemmin, miten älylaitteiden käyttö liittyi kyseisten tehtävien suorittamiseen. Kaksi vastausta ei sopinut kumpaankaan ryhmään. Näistä toisessa kerrottiin, ettei älylaitteita ole vielä käytetty rippikoulun ohjelmassa, ja toisessa kerrottiin, että älylaitteita käytettiin rippikoulussa vain, kun niitä tarvittiin. Toinen avoin kysymys liittyi omiin tunnelmiin älylaitteiden käytöstä rippikoulussa. Kysymys oli muotoiltu seuraavasti: Miltä älylaitteiden (puhelin tai tabletti) käyttö rippikoulussa tuntui? Kysymykseen vastasivat samat 16 nuorta, jotka olivat vastanneet myös aiempaan avoimeen kysymykseen. Heistä 11 vastauksissa todettiin, että älylaitteiden käyttö tuntuu hyvältä. Näissä vastauksissa oli lisäksi mainittuna luontevuus, viittaus nykyaikaan, vaihtelun tuominen, helppous ja monipuolisuus. Yhden vastaajan mielestä tuntui aivan ihanalta. Neljässä vastauksessa kerrottiin, ettei mitään ihmeellisiä tuntemuksia herännyt, kuten seuraava vastaus: se tuntui ihan tavalliselta. Yksi vastaaja ei osannut sanoittaa ajatuksiaan. Kolmas avoin kysymys antoi vielä mahdollisuuden kirjoittaa ajatuksia älylaitteiden käytöstä rippikoulussa. Kysymys oli muotoiltu seuraavasti: Mitä ajattelet älylaitteiden (puhelin tai tabletti) käytöstä rippikoulussa? Kysymykseen vastasivat samat 16 henkilöä, jotka olivat vastanneet kahteen aikaisempaankin avoimeen kysymykseen, ja yksi henkilö, joka ei ollut vastannut aikaisempiin avoimiin kysymyksiin. Vastaukset olivat linjassa aiempien vastausten kanssa: älylaitteiden käyttöä rippikoulussa pidettiin pääosin hyvänä asiana. Suurin osa vastauksista oli lyhyitä kahden - kolmen sana mittaisia toteamuksia, kuten ihan okei. Karkeasti jaoteltuna pisimmistä vastauksista pystyi muodostamaan janan, jonka vasemmalla puolella löytyy eniten varauksellisesti asiaan suhtautuva vastaus, ja janan oikeassa päässä eniten myönteisesti asiaan suhtautuva vastaus. On syytä huomata, ettei janan vasemmalla puolella olevat 6

7 vastauksetkaan ole todellisuudessa erityisen negatiivisesti latautuneita, vaan pikemminkin ihan realistista pohdintaa älylaitteiden käyttöön liittyvistä tärkeistä huomioista. Varauksellinen suhtautuminen Myönteinen suhtautuminen Onhan se ihan hyvä asia, mutta en lisäisi niiden käyttöä sillä kaikilla ei saata niitä olla ja ne saattavat olla rikki tai akku loppu. Eikä niitä tarvitse kieltää sillä ne on hyvää ajan vietettä vapaa ajalla rippikoulussa. Tuli ehkä hieman yllätyksenä älylaitteiden käyttö, kun yleensä niitä ei ole ennen paljon käytetty, mutta asia on ihan ok. Se on hyvä asia kunhan niitä ei käytetä liikaa. Ihan hyvä juttu kun niitä nykyään käytetäänkin niin paljon Välillä se on todella hyödyllistä, koska netistä voi löytää nopeasti tarvitsemansa tiedon esimerkiksi tehtäviin. se kn positiivinen ja hyvä asia, sillä teen sitä muuallakin ja kirkon pitäisi olla moderni paikka! Kuva 1. Nuorten ajatuksia älylaitteista rippikoulussa janalle asetettuna LOPPUPOHDINTAA Kyselyyn vastasi 26 rippikouluikäistä nuorta. Vastaajat suhtautuivat rippikoulun ohjelmassa tapahtuvaan älylaitteiden hyödyntämiseen pääosin myönteisesti. Vastaajien vähäinen määrä ei anna mahdollisuuksia kattavien yleistysten tekemiseen, mutta kyselyn tulokset antavat kuitenkin hyvää pohjaa mietittäessä toimivia ratkaisuja mobiiliteknologian käytölle tulevaisuuden rippikouluissa. Mobiiliteknologian hyödyntämisessä on tärkeää huomioida, että iso osa rippikouluun tulevista nuorista on käyttänyt puhelimia siitä lähtien kun he ovat menneet kouluun, ja osa on omistanut puhelimen jo ennen kouluikää. Myös älylaitteet ovat olleet todellisuutta jo pitkään, mikä on laajentanut entisestään kännykän käytön mahdollisuuksia arjessa lähes kaikissa ikäryhmissä. Tämän seurauksena kännykät rippikoulun yhtenä työvälineenä eivät itseisarvoisesti aiheuta nuorissa mitään wow -efektiä. Koulumaailmassa mobiiliteknologioiden mahdollisuudet on huomattu jo joitain vuosia sitten, ja esimerkiksi nuorten vastauksissa useaan kertaan mainittu Kahoot-ohjelma on kouluissa todennäköisesti lähes yhtä yleisessä käytössä kuin Power point opettajan arjessa. Nuorten osalta kännyköiden käyttöön liittyvää ihmetystä voi kuitenkin aiheuttaa rippikoulusta muodostettujen etukäteisajatusten ja rippikoulun todellisuuden välinen mahdollinen ristiriita. Rippikoulu saatetaan ajatella olevan ikään kuin viimeinen perinteitä vaaliva linnake, jossa 7

8 kännyköiden osana toimii lähinnä lepääminen niille varatuissa kännykkäparkeissa. Hankkeessa toteutettujen kahden ensimmäisen kyselyn perusteella tämä vaikuttaisi vastaavaan todellisuutta vielä joidenkin rippikoulujen kohdalla, sillä mobiiliteknologian käytön määrä ja laatu rippikoulussa liittyvät hyvin merkittävästi työntekijöistä lähtevään kiinnostukseen tai kiinnostuksen puutteeseen mobiiliteknologioiden hyödyntämistä kohtaan. Ristiriita, eli mahdollinen myönteinen tai kielteinen hämmennyksen kokemus syntyvät täten siitä, jos vastoin nuorelle muodostuneita etukäteisajatuksia rippikoulussa käytetäänkin älylaitteita osana ohjelmaa. Mietittäessä mobiiliteknologian mahdollisuuksia rippikoulussa, on tärkeää kuunnella nuoria ja pyrkiä ottamaan heidät mukaan jo rippikoulua suunniteltaessa. Nuorten tapa käyttää sosiaalista mediaa on jatkuvassa muutoksessa, joten nuori on itse paras asiantuntija esimerkiksi siinä mitkä sovellukset ovat milloinkin nuorten käytössä ja suosiossa. Mobiiliteknologia itsessään ei tuo lisäarvoa nuoren rippikoulukokemukseen, mutta parhaimmillaan hyvin suunnitellut ja toteutetut mobiiliteknologian käyttöön pohjautuvat ideat antavat nuoren rippikoulukokemukseen vähän vielä enemmän. 8